Sää on yhä ollut leppoisan lämmin lähes koko maassa. Vilkkain syysmuuttoaika on parhaillaan käynnissä ja suuressa osassa maata on havaittu edelleen mm. rastaiden ja peippojen massoittaista muuttoa. Myös hanhimuutto on vähitellen käynnistynyt. Viikonlopun aikana esimerkiksi Kuusamossa muutti 1500 metsähanhea. Vaelluslinnuista on ollut erityisesti liikkeellä helmipöllöjä, hippiäisiä, tiaisia ja närhiä.

Harvinaisuutena voidaan mainita vihertikka, joka havaittiin 11.9. Pohjois-Karjalassa Kesälahdella.

Säiden kylmetessä voidaan odottaa maakotkien päämuuttovaiheen käynnistymistä sekä arktisten vesilintu- ja hanhimuuton voimistumista.

Lintutilanne päivitetään seuraavan kerran tiistaina 4.10.

Aiempien viikkojen ja vuosien lintutilanteita.

---

| Lappi | Kuusamo | Kainuu | Pohjois-Karjala | Keski-Suomi | Kymenlaakso | Länsi-Uusimaa | Varsinais-Suomi

---

Viime päivinä on Lapissa havaittu melkoisen voimakasta hanhimuuttoa. Esimerkiksi sunnuntaina sekä Kemijärven Kalkonniemessä että Juujärvellä muutti noin sadan todennäköisen metsähanhen parvi, jonka lisäksi nähtiin myös pienempiä hanhiparvia. Myös kurkia on näkynyt edelleen suuntaamassa kohti etelää. Merimetsoja on ilmoiteltu eri puolilta aluettamme ja valitettava tapaus oli yhden merimetson löytyminen kuolleena Kemijärven poikki kulkevan voimalinjan alta. Myös joutsenten kerääntyminen vesistöihimme jatkuu edelleen. Esimerkiksi maanantaina nähtiin Enontekiön Palojoensuun ja Kilpisjärven välillä bussin ikkunasta nelisensataa joutsenta.

Vaikka syksy on jo varsin pitkällä, on alueellamme nähty edelleen myös useita kahlaajia. Inarinjärven Ukonselällä muutti 24.9. noin 60 yksilön suosirriparvi, ja Sodankylän Lokan Korvasessa havaittiin 23.9. tundrakurmitsa. Inarin Pieran Marin jängällä nähtiin puolestaan 22.9. jänkäkurppa ja useita taivaanvuohia, ja Sodankylässä tehtiin 21.9. havainnot kapustarinnasta ja lehtokurpasta.

Syksyn linnuista tilhiä liikkuu pikkuparvissa siellä täällä ja ensimmäiset pyrstötiaisparvetkin ovat saapuneet alueellemme. Vaelluslinnuista myös isokäpylintuja on ollut liikkeellä ainakin Inarin Lapissa, ja onpa niiden seasta löytynyt muutamia kirjosiipikäpylintujakin. Harvinaisuuksista mainittakoon Pellon Jolmaputaalla 21.9. hämmästyttänyt kesy lyhytnokkahanhi ja Inarin kirkolla 24.9. nopeasti vilahtanut taiga- tai hippiäisuunilintu. Pitkään jatkunut lämmin syksy on näkynyt myös perhoshavainnoissa. Vielä 19.9. nähtiin Sodankylässä suruvaippa ja Kemijärvellä neitoperhonen ja 23.9. lenteli Sodankylän lentokentällä kolme nokkosperhosta. Ja ilmoitettiinpa Lapin lintuharrastajien sähköpostilistalle vastikään viisi Kolarissa tehtyä lepakkohavaintoakin.

Pirkka Aalto

Jo reilut 2 viikkoa jatkuneet lännen/etelänpuoleiset tuulet ovat pitäneet sään lämpimänä Koillismaallakin. Parhaimmillaan on päästy melkein 15 asteen lämpötiloihin, eikä öisinkään olla juuri pakkasen puolella käyty.

Näkyvin muutto oli viikonlopun aikana tapahtunut metsähanhien rynnistys. Se alkoi jo lauantaina 24.9. iltapäivällä, jolloin havaittiin ensimmäiset parvet matkalla lounaaseen. Samana päivänä pidettiin klo 7-14 Kuusamon Lintukerhon tornitapahtuma, jonka aikana ei vielä muutto ollut käynnissä. Varsinainen rynnistys alkoi sunnuntai aamupäivällä ja jatkui iltaan asti. Hanhia muutti koko Kuusamon leveydeltä ja kokonaissumma oli n 1500 muuttajaa.

Petolintujen muutto on ollut vaisuhkoa ja parasta antia oli 22.9. Jätärin tornin yli muuttanut vanha muuttohaukka. Piekanoita on mennyt päivittäin, mutta mitään suurempaa keskittymää ei ole havaittua. Ampuhaukkakin muutti vielä viikonloppuna. Kalasääskestä viimeinen havainto tehtiin 17.9. ja hiirihaukasta 21.9.

Kahlaajalinnuista nähtiin tälle vuodelle ensimmäistä kertaa tundrakurmitsa, kun Kuusamon Lentokentällä se ruokaili seuranaan 28 kapustarintaa. Myöhäinen valkoviklo laskeutui muutolta 18.9. Kaukosaaren lintutornin edustalle viimeistä kertaa, sillä nuori kanahaukka nappasi siitä itselleen aterian. Lehtokurppia ja taivaanvuohia on nähty vielä viime päivinä muutamia.

Pöllöistä tehty havaintoja mm 5:stä hiiripöllöstä ja muutamasta vaeltavasta helmipöllöstä, joiden yhteysääniä on kuulut öisin. 15.9. kanalintumetsästäjä koki yllätyksen, kun hänen pystykorvakoiransa otti haukkuun suopöllön. Aikansa koiraa ihmeteltyään pöllö katosi.

24.9. lintutornitapahtumassa laskettiin Kaukosaaresta reilua pikkulintumuuttoa mm 1900 järripeippoa, 700 rastasta, lähinnä räkättirastaita ja punakylkirastaita. Niittykirvisiäkin ynnättiin 155 muuttavaa. Jätärin tornista havaittiin myöhäinen metsäkirvinen 24.9 ja samana päivänä myöhäinen pajulintu viritteli lauluntapaista Kaukosaaressa. Viimeiset haarapääskyt nähtiin 18.9. ja räystäspääskyt 17.9. Leppälintu nähtiin vielä 15.9. Hyöteiköllä ja pensastasku 16.9. Kaukosaaressa. Ensimmäiset yksittäiset pulmusetkin on havaittu matkalla etelään, joskin niiden päämuutto on vasta lokakuun puolivälissä.

Vaelluslinnuista tilhet ovat saapuneet jo Kuusamon keskustaan ja viikon kuluessa ne ovat putsanneet pihlajat marjoista, jonka jälkeen niiden pääjoukot jatkavat matkaa etelään päin.
Tiaisilla tuntuu olevan voimakas vaellus meneillään, josta on saatu maistiaisia Kuusamossakin. Valtalajina on ollut hömötiainen ja viikonlopun aikana nähtiin jo 3 pyrstötinttiparvea, mikä enteilee niiden vaelluksen voimistumista. Pähkinähakkeja on havaittu 2 yksilöä Kaukosaaren tornista, jossa myös nähtiin 26.9. pikkutikka. Toinen pikkutikka havaittiin Lämsänkylässä. Taviokuurnatkin ovat tulleet metsistä näytille ja niiden melodista ääntä on kuultu siellä täällä.

Kuusamon Lintukerho ry järjestää tänäkin vuonna talvilinturuokintakilpailun (15.10. – 30.4.), jonka tarkoitus on saada linnuista kiinnostuneet seuraamaan Kuusamon alueella ruokintapaikkojen lähellä olevia lintuja ja ilmoittamaan niistä havainnot. Leikkimieliseen kisaan voi ilmoittautua Antti Peunalle anttij.peuna@pp.inet.fi

Olli Lamminsalo

Kainuussa on nyt ruska parhaassa väriloistossaan. Lämmintä oli 26.9. vielä 16 astetta. Kovat lounais- ja länsituulet ovat riepotelleet Kainuussakin ja ovat haitanneet jonkin verran lintujen muuttoa. Rastaat ovat ehkä näkyvimmin liikkeellä ja ne ovat alkaneet jo syödä pihlajanmarjoja. Valkoposkihanhet aloittivat arktisten hanhien muuton sunnuntaina. Harjalintu edusti hieman eksoottisempaa lintulajistoa.

Viikon aikana on havaittu seuraavia lajeja: Silkkiuikkuja on vielä monissa järvissä eri puolilla Kainuuta.
Mustakurkku-uikkuja oli vielä 3 yksilöä Vuolijoen Lintuvesialtaalla 26.syyskuuta.
Merimetsoja on muutamia paikallisena Oulujärvellä ja Nuasjärvellä. Maanantaina 26.9. oli Sotkamossa muuttanut 18 merimetsoa .
Laulujoutsenia on muuttanut pikkuparvia päivittäin. Lisäksi Vaalan Pelson pelloille on kerääntynyt ruokailemaan jo lähes sata laulujoutsenta.
Metsähanhia on muuttanut pikkuparvissa 25.9. 60 m Puolangalla ja 26.9. 21 m Vuolijoella. Arktikaa:
Valkoposkihanhia oli muuttanut Kajaanin Koutaniemellä 26.9. klo 16.40 noin 100 lintua lounaaseen. Vesilintujen muuttoparvia näkee parhailla lintujärvillä. Vuolijoen Otanmäen lintuvesialtaalla oli 25. ja 26. 9. mm: haapanoita n. 80, sinisorsia n.70, jouhisorsia 11, taveja 3, isokoskeloita n.70, uiveloita 4, silkkiuikkuja 4, tukkasotkia n. 100, telkkiä n. 60 ja mustakurkku-uikku 3 sekä nokokana 1. Vaalan Jaalangassa oli 25.9. 11 uiveloa ja yksi lapasotka. Ampuhaukka Kajaanissa 22.9. ja piekana Puolangalla 22.9. sekä sinisuohaukka Vuolijoen Otanmäen Lintuvesialtaalla 25.9. Punajalkaviklo Otanmäen lintuvesialtaalla 22.9., jänkäkurppa 2 yksilöä lintuvesialtaalla 25.9., pikkusirri 3 yksilöä lintuvesialtaalla 26.9. ja  kala- ja harmaalokkeja on havaittu Oulujärvellä troolien perässä satoja. Vaalan Jaalangassa muutti 24.9. 31 naurulokkia etelään.

Muutamia haarapääskyjä on nähty Kajaanissa ja Vaalassa aivan viime päiviin asti. Virtavästäräkki asustaa edelleen Kajaanin Ämmänkosken voimalaitoksella ja on nähty vielä 25.9. Harjalintu havaittiin Kajaanin Koutaniemellä 23.9., lintu on ollut varsin piileskelevä laajahkolla sepelin ja hiekan varastointialueella, mutta löytyi paikalta vielä 25.9..

Pyrstötiaisten vaellus on voimistunut ja Kainuussa on nähty viikon aikana jo kymmenkunta parvea.

Lokakuussa Kainuussa on taas Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n ”Lokakuun pinnakisa”, joka on kuukauden kestostaan huolimatta osoittautunut hyvin suosituksi lintutarkkailujaksoksi. Kisan ansiosta Kainuun linnut on saatu lokakuussa tehotarkkailuun ja onpa muutama uusi lintulajikin saatu varmistetuksi Kainuun lajilistaan.

Jouni Ruuskanen

Pohjois-Karjalassa on syyskuu ollut linnustollisesti monipuolinen, leppoisan lämpimät säät ovat pitkittäneet useiden lajien päämuuttokautta ja suosineet myös retkeilyä. Lämmin virtaus on ulottunut pitkälle pohjoiseen ja pitänyt arktiset muuttajat, kuten hanhet vielä valtaosin lähtöalueillaan. Näyttävistä muutoista ovatkin vastanneet toistaiseksi lähinnä pikkulinnut. Peippojen muutto huipentui viikko sitten sisämaaoloissa ennätykselliseksi massamuutoksi. Rastaita on ollut liikkeellä jo suuria määriä, pihlajanmarjojen lupaillessa pitkää ja runsasta rastassyksyä. Vaelluslinnuista on liikekannalla ollut erityisesti helmipöllöjä, hippiäisiä, tiaisia ja närhiä. Harvinaisuuksista saatiin maakunnan lajilistalle uudeksi tuttavuudeksi vihertikka Kesälahdelta. Punajalkahaukkojen invaasio ulottui maakuntaan elo-syyskuun taitteessa lähes 30 yksilön voimin. Taigauunilintujen voimakas invaasio saattaa puolestaan lupailla mielenkiintoista muidenkin itäisten lajien syksyä. Syksyn kiinnostavimmat lintuviikot ovat meneillään.

Hanhimuuton vaisuna aloitteluna havaittiin Kiteen Hatunvaaralta 25.9. alun neljättä sataa ja 26.9. yhteensä puolisen tuhatta muuttavaa hanhea. Alkujoukoissa on ollut sekä valkoposki-, metsä- että tundrahanhia. Maanantain vastaisen yönä kuultiin myös pari yömuuttavaa sepelhanhiparvea. Samaisen yön aikana maakunnan ylitti myös Vienanmereltä lähteneitä vesilintuja, sillä Etelä-Karjalan puolella nähtiin maanantaiaamuna sekalajista vesilintumuuttoa. Ilmeisen arktisia haapanoita lepäili jo 16.9. Kitee Päätyeenlahdella 1050 paikallista. Kuun alun vesilintumuuton vaisuista huipuista mainittakoon jouhisorsat 1.9. Joensuu Höytiäisen kanavan suistolla, 185 muuttavaa, sekä mustalinnut 2.9. Rääkkylän Vuoniemessä, 450 muuttoparven muodossa. Maakunnan oma hanhikatras, Keski-Karjalan kanadanhanhet voivat hyvin ja 11.9. oli Kiteen Puhoksen pelloille kerääntynyt syksyn tähänastisena huippuna 260 hanhea. Joukon jatkoksi ilmaantunee pian myös lepäileviä muuttohanhia.

Sepelkyyhkyillä on laskettu maakunnan oloissa päämuutosta kertovia tuhannen pintaan asettuvia muuttolukuja viimeisen viikon aikana. Rastaiden räväkkä muuton avaus oli 20.9. Rääkkylän Haapasalmella ynnätty 10 000 rastaan muutto. Seuraavien viikkojen aikana on rastailla odotettavissa niin näyttäviä päivämuuttoja kuin runsaita yömuuttojakin. Em. Rääkkylän rastaista pääosa paineli eteläisiin ilmansuuntiin, mutta lähiviikkoina maakunnan ylittää totuttuun tyyliin myös kohti luodetta soljuva, ilmeisesti pääosin idästä saapuva rastasvirta.

Pikkulintumuuttoa on seurattu kattavasti läpi syyskuun Rääkkylän Haapasalmen - Kiteen Asikon "muuttosumpussa". Järripeippoja liikehti maakunnassa vilkkaasti jo elokuun puolella, minkä jälkeen peippo runsastui massalajiksi. Syksyn ensimmäinen peippopäivä oli 1.9., jolloin Joensuussa Höytiäisen kanavan suistolla muutti 6500 peippolintua. 12.9. oli aistittavissa jo päämuuton aloittelun makua lähemmäs kymppitonniin kivunneina muuttosummina. 18.9. yllettiin Asikossa massaa ennakoiden 40 000 muuttavaan peippoon + pikkulintuun. Peipon huikea päämuuton huippu koettiin tiistaina 20.9., kun Haapasalmelta laskettiin kolmen aamutunnin aikana Asikon reittiä etelään valuvasta muuttovirrasta 120 000 peippoa + pikkulintua, mikä lienee pikkulintumuuttojen muuttoennätys sisämaasta. Arvion mukaan paikan kautta valui päivän aikana lähemmäs 200 000 pikkulintua. Huomattakoon että peippomuutto oli ollut voimakasta tuolloin myös Etelä-Karjalan puolella, mutta alhaalla roikkunut aamusumu esti muuton seuraamisen. Aiemmat runsaimmat Itä-Suomessa todetut peippomuutot ovat yltäneet liki 40 000 peippolinnun kieppeille, joskin mm. Asikon muuttoa keräävä erinomainen johtolinja "löydettiin" vasta viime syksynä. Paikka kerää ympäröivien järvenselkien ohjaamana ilmeisen laajalta "valuma-alueelta" nimenomaan eteläisiin ilmansuuntiin suuntautuvaa muuttoa. Esimerkkinä Asikon viime päivien muista muuttoluvuista mainittakoon: niittykirvinen 20.9. 500, 22.9. 630 ja 24.9. 480, rautiainen 20.9. 100 ja 22.9. 80, vihervarpunen 24.9. 2100, sekä pajusirkku 20.9. 100 ja 24.9. 110 muuttavaa.

Peippoja ja järripeippoja on maastossa edelleen paljon, mm. 24.9. Rääkkylän Haapasalmella kahdessa suurparvessa yhteensä 10 000 paikallista, joten vilkkaita aamumuuttoja on edelleen luvassa. Peippojen osuus on paikallisparvissa vähentynyt selvästi muuton edetessä, mutta järripeipon muutonhuiput lienevät pääosin edessä. Lämpimät lounaistuulisyksyt vaikuttavat olevan peippojen massamuuttosyksyjä rannikkoalueiden tapaan myös sisämaassa. Lämpimän sään panttaama muutto purkautuu parhaimmillaan massiivisina muutonhuippuina sään suhteen otollisimpina muuttoaamuina. Tuulisina sadeaamuina pikkulinnut eivät yleensä muuta suuremmassa määrin, sen sijaan kohtuullisen heikkotuulisten pouta-aamujen vilkkaat muutot ovat olleet useimmiten ennakoitavissa. Huomattakoon myös että etelänpuoleisen heikonkin vastatuulen vallitessa linnut lentävät alempana kuin pohjoispainotteisella myötätuulella ja muutto on tällöin paremmin havainnoitavissa. Sään lisäksi muuttosummiin vaikuttaa osaltaan kesän pesimätulos, mikä lienee ollut tänä vuonna monilla pikkulinnuilla hyvä. Kun nämä tekijät yhdistetään vesistöjen ja maakannasten kokooja- sekä ohjausvaikutukseen ja valitaan näiden suhteen optimaalinen havaintopaikka, kuten Kiteen Asikon "sumppu" on yhtälöratkaisuna lähes väistämättä runsaita muuttosummia.

Lämpimien säiden myötä näkee maastossa vielä kohtuullisesti myös hyönteissyöjälajistoa, vaikka muutto onkin niiden osalta edennyt pääosin vakiintuneessa aikataulussaan. Myöhästelijöistä mainittakoon 26.9. Lieksan Ritovaarassa nähty nuori käki, 20.9. Rääkkylän Vuoniemessä muuttanut törmäpääsky, 6.9. Joensuussa Höytiäisen kanavan suistolla lintuaseman verkoista poimittu pensassirkkalintu, sekä ainakin 25.9. asti Joensuun Noljakassa lennelleet pari tervapääskyä.

Vaellusosastolta on helmipöllövaellusta saatu seurata erityisesti Kesälahden kannaksella, missä Leveäkiven rengastuspisteessä saatiin syyskuun alkupuoliskon aikana verkoista puolen sataa öistä vaeltajaa. Enemmistö vaeltajista on ollut nuoria tämän kesän lintuja, mutta myös vuoden vanhoja on ollut kohtuullisesti joukossa, vähiten kuitenkin vanhoja lintuja. Aiemmin rengastettuja ei ole kontrolloitu joukosta yhtään. Tämä kuin sekin ettei koko maakunnassa juurikaan pesinyt lajia tänä kesänä viittaa vaelluksen alkulähteiden olevan Venäjän puolella. Vaellus on käynnissä pohjoisempanakin ja myös Joensuussa Höytiäisen kanavan lintuasemalla on rengastettu joitakin helmipöllöjä.

Vaelluksen tapaista lienee myös hiiripöllöllä, mihin viittaavat useat varhaiset alkusyksyn havainnot, kuten 18.9. Kiteen Asikossa ja 24.9. Kiteen Puhossalossa päivystäneet myyräpoliisit. Ensimmäisiä liikehtiviä varpuspöllöjä edusti 11.9. Joensuun Noljakassa nähty minipöllö. Lapinpöllöjä on sattunut kiikariin 17.9. sienestysreissulla keskellä metsää Kesälahden Varmonniemessä, 19.9. täyden kuun loisteessa öisellä aidantolpalla Joensuun Keskijärvellä ja 25.9. palloilukentän laidalla Joensuun Marjalassa. Liikehdintää on kaiketi niilläkin.

Tikoista oli käpytikalla pientä vaellusta loppukesällä maakunnan eteläosissa. Muutamia vaeltavia valkoselkätikkoja on nähty alkusyksyn aikana Kiteen Kyyrönniemessä. Myös ensimmäinen liikkuva harmaapäätikka pistäytyi 4.9. Kyyrönniemessä. Laji lienee levittäytymässä pikku hiljaa pesimälajiksi maakuntaan, idästä talven viettoon tulevan kannan ilmeisen runsastumisen myötä. Kesällä harmaapäätikasta tehtiin pesintään tai pesinnän yritykseen viittaavia havaintoja kahdelta paikalta Kontiolahdelta.

Runsaasta hippiäisvaelluksesta kielivät parhailla vaelluspaikoilla havaitut muutamat parin - kolmen sadan sirisijän muuttosummat. Laatokan suunnalta kuuluu olevan tulossa lisää luoteeseen pyrkiviä hippiäismassoja ja sisämaaoloissa voimakas vaellus on kuuleman mukaan parhaillaan käynnissä myös naapurimaakunnassa Pohjois-Savossa. Tiaisilla on meneillään monilajisen voimakas vaellussyksy. Hömötiaisia matkasi vaelluspiikkinä 17.9. Kiteen Kyyrönniemessä 548 muuttajaa ja pyrstötiaisia muutti Kyyrönniemessä 17.9. 267, parin sadan "häntätiaisen" muuttoihin on ylletty myös ainakin Kiteen Asikossa.

Närhiliikehdintä kuun puolivälin tietämillä viittaa sekin vähintään kohtalaiseen vaellukseen, Kiteen Kyyrönniemessä havaittiin parina päivänä alueellisesti runsaina muuttosummina lähemmäs sata luoteeseen suunnistanutta närheä. Pähkinähakkeja on nähty lähinnä kierteleviä ja paikallisia, enimmillään muutaman linnun määriä Kitee-Rääkkylä-Kesälahti akselilla.

Heinäkuun runsaan käpylintuvaelluksen jälkeen on käpylintuja liikkunut niukasti, mutta aivan viime päivinä on vaellusparvia lähtenyt taas liikekannalle. Kirjosiipikäpylintuja on havaittu pitkin alkusyksyä lähinnä maakunnan eteläpuoliskolla, mutta heinäkuisen vaelluksen jälkeen ovat havainnot olleet niukkoja ja koskeneet lähinnä yksittäisiä lintuja.

Harvinaisista lajeista syyskuun alkupuoliskon antia edusti punajalkahaukkojen ennätysesiintyminen, kuun alussa nähtiin tusinan verran punajalkahaukkoja, muut nuoria lintuja, paitsi 2.9. Kiteen Hatunvaaran ohittanut vanha koiras. Toistaiseksi myöhäisin punajalka nähtiin 14.9. Juuan Tuopanjoen peltoaukeilla, missä kyseinen yksilö viihtyi viikon päivät. Myös Kontiolahden Pitkärannan joenrantasuolla oli laji pidempään katseltavissa kuun alussa.

Muita harvinaisia petolintuja esiintyi alkusyksystä "tavanomaisemmin". Haarahaukkoja muutti 3.9. Kitee Kyyrönniemessä kaksi nuorta, sekä 4.9. Rääkkylän Haapasalmella yksi. Arosuohaukkoja nähtiin viiden elokuisen jatkoksi 3.9. Tohmajärven Värtsilässä vanha koiras ja 18.9. Tohmajärven Korvessa vanha naaras. Vanha pikkukiljukotka muutti 17.9. Rääkkylän Vuoniemessä etelään. Lähinnä Pohjois-Savon puolella Rautavaaran Kaitoonjärvellä majaillut nuori kiljukotka kävi kääntymässä 1.9. maakunnan rajalla Nurmeksen Palomäessä. Lajilleen määrittämättä jäänyt kiljukotka muutti 2.9. Värtsilän Sääperillä. Lounaaseen muuttanut tunturihaukka ilmoitettiin 20.9. Rääkkylän Haapasalmelta.

Sekalaisista vähälukuisista muutti syyskaudella maakunnassa harvoin nähty merihanhi 11.9. Rääkkylän Vuoniemessä. Syyskuun ainut harmaasorsa löytyi 10.9. Tohmajärven Peijonniemenlahdelta. Yllättävän niukasti syksyn aikana esittäytyneitä harmaahaikaroita on päässyt näkemään varmimmin Kiteen Päätyeenlahdella, missä muutama haikara on viihtynyt pitkin syyskuuta. Tämän syksyn vähistä heinäkurpista viimeisimpiä nähtiin 20.9. Outokummun Sysmäjärvellä ja 25.9. Kiteen Asikossa. Turkinkyyhky pistäytyi 17.9. Juuan Tuopanjoella.

Harvinaisuuspuolen huippuna osui maakunnan ensimmäinen vihertikka onnekkaan retkeilijän kiikarin kuvaan 11.9. Kesälahden Suurikylänlahdella. Ilmeinen nuori koiras oli laskeutunut äännellen tienvierimäntyyn, mistä oli lyhyen esittäytymisen jälkeen poistunut puustojuottia seuraillen ilmeiseen tulosuuntaansa idän suuntaan. Kenties tämänkin lajin vierailut Kannaksen kautta kaakkoisimpaan Suomeen yleistyvät lähitulevaisuudessa.

Syyskauden varhaisin harjalintu oleili 26.-27.8. Ilomantsin Patvinsuolla, ruokaillen hiekkatien penkalla keskellä mäntykangasta. Syyskuulle tyypillisiä itäisiä harhailijoita edustavat yksittäiset isokirviset löytyivät paikallisena Kesälahden Mäntyniemen kartanon pelloilta 11.9. ja 17.9., lisäksi 18.9. muutti yksi lintu Tohmajärven Värtsilässä.

Taigauunilintuja on ilmoitettu syyskuulta yhteensä jo kymmenen yksilöä, joista neljä havaintoa on jäänyt pelkän kuullun kutsuäänen varaan. Ensimmäiset siipijuovalliset löytyivät 4.9. Kontiolahden Romppalasta ja Joensuusta Höytiäisen kanavan suistolta. Jälkimmäisessä paikassa on lintuaseman verkoissa piipahtanut jo viisi taigauunilintua. Alueellisesti esiintyminen on ollut ennätyksellinen jo tähän mennessä. Liekö taigauunilintujen kannoilla tulossa enempi myös toisia taigan vieraita, hippiäisuunilintuja? 25.9. ilmoitettiin jälkimmäisestä lajista sienestysreissulla tehty ilmeinen äänihavainto Tohmajärven Nikunvaarasta. Oksistossa piilottelevien vilkasliikkeisten "pienten vihreiden" esille saamisessa on osoittautunut hyväksi apukeinoksi mekaaninen ääniatrappi sekä ns. houkutusäänien viheltely. Jos saat tällä tavoin tiaiset ja hippiäiset katsomaan äänen aiheuttajaa, tulevat myös muut hyönteissyöjät - ei kun puistoihin viheltelemään...

Itä-Suomen suurimmaksi muodostunut lintuharrastustapahtuma, Keski-Karjalan Luonto ry:n järjestämä Kiteen Hatunvaaran Hanhiviikot 25.9.-16.10., tarjoaa tilaisuuden tutustua syksyiseen hanhimuuttoon aitiopaikalla, missä järjestetään myös yleisöopastusta. Rajan pinnassa sijaitsevalta Hatunvaaralta aukeaa hulppeat näkymät kaikkiin ilmansuuntiin ja muuttavien hanhiparvien lisäksi on luvassa meri- ja maakotkia, muita petolintuja, kurkia, sekä runsaasti muuta muuttolajistoa. Syksyn toisena virallisena hanhipäivänä 26.9. havaittiin paikalta mm. maakotka ja muuttohaukka. Yllä mainitut havainnot on koottu pääosin Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen Lintulista - sähköpostilistalta.

Kari Lindblom

Lauha lounainen ilmavirtaus on pidätellyt isojen lintujen muuttoa. Pikkulintumuutto on sen sijaan ollut vertaansa vailla, kun vastatuuleen matkaavat siivekkäät ovat pysytelleet matalalla muutontarkkailijoiden nähtävissä. Tiaisten ja pyrstötiaisten vaellus on ollut myös ennätyksellistä, mutta harvinaisuuksia on edelleen nähty niukasti.

Peippolintuja on tänä syksynä nähty Keski-Suomessa ennätyksellisen paljon. Muuttoa on seurattu erityisesti Laukaan Lievestuoreen Raitaniemessä, jossa paras päiväsumma, 6866 muuttajaa, laskettiin viime tiistaina. Luhangan Vuoksensalmi on valitettavasti jäänyt vähemmälle huomiolle, sillä lauantaina 24.9. paikalta laskettiin komea alue-ennätys, 20770 muuttavaa peippoa ja järripeippoa. Kauaa ei ennätys ehtinyt vanhentua, sillä jo maanantaina Vuoksensalmen ohitti peräti 21575 peippo ja järripeippo-suvun edustajaa. Maanantaina muutti paljon myös sepelkyyhkyjä, sillä peippomuuton ohessa paikalta laskettiin 1474 kyyhkyä. Niittykirvisiäkin on muuttanut mukavasti. Lauantaina Vuoksensalmen summaksi saatiin 220 ja maanantaina 264 niittykirvistä.

Tiaisvaellus on ollut paikoin näyttävää. Luhangan Vuoksensalmi on tiaispaikkanakin vertaansa vailla Keski-Suomessa. Lauantaina sillalla laskettiin 1550 vaeltavaa tiaista, runsaimpana sinitiainen, ja maanantainakin 993, talitiaisen ollessa tällä kertaa valtalaji. Myös Laukaan Lievestuoreen Raitaniemessä on nähty useana päivänä satojen tiaisten muuttoja, eniten tiistaina, jolloin 487 tiaista matkasi eteläisiin ilmansuuntiin. Raitaniemenkin valtalaji on toistaiseksi ollut sinitiainen. Pyrstötiaisiakin tuntuu olevan liikkeellä runsaasti. Vuoksensalmen lauantain summa oli 185, ja maanantaina nähtiin peräti 363 pyrstötiaista. Millaiseksi vaellus mahtaa oikein äityäkään lokakuussa, jolloin tiaiset ja pyrstötiaiset normaalisti runsaimmin liikehtivät? Muista vaelluslinnuista närhet ovat niin ikään liikekannalla. Syksyn toistaiseksi paras närhimuutto laskettiin lauantaina Luhangan Vuoksensalmella, kun 189 närheä lähti ylittämään Päijännettä.

Harvalukuisemmista lajeista on myös tehty jonkin verran havaintoja. Muuttohaukkoja on nähty viikon aikana peräti viisi yksilöä. Suurikokoinen, mutta määrittämättä jäänyt kirvinen kummastutti torstaina 22.9. Laukaan Lievestuoreella. Kangaskiuru ilahdutti Vuoksensalmen muutontarkkailijoita lauantaina ja Laukaan Raitaniemen staijarit palkittiin samana päivänä muuttavalla isosirrillä. Myöhästelijäksi voisi puolestaan luonnehtia Konneveden yössä 22.9. muuttanutta pikkukuovia, ja kovin kiireisiä eivät ole olleet myöskään lauantaina nähdyt Laukaan nuolihaukka ja Jyväskylän maalaiskunnan lapinkirvinen.

Syyskuun lähestyessä loppuaan alkavat lintuharrastajat odotella idänpuoleisia tuulia, jotka toisivat arktisten vesilintujen ja hanhien muuton paremmin myös keskisuomalaisten nähtäville. Seuraava pohjoisenpuoleinen ilmavirtaus saa varmasti isommatkin linnut liikkeelle, mutta niitä odotellessa kannattaa jo nyt lähteä maastoon. Harvoin saa syyskuussa retkeillä yhtä leppeässä säässä, ja ruskakin alkaa olla parhaimmillaan.

Matti Häkkilä

Alkusyksyä on vietetty poikkeuksellisen lämpimissä oloissa. Kuluneen kahden viikon jakson ensimmäisen puoliskon aikana oli toki hieman viileämpää hallaöineen. Jakson loppupuoliskon aikana yölämpötilat ovat olleet jo kymmenen lämpöasteen kieppeillä ja päivälämpötilat ovat nousseet lähelle kahtakymmentä. Jakson alkupuolella oli pari myrskyisää päivää, 14. ja 18.9., jolloin puhalteli pahimmillaan yli 20 m/s. Sateet ovat olleet vähissä, vettä on taivaalta tullut ainoastaan 17.9. iltapäivällä alueen ylittäneen ukkosrintaman yhteydessä. Tuolloin tuli veden ohella myös räntää ja rakeita. Koko jakson ajan tuuli on puhaltanut etelän ja lännen suunnalta, useimmiten juuri lounaasta.

Lintujen muutto on ajankohtaan nähden ollut melko vaisua. Tämä johtuu ennen muuta tuulen suunnasta, mutta myös poikkeuksellisen lämpimistä säistä. Muutonseurantapaikoilla odotetaankin tuulen lopultakin kääntyvän puhaltamaan pohjoisen puolelta. Petolintumuutto on koko jakson ajan ollut aivan olematonta. Aivan viime päivinä on vesilintujen ja kyyhkyjen muutossa havaittu pientä piristymistä. Myös ensimmäiset hanhiparvet ovat olleet liikkeellä. Pikkulintumuutossa on ollut muutama parempi peippoaamu ja metsäkirvismuutto on kääntynyt niittykirvismuutoksi.

Myyräkannat ovat huipussaan ilmeisesti koko Kymenlaakson alueella. Pelloilla saalistelee yhä tuuli- ja suohaukkoja ja kun petolintumuutto käynnistyy todenteolla näkyy yhä useammin myös hiirihaukkoja ja piekanoja. Petolinturengastajat virittelevät öisin verkkojaan, sillä helmipöllövaellus on parhaillaan menossa.

Auringonnousun aikaan kannattaa hakeutua jollekin hyvälle muutonseurantapaikalle, niemenkärkeen, korkealle mäelle tai lintutorniin. Heti kun tuulet kääntyvät pohjoisen rynnistävät mm. peipot ja järrit muutaman aamutunnin aikana. Liikkeellä ovat myös jo vähemmistöön jäävät metsäkirviset, kun vastaavasti niittykirvisten määrät runsastuvat päivä päivältä. Rautiaisen hihitystä kuulee myös yläilmoista. Vihervarpusia painelee mukavina parvina pitkin päivää ja rastailla liikehdintä on lisääntymään päin. Viimeisiä pääskyjä näkyy vielä siellä täällä. Pikkuparvia kahlaajia näkyy edelleen muuttolennossa kuin myös paikallisina vähäisillä lietteillämme. Ensimmäisiä laulujoutsenia on jo nähty aina rannikkoa myöten ja muutama parempi kurkipäivä on myös kirjattu.

Metsähanhimuutto käynnistyi 26.9. Virolahden Kellovuorella, jossa muutti 180. Anser-hanhien ja määrittämättömien hanhien summa rannikon eri pisteissä oli 26.9. 1700. ja valkoposkihanhia tuolloin havaittiin Haminan Kirkkojärvellä 120. Sepelhanhia on 15.9. lähtien havaittu kuutena päivänä yhteensä 1500, eniten Kellovuorella. Harvinainen punakaulahanhi havaittiin 25.9. pienessä valkoposkihanhiporukassa karilla Kotkan Haapasaaren tuntumassa.

Mukavaa vesilintumuuttoa todettiin 26.9. Kellovuorella: haapana 520, tukkasotka 520, lapasotka 440, alli 410, pilkkasiipi 240 ja määrittämättömiä vesilintuja 1200, joista tukkasotkan osalta tehtiin uusi Kymenlaakson paikka/päiväennätys. Samassa paikassa nähtiin jo 20.9. haapanoita 370+VL 640 sekä 24.9. tukkasotkia 306.

Ensimmäinen parempi kuikkalintumuutto kirjattiin Kellovuorella 26.9., 140 muuttavaa. Harmaahaikaroita Virolahdella oli 24.9. paikalla edelleen vähintään 64. Kuten jo alussa mainittiin mainittavaa petolintumuuttoa ei ole ollut. Jakson aikana on kuitenkin Kellovuorella havaittu neljä muuttohaukkaa, joten siellä syksyn muuttohaukkojen yhteismäärä kohosi nyt kahdeksaan. Pyhtään Hirvikoskella havaittiin 18.9. vanha arosuohaukkakoiras ja todennäköinen arosuohaukka muutti 26.9. Kellovuorella. Viime katsausjaksoon päättynyt huikea punajalkahaukkainvaasion loppusummaksi Kymenlaakson osalta kirjattiin 132 eri linnuksi tulkittua yksilöä.

Lajilleen määrittämättömiä kurmitsoja paineli 17 linnun parvi 24.9. Kellovuorella, jossa seuraavana päivänä muutti yksinäinen isosirri suosirriparvessa. Kotkan Laajakoskella oli 19.9. paikallinen metsäviklo. Myöhäinen kalatiira pyöri 23. ja 24.9. Haminan Haminanlahdella.

Kellovuorella sepelkyyhkymuuttoa on ollut seuraavasti: 20.9. 160, 22.9. 2200, 24.9. 170, 25.9. 650 ja 26.9. 2800. Tervapääskyjä jaksolla on havaittu kaksi: 25.9. Kellovuorella ja 26.9. Kirkkojärvellä. Harjalintu viihtyi Kotkan Suullisniemessä pihanurmella viikon päivät, viimeksi lintu nähtiin 22.9. Harmaapäätikka kuultiin 18.9. Kellovuorella ja koirasvalkoselkätikka 25.9. Virolahden Lintulahdessa.

Kangaskiuruja jakson aikana Kellovuorella on muuttanut kuusi. Niittykirvisen muutto on Kellovuorella edennyt seuraavasti: 20.9., 650, 21.9. 300, 24.9. 350, 25.9. 200 ja 26.9. 310. Virtavästäräkki viivähti 22.9. hetken paikallisena Kotkan Hovinsaarella ja saman lajin koiras muutti 25.9. Valkealan Vuohijärvellä. Nuori mustaleppälintu rengastettiin 22.9. Hovinsaaren ruovikossa. Sepelrastas nähtiin 26.9. hetken Virolahdella Lintulahden pihapiirissä. Tiltaltin tristis-alalajia edustava nuori yksilö rengastettiin 22.9. Hovinsaarella. Rannikolla on ollut vähäistä tiaisten vaellusta, mutta sisämaassa Valkealan Vuohijärvellä todettiin 25.9. mukavaa tiaisten liikehdintää: tali- 276, sini- 51, hömö- 11 ja pyrstötiainen 35. Elimäen Värälässä havaittiin 23.9. kotoisen harmaatakin tummempi versio ns. nokivaris. Jakson aikana on ollut Kellovuorella kolme hieman parempaa peippoaamua: 16.9. 9000, 22.9. 6400+PL 1100 ja 25.9. 1500. Nokkavarpunen muutti 16.9. Kellovuorella.

Syysmuutto on nyt monen lajin osalta menossa. Kohta on käsillä monen petolintulajin, mm. maakotkan päämuuttovaihe ja ei aikakaan kun arktisten vesilintujen ja hanhien massat rynnistävät, joten nyt kannattaa retkeillä.

Seppo Grönlund

Syksyn kurkimuutto tapahtui viikolla 37. Tiistaina 13.9. kurjet lähtivät Pohjanmaalta aamulla liikkeelle reippaassa luoteistuulessa. Tuuli ohjasi parvet normaalia idemmäksi ja ne saavuttivat etelärannikon linjan illalla. Hyvinkäällä laskettiin yhteensä 3937m kurkea klo 16-20. Helsingissä nähtiin noin 1070m ja parvet jatkoivat hämärtyvässä illassa merelle. Seuraava kurkirynnistys oli perjantaina 16.9., jolloin Kirkkonummen Peuramaalla laskettiin 3076m kurkea ja erin puolin pääkaupunkiseutua muuttoparvia mm. Vantaa Westerkulla 760m ja Helsinki Viikki 935m.

Petolintumuutto on ollut varpushaukalla edelleen hyvää. Hangon lintuasemalla laskettiin 11.9. peräti 848 muuttavaa varpushaukkaa ja yhteensä petolintuja 1044m, joista hiirihaukkoja 88m. Hiirihaukkoja muutti Kirkkonummen Peuramaalla samana päivänä 133 ja muuallakin alueella laskettiin hyviä muuttolukuja. Harvinaisista petolinnuista on nähty edelleen yksittäisiä punajalkahaukkoja, arosuohaukkoja, niittysuohaukkoja ja muuttohaukkoja. Nuori haarahaukka on viettänyt usean päivän Siuntion Myransissa ollen paikalla edelleen 20.9. Tästä eteenpäin petolinnuista muutolla näkee etupäässä varpushaukkoja, hiirihaukkoja, merikotkia ja pohjoisesta tänne saapuvia piekanoja ja maakotkia.

Pikkulinnuista syyskuun lopulla massalajina on peippo ja järripeippo. Vantaan Westerkullassa laskettiin 23.9. noin 100 000 pikkulintua, joista peipoiksi määritettiin 41300m. Saman suuntaiset luvut laskettiin Hangon lintuasemalla 20.9., jolloin siellä noin 80000 pikkulintua (pääosin peippoja) muutolla. Vihervarpusia laskettiin samalla paikalla 21.9. 11445m. Myös tiaisvaellus voimistuu lähipäivinä, mm. pyrstötiaisten ensiparvet ovat saapuneet jo alueelle. Perinteisellä tiaispaikalla Hangon lintuasemalla laskettiin sunnuntaina 25.9. tiaisia: pyrstötiainen noin 100m, kuusitiainen 182m, sinitiainen 930m ja talitiainen 3135m ja lisäksi närhiä 467m. Tiaisparvista voi hyvällä onnella löytää pähkinänakkelin, jollainen oli 16.9. Hangon lintuasemalla. Mukava syyslaji kangaskiuru paljastaa itsensä syystaivaalta laulu tapailulla. Hangon lintuasemalla 25.9. niitä nähtiin 21m. Puistoissa on edelleen hyönteissyöjiä.

Harvinaisuuksista tyypillisin on ollut taigauunilintu. Niitä on nähty jaksolla ainakin Helsingin Kaisaniemessä 4, Helsingin Tervasaaressa 1, Kirkkonummen Porkkalassa 2, Espoon Tapiolassa 1, Otaniemessä 1, Inkoossa 1. Isokirvinen on nähty vain 18.9. muuttavana Hangon lintuasemalla. Virtavästäräkki ilmaantui yhdelle alueemme tyyppipaikoistaan eli Helsingin Pitkäkoskelle ja oli paikalla 20.-21.9. Kuningaskalastajia on nähty kaksi: Helsingin Pitkäkoskella 21.9. ja Pikkuhuopalahdella 22.9. Toinen säihkylintu harjalintu on esiintynyt kahden yksilön voimin 21.9. Hangon Tvärminnessä ja 18.9. alkaen Hyvinkään ratapihalla, missä on oleillut myös mustaleppälintu. Pikku-uikkuja on nähty kuusi: Syysrallissa 17.9. Viikissä 1p ja 26.9. Laajalahdella peräti 5p. Heinäkurppia on nähty eri puolilla aluetta useita, mm. Malmin lentokentän ruohikossa 3 paikallista. Nuori tunturikihu muutti Hyvinkäällä 18.9.

Odotettavissa lähiviikkoina. Ensimmäinen räntäsade pohjoisessa ja kylmä koillistuuli ovat oivat ennusmerkit lokakuiselle maakotkamuutolle. Samoin on syytä alkaa valmistautua syysarktikaan, jolloin mm. arktiset hanhet ja vesilinnut voivat sopivissa olosuhteissa ajautua hyvin alueellemme. Esimakua saatiin jo Vantaan Westerkullassa, kun 300 sepelhanhen parvi ohitti muutonseurauskallion 23.9. Eiköhän seuraavalla jaksolla jokin kovempi harvinaisuuskin alueeltamme löydy: Harvinainen tasku, itäinen uunilintu tai kuten viime syksynä nähtiin tiiralokki. Lähiviikkoina kannattaa retkeillä.

Timo T. Leppänen

Varsinais-Suomen alueelta ei ole saatavilla lintutilannetta, mutta uusia ja vanhoja havaintoja voi selata täällä.

---

BirdLife Suomen Lintutilanteen kokosi Heini Jalava. Kiitos maakuntien raportoijille ja kaikille havaintojaan toimittaneille!