BirdLife Suomi Linturetkellä. Kuva: Lauri Hänninen.  
Yhdistys
Liity tai tue
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

In English
På svenska

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
Puh. (ark. klo 10-15)
(09) 4135 3300
Fax (09) 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Palautelomake Osoitteenmuutos

 
Lintutilanne Suomessa 15.6.2009
Kaikki Suomessa säännöllisesti pesivät muuttolintulajit ovat saapuneet. Viimeisenä saapui lapinuunilintu, joka on BirdLife Suomen tietojen mukaan havaittu ainakin viidellä paikkakunnalla: Inarissa, Taivalkoskella, Huittisissa, Lapinlahdella ja Siikaisissa. Perinteisesti viimeisenä meille saapuvan lapinuunilinnun muutto on vasta alussa, sillä valtaosa lapinuunilinnuista ennättää pesimäpaikoilleen Kainuun, Koillismaan ja Lapin koivikoihin yleensä vasta juhannusviikolla. Laji talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

Lapinuunilintujen saapuessa kiireisimmät muuttolintumme ovat jo lähteneet syysmuutolle: esimerkiksi mustaviklo- ja kuovinaaraat suuntaavat kesäkuun alkupuolella etelään ja jättävät poikasten hoidon koiraiden vastuulle.

Kesäkuun alun toistaiseksi kiinnostavin harvinaisuushavainto koskee Kalajoella laulavaa erittäin harvinaista kirjorastasta (Zoothera dauma). Tämä Siperiassa pesivä rastaslaji on havaittu Suomessa aikaisemmin vain kolme kertaa. Edellisen kerran laji tavattiin meillä kymmenen vuotta sitten, jolloin Raahesta löytyi kuollut lintu. Elävänä kirjorastas nähtiin viimeksi Suomessa 21 vuotta sitten Ahvenanmaalla.

Kesäkuun alun muita merkittäviä lintuvieraita olivat muun muassa neitokurki Tyrnävällä, valkosiipitiira Viitasaarella, sinisiipitavi Jalasjärvellä, käärmekotka Helsingissä, keltajalkaviklo Lempäälässä ja isokihu Salossa.

Linnuille pesimärauha

  • BirdLife vetoaa erityisesti vesilläliikkujiin ja kesänviettäjiin, ettei lintujen pesimäluodoille tai -saarille noustaisi. Saaristolintujen pesinnät ajoittuvat yleensä touko-heinäkuulle, osalla lajeista elokuun lopulle saakka.
  • Pesimäaikana myös rauhoittamattomien lintulajien tappaminen tai häirintä on lailla kielletty. Jos lintu pesii häiritsevässä paikassa, ilman viranomaisten poikkeuslupaa asiaan ei voi puuttua. Toimenpiteet pesinnän estämiseksi esimerkiksi talon katolla tai ullakolla tulee tehdä ennen pesimäkautta, eikä pesimäaikana, jolloin poikaset kuolisivat pesään.
  • Välillä pesästä lähteneitä poikasia luullaan orvoiksi. Lähes poikkeuksetta kyseessä on kuitenkin emojen hyvin huolehtima poikanen, joka ei tarvitse ihmisen apua. Emot eivät ole joka hetki poikasen lähellä.
  • Viime kesinä on Suomessakin havaittu nuoria kanadanhanhia, joilla on lentämisen estävä luuston kehitysvaurio siivessä. Tavallinen syy tällaisen parantumattoman vaurion syntyyn on kasvuvaiheessa saatu yksipuolinen ja väärä ravinto. Lähes poikkeuksetta nämä linnut löytyvät rannoilta ja puistoista, joissa ihmiset ovat ruokkineet niitä. Vesilintujen poikasten leipäruokintaa olisikin hyvä välttää. Poikaset löytävät tarpeeksi ravintoa luonnosta.

Yleistietoa lintutilanteesta "Lintuharrastajan vuodenkierto" -sivulta ja  uusimmat tiedot Tiira-lintutietopalvelusta (www.tiira.fi). Katso erityisesti ns. valtakunnan haut.

Lintutilanne jää KESÄTAUOLLE, mutta tuoreimmat havainnot näet silti Tiira-lintupalvelusta. Syysmuuton seuranta aloitetaan 11.8.

Aiempien viikkojen ja vuosien lintutilanteita.


Tiira-lintutietopalvelun (www.tiira.fi) avulla tuotetut listat uusimmista mielenkiintoista havainnoista alueittain.

BirdLife Suomen Lintutilanteen kokosi Lauri Hänninen.