BirdLife Suomen Rariteettikomitea (RK) käsitteli 328 lomaketta vuodelta
2003 ja hylkäsi niistä 47 (14 %). Kun mukaan lasketaan havainnot
aiemmilta vuosilta, nousee käsiteltyjen lomakkeiden määrä 390:een ja
hylättyjen 76:een (19 %).
Suomelle uutena lintulajina havaittiin gobintylli (kategoria A). Muita
vuoden aikana nähtyjä suurharvinaisuuksia olivat amerikantukkasotka,
rääkkähaikara, pikkukotka, etelänharmaalokki, alppikiitäjä ja
kalliopääsky. Maamme toinen pikkutuulihaukka (vuodelta 1999)
hyväksyttiin myös. Kuparisorsa, pikkukilju-, kilju- ja arokotka,
aroharmaa- ja grönlanninlokki, aavikkotasku, pikkukultarinta,
rusorintakerttu, kashmirinuunilintu, tulipäähippiäinen sekä viitatiainen
esiintyivät ennätyksellisen runsaina. Vuosi oli hyvä myös käärmekotkan,
palsasirrin, lyhytvarvas- ja töyhtökiurun, ruostepääskyn,
mustakaularastaan, pussitiaisen sekä punakottaraisen osalta.
Arosuohaukan toinen pesintä todettiin Vaalassa, pikkukultarinnan neljäs
pesintä Rautjärvellä ja viides Tohmajärvellä. Tavallisimmat edelleen
RK:n käsiteltävänä olevat nimikkeet, joista ei vuodelta 2003 hyväksytty
lainkaan havaintoja, olivat punapäänarsku (aikaisemmin hyväksytty 69
yksilöä), mustajalkatylli (68), kenttäkerttunen (40) ja suula (36).
Taksonomiset päätökset
BirdLife Suomen liittohallitus on 15.1.2003 hyväksymissään RK:n
säännöissä asettanut Suomessa tavattujen lintulajien ja alalajien
luettelon pidon Rariteettikomitean vastuulle. Kun AERC:n taksonominen
asiantuntijaelin TAC (Taxonomic Advisory Committee) antoi joulukuussa
2003 taksonomiset suosituksensa, otti RK suositukset käyttöön Suomen
lajilistalla välittömästi. Tämän johdosta maamme lajimäärä lisääntyi
neljällä lajilla: amerikantavilla, aroharmaalokilla, etelänharmaalokilla
ja etelänisolepinkäisellä (Normaja & Lindholm 2004). TAC:n suositukset
ovat vaikuttaneet jo tässä katsauksessa käytettyyn nimistöön ja
lajijärjestykseen.
Poistettavat lajit
Vuoden 2004 alusta poistettiin tarkastuksen piiristä kiljukotka,
pikkukultarinta (syyshavainnot 1.8. jälkeen pesimäpaikkojen ulkopuolella
kuitenkin tarkastetaan), pussitiainen ja punakottarainen.
Pikkukultarinnan syyshavainnot tarkastetaan edelleen, koska
Länsi-Euroopan havaintojen perusteella tähän vuodenaikaan
aavikkokultarinnan Hippolais rama mahdollisuus on huomattava.
Esimerkiksi Ruotsissa on tavattu syyspuolella 4 pikkukultarintaa ja 2
aavikkokultarintaa (Kjellén 2003). Näin ollen havainnoitsijoiden tulee
ottaa tämä vaihtoehto huomioon ja syksyinen lintu tulee määrittää
pikku/aavikkokultarinnaksi ellei sitä ole pystytty rajaamaan lajilleen.
Kyseinen määritysongelma on vaikea ja vielä puutteellisesti tunnettu ja
RK vaatii kummankin lajin hyväksymiseen erittäin tarkan dokumentaation.
RK:n kokoonpano
RK:n kokoonpano oli vuonna 2003: Visa Rauste (puheenjohtaja), Heikki
Luoto (sihteeri), Tapio Aalto, Antero Lindholm, Pekka J. Nikander, Jyrki
Normaja ja Kari Soilevaara. Pitkään ansiokkaasti RK:ssa toiminut Tapani
Numminen erosi maaliskuussa.
AERC-kategoriat
Katsauksessa käytetään Puolan AERC-kokouksessa syksyllä 2001 tarkennettuja määritelmiä:
A. Laji, joka on tavattu ilmeisesti luonnonvaraisena ainakin kerran vuoden 1949 jälkeen.
B. Laji, joka on tavattu ilmeisesti luonnonvaraisena vain vuosien 1800 ja 1949 välillä.
C. Laji, jonka karanneista tai vapautetuista yksilöistä on maahan syntynyt elinvoimainen populaatio tai yksilöt ovat peräisin toisen maan tällaisesta populaatiosta.
D. Laji, joka ei ole lähes varmasti luonnonvarainen (jolloin se sijoitetaan kategoriaan A) tai lähes varmasti karkulainen (kategoria E).
E. Varma tai lähes varma tarha- tai häkkikarkulainen.
Kotisivut
RK:n kotisivut, joilla julkaistaan mm. ajankohtaiset tiedotteet, löytyvät osoitteesta www.birdlife.fi ja AERC:n (Association of European Records and Rarities Committees) osoitteesta www.aerc.be.
Alkuperäismuistiinpanot taas kerran - mitä tarvitaan ja miksi!
RK on toistuvasti yrittänyt painottaa alkuperäismuistiinpanojen
merkitystä, mutta viesti ei näytä menneen perille kovin hyvin. Yritetään
vielä!
Jos lintuhavainto on dokumentoitu kaavakkeelle kirjattujen tuntomerkkien
lisäksi valo- tai videokuvin, on RK:n työ yleensä helppoa eikä
virhearvioita pitäisi tapahtua. Olennaisesti toisin on, jos arviointi
perustuu pelkkään kirjalliseen aineistoon. Tilanteisiin liittyy monia
havaintopsykologisia ongelmia, joiden takia kuvaukset eivät välttämättä
vastaa tarkasti todellisuutta. Tälle ei yleisesti voi mitään, vaan RK:n
on arvioitava kukin havainto omana kokonaisuutenaan.
Yksi olennainen kuvauksiin liittyvä virhelähde on kuitenkin pääosin
havainnoitsijan eliminoitavissa, kun heti havaintotilanteessa kirjoittaa
tuntomerkit ja tilanteen yksityiskohdat muistiin. Ihmisen mieli on
rakentunut siten, että muistikuvat vääjäämättä muuttuvat ajan myötä.
Yksityiskohtia unohtuu ja sekoittuu muualta saatuihin vaikutteisiin
(muut havaintotilanteet, valokuvat ja kirjallisuus). Jotta RK:n
päätökset olisivat mahdollisimman oikeita, olisi niiden perustuttava
havaintotilanteessa tai välittömästi sen jälkeen tehtyihin
dokumentteihin.
Käytännön toimintaohjeeksi tiivistettynä: jos havaitset (löydät tai
bongaat!) tarkastettavan lajin, etkä ole varma hyvälaatuisten
kuvadokumenttien olemassaolosta, ota muistiinpanovälineet esille ja
kirjoita ja/tai piirrä paperille kaikki mitä näet tai kuulet linnusta
heti kun olet vakuuttunut määrityksestä (tai siitä, että lintu on
potentiaalisesti mielenkiintoinen). Linnun ollessa näkyvissä tämä on
periaatteessa helppoa, ja pienen harjoittelun jälkeen (jota kannattaa
tehdä tavallisten lajien kanssa) se sujuu käytännössäkin jouhevasti.
Kuvauksen ei tarvitse olla tässä vaiheessa hyvin jäsennelty eikä
piirroksen näköinen. Voit aloittaa niistä piirteistä, jotka tiedät
määrityksen kannalta olennaisiksi. Kannattaa käyttää tervettä järkeä,
kuinka pieniä yksityiskohtia kirjaa, etenkin jos tietää olennaiset
tuntomerkit eikä kyseessä ole huippuharvinaisuus. Suurharvinaisuuksista
kannattaa kirjata kaikki mahdolliset yksityiskohdat!
Jos havaintotilanne on niin lyhyt, että sen aikana ei voi tehdä
muistiinpanoja, tee ne välittömästi havainnon jälkeen, mieluiten ennen
lintukirjan avaamista. Muistiinpanoihin on syytä liittää maininta, missä
vaiheessa ne on tehty (linnun näkyessä, havaintotilanteen jälkeen vai
kirjallisuuteen perehtymisen jälkeen). Kuvassa 1 on esimerkkinä
maastomuistiinpanot arosuohaukan päästä.
Kunnon kuvauksen tekemiseen menee aikaa (15 minuutista tunteihin), mutta
se kannattaa! RK-lomakkeen teko on tämän jälkeen helppoa (lomake =
puhtaaksikirjoitetut muistiinpanot, kenties jäsentelyä parannellen).
Lisäksi tällöin RK voi perustaa päätöksen olennaisesti luotettavammalle
pohjalle verrattuna siihen valitettavan yleiseen tilanteeseen, että
maastotilanteessa kuvausta ei tehdä lainkaan, vaan se kirjoitetaan vasta
myöhemmin.
Suurharvinaisuuksien kohdalla RK on tässä suhteessa tiukentamassa
linjaansa: havainnot arvioidaan ensisijaisesti alkuperäismuistiinpanojen
perusteella.
Lyhenteet
Linnun tarkka ikä merkitään kalenterivuosina: 1kv = samana
kalenterivuonna syntynyt, 2kv = edellisenä kalenterivuonna syntynyt,
+1kv ennen kuluvaa kalenterivuotta syntynyt jne. Muut ikälyhenteet: juv
= nuori lintu ensimmäisessä täydellisessä höyhenpuvussaan=
nuoruuspukuinen, ad = aikuinen, subad = esiaikuinen, pull = pesä- tai
maastopoikanen.
Muut lyhenteet: jp = juhlapukuinen, tp = talvipukuinen (esim.
kuikkalinnuilla ja ruokkilinnuilla tämä tarkoittaa nuorta, esiaikuista
tai talvipukuista aikuista lintua), vp = vaihtopukuinen, n-puk =
naaraspukuinen, Ä = laulava, r = rengastettu. v/video tarkoittaa, että
RK:lla on ollut käytettävissään linnusta otettu valokuva tai videonauha
ja ä, että RK:lla on ollut määrityksen tukena linnusta saatu äänite.
Muuttavasta linnusta on ilmoitettu lentosuunta (N = pohjoinen jne).
Milloin yksilömäärää ei ilmoiteta, havainto koskee yhtä yksilöä. Tässä
katsauksessa havainnon kohdalla on neljä havainnoitsijaa, mikäli
lomakkeella on mainittu niin monta nimeä. Lomakkeen täyttäjän nimi on
ensimmäisenä paitsi, jos hän on ilmoittanut havainnon jonkun toisen
puolesta eikä itse ole havainnut lintua. Tällöin ensimmäisenä on linnun
näkijä ja toisena ilmoittaja. Ilmoittajan jälkeiset nimet on kirjoitettu
siinä järjestyksessä kuin ne ovat lomakkeella. Mikäli ilmoittaja ja
löytäjä ovat eri henkilö, löytäjä on mainittu toisena. Jos RK on saanut
jostain havainnosta useampia lomakkeita, eri lomakkeiden tiedot on
yhdistetty, ja havainnoitsijat ovat yksien sulkeiden sisällä. Myös ne
henkilöt, jotka ovat luovuttaneet valokuvia, videonauhoja tai muuta
materiaalia RK:n käyttöön, on pyritty mainitsemaan havaintojen kohdalla
tilan niin salliessa.
Katsauksen yksilömäärät
Katsauksessa on lajin nimen jälkeen kolme lukua. Ne ilmaisevat
tavattujen yksilöiden kokonaismäärän tiettyinä ajanjaksoina: ensimmäinen
luku käsittää ajan vuoteen 1974 asti, toinen luku jakson RK:n toiminnan
alkamisesta 1975 vuoden 2002 loppuun ja kolmas esiteltävän vuoden 2003.
Näiden lukujen summa on siis kaikkina aikoina tavattujen yksilöiden
kokonaismäärä.
Hyväksytyt havainnot Accepted records
Amerikanhaapana Anas americana (1,49,4)
19.4. Pori, Pinomäki jp k (Petri Rissanen); 7.5.
Siikajoki, Karinkanta jp k (Juha Sjöholm, Minna Takalo);
17.5. Siikajoki, Sääri, venesatama jp k (Juhani Karvonen, Antti
Pesola, Olli Karhu ym.); 24.5.-7.6. Hailuoto, Pöllänlahti jp k (v) (Juha
Markkola, Markku Leppäjärvi, Teemu Fyrsten, Juhani Törmi ym.); 9.6.-1.7.
Hailuoto, Patelanselkä jp k (Juha Markkola, Hannu & Marita Maula, Ilkka
Sahi ym.); 9.-12.6. Oravainen, Ånäs +2kv jp k (v) (Ari Veijalainen ym.);
9.-26.7. Pori, Yyteri k (Petri Rissanen ym.). Siikajoen ja Hailuodon
linnut tulkittiin samaksi yksilöksi.
Amerikantavi Anas carolinensis (1,53,1)
27.4.-2.5. Vammala, Karkku, Nohkuanlammi jp k (Seppo Aro, Teuvo
Kaasalainen, Reijo Lähteenmäki ym.).
Kaikki amerikantavihavainnot ovat
keväältä. Tulevaisuus näyttää keskitytäänkö taviparvien tutkimiseen
entistä innokkaammin, jotta amerikantavit pystytään löytämään
joukosta.
Amerikantukkasotka Aythya collaris (0,4,1)
7.-10.5. Kajaani, Aurala - Sokajärvi n (v) (Hannu Rönkkö, Jouni Ruuskanen, Alpo Parttimaa ym.).
Ensimmäinen hyväksytty naaras Suomessa! Havainnot keskittyvät kevääseen,
eikä yhtään syksyistä lintua ole ilmoitettu.
Pilkkaniska Melanitta perspicillata (10,40,3)
19.5. Virolahti, Harvajanniemi 2 jp k (v) (Pasi Laaksonen, Hannu
Kormano, Jorma Kirjonen, J. Kiviranta ym.); 24.6. Kristiinankaupunki,
Siipyy, Domarkobban n N (Veikko Forsberg).
Ainoastaan kaksi kertaa
aiemmin havaittu kaksi lintua yhdessä, muut havainnot ovat koskeneet
yksittäisiä. Havaintomäärät ovat pysyneet melko vakaina 1980-luvulta
lähtien.
Amerikanjääkuikka Gavia immer (2,86,1)
13.6. Hanko, Halias +2kv jp NE (Aatu Vattulainen).
Toinen heikko vuosi peräkkäin. Nähty vuosittain 1990- ja 2000-luvulla.
Ruotsissa havaintomäärät ovat lisääntyneet selvästi, varsinkin parin
viimeisen vuosikymmenen aikana: viime vuosina on havaittu kymmeniä
yksilöitä, ennätysvuonna 2002 nähtiin 79 yksilöä kokonaismäärän ollessa
575 yksilöä (Strid 2003).
Rääkkähaikara Ardeola ralloides (3,1,1)
21.-22.5. Ruovesi, Murole, Jouttenusjärvi (Aarne Ohtonen, Jarno Suikki, Pentti Leppänen, Heikki Saarinen).
Yksi vuoden valopilkuista. Edellinen havainto on vuodelta 1990. Kolme
havainnoista on syksyltä, yksi keväältä ja yksi kesältä.
Pronssi-iibis Plegadis falcinellus (2,46,2)
10.5. Rääkkylä, Jouhtenuslampi 2 SW (Markku Halonen).
Ensimmäiset keväthavainnot vuodelta 2002 saivat jatkoa viime vuodelta.
Tämä on varhaisin havainto kautta aikain maassamme.
Kapustahaikara Platalea leucorodia (0,43,0)
13.4.1999 Raahe 2kv löydetty kuolleena rannalta (v) (Tarja Kyllönen, ilm. Tuomo Jaakkonen).
Todennäköisesti edellissyksyn suurvaelluksen jäänteitä, nykyisin Oulun Yliopiston kokoelmissa.
Käärmekotka Circaetus gallicus (0,35,3)
24.4. Virolahti, Lakakallio (Kalevi Hiironniemi); 24.4.
Hamina, Hevossaari (Tero Ilomäki, Tapio Tohmo); 17.8. Kirkkonummi,
Tanskarla (Matti Kapanen); 17.8. Helsinki, Pitäjänmäki ENE (Antero
Lindholm, Annika Forsten); 17.8. Hamina, Hevossaari E (Tero Ilomäki, Ari
Ahtiainen, Vesa Jouhki, Jouko Olkio ym.); 28.8. Vantaa, Seutula,
Peräjänkulma (Leo Wallinmaa).
Huhtikuun havainnot tulkittiin samaksi
linnuksi, samoin 17.8. havainnot. Elokuun lintu matkasi etelärannikkoa
itään n. 40 km/h. Eniten lintuja on nähty toukokuussa. Parhaina vuosina
1993 ja 1996 havaittiin neljä yksilöä. Ensihavainto on niinkin tuore
kuin 4.10.1979, minkä jälkeen laji on havaittu 17 vuonna 25:stä.
Arosuohaukka Circus macrourus (33,209,-)
28.-30.4. Korppoo, Jurmo 2kv k (v) (Kalle Rainio, Hannu
Ali-Eskola, Jari Helstola, Jonio Kärnä ym.); 4.5. Pyhäjoki, Hanhikivi
+2kv n SE (v) (Jari Peltomäki, Erkki Toppinen); 5.5. Kesälahti,
Särkivaara 2kv n N (Petri Hottola); 14.5. Siikajoki, Säärenperä +2kv n W
(Harri Taavetti, Matti Komulainen); 15.5. Korppoo, Jurmo 2kv (Jyrki
Normaja, Pekka Alho, Kari Airikkala, Rudin Nordling); 17.5. Liminka,
Selkämaa 2kv E (Jari Peltomäki); 18.5. Hailuoto, Kirkkosalmi +2kv n
(Petri Lampila, Esa Hohtola, Jukka Piirainen); 18.5. Orimattila,
Kuivanto 2kv k (Pekka Saikko, Mika Selin, Jorma Pulkkinen, Juha
Jalkanen); 18.-21.5. Hanko, Tvärminne 2kv n (v) (Kim Jaatinen, Markus
Öst, Mika Kilpi, Aleksi Lehikoinen); 24.5.-15.7. Vaala, Nuutilankangas,
Saarenperä kn + 3 pull ja 2kv k (v) (Jouni Ruuskanen, Ari & Martti
Kanninen, Ossi Juvonen ym.); 25.5. Hailuoto, Kirkkosalmi +2kv n (Petri
Lampila, Markus Keskitalo, Panu Kuokkanen, Helge Eskelinen); 25.5.
Inari, Ivalo, Mellanaavan puhdistamo 2kv (Hannu Jännes ym.); 9.6.
Ruukki, Saarikoski 2kv (v) (Reijo Kylmänen, Kari Varpenius, ilm. Jari
Kontiokorpi); 19.-20.8. Espoo, Röylä-Pakankylä 2kv k (Kalevi
Hiironniemi, Antti Mikala, Pekka Routasuo); 21.8. Joutseno, Konnunsuo
1kv (Jouko & Paavo Rantanen); 27.8. Joutseno, Kivisaari 1kv k lähti SE
(Karri Kuitunen); 27.8. Joutseno, Konnunsuo 1kv E (Karri Kuitunen);
29.8.-1.9. Ilmajoki, Alajoki 1kv (Heikki Saikkonen, Martti Patteri, Timo
Kaitaniemi, Jukka Koivisto ym.); 30.8. Joutseno, Korvenkylä 1kv (Markku
Halonen); 2.-4.9. Luumäki, Hepokangas 1kv k (Pekka Karhu, Kari
Sinkkonen, Jari Salminen); 4.9. Paimio, Hevonpää (Paimionlahti) 1kv k
(Tapani Numminen, Reijo Vikman, Ville Räihä, Maj-Britt Oksanen); 6.9.
Hailuoto, Pökönnokka 1kv lähti SW (Jouni Pursiainen, Paavo Liimatta);
7.-8.9. Virolahti, Ylä-Pihlaja 1kv n (Antti Vänskä ym.); 8.9. Hamina,
Kirkkojärvi 1kv NW (Eero Hietanen); 8.-13.9. Miehikkälä, Salo-Miehikkälä
1kv k (v) (Tero Ilomäki ym.); 12.9. Hamina, Onkamaa, Takasenpää 1kv
(Eero Hietanen); 24.9. Tohmajärvi, Valkeasuo 1kv (Hannu Kauhanen, Heikki
Pönkkä); 25.-26.9. Tuusula, Rantamo 1kv (Juha Honkala, Panu Muhli ym.);
27.9. Kitee, Päätyeenlahti +2kv n S (Petri Hottola); 27.9.
Kristiinankaupunki, Trutklobbarna 1kv (v) (Kari Korhonen, Veikko
Forsberg, Jorma Kirjonen ym.).
Miehikkälän (8.-13.9.) ja Haminan (12.9.) havainnot koskevat samaa
yksilöä. Maamme toinen arosuohaukkaparin pesintä varmistettiin Vaalassa.
Lisäksi on todettu sekapesintä niittysuohaukan kanssa.
Arosuohaukkahavaintojen lisääntyminen Pohjois-Euroopassa on viime
vuosien mielenkiintoisimpia ilmiöitä. Esiintyminen on kuitenkin ollut
varsin vaihtelevaa ja epäsäännöllistä. Joinain vuosina on ollut paljon
syksyisiä nuoria (esim. 2001), toisina vuosina nuoret ovat lähes
puuttuneet, mutta aikuisia lintuja on keväällä tavattu paljon (esim.
2000). Syyspuolella nähdään jonkin verran aikuisia koiraita, mutta
varsin vähän aikuisia naaraita tai 2kv-lintuja.
Vanhat koiraat (+2kv)
poistettiin tarkastettavien joukosta vuoden 1999 lopussa.
Niittysuohaukka Circus pygargus
1.9.1994 Joutseno, Konnunsuo +2kv k (Karri Kuitunen, Ville Supponen).
Poistettiin tarkastettavien joukosta vuoden 1996 lopussa.
Pikkukiljukotka Aquila pomarina (4,165,23)
21.4. Kuopio, Riistavesi, Keskimmäinen subad/ad NW (Pertti Renvall, Asta
& Lassi Lähdesmäki, Riitta Suhonen); 26.4. Lappeenranta, Vainikkala,
Pekkolan lintutorni subad/ad W (Seppo Löfgren); 10.5. Kesälahti,
Särkivaara subad/ad SE (Petri Hottola); 18.5. Hyvinkää, Ridasjärvi 2kv E
(Jari Sivén, Ari Väätäinen); 20.5. Virolahti, Hellä subad/ad NNW (Jani
Vastamäki, Petteri Mäkelä, Matti Riihimäki, Jussi Mäkinen ym.); 21.5.
Hamina, Kirkkojärvi subad/ad E (Tero Ilomäki, Alpo Kymäläinen, Olli
Seppälä); 21.5. Hamina, Kirkkojärvi subad E (Tero Ilomäki, Hannu Kormano
ym.); 22.5. Lempäälä, Ahtialanjärvi subad NW (Markku Kangasniemi); 26.5.
Joutseno, Konnunsuo subad W-WNW (Jouko Rantanen); 26.5. Kirkkonummi,
Porkkalan lintutorni subad/ad N (Karno Mikkola, Matti Jäppinen); 26.5.
Parikkala, Siikalahti subad NNW (Jari Kontiokorpi, A. Liimatainen);
27.5. Pori, Fleiviiki ym. 2kv (Pekka Eriksson, Kimmo Nuotio, Lasse
Luukkonen, Onni Söderman ym.); 28.5. Virolahti, Kurkela subad N/SW/NW
(Petteri Lehikoinen, Antti Turunen); 7.6. Lappeenranta, Uus-Lavola ja
Märkälä - Taipalsaari, Merenlahti subad/ad (Esa & Antti Sojamo); 13.7.
Kouvola, Alakylä subad/ad SE (Timo Pulliainen); 26.7.-16.8.
Anjalankoski, Keltakankaan kaatopaikka 2kv (v) (Klaus Laine ym.);
3.8.-7.9. Savonlinna, Nätki 2kv (v) (Risto & Paavo Ruuska, Arto Muinonen
ym.); 13.8. Virolahti, Kurkela 2kv E (Tero Ilomäki, Pekka Komi, Seppo
Korpela); 18.-26.8. Dragsfjärd, Björkboda 2kv (v) (Hannu Kormano ym.);
27.-28.8. Karinainen, Tilkanen subad (Tapani Numminen, Maj-Britt
Oksanen); 29.8. Virolahti, Kurkela subad/ad E (Tero Ilomäki, Seppo
Korpela); 30.8. Hanko, Täktbukten ja Täktom subad/ad lähti E (Kari
Haataja, Dick Forsman); 13.10. Ylämaa, Hyttilä 1kv SE-SSE (Jouko
Rantanen).
Ylämaan lintu sivuaa myöhäisyysennätystä. Kymenlaakson hyväksytyt
havainnot koskevat Tero Ilomäen (kirj.ilm.) analyysin mukaan 8 eri
yksilöä. On lähes mahdotonta arvioida, kuinka moni Etelä-Karjalan ja
etelärannikon havainnoista koskee näitä samoja lintuja. 1kv-linnut ovat
varsin harvinaisia maassamme, RK on hyväksynyt alle 10 havaintoa tästä
ikäluokasta. Esiintyminen keväällä ja syksyllä oli tasaisen runsasta,
joten kokonaislukumääräksi tuli uusi ennätys.
8.9.1988 Hanko, Halias (Aatu Vattulainen, ilm. Petro Pynnönen).
Lintu tulkittiin Hangosta aiemmin hyväksytyksi yksilöksi.
Kiljukotka Aquila clanga (?,264,32)
20.4. Kesälahti, Leveäkivi subad N (Kimmo Martiskainen); 21.4.
Rautjärvi, Simpeleen vesitorni subad WSW (Jouko Poutanen, Jari
Kontiokorpi, Mikko Pöllänen); 23.-26.4. Hyvinkää, Ridasjärvi subad (Mika
Ilari Koskinen, Ari Väätäinen, Ari Ahtiainen, Timo Koivisto ym.); 27.4.
Kesälahti, Särkivaara subad NNW (Tuomas Immonen); 3.5. Rautjärvi,
Simpele, vesitorni subad/ad SW (Jari Kontiokorpi, Pertti Hotta, Jukka
Kuru, Jouko Poutanen ym.); 3.5. Joutseno, Hyvättilä subad WSW (Mika
Ohtonen); 7.5. Saarijärvi, Pajupuro, Lautajärvi subad/ad N (Hannu
Tammelin); 7.5. Siikajoki, Karinkanta subad/ad W (Markus Keskitalo,
Petri Lampila); 8.5. Kontiolahti, Pitkäranta subad/ad S (Hannu
Kauhanen); 11.5. Kesälahti, Särkivaara 2kv SE (Petri Hottola); 11.5.
Kesälahti, Särkivaara subad SE (Petri Hottola); 14.5. Kempele, Köykkyri
2-3kv E/SE (Harri Taavetti, Matti Komulainen); 19.5.-18.9. Virolahti,
Kurkela-Kellovuori 2 ad (Tero Ilomäki, Seppo Grönlund, Tapio Tohmo ym.);
29.5. Kesälahti, Särkivaara subad SE (Petri Hottola, Rami Lindroos);
29.5. Kirkkonummi, Saltfjärden 2kv (v) (Markku & Biti Ojala, Kari
Raulos, Matti Pajunen, Matti Kapanen ym.); 31.5. Hamina, Hevossaari 2kv
E (Tero Ilomäki); 21.6. Konnevesi, Pyhäjärvi subad (Tuula Granroth,
Liisa Kilpeläinen, Hannele Vaahtila); 26.6. Oulunsalo, Papinkarin
lintutorni 2kv (Juha Sjöholm, Heikki Holmström, Sami Timonen, Antti
Pesola ym.); 3.7. Liminka, Hirvineva 2kv (Petri Lampila); 17.7.-19.9.
Ylämaa, Väkevänjärvi 2 ad (Jouko Rantanen, Klaus Laine ym.); 3.-22.8.
Viitasaari, Heinä-Suvanto 2kv (v) (Heikki Hiekkanen, Asko Mäkinen, Kalle
Hiekkanen); 9.8. Hamina, Kirkkojärvi subad E (Eero Hietanen); 10.-22.8.
Äänekoski, Kalaniemi 2kv (v) (Heikki, Lauri & Kalle Hiekkanen, Harri
Högmander ym.); 11.-12.8. Hamina, Hevossaari - Kirkkojärvi subad (Tero
Ilomäki, Seppo Grönlund); 19.8. Pori, Leveäkari 2kv (Jari Lagerroos,
Juha Manninen, Vija Znotina, Brigita Laime); 20.8. Pori, Teemuluodon
lintutorni 2kv (Juha Niemi, Tapani Lilja, Ari Pitkälä); 25.8. Kuopio,
Länsi-Puijo subad E (Heikki Kotilainen); 26.-30.8. Liminka,
Temmesjokisuu - Virkkula 2kv (v) (Ari Kakko, Jarno Saarinen, Mikko
Ala-Kojola, Antti Pesola); 27.8. Karijoki, Metsälehdonkylä subad (v)
(Peter Uppstu, Bo-Göran & Harry Lillandt); 31.8. Virolahti, Kurkela -
Lintulahti subad (v) W (Risto Suksi); 1.9. Pyhtää, Santaniemi subad
(Tarmo Lehtilä); 1.9. Virolahti, Klamila subad ENE (Tero Ilomäki, Reijo
Kivivuori); 6.-7.9. Muurame, keskusta ja Jyväskylän mlk, Lehesjärvi ja
Kuukasojanaukea 2kv (v) (Keijo Vesanen, Ari Sylgren ym.); 7.9. Vaasa,
Sundominlahti subad (v) (Joel Karvonen, Harry Seppälä, Kari Kuokkanen);
20.9. Helsinki, Vuosaari subad E (Petri Shemeikka, Turo Ketola); 1.10.
Lappeenranta, Askola 1kv S (Jouko Rantanen, Martti Riikonen, Matti
Vanhapelto); 14.10. Virolahti, Klamila 1kv W (Tero Ilomäki, Reijo
Kivivuori); 15.10. Helsinki, Lauttasaari, Myllykallio 1kv WSW (Andreas
Uppstu, Pekka Rusanen, Ilkka Reittilä, Matti Ketola); 15.10. Helsinki,
Lauttasaari, Myllykallio subad/ad WSW (Andreas Uppstu, Pekka Rusanen,
Ilkka Reittilä, Matti Ketola); 15.10. Hanko, Drottningberget ja Täktom
subad/ad (Tarmo Lehtilä); 15.10. Hanko, Halias subad/ad NW (Petteri
Lehikoinen, Jarkko Santaharju, Aatu Vattulainen, Kari Salonen ym.);
17.10. Virolahti, Klamila subad (v) E (Tero Ilomäki, Ari Seppä).
Kirkkonummen 29.5. ja Haminan 31.5. havaintojen katsottiin yksilöllisten
pukutuntomerkkien perusteella koskevan samaa lintua. Porin havainnot
19.8. ja 20.8. koskevat samaa yksilöä, samoin Äänekosken 10.-22.8. ja
Muuramen-Jyväskylän mlk:n 6.-7.9. Virolahden ja Ylämaan vanhat linnut
tulkittiin samoiksi yksilöiksi Tero Ilomäen ja Jouko Rantasen ehdotuksen
mukaan. Tero Ilomäki (kirj.ilm.) analysoi huolellisesti kaikki
kaakkoiskulman kiljukotkahavainnot ja päätteli, että kyse on ilmeisesti
9 eri yksilöstä (2 ad, 6 subad, 1 juv). Koko maan yksilömäärän
arvioiminen on äärimmäisen vaikeaa. Kuinka monta eri lintua havaittiin
esimerkiksi Oulun seudulla tai Pohjois-Karjalassa? Limingan Hirvinevan
3.7. ja Limingan Temmesjokisuun 26.-30.8.havainto koskee melkoisella
varmuudella samaa yksilöä, järkevältä tuntuisi olettaa Oulunsalon 26.6.
linnun olevan myöskin sama. Näin ollen PPLY:n vuoden 2003 clanga -summa
olisi 3 (Petri Lampila, kirj.ilm.). Entä kuinka laajalti esiaikuiset
linnut kiertelevät? Monet Venäjältä saapuvat kiljukotkat kulkeutuvat
usein jopa Hankoon asti ja palaavat sitten etelärannikkoa pitkin
takaisin itään. Esimerkiksi lokakuussa linjalla Virolahti-Hanko
havaittiin todennäköisesti vain kaksi eri kiljukotkaa Joka tapauksessa
ennätyksellisen runsas esiintyminen, edellinen korkein luku (29) oli
vuodelta 2001. Pitkästä aikaa havaittiin myös 1kv-yksilöitä, mutta
kaikki havainnot saattavat koskea vain yhtä ja samaa lintua.
9.9.1989 Ylämaa, Väkevänjärvi 1kv (kahden vanhan kanssa) (Jouko Rantanen ym.).
Tämä on viimeinen Väkevällä nähty syksyinen nuori lintu.
24.4.2002 Parikkala, Siikalahti subad/ad (Esa Sojamo, Hannu Kuokkanen, Topi Mäkinen).
RK ei tarkasta vuoden 2004 alusta alkaen havaintoja kiljukotkasta.
Arokotka Aquila nipalensis (1,34,4)
20.-28.5. Kuhmo, Kivikiekki, Itäkangas 2kv (v) (Lassi Rautiainen ilm.
Hannu Rönkkö); 29.5. Kirkkonummi, Saltfjärden juv/subad W (Markku & Biti
Ojala, Esko Pasanen, Matti Pajunen, Kari Raulos ym.); 31.5. Hamina,
Kirkkojärvi juv/subad NE (Ari Seppä, Jari Piepponen); 17.10. Hanko,
Täktom 2-3kv (Tom Lindroos, Hannu Klemola, Ari Kuusela ym.); 19.10.
Hanko, Täktom subad W (Kari Haataja, Ari Ahtiainen, Jouko Olkio ym.);
19.10. Hanko, Halias subad (v) WNW (Petteri Lehikoinen, Jonne von
Hertzen, Jarkko Santaharju, Aatu Vattulainen ym.).
Hangon lokakuiset havainnot tulkittiin yhdeksi yksilöksi. Arokotka on
nykyään vuosittainen ja varsin säännöllinen vierailija maassamme,
viimeisin vuosi ilman havaintoa arokotkasta oli 1987. Neljä yksilöä
sivuaa ennätystä. Maamme pohjoisosista on varsin paljon havaintoja,
seitsemän yksilöä on havaittu Oulun pohjoispuolella ja kaksi Kainuussa.
Huhti-toukokuussa on havaittu 17 yksilöä, kesä-heinäkuussa 16 ja
elo-lokakuussa seitsemän. Ruotsissa on havaittu 34 arokotkaa vuoden 2002
loppuun mennessä (Cederroth 2003) ja esiintymiskuva on varsin
toisenlainen kuin meidän maassamme: vain viisi on tavattu keväällä ja
kaksi maan pohjoisosista. Ruotsissa tyypillinen yksilö on elo- tai
syyskuinen lintu Skoonessa (Breife ym. 2003).
Pikkukotka Hieraaetus pennatus (0,3,1)
18.5. Hamina, Hevossaari vaalea värimuoto E (Tero Ilomäki); 21. ja 23.5.
Hamina, Kirkkojärvi vaalea värimuoto (Tero Ilomäki, Alpo Kymäläinen,
Olli Seppälä).
Havaintojen tulkittiin koskevan samaa yksilöä. Välipäivinä alueella ei
yrityksestä huolimatta havaittu pikkukotkaa, joten havainnoitsijan
käsityksen mukaan kyseessä saattaa olla kaksi eri yksilöä. RK:n mielestä
perusteet näkemyksen tueksi eivät olleet riittävän vakuuttavia, ja lajin
harvinaisuus huomioiden havainnot tulkittiin yhdeksi yksilöksi
Aikaisemmat havainnot tästä suurharvinaisuudesta ovat vuosilta 1984 ja
1993 (2 yksilöä).
Pikkutuulihaukka Falco naumanni (0,2,0)
15.10.1999 Enontekiö, Hetta 1kv n (v) (Tuomo Jaakkonen, Keijo Enojärvi, Pirkka Aalto).
Lintu löytyi kuolleena jääkiekkokaukalon katetusta vaihtoaitiosta ja
toimitettiin Oulun Yliopiston eläinmuseolle. Yksilö määritettiin vasta
1.3.2004. Toinen havainto maastamme, ensimmäinen pikkutuulihaukka
nähtiin Siuntiossa 8.6.1987. Ruotsissa laji on tavattu peräti 11 kertaa
vuoden 2002 loppuun mennessä (Cederroth 2003, Breife ym. 2003). Siellä
laji on tavattu 10.5.-16.10. kaikkina kuukausina, eniten havaintoja on
toukokuulta. Ensihavainto on vuodelta 1955 ja tuorein vuodelta 2000.
Kääpiöhuitti Porzana pusilla (0,10,1)
20.5.-4.7. Parikkala, Siikalahti k Ä (ä) (Janne & Hanna Aalto, Antti Vierimaa ym.).
Siikalahden kolmas havainto. Ensihavainto on vuodelta 1981, 1980-luvulla
tavattiin neljä yksilöä, 1990-luvulla viisi, tämä on 2000-luvun toinen
havainto.
Idänkaulustrappi Chlamydotis macqueenii (1,0,0)
19.9.1861 Helsinki (Helsingin Yliopiston eläinmuseon kokoelmissa;
tarkastettu, koska kaulustrappi jaettiin 1.12.2003 tehdyllä päätöksellä
kahdeksi lajiksi).
Kaikki tiedossa olevat Pohjois- ja Länsi-Euroopan havainnot koskevat
nimen omaan tätä Aasian aroilla elävää taksonia, joka on muuttolintu.
Tämä on ainoa havainto Suomesta, ja laji kuuluu näin ollen
B-kategoriaan. Ruotsista on kolme havaintoa kaulustrapista (Breife ym.
2003) vuosilta 1847, 1933 ja 1974, joiden uskotaan kaikkien kuuluvan
lajiin macqueenii (Kjellén 2003).
Aropääskykahlaaja Glareola nordmanni (6,13,0)
3.6.2002 Lumijoki, Pitkänokka (Antti Pesola, Sami Timonen).
Havainnon tulkittiin koskevan Hailuodossa nähtyä lintua. Hailuodossa
havaittiin kaksi lintua 21.-26.5.2002 ja yksi lintu 6.6. asti.
Gobintylli Charadrius veredus (0,0,1)
25.5. Ilmajoki, Alajoki jp k (v) (Hannu Sillanpää, Heikki Saikkonen, Kari Saarinen, Mikko Jääskä ym.).
Ensimmäinen havainto Suomesta ja Euroopasta! Havainnosta on julkaistu
kaksi tiedonantoa (Rannila 2003 ja Sillanpää 2004). Laji pesii
Pohjois-Kiinan ja Mongolian aroilla ja talvehtii pääosin
Luoteis-Australiassa. Loka-marraskuussa lajin pääjoukot viivähtävät
Australian rannikkoalueella ja siirtyvät sadekauden alkaessa sisämaan
ruohotasangoille (Lane 1987). Pesimä- ja talvehtimisalueiden väliltä
havaintoja on melko vähän, paitsi Yangtzen laaksosta. Vanha koiras
gobintylli on tallennettu Länsi-Grönlannista 23.5.1948 (Dunn 2003).
Harhautumishavaintoja on lisäksi Uudesta Seelannista, Koreasta ja
Japanista (Lane 1987). Gobintylli on kaspiantyllin Charadrius asiaticus
itäinen vastine ja juhlapukua lukuun ottamatta varsin saman näköinen.
Ilmajoen yksilö oli varsinainen sydäntensärkijä. Harva lintu on
kauniimpi ja harvinaisempi, mutta silti edelleen melko uskottava aito
luonnonvarainen yksilö. Vietettyään muutaman tunnin eteläpohjalaisella
pellolla lintu päätti äkkiä jatkaa muuttoaan kohti luodetta ja jätti
monet myöhästyneet bongarit nuolemaan näppejään.
Siperiankurmitsa Pluvialis fulva (2,74,1)
16.6. Joutseno, Kotasaari jp lähti E (Karri Kuitunen).
Enin osa maassamme tavatuista siperiankurmitsoista on ollut nuoria
lintuja, mutta aikuisiakin on varsin paljon, tämä on 19. hyväksytty
havainto aikuisesta. Lajin yksilömäärä on tarkistettu ja
korjattu.
Siperiankurmitsa/Amerikankurmitsa Pluvialis fulva/dominica (0,19,1)
2.9. Lappeenranta, Askolan altaat 1kv (Matti Vanhapelto).
Palsasirri Calidris melanotos (6,56,4)
15.7. Pori Yyteri +1kv (v) (Esa Partanen, Tapani Lilja, Mattias Häyry
ym.); 8.-15.9. Mietoinen, Silakkari 1kv (Jukka Sillanpää, Timo Lähde,
Erkki Reijonen ym.); 9.-12.9. Hailuoto, Tömppä ja Isomatala 2 1kv (v)
(Sami Tuomela ym.).
Palsasirri esiintyy tasaisesti vuodesta toiseen. Viimeksi 1983 lajista
ei ollut havaintoa koko vuonna.
Isovesipääsky Phalaropus fulicarius (11,48,1)
3.10. Kirkkonummi, Porkkala, Östra Styrskär 1kv vp (Dick Forsman).
Isokihu Stercorarius skua (6,40,1)
1.12. Eckerö, Styrsingsudden (Kaarle Lönnroth, Jari Helstola).
30.6.2000 Kemi, Selkäsarvi 2 (Pentti Rauhala, Veikko Neuvonen).
Ennätysvuoden 2000 yksilömäärä nousee kahdeksaan.
Mustanmerenlokki Larus melanocephalus (0,16,1)
3.6. Kirkkonummi, Porkkala, Pampskatan jp ad SE (Jyri Heino, Arto Nironen).
Selkälokki Larus fuscus graellsii (0,1,1)
16.-17.5. Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka ad (v) (Hannu Koskinen, Markku Kangasniemi).
Lintu oli merkitty poikasena lukurenkaalla (valkoinen SJ) Bristolin
lähellä Iso-Britanniassa 27.6.1992, ja se havaittiin taas Bristolissa
heinäkuussa 2003 Suomen vierailun jälkeen (Peter Rock, kirj.ilm.). Ainoa
aikaisempi hyväksytty graellsii -ryhmän havainto (nimikkeellä
graellsii/intermedius) on hollantilainen rengaslintu vuodelta 2000, ja
kaikki mitä havainnon julkaisemisen yhteydessä on sanottu (Luoto ym.
2001), pitää edelleen paikkansa. Suuntaa-antavien tuntomerkkien
perusteella on lokkiharrastajien keskuudessa tultu samaan
johtopäätökseen kuin rengaslintujenkin: läntisiä selkälokkeja esiintyy
Suomessa säännöllisesti. Tosin idänselkälokki Larus fuscus heuglini on
paljon runsaampi. Näiden alalajien määritys on kuitenkin RK:n kannalta
ongelmallista, sillä täysin luotettavia tuntomerkkejä ei tunneta.
Hyväksyttävältä linnulta vaaditaan poikasena jalkaan pistetty rengas. RK
pitää nimikkeen toistaiseksi tarkastettavien listalla, jatkaa
tutkimuksia ja kehottaa dokumentoimaan kaikki vaaleat selkälokit
entistäkin tarkemmin!
Aroharmaalokki Larus cachinnans (0,26,13)
3. ja 7.5. Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka 2kv (v)
(Markku Kangasniemi, Hannu Koskinen); 16.-31.5. Tampere,
Tarastenjärven kaatopaikka 2kv (v) (Markku Kangasniemi, Hannu Kettunen,
Hannu Koskinen ym.); 31.5.-7.6. Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka 2kv
(v) (Markku Kangasniemi, Hannu Koskinen, Annika Forsten, Antero Lindholm
ym.); 28.6.-26.8. Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka 2kv (v) (Markku
Kangasniemi, Hannu Koskinen ym.); 24.7.-24.8. Tampere, Tarastenjärven
kaatopaikka 2kv (v) (Markku Kangasniemi, Hannu Kettunen, Hannu Koskinen
ym.); 26.7.-5.8. Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka 1kv (v) (Markku
Kangasniemi, Antero Lindholm, Annika Forsten, Hannu Koskinen); 16.-24.8.
Anjalankoski, Keltakankaan kaatopaikka 1kv (v) (Klaus Laine); 21.9.
Anjalankoski, Keltakankaan kaatopaikka 2kv (v) (Klaus Laine); 21.-24.9.
ja 12.10. Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka 1kv (v) (Visa Rauste,
Hannu Koskinen, Markku Kangasniemi); 11. ja 25.10. Tampere,
Tarastenjärven kaatopaikka 2kv (v) (Markku Kangasniemi); 13.-14.10.
Lemland, Lågskär 1kv (Pekka Saikko, Eero Haapanen, Karno Mikkola, Kati
Könönen ym.); 19.10. Oulu, Taskilan jätevedenpuhdistamo 2kv (v) (Petri
Lampila); 1.-2.11. ja 8.11. Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka 2kv (v)
(Visa Rauste, Markku Kangasniemi, Hannu Koskinen ym.); 14.-15.11. Lahti,
Kujalan jäteasema ja Niemen venesatama 2kv (v) (Pekka Saikko, Petri
Kuhno, Jussi Mäkinen, Tapani Saimovaara).
Lahden lintu tulkittiin valokuvista samaksi yksilöksi, joka nähtiin
Tampereella lokakuussa.
17.10.1998 Lappeenranta, Toikansuo 2kv (v)
(Jouko Rantanen, Klaus Laine); 25.6.2000 Forssa, Kiimassuon kaatopaikka
2kv (v) (Markku Kangasniemi); 3.-11.11.2000 Kotka, Heinsuon kaatopaikka
2kv (Klaus Laine); 15.-17.11.2000 Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka
1kv (v) (Hannu Kettunen, Hannu Koskinen, Markku Kangasniemi); 16.12.2000
Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka 4kv-tyyppinen (v) (Hannu Koskinen,
Markku Kangasniemi, Annika Forsten, Antero Lindholm ym.); 6.-28.10.2001
Anjalankoski, Keltakankaan kaatopaikka 1kv (v) (Klaus Laine, Hannu
Koskinen, Hannu Kettunen); 14.4.2002 Anjalankoski, Keltakankaan
kaatopaikka 2kv (Klaus Laine); 25.8.2002 Anjalankoski, Keltakankaan
kaatopaikka 2kv (Klaus Laine); 15.9.2002 Anjalankoski, Keltakankaan
kaatopaikka 2kv (Klaus Laine); 15.9.2002 Anjalankoski, Keltakankaan
kaatopaikka 1kv (Klaus Laine).
Aroharmaalokin osalta RK puhdisti pöydän eli käsittelyssä ei ole yhtään keskeneräistä tapausta.
Esiintymiskuvaa ja määrityksen periaatteita on käsitelty erillisessä
artikkelissa (Rauste ym. 2004). Havaintomäärän perusteella lajin voisi
jo poistaa RK -listalta, mutta toistaiseksi RK tarkastaa havainnot muun
muassa siksi, että alueellisilla komiteoilla on ilmeisesti hyvin
vaihtelevantasoiset valmiudet havaintojen käsittelyyn.
Etelänharmaalokki Larus michahellis (0,2,1)
16.-19.8., 25.10. ja 1.11. Tampere, Tarastenjärven
kaatopaikka 1kv (v) (Visa Rauste, Markku Kangasniemi, Hannu Koskinen,
Tapio Aalto ym.).
Lintu oli rengastettu Kreikassa poikasena 15.5.2003 (musta värirengas
8DU). Kovasti kaivattu rengaslintu on ensimmäinen vedenpitävä todiste
siitä, että etelänharmaalokki esiintyy Suomessa. RK:lla oli tarkoitus
käsitellä valmiiksi tähänastiset etelänharmaalokit samoin kuin
aroharmaalokit. Lajin määrittämiseen on viime vuosina kiinnitetty
runsaasti huomiota. Keski-Euroopan kaatopaikoilta saatujen kokemusten
mukaan määritys on mahdollista, eikä välttämättä edes vaikeaa.
Kotimaisen harmaalokin ja etelänharmaalokin muuntelu tunnetaan kuitenkin
toistaiseksi liian huonosti, joten pöydällä olevia havaintoja ei vielä
käsitelty.
Grönlanninlokki Larus glaucoides (2,17,3)
30.4. Janakkala, Kernaalanjärvi 2kv (Ari Tauru, Erja Ahonen,
Martti Raekunnas, Jaakko Kanerva); 16.-18.5. ja 29.5.-3.6. Tampere,
Tarastenjärven kaatopaikka 2kv (v) (Hannu Koskinen, Markku Kangasniemi,
Hannu Kettunen ym.); 18.5. Kangasala, Ruutana 2kv (Jan & Kristiina
Almark); 25.10. Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka 2kv (Markku
Kangasniemi).
Tampereen ja Kangasalan toukokuiset linnut tulkittiin samaksi yksilöksi.
Järjestelmällinen lokkihavainnointi Tampereella näyttää tuottavan
keskimäärin yhden grönlanninlokin vuodessa. Välivuoden jälkeen nähtiin
nyt kaksi lintua.
Valkosiipitiira Chlidonias leucopterus (3,54,4)
18.5. Laihia, Levaneva +2kv jp (Harry Seppälä, Kari Laitala, Kari
Kuokkanen); 19.-20.5. Uusikaupunki, Käätyjärvi 2 +2kv jp (v,video)
(Pekka Alho, Kari Airikkala ym.); 27.5. Uusikaupunki, Käätyjärvi +2kv jp
(Juha Kylänpää).
Idänturturikyyhky Streptopelia orientalis meena (0,8,1)
7.-22.11. Enontekiö, Leppäjärvi 1kv (v) (Pirkka Aalto, Tapio & Pirjo Huttunen, Timo Leppänen ym.).
Suomen pohjoisin havainto. Lintu viihtyi runsaat 2 viikkoa bongareiden
ilona Huttusten ruokinnalla. Yhdeksäs havainto idänturturista Suomessa,
näistä neljä on määritetty meena- ja kaksi orientalis -alalajiksi.
Linnusta on julkaistu kaksi tiedonantoa (Aalto 2004 ja Linnut-lehti
1/2004).Ruotsissa on havaittu vuoden 2002 loppuun mennessä 15 yksilöä
(Cederroth 2003).
Alppikiitäjä Apus melba (0,3,1)
19.5. Pukkila, Kantele (v) (Mauri Leivo).
Kolmas havainto Suomesta, aikaisemmat 10.10.1980 Pyhtäällä ja 5.5.1989
Kotkassa (kaksi yksilöä). Havainnosta on julkaistu tiedonanto (Leivo
2004). Ruotsissa on nähty 28 yksilöä vuoden 2002 loppuun mennessä
(Cederroth 2003, Breife ym. 2003).
Lyhytvarvaskiuru Calandrella brachydactyla (14,103,6)
21.4. Värtsilä, Sääperi, kunnantalon pellot, lähti SW (Antti & Lassi
Vänskä, Aimo Jukkara); 23.-26.4. Lemland, Lågskär (v) (Aleksi
Lehikoinen, Harri Hölttä, Juha Laaksonen, Mikko Putkonen); 21.-23.5.
Uusikaupunki, Hanko (video) (Pekka Alho); 25.5. Korppoo, Jurmo (video)
(Jari Helstola, Tarmo Nurmi); 1.-4.6. Oulu, Oritkari, syväsatama (v)
(Eino Mikkonen, Kyösti Karjalahti ym.); 24.-27.10. Ylämaa, Nutikka (v)
(Seppo Löfgren, Lasse Heinonen, Paavo & Jouko Rantanen ym.).
Ajoittumiseltaan hyvin tyypillinen esiintyminen. Ruotsissa on havaittu
vuoden 2002 loppuun mennessä 176 yksilöä (Strid 2003).
Töyhtökiuru Galerida cristata (38,19,3)
13.7.2002-2.5.2003 Vöyri, Koskeby 2 (v) (Tomas Klemets, Bengt
Haga, Aarne Lahti ym.); 9.11.2002-17.3.2003 Suolahti, Paatela (v) (Harri
Högmander, Rauno Siltasalmi ym.); 9.1.-29.7. Oulu, Äimärautio ja
Oritkari 2 (v) (Reijo Pantsar, Mikko Jaukkuri, Heikki Holmström, Jukka
Hauru ym.); 2.8. Rovaniemi, Jängislahti (v) (Antti Aholainen, Ismo
Kreivi, Olli-Pekka Karlin, Markku Pernu ym.).
Oulun linnut nähtiin viimeisen kerran yhdessä 4.6.2003. Talvella
2002/2003 maassamme nähtiin peräti viisi töyhtökiurua, joista Vöyrillä
ja Oulussa kaksi lintua kummassakin. Vuosi 2002 oli Ruotsissa paras
pitkään aikaan: 24 havaintoa 26 yksilöstä (Strid 2003).
Kalliopääsky Ptyonoprogne rupestris (0,1,1)
26.-27.5. Lemland, Lågskär (v) (Hannu & Arja Kormano, Juha Laaksonen, Jarmo Ruoho, Kari Soilevaara ym.).
Havainnosta on julkaistu tiedonanto (Laaksonen 2004). Historia toistaa
itseään: maamme ensimmäistäkin kalliopääskyä oli löytämässä Hannu
Kormano Lågskärillä 9.-10.6.1988. Ruotsissa on nähty kaksi lintua:
vuosina 1996 ja 2001, molemmat lokakuussa (Breife ym. 2003).
Ruostepääsky Hirundo daurica (0,27,3)
3.-8.5. Turku, Nummi (v) (Totti Toiskallio, Mikko Oivukka ym.);
15.-16.5. Finström, Länabbsträsk (Lars-Olof Hellman, Åke Björklund,
Jonas Grönlund); 19.5. Pukkila, Kantelejärvi (v) (Risto Suksi, Lauri &
Yrjö Hallamäki, Mauri Leivo, Arto Juvonen ym.).
Erittäin tyypillinen esiintyminen: Suomen ruostepääskyt nähdään yleensä
toukokuussa Etelä-Suomessa. Ruotsissa on vuoden 2002 loppuun mennessä
havaittu 87 yksilöä (Strid 2003).
10.6.2002 Kotka, Jumalniemi (Jari Venemies).
Isokirvinen Anthus richardi
26.9.1984 Hanko, Halias, Uddskatan SE (Jukka Haapala, Anssi Laurila,
Timo Pulliainen ym., ilm. Petro Pynnönen); 26.9.1984 Hanko, Halias,
Gåsörsudden 1kv (Jukka Haapala, Timo Pulliainen, Jyrki Pynnönen ym.,
ilm. Petro Pynnönen); 27.9.1984 Hanko, Halias, Uddskatan SW (Jukka
Haapala, Anssi Laurila, Jyrki Pynnönen ym., ilm. Petro Pynnönen).
Isokirvisiä ei ole tarkastettu vuoden 1993 jälkeen. Havaintoihin sisältyy mongoliankirvisen mahdollisuus.
Nummikirvinen Anthus campestris (58,121,3)
17.-18.5. Hanko, Täktom (v) (Aatu Vattulainen, Micke Wickman, Kimmo
Hotulainen, Aleksi Lehikoinen ym.); 20.5. Hanko, Halias SW (Aleksi
Lehikoinen, Aatu Vattulainen, Antto Mäkinen); 16.8. Lappeenranta, Askola
+1kv (v) (Paavo Rantanen, Martti Riikonen, Matti Vanhapelto, Kari Weijo
ym.).
Västäräkki Motacilla alba yarrellii (0,22,0)
27.4.-toukokuu 2001 Turku, Hannunniitty 2kv k (v,video) (Rami Lindroos ym.).
Valtaosa maassamme tavatuista yarrelleista on löytynyt huhtikuun
lopulla. Lintu pariutui tavallisen västäräkkinaaraan kanssa, mutta
pesintää ei varmistettu. Ruotsissa on havaittu 370 yksilöä vuoden 2002
loppuun mennessä (Strid 2003).
Sinirinta Luscinia svecica cyanecula (11,19,2)
4.5. Hamina, Lupinlahti k (Klaus Laine, Teemu Hiukka); 22.-23.5.
Kristiinankaupunki, keskusta k (v) (Jari Koivuluoma, Harry Lillandt,
Timo Vanhatalo, Toni Vilkki, ilm. Kari Korhonen).
Haminan linnun rinta oli kokonaan sininen vailla valkoista täplää.
Sinirintoihin, joilla on cyanecula -tyyppinen rinnan väritys, sisältyy
muiden Euroopan itäosissa ja läntisessä Aasiassa esiintyvien alalajien
mahdollisuus.
Sinipyrstö Tarsiger cyanurus
21.6.-heinäkuun alku 1988 Saarijärvi, Pyhä-Häkin kansallispuisto k Ä
(Keijo Vesanen, Pekka Saikku, Pekka Kyllönen, Petri Willman ym.).
Laji ei ole vuoden 1996 jälkeen kuulunut RK -tarkastuksen piiriin.
Mustapäätasku Saxicola torquatus rubicola/hibernans (0,29,1)
30.3.-6.4. Valkeakoski, Vanhakylä n (v) (Heikki Innala, Risto Vilpas, Jussi Kallio, Jouni Rautanen ym.).
Aavikkotasku Oenanthe deserti (3,7,3)
4.10. Kuusamo, Rautavaara n (v) (Jyrki Mäkelä, Heikki Ketola);
18.10. Tampere, Lielahti n (v) (Risto Taskinen, Seppo Laine, Pekka
Suhonen, Jukka Wahlsten ym.); 29.11. Korppoo, Jurmo k (Kirsi & Timo
Nisula).
Ennätyksellinen esiintyminen: aiemmin on havaittu enimmillään yksi
aavikkotasku vuodessa. Kuusamon havainto on syksyisistä
aavikkotaskuistamme varhaisin ja Jurmon lintu myöhäisin.
Mustakaularastas Turdus ruficollis atrogularis (5,19,2)
noin 25.11.2002-12.3.2003 Ranua, kirkonkylä todennäköinen +1kv n (v,r)
(Pirkka Aalto, Tauno & Mary Impiö, Tuomo Jaakkonen, Aira Ruonala ym.);
1.1.-26.3. Rautjärvi, Simpele 2kv n (v) (Jari Kontiokorpi, Pertti Hotta,
Rainer Rajakallio ym.); 24.1.-9.4. Kokkola, Leenala 2kv n (v) (Marko
Pohjoismäki, Jari Piippo, Johan Hassell, Petri Nikupaavo ym.);
7.3.-20.4. Köyliö, Hallavaaran kaatopaikka 2kv n (v) (Rauli & Jarmo
Holm, Jussi Mäkinen, Kari Kekki, Ilkka Kuvaja ym.).
Syksyn 2002 aikana havaittiin kaksi lintua (Savonlinna 29.11.-28.12. ja
Köyliö 11.-21.12.). Näistä Köyliön mustakaularastas tulkittiin samaksi
linnuksi kuin joulukuussa samassa paikassa tavattu yksilö. Talven
kokonaismääräksi muodostuu näin peräti viisi mustakaularastasta. Muista
talvista parhaana 1987/88 mustakaularastaita nähtiin kolme.
Viirusirkkalintu Locustella lanceolata (1,75,5)
26.6. Ruokolahti, Äitsaari, Terävälä k Ä (Mika Ohtonen, Kari
Tornikoski); 29.6.-12.7. Kitee, Ruppovaara k Ä (v,ä) (Tapio Aalto, Soili
Leveelahti, Rami Lindroos, Pekka Saikko ym.); 1.7. Värtsilä,
Uudenkylänlampi k Ä (ä) (Hannu Kivivuori); 4.-9.7. Pyhäjoki, Asikkaperä,
Tähjänjokisuu k Ä (v,ä,r) (Petri Pelttari, Tuomo Jaakkonen ym.);
28.7.-3.8. Kiihtelysvaara, Keskijärvi k Ä (ä) (Hannu Kauhanen, Heikki
Pönkkä, Hannu Kivivuori ym.).
Hieman viime vuosia niukempi esiintyminen. Vuosina 2000-2002 havaittiin 12-20 yksilöä.
Ruokosirkkalintu Locustella luscinioides (0,69,4)
5.5.-21.7. Helsinki, Viikki k Ä (v,ä,r) (Markku Mikkola-Roos, Pirjo
Veijalainen, Pekka J. Nikander, Biti & Markku Ojala ym.); 24.6.-13.7.
Pälkäne, Kukkola k Ä (v) (Markku Rantala ym.); 21.7.-4.8. Parikkala,
Siikalahti k Ä (v,r) (Janne & Hanna Aalto ym.); 25.7. Espoo, Laajalahti
+1kv (v,r) (Pasi Pirinen, Jussi Topp).
Pikkukultarinta Hippolais caligata (0,117,25)
3.6. Rautjärvi, Simpele, Änkilänsalo k Ä (Jouko Poutanen, Mikko
Pöllänen, Jari Kontiokorpi ym.); 6.-7.6. Joutseno, Konnunsuo k Ä (v)
(Karri Kuitunen, Ville Supponen ym.); 7.6. Tohmajärvi, Järventaus,
Korpitie k Ä (Petri Hottola); 9.6. Värtsilä, Savikko k Ä (Eero
Hietanen); 11.6. Värtsilä, Savikko 2k+1 (v) (Kari Eischer, Markku
Rantala, Hannu Kivivuori); 11.-25.6. Kontiolahti, Kulho, Kotalahti 2k+1
(v) (Tuomo Toivanen, Hannu Kauhanen, Kimmo Nevalainen, Matti Siponen
ym.); 14.6.-12.7. Tohmajärvi, Perä-Musko 4 k+n (ä) (Tom Lindroos, Hannu
Jännes, Hannu Kivivuori, Dick Forsman ym.); 15.-23.6. Konnevesi,
Särkisalo, Iloharju k Ä (v) (Heikki, Kalle, Eino & Anu Hiekkanen);
17.-26.6. Joutseno, Kotakorpi k Ä (r) (Mika & Laura Ohtonen ym.);
18.6.-9.8. Rautjärvi, Änkilä, Pitkätsolaset 3 ad (1k Ä) + 5 pull (v,r)
(Jari Kontiokorpi ym.); 26.-29.6. Joutseno, Ravattila k Ä (v,r) (Karri
Kuitunen ym.).
Tohmajärven pari kuljetti ruokaa ison pajupensaan tyviosaan, mutta pesää
ei etsitty tallautumisriskin vuoksi. AERC:n taksonominen komitea
suositti pikkukultarinnan jakamista kahdeksi lajiksi: pikkukultarinnaksi
Hippolais caligata ja aavikkokultarinnaksi Hippolais rama.
Pikkukultarinta näyttää nykyään pesivän säännöllisesti itäisessä
Suomessa ja havainnot ovat olleet tasaisesti kasvussa. Syksyllä laji on
edelleen harvinainen. Aavikkokultarintaa ei ole toistaiseksi havaittu
Suomessa. Sen sijaan Länsi-Euroopassa (mm. Ruotsissa) se on havaittu
syksyllä muutaman kerran.
Vuoden 2004 alusta alkaen RK tarkastaa vain syksyiset , muualla kuin
pesimäpaikoilla 31.7. jälkeen tehdyt havainnot pikkukultarinnasta. RK
tutkii myös kaikki vanhat syyshavainnot pikkukultarinnasta
Rusorintakerttu Sylvia cantillans (3,12,3)
12.5. Kirkkonummi, Rönnskär k (Pekka Pöyhönen, Kari Saarvola); 19.5.
Lemland, Lågskär k (v) (Sampo Kunttu, Totti Toiskallio, Paavo Sallinen,
Juha Laaksonen ym.); 2.6. Lemland, Lågskär k (Tapio Aalto, Ahti
Vapaavuori, Soili Leveelahti, Henrik Lindholm).
Rönnskärin havainto on kaikkien aikojen aikaisin. Ruotsissa on havaittu
vuoden 2002 loppuun mennessä 45 rusorintakerttua (Cederroth 2003).
Suomen ja Ruotsin havainnot painottuvat selkeästi touko-kesäkuulle.
Suomesta tunnetaan vain yksi ja Ruotsista kolme syyshavaintoa. Ruotsin
aikaisin havainto on 24.4.1998 Ottenbystä.(Breife ym. 2003).
Kashmirinuunilintu Phylloscopus humei (2,20,8)
12.-13.10. Kangasala, Likolammi (Pekka Suhonen, Kimmo Rikkonen, Markku
Kangasniemi, Hannu Koskinen ym.); 17.-20.10. Helsinki, Kaisaniemi,
Yliopiston kasvitieteellinen puutarha (v) (Ville Vepsäläinen ym.);
18.-19.10. Kristiinankaupunki, Trutklobbarna (Ilpo Huolman, Kari
Tornikoski, Henry Ekholm); 19.10. Uusikaupunki, Vekara (Pekka Alho,
Raimo Heinonen); 19.10. Pori, Mäntyluoto, Kallo (Pekka Eriksson, Petteri
Mäkelä, Tapani Lilja, Antti J. Lind ym.); 29.-30.10. Hanko, Halias (v,r)
(Petteri Lehikoinen, Aatu Vattulainen, Jörgen Palmgren, Kimmo
Hotulainen); 4.11. Hanko, Halias (Aatu Vattulainen, Frans Silvenius,
Antto Mäkinen, Simo Silvonen); 6.-7.11. Kirkkonummi, Långstrand (v,r)
(Martti Virolainen, Matti Kapanen, Kari Aromäki ym.).
Ennätyksellinen esiintyminen! Lajin tuntomerkit on opittu viimeisen
kymmenen vuoden aikana, ja kashmirinuunilintu on osoittautunut
säännölliseksi syysvieraaksi Länsi-Euroopassa. Ruotsissa on vuoden 2002
loppuun mennessä havaittu 30 yksilöä (Cederroth 2003) ja
Iso-Britanniassa 49 yksilöä (Rogers ym. 2003). Ruotsista on
syyshavaintojen lisäksi kaksi talvihavaintoa ja yksi toukokuinen
havainto (Ullman 2003). Keväällä kuluneessa puvussa taigauunilintu on
erittäin vaikea erottaa kashmirinuunilinnusta. Ruotsin toukokuinen
kashmirinuunilintu varmistettiin DNA-näytteen perusteella (Cederroth
2003).
Ruskouunilintu Phylloscopus fuscatus (3,61,4)
3.10. Korppoo, Utö (video) (Jari Helstola, Kimmo Kuusisto, Henry Laine);
5.10. Hanko, Drottningberget (Ahti & Elisa Vapaavuori ym.); 11.10.
Kokkola, Tankar (v,r) (Tuomo Jaakkonen, Reijo Pantsar, Harri Hongell
ym.); 3.-6.11. Espoo, Laajalahti, Servinniemi (v) (Juha Honkala, Antti
Mikala, Jyri Heino, Mika Bruun ym.).
Tiltaltti Phylloscopus collybita tristis (0,66,2)
29.9. Kokkola, Tankar (v,r) (Marko Pohjoismäki, Jukka Koivisto); 1.10.
Kokkola, Tankar (v,r) (Marko Pohjoismäki, Jukka Koivisto).
Tulipäähippiäinen Regulus ignicapilla (1,15,4)
3.5. Lemland, Lågskär (v,r) (Sampo Laukkanen, Tatu Hokkanen, Juha
Laaksonen); 25.5. Kirkkonummi, Rönnbusken k Ä (v) (Jani Ceder, Sampo
Laukkanen, Pasi Pirinen); 27.-28.5. Helsinki, Santahamina k Ä (Jorma
Vickholm, Hannu Vilppula, Jukka Haapala, Arja Suomalainen ym.); 9.11.
Espoo, Stenskär (v) (Sampo Laukkanen, Jani Ceder, Jyri Heino, Jörgen
Palmgren).
Runsain esiintyminen kautta aikain. Tulipäähippiäisen pesimäkanta
keskittyy Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Se pesii myös Afrikan
luoteisosissa ja Aasian länsiosissa, pääosin Turkissa. Laji on viime
vuosisadalla laajentanut pesimäaluettaan hitaasti luoteeseen päin
(Hagemaijer & Blair 1997). Ruotsissa havaintomäärät ovat selvästi
runsastuneet erityisesti 1990-luvulla. Viimeisen vuosikymmenen ajalta
tunnetaan myös viisi varmistettua pesintää eteläisestä Ruotsista
(Cederroth 2003, Breife ym. 2003).
Sepelsieppo Ficedula albicollis (n35,115,5)
28.4.-6.5. Tarvasjoki, Satopää 2kv k (v) (Tapio & Milla Taavila);
4.-7.5. Hanko, Täktom +2kv k (v) (Petteri Lehikoinen, Jarkko Santaharju,
Ahti & Elisa Vapaavuori ym.); 5.5. Jomala, Gottby +2kv k (Petteri
Mäkelä, Sami Luoma, Juha Heino); 8.5. Korppoo, Jurmo 2kv k kontrolloitu
(Rolf Karlson, Rurik Baarman, Hannu Hilke, Timo Nurmi ym.); 22.5.
Dragsfjärd, Morgonlandet 2kv k (v) (Sampo Kunttu, Marko Kaukinen, Jani
Laaksonen, Ville-Veikko Salonen).
Jurmon koiras oli rengastettu Gotlannissa, Ruotsissa 8.6.2002 pesäpoikasena.
19.6.1999 Pori, Preiviiki k (Janne Lampolahti).
Viitatiainen Parus palustris (n.5,22,7)
3.10.-12.11. Lohja, Vappula (v,r) (Jan & Niina Södersved, Veikko Tarsa,
Esa Aaltonen ym.); 5.10. Kontiolahti, Pitkäranta (Timo Karkiainen, Arvi
Nygren, Kalervo Leppänen, Aimo Jukkara); 6.-28.10. Turku, Åvik (v)
(Jukka Kivelä ym.); 23.10.-8.12. Savitaipale, kirkonkylä (Markku Loippo
ym.); 26.10.-16.11. Loppi, Salmio (Christer Casagrande, Helge Joutsi,
Hannu Hellstén ym.); 2.11. Joensuu, Karsikko (Arvi Nygren); 11.12.
Hausjärvi, Erkylä (Reima Hirviniemi).
Savitaipaleen lintu löytyi uudelleen 24.2.2004 ja oli paikalla vielä
20.3.2004. Ennätysesiintyminen! Aiemmin oli nähty enimmillään 5 lintua
vuonna 1995. Turun lintu oli Varsinais-Suomen ensimmäinen.
Pussitiainen Remiz pendulinus (5,113,12)
20.-22.4. Turku, Åvik (Jukka Kivelä, Paavo Tirkkonen); 27.4.-22.5. Pori,
Kirrinsanta k (v) (Veikko Lindqvist, Jukka Virtanen, Kalevi Yli-Erkkilä,
ilm. Jani Vastamäki); 2.5. Helsinki, Santahamina lähti N (Raimo
Aaltonen); 2.-4.5. Helsinki, Pornaistenniemi (Tommi Laurinsalo, Jouni
Vainio, Ari Ahtiainen, Matti Soini ym.); 3.-29.5. Hamina, Ruotsinkylä,
Kirkkojärvi k (Eero Hietanen, Teemu Hiukka); 6.5. Espoo, Suomenoja (Yrjö
Kuikka, Markku Vakiala, Ilkka Sahi); 15.-20.5. Kotka, Hovinsaari (Klaus
Laine, Mikko Pöyhönen, Jorma Räkköläinen); 24.5.-10.6. Oulu, Oritkarin
syväsatama (Juha Markkola, Esa Hohtola, Sami Timonen, Väinö Raappana
ym.); 31.5. Askola, Kylänpäänjärvi k pesällä (Mauri Leivo); 12.9.
Porvoo, Ruskis 1kv (Hans Ehrnsten, Rolf Friberg); 19.9. Helsinki,
Herttoniemi, Saunalahti (Petro Pynnönen, Markku & Biti Ojala); 2.10.
Virolahti, Kellovuori 1kv (Tapio Tohmo, Kimmo Heiskanen).
27.-28.4.2002 Pernaja, Aspskär (v) (Jukka Haltimo, Lasse & Jarmo Ruoho).
RK ei tarkasta vuoden 2004 alusta alkaen havaintoja pussitiaisesta.
Mustaotsalepinkäinen Lanius minor
24.5.1989 Hanko, Halias (v) (Matti Lehti, ilm. Petro Pynnönen).
Laji poistettiin tarkastettavien joukosta vuoden 1999 lopussa.
Nokivaris Corvus corone corone (1,4,2)
14.4.-11.5. Kangasala, Herttuala (Pekka Suhonen); 7.-27.9. Dragsfjärd,
Björkboda (v) (Tom Lindroos, Hannu Kormano, Ari Kuusela ym.).
11.-23.5.1969 Korppoo, Jurmo (Jouko Högmander, P.Sandelin, Kaj
Grönqvist); 13.4.1996 - 25.8.2003 Kuopio, Satamapuisto (v) (Heikki
Kotilainen, Erkki Björk ym.); 12.5.1998 Jämsä, Manula -
jätevedenpuhdistamo (Keijo Vesanen); 15.-18.12.2001 Kajaani,
Tihisenniemi, UPM:n tehdasalue (Hannu Rönkkö); 20.4.2002-edelleen
Vehmaa, Salonkylä (v) (Hannu Huhtinen, Rasmus Mäki ym.); 5.-7.12.2002
Uusikaupunki, satama ympäristöineen (v) (Pekka Alho, Tom Lindbom).
Vehmaan ja Uudenkaupungin havaintojen tulkittiin koskevan samaa yksilöä.
RK pyrkii tarkastamaan kaikki vanhatkin nokivarishavainnot. Nämä ovat
ainoat toistaiseksi hyväksytyt. Vuoden 1969 havainto on maamme
ensimmäinen. RK ei hyväksy ohilentäviä lintuja ilman kuvadokumentteja.
Lindholm & Luoto (2003) käsittelivät Suomen nokivaristilannetta ja
nokivariksen määrittämistä. Kannattaa huomata, että keväisen
2kv-mustavariksen iänmääritys siipisulkien ja peitinhöyhenten
kuluneisuuden perusteella on selkeästi vaikeampaa kuin 2kv-nokivariksen.
Tällöin 2kv-mustavariksen saattaa varsin helposti sotkea vanhaan
nokivarikseen!
Punakottarainen Sturnus roseus (n.26,80,7)
5.-8.6. Kangasniemi, Petäisenpää, Roinilan tila +1kv (v) (Arto Muinonen,
Juha Piipponen, Heikki Manninen ym.); 6.6. Korppoo, Jurmo +1kv k (v)
(Sampo Kunttu, Antti Kause, Kalle Rainio, Niklas Haxberg); 8.-11.6.
Mustasaari, Södra Vallgrund +1kv (v) (Lars-Ola Berg, Inga Stolpe ilm.
Timo Lahti); 13.6. Hanko, Kappelisatama +1kv (Aatu Vattulainen, Mika
Kilpi); 28.-30.7. Kristiinankaupunki, Trutklobbarna +1kv k (v) (Kari
Korhonen, Pekka A. Huttunen, Juhani Ristolainen); 6.-13.8.
Kristiinankaupunki, Pohjoislahti +1kv (v) (Kari Korhonen, Toni Vilkki,
Jari Koivuluoma ym.); 10.9. Teuva, Perälä 1kv (v) (Teppo Lehtola).
RK ei tarkasta vuoden 2004 alusta alkaen havaintoja punakottaraisesta.
Pikkusirkku Emberiza pusilla
30.9.1984 Hanko, Halias 1kv (v,r) (Jukka Haapala, Jarmo Ruoho ym., ilm.
Petro Pynnönen); 14.-20.10.1984 Hanko, Halias (v,r) (Anssi Laurila,
Jukka Haapala ym., ilm. Petro Pynnönen).
Pikkusirkkuja ei ole tarkastettu vuoden 1986 jälkeen.
Harmaasirkku Emberiza calandra (23,45,1)
9.7. Enontekiö, Leppäjärvi (Pirkka Aalto).
Kategoria C
Kuparisorsa Oxyura jamaicensis (0,18,11)
19.4.-26.5. Hailuoto, Kirkkosalmen lintutorni 3 k (Juha Markkola
ym.); 1.-6.5. Jyväskylä, Jyväsjärvi, Pitkäruoho 2k1n (v) (Ari Sylgren
ym.); 31.5.-2.6. Karjaa, Läppträsk k (v) (Pasi Pirinen, L.Fernelius,
K.Krogius ym.); 4.6.-2.8. Utajärvi, Ahmasjärvi 2 k (Seppo Rajaniemi, M.
Kurtti ym.); 17.-18.6. Sodankylä, Rajala, Pahtavaara n (Petri Piisilä,
Ossi Pihajoki, Pekka Paarman); 30.9.-4.10. Turku, Hirvensalo,
Friskalanlahti n-puk (v) (Niklas Haxberg, Tom Lindroos ym.).
Ennätysesiintyminen!
Kategoria E
Tiibetinhanhi Anser indicus
25.6.-4.7.1999 Kemi, Ruutti ja Pajusaari 2 (v) (Pekka Suopajärvi, K.Pulkkinen, V.Lindberg, Risto Viljanen ym.).
Laji poistettiin tarkastettavien joukosta vuoden 1999 lopussa.
Pyrstötulkku Uragus sibiricus (0,1,1)
15.5. Kirkkonummi, Porkkala k Ä (v) (Timo & Pauli Janhonen, Eero & Inga-Lill Jaakkola ym.).
Havainnot, joiden käsittely on kesken
Amerikanjääkuikka Gavia immer
Records still under consideration
8.11. Kristiinankaupunki, Domarkobban 1kv (v).
Arosuohaukka Circus macrourus
27.9. Kristiinankaupunki, Trutklobbarna 1kv (v).
Keisarikotka Aquila heliaca
21.5. Hamina, Kirkkojärvi klo 14.20-14.28 2-4kv ESE; 21.5.
Hamina, Kirkkojärven itäpuoli, Lalumäki klo 14.30 2-3kv E/ESE; 21.5.
Virolahti, Kattilainen klo 14.47-15.00 3kv ESE; 21.5. Virolahti,
Vaalimaa klo 15.20-15.40 2-3kv E.
Etelänharmaalokki Larus michahellis
16.8.-9.9.2002 Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka 1kv (v);
15.7.-12.8.2001 Tampere, Tarastenjärven kaatopaikka 4 1kv (v);
21.7.-6.8.2001 Anjalankoski, Keltakankaan kaatopaikka 1kv (v);
15.-16.9.2001 Anjalankoski, Keltakankaan kaatopaikka 1kv.
Idänkäki Cuculus saturatus
17.5.-3.7.2001 Lieksa, Savijärvi - Tolkee (video,r,ä); 21.5.-1.7.2000 Lieksa, Savijärvi - Tolkee (ä).
Myös vuosien 1998 ja 1999 hyväksytyt idänkäet ovat uusintakäsittelyssä.
Lindholm & Lindén (2003) ovat pohdiskelleet artikkelissaan Suomen
idänkäkiongelmaa. Vuoden 2001 ensihavainnon päivämäärä on aiemmin
julkaistu virheellisenä.
Sepelsieppo Ficedula albicollis
31.5.1995 Hanko, Halias 2kv k (v,r).
Viitatiainen Parus palustris
30.12. Janakkala, Hakoinen.
Isolepinkäinen Lanius excubitor homeyeri
23.9.2000 Kemiö, kirkonkylä ad; 15.11.-6.12.1998 Espoo, Röylä.
Nokivaris Corvus corone corone
huhtikuu 1999 Ilmajoki, Vaivaistenneva ammuttu (v); 4.7.1999 Nurmes, pienvenesatama (v).
Hylätyt havainnot Records not accepted
Lumihanhi Anser caerulescens 1.6.1988 Hanko, Halias 2. Kanadanhanhi
Branta canadensis minima 9.10.1999 Vehkalahti, Kirkkojärvi SW.
Amerikantavi Anas carolinensis 16.4.2000 Pyhtää, Heinlahti jp
k. Amerikanhaapana Anas americana 15.5.2001 Turku, Ruissalo, Kolkka n.
Amerikanjääkuikka Gavia immer 30.5. Hamina, Vepsu subad/ad vp.
Silkkihaikara Egretta garzetta 2.6. Längelmäki, Västilä E; 14.4.2002
Kotka, Hovila. Isohaarahaukka Milvus milvus 20.5. Parikkala, Siikalahti
2kv N. Pikkukorppikotka Neophron percnopterus 22.5. Halikko, Kytö subad.
Arosuohaukka Circus macrourus 5.5. Hanko, Täktom 2kv n N; 7.5. Liminka,
Virkkula +2kv n; 7.5. Siikajoki, Karinkanta +2kv n; 18.8. Savitaipale,
Lavikanlahti 1kv n SE. Kyyhkyhaukka Accipiter cooperii 27.10.2000 Rauma,
satama 1kv (v). Linnun väitettiin lentäneen laivaan satamassa USA:ssa.
Laivan saapuessa Raumalle lintu oli jo huonossa kunnossa ja kuoli pian.
Raato on hävitetty. Haukan uskottiin olevan amerikkalainen kyyhkyhaukka
ja se ilmoitettiin sellaisena joissain lintulehdissä. Lintu ei
kuitenkaan ole kyyhkyhaukka, vaan ilmeisesti nuori varpushaukkanaaras
(RK tutkii yhä havaintoa), joten ilmeisesti jonkinlainen sekaannus on
tapahtunut linnun alkuperässä. Linnun ilmoittajat ovat myös peruuttaneet
määrityksen. Arohiirihaukka Buteo rufinus 18.4. Kesälahti, Särkivaara
2-3kv NNE; 5.5. Kesälahti, Totkuniemi NW; 17.5. Hailuoto, Kirkkosalmen
lintutorni 2kv SE; 19.5. Orimattila, Pakaa subad ENE; 19.5. Artjärvi,
kirkonkylä ja Ratula 2kv N; 2.6. Tarvasjoki, Hongisto. Pikkukiljukotka
Aquila pomarina 10.8. Virolahti, Kurkela subad NE/ENE; 5.10. Korppoo,
Utö ad. Kiljukotka Aquila clanga 18.9.2002 Pori, Teemuluoto 1kv.
Arokotka Aquila nipalensis 23.3. Kirkkonummi, Saltfjärden juv (v); 5.5.
Saari, Vaaramäki subad (v); 17.9. Kirkkonummi, Lähteelä subad.
Pikkukotka Hieraaetus pennatus 18.5. Virolahti, Lintulahden lintutorni
tumma värimuoto E. Pikkutuulihaukka Falco naumanni 18.5. Siikajoki,
Karinkanta 2kv. Punajalkahaukka Falco vespertinus 3.8.1988 Hanko, Halias
2kv k S/NE. Kurppelolaji Limnodromus sp 17.6. Tarvasjoki, Hongisto NE.
Isokihu Stercorarius skua 20.7. Saltvik, Rannöarna 2. Aroharmaalokki
Larus cachinnans 14.-15.11.2000 Oulu, Ruskon kaatopaikka ad.
Valkosiipitiira Chlidonias leucopterus 23.5.2002 Hamina, Lupinlahti +2kv
jp. Idänturturikyyhky Streptopelia orientalis 4.10. Hämeenkyrö,
Kyröspohja 1kv (v). Mustakiuru Melanocorypha yeltoniensis 3.5. Helsinki,
Vuosaari 2. Lyhytvarvaskiuru Calandrella brachydactyla 9.6. Hailuoto,
Pajuperä. Ruostepääsky Hirundo daurica 2.5. Finström, Länabbsträsk.
Nummikirvinen Anthus campestris 22.5. Virolahti, Huovari; 16.8.1986
Hanko, Halias SW; 14.5.1987 Hanko, Halias SW/NW. Taigakirvinen Anthus
hodgsoni 12.10.2002 Närpiö, Nämpnäs, Kaldonskär, Fälgrund. Sinirinta
Luscinia svecica cyanecula 5.9. Hamina, Meltti k. Västäräkki Motacilla
alba yarrellii 1.-4.10.2001 Äänekoski, Kovalanniemi (v). Rusotasku
Oenanthe hispanica 2.10. Luvia, Säppi, Kräveli 1kv n. Punakaularastas
Turdus ruficollis ruficollis 10.2. Rantasalmi, kirkonkylä k.
Mustakaularastas Turdus ruficollis atrogularis 15.-17.1. Rautjärvi,
Simpele, Konkamäki 2kv n ruficollis x atrogularis; 4.-6.2. Kuopio,
Linnanpelto 2kv k; 3.3. Pornainen, Kupsenkylä 2kv n; 9.3. Helsinki,
Vuosaari n. Ruokosirkkalintu Locustella luscinioides 18.5.1989 Hamina,
Kirkkojärvi k Ä. Pikkukultarinta Hippolais caligata 16.9. Helsinki,
Viikki. Sepelsieppo Ficedula albicollis 31.5. Korppoo, Utö k; 24.5.1979
Hanko, Halias k. Viitatiainen Parus palustris 4.7. Helsinki, Pukinmäki;
19.10. Ristiina, kirkonkylä 2; 9.1.1988 Vehkalahti, Kannusjärvi.
Nokivaris Corvus corone corone 16.4. Helsinki, Lauttasaari, Myllykallio
W/NW; 21.4. Heinola, Lakeassuo NE; 22.4. Lemland, Lågskär NE; 1.5.
Helsinki, Viikki; 6.-7.5. Oulu, Taskila, jätevedenpuhdistamo 2kv; 10.5.
Inari, Ivalonkylä, Salmenranta; 25.5. Karjaa, Manngård; 15.-16.5.1962
Korppoo, Jurmo 2. Tämä nokivarishavainto on julkaistu PLV.ssä ilmeisinä
nokivariksina. RK:lla käytettävissä olleessa dokumentissa
(lintuasemalomake) lintujen kuvaus on hyvin niukka ja nokivarismääritys
on esitetty siinä epävarmana. 8.-25.4.1970 Korppoo, Jurmo. Niukka kuvaus
ainoastaan lintuasemalomakkeilla. 15.10.1995 Hanko, Tallholmarna;
9.5.1997 Hanko, Halias E; 29.3.1999 Lemland, Lågskär NNW; 2.4.1999
Eckerö, Styrsingsudden N; 12.4.1999 Lemland, Lågskär; 16.4.1999 Kokkola,
Kaustarin tekomäki SW; 12.5.2001 Pernaja, Sarvsalö, Bredviken; 16.5.2001
Virolahti, Suur-Pisi SE; 26.4.2002 Rauma, Kylmäpihlaja; 22.5.2002
Korppoo, Jurmo NE. Vuorisirkku Emberiza cia 17.6. Helsinki, Rastila k Ä.
Lisäyksiä ja korjauksia Corrections
Kuparisorsa Oxyura jamaicensis
päivämäärätäydennys: Ylikiimingin pari oli paikalla 27.5.-22.7.2002 (ilm. Kari Haataja).
Mandariinisorsa Aix galericulata
päivämäärätäydennys: Jyväskylän lintu oli paikalla Tourujoessa ja
Jyväsjärvellä 13.5.-7.9.1975 (ilm. Pekka Kyllönen).
Arosuohaukka Circus macrourus
päivämääräkorjaus: Korppoon Jurmon (1.9.2002) oikea pvm on 2.9.2002 (ilm. Juha Kylänpää).
Pikkukiljukotka Aquila pomarina
paikkakorjaus: 20.5.2002 Virolahden lintu havaittiin Klamilassa (ilm. Tero Ilomäki).
Pikkuruokki Alle alle
päivämäärätäydennys: Hangon lintu oli paikalla 8.-14.11.1998 (ilm. Aleksi Lehikoinen).
Idänturturikyyhky Streptopelia orientalis
päivämäärätäydennys: Helsingin lintu oli paikalla 16.1.-4.4.1985 (ilm. Pirkka Aalto).
Lyhytvarvaskiuru Calandrella brachydactyla
Havainnoitsija on peruuttanut Kuopion vuoden 2002 poikashavainnon, ja se
poistetaan havaintoluettelosta. Vanhat linnut (2 yksilöä), joiden
nähtiin kantavan ruokaa poikaselle, kuuluvat edelleen hyväksyttyjen
joukkoon.
Virtavästäräkki Motacilla cinerea
päivämäärätäydennys: Jämsän lintu oli paikalla 24.11.-1.12.1984 (ilm. Pekka Kyllönen).
Etelänsatakieli Luscinia megarhynchos
päivämäärätäydennys: Hangon lintu oli paikalla 8.-21.10.1990 (ilm. Aleksi Lehikoinen).
Viirusirkkalintu Locustella lanceolata
päivämäärätäydennys: Hankasalmen lintu Kivikankaalla oli paikalla
11.-24.7.1993 ja Saarijärven lintu oli paikalla vielä
7.7.2000 (ilm. Pekka Kyllönen).
Kiitokset
Suurkiitos kaikille lomakkeensa lähettäneille havainnoitsijoille,
aluevastaaville ja ARK:ille! Tämän katsauksen havainnoista ovat antaneet
asiantuntijalausuntoja Peter Adriaens, Dick Forsman, Hannu Jännes,
Markku Kangasniemi, Hannu Koskinen ja Grzegorz Neubauer.
Havaintotiedoissa ilmenneitä virheitä ovat korjailleet tai tietoja ovat
tarkastaneet Pirkka Aalto, Seppo Aro, Tero Ilomäki, Arto Juvonen, Petri
Kuhno, Karri Kuitunen, Pekka Kyllönen, Petri Lampila, Marko Pohjoismäki,
Mikko Pöyhönen, Esko Rajala, Asko Rokala, Hannu Räsänen, Hannu Rönkkö,
Jani Vastamäki, William Velmala ja Pentti Zetterberg. Tero Ilomäki
toimitti RK:lle yksityiskohtaisen koosteen maamme kaakkoiskulman
kotkatilanteesta. Tapio Tohmo ja Timo Pulliainen laativat kartat ja
toimittivat katsauksen RK:n kotisivuille.
Kirjallisuus
Aalto, P. 2004: Idänturturikyyhky (Streptopelia orientalis meena) Enontekiön Leppäjärvellä. - Bongari - vuosikirja 2003.
Breife, B., Hirschfeld, E., Kjellén, N. & Ullman, M. 2003: Sällsynta fåglar i Sverige. - SOF 2003. 2:a uppl. Stockholm.
Cederroth, C. 2003: Sällsynta fåglar i Sverige 2002. - SOF 2003. Fågelåret 2002. Stockholm.
Dunn, J.L. 2003: Vagrant Oriental Plovers. - Birding World 16: 305.
Hagemaijer, E.J.M. & Blair, M.J. 1997: The EBCC Atlas of European Breeding Birds: Their Distribution and Abundance. - T. & A.D. Poyser. London.
Kjellén, N. 2003: Fyndstatus i Sverige för "nya" arter. - Vår Fågelvärld 62 (8): 13-14.
Laaksonen, J. 2004: Kalliopääsky (Ptyonoprogne rupestris) - onneksi historia toistaa itseään! - Bongari - vuosikirja 2003.
Lane, B.A. 1987: Shorebirds in Australia. - Nelson, Melbourne.
Leivo, M. 2004: Alppikiitäjä (Apus melba) Pukkilan Kanteleenjärvellä 19.5.2003 - yhden bongarin onni! - Bongari - vuosikirja 2003.
Lindholm, A. & Lindén, A. 2003: Idänkäki Suomessa. - Alula 9: 122-133.
Lindholm, A. & Luoto. H. 2003: Nokivariksen määritys. - Linnut 38(4): 30-34.
Luoto, H., Lindholm, A., Lindroos, T. & Rauste, V. 2001: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2000 harvinaisuushavainnot. - Linnut -vuosikirja 2000.
Normaja, J. & Lindholm, A. 2004: Eurooppalainen lintutaksonomia yhtenäistyy. Linnut 39 (2): xx-xx.
Rannila, V-P. 2003: The Oriental Plover in Finland - a new Western Palearctic bird. Birding World 16: 209.
Rauste, V., Kangasniemi, M. & Koskinen, H. 2004: Aroharmaalokki Suomessa. - Linnut 39 (1): 42-43.
Rogers, M.J. and the Rarities Committee 2003: Report on rare birds in Great Britain in 2002. - British Birds 96: 542-609.
Sillanpää, H. 2004: Gobintylli (Charadrius veredus) 25.5.2003 Ilmajoen Alajoella - uusi laji WP:lle!. Bongari - vuosikirja 2003.
Strid, T. 2003: Fågelrapport för 2002. - SOF 2003. Fågelåret 2002. Stockholm.
Ullman, M. 2003: Bergstaigasångare. - Vår Fågelvärld 62 (8): 51.
Summary: Rare birds in Finland 2003
This is the 29th annual report of the Finnish Rarities Committee. It
lists all accepted records for the year 2003 and some older previously
unpublished records. A few records are still under consideration and
will be published in the committee´s next reports. Records of birds not
considered to be genuine vagrants (category E), rejected records and
corrections are listed separately.
From the rarities perspective the year was fairly good. Oriental Plover
was added to the Finnish list (category A). Other major rarities (with
less than six previous records) were Ring-necked Duck, Squacco Heron,
Booted Eagle, Lesser Kestrel (from the year 1999) Yellow-legged Gull,
Alpine Swift and Crag Martin. Record numbers of Lesser Spotted, Greater
Spotted and Steppe Eagle, Caspian and Iceland Gull, Desert Wheatear,
Booted and Subalpine Warbler, Hume´s Leaf Warbler, Firecrest and Marsh
Tit were seen. The year 2003 was also very good for Short-toed Eagle,
Pectoral Sandpiper, Short-toed and Crested Lark, Red-rumped Swallow,
Black-throated Thrush, Penduline Tit, Rose-coloured Starling and Ruddy
Duck. The second nest of Pallid Harrier and the fourth nest of Booted
Warbler were found and the fifth breeding of Booted Warbler was also
documented.
The details included for each record are: date and locality, number of
birds if more than one, other details if known (kv=calendar year,
jp=adult breeding plumage, tp=winter plumage, vp=transient plumage,
n-puk.=female plumage, Ä=singing, r=ringed, W (=west) etc. stands for
migrating birds and their flight direction, (v)/(ä)=photographed/tape
recorded (and this evidence seen or heard by the committee). The three
numbers in brackets after each species´ name give the total number of
individuals observed in Finland (1) before 1975, (2) in the period
1975-2002 and (3) in 2003 respectively.
Kirjoittajien osoitteet / Authors´ addresses:
Heikki Luoto, Kuhajoentie 15, 01750 Vantaa, puh/tel. 09-29054970; heikki.luoto(at)kolumbus.fi
Tapio Aalto, Juoksijankatu 8 F 52, 20360 Turku, puh/tel. 040-7663397; tapio.aalto(at)metsa.fi
Antero Lindholm, Tornihaukantie 2 as.15, 02620 Espoo, puh/tel 09-5415929; antero.lindholm(at)panasoft.fi
Pekka J. Nikander, Kylänvanhimmantie 22 B 3, 00640 Helsinki, puh/tel. 09-7774135; pekka.nikander(at)lintuvaruste.inet.fi
Jyrki Normaja, Maskunkatu 15, 20400 Turku, puh/tel 02-2471480; jyrki.normaja(at)pp.inet.fi
Kari Soilevaara, Itämerenkatu 18 C 63, 00180 Helsinki, puh/tel. 09-6853614; kari.soilevaara(at)arwidson.fi
Visa Rauste, Päivärinnankatu 6 A 15, 00250 Helsinki, puh/tel. 09-2410960; visa.rauste(at)helsinki.fi