Tiedote 16.12.2001

BirdLife Suomen Rariteettikomitean (RK) tehtäviin kuuluu ylläpitää luetteloa maassamme tavatuista lintulajeista. Tähän liittyen RK joutuu ottamaan kantaa myös lintujen alkuperään: luonnonvarainen vai vankeudesta karannut tai ihmisen siirtämä?

Alkuvuosinaan 1975-1978 RK jakoi havainnot kolmeen kategoriaan, jotka määriteltiin eri katsauksissa hieman eri sanoin, esimerkiksi (Mikkola 1978):

• I kategoria - luonnonvarainen lintu
• II kategoria - mahdollisesti karannut tai mahdollisesti ihmisen siirtämä lintu
• III kategoria - tulkittu tai tiedetään ihmisen siirtämäksi

Kategoriaan II kuuluviksi tulkittiin melko paljon lajeja, mm. useimmat haikara- ja sorsaharvinaisuudet sekä mm. pikku- ja hanhikorppikotka.

Luokittelua yksinkertaistettiin vuoden 1979 katsauksesta alkaen (Mikkola 1980). Kategoria II poistettiin, ja "vain ihmisen siirtämiksi todetut tai tulkitut on erotettu muista merkitsemällä ne hakasulkeisiin []". Vuoden 1983 katsaukseen saakka tällaiset havainnot julkaistiin hakasulkeissa yhdessä muiden havaintojen kanssa. Vuoden 1984 katsauksesta alkaen ne on julkaistu oman otsikon "Todennäköisiä tarha- tai häkkikarkulaisia / Presumed escapes" alla. Näiden lisäksi Suomessa havaitaan vapaana myös monia eksoottisia lintulajeja tai sellaisia lintuyksilöitä, joiden tarha- tai häkkikarkulaisuudesta ei ole epäilystä. Näitä ei yleensä edes raportoida RK:lle, eikä niistä tehtyjä havaintoja ole yleensä julkaistu RK-katsauksissa.

Luonnonvaraiseksi tulkittujen lajien listaa tarkistettiin vuonna 1992, jolloin tästä kategoriasta siirrettiin seitsemän lajia todennäköisten karkurien luokkaan: flamingo, sirppisorsa, harjakoskelo, pikkutelkkä, palmukyyhky, pyrstötulkku ja niittysirkku (Jännes 1992). Tätä perusteltiin mm. tulkinnan yhdenmukaistamisella muiden Euroopan maiden tilannetta vastaavaksi. Määritelmiin ei tässä yhteydessä puututtu.

Euroopan rariteettikomiteoiden yhteiselin AERC (http://www.aerc.eu/) alkoi 1990-luvun alussa koota koko Euroopan kattavaa maakohtaista lajiluetteloa, Eurooppa-listaa. Lähinnä tätä tarkoitusta varten AERC otti käyttöön oman kategorialuokittelun (em. sivulla Guidelines). Se perustuu mm. Iso-Britanniassa käytössä olleeseen luokitukseen, mutta AERC-kategorioiden määritelmät ovat huomattavasti yksinkertaisemmat. Niitä on tarkennettu viimeksi syyskuussa 2001 AERC:n jäsenmaiden kokouksessa Puolassa. Nykyisessä versiossa kategoriat on määritelty näin:

• A Laji, joka on tavattu ilmeisesti luonnonvaraisena ainakin kerran vuoden 1949 jälkeen.
• B Laji, joka on tavattu ilmeisesti luonnonvaraisena vain vuosien 1800 ja 1949 välillä.
• C Laji, jonka karanneista tai vapautetuista yksilöistä on maahan syntynyt omillaan toimeen tuleva/elinvoimainen populaatio tai yksilöt ovat kotoisin/peräisin toisen maan vastaavasta populaatiosta.
• D Laji, joka ei ole melkein/lähes varmasti luonnonvarainen (jolloin se sijoitetaan kategoriaan A) tai melkein/lähes varmasti karkulainen (kategoria E).
• E Varma tai melkein/lähes varma tarha- tai häkkikarkulainen.

Alkuperäiset määritelmät:

• A species which has been recorded in an apparently wild state at least once since 1.1.1950
• B species which has been recorded in an apparently wild state only between 1800 and 1949
• C released or escaped species which has established a self-supporting breeding population in the own country; also birds coming from a category C population of another country (with the species not breeding in the own country).
• D every species unless it is almost certainly a genuine vagrant (in which case it enters Cat. A), or almost certainly an escape from captivity (Cat. E).
• E certain or almost certain escapes from captivity

Suomen RK on ollut edustettuna AERC:n kokouksissa, joissa Eurooppa-listaa ja kategorioita koskevat päätökset on tehty. Käytännön työhön Suomen lajiston luokittelun aikaan saamiseksi ryhdyttiin 1990-luvun lopussa. Kun Suomen aineistoa ryhdyttiin muokkaamaan Eurooppa-listan tarpeisiin, törmättiin moniin ongelmiin. Suomessa lajit luokiteltiin kaksiluokkaisesti "hakasulkeisiin" tai "luonnonvaraisiksi", kun AERC-kategoriointi edellytti lajien luokittelua viiteen eri luokkaan. Lisäksi ongelmana on ollut kategorioiden määritelmien tulkinnanvaraisuus, mistä syystä luokittelua on sovellettu eri maissa monella eri tavalla.

Asiasta on keskusteltu viime aikoina melko runsaasti eri maiden rariteettikomiteoiden kanssa. Lähes ainoa asia, josta vallitsee yksimielisyys, on se, että kategorioita tulkitaan eri tavalla. Nykyiset määritelmät eivät selvästikään sellaisenaan ole riittäviä yhtenäisten tulkintojen perustaksi.

RK pitää kuitenkin tärkeänä, että Suomessa tavatun lintulajiston luokittelu on mukana Eurooppa-listalla, vaikka eri maiden tulkinnat eroavatkin toisistaan. Vasta kattavan yhteisen listan avulla on mahdollista arvioida, kuinka paljon eri maiden käytännöt ja tulkinnat todella poikkeavat toisistaan. Lisäksi yhteisen listan avulla on helpompi arvioida, kuinka käytäntöä tulisi yhtenäistää - määritelmiä vai niiden tulkintaa muuttamalla.

Suomen RK on kokouksessaan 16.12.2001 luokitellut Suomessa tavatut lajit AERC-kategorioihin nimenomaan Eurooppa-listan ensimmäistä versiota varten. Lähtökohtana RK:n tulkinnalle on ollut, että aiemmin luonnonvaraiseksi tulkittujen lajien alkuperää ei ole arvioitu uudelleen, vaan nämä lajit on tulkittu automaattisesti A- tai B-luokkaan kuuluviksi. Entisten "todennäköisten tarhakarkulaisten" luonnonvaraisen esiintymisen mahdollisuutta ei myöskään ole arvioitu uudestaan, vaan nämä lajit on katsottu automaattisesti D- tai E- luokkaan kuuluviksi (C-luokkaan tulkittuja kupari- ja mandariinisorsaa lukuun ottamatta).

On syytä huomata, että AERC-luokkien alkuperäismääritelmissä A-luokkaan kuuluvien lajien luonnonvaraisuuden aste on määritelty eri tavalla itse A-luokan kuvauksessa kuin vastaavasti D-luokan kuvauksessa. Kaikista 'luonnonvaraisista' Suomessa tavatuista huippuharvinaisuuksista ei välttämättä voi käyttää D-luokan alkuperäismääritelmää 'almost certainly = melkein varmasti' luonnonvarainen, vaan joihinkin "luonnonvaraisiksikin" luokiteltuihin lajeihin sisältyy vaikeasti arvioitava riski karkurialkuperästä. RK:n tulkinta AERC-luokkien ja entisen kaksiluokkaisen järjestelmän yhteensovittamisesta on varsin samankaltainen ja linjassa monen muun maan (esim. Ruotsin) tulkinnan kanssa. AERC:n ohjeiden mukaan kansalliseen lajilistaan lasketaan A-, B- ja C-luokkiin kuuluvat lajit.

Kategoria B on puhtaasti tekninen eikä siihen liity ongelmia. Myös kategoria C on suhteellisen helppo Suomessa pesivien lajien osalta. Ongelmallisempia ovat lajit, joilla on muualla Euroopassa pesivä, alun perin istutetuista tai tarhasta karanneista linnuista syntynyt populaatio. Tällaisia lajeja ovat mm. kuparisorsa ja mandariinisorsa, joiden pesimäkanta on muualla Euroopassa elinvoimainen, mahdollisesti levittäytyvä ja lisäksi molempia lajeja pesii melko lähellä maatamme. Kupari- ja mandariinisorsan osalta on täysin mahdollista, että lintuja harhautuu Suomeen näistä populaatioista. Tästä syystä nämä lajit sijoitettiin C-kategoriaan. Afrikanhanhen tilanne on periaatteessa hyvin samanlainen. RK:n tiedossa olevat Suomen havainnot ovat kuitenkin ajalta, jolloin pesimäkanta Euroopassa on hyvin todennäköisesti ollut niin pieni, että tulkinta em. sorsia vastaavasti ei ole yhtä vahvasti perusteltua. Tästä syystä afrikanhanhi on toistaiseksi kategoriassa E.

Yksi ongelma on rajanveto D- ja E-lajien välillä. Undulaatti on helppo ratkaista E-kategoriaan kuuluvaksi, mutta miten tulkita "melkein varma karkuri"? RK linjasi D-kategorian varsin suppeaksi monen muun maan tavoin. D-lajeilla on todellista harhailupotentiaalia, mutta nykytiedoin näihin liittyy perusteltu epäilys karkuruudesta. Havaintojen karttuminen saattaa tuoda lisävalaistusta harhailijoiden alkuperään.

D-kategorian kaikki havainnot on syytä ilmoittaa RK:lle aivan samoin kuin havainnot A-kategorian linnuista. Korostaakseen D:n merkitystä AERC totesi Slovakian kokouksessa 1997: "Kategoria D on muodostumassa yhä tärkeämmäksi, suosittelemme sen tekemistä 'pinnakelpoiseksi'" (The category D becoming more and more important, we suggest to make it 'tickable', em. web-sivulla kohdassa Documents).

E-listalle tulkittiin kaikki lajit, joiden levinneisyys- tai muuttokuvion ei nykytiedoin katsota tukevan luonnollista harhautumista Eurooppaan. Tähän kategoriaan sijoitettiin mm. itäisimmän Aasian ja läntisen Pohjois-Amerikan pitkämatkaisetkin muuttolinnut (punatavi Anas cyanoptera, turkoosikardinaali Passerina amoena, viirupääkottarainen Sturnus cineraceus, kultatöyhtösirkku Emberiza elegans), ja kauempaa Euraasian mantereelta kotoisin olevat lyhyen matkan muuttajat (palmukyyhky Streptopelia senegalensis, niittysirkku Emberiza cioides, vuorileppälintu Phoenicurus erythrogaster ja pyrstötulkku Uragus sibiricus). Vuonna 1994 havaittu lehmähaikara sijoitettiin kategoriaan E, koska lintu oli intialaista alalajia coromandus.

Näin rajattu E-kategoria on varsin laaja. AERC-periaatteiden mukaan myös havainnot kategorian E lajeista tulisi kerätä, erityisesti jos ilmenee viitteitä lintujen lisääntymisestä luonnossa, mikä saattaa olla alku uuden populaation synnylle. RK:n mielestä ei kuitenkaan ole perusteltua alkaa kerätä suomalaisia undulaattihavaintoja. Alla olevassa taulukossa on lueteltu sellaiset Suomessa tavatut E-lajit, joista kaikki havainnot on RK:n mukaan syytä kerätä. Useimmista lajeista RK tarkistaa havainnot, mutta joidenkin lajien kohdalla (merkitty ART) tätä ei pidetty tarpeellisena. Näistä lajeista havainnot olisi kerättävä paikallisella tasolla ja julkaista myös kansallisen pikkurarikatsauksen yhteydessä.

RK korostaa, että tietämys sekä luontaisen harhailun että karkurialkuperän todennäköisyydestä ovat monessa tapauksesa vielä hyvin puutteellisia. Luokittelu on työkalu em. tiedon jäsentämiseen ja keräämiseen. Tiedon lisääntyessä käytännöt ja sen myötä luokittelukin voivat muuttua.

• Jännes, H. 1992: Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon. - Lintumies 27(5): 194-199 ja 27(6): 240-247.
• Mikkola, K. 1978: RK:n hyväksymät vuoden 1976 harvinaisuushavainnot. - Lintumies 13(2): 58-67.
• Mikkola, K. 1980: RK:n hyväksymät vuoden 1979 harvinaisuushavainnot. - Lintumies 15(4): 163-173.

---

• Kaikki tähän asti luonnonvaraisina pidetyt lajit lukuunottamatta lajeja, joita ei ole tavattu vuoden 1949 jälkeen ja jotka muodostavat kategorian B.

  PELONO    Pelecanus onocrotalus          Pelikaani              Pelikan                  White Pelican  
  HALHUS    Haliaeetus leucoryphus         Aromerikotka           Bandhavsörn              Pallas's Fish Eagle
  CHLUND    Chlamydotis undulata           Kaulustrappi           Kragtrapp                Houbara Bustard
  OTITAR    Otis tarda                     Isotrappi              Stortrapp                Great Bustard 
  CALLLA    Calidris minutilla             Amerikansirri          Dvärgsnäppa              Least Sandpiper
  CLAGLA    Clamator glandarius            Harakkakäki            Skatgök                  Great Spotted Cuckoo
  CORDAU    Corvus dauuricus               Idännaakka             Klippkaja                Daurian Jackdaw

• RK tarkastaa kuparisorsahavainnot ja alueellinen komitea mandariinisorsahavainnot.

  BRACAN    Branta canadensis              Kanadanhanhi           Kanadagås                Canada Goose 
  AIXGAL *  Aix galericulata               Mandariinisorsa        Mandarinand              Mandarin Duck
  OXYJAM    Oxyura jamaicensis             Kuparisorsa            Amerikansk kopparand     Ruddy Duck
  PHACOL    Phasianus colchicus            Fasaani                Fasan                    Common Pheasant 
  COLLIV    Columba livia                  Kesykyyhky             Tamduva                  Feral Pigeon

• Kaikki tämän kategorian lajit kuuluvat RK:n tarkastuksen piiriin.

  PHORUB    Phoenicopterus ruber           Flamingo               Flamingo                 Greater Flamingo 
  ANAFAL    Anas falcata                   Sirppisorsa            Praktand                 Falcated Duck 
  BUCALB    Bucephala albeola              Pikkutelkkä            Buffelhuvudand           Bufflehead 
  MERCUC    Mergus cucullatus              Harjakoskelo           Kamskrake                Hooded Merganser  
  AEGMON    Aegypius monachus              Munkkikorppikotka      Grågam                   Monk Vulture
  SERCIT    Serinus citrinella             Sitruunahemppo         Citronsiska              Citril Finch  
  EMBBRU    Emberiza bruniceps             Ruskopääsirkku         Stäppsparv               Red-headed Bunting 
  PASCYA    Passerina cyanea               Indigokardinaali       Indigofink               Indigo Bunting

• Tämän kategorian havainnot tarkistaa joko alueellinen komitea (merkitty tähdellä) tai RK (muut).

  BUBIBI    Bubulcus ibis coromandus       Lehmähaikara           Kohäger                  Cattle Egret
  PHOCHI    Phoenicopterus chilensis       Chilenflamingo         Bergflamingo             Chilean Flamingo
  CYGATR *  Cygnus atratus                 Mustajoutsen           Svart svan               Black Swan
  ANSCYG    Anser cygnoides                Joutsenhanhi           Svangås                  Swan Goose
  ANSIND *  Anser indicus                  Tiibetinhanhi          Stripgås                 Bar-headed Goose
  ALOAEG    Alopochen aegyptiacus          Afrikanhanhi           Nilgås                   Egyptian Goose
  AIXSPO *  Aix sponsa                     Morsiosorsa            Brudand                  Wood Duck
  ANASIB    Anas sibilatrix                Patagonianhaapana      Patagonisk bläsand       Chiloe Wigeon
  ANAFOR    Anas formosa                   Siperiantavi           Gulkindad kricka         Baikal Teal
  ANABAH    Anas bahamensis                Valkoposkisorsa        Bahamaand                Bahama Pintail
  ANACYA    Anas cyanoptera                Punatavi               Kanelårta                Cinnamon Teal
  HALPEL    Haliaeetus pelagicus           Kuningasmerikotka      Jättehavsörn             Steller's Sea Eagle
  STRSEN    Streptopelia senegalensis      Palmukyyhky            Palmduva                 Laughing Dove
  CLAJAC    Clamator jacobinus             Jakobiinikäki          Jakobinskatgök           Jacobin Cuckoo
  PHOTER    Phoenicurus erythrogaster      Vuorileppälintu        Bergrödstjärt            Güldenstädt's Redstart
  STUSIN    Sturnus sinensis               Kiinankottarainen      Mandarinstare            White-shouldered Starling
  STUCIN    Sturnus cineraceus             Viirupääkottarainen    Gråstare                 Grey Starling
  URASIB    Uragus sibiricus               Pyrstötulkku           Långstjärtad rosenfink   Long-tailed Rosefinch
  EMBCIO    Emberiza cioides               Niittysirkku           Ängssparv                Meadow Bunting
  EMBELE    Emberiza elegans               Kultatöyhtösirkku      Praktsparv               Yellow-headed Bunting
  PASAMO    Passerina amoena               Turkoosikardinaali     Lazulifink               Lazuli Bunting
  PASCIR    Passerina ciris                Sateenkaarikardinaali  Påvefink                 Painted Bunting