|
|
|
 In English På svenska
BirdLife Suomi ry |
Rariteettikomitea tiedottaa
Rariteettikomitean elokuun lopuksi suunniteltu kokous siirretään
aikatauluongelmien takia pidettäväksi 14.11.2009. Tähän kokoukseen
tarkoitettujen lomakkeiden tulee olla RK:n sihteeri Aleksi Lehikoisella
viimeistään 15.10.
RK:n kokous Helsingissä 6.2.2010
Jyrki Normaja Rariteettikomitean kokous pidettiin 6.2.2010 Helsingissä. Maalle uutena lajina A-kategoriaan hyväksyttiin amerikankurmitsa Pluvialis dominica (Hailuoto 18.-27.10.2009). Tämän lisäyksen jälkeen maassamme on havaittu hyväksytysti 456 lintulajia (kategoriat A, B, C yhteensä). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. ruskosotka (Hamina
26.-28.4.2009), kaksi havaintoa pronssi-iibiksestä (Himanka 8.10.2009 ja Virrat
9.10.2009), arohiirihaukka (Parikkala 24.5.2009), aropääskykahlaaja (Salo 6.
-8.7.2009), keltajalkaviklo (Lempäälä 26.5.-1.6.2009; tulkittiin koskevan
samalla paikalla 3.-27.6.2008 havaittua yksilöä), idänturturikyyhky (Kuhmo
5.1.-20.3.2009 ja sama yksilö Suomussalmi 24.4.-2.5.2009), nunnatasku
(Mustasaari 2.-6.10.2009), kirjorastas (Kalajoki 4. ja 7.6.2008 sekä
14.-27.6.2009, havaintojen tulkittiin koskevan samaa yksilöä), rusorintakerttu
(Inari Rariteettikomitean seuraava kokous pidetään 27.-28.2.2010. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle välittömästi, jotta ne ehtisivät käsittelyyn. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta.
AERC:n kokous Belgiassa 27.-29.11.
Visa Rauste AERC (Association of European Rarities Committees) piti kahdeksannen kokouksensa 27.-29.11.2009 Blankenbergessä Belgiassa. Edellisestä oli kulunut jo 6 vuotta. Nyt paikalla oli 16 edustajaa 9 maasta (Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Luxemburg, Portugali, Ranska, Suomi, Sveitsi ja Unkari), Suomesta RK:n puheenjohtaja Visa Rauste. Käsitellyistä asioista näkyvin ja tärkein oli AERC:n taksonomisen komitean (TAC) tilanne. Komitea toimi aktiivisesti vuosina 2001-2003 Gunter de Smetin johdolla ja tuotti suosituksen, joka otettiin nopeasti lähes 20 maan kansallisten lajilistojen pohjaksi, Suomessakin 1.12.2003. Komitean piti jatkaa työtään, mutta siitä on tämän jälkeen kuulunut niukasti de Smetin jätettyä puheenjohtajan tehtävän. Nyt saatiin vahvistus sille, ettei toiminta ole ollut täysin pysähdyksissä, vaikka julkaisuja ei olekaan tullut. Uusi suositus on valmistumaisillaan, ja se on tarkoitus julkaista pian, tosin vuoden 2003 laajaa versiota huomattavasti suppeammassa muodossa. Aikatauluksi luvattiin loppuvuotta 2009, mutta tämän pitävyydestä ei tietenkään ole täyttä varmuutta. Kansallisia listoja ylläpitävät toimielimet (Suomessa RK) ottavat suositukseen kantaa, kun se on julkaistu. TAC jatkaa toimintaansa Pierre-André Crochet'n ja Laurent Ratyn vetämänä. Toiminnan yksityiskohdat muuttuvat hieman vuonna 2001 määritellyistä ja ne, mukaan lukien tulevat aikataulut, tarkentuvat vuoden 2010 aikana. RK:n kokous Helsingissä 14.11.2009
Jyrki Normaja Rariteettikomitean kokous pidettiin 14.11.2009 Helsingissä. Maalle uutena lajina A-kategoriaan hyväksyttiin ylänkötylli Charadrius mongolus (Kristiinankaupunki 22.-25.7.2009). Tämän lisäyksen jälkeen maassamme on havaittu hyväksytysti 455 lintulajia (kategoriat A, B, C yhteensä). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. sinisiipitavi (Jalasjärvi 23.5.-1.6.2009), amerikantukkasotka (Uusikaupunki 26.4.2009), suula (Lemland 16.8.2009), rääkkähaikara (Heinola 2.6.2009), silkkihaikara (Pori 13.5.2009), pikkukotka (Hamina 26.5.2009), neitokurki (Lumijoki-Tyrnävä 31.5.-2.6.2009), arohyyppä (Siuntio 6.5.2009), eskimosirri (Pori 30.9.-4.10.2009), mongoliankirvinen (Kristiinankaupunki 13.10.2007), arotasku (Lemland 17.10.2009), kenttäkerttunen (Hanko 20.-22.10.2009) ja siperianuunilintu (Lemland 16.10.2009). Sähköisenä palautettavien lomakkeiden osuus on jo lähes 90 % kaikista havaintoilmoituksista, mikä helpottaa olennaisesti sihteerin työtä ilmoitusten käsittelyn komiteassa tapahtuessa nykyisin kokonaan sähköisesti. Ilmoituksiin liittyvät kuvat tulisi lähettää omina tiedostoinaan (ei lomakkeisiin "upotettuina"). Mikäli lomakkeella ainoastaan viitataan internetissä oleviin kuviin, tulisi lomakkeella olla tarkka linkki suoraan webin kuviin, eikä vain mainintaa "kuvia Tarsigerissa", "kuvia Bongariliiton sivuilla" tai pahimmillaan "kuvia netissä". Rariteettikomitean seuraava kokous pidetään helmikuun alussa 2010. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään 10.1., jotta ne ehtisivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla. Tiedote 30.3.2009 RK:n kokous Lammilla 28.-29.3.2009
Jyrki Normaja RK:n kaksipäiväisessä kokouksessa Lammilla käsiteltiin viimeiset kesällä ilmestyvään vuoden 2008 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot. Maalle uutena alalajina hyväksyttiin kaksi havaintoa tiltaltin nimialalajista Phylloscopus collybita collybita (Lågskär 23.5.2006 ja Hanko 5.10.2007). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. arohiirihaukka (Kontiolahti 17.6.2008), tundravikla (30.9.2008 Kauhajoki), keltajalkaviklo (Lempäälä 3.-27.6.2008), kaksi tiiralokkia (Korppoo 3.10.2008 ja Utajärvi 21.-29.10.2008), pohjankiisla (Inari 13.7.2008), idänturturikyyhky alalajia meena (Kittilä 27.10.-11.11.2008), aavikkotasku (Lahti 6.12.2008), nunnatasku (Oulu 7.-14.11.2008) ja punapäälepinkäinen (Kokkola 8.-22.7.2008). RK kiittää kaikkia lomakkeensa ajallaan toimittaneita havainnoitsijoita, ilman teidän panostanne katsauksen tekeminen Euroopan nopeimmalla aikataululla ei olisi mahdollista! RK:n sihteeri Aleksi Lehikoisen osoite on muuttunut. Uusi osoite on Törvessillantie 63, 10300 KARJAA. Myös sähköpostiosoite muuttuu, uusi osoite on aksu.lehikoinen(miuku)gmail.com. Puhelinnumerot pysyvät ennallaan. RK:n kokous Helsingissä 6.1.2009
Jyrki Normaja RK käsitteli vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 72 uutta havaintoilmoitusta pöydällä olleiden havaintojen lisäksi. Suomelle uutena lajina hyväksyttiin viirukerttuli Dendroica striata Korppoon Utöstä 23.10.2008. Havainto sijoitettiin kategoriaan A, eli havainnon tulkittiin koskevan ilmeisesti luonnonvaraisesti harhautunutta lintua. Maassamme on nyt havaittu hyväksytysti 454 lintulajia (kategoriat A,B,C yhteensä). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia kategoriassa A olivat mm. silkkihaikara (Säkylässä 2.6.2008), pikkutrappi (Lapinjärvellä 7.-8.10.2008), tundravikla (Siikajoella 27.9.2008), mustanmerenlokki (Korppoon Utössä 26.6.2008), kaksi lunnia (Kristiinankaupungissa 17.5.2008 ja Kokkolassa 7.10.2008), rusorintakerttu (Korppoon Utössä 11.5.2008), siperianuunilintu (Hangossa 9.10.2008) sekä mäntysirkku (Kirkkonummella 25.1.-8.4.2008). Myös joitakin havaintoja harvinaisista alalajeista oli käsiteltävissä lomakkeissa. Suomen ensimmäinen vanha (+1kv) islandica-alalajin mustapyrstökuiri (Kotkassa 26.-28.4.2008) hyväksyttiin. Varsin tiukkaan linjaan tristis-tiltaltin hyväksymisessä (aiemmin maastamme hyväksytyt havainnot ovat koskeneet pyydystettyjä yksilöitä) tehtiin nyt ensimmäinen lievennys, kun kuvin ja äänittein erinomaisesti dokumentoitu maastoyksilö (Kuusamossa 12.-14.6.2008) hyväksyttiin. Syksyllä lanseerattu uusi havaintoilmoituslomake on otettu ilahduttavan laajasti käyttöön. RK on uuden lomakkeen myötä siirtynyt havaintojen sähköiseen käsittelyyn, eikä lomakkeita enää tulosteta ja kopioida jäsenille. Tämän takia toivommekin mahdollisimman monen havaintoilmoituksen tulevan jatkossa sähköisenä. Myös paperilla tulevat lomakkeet muunnetaan sähköiseen muotoon, joten ainakaan ei kannata ensin tulostaa tietokoneella tehtyä lomaketta ja lähettää sitä vasta sitten komitealle! RK toivoo myös, että liitetiedostot (kuvat, äänitteet ym.) lähetettäisiin omina, erillisinä tiedostoinaan eikä upotettuna esim. Word-dokumenttiin. Seuraava RK:n kokous on 28.-29.3.2009. Tässä kokouksessa käsitellään viimeiset vuoden 2008 RK-katsaukseen ehtivät havainnot. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään 28.2., jotta ne ehtisivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.
RK:n kokous Helsingissä 30.8.2008
Jyrki Normaja RK käsitteli elokuun kokouksessaan 52 uutta havaintoilmoitusta sekä pöydällä olleita havaintoja. Suomelle uutena lajina hyväksyttiin harrastajien piirissä ehdottomasti kuluneen vuoden suosituin lintu, siperiankurppa Gallinago megala Tohmajärveltä 13.6.-6.7.2008. Havainto sijoitettiin kategoriaan A, eli havainnon tulkittiin koskevan ilmeisesti luonnonvaraisesti harhautunutta lintua. Siperiankurpan lisäys nostaa maassamme havaittujen lintulajien määrän 453:en (kategoriat A,B,C yhteensä). Maalle uutena alalajina hyväksyttiin lumihanhen alalaji atlanticus ("Greater Snow Goose") Hailuodosta 13.4.-2.5.2007. Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia kategoriassa A olivat mm. amerikantukkasotkat (Salossa 25.-29.4.2008 ja Helsingissä 14.5.2008), mustakaulauikku (Iissä 25.5.2008), myrskylintu (Utsjoella 7.7.2008), silkkihaikara (Tammisaaressa 19.-20.5.2008), pitkäjalka (todennäköisesti sama Vammalassa 16.5.2008 ja Porissa 17.5.-11.6.2008), ruostesiipirastas (Pietarsaaressa 5.-11.1.2008) ja aavikkotulkku (Nauvossa 7.6.2008). Kategoriassa D hyväksyttiin harjakoskelo (Korppoossa 9.-14.4.2008) ja kategoriassa E maamme toinen punatavi (Helsingissä 18.5.2008) sekä aavikkohaukka (Kuopiossa 1.8.2007). Kategoriassa D ollut Suomen ainoa havainto munkkikorppikotkasta (n. 10.-24.6.1976) käsiteltiin uudelleen ja hylättiin. Munkkikorppikotka poistetaan siis Suomen lajiluettelosta, mutta lajin ollessa D-kategoriassa poisto ei vaikuta maassamme havaittujen lintulajien määrään. RK:n verkkosivuille on lisätty kaikki vanhat RK-katsaukset komitean perustamisesta asti. Katsaukset löytyvät linkistä Julkaistuja RK-katsauksia. Havaintoilmoituslomaketta on viimeksi uudistettu kymmenen vuotta sitten. Etenkin sähköisen viestinnän ja digitaalisten tallenteiden kehittyminen on johtanut siihen, ettei lomake tai ainakaan sen täyttöohjeet ole olleet enää ajan tasalla. Tämän takia RK on päättänyt uusia lomakkeen ja täyttöohjeet. Uusi lomake ohjeineen löytyy myös RK:n verkkosivuilta. RK toivoo, että uusi havaintoilmoituslomake otetaan käyttöön heti. RK toivoo myös, että mahdollisimman monet havaintoilmoitukset palautettaisiin jatkossa sähköisesti, samalla sähköpostiviestillä sekä alueelliselle harvinaisuuskomitealle että RK:n sihteerille. Uusista täyttöohjeista löytyy toivomuksia mm. käytettävistä tiedostomuodoista ja liitetiedostojen käsittelystä. Seuraava RK:n kokous on 6.1.2009. Kokoukseen toivotaan saatavan mahdollisimman kattavasti vuoden 2008 harvinaisuushavainnot. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään 20.11., jotta ne ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.
RK:n kokous Hangossa 29.-30.3.2008
Jyrki Normaja Rariteettikomitean kaksipäiväisessä kokouksessa Hangon Tvärminnessä käsiteltiin pöydällä olleiden havaintojen lisäksi 95 uutta havaintoilmoitusta. Suomelle uudeksi lintulajiksi hyväksyttiin siperiansirri Calidris subminuta (Kotka 26.-28.6.2007). Lisäys nostaa maassamme tavattujen lintulajien määrän 452:een (kategoriat A, B, C). Myös maamme toinen harakkakäki Clamator glandarius (Hanko 14.8.2007) hyväksyttiin, mikä nostaa lajin A-kategoriaan (aiemmin B). Muita kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. pronssi-iibis (Tammisaari 27.-28.9.2007), pikkutrappi (Perniö 26.8.2007), ruusulokki (Lappeenranta 31.12.2007), lunni (Korppoo 2.-3.2.2008), vihertikka (Kesälahti 31.5.2007), arokiuru (Pori 7.11.2007), kaksi mongoliankirvistä (Hanko 24.10.-12.11.2007 sekä Pyhtää 12.11.2007), arotasku (Siikajoki 6.10.2007), aavikkotasku (Korppoo 27.3.2007) ja siperianuunilintu (Pori 2.-3.10.2007). Sen sijaan havaintoa iberiantiltaltista Phylloscopus ibericus (Hanko 27.5.2007) ei hyväksytty, sillä linnun höyhenestä tehty DNA-analyysi osoittaa, ettei kyseessä ole puhdas iberiantiltaltti. Antero Lindholm luopui tässä kokouksessa komitean jäsenyydestä. Rariteettikomitea kiittää Anteroa pitkästä ja esimerkillisesti hoidetusta työrupeamasta komiteassa. Antero valittiin RK:an vuonna 2000, komitean sihteerinä hän toimi syksystä 2005 lähtien tähän kokoukseen asti. Uutena sihteerinä aloittaa Aleksi Lehikoinen, jonka yhteystiedot ovat seuraavat: Aleksi Lehikoinen Pienenä lomakkeiden täyttöön liittyvänä yksityiskohtana RK toivoo, että havaintoilmoituksiin liittyvät digitaaliset valokuvat lähetettäisiin jatkossa omina tiedostoinaan, eikä niitä "upotettaisi" Word-lomakkeeseen. RK:n seuraava kokous on 30.8.2008. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n että alueellisen harvinaisuuskomitean sihteerille viimeistään 10.7., jotta ne ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.
Aleksi Lehikoinen rariteettikomiteaan
Jyrki Normaja BirdLife Suomen rariteettikomitean uudeksi jäseneksi on valittu Aleksi Lehikoinen Helsingistä. 29-vuotias Lehikoinen on biologian jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut pitkään Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n aluerariteettitoimikunnassa ja on nykyisin Tringan ART:n puheenjohtaja. Aleksi on myös kirjoittanut runsaasti artikkeleita Linnut-lehteen sekä muihin lintulehtiin ja tieteellisiin julkaisuihin. Aleksi Lehikoinen tulee ottamaan vastaan komitean sihteerin tehtävät RK:n seuraavan kokouksen jälkeen, sillä Antero Lindholm eroaa sihteerin tehtävästä ja rariteettikomitean jäsenyydestä seuraavan RK-katsauksen valmistuttua. Rariteettikomitean kokous Helsingissä 5.1.2008
Jyrki Normaja RK käsitteli kokouksessaan pöydällä olleiden havaintojen lisäksi 77 uutta ilmoitusta. Maalle hyväksyttiin kaksi uutta lajia, tosin molemmat kategoriaan E: savannihaikara Ciconia abdimii Posiolta 2.7.2007 ja sama yksilö Rovaniemeltä 9.7.-2.8.2007 sekä kiinanriisihaikara Ardeola bacchus Rautavaaralta 17.-19.7.2007. Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. amerikantukkasotka (Hailuoto 2.-14.5.2007), ruskohaikara (Siuntio 28.9.2007), pronssi-iibis (Hanko 27.9.2007), hanhikorppikotka (Kerava 22.4.2007 ja Tammela 24.4.2007), pikkukotka (Siilinjärvi 12.5.2007), aavikkohaukka (Korppoo 4.-7.6.2007), pikkutrappi (Dragsfjärd 5.-13.9.2007 ja Lappi 22.-25.9.2007; eri yksilöiden lukumäärä vielä tutkittavana), aropääskykahlaaja (Joutseno 11.8.2007), valkoperäsirri (Outokumpu 12.9.2007), etelänharmaalokki (Turku 25.7.-4.9.2007), arotasku (Dragsfjärd 29.9.2007), vaaleakultarinta (Pori 3.-4.7.2007) sekä ruostekurkkusirkku (Kökar 8.-10.5.2007). Seuraava RK:n kokous ja samalla viimeinen mahdollisuus saada harvinaisuushavainnot ajallaan vuoden 2007 katsaukseen on maaliskuun lopussa. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n että alueellisen harvinaisuuskomitean sihteerille viimeistään 20.2.2008, jotta ne ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla. Rariteettikomitean kokous Helsingissä 18.8.2007
Jyrki Normaja RK käsitteli kesäkokouksessaan pöydällä olleiden havaintojen lisäksi 68 uutta ilmoitusta. Suomelle uutena lajina hyväksyttiin välimerenlokki Larus audouinii Espoosta 24.6.2007. Havainto sijoitettiin kategoriaan A, eli havainnon tulkittiin koskevan ilmeisesti luonnonvaraisesti harhautunutta lintua. Nyt maassamme on tavattu hyväksytysti 451 lintulajia (kategoriat A,B,C yhteensä). Muut käsittelyssä olleet maan ensihavainnot (iberiantiltaltti Phylloscopus ibericus Hangosta 27.5.2007 ja amerikanhuitti Porzana carolina Salosta 2.6.2007) jäivät vielä toistaiseksi pöydälle. Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. sinisiipitavi (Iitti 26.4.2007), ruskosotka (Helsinki 27.4.2007), mustakaulauikku (Närpiö 7.5.2007), hanhikorppikotka (Pernaja ja Nurmijärvi 22.4.2007 sekä Mynämäki 1.5.2007), pikkukotka (Lappeenranta 13.6.2006), tundravikla (Lohtaja 17.9.2006), tundrakurppelo (Outokumpu 7.7.2007), kenttäkerttunen (Lemland Lågskär 27.5.2007), kaksi rusorintakerttua (Korppoo Jurmo 6.5.2007 ja Hanko lintuasema 29.5.2007), valkopäätiainen (Salla 28.1.-7.2.2007), ruostekurkkusirkku (Lohtaja 14.5.2007) sekä mustapääsirkku (Korppoo Jurmo 21.5.2007). Seuraava RK:n kokous on 5.1.2008. Kokoukseen toivotaan saatavan mahdollisimman kattavasti vuoden 2007 harvinaisuushavainnot. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n että alueellisen harvinaisuuskomitean sihteerille viimeistään 15.11., jotta ne ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla. RK:lta tai sen jäseniltä pyydetään usein pikapäätöstä tai -kommenttia lajin kategoriastatuksesta, kun Suomessa on nähty uusi lintulaji. Valitettavasti RK ei vastaisuudessakaan pysty palvelemaan harrastajakenttää tällä tavalla. Kategoriaratkaisut ovat usein erityisen vaikeita ja edellyttävät laajaa kirjeenvaihtoa ja erilaisiin tietolähteisiin perehtymistä, mikä vie väistämättä aikaa. Mahdollisimman perusteellisesta valmistelusta huolimatta monet kategoriaratkaisut ovat saaneet ja varmaan tulevaisuudessakin saavat aivan perusteltujakin vastaväitteitä harrastajakentältä. Sen sijaan RK:n suunnitelmissa on nykyaikaistaa ja nopeuttaa normaalien määritystä koskevien ratkaisujen tekemistä. Etenkin hyvien valokuvadokumenttien tukemat havainnot voitaisiin jo nyt ratkaista ilman kokousta, mutta käsityönä tehtynä tämä lisäisi kohtuuttomasti sihteerin ennestäänkin raskasta työtaakkaa. RK toivoo saavansa käyttöönsä sähköisen tietojärjestelmän lähivuosina, minkä jälkeen "selvien" havaintojen hyväksyminen voisi parhaassa tapauksessa tapahtua jopa muutamassa päivässä tai viikossa. Rariteettikomitean kokous Hangossa 24.-25.3.2007
Jyrki Normaja RK:n kaksipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleiden
havaintojen lisäksi 111 uutta ilmoitusta. Maalle uutena alalajina hyväksyttiin mustapyrstökuirin alalaji islandica
(Hanko 11.-24.9.1999). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm.
keisarikotka (Hailuoto 20.5.2006), arohiirihaukka (Hanko 14.-15.9.2006),
läntiseen alalajiryhmään graellsii/intermedius kuuluva selkälokki
(Tampere ja Lahti 26.5.-4.6.2006), "atlantinselkälokki" Larus fuscus
graellsii (Joensuu 22.-28.8.2006), "tanskanselkälokki" Larus fuscus
intermedius (Oulu 29.7.2006), lunni (Kesälahti 22.10.2006), peräti kolme
idänturturikyyhkyä (Ilomantsi alalajia meena 16.-17.5.2006, Rauma
meena 5.-19.11.2006 ja Kristiinankaupunki orientalis 12.-19.11.2006),
kaksi taigakirvistä (Signilskär 26.9.2006 ja Kustavi 8.10.2006),
etelänisolepinkäinen (alalajia pallidirostris, Dragsfjärd 20.
-22.5.2006), ruostesiipirastas (Pori 30.12.2006-7.1.2007) ja valkopäätiainen
(Oulu 6.12.2006-31.1.2007). Pöydällä olleiden havaintojen nippu supistui huomattavasti, kun 1kv
etelänharmaalokkien havainnot käsiteltiin loppuun. Tämän seurauksena Suomen
ensihavainto etelänharmaalokista muuttuu: ensimmäinen havainto on
Anjalankoskelta 10.8.-11.9.1999. Lisäksi hyväksyttiin 13 muuta 1kv yksilöä. Näin
ollen maassamme tavattujen etelänharmaalokkien kokonaisyksilömäärä nousee
kolmesta 17:ään. Myös muutamien jo aiemmin hyväksyttyjen havaintojen käsittelyä jatkettiin.
Suomen ensimmäisen pynapyrstölepinkäisen (Kokkola, Mallot 11.-14.5.1980)
alalajiksi hyväksyttiin isabellinus. Laulusta tehtyjen sonogrammien
analysoinnin jälkeen Porvoossa 4.6.2006 havaittu, aiemmin vuori/balkaninuunilintuna
hyväksytty lintu hyväksyttiin nyt vuoriuunilintuna Phylloscopus bonelli.
Porissa 30.-31.10.2006 havaittu kivikkosirkku hyväksyttiin koiraana
nahkakokoelmiin tutustumisen jälkeen. Taivalkoskelta 3.11.2006 löydetty tornipöllö hyväksyttiin 2kv koiraana.
Tornipöllön alalajittaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin mitä perinteiset
kenttäoppaat antavat ymmärtää. Guttatan ("ruskeavatsaiset") ja alban
("valkovatsaiset") alalajien sisällä on suurta muuntelua. Alalajien välinen
risteytymisvyöhyke on leveä (jopa 500 km), eivätkä tornipöllöt preferoi tietyn
värisiä pariutumiskumppaneita, joten eri väriset tornipöllöt ja siten eri
alalajin yksilöt pariutuvat täysin sattumanvaraisesti keskenään. Taivalkosken
linnun alalaji katsottiin parhaaksi jättää määrittämättä. Pöydälle jäivät vielä mm. Oulaisten mäntysirkku ja kaksi havaintoa
"englanninvästäräkistä" Motacilla alba yarrellii. Ongelmana yarrelliin
määrityksessä ovat sen ja nimialalajin väliset risteymät, joita on enenevässä
määrin havaittu mm. Etelä-Ruotsissa ja Suomestakin tunnetaan muutama havainto
alalajien välimaastoon jäävistä yksilöistä. RK toivookin kuvia tai kuvauksia
(myös vanhoista havainnoista) sellaisista västäräkeistä, joilla on
nimialalajista poikkeavia piirteitä, mutta joita ei kuitenkaan ole ilmoitettu
RK:lle yarrelliina. Useimmiten välimuotoisilla linnuilla päälaen musta
jatkuu niskasta selän puolelle, eikä pääty terävärajaisesti kuten yleensä
nimialalajin koirailla. Kuvat tai kuvaukset tällaisista västäräkeistä voi
lähettää suoraan Jyrki Normajalle (etunimi.sukunimi@pp.inet.fi), Maskunkatu 15,
20400 TURKU. RK:n seuraava kokous on 18.8.2007. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n että alueellisen harvinaisuuskomitean sihteerille viimeistään 30.6., jotta ne ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.
Rariteettikomitean ja alueellisten rariteettikomiteoiden yhteiskokous 24.-25.2.2007
Jyrki Normaja RK ja yhdistysten alueelliset harvinaisuustoimikunnat pitivät yhteiskokouksen Kiljavalla 24.-25.2.2007. Paikalla oli viisi Rariteettikomitean jäsentä sekä 27 alueellisten komiteoiden tai havaintotoimikuntien jäsentä tai aluevastaavaa yhteensä 14 eri paikallisyhdistyksestä. Kokoontumisen tarkoituksena oli edistää RK:n ja alueellisten komiteoiden yhteistoimintaa, käsitellä RK:n 1.1.2007 lajilistaltaan pudottamien seitsemän lajin hyväksymiskriteereitä sekä keskustella Tiira-havaintokannan käyttömahdollisuuksista komiteakäsittelyssä. Lisäksi käsiteltiin alueellisten komiteoiden välistä yhteistyötä, Linnut-vuosikirjassa ilmestyvää pikkuharvinaisuuskatsausta sekä karkulaisongelmaa. Alueellisten komiteoiden paikallistuntemuksesta on usein hyötyä RK:lle sen käsitellessä havaintoja, ja RK on jo aiemminkin toivonut alueellisilta komiteoilta lausuntoja havainnoista. RK:n sääntöjen mukaan nykyisinkin havainnot tulisi lähettää "RK:lle pääsääntöisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta, joka antaa siitä lausunnon". Näin tulee toimia jatkossakin paperilla palautettavien havaintoilmoitusten kanssa. Kun nykyisin suurin osa tarkastettavaksi tulevista lomakkeista palautetaan jo sähköisesti, toivotaan havainnoitsijoiden lähettävän lomakkeen samalla sähköpostiviestillä sekä alueellisen komitean että Rariteettikomitean sihteereille. Vuodesta 1999 lähtien julkaistua pikkuharvinaisuuskatsausta on tehty käytännössä samalla porukalla alusta asti. Kokouksessa sovittiin kirjoittajakunnan vaihtamisesta 2007-2008 aikana (uusia kirjoittajia Janne Aalto, Pirkka Aalto, Andreas Uppstu ja Roni Väisänen). Ongelmaksi todettiin myös pikkuharvinaisuuskatsauksen ja RK-katsauksen eriaikainen ilmestyminen: vuoden 2006 RK-katsaus ilmestyy vuoden 2007 kesällä Linnut-vuosikirjassa, ja samassa julkaisussa on vuotta vanhempi pikkuharvinaisuuskatsaus. Päätettiin kuroa aikatauluero kiinni vuoden 2007 havainnoista lähtien, eli vuoden 2008 kesällä ilmestyvässä Linnut-vuosikirjassa ovat pikkuharvinaisuuskatsaukset vuosilta 2006-2007. Tämä edellyttää aktiivisuutta sekä kaikilta havainnoitsijoilta että alueellisilta rariteettikomiteoilta. Jatkossa kaikkien harvinaisuushavaintojen palautuksen deadline tulee olemaan 31.1. havaintovuotta seuraavana vuotena. Eli vuoden 2007 tarkastettavat havainnot tulee palauttaa viimeistään 31.1.2008 mennessä, jotta ne ehtivät mukaan katsauksiin. Luonnollisesti on toivottavaa, että lomakkeet palautetaan mahdollisimman pian havainnon teon jälkeen (esimerkiksi suurharvinaisuuksien käsittely saattaa kestää, jos havaintoon tai lajinmääritykseen tarvitaan vaikkapa asiantuntijalausuntoja ulkomailta). Mahdollisten tarhakarkulaisten sijoittamisesta eri kategorioihin keskusteltiin. Todettiin tärkeäksi alueellisten komiteoiden välinen yhteistyö, jotta esim. useammalla toimialueella havaittu lintu sijoitettaisiin samaan kategoriaan eri alueilla. Pääsääntönä todettiin noudatettavan RK:n ylläpitämää Suomessa tavattujen lintujen lajiluetteloa http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml. Lintulajille em. luettelossa annetusta kategoriasta poiketaan vain, mikäli on suoranaisia todisteita linnun tarhakarkulaisuudesta. Tiira-havaintotietokantaan pyritään rakentamaan "komiteaominaisuuksia". Pyritään esim. tekemään ilmoitus (pop-up ikkuna tms.), joka kertoisi havainnoitsijalle hänen tallentamansa havainnon olevan RK:n tai alueellisen komitean tarkastettava. Tarkoituksena on myös saada Tiira ja harvinaisuuskatsaukset sisällöltään yhteneviksi, jolloin hyväksyttyjen havaintojen haku tulee helpottumaan. Myös vanhat RK-havainnot tultaneen siirtämään Tiiraan, jolloin kaikille Tiira-käyttäjille avautuu tietokantapohjainen hakumahdollisuus hyväksyttyihin RK-havaintoihin kautta aikojen.
Rariteettikomitean kokous 9.12.2006
Jyrki Normaja RK:n kokouksessa 9.12.2006 käsiteltiin pöydällä olleiden lomakkeiden lisäksi 66 uutta ilmoitusta. Uutena lintulajina Suomen lajilistalle hyväksyttiin kivikkosirkku Emberiza buchanani (Pori 30.-31.10.2006). Havainto sijoitettiin kategoriaan A, eli havainnon tulkittiin koskevan ilmeisesti luonnonvaraisesti harhautunutta lintua. Nyt maassamme on tavattu hyväksytysti 450 lintulajia (kategoriat A,B,C yhteensä). Maalle uutena lajina hyväksyttiin myös havainto eskimohanhesta Anser rossii (Iitti 1.-9.10.2006). Tämä havainto sijoitettiin kuitenkin muidenkin Pohjois-Euroopan maiden (mm. Ruotsi ja Viro) omaksuman linjan mukaisesti kategoriaan E. Maalle uutena alalajina hyväksyttiin kanadanhanhen alalaji minima (Parikkala 3.-7.10.2006). Aiemmin maastamme on kolme hyväksyttyä havaintoa pienikokoisesta kanadanhanhesta. Kuten aiemmatkin pieniä kanadanhanhia koskevat havainnot, sijoitettiin tämäkin lintu kategoriaan E. Muista suurharvinaisuuksista kokouksessa hyväksyttiin havainnot lehmähaikarasta (Ylivieska 5.-8.10.2006 ja Rovaniemi 9.-18.10.2006). Havaintojen tulkittiin koskevan samaa yksilöä. Suomen aiemmista kahdesta havainnosta toinen on sijoitettu kategoriaan A ja toinen kategoriaan E. Vuoden 2006 lintu tulkittiin luonnonvaraiseksi ja havainto sijoitettiin kategoriaan A. Lisäksi hyväksyttiin mm. arokotka (Oulun seutu 27.-30.5.2006), pääskykahlaajalaji (Alastaro 27.9.2006), kaksi tundraviklaa (Pori 11.-19.8.2006 ja Espoo 25.-26.9.2006), kaksi isokihua (Nurmo 30.9.2006 ja Kirkkonummi 12.10.2006), tiiralokki (Taipalsaari 20.8.2006), tornipöllö (Taivalkoski 3.11.2006) ja mustakaularastas (Porvoo 10.4.2006). Myös havainto vuori-/balkaninuunilinnusta (Porvoo 4.6.2006) hyväksyttiin. Tutkimukset jatkuvat edelleen siitä, voidaanko yksilö määrittää lajitasolle asti. RK:n seuraava kokous on 24.-25.3.2007, jolloin käsitellään viimeiset kesällä ilmestyvään vuoden 2006 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot. Lomakkeet tulee toimittaa aluevastaaville tai alueellisille harvinaisuuskomiteoille tammikuun loppuun mennessä, jotta ne ehtivät RK:n sihteerille viimeistään helmikuun lopussa. Rariteettikomitean kokous 26.8.2006
Jyrki Normaja RK:n kokouksessa 26.8.2006 käsiteltiin 81 uutta ilmoitusta pöydällä olleiden lisäksi. Harvinaisimmat hyväksytyt lajit olivat maamme toinen keltajalkaviklo (Köyliö 17.5.2006), ruusulokki (Kirkkonummi 2.5.2006), amerikantukkasotka (Anjalankoski 21.6.-4.7.2006) sekä isohaarahaukka (Korppoo 17.5.2006 sekä Eckerö ja Hammarland 19.-21.5.2006, havaintojen tulkittiin koskevan samaa yksilöä). Lisäksi hyväksyttiin alalajiharvinaisuuksista mustalinnun americana-alalaji (Kökar 30.4.2006) sekä keltapäinen keltavästäräkki (lutea/flavissima, Hanko 11.-15.7.2006). RK:n tarkastettavien lajien listalta siirretään alueellisten harvinaisuuskomiteoiden vastuulle 1.1.2007 seuraavat lajit: amerikanjääkuikka, arosuohaukka (naaraat ja nuoret, koiraathan ovat jo aiemminkin olleet aluekomiteoiden listoilla), pikkukiljukotka, valkosiipitiira, lyhytvarvaskiuru, ruokosirkkalintu, viirusirkkalintu ja sepelsieppo. RK:n seuraava kokous pidetään 9.12.2006. Lomakkeet tulee toimittaa alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tai aluevastaavien kautta Antero Lindholmille marraskuun puoliväliin mennessä, jotta ne ehtisivät mukaan kokoukseen.
Rariteettikomitean kokous Hangossa 25.-26.3.2006
Jyrki Normaja
Pöydällä olleista havainnoista käsiteltiin loppuun kaikki vaaleakiitäjähavainnot. Arvioinnin tulokset ovat erillisessä tiedotteessa (PDF 19 kt). Euroopan harvinaisuuskomiteoiden liiton AERC:n (Association of European Records and Rarities Committees) asiantuntijaelin TAC (Taxonomic Advisory Committee) antoi 1.12.2003 taksonomiset suosituksensa, jotka otettiin heti käyttöön myös Suomessa (ks. RK:n tiedote 1.12.2003). RK on tapahtuneiden lajijakojen johdosta tarkastanut uudelleen kaikki syksyiset pikkukultarintahavainnot ja aikanaan alalajilleen määrittämättä jääneen vaaleakultarinnan Hammarlandin Signilskäriltä 9.9.1957. Tarkastuksen tuloksena hyväksyttiin maalle uudeksi lintulajiksi aavikkokultarinta Hippolais rama Signilskäriltä 9.10.1997. BirdLife Suomi on julkaissut havainnosta mediatiedotteen. Muiden pikkukultarintojen syyshavaintojen tulkittiin koskevan joko pikkukultarintaa Hippolais caligata tai pikku/aavikkokultarintaa Hippolais caligata/rama. Signilskärin vanha vaaleakultarintahavainto hylättiin. Näin ollen maastamme on kaksi havaintoa vaaleakultarinnasta: 4.-5.10.1983 Luvian Säpistä ja 1.-17.6.1996 Lemlandin Lågskäriltä. Muista suurharvinaisuuksista kokouksessa hyväksyttiin mm. maamme toinen aavikkotulkku (16.-21.7.2005 Mustasaari), toinen "atlantinselkälokki" Larus fuscus graellsii (19.-21.8.2005 Joensuu) ja kolmas etelänisolepinkäinen (9.6.2005 Uusikaupunki, alalaji pallidirostris). Lisäksi hyväksyttiin mm. seuraavat havainnot: keisarikotka (27.4.2005 Parikkala), neitokurki (28.5.2000 Suomussalmi), tundravikla (28.5.2005 Pori), tiiralokki (10.9.2005 Karkkila), kaksi mongoliankirvistä (15.11.2004 Ylitornio ja 13.-27.11.2005 Lumijoki), kaksi ruosterastasta (6.-19.12.2005 Kalajoki, alalaji naumanni ja 27.12.2005-15.1.2006 Raahe, alalaji eunomus), peräti kolme siperianuunilintua (2.10.2005 Lågskär, 2.10.2005 Signilskär ja 9.10.2005 Elimäki), valkopäätiainen (19.11.2005 Pudasjärvi), mäntysirkku (8.1.-9.2.2006 Närpiö) ja mustapää/ruskopääsirkku (27.11.2005 Taivalkoski). Kultasirkku päätettiin lisätä tarkastettavien lajien listaan 1.1.2006 alkaen.
Tiedote 10.12.2005 Rariteettikomitean kokous Turussa 10.12.2005
Tapio Aalto RK käsitteli kokouksessaan pöydällä olleiden lisäksi 125 uutta havaintoilmoitusta. Maalle uudeksi lajiksi hyväksyttiin vaaleakiitäjä (Apus pallidus) Helsingin Pihlajasaaresta 28.10.-1.11.2004. Maamme lajimäärä tämän lisäyksen jälkeen on 448. Uutena alalajina hyväksyttiin punapäälepinkäisen (Lanius senator) alalaji badius Valkeakosken Kannistonmäestä 26.-27.5.2005. Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat maamme toinen vuoriuunilintu (Helsinki, Kaisaniemi 23.10.2005), kolmas rubiinisatakieli (Kokkola, Rädsä 27.10.2005), viides punapyrstölepinkäinen (Oulunsalo, Kempeleenlahti ja Kempele, Sarkkiranta 24.-26.5.2005), kuudes vihertikka (Kesälahti, Suurikylä 11.9.2005) sekä kuudes ja seitsemäs pikkukotka (Ylämaa, Väkevälä 24.5.2005 ja Liminka, Hirvineva 27.5.2005). Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin mm. havainto kääpiökertusta (Hanko, lintuasema 22.10.2005), kaksi tundraviklaa (Simo, Ykskuusi, Tiironhieta 16.9.2005 ja Joutseno, Konnunsuo 3.-10.9.2005), hanhikorppikotka (Ristijärvi 12.6.2005), kaksi havaintoa arohiirihaukasta (Karjaa Romsarby 1.-22.8.2005 ja Dragsfjärd, Bjärkboda 4.9.2005), kolme kashmirinuunilintua (Kristiinankaupunki, Siipyy 25.10.2005, Hanko, Länsisatama 6.11.2005 ja Raahe, Ankkurinnokka 7.-11.11.2005) sekä kenttäkerttunen (Korppoo, Jurmo 18.6.2005). Helsingin Pihlajasaaressa elävänä nähty ja kuvattu sekä myöhemmin sieltä kuolleena löydetty vaaleakiitäjä tulkittiin yhdeksi yksilöksi. Tämä nyt Helsingin yliopiston eläinmuseon kokoelmissa oleva lintu on määritettävissä nuoreksi vaaleakiitäjäksi mm. vaalean yleisvärityksen ja selkäpuolen melko leveiden vaaleiden höyhenreunusten perusteella. Sekä nuorilla tervapääskyillä että vaaleakiitäjillä siiven peitinhöyhenissä on vaaleat reunukset, ja ne ovat syksyllä hyvä ikätuntomerkki. Vaaleakiitäjällä peitinhöyhenten ja selkähöyhenten vaaleat reunukset ovat selvemmät kuin tervapääskyllä. Nuoren tervapääskyn selän höyhenreunukset ovat hyvin heikosti kuvioidut tai vaaleita reunuksia ei erotu lainkaan. Pihlajasaaren linnun kahden uloimman pyrstösulan välinen lyhyt etäisyys (4,5 mm) tukee sekin selvästi vaaleakiitäjämääritystä. Linnusta otettiin myös DNA-näyte, mutta se ei tuonut lisäevästystä määritykseen, sillä lajien väliset geneettiset erot ovat ainakin toistaiseksi huonosti tunnetut. RK:n tulkinnan mukaan Pihlajasaaren lintu on eri yksilö kuin Kaivopuiston - Olympiaterminaalin alueella kuvattu tervapääskylaji. Kaivopuiston linnulla vasemmasta siivestä puuttuu isoja käsisiiven peitinhöyheniä, kun myöhemmin Pihlajasaaresta kuolleena löydetyllä yksilöllä ne ovat tallella (kuvat mm. www.bongariliitto.fi). Vaaleakiitäjän tunnistaminen maastossa ja maastolintujen havaintojen arviointi on aiemmin tiedettyä vaikeampi ongelma. Ongelma näyttää olevan yleiseurooppalainen, mistä tuoreena esimerkkinä ovat marraskuun British Birds -lehdessä (sivut 601-603) julkaistut kuvat nuoresta tervapääskystä Ison-Britannian rariteettikomitean kommentein. Monet havainnoitsijat määrittivät linnun vaaleakiitäjäksi ja linnusta on julkaistu kuva vaaleakiitäjänä Surfbirds.com -nettisivuilla (Yorkshire, Filey 22.9.2004). Artikkelissa esitetyn arvion mukaan lintu olisi hyvin todennäköisesti ilmoitettu komitealle vaaleakiitäjänä - ja mahdollisesti myös hyväksytty sellaisena, mikäli paljastavaa kuvasarjaa ei olisi ollut! Eurooppalaisilla nettisivuilla saattaa siis olla muitakin vastaavia väärin määritettyjä Apuksia, jotka ovat omiaan sekoittamaan lajin määritysproblematiikkaa. RK on tehnyt paljon taustatyötä suomalaisten lintujen huolelliseksi arvioimiseksi, ja osa jäsenistä on käynyt tutkimassa mm. nahkakokoelmia niin Suomessa kuin Isossa-Britanniassakin. Myös muiden maiden linjausten ja lintujen vertailu sekä asiantuntijoiden konsultointi kuuluvat tähän, vielä kesken olevaan työhön (mm. osa asiantuntijalausunnoista on saamatta). RK pyrkii valmistelemaan taustatyön niin, että päätös vuosien 2004 ja 2005 maastolinnuista voidaan tehdä ensi vuoden ensimmäisessä kokouksessa maaliskuussa. RK:n seuraava kokous pidetään 25.-26.3.2006, jolloin käsitellään viimeiset vuoden 2005 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot. Lomakkeet tulee toimittaa alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tai aluevastaavien kautta Antero Lindholmille helmikuun loppuun mennessä, jotta ne ehtivät mukaan kokoukseen. Tiedote 9.12.2005 William Velmala rariteettikomiteaan
BirdLife Suomen rariteettikomitean uudeksi jäseneksi on valittu William Velmala Oulusta. 30 -vuotias Velmala on innokas lintukuvaaja ja rengastaja, jolle on kertynyt harrastusvuosia lähes 20. Tutuimmat retkimaastot löytyvät Varsinais-Suomesta, mutta Velmala on retkeillyt runsaasti myös ulkomailla ja toiminut mm. Israelissa pitkään lintuoppaana ja lintuasemarengastajana. Vuodesta 2002 hän on opiskellut biologiaa Oulun yliopistossa. Lintuharrastuksen kiintoisimmat osa-alueet Velmalan mielestä ovat määritysproblematiikka ja systematiikka, mutta hän on myös innokas rengastaja ja valokuvaaja. Velmala on toiminut Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen aluerariteettikomiteassa (ARK) vuosina 1996ä1999 ja Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen ARK:ssa vuodesta 2002 alkaen. Hän on myös Linnut-lehden monivuotinen toimittaja. Rariteettikomitean nykyinen kokoonpano on seuraava: Visa Rauste (pj), Antero Lindholm (siht.), Tapio Aalto, Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Kari Soilevaara ja William Velmala.
Tiedote 14.11.2005 Rariteettikomitean sihteeri vaihtui
Rariteettikomitean sihteerinä yli viisi vuotta, toiseksi pisimpään RK:n
historiassa, toiminut Heikki Luoto on jättänyt komitean. Heikin sihteeriaikaan Uusi sihteeri on Antero Lindholm, jonka yhteystiedot ovat Tornihaukantie 2 as. 15, 02620 Espoo
Tiedote 29.8.2005 Rariteettikomitean kokous 27.8.2005
Jyrki Normaja RK:n kokouksessa 27.8.2005 käsiteltiin 91 ilmoitusta, joista 71 oli uusia. Uusiksi lintulajeiksi maamme lajiluetteloon hyväksyttiin kaspiantylli Charadrius asiaticus Rovaniemeltä 3.6.2005 ja aavikkotulkku Bucanetes githagineus 4.6.2005, niinikään Rovaniemeltä. Maamme lajilistalla on lisäysten jälkeen 447 lintulajia.Kaikki ilmoitetut vaaleakiitäjähavainnot jäivät edelleen pöydälle havaintojen käsittelyyn liittyvien taustaselvitysten ollessa kesken. Hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. kaksi arohiirihaukkaa (Hanko 17.9.2004 ja Imatra 20.7.2005), joista Hangon lintu tulkittiin syyskuussa 2004 Dragsfjärdissä ja pääkaupunkiseudulla tavatuksi yksilöksi. Lisäksi hyväksyttiin amerikantukkasotka (Karkkila 4.5.2005), ruskosotka (Lappeenranta 6.-7.5.2005), isohaarahaukka (Pori 14.4.2005), keisarikotka (Siilinjärvi 27.4.2005), maan neljännet havainnot piikkipyrstäkiitäjästä (Savitaipale 8.5.2005) ja alppirautiaisesta (Luvia 10.-11.5.2005) sekä Suomen toinen etelänisolepinkäinen (Lågskär 22.-25.5.2005, alalajia pallidirostris). RK kokoontuu seuraavan kerran 10.12. Lomakkeet tulee toimittaa alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tai aluevastaavien kautta RK:n sihteerille marraskuun puoliväliin mennessä, jotta ne ehtivät mukaan kokoukseen.
Rariteettikomitean kokous Hangossa 19.-20.3.2005
Jyrki Normaja RK:n käsitteli kokouksessaan 112 ilmoitusta, joista 88 oli uusia. Amurinuunilintu Phylloscopus coronatus Kokkolasta 23.10.2004 hyväksyttiin Suomelle uudeksi lajiksi. Maamme lajimäärä on tämän lisäyksen jälkeen 445. Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia vuodelta 2004 olivat mm. ruskosotka (Hämeenkyrö 8.-10.4.), mustakaulauikku (Lappeenranta 8.5.), yöhaikara (Rääkkylä 24.5.), paksujalka (Kemi 30.10.-1.11.), mustanmerenlokki (Kökar 17.4.), taigarautiainen (Pori 2.10.), etelänsatakieli (Vesilahti 9.5.-14.6.), nunnatasku (Hailuoto 15.-17.9.), kaksi mustakaularastasta (Parikkala 14.4. ja Liperi 4.12. alkaen vuoden 2005 puolelle) sekä punapäälepinkäinen (Kökar 6.-20.5.). Pöydälle jäivät syksyltä 2004 mm. kaikki ilmoitetut vaaleakiitäjähavainnot ja mongoliankirvinen. Arohiirihaukasta hyväksyttiin havainnot Espoosta 25.-26.9. ja Helsingistä (Lauttasaari ja Herttoniemi) 26.9.2004. Havainnot koskevat pukutuntomerkkien ja aktiivisen sulkasadon perusteella samaa lintua, joka on jo aiemmin hyväksytty Dragsfjärdistä 11.9. Dragsfjärdin havainnon hyväksymisen jälkeen RK:lle on toimitettu uutta, aiempaa parempaa kuvamateriaalia sekä Dragsfjärdistä että Espoosta. Uusien dokumenttien perusteella on voitu todeta heinä-elokuussa Hangossa ja pääkaupunkiseudulla tavatun arohiirihaukan ja syyskuun linnun olleen vastoin aiempaa tulkintaa eri yksilöitä. Etenkin suurharvinaisuuksien yksilömääriä arvioitaessa RK:n linja on varovainen: ajallisesti tai alueellisesti yhteensopivat havainnot tulkitaan yleensä samaa yksilöä koskeviksi, ellei muuta ole osoitettu. Aiemmilta vuosilta hyväksyttiin havainnot keisarikotkasta 21.5.2003 viidestä eri havaintopisteestä Haminasta ja Virolahdelta. RK:n seuraava kokous on elokuussa. Lomakkeet tulee toimittaa alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tai aluevastaavien kautta RK:n sihteerille heinäkuun loppuun mennessä, jotta ne ehtisivät käsiteltäviksi elokuun kokoukseen
Rariteettikomitean kokous Helsingissä 6.1.2005
Jyrki Normaja RK:n kokouksessa 6.1.2005 käsiteltiin pöydällä olleiden lomakkeiden lisäksi 141 uutta ilmoitusta. Uusiksi lintulajeiksi Suomen lajilistalle hyväksyttiin pikkulapasotka Aythya affinis (Kökar 21.3.-10.4.2004) sekä nokisorsa Anas rubripes (Sodankylä 26.5.-30.6.2004). Molempien lajien tulkittiin harhautuneen maahamme luontaisesti, joten ne sijoitettiin kategoriaan A. Näiden lisäysten jälkeen maassamme on tavattu hyväksytysti 444 lintulajia. RK:lle on toimitettu myös yksi lomake vaaleakiitäjästä Apus pallidus Helsingistä sekä kaksi lomaketta amurinuunilinnusta Phylloscopus coronatus Kokkolasta. Nämä havainnot jätettiin tässä kokouksessa pöydälle. RK pyytää kaikkia vaaleakiitäjien löytäjiä toimittamaan havaintoilmoitukset viivytyksettä, jotta Suomessa syksyllä 2004 tehdyt havainnot pystyttäisiin käsittelemään samalla kertaa komitean seuraavassa kokouksessa. Amurinuunilinnun kohdalla RK pyrkii tutkimaan nahkakokoelmia, jotta amurinuunilinnun ja karakoruminuunilinnun Phylloscopus occipitalis muuntelun laajuus saataisiin selvitettyä. Edellisessä RK:n kokouksessa hyväksyttiin arohiirihaukka Helsingistä 1.8.2004. Nyt hyväksyttiin neljä muuta havaintoa (Hanko 4.7., Espoo 8.-26.7., Vantaa 4.8. ja Dragsfjärd 11.9.), joiden tulkittiin koskevan samaa lintua. Dragsfjärdin lintu poikkesi ulkonäöltään jonkin verran heinä-elokuussa havaitusta yksilöstä, mutta tämän arvioitiin johtuvan linnun sulkasatovaiheesta (Dragsfjärdin linnun siipisulkasatovaihe vastasi hyvin heinä-elokuussa havaitun linnun sulkasadon todennäköistä kehitystä syyskuun alkuun mennessä). Etelärannikolla on tehty myös 17.-26.9. arohiirihaukkahavaintoja, joista niistäkin toivotaan lomakkeita pikimmiten. Kokouksessa hyväksyttiin myös lukuisia muita suurharvinaisuuksia, mm. amerikantukkasotka (Salo 25.-30.9.2004), pikkukorppikotka (Virolahti 10.6.2004), pikkutuulihaukka (Varsinais-Suomi 7.-23.7.2004), kaksi tundraviklaa (Mietoinen 13.9. ja Luumäki 23.-26.9.2004), kaksi tiiralokkia (Helsinki 5.10. ja Hailuoto 13.11.2004), valkosiipikiuru (Luumäki 11.-13.4.2004), pikkukiuru (Hailuoto 25.9.2004), taigarautiainen (Pori 27.10.2004), kaksi nunnataskua (Lappeenranta 12.6. ja Kotka 26.-27.10.2004), ruostesiipirastas (Enontekiö 15.-17.11.2004), kashmirinuunilintu (Kotka 24.10.2003), balkaninuunilintu (Siikajoki 9.10.2004) ja punapäälepinkäinen (Hämeenkyrö 28.6.-2.7.2004). RK:n seuraava kokous on 19.-20.3.2005, jolloin käsitellään viimeiset kesällä ilmestyvään vuoden 2004 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot. Lomakkeet tulee toimittaa aluevastaaville tai alueellisille harvinaisuuskomiteoille tammikuun loppuun mennessä, jotta ne ehtivät RK:n sihteerille viimeistään helmikuun puolivälissä.
Rariteettikomitean kokous Helsingissä 28.8.2004
Jyrki Normaja RK:n kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleiden lomakkeiden lisäksi 78 uutta ilmoitusta. RK päätti pitkällisten tutkimusten jälkeen hylätä Suomen kaikki idänkäkihavainnot. Laji poistettiin myös maamme lajilistalta. Lindholm ja Lindén ovat julkaisseet seikkaperäisen artikkelin maamme idänkäistä (Alula 4/2003, ss. 122-133). Selvityksen mukaan Suomessa tavatut linnut ovat keskenään lähes samanlaisia ja poikkeavat tunnetusta idänkäen muuntelusta sekä laulun että linnun koon, jossain määrin myös ulkonäön perusteella. Näin ollen lintuja ei ole voitu varmasti määrittää idänkäiksi. Kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. sinisiipitavi (Lumijoki 4.5.2004), amerikantukkasotka (Karjaa 3.5.2004), suula (Mikkelin mlk 26.8.2000), arohiirihaukka (Helsinki 1.8.2004), pikkukotka (Kirkkonummi ja Espoo 9.5.2004), paksujalka (Sipoo 18.5.2004), kurppelolaji (Kirkkonummi 22.5.2004) ja täyhtäkiuru (Liperi 4.5.2004). Kokouksessa peräti noin neljäsosa käsitellyistä havainnoista hylättiin. Etenkin pikkukiljukotkat ja arosuohaukat aiheuttivat paljon hylkäyksiä. RK toivoo havainnoijien kiinnittävän enemmän huomiota tuntomerkkien kirjaamiseen. Lyhyt, vain yhteen tai muutamaan tuntomerkkiin keskittyvä kuvaus lomakkeella ei vaikeissa lajeissa riitä. Kaikista RK-havainnoista kannattaakin tehdä (mieluiten jo maastossa havaintotilanteen aikana tai heti sen jälkeen) mahdollisimman yksityiskohtainen kuvaus! RK:n seuraava kokous on 6.1.2005. Kokoukseen käsiteltäväksi tulevat havainnot tulee toimittaa aluevastaaville tai alueellisille harvinaisuuskomiteoille marraskuun loppuun mennessä.
Rariteettikomitean kokous Hangossa 6.-7.3.2004
Jyrki Normaja
RK:n kaksipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin 153 ilmoitusta, joista 145 oli uusia. Maalle uudeksi taksoniksi hyväksyttiin Tampereella 16.-17.5. tavattu ja Englannissa 11 vuotta aiemmin rengastettu "atlantinselkälokki" Larus fuscus graellsii. Muista vuodelta 2003 ilmoitetuista suurharvinaisuuksista hyväksyttiin mm. kaksi grönlanninlokkia (Tampere-Kangasala 16.-18.5. ja sama lintu 29.5.-3.6. sekä Tampere 25.10.), kaksi aavikkotaskua (Kuusamo 4.10. ja Tampere 18.10.), peräti kuusi kashmirinuunilintua (Kangasala 12.-13.10., Kristiinankaupunki 18.-19.10., Pori 19.10., Hanko (Halias) 29.10.ja 4.11. sekä Kirkkonummi 6.-7.11.) ja kolme viitatiaista tammikuun kokouksessa hyväksyttyjen neljän linnun lisäksi (Turku 6.-28.10., Loppi 26.10.-16.11. ja Hausjärvi 11.12.). Havainnot 21.5.2003 Kymenlaaksossa nähdystä keisarikotkasta jäivät edelleen pöydälle, koska RK ei ole vieläkään saanut sille luvattuja ilmoituksia linnun lentoreitin varren kahdesta muusta havaintopisteestä. RK tarkisti myös lajilistaansa. Kiljukotka, pussitiainen ja punakottarainen sekä pikkukultarinta varauksin siirtyvät alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tarkastettaviksi vuoden 2004 alusta lukien. Pikkukultarinnasta RK tarkastaa syksyiset, elokuun alun jälkeiset havainnot pesimäpaikkojen ulkopuolelta. Kiljukotkasta on tehty maassamme jo noin 300 havaintoa, vuosittaiset yksilömäärät ovat olleet nousussa. Lisäksi kiljukotkan esiintymiskuva tunnetaan varsin hyvin. AERC:n taksonominen komitea suositti vastikään pikkukultarinnan jakamista kahdeksi lajiksi, pikkukultarinnaksi Hippolais caligata ja "aavikkokultarinnaksi" Hippolais rama. Suomen keväiset ja kesäiset linnut ovat (niiltä osin kuin ne on pystytty (ala)lajilleen kuvausten perusteella määrittämään) pikkukultarintoja. Laji esiintyy Itä-Suomessa säännöllisesti, havaintomäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa, eikä kaikkien havaintojen RK-käsittely ole enää tarkoituksenmukaista. Syksyllä pikkukultarinta on sen sijaan edelleen harvinainen ja havaintoja on vasta seitsemän. Syyshavainnoissa tulisi lisäksi aina ottaa "aavikkokultarinnan" mahdollisuus huomioon. RK tutkiikin tämän vuoksi uudelleen vanhat pikkukultarinnan syyshavainnot. Pussitiaisen ja punakottaraisen havaintomäärät ovat kasvaneet 2000-luvulle tultaessa. Kumpikin laji on myös helpohko määrittää. RK:lle ilmoitetaan jatkuvasti useita vuosia vanhoja havaintoja, jotka luonnollisesti ovat tervetulleita. Havaintojen arvioinnin kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että vanhoista havainnoista tehtäviin havaintoilmoituksiin liitettäisiin kopio alkuperäismuistiinpanoista (ne ovat enemmän kuin tervetulleita myäs uusien havaintojen kohdalla!). Vanhoja havaintoja voidaan vain harvoin hyväksyä ilman alkuperäismuistiinpanoja.
Rariteettikomitean kokous Helsingissä 6.1.2004
Jyrki Normaja
Rariteettikomitean kokouksessa Helsingissä käsiteltiin 178 ilmoitusta, joista 155 oli uusia. Vuodelta 2003 ilmoitetuista suurharvinaisuuksista hyväksyttiin mm. "First lady", Suomen ensimmäinen amerikantukkasotkanaaras (Kajaani 7.- 10.5.), kaksi kuparisorsaa (Karjaa 31.5.-2.6. ja Sodankylä 17.6.), rääkkähaikara (Ruovesi 21.-22.5.), kaksi pronssi-iibistä (Rääkkylä 10.5.), kääpiöhuitti (Parikkala 20.5.-4.7.), etelänharmaalokki Larus michahellis (Tampere 16.8.-1.11.), alppikiitäjä (Pukkila 19.5.), idänturturikyyhky (Enontekiä 7.- 22.11.), töyhtökiuru (Rovaniemi 2.8.), ruostepääsky (Finström 15.5.), kalliopääsky (Lågskär 25.-26.5.), aavikkotasku (Jurmo 29.11.), kaksi kashmirinuunilintua (Helsinki 17.-20.10. ja Uusikaupunki, Vekara 19.10.), kaksi rusorintakerttua (Lågskär 19.5. ja 2.6.), kaksi tulipäähippiäistä (Lågskär 3.5. ja Espoo, Stenskär 9.11.) sekä peräti neljä viitatiaista (Lohja 3.10.-12.11., Kontiolahti 5.10., Savitaipale 23.10.-15.11. ja Joensuu 2.11.) RK teki päätöksen myäs kaikista tähän mennessä ilmoitetuista aroharmaalokeista Larus cachinnans. Nyt hyväksyttiin havainnot yhteensä 23 yksilöstä. Yhdessä aiemmin hyväksyttyjen 16 linnun kanssa on Suomen kokonaisyksilömäärä nyt 39. Aroharmaalokin esiintymisestä Suomessa ilmestyy artikkeli Linnut-lehdessä 1/2004. Seuraava RK:n kokous pidetään 6.-7.3.2004 Hangossa. Jotta vuoden 2003 havainnot ehtisivät Linnut-vuosikirjassa ilmestyvään katsaukseen, tulee ne käsitellä viimeistään Hangon kokouksessa. Lomakkeiden tulee olla RK:n sihteerillä (mieluiten paikallisen alurariteettikomitean kautta) viimeistään helmikuun alussa.
Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon
Useissa Euroopan maissa on viime vuosikymmeninä tehty kansallisia
lintutaksonomiaa koskevia päätöksiä, minkä vuoksi maiden välillä on paljon
epäyhtenäisyyttä lintujen luokittelussa. Eri maissa on esimerkiksi ollut
erilainen käytäntö siitä, luetaanko jokin linturyhmä lajiksi vai alalajiksi.
Euroopan harvinaisuuskomiteoiden liiton AERC:n (Association of European Records
and Rarities Committees) taksonominen asiantuntijaelin TAC (Taxonomic Advisory
Committee) on pyrkinyt viime vuosina selkiyttämään tilannetta. TAC on julkaissut
1.12.2003 yhteenvedon taksonomisista suosituksistaan ("Taxonomic
recommendations") läntisen palearktisen lintulajiston osalta.
BirdLife Suomen rariteettikomitean (RK) tehtävänä on ylläpitää luetteloa Suomessa tavatuista lintulajeista sekä alalajeista. RK on päättänyt ottaa TAC:in suositukset käyttöön heti. Euroopan rariteettikomiteat, Suomen RK mukaan lukien, ovat saaneet kommentoitavakseen useita TAC:in työversioita. Suomen RK on tutustunut työversioihin ja vaikuttanut nyt julkaistun esityksen sisältöön. Suositusten käyttöönotto vaikuttaa Suomessa tavattujen lintulajien määrään, sillä neljä aiemmin alalajeina esitettyä taksonia luetaan jatkossa lajeiksi. Uusia lajeja Suomen lajilistalle ovat näillä perustein amerikantavi (Anas carolinensis, ennen tavin alalaji Anas crecca carolinensis), aroharmaalokki (Larus cachinnans, ennen harmaalokin alalaji Larus argentatus cachinnans), etelänharmaalokki (Larus michahellis, ennen harmaalokin alalaji Larus argentatus michahellis) ja etelänisolepinkäinen (Lanius meridionalis, ennen isolepinkäisen eteläinen alalajiryhmä, johon kuuluneet mm. Lanius excubitor meridionalis ja L.e.pallidirostris). Suomessa tavattujen lintujen lajimäärä on tämän jälkeen 443. Amerikantavi (Anas carolinensis) pesii Pohjois-Amerikassa, mutta sitä tavataan säännöllisesti Euroopassa. Suomesta on hyväksytty 54 havaintoa, joista ensimmäinen vuodelta 1961 Helsingistä. Aroharmaalokki (Larus cachinnans) pesii Itä-Euroopasta Keski-Aasiaan jokien, järvien ja Mustanmeren sekä Kaspianmeren rannoilla, lähinnä Suomea ilmeisesti Etelä-Puolassa. Osa populaatiosta talvehtii Keski-Euroopassa, missä se on talvikaudella tavallinen Itämeren rannoilla saakka. Suomesta on 16 hyväksyttyä havaintoa, joista ensimmäinen on syyskuulta 1997 Lahdesta. Etelänharmaalokki (Larus michahellis) pesii Etelä-Euroopassa Atlantin, Välimeren ja Mustanmeren rannikoilla sekä jossain määrin Keski-Euroopan sisämaassa. Laji on runsastunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja levittäytynyt pohjoiseen. Loppukesän ja syksyn aikana lajia tavataan yleisenä Keski-Euroopassa Itämeren rannoilla saakka. Suomesta on kaksi hyväksyttyä havaintoa, joista ensimmäinen on Tampereelta heinä-elokuulta 2000. Etelänisolepinkäinen (Lanius meridionalis) pesii monena alalajina laajalla alueella Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Suomesta on yksi havainto keskiaasialaisesta alalajista pallidirostris (Lemland Lågskär 31.10.1981). Näiden lisäksi aiemmin kaulustrappina (Chlamydotis undulata) julkaistu laji muuttuu idänkaulustrapiksi (Chlamydotis macqueenii). RK on marraskuussa 2003 hyväksynyt museonäytteen perusteella maamme ainoan havainnon vuodelta 1861 itäisenä alalajina macqueenii, joka suositusten mukaan luetaan nykyisin lajiksi. TAC:in esitys sisältää mm. myös sellaisia uusia lajeja, jotka ovat Suomessa tavattujen lajien entisiä alalajeja. Esimerkiksi vaaleakultarinnan läntinen alalaji opaca erotettiin omaksi lajikseen (Western Olivaceous Warbler Hippolais opaca), samoin kääpiökertun afrikkalainen alalaji deserti (African Desert Warbler Sylvia deserti). RK ei ole aiemmin havaintoja käsitellessään aina ottanut huomioon kaikkia näitä alalajeja. Monet muutokset koskevat alalajeja, joiden säännöllinen esiintymisalue on kaukana Suomesta tai niiden harhautumista Suomeen on pidetty epätodennäköisenä. RK arvioi tilanteen kussakin tapauksessa lähitulevaisuudessa. Suositukset sisältävät myös monia sellaisia tapauksia, joissa eurooppalainen luokittelukäytäntö on ollut melko yhtenäinen ja suositusten mukainen jo aikaisemmin. Aiemmista esityksistä poiketen urpiaisen eteläisen cabaret-alalajin lajikysymys on uuden tiedon kartuttua otettu uudelleen arvioitavaksi ja cabaret tulkitaan toistaiseksi Suomessa urpiaisen alalajiksi. Laji- ja alalajimuutosten lisäksi suositukset sisältävät myös muutoksia ja korjauksia tieteellisiin nimiin sekä systemaattiseen järjestykseen. Entinen nimi on esitetty suluissa.
Järjestysmuutoksia systematiikassa: Ylälahko "Galloanserae" siirretään systemaattisessa esityksessä alkuun. Systemaattinen kotimainen lajiluettelo alkaa siis sorsalinnuilla (lahko Anseriformes), jonka jälkeen seuraavat kanalinnut (Galliformes), kuikkalinnut (Gaviiformes) jne. Acrocephalus- ja Sylvia-sukujen sisällä systemaattinen järjestys muuttuu myös. Edellä olevat muutokset on tehty webissä esitetyn BirdLife Suomen julkaiseman Suomessa tavattujen lintulajien luetteloon perustuen. Muutokset tullaan päivittämään luetteloon lähiaikoina. AERC:n TAC:in esitys "Taxonomic Recommendations", löytyy osoitteesta www.aerc.be
Rariteettikomitean kokous Helsingissä 13.9.2003
Jyrki Normaja Rariteettikomitean kokouksessa Helsingissä 13.9.2003 hyväksyttiin Ilmajoella 25.5.2003 havaittu gobintylli Charadrius veredus Suomelle uudeksi lintulajiksi. Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. pikkukotka (Hamina 18., 21. ja 23.5.2003), kaksi käärmekotkaa (Virolahti - Hamina 24.4.2003 sekä Helsinki - Hamina 17.8.2003), kaksi arokotkaa (Kirkkonummmi 29.5.2003 ja Hamina 31.5.2003), mustanmerenlokki (Kirkkonummi 3.6.2003), grönlanninlokki (Janakkala 30.4.2003), rusorintakerttu (Kirkkonummi, Rönnskär 12.5.2003) sekä kaksi tulipäähippiäistä (Kirkkonummi, Rönnbusken 25.5.2003 ja Helsinki, Santahamina 27.-28.5.2003). Myös arosuohaukan pesintä Vaalassa kesällä 2003 hyväksyttiin: kyseessä on ensimmäinen puhdas arosuohaukan pesintä maassamme 70 vuoteen. Kaikkiaan kokouksessa tehtiin päätös 84 havainnosta, joista peräti 30,5 % hylättiin. Suomen ainoa lyhytvarvaskiurun pesintä todettiin vuonna 2002 Kuopiossa, missä kahden emon oli ilmoitettu ruokkineen lyhytvarvaskiurun poikasta. Poikasen parhaiten nähnyt havainnoitsija (jonka tekemään kuvaukseen hyväksyminen lähinnä on perustunut) on peruuttanut nuoren linnun lajinmäärityksen, joten RK käsitteli tapauksen uudelleen ja hylkäsi lyhytvarvaskiurun poikasen. Paikalla on kuitenkin nähty kaksi ruokaa kantavaa aikuista lyhytvarvaskiurua (jotka pysyvät edelleen hyväksyttyinä). Näin ollen pesimisvarmuus atlas-indeksein mitattuna laskee yhdellä pykälällä, mutta ruokaa kuljettavat emot tulkitaan edelleen pesinnäksi. RK käsitteli myös saamansa nokivarishavainnot. Lomakkeiden perusteella on ilmiselvää, että maassamme määritetään nokivariksia löyhin perustein. RK otti hyvin tiukan linjan nokivarishavaintoihin ja esimerkiksi lentohavainnot hylättiin kaikki. Maassa nähdyt linnut tulee kuvata yksityiskohtaisesti, jotta niistä pystytään varmasti sulkemaan nuori mustavaris ja variksen ja nokivariksen risteymä pois. Linnut-lehdessä 4/2003 ilmestyy Antero Lindholmin ja Heikki Luodon nokivariksen määrittämistä käsittelevä artikkeli. Nokivariksen näkemistä suunnittelevien kannattaa tutustua tuohon artikkeliin lehden ilmestyttyä. Nokivarikset muodostivat suuren osan kaikista hylätyistä havainnoista tässä kokouksessa. AERC (Association of European Records and Rarities Committees, http://www.aerc.be) kokoontui Romaniassa 27.-31.8.2003. Suomen RK:ta edustivat Antero Lindholm ja Jyrki Normaja. Kokouksen tärkein asia oli AERC:n taksonomisen komitean (TAC) työn esittely. TAC pyrkii saattamaan työnsä julkaisukelpoiseksi vuoden vaihteeseen mennessä. Käytännössä TACin suositukset sisältävät jonkin verran "splittauksia", aiemmin saman lajin alalajeiksi tulkittujen lintutaksoneiden nostamista lajiasemaan. Suomen lajilistaan TACin suositukset tuonevat muutamia "uusia" lintulajeja. RK käsittelee TACin suositukset niiden valmistuttua ja päättää suositusten soveltamisesta Suomessa. Seuraava RK:n kokous pidetään tammikuun 2004 alussa. Tähän kokoukseen toivotaan mahdollisimman kattavasti vuoden 2003 havainnot. Lomakkeiden tulee olla RK:n sihteerillä viimeistään joulukuun alkuun mennessä.
Rariteettikomitean kokous Hangon Tvärminnessä 8.-9.3.2003
Visa Rauste Kokouksessa käsiteltiin 116 ilmoitusta, joista 90 oli uusia. Hyväksyttyjen joukossa oli mm. Suomen 1. havainto idänuunilinnun alalajista plumbeitarsus (Mustasaari 2.-3.10.2002) ja Suomen toinen pikkuliitäjä (Uusikarlepyy 21.8.2002). Muita hyväksyttyjä havaintoja olivat arokotka Inarista (v. 2001), hanhikorppikotka Lappeenrannasta, 'minima-tyyppinen' kanadanhanhi Pyhtäältä (E-kategoria), mongoliankirvinen Lågskäriltä, arotasku Lappeenrannasta sekä kolme mustakaularastasta. Komiteassa vuodesta 1985 työskennellyt Tapani Numminen erosi RK:sta, ja uudeksi jäseneksi RK ehdottaa Jyrki Normajaa Turusta.
Rariteettikomitean juhlakokous Espoossa 1.3.2003
Kokous oli RK:n 100. kokous, johon oli kutsuttu kaikki komiteassa toimineet henkilöt. Paikalle saapui nykyisten jäsenten lisäksi yhdeksän entistä jäsentä. Kokouksessa ei käsitelty virallisia asioita vaan keskusteltiin vapaamuotoisesti RK-toimintaan liittyvistä asioista. RK kiittää Arwidson Oy:tä, joka tarjosi kokouspaikan ja tarjoilun.
Rariteettikomitean kokous Helsingissä 4.1.2003
Tapio Aalto Kokouksessa käsiteltiin 146 havaintoilmoitusta, joista 127 oli uusia. Maalle uusina lajeina hyväksyttiin viime vuodelta lehmähaikara (Bubulcus ibis) Ahvenanmaalta 15. - 16.5. ja kastanjasirkku (Emberiza rutila) Uudenkaupungin Hangosta 30.9. - 1.10. Molemmat havainnot arvioitiin siis A-kategoriaan kuuluviksi. Maalle uudeksi pesimähavainnoksi hyväksyttiin lyhytvarvaskiurun pesintä Kuopion Silmäsuolta, missä lyhytvarvaskiurupariskunta ruokki nuorta lintua heinäkuussa. Muita viime vuodelta hyväksyttyjä huippuharvinaisuuksia olivat mm. toukokuussa havaittu arohiirihaukka Joensuussa, pikkutrappi Kiteellä, paksujalka Porissa, tulipäähippiäinen Lågskärillä ja kesäkuussa Lappeenrannassa viivähtänyt aavikkotylli. Syksyltä hyväksyttiin em. sirkun lisäksi samalta paikalta mongoliankirvinen, Köyliöstä harmaakurkkurastas ja Utöstä kashmirinuunilintu. Lisäksi hyväksyttiin kolme taigakirvistä, ruskouunilintu Uudestakaupungista ja kaksi mustakaularastasta (Köyliö ja Imatra). Pöydälle jäivät yhä mm. idänkäet, isolepinkäisen homeyeri-alalajin maastohavainnot ja joukko ilmoituksia harmaalokin alalajeista. RK joutuu yhä enemmän tekemisiin alalajeja koskevien vaikeiden määritysongelmien kanssa. Yleiseurooppalainen suuntaus näyttää olevan lintujen tunnistaminen ja määrittäminen yhä enemmän myös alalajitasolla. Alalajitasolle ulottuvan määrityspohdinnan ja dokumentoinnin yhtenä tavoitteena on luonnollisesti hahmottaa lintujen leviämiseen liittyviä tekijöitä yhä paremmin. Lisäksi tällaisen muuntelun dokumentointi ja kuvaaminen valottaa myös lintujen lajiutumista ja siihen liittyviä taustatekijöitä entistä paremmin. Toisaalta ongelmana alalajitason määrityksissä onkin erittäin usein tutkimustiedon puute ja tutkijoiden erilaiset arvioinnit jonkun lajin maantieteellisestä muuntelusta. Joidenkin lajien muuntelu Euroopankin alueella voi olla huonosti tunnettu tai kuvattu, eikä ongelmaa lainkaan helpota tarkastelun levittäminen esim. koko Euraasian alueelle. Tutkijoiden välisistä erilaisista tulkintaeroista ei varmaan koskaan päästä täydelliseen yhteisymmärrykseen, jo siitäkään syystä, että ongelmiin kytkeytyy vahvasti myös erilaiset vallalla olevat käsitykset lajin (ja alalajin) määrittelystä. Lisäksi tiedon lisääntyminen johtaa helposti uuteen arviointiin jonkin alalajin asemasta ja tuntomerkeistä. RK hyväksyi kokouksessaan kaksi maalle uutta alalajitasoista havaintoa. Vuodelta 2000 hyväksyttiin 1.2. - 22.3. Turussa havaittu isolepinkäinen nimikkeellä sibiricus/borealis/invictus. Näistä sibiricus esiintyy vanhalla mantereella Siperiassa, mutta levinneisyysalueen laajuudesta ja ulottumisesta länteen on erilaisia käsityksiä (ks. esim. Perttula & Tenovuo 2002). Borealis ja invictus esiintyvät Pohjois-Amerikassa, mutta kirjallisuudessa on hieman erilaisia arviointeja näidenkin alalajien levinneisyydestä ja asemasta. Nimikkeet saattavat käsittää itse asiassa vain yhden alalajin. Sibiricus, borealis ja invictus ovat hyvin samannäköisiä eikä tuntomerkkieroja tunneta kunnolla. Turun yksilössä oli piirteitä, jotka on kuvattu tämän ryhmän lintujen tuntomerkeiksi: selväpiirteinen poikkijuovitus laajalla alueella vatsapuolella, heikko naamari silmän etupuolella, ruskeasävyinen selkäpuoli (ehkä nuoruuspukua), melko pieni laikku käsisiiven tyvellä ja hyvin vaalea yläperä. Aiemmin Länsi-Euroopasta on julkaistu kaksi sibiricus-nimikkeellä varustettua isolepinkäistä. Molemmat havainnot ovat Norjasta 1800-luvun lopulta. RK hyväksyi julkaistavaksi myös havainnon samamisicus-tyyppisestä leppälinnusta Jurmosta 29.4. 2000. Alalaji esiintyy ainakin Aasian läntisissä osissa ja Lähi-idässä. Jurmossa rengastetulla koiraslinnulla todettiin kyynärsulkien ja tertiaalien valkeiden reunusten muodostama siipipaneeli. Koiraan siipipaneeli on kirjallisuudessa kuvattu tämän alalajin ainoaksi selväksi tuntomerkiksi, mutta on mahdollista, että tämän tyyppinen siipipaneeli voi olla myös joillain nimialalajin esiintymisalueella pesivillä leppälinnuilla. Niin ikään leppälinnun ja mustaleppälinnun väliset risteymät ovat yksi mahdollinen, eikä mitenkään yksiselitteisesti poissuljettavissa oleva ongelma tämän tyyppisten lintujen arvioinnissa. Kokouksessa hyväksyttiin myös intermedius-alalajin selkälokki, joka havaittiin 15.-16.5. 2002 Tampereen Tarastenjärven kaatopaikalla. Linnulla oli rengas, joka onnistuttiin lukemaan ja sen mukaan tämä vaalea selkälokki oli rengastettu heinäkuussa 1999 pesäpoikasena Norjan etelärannikolla, intermedius-alalajin pesimäalueella. Sen sijaan vuoden 1997 ja maamme aiempi ainoa hyväksytty intermedius-selkälokki Uudestakaupungista (Turun yliopiston kokoelmissa) hylättiin uusintakäsittelyssä. Intermediuksen näköisiä selkälokkeja on rengastettu poikasina Suomessakin eikä tällä hetkellä tiedetä tuntomerkkejä, josta tämän alalajin voi varmasti erottaa esim. näistä selkälokeista. Ei myöskään tiedetä, onko täällä fuscuksen ydinalueella syntyneissä vaaleissa selkälokeissa läntisten vai itäisten vaaleiden selkälokkien vaikutusta. Intermediuksen määritys ja hyväksyminen edellyttää tällä hetkellä linnun alkuperän vahvistamisen renkaan perusteella. RK:n seuraava kokous pidetään 1.3. 2003. Se on RK:n 100. kokous kautta aikain ja samalla juhlakokous. Kokoukseen on kutsuttu kaikki aikaisemmat jäsenet komitean perustamisesta alkaen eikä kokouksessa käsitellä lomakkeita. Seuraava työkokous pidetään 8.-9.3. 2003 ja lomakkeet tulee lähettää sihteerille 10.2 mennessä. Viitteet: Pettula, P. & Tenovuo, J. 2002: Isolepinkäisen alalajit excubitor, sibiricus ja borealis. Alula 2/2002.
RK tarkistaa nokivarishavainnot vuoden 2003 alusta alkaen
Rariteettikomitea ottaa havainnot nokivariksesta (Corvus corone corone) uudelleen tarkistettavakseen vuoden 2003 alusta. RK poisti alalajin tarkistettavien joukosta vuonna 1981. Havaintojen kokoaminen ja julkaiseminen ovat sen jälkeen olleet jossain määrin epäyhtenäisiä. Yhtenäisen tarkistuksen toivotaan selkeyttävän alalajin esiintymiskuvaa Suomessa. Tähänastisesta esiintymisestä ja määrityksestä on tekeillä artikkeli. Havainnot vuoteen 2002 saakka ovat edelleenkin ensisijaisesti alueellisten komiteoiden vastuulla. Halutessaan komiteat voivat siirtää RK:lle myös kesken käsittelyä olevat tai käsittelyyn tulevat ilmoitukset näiltä vuosilta. Päätöksen yhtenä taustatekijänä on British Ortinologists' Union Records Committeen (BOURC) äskettäinen päätös erottaa varis ja nokivaris erillisiksi lajeiksi. RK:lla ei ole tällä hetkellä tiedossaan, mikä tulee olemaan Suomessa ensisijaisesti seurattavan yhteiseurooppalaisen taksonomisen komitean (AERC:n TAC) kanta.
Rariteettikomitean kokous Hangon Tvärminnessä 23.-25.8.2002
BirdLife Suomen Rariteettikomitea kokoontui 98. kerran. Kokouksessa olivat läsnä kaikki jäsenet. MTV3:n kymppiuutiset raportoivat kokouksesta lauantaina 24.8. Kokouksessa arvioitiin 77 ilmoitusta, joista 59 oli uusia. Mielenkiintoisimmat hyväksytyt havainnot olivat: pronssi-iibis 2 Janakkala (13.-14.5.2002), aropääskykahlaaja 2 Hailuoto (21.5.2002 alkaen), siperiankurmitsa jp Mietoinen (3.6.2002), isovesipääsky n Kirkkonummi (29.5.-3.6.2002), kivikkorastas k Pirkkala (10.6.2002) sekä tulipäähippiäinen k r Hammarland (8.5.2002). Pöydälle jäivät yhä mm. Suomen idänkäet, isolepinkäisen homeyeri -alalajin maastohavainnot ja joukko ilmoituksia harmaalokin alalajeista. RK:n käynnistämä urpiaisen cabaret -alalajin selvitystyö jatkuu intensiivisenä myös syksyllä 2002. Seuraava kokous pidetään 4.1.2003. Siihen tarkoitettujen lomakkeiden tulee olla aluevastaavalla marraskuun puoliväliin tai RK:n sihteerillä marraskuun loppuun mennessä. RK:n toiveena on saada suurin osa vuoden 2002 ilmoituksista seuraavaan kokoukseen, jotta havainnot ehdittäisiin saada vuoden 2002 katsaukseen, vaikka käsittely vaatisikin useita kokouksia. Katsaus julkaistaan Linnut-vuosikirjassa touko-kesäkuussa.
Rariteettikomitean kokous Helsingissä 16.3.2002
Kokouksessa käsiteltiin kaikkiaan 143 havaintoa. Hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. grönlanninlokki Tampereella (17.11), taigakirviset Tankarissa (27.-28.9) ja Lågskärillä (6.-12.10), töyhtökiuru Oulussa (4.7). Viitatiaisesta hyväksyttiin kaksi havaintoa; 1.10 Luumäki ja 11.11-9.12 Kotka. Lunnihavaintoja hyväksyttiin kolme. Lunneista kaksi oli muuttavia (11.10.2000 Kristiinankaupunki ja 28.10.2001 Pyhäjoki) ja yksi perinteinen huostaanottotapaus Outokummusta (6.1.2002). Hanhikorppikotkasta hyväksyttiin vanha havainto Kälviältä. Huono-onninen lintu oli asustellut elokuussa 1960 maalaistalon pihalla 2-3 viikon ajan, kunnes se todettiin lapsille vaaralliseksi ja ammuttiin. Korppikotka täytettiin ja kuva täytetystä linnusta on nähtävissä RK:n kotisivuilla. Suomelle uusina lajeina hyväksyttiin valkoposkisorsa (Anas bahamensis) 23.9.-7.10.2001 Närpiöstä ja joutsenhanhi (Anser cygnoides) 24.8.1990 Kristiinankaupungista. Molemmat lajit tulkittiin tarhakarkulaisiksi, eli E-kategoriaan. Arosuohaukkahavaintoja hylättiin suhteellisen paljon. Syynä hylkäyksiin oli lähes aina liian suppea kuvaus. Nuorten lintujen kohdalla määritys perustui usein vain kauluriin ja sekin oli yleensä heikosti kuvattu. Vanhojen naaraiden kanssa on syytä olla erityisen tarkkana. Toisen kalenterivuoden niittysuohaukkanaaraat keväällä ja kesällä sekä sinisuohaukka kaikkina vuodenaikoina ovat vakavasti otettavia kompastuskiviä. Idänkäkitutkimus on edelleen kesken, joten havainnot pysyvät pöydällä. Seuraava kokous pidetään alkusyksyllä 2002.
Rariteettikomitean kokous Helsingissä 13.1.2002
Rariteettikomitea käsitteli kokouksessaan 128 havaintoa. Uudeksi lajiksi maallemme hyväksyttiin välimerenhaukka Falco eleonorae Saltvikista (1.9.). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat pronssi-iibis Tammisaaressa (27.9-29.9), amerikantukkasotka Kalajoella (29.5.), aavikkotylli Kalajoella (24.6.) ja Siikajoella (6.7.-11.7.), eskimosirri Siilinjärvellä (26.- 29.9.), tundravikla Lohtajalla (29.9.), tiiralokki Kalajoella ja Pyhäjoella (22.10. tulkittu samaksi yksilöksi) sekä Pyhtäällä (27.10.) ja arotasku Siikajoella (15.9.). Kalajoen ja Siikajoen aavikkotyllit näyttävät kuvien perusteella varsin samanlaisilta ja tämän vuoksi on epävarmaa voidaanko ne tulkita eri yksilöiksi. Joidenkin tietojen mukaan eräät havainnoitsijat olisivat kentällä nähneet eroavaisuuksia yksilöiden välillä ja tämän vuoksi RK pyytääkin näiltä havainnoitsijoilta lisätietoja oikean lukumäärän selvittämiseksi. Komitea toivoisi tulevaisuudessa havainnoitsijoiden ilmoittavan lomakkeella paremmin sen, miten varmoja he ovat havaintoa tehdessään lajinmäärityksestä olleet ja milloin määritys on varmistunut (vai onko se varmistunut lainkaan?). Jos havainnoitsija päätyy oikeaan lajiin vasta havaintotilanteen jälkeen tutustuttuaan kirjallisuuteen tai äänitteisiin tms., tämä seikka olisi syytä ilmoittaa myös lomakkeella. Hyvä esimerkki on tilanne, jossa joku laji on ilmoitettu piippariin mahdollisena tai todennäköisenä, mutta lomakkeelta tämä tieto puuttuu. RK jää tällöin epätietoiseksi, onko havainnoitsija lopultakaan varma havainnostaan. Kirjallisuuteen tutustuminen on toki täysin hyväksyttävää (tosin tee kenttämuistiinpanot ensin!), mutta tieto määritysajankohdasta on tärkeä RK:lle havaintotilanteen ymmärtämiseksi. Idänkäkihavainnot vuosilta 2000 ja 2001 ovat edelleen käsittelyssä. Ne eivät poikkea mitenkään varhaisempien vuosien idänkäkihavainnoista, mutta koska RK:n selvitys lajin määrityksestä ja vaihtelusta on vielä kesken, ne on jätetty pöydälle. Suomen kaikkien idänkäkien ääni on ollut tavallisimmasta tyypistä poikkeava. Lisäksi näiden Suomessa tavattujen yksilöiden määritys ulkonäkötuntomerkeistä on nykytiedoin melko hataralla pohjalla. Pohjoisten idänkäkien tuntomerkeistä tiedetään yllättävän vähän. Handbook of the Birds of Worldissa ja tulevassa käkikirjassa (Payne ym. valmisteilla) pohjoinen idänkäki on kohotettu lajin asemaan. Sen tieteelliseksi nimeksi vakiintunee Cuculus optatus (ent. horsfeldi). Uutta tietoa lajin äänten vaihtelusta, DNA:sta ja muustakin toivotaan saatavan vielä tämän vuoden aikana.
Rariteettikomitean kokous 16.12.2001
Kokouksessaan RK käsitteli ainoastaan lajien kategorisointia. Asiasta läytyy erillinen AERC-kategoriat otettu käyttöön Suomessa -tiedote.
Rariteettikomitean kokous Hangossa 7.-9.9.2001
Kokouksessa olivat läsnä kaikki jäsenet: Antero Lindholm, Tom Lindroos, Heikki Luoto (sihteeri), Pekka J. Nikander, Tapani Numminen, Visa Rauste (puheenjohtaja) ja Kari Soilevaara. Kokouksessa käsiteltiin noin 110 havaintoa, joiden joukosta hyväksyttiin mm. Kristiinankaupungin rusokaulasirri ja kaikki vuoden 2001 havainnot neitokurjista. Idänkäkihavainnot ovat vieläkin tutkittavana. Lieksan linnusta on mm. DNA-analyysi tekeillä. Myös molemmat maastohavainnot homeyeriä isolepinkäisistä ovat edelleen pöydällä. RK päätti tehostaa cabaret-urpiaisiin liittyvää määritykseen, taksonomiaan ja esiintymiseen liittyvän problematiikan selvittämistä. Kokouksessa keskusteltiin myös tällä hetkellä vallitsevasta kategoriajaottelusta. Asia tullaan ottamaan myös esille AERC:n kokouksessa syyskuussa Puolassa, jonne lähtevät Visa Rauste ja Antero Lindholm. Samassa kokouksessa on tarkoitus keskustella myös taksonomisista kysymyksistä liittyen AERC:n asettaman taksonomisen elimen TAC:n toimintaan. Tom Lindroos käytti erovuoroaan ja hänen tilalleen esitetään Tapio Aaltoa Turusta. RK:n seuraava kokous on tammikuussa 2002, ja kyseisessä kokouksessa käsiteltävien lomakkeiden tulee olla sihteerillä marraskuun loppuun mennessä. RK toivoo saavansa käynnissä olevaan massiiviseen arosuohaukkainvaasioon liittyvät lomakkeet sihteerille mahdollisimman pian.
Rariteettikomitean kokous Helsingissä 7.4.2001
Kokouksessa olivat läsnä seuraavat jäsenet: Antero Lindholm, Tom Lindroos, Heikki Luoto (sihteeri), Pekka J. Nikander, Jari Peltomäki ja Visa Rauste (puheenjohtaja). Kokouksen jälkeen Jari Peltomäki erosi omasta pyynnöstään 7 palvelusvuoden jälkeen RK:sta. Uudeksi jäseneksi komitea päätti ehdottaa Tringan ART:n nykyistä puheenjohtajaa Kari Soilevaaraa Helsingistä. Ehdotus vaatii BirdLife Suomen hallituksen vahvistuksen. RK käsitteli kokouksessaan noin 130 havaintoa. Kokouksessa hyväksyttiin mm. Suomen ensimmäinen läntinen vuoriuunilintu Phylloscopus bonelli 17.- 25.6.2000 Hangosta. Maallemme uutena alalajina hyväksyttiin etelänharmaalokki Larus arg michahellis peräti kahden havainnon voimin; 14.7.- 9.8.2000 Tampereelta ja 16.- 23.9.2000 Lappeenrannasta. Uusi alalaji Suomelle oli myös Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmasta löytynyt isolepinkäisen alalaji pallidirostris, joka oli tallennettu Lågskärillä 31.10.1981. Lisäksi hyväksyttiin syksyn 2000 kolmas ja Suomen kuudes mustakurkkurautiainen Prunella atrogularis 3.- 10.12.2000 Hangosta. Rariteettikomitea selvittelee isolepinkäisen homeyeri- alalajin maastomäärityskriteereitä ja sen vuoksi kaksi maastohavaintoa ko. alalajista ovat pöydällä. Idänkäkihavainnot ovat edelleen tutkittavina. RK toivookin kaikista (myös jo hyväksytyistä) havainnoista lisämateriaalia kuten äänitteitä, kuvia, videonauhoitteita ja yksittäisten ihmisten muistiinpanoja. Kaikki olennainen tieto toivotaan lähetettävän RK:n sihteerille ennen seuraavaa kokousta. Seuraava RK:n kokous pidetään syyskuussa 2001.
RK:n kokous 20.1.2001
Kokouksessa olivat läsnä kaikki jäsenet: Antero Lindholm, Tom Lindroos, Heikki Luoto (sihteeri), Pekka J. Nikander, Tapani Numminen, Jari Peltomäki ja Visa Rauste (puheenjohtaja). RK käsitteli kokouksessaan n. 180 havaintoa. Kokouksessa hyväksyttiin mm. Suomen ensimmäinen virta-alli Histrionicus histrionicus Helsingin ja Vantaan rajalta 26.11.2000 (RK tulkitsi linnun luonnonvaraisesti harhautuneeksi), Suomen toinen rubiinisatakieli Luscinia calliope Oulusta 12.10.2000, Suomen neljäs ylänkökiuru Melanocorypha bimaculata Porvoon Långörenistä 17.12.2000 lähtien, Suomen viides pikkukorppikotka Neophron percnopterus Inarista 3.8.1962 (järjestyksessä Suomen ensimmäinen jos tutkittavana oleva alalaji ei ole kaukaista ginginianus -alalajia), Suomen neljäs mustakurkkurautiainen Prunella atrogularis Pyhtään Ristisaaresta 16.-17.9.2000 ja viides Porin Tahkoluodosta 1.-5.11.2000. sekä jäälokki Pagophila eburnea Raahesta 5.2.2000, joka on 20 vuoteen ensimmäinen havainto lajista maassamme. Myös Suomen ensimmäinen punatavi Anas cyanoptera Joensuu 21.5.-1.6.2000 hyväksyttiin, mutta linnun ei katsota harhautuneen maahamme luonnollista tietä eli sitä ei lisätä Suomen lintujen luetteloon. Turussa helmikuussa 2000 tavatun isolepinkäisen alalajia ei pystytty tällä hetkellä olevan tiedon perusteella täysin aukottomasti määrittämään. Linnussa oli runsaasti sibiricus-alalajin piirteitä, mutta esimerkiksi heikko naamari sekä vaalea ohjas ja nokantyvi ovat epätyypillisiä helmikuiselle sibiricus-alalajille. Koska havainto olisi Euroopan ensimmäinen, tulisi hyväksyttävän alalajin olla tyypillinen alalajin edustaja ilman epätyypillisiä piirteitä. Havainto pantiin tämän vuoksi jäihin odottamaan mahdollisia lisätietoja. Idänkäkihavainnot ovat osoittautuneet odotettua mielenkiintoisimmiksi ja kaikki havainnot ovat tutkittavina. RK toivookin kaikista (myös jo hyväksytyistä) havainnoista lisää aineistoa kuten äänitteitä, kuvia, videonauhoitteita ja yksittäisten ihmisten muistiinpanoja. Kaikki olennainen tieto toivotaan lähetettävän RK:n sihteerille ennen seuraavaa kokousta. RK toivoo myös Espoon Röylässä 15.11.-6.12.1998 havaitusta isolepinkäisestä lisätietoja mahdollisimman pikaisesti. Seuraava RK:n kokous pidetään 7.4.2001. Kokouksessa on tarkoitus käsitellä kaikki puuttuvat vuoden 2000 havainnot, joita ei oltu toimitettu edelliseen kokoukseen. Lomakkeet toivotaan lähetettävän sihteerille viimeistään 15.2.2001, jotta ne muuttuneen julkaisuaikataulun takia ehtisivät seuraavaan katsaukseen.
Rariteettikomitean sihteeri vaihtuu.
RK:n sihteerinä viisi vuotta ansiokkaasti toiminut Tom Lindroos luopuu sihteerin tehtävistä ja jatkaa normaalina jäsenenä. Uusi sihteeri on Heikki Luoto, jolle kaikki RK-posti tästedes tulee osoittaa. Heikin useimmat yhteystiedot ovat muuttuneet äskettäin: Heikki Luoto
RK:n kokous 25.-27.8.2000
Kokouksessa olivat läsnä kaikki jäsenet: Antero Lindholm, Tom Lindroos (sihteeeri), Heikki Luoto, Pekka J. Nikander, Tapani Numminen, Jari Peltomäki ja Visa Rauste (puheenjohtaja). Komitea käsitteli kokouksessaan noin 140 havaintoilmoitusta. Hyväksyttyjen joukossa olivat mm. Suomen toinen preerianaurulokki (Larus pipixcan) Oulussa 14.11.1999 ja mäntysirkku (Emberiza leucocephalos) Kangasalla 12.12.1999. Käsittely on kesken mm. helmikuussa Turussa tavatun isolepinkäisen ja tämänvuotisen idänkäen osalta. RK toivoo saavansa tutkittavakseen kaikki Suomessa vuosina 1999 ja 2000 tehdyt idänkäkiäänitteet. Ne voi toimittaa Antero Lindholmille, Hämeentie 156 D 19, 00560 Helsinki, puhelin 040 5533113. RK toivoo saavansa kaikki vuoden 2000 ilmoitukset ensi tilassa. Erityisen kiireellisesti toivotaan ilmoitukset kaikista viirusirkkalinnuista. Kokouksessa keskusteltiin taksonomisista ongelmista ja ns. kategoriakysymyksistä. Edellisten osalta RK on tietoinen AERC:n (Association of European Rarities Committees) TAC:n (Taxonomic Advisory Committee) 16.8.2000 julkaisemasta suosituksesta (nähtävissä mm. AERC:n kotisivuilla). Tässä vaiheessa RK on odottavalla kannalla ja tutkii myöhemmin julkaistavat perusteet sekä puolen vuoden kuluessa luvatut uudet suositukset ennen päätöksiä. Suosituksen käyttöönotto Suomessa voi aiheuttaa käytännön ongelmia ainakin "pikku-urpiaisen" Carduelis cabaret) lajiaseman osalta. RK on edellisessä katsauksessaan luvannut ottaa käyttöön AERC:n kategoriajärjestelmän. Käyttöönotto osoittautui otaksuttua ongelmallisemmaksi mm. eri maissa vallitsevien ristiriitaisten tulkintojen takia. AERC-kategorioita ei oteta käyttöön ainakaan vuoden 1999 katsauksessa vaan RK selvittelee asiaa edelleen. RK ryhtyy keräämään digitaalista kuva-arkistoa perinteisen rinnalle. Komitealle toimitetuista videotallenteista (ainakin digitaalisista) otetaan kopio arkistoon tulevaa tutkimuskäyttöä varten ja valokuvat skannataan digitaaliseen muotoon. RK:n seuraava kokous on 20.01.2001. Käsittelyyn ehtivät lomakkeet, jotka ovat sihteerillä 10.12.2000 mennessä. |
