BirdLife Suomi Linturetkellä. Kuva: Lauri Hänninen.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
09 4135 3300
fax 09 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Rariteettikomitea tiedottaa
 

 


Tiedote 9.3.2016

Rariteettikomitean facebook-sivut avattu!

RK on perustanut facebook-yhteisön, joka löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/rariteettikomitea/

Sivulla tiedotamme jatkossa ajankohtaisista RK:n toimenkuvaan kuuluvista asioista ja pyrimme jakamaan määritystietoutta. Jo nyt sivuilta löytyy taustoitusta tuoreeltaan hyväksytyn idänkäen käsittelystä RK:ssa.

 


Tiedote 7.3.2016

Rariteettikomitean kokous Hangossa 5.–6.3.2016

William Velmala

Rariteettikomitean kokouksessa 5.–6.3.2016 Hangon Tvärminnessä käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 84 uutta havaintoilmoitusta.

Kokouksessa hyväksyttiin Suomessa tavattujen luonnonvaraisten lintulajien luetteloon uudeksi lajiksi idänkäki Cuculus saturatus (alalaji optatus, Sotkamo 14.6.–3.7.2015). Tämän lisäyksen jälkeen maassamme luonnonvaraisesti havaittujen lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C yhteensä) on 475. Maalle uusiksi taksoneiksi hyväksyttiin myös västäräkin itäaasialainen alalaji leucopsis (Lahti 27.11.–2.12.2015) ja hernekertun itäinen alalaji blythi (Tuusula 1.–29.12.2015). Hernekertun alalajimääritys varmistui linnusta kerättyjen höyhenten DNA-analyysiin Oulun yliopistossa.

Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa myrskylintu (Kuusamo 3.2.2015), silkkihaikara (Hailuoto 8.5.2015 ja Rauma 12.10.2015), mongoliankirvinen (Kirkkonummi 17.10.2014), nunnatasku (Hollola 24.–28.10.2015), kenttäkerttunen (Pori 13.7.2015), tulipäähippiäinen (Korsnäs 15.11.2015), punapäälepinkäinen (Inkoo 21.6.–1.7.2015, Pori 27.6.–5.7.2015 ja Liperi 11.7.2015) ja mustapääsirkku (Kuusamo 3.–22.6.2015 ja Vaasa heinäkuu 2015).

Rusorintakertusta on viime vuosina julkaistu määritysartikkeleja, ja laji on jaettu Suomessa noudatettavan taksonomian mukaan kahteen ja joissain lähteissä jopa kolmeen lajiin. Näitä muutoksia ja lisääntynyttä määritystietoutta peilaten RK on alkanut tutkimaan uudelleen Suomen rusorintakerttuhavaintoja. Tässä vaiheessa tutkintaa kahdeksan havainnon on todettu koskevan itäisiä rusorintakerttuja (Sylvia cantillans cantillans/albistriata), joista yksi (Kokkola 4.6.2011) on voitu määrittää alalajilleen (albistriata) DNA:n perusteella. Ensimmäinen edellä mainituista kahdeksasta itäisestä rusorintakertuista on havaittu Kirkkonummella 28.5.1981. Kaksi havaintoa jätettiin toistaiseksi pöydälle tarkempia tutkimuksia varten.

Vilkasta keskusteluakin herättäneiden viime talven valkopäätiaishavaintojen myötä RK on päättänyt tarkastella vanhojakin valkopäätiaishavaintoja uudelleen voidakseen määrittää linjan valkopäätiaisen käsittelyn lainalaisuuksista. Useissa Suomessa havaituissa yksilöissä on piirteitä, jotka viittaavat risteytymiseen sinitiaisen kanssa. Toisaalta ”puhtaiden” valkopäätiaisten pukumuuntelu ei ole täydellisesti tiedossa. Uudet havainnot jäävät siis toistaiseksi pöydälle.

Nuorten syksyisten punapäälepinkäisten alalajin määrittämisestä on hiljan julkaistu uutta määritystietoa. Kahden tuoreen havainnon myötä kaikki Suomessa havaitut syksyiset nuoret punapäälepinkäiset, joista oli valokuvia, tutkittiin (uudelleen) alalajin määrittämisen näkökulmasta. Tutkinnan lopputuloksena kolmen nuoren linnun (Lemland 21.¬–25.9.1975, Korppoo 15.–23.10.1979 ja Ilmajoki 21.9.2015) todettiin kuuluvan nimialalajiin senator ja yhden (Helsinki 15.9.2014) alalajiin niloticus.

RK käsitteli kaikki uudet ja pöydällä olleet havainnot oletetuista homeyeri-alalajin isolepinkäisistä. Alalajin määrittämistä on tutkittu yhteisesti muiden Pohjoismaiden rariteettikomiteoiden kanssa. Tutkinnan myötä on todettu, että nimialalajin isolepinkäisen vaihtelu oleellisten tuntomerkkien osalta on hyvin suurta ja sen esiintymisalueella tavataan pesimäaikaan lintuja, jotka höyhenpuvultaan täyttävät täysin alalajin homeyeri aiemmat määrityskriteerit. Näin ollen harvinaisuuskontekstissa homeyeri on mahdoton määrittää luotettavasti nykyisen tiedon valossa. Kaikki pöydällä olleet ja aiemmin hyväksytyt havainnot siis hylättiin, ja alalaji poistui Suomessa havaittujen taksoneiden listalta. Sama linja on omaksuttu muissakin Pohjoismaissa. RK on kuitenkin edelleen kiinnostunut havaintoilmoituksista koskien äärimmäisen räikeitä, nk. leucopterus-tyyppisiä isolepinkäisiä (esiintyy homeyerin levinneisyysalueen itäosissa). Aihetta valaistaan tarkemmin tulevassa RK-katsauksessa.

Naaraspukuisten mäntysirkkujen käsittely on ollut pitkään kesken, mutta määritysperusteista on saatu lisää tietoa ja Pohjoismaiden yhteinen linja on muotoutumassa. Suomen havaintojen käsittely on tarkoitus saattaa loppuun seuraavaan kokoukseen mennessä. Kaikki vanhatkin havainnot naaraspukuisista mäntysirkuista käsitellään uudelleen. Ruotsissa havainnot on jo ehditty käsitellä, ja siellä vain yksi havainto täytti uudet julkaisukriteerit – ja kyseinen lintu saattaa olla koiraskin. Lappeenrannan 1997 ja Himangan 1999 yksilöistä RK:lla on käytössään hyvin vaatimattomia kuvadokumentteja, joten määritysten varmistamiseksi näistä yksilöistä tarvittaisiin lisää valokuvia. RK pyytää kaikkia mahdollisia, mielellään alkuperäisiä kuvadokumentteja kyseisistä linnuista.

Seuraava RK:n kokous pidetään 13.8.2016. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 31.7.2016 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit on liitettävä sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää Word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.

 


Tiedote 11.1.2016

Rariteettikomitean kokous Helsingissä 10.1.2016

William Velmala

Rariteettikomitean kokouksessa 10.1.2016 Helsingissä käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 59 uutta havaintoilmoitusta.

Kokouksessa hyväksyttiin Suomen ensimmäinen havainto alalajin kumlieni grönlanninlokista (Säkylän Köyliö 11.1.2014). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa silkkihaikara (Parainen 22.–23.7.2015), pikkutrappi (Rovaniemi 6.–14.5.2015), grönlanninlokki (Sodankylä 11.9.2015), mongoliankirvinen (Luvia 26.–28.9.2015), ’valkotäpläsinirinta’ (Haapajärvi 23.6.2015), arotasku (Joroinen 4.10.2015), itäisen alalajiryhmän rusorintakerttu (Hanko 5.–7.5.2015) ja punapäälepinkäinen (Helsinki 22.7.2015 ja Ilmajoki 21.9.2015).

Seuraava RK:n kokous pidetään 5.–6.3.2016. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 31.1.2016 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit on liitettävä sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää Word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.

 


Tiedote 5.11.2015

Visa on poissa

Jyrki Normaja

Rariteettikomitean pitkäaikainen puheenjohtaja ja jäsen Visa Rauste menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen 4.11.2015.

Visa toimi rariteettikomitean jäsenenä vuodesta 1993 vuoteen 2011, mistä ajasta puheenjohtajana 2000–2011. Sen jälkeenkin Visaa konsultoitiin usein isojen lokkien määritysproblematiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Visa olikin yksi Euroopan arvostetuimpia lokkituntijoita, jonka lintuharrastus 2000-luvulla keskittyi varsinkin selkälokki- ja harmaalokkiryhmän määritysproblematiikan selvittämiseen. Visa ehti julkaista aiheesta useita artikkeleita koti- ja ulkomaisissa julkaisuissa sekä internetissä, mutta paljon jäi julkaisemattakin.

Visa oli rationaalinen järjen ääni ja analyyttinen tutkija, joka ei epäröinyt tuoda yleensä hyvin perusteltua mielipidettään julki erilaisissa lintuharrastuksen piiriin kuuluvissa kysymyksissä, toisinaan muissakin. Visan kädenjälki näkyy rariteettikomitean toiminnassa vielä pitkään, kuten myös muun muassa linnustonseurannan tietojärjestelmissä ja lintuyhdistysten, etenkin Bongariliiton, toimintatavoissa.

Visan kuolema on suurimpia menetyksiä suomalaiselle lintuharrastuskulttuurille. Entiset ja nykyiset rariteettikomitean jäsenet surevat yhdessä koko lintuharrastusyhteisön kanssa.

 


Tiedote 25.8.2015

Pohjoismaisten rariteettikomiteoiden kokous Tanskassa

William Velmala

Neljän Pohjoismaan rariteettikomiteat kokoontuivat 21.–23.8.2015 Tanskan Ebeltoftiin keskustelemaan ajankohtaisista määritysongelmista, komiteatyöskentelyn toimintamalleista sekä mahdollisista yhteisistä linjauksista havaintojen käsittelyyn ja lajien kategoriointiin liittyen. Järjestyksessään toinen yhteispohjoismainen rariteettikomiteoiden tapaaminen pidettiin Aarhusin yliopiston Luonnontieteellisen museon tutkimusasemalla Molslaboratorietissa. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin elokuussa 2013 Ruotsin Falsterbossa.

Eräs lähtökohta yhteispohjoismaisen kokouksen järjestämiseen on ollut havaintojen käsittelyn yhtenäistäminen eri maissa. On johdonmukaista, että harvinaisuuksien käsittely on linjassa naapurimaiden kesken. Tähän liittyen etsittiin yhteistä säveltä esimerkiksi rusorintakerttukompleksin ja iberiantiltaltin käsittelyyn liittyen. Kokouksen kuluessa saatiinkin luonnosteltua alustavat linjaukset näiden nimikkeiden julkaisukriteereiksi.

Isolepinkäisen homeyeri-alalajin julkaisukriteerien määrittämiseksi kaksi vuotta sitten Falsterbossa perustettu työryhmä esitteli kokouksessa johtopäätöksensä. Euroopassa nimialalajin esiintymisalueella pesivät linnut muuntelevat suuresti homeyerin määrittämisen kannalta oleellisissa tuntomerkeissä (mm. valkoisen määrä pyrstössä ja siipisulissa), minkä vuoksi lienee epätodennäköistä, että homeyeri-isolepinkäisen voisi harvinaisuutena aukottomasti määrittää – mahdollisesti lukuun ottamatta itäisimpiä ’leucopterus/przewalskii’-tyyppisiä yksilöitä. Hyvin dokumentoiduista, räikeästi tavallisesta isolepinkäisestä poikkeavista yksilöistä toivotaan siis edelleen havaintoilmoituksia. Homeyeri-isolepinkäisestä tähän mennessä saaduista havaintoilmoituksista RK tekee päätökset seuraavissa kokouksissaan.

Kokouksessa saatiin kuulla myös eri maiden rariteettikomiteoiden esitelmiä ajankohtaisista (ala)lajiryhmistä. Norjalaiset esittelivät tuhkakirvisen eri alalajien, tanskalaiset itäisten hernekerttujen, suomalaiset pienten kanadanhanhitaksonien ja ruotsalaiset rusorintakerttukompleksin määrittämistä ja linjauksia RK-käsittelyssä.

Ohjelmaan kuului niin ikään esityksiä ja keskustelua hankalista määrityspulmista, kuten vaaleakiitäjästä ja keväisistä tristis-tyyppisesti laulavista tiltalteista. Lisäksi kokouksessa perustettiin työryhmät valmistelemaan itäisten hernekerttutaksonien käsittelyn yhtenäistämistä sekä rariteettikomiteoiden sisäisen havaintojen käsittelyn laadunvalvontaohjeistusta.

Suomesta kokoukseen osallistui viisi RK:n jäsentä, Tanskasta seitsemän, Ruotsista neljä ja Norjasta kolme. Pohjoismaiden rariteettikomiteat pitävät aktiivisesti yhteyttä muun muassa oman sähköpostilistansa kautta, mutta pitkä kokousviikonloppu on silti omiaan lisäämään tiedon ja kokemusten vaihtoa sekä yhteistyötä naapurimaiden komiteoiden välillä.

Pohjoismaisten rariteettikomiteoiden kokous järjestetään kahden vuoden välein, ja Suomen RK lupautui isännöimään seuraavaa kokousta vuonna 2017.

 


Tiedote 11.8.2015

Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon

Jyrki Normaja

Euroopan rariteettikomiteoiden yhteistyöelimen AERC (Association of European Records and Rarities Committees) taksonominen komitea TAC on tänään julkaissut uudet taksonomiset suosituksensa. Rariteettikomitea pitää yllä Suomen luonnonvaraisten lintulajien luetteloa ja on sitä koskien päättänyt ottaa em. suositukset käyttöön sellaisinaan. Suositukset (kokonaisuudessaan ladattavissa tästä) eivät poista Suomen lajilistalta lajeja tai tuo sinne uusia.

Uusimpien lintujen sukulaisuussuhteita koskevien tutkimusten pohjalta joitakin lajeja on siirretty suvusta toiseen. Suomen lajilistaan vaikuttavat seuraavat muutokset (entinen nimi on esitetty suluissa):

jänkäsirriäinen Calidris falcinellus (Limicola falcinellus)
tundravikla Calidris subruficollis (Tryngites subruficollis)
suokukko Calidris pugnax (Philomachus pugnax)
rubiinisatakieli Calliope calliope (Luscinia calliope)
viitatiainen Poecile palustris (Parus palustris)
hömötiainen Poecile montanus (Parus montanus)
lapintiainen Poecile cinctus (Parus cinctus)
töyhtötiainen Lophophanes cristatus (Parus cristatus)
kuusitiainen Periparus ater (Parus ater)
sinitiainen Cyanistes caeruleus (Parus caeruleus)
valkopäätiainen Cyanistes cyanus (Parus cyanus)

Muutamissa linturyhmissä on myös lajien systemaattista järjestystä muutettu ja lajeja on siirretty heimosta toiseen. Suomen lajilistaan vaikuttavat seuraavat muutokset:

Lahko Galliformes – kanalinnut
Heimon Phasianidae – aitokanat lajien järjestys:

  • viiriäinen Coturnix coturnix
  • pyy Tetrastes bonasia
  • riekko Lagopus lagopus
  • kiiruna Lagopus muta
  • teeri Tetrao tetrix
  • metso Tetrao urogallus
  • peltopyy Perdix perdix
  • fasaani Phasianus colchicus

    Lahko Accipitriformes – päiväpetolinnut
    Heimon Accipitridae – haukat Aquila-suvun kotkien lajien järjestys:

  • kiljukotka Aquila clanga
  • pikkukiljukotka Aquila pomarina
  • pikkukotka Aquila pennata
  • maakotka Aquila chrysaetos
  • arokotka Aquila nipalensis
  • keisarikotka Aquila heliaca

    Lahko Charadriiformes – rantalinnut
    Heimojen ja sukujen järjestys:

  • Burhinidae – paksujalat
  • Recurvirostridae – avosetit (Himantopus, Recurvirostra)
  • Haematopodidae – meriharakat
  • Charadriidae – kurmitsat (Pluvialis, Vanellus, Charadrius)
  • Scolopacidae – kurpat (Numenius, Limosa, Arenaria, Calidris (lajijärjestys ks. alla), Phalaropus, Xenus, Actitis, Tringa, Lymnocryptes, Limnodromus, Scolopax, Gallinago)
  • Glareolidae – pääskykahlaajat (Glareola, Cursorius)
  • Stercorariidae – kihut
  • Alcidae – ruokit (Fratercula, Cepphus, Alca, Alle, Uria)
  • Sternidae – tiirat (ks. alla)
  • Laridae – lokit (ks. alla)

    Heimon Scolopacidae – kurpat Calidris-suvun lajien järjestys:

  • isosirri Calidris canutus
  • suokukko Calidris pugnax
  • suippopyrstösirri Calidris acuminata
  • jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
  • kuovisirri Calidris ferruginea
  • pitkäkoipisirri Calidris himantopus
  • rusokaulasirri Calidris ruficollis
  • siperiansirri Calidris subminuta
  • lapinsirri Calidris temminckii
  • pulmussirri Calidris alba
  • suosirri Calidris alpina
  • merisirri Calidris maritima
  • eskimosirri Calidris bairdii
  • pikkusirri Calidris minuta
  • valkoperäsirri Calidris fuscicollis
  • amerikansirri Calidris minutilla
  • tundravikla Calidris subruficollis
  • palsasirri Calidris melanotos

    Heimon Sternidae – tiirat lajien järjestys:

  • pikkutiira Sternula albifrons
  • hietatiira Gelochelidon nilotica
  • räyskä Hydroprogne caspia
  • valkoposkitiira Chlidonias hybrida
  • mustatiira Chlidonias niger
  • valkosiipitiira Chlidonias leucopterus
  • riuttatiira Sterna sandvicensis
  • kalatiira Sterna hirundo
  • lapintiira Sterna paradisaea

    Heimon Laridae – lokit lajien järjestys:

  • pikkulokki Hydrocoloeus minutus
  • ruusulokki Rhodostethia rosea
  • jäälokki Pagophila eburnea
  • tiiralokki Xema sabini
  • pikkukajava Rissa tridactyla
  • kaitanokkalokki Larus genei
  • naurulokki Larus ridibundus
  • nokisiipilokki Larus atricilla
  • preerianaurulokki Larus pipixcan
  • välimerenlokki Larus audouinii
  • mustanmerenlokki Larus melanocephalus
  • kalalokki Larus canus
  • selkälokki Larus fuscus
  • harmaalokki Larus argentatus
  • aroharmaalokki Larus cachinnans
  • etelänharmaalokki Larus michahellis
  • ohotanlokki Larus schistisagus
  • grönlanninlokki Larus glaucoides
  • isolokki Larus hyperboreus
  • merilokki Larus marinus

    Lahko Passeriformes – varpuslinnut
    Heimon Paridae – tiaiset lajien järjestys:

  • valkopäätiainen Cyanistes cyanus
  • sinitiainen Cyanistes caeruleus
  • talitiainen Parus major
  • kuusitiainen Periparus ater
  • töyhtötiainen Lophophanes cristatus
  • viitatiainen Poecile palustris
  • hömötiainen Poecile montanus
  • lapintiainen Poecile cinctus

    Päivitetty nimistö ja systematiikka Suomen lintujen osalta löytyy kokonaisuudessaan tästä.

     

    Tiedote on päivitetty 14.8.2015 Charadriiformes-lahkon sukujen järjestyksellä.

     


    Tiedote 10.8.2015

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 9.8.2015

    Aleksi Lehikoinen

    Rariteettikomitean kokouksessa 9.8.2015 Helsingissä käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 68 uutta havaintoilmoitusta.

    Kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa Suomen ensimmäinen oletettu harjakoskelon ja uivelon risteymä (Eckerö 11.–18.10.2014), sinisiipitavi (Porvoo 14.5.2015), amerikanmustalintu (Lemland 14.5.2015), kaksi mustakaulauikkua (Raasepori 1.5.2015), neitokurki (Tyrnävä 17.–28.4.2015 ja Oulu 28.4.2015, todennäköisesti sama lintu), hietatiira (Liminka kesä 2015, todennäköisesti sama kuin edellisinä vuosina) ja arotasku (Iisalmi 8.6.2015).

    Isohaarahaukasta on tehty runsaasti havaintoja vuonna 2015, ja useita havaintoilmoituksia puuttuu vielä. Useampi isohaarahaukkalomake jätettiin myös vielä pöydälle, jotta eri yksilöiden lukumäärä ja liikkuminen saataisiin mahdollisimman tarkasti selvitettyä.

    Seuraava RK:n kokous pidetään 9.1.2016. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 30.11.2015 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

    Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit on liitettävä sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.

     


    Tiedote 9.3.2015

    Rariteettikomitean kokous Hangossa 7.–8.3.2015

    William Velmala

    Rariteettikomitean kokouksessa 7.–8.3.2015 Hangossa käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 75 uutta havaintoilmoitusta.

    Kokouksessa hyväksyttiin Suomessa tavattujen luonnonvaraisten lintulajien luetteloon uudeksi lajiksi pikkukanadanhanhi Branta hutchinsii (Parikkala 1.–4.5.2013). Havainto koski nimialalajin hutchinsii yksilöä ja RK päätti sijoittaa havainnot tästä taksonista (alalajista) kategoriaan A. Tämän lisäyksen jälkeen maassamme luonnonvaraisesti havaittujen lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C yhteensä) on 474.

    Lisäksi hyväksyttiin Suomelle uudeksi alalajiksi havainto itäsiperialaisen stejnegeri-alalajin sepeltaskusta (Orivesi 31.10.–26.11.2013). Yksilöstä oli käytettävissä höyhennäyte, josta eristetty DNA analysoitiin Ruotsissa, Lundin yliopistossa.

    Muita kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa ruskosotka (Porvoo 23.–25.4.2014), Suomen toinen kaspiantylli (Pori 24.3.2014), kaksi grönlanninlokkia (Säkylä 5.1.2014 ja Raahe 29.10.2014), idänturturikyyhky alalaji orientalis (Enontekiö 11.–15.11.2014), keltavästäräkki alalaji lutea/flavissima (Loviisa 7.6.2014), arokiuru (Masku 8.2.2015 alkaen), arotasku (Kärkölä 13.4.2014), valkopäätiainen (Kolari 8.11.2014 alkaen) ja rusko-/mustapääsirkku (Rauma 2.–3.6.2014).

    Kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleita havaintoja pienikokoisista kanadanhanhitaksoneista, collybita-alalajin tiltalteista ja europaeus-alalajin pyrstötiaisista. Samassa yhteydessä myös kaikki vanhat havaintoilmoitukset käsiteltiin uudelleen. Näiden taksonien määrittämisestä tai esiintymisestä Euroopassa on viime aikoina julkaistu uutta tietoa, jonka avulla voitiin linjata/tarkentaa niiden julkaisukriteerejä Suomessa. Nämä esitetään alla tiivistetysti, ja tätä yksityiskohtaisemmin niistä voi lukea tulevassa RK-katsauksessa ja mahdollisissa erillisartikkeleissa.

    Tutkinnan tuloksena hyväksyttyjä havaintoja pienistä kanadanhanhitaksoneista on nyt 18, koskien 16 eri yksilöä. Havainnot sijoitettiin neljään luokkaan, joissa havainnot tullaan jatkossakin julkaisemaan:

    • a) nimialalajin hutchinsii pikkukanadanhanhet – A-kategoria (1 yksilö)
    • b) alalajin minima pikkukanadanhanhet (leucopareia ei välttämättä poissuljettu) – E-kategoria (3 yksilöä)
    • c) alalajilleen määrittämättömät pikkukanadanhanhet – E-kategoria (1 yksilö)
    • d) lajilleen määrittämättömät pikkukanadanhanhet/pienikokoiset kanadanhanhet (11 yksilöä)

    Länsieurooppalaisen nimialalajin collybita tiltaltista on aiemmin hyväksytty pukutuntomerkkeihin ja mittoihin perustuen kaksi havaintoa vuosilta 2006–2007. Bongariliiton RK:lle myöntämän DNA-tutkimusapurahan turvin viime vuosien aikana etelärannikolla dokumentoiduista, mahdollisista nimialalajin tiltalteista voitiin teettää DNA-analyysejä Oulun yliopistossa. Näiden DNA-määritysten sekä pukutuntomerkkien ja mittojen perusteella RK:n kokouksessa collybita-alalajista hyväksyttiin 18 uutta havaintoa vuosilta 2009–2014. Alalaji tuntuukin esiintyvän melko säännöllisesti ainakin Suomen etelärannikolla. Asian tutkiminen jatkuu ja mahdollisten käytäntöön soveltuvien julkaisukriteerien linjaus tarkentuu myöhemmin.

    Pyrstötiaisen europaeus-alalajin julkaisukriteerejä Suomessa linjattiin uuden tiedon valossa. Alalajit caudatus ja europaeus vaihettuvat toisiinsa laajalla vyöhykkeellä Tanskan–Saksan–Puolan alueella ja välimuotoisia yksilöitä esiintyy yleisesti. Suomen vanhoista havainnoista vain riittävän luotettavasti tulkittavin valokuvin dokumentoidut yksilöt täyttivät kriteerit. Tärkeimmät tuntomerkit ovat mustan silmäkulmajuovan leveys ja muoto, pään ja kaulan sivujen viirutus ja tumma vyömäinen täplitys rinnassa. Vanhojen havaintojen uusintakäsittelyn ja kahden tuoreeltaan ilmoitetun havainnon käsittelyn myötä viiden havainnon katsottiin täyttävän uuden linjauksen mukaiset julkaisukriteerit: Kirkkonummi 11.11.1973, Hanko 1.11.1985, Kokkola 31.10.1986, Imatra 5.2.1996 ja Heinola 22.3.2014.

    Kokouksessa saatiin valmiiksi myös Suomen karimetsohavaintojen uusintakäsittely. Uusintakäsittelyn tuloksena Suomen ensihavainto vaihtuu. Hyväksyttyjä havaintoja on nyt kolme: Porvoo 23.5.1992, Porvoo 23.5.1996 ja Pyhäranta 10.5.1997.

    RK:lla on edelleen pöydällä lukuisia keväisiä/kesäisiä tristis-tiltaltteja. Ilmoitettujen lintujen laulut eivät kaikilta osin ole istuneet käytettävissä olevaan vertailumateriaaliin tristis-alalajin pesimäalueelta. RK ottaa mielellään vastaan ajankohtaisia ilmoituksia tristis-tyyppisesti laulavista tiltalteista ja käy mahdollisuuksien mukaan itse niitä tutkimassa. Äänitteet laulavista yksilöistä ovat ensisijaisen tärkeitä. Jopa kännykällä tai pokkarikameralla saattaa saada kelvollisia äänityksiä. Linnut tulisi mahdollisuuksien mukaan myös valokuvata.

    Seuraava RK:n kokous pidetään 9.8.2015. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 31.7.2015 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

    Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit tulisi liittää sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää Word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.

     


    Tiedote 26.1.2015

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 24.1.2015

    William Velmala

    Rariteettikomitean vuoden ensimmäisessä kokouksessa 24.1.2015 Helsingissä käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 83 uutta havaintoilmoitusta.

    Kokouksessa hyväksyttiin Suomelle uudeksi lajiksi kaukasianuunilintu Phylloscopus nitidus (Lemland 20.5.2012). Laji sijoitettiin kategoriaan A. Tämän lisäyksen jälkeen maassamme luonnonvaraisesti havaittujen lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C) on 473.

    Suomelle uutena taksonina hyväksyttiin havainto kaakkoisen halimodendri-alalajin hernekertusta (Hanko 6.–7.11.1994). Raumalla talvella–keväällä 2009 havaittu hernekerttu hyväksyttiin alalajiryhmään blythi / halimodendri /margelanica. Molemmista yksilöistä oli käytettävissä höyhennäytteet, joista eristetty DNA analysoitiin Oulun yliopistossa.

    Muita kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa myrskylintu (Mustasaari 29.9.2014), Suomen toinen havainto munkkikorppikotkasta (Lappeenranta 10.5.2014), pikkukotka (Kristiinankaupunki 25.4.2014), pikkutrappi (Kirkkonummi 14.5.2014), hietatiira (Liminka 15.5.–16.7.2014, todennäköisesti sama kuin aiempina vuosina), valkoposkitiira (Lappeenranta 12.10.2014; ensimmäinen syyshavainto), mongoliankirvinen (Parainen 8.–14.10.2014), mustakurkkurautiainen (Hailuoto 8.12.2014 alkaen), kaksi arotaskua (Laukaa 13.–14.4.2014 ja Kemiönsaari 24.4.2014) ja kaksi punapäälepinkäistä (Lemland 21.–22.7.2014 ja Helsinki 15.9.2014).

    Lisäksi E-kategoriaan hyväksyttiin havainnot pihamainasta (Acridotheres tristis, Parainen 21.5.2014 ja 22.5.2014, sama yksilö).

    Seuraava RK:n kokous pidetään 7.–8.3.2015, jolloin käsitellään viimeiset vuoden 2014 harvinaisuuskatsauksessa julkaistavat havainnot. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 31.1.2015 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

    Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit on liitettävä sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.

     


    Tiedote 30.12.2014

    Muutos RK:n seuraavaan kokoukseen

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean tammikuun kokous siirtyy pidettäväksi 24.1.2015.

     


    Tiedote 10.8.2014

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 9.8.2014

    William Velmala

    Rariteettikomitean vuoden kolmannessa kokouksessa 9.8.2014 Helsingissä käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 45 uutta havaintoilmoitusta.

    Kokouksessa hyväksyttiin Suomen kolmas havainto ruostepääskyn itäisestä alalajiryhmästä daurica/japonica (Siikajoki 19.5.2014). Muita kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa mustakaulauikku (Ii 17.5.2014), pikkukotka (Liperi 14.6.2014), paksujalka (Pori 6.6.2014), kaksi idänturturikyyhkyä (Uusikaupunki 26.12.2013–17.4.2014 ja Pöytyä 5.1.–29.1.2014) ja kaksi rusorintakerttua (Uusikaupunki 3.5.2014 ja Parainen 1.6.2014).

    Bongariliiton rahoituksen turvin harvinaisuuksien DNA-näytteiden analysointi on aloitettu Oulun yliopistossa ja ensimmäiset tulokset on jo saatu. Esimerkiksi Tankarin lintuasemalla 4.6.2011 rengastettu rusorintakerttu kuuluu DNA:n perusteella itäiseen alalajiryhmään. Kyseisen yksilön tuntomerkit (erityisesti pyrstön kuviointi) olivat ristiriitaiset, joten DNA-analyysi antoi tärkeää lisätietoa. Analysoitujen tiltalttien joukossa on ollut useita alalajin collybita yksilöitä ja analysoitu ”hily”-ääninen tiltaltti puolestaan osoittautui Suomessakin pesivän alalajin abietinus edustajaksi. DNA-tutkimusyhteistyö Oulun yliopiston kanssa on siis saatu hyvälle alulle. Rengastajia kehotetaankin keräämään talteen kaikki pyydystetyistä harvinaisuuksista rengastuksen yhteydessä irronneet sulat ja höyhenet ja toimittamaan ne viipymättä RK:lle.

    DNA-tutkimuksissa analysoitiin myös Raumalla talvella–keväällä 2009 havaittu hernekerttu. Alustavan analyysin mukaan kyseinen yksilö kuuluu johonkin itäiseen (ala)lajiryhmään. RK on saanut linnusta joitakin mittatietoja, mutta niiden ja internetissä olevien valokuvien lisäksi RK:lla ei ole käytettävissään linnusta minkäänlaista kuvausta. Hernekertun eri taksoneiden määrityksessä muun muassa ääni on merkittävä tuntomerkki. RK toivookin kuvauksia, maastomuistiinpanoja sekä kaikkia mahdollisia dokumentteja (valokuvat, äänitteet) havainnon käsittelemistä varten.

    Seuraava RK:n kokous pidetään 10.1.2015. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään 30.11.2014 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

    Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit tulisi liittää sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää Word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.

     


    Tiedote 3.3.2014

    Rariteettikomitean kokous Hangossa 1.–2.3.2014

    William Velmala

    Rariteettikomitean vuoden toisessa kokouksessa 1.–2.3.2014 Hangon Tvärminnessä käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 62 uutta havaintoilmoitusta.

    Maalle uudeksi taksoniksi hyväksyttiin tundrahanhen grönlantilainen alalaji flavirostris (kaksi havaintoa: Kemiönsaari 5.–12.4.2012 ja Pöytyä–Loimaa 26.–28.4.2013). Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin Suomen toiset havainnot hietakurjesta (Pyhäjoki 7.5.2013) ja pitkäkoipisirristä (Pori 2.7.2013).

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa sinisiipitavi (Polvijärvi 23.7.–18.8.2013), kaksi pronssi-iibistä (Brändö 29.10.2013 ja Parikkala 7.–9.11.2013), pikkukotka (Hamina 14.5.2013), valkoposkitiira (Virolahti 27.5.2013), lunni (Punkalaidun 20.1.2014, otettu hoitoon), idänturturikyyhky (Pudasjärvi 24.11.2013), aavikkotasku (Helsinki 29.11.–4.12.2013) ja punapyrstölepinkäinen (Lemland Lågskär 27.–28.6.2013).

    RK on saanut toistakymmentä ilmoitusta tristis-alalajin tiltalteista keväältä 2013. Ne jätettiin toistaiseksi pöydälle. Keväiset tristis-tiltaltit ovat uusi ilmiö Suomessa, joten asia on tarkoitus tutkia syvällisesti. Ilmoitettujen lintujen laulut eivät kaikilta osin ole istuneet käytettävissä olevaan vertailumateriaaliin tristis-alalajin pesimäalueelta. Äänitteet laulavista yksilöistä ovat ensisijaisen tärkeitä, sillä määritysongelman vaikeuden takia pelkkä sanallinen kuvaus ei riitä tuomaan eroja esille riittävällä tarkkuudella. Jopa kännykällä tai pokkarikameralla saattaa saada kelvollisia äänityksiä. Linnut tulisi mahdollisuuksien mukaan myös valokuvata. RK myös ottaa mielellään vastaan ajankohtaisia ilmoituksia laulavista linnuista.

    Vaikeasti tunnistettavien lajien määrityksen apuvälineenä voidaan nykyisin käyttää DNA-tunnistusta. RK:lla ei ole ollut rahoitusta käytettävissään DNA-analyysien ostamiseen, vaan asiassa on oltu vapaaehtoisesti toimivien tahojen varassa, jolloin töiden aikataulu ei ole ollut RK:n päätettävissä. Asiassa on tapahtunut uusi käänne, sillä syksyllä 2013 Bongariliitto myönsi RK:lle tähän tarkoitukseen 2500 euroa. BirdLife Suomi on tehnyt Bongariliiton rahoituksen turvin puitesopimuksen Oulun yliopiston kanssa DNA-analyysien tekemisestä, ja ensimmäiset näytteet on jo lähetetty Ouluun.

    BirdLife Suomen hallitus on kokouksessaan 13.2.2014 vahvistanut seuraavia muutoksia RK:n kokoonpanoon. Vuodesta 2001 RK:n jäsenenä ja 2011 alkaen puheenjohtajana toiminut Tapio ”Tapu” Aalto luopuu komitean jäsenyydestä 31.3.2014. Rariteettikomitea kiittää Tapua ansiokkaasta RK-urasta. Hänen tilalleen puheenjohtajaksi RK valitsi turkulaisen Jyrki Normajan, joka on ollut RK:n jäsen vuodesta 2003. Uudeksi jäseneksi on kutsuttu 1.4.2014 alkaen Roni Väisänen Helsingistä. Väisänen ottaa samalla myös RK:n sihteerin tehtävät hoitaakseen ja edellinen sihteeri Aleksi Lehikoinen jatkaa varsinaisena jäsenenä. Roni Väisänen on alun perin Kajaanista kotoisin oleva 32-vuotias lintuharrastuksen moniottelija, jolle rengastus, lintuasemaretkeily ja lokkien määritys ovat lähellä sydäntä. Hän on kartuttanut määritystietouttaan retkeilemällä aktiivisesti ulkomailla ja on esimerkiksi viettänyt useita keväitä Eilatin rengastusasemalla Israelissa.

    Seuraava RK:n kokous pidetään 9.–10.8.2014. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (sähköpostiosoite pysyy samana: rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään 31.7.2014 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

    Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit tulisi liittää sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää Word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.

     


    Tiedote 13.1.2014

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 11.1.2014

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean vuoden ensimmäisessä kokouksessa 11.1. käsiteltiin pöydällä olleiden havaintoilmoitusten lisäksi 80 uutta lomaketta.

    Maalle uudeksi lintulajiksi hyväksyttiin sarasirkkalintu Locustella certhiola (Siikajoki Tauvo 6.9.2013). Laji sijoitettiin kategoriaan A. Tämän lajilistaan pitkään odotetun lisäyksen jälkeen maassamme luonnonvaraisesti havaittujen lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C) on 472.

    Niin ikään Suomelle uutena taksonina hyväksyttiin kaksi havaintoa sepeltaskun alalajista variegatus (Parainen Utö 26.–27.4.2013 ja 14.–15.5.2013). Hiljattain ilmestyneessä artikkelissa on esitetty tämän alalajin nimen vaihtamista variegatus -> hemprichii, mutta AERC:n (Association of European Records and Rarities Committees) taksonominen komitea ei ole vielä tiedottanut käsitelleensä muutosehdotusta.

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa kaksi havaintoa pronssi-iibiksestä (Viitasaari 25.–26.10.2013 ja Turku 29.10.2013), neljä pikkukotkaa (Kemiönsaari 4.5.2013, Espoo ja Helsinki 18.5.2013, Lappeenranta 21.5.2013 ja Somero 28.9.2013), keisarikotka (Rääkkylä 25.5.2013), pikkutrappi (Imatra 16.9.2013), Suomen toinen amerikankurmitsa (Lumijoki 22.9.2013), tiiralokki (Vesilahti–Lempäälä 27.8.2013), samettipääkerttu (Pori 28.9.–9.12.2013) ja punapyrstölepinkäinen (Pori 22.9.2013).

    Seuraava RK:n kokous pidetään 1.–2.3.2014, jolloin käsitellään viimeiset vuoden 2013 harvinaisuuskatsauksessa julkaistavat havainnot. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään 31.1.2014 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

    Havaintoilmoituksiin liittyvät dokumentit tulisi liittää sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä liimata kiinni Word-dokumenttiin, eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä.

     


    Tiedote 13.8.2013

    RK:n kokous Helsingissä 10.8.2013

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokouksessa 10.8. käsiteltiin pöydällä olleiden havaintoilmoitusten lisäksi 76 uutta lomaketta.

    Hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa kaksi havaintoa kahdesta mustakaulauikusta (Salo 1.5.2013 ja Kristiinankaupunki 3.5.2013), ruskosotka (Lappeenranta 22.4.–3.5. ja 20.–26.5.2013), amerikantukkasotka (Enontekiö 20.5.–7.7.2013), joukko pikkukotkahavaintoja keväältä 2013 (Kirkkonummi 18.5., Porvoo 18.5., Hamina 19.5., Virolahti 19.5., Hamina 21.5., Virolahti 21.5.), pikkutuulihaukka (Hanko 19.5.2013), pääskykahlaaja (Joroinen 19.5.2013), tundrakurppelo (Siikajoki 13.5.2013), idänturturikyyhky (Lemland 29.5.2013), punapäälepinkäinen (Parainen 20.–24.5.2013) ja mustapääsirkku (Inkoo 6.6.2013). Varsinkin isohaarahaukkaa ja pikkukotkaa koskevia havaintoilmoituksia puuttuu vielä useita. Joitakin näitä lajeja koskevia lomakkeita jätettiin myös vielä pöydälle, jotta eri yksilöiden lukumäärä ja liikkuminen saataisiin mahdollisimman tarkasti selvitettyä.

    Keväällä 2013 ilmoitettiin ennätyksellisen monta laulavaa tristis-alalajin tiltalttia. Näiden suhteen joudutaan muodostamaan hyväksymiskriteerit, ja kaikki havainnot jätettiin toistaiseksi pöydälle. Ongelman muodostavat ”sekalaulajat”, joita tavataan lähinnä meikäläisten abietinus-tiltalttien ja tristiksen päälevinneisyysalueiden välissä.

    Seuraava RK:n kokous on tammikuussa 2014. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään marraskuun loppuun mennessä. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

     


    Tiedote 4.3.2013

    RK:n kokous Hangossa 2.–3.3.2013

    Jyrki Normaja

    RK:n kokouksessa 2.–3.3.2013 käsiteltiin pöydällä olleiden lomakkeiden lisäksi 76 uutta havaintoilmoitusta.

    Maalle uusia lajeja hyväksyttiin kokouksessa peräti kolme: ohotanlokki (Larus schistisagus) Kirkkonummella 3.–4.11.2012, iberiantiltaltti (Phylloscopus ibericus) Pyhtäällä 17.–18.5.2011 ja alalajin iliaca/zaboria kettusirkku (Passerella iliaca) Paraisten Utössä 20.12.2012 lähtien. Kaikki kolme lajia sijoitettiin kategoriaan A. Näiden lisäysten jälkeen maassamme luonnonvaraisesti havaittujen lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C) on 471.

    Maalle uusina taksoneina hyväksyttiin havainnot myös amerikkalaisesta kyhmypilkkasiivestä (Melanitta deglandi deglandi) Hammarlandissa 11.–13.6.2012, itäisestä ruostepääskystä (alalajiryhmä daurica/japonicus) Lemlandin Lågskärillä 18.5.2007 ja Lempäälässä 19.5.2011 sekä keskiaasialaisesta mustaleppälinnun phoenicuroides-alalajista (Inkoossa 22.–26.5.2011).

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa pikkutrappi (Pyhtää 10.9.2012), talvinen isohaarahaukka (Parainen Jurmo–Utö 3.1.2013), pikkukiuru (Loviisa 4.–5.5.2012) ja mustakurkkurautiainen (Parainen Jurmo 4.–8.11.2012).

    AERC:n (Association of European Records and Rarities Committees) taksonominen komitea TAC on joulukuussa 2012 julkaissut uudet suositukset. Näistä Suomen lajilistaa koskee kaksi pientä muutosta. Mustakurkkukertun tieteellisen nimen kirjoitusasu muuttuu: entinen Sylvia rueppelli on tästä lähtien Sylvia ruppeli myös Suomen lajilistalla. Lisäksi mehiläissyöjän ja vihermehiläissyöjän keskinäinen järjestys lajiluettelossa vaihtui.

    Vuodesta 2001 RK:ssa palvellut Kari Soilevaara luopuu komitean jäsenyydestä 31.3.2013. Rariteettikomitea kiittää Kari Soilevaaraa pitkästä työrupeamasta ja toivottaa hyviä eläkepäiviä.

    Uudeksi jäseneksi RK on kutsunut 1.4. alkaen Petteri Lehikoisen Helsingistä. Birdlife Suomen hallitus on vahvistanut valinnan. Petteri on 29-vuotias biologi, joka työskentelee monipuolisesti lintujen parissa erilaisissa projekteissa. Hän on voittanut useita lintuyhdistysten ja -lehtien määrityskilpailuja. Petterin erityisen kiinnostuksen kohteita määritysmielessä ovat tiltaltit, kerttuset ja lokit.

    Birdlife Suomen hallitus on myös hyväksynyt Rariteettikomitean uudet säännöt.

    Seuraava RK:n kokous on elokuussa 2013. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea[at]birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle heinäkuun loppuun mennessä. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

     


    Tiedote 17.12.2012

    RK:n kokous Helsingissä 16.12.2012

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokouksessa 16.12.2012 käsiteltiin pöydällä olevien havaintojen lisäksi 75 uutta lomaketta.

    Amerikanmustalinnun maan ensihavainto muuttuu aikaisemmaksi, kun Kökarissa 16.5.1926 tavattu ja nykyään Turun yliopiston kokoelmissa oleva koiraslintu hyväksyttiin Suomen ensimmäiseksi amerikanmustalinnuksi. Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa kaksi ruskosotkaa (Kauhajoki 15.5.2012), sinisiipitavi (Hamina 16.5.2012), ruskohaikara (Loviisa 22.5.2012), pronssi-iibis (Lapua 7.10.2012), hanhikorppikotka (Virolahti 21.6.2012), neitokurki (Pirkkala–Nokia 26.–27.5.2012), hietatiira (Lumijoki 3.8.2012), kaksi idänturturikyyhkyhavaintoa (Pietarsaari 8.-28.4.2012 ja Kajaani 30.10.–10.11.2012), harmaakurkkurastas (Pori 15.10.2012) ja aavikkokultarinta (Porvoo 3.–4.10.2012).

    E-kategorian havainnoista hyväksyttiin eskimohanhi Saltvikissa 30.–31.3.2012 (samasta yksilöstä on jo aiemmin hyväksytty havainto Vårdöstä 7.–20.4.2012) sekä kiinanriisihaikara (Oulu 4.8.2012).

    Seuraava RK:n kokous on maaliskuun alussa 2013. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea[at]birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle tammikuun loppuun mennessä. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

     


    Tiedote 27.8.2012

    RK:n kokous Helsingissä 25.8.2012

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokouksessa 25.8.2012 käsiteltiin pöydällä olevien havaintojen lisäksi 46 uutta lomaketta.

    Hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. amerikantukkasotka (Hanko 27.–30.5.2012), ruskosotka (Porvoo 27.4.2012), kyhmypilkkasiipi (alalaji stejnegeri, Hanko 27.5.–12.6. 2012), peräti kolme havaintoa mustakaulauikusta (Mäntsälä 28.4.2012, Jalasjärvi 3.–6.5.2012 ja Ylivieska 14.5.–7.8.2012), ruskohaikara (Kristiinankaupunki 6.5.2012), pronssi-iibis (Orimattila 21.–22.5.2012), arohyyppä (Jokioinen 20.–21.4.2012), ruusulokki (Kuortane 4.6.2012), alppikiitäjä (Vantaa 29.5.2012) ja punapäälepinkäinen (Parainen 22.5.2012).

    D-kategoriassa hyväksyttiin havainto siperiantavista (Rantasalmi 24.4.2011). Lajista on aiemmin hyväksytyt havainnot E-kategoriassa Ilmajoelta 1994 ja D-kategoriassa Jyväskylästä 29.5.–8.6.2011. Koska Rantasalmen havainto on varhaisempi kuin Jyväskylän, tulee siitä maamme ensimmäinen D-kategoriaan hyväksytty siperiantavi. E-kategorian havainnoista hyväksyttiin eskimohanhi (Vårdö 7.–20.4.2012).

    Seuraava RK:n kokous on poikkeuksellisesti jo joulukuussa 2012. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään marraskuun loppuun mennessä. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

     


    Tiedote 5.3.2012

    RK:n kokous Hangossa 3.–4.3.2012

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokouksessa Hangossa 3.–4.3.2012 käsiteltiin pöydällä olleiden havaintojen lisäksi 119 uutta havaintoilmoitusta.

    RK:n sähköpostiosoite on muuttunut. Komitealle lähetettävät viestit pyydetään lähettämään jatkossa osoitteeseen rariteettikomitea(at)gmail.com.

    RK on päättänyt tutkia maassamme havaittujen ruostepääskyjen alalajit. Etenkin vanhemmista havainnoista toivotaan saatavan ennen julkaisemattomia valokuvia, joissa näkyisi varsinkin linnun yläperän väritys, alapuolen viirutuksen voimakkuutta sekä kaulan sivun, niskan ja ohjasalueen väritystä.

    Kokouksessa hyväksyttiin maalle uudeksi lintulajiksi kyläpöllönen Otus scops Hämeenlinnasta 4.6.–6.7.2011. Havainto sijoitettiin kategoriaan A. Maahamme luonnonvaraisesti harhautuneiden lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C) on tämän lisäyksen jälkeen 468.

    Lisäksi sepeltaskusta Saxicola maurus hyväksyttiin museonäyte Järvenpäästä 13.12.1961. Tämä havainto on maamme ensimmäinen tästä taksonista, ja se on aiemmin julkaistu mustapää/sepeltaskuna Saxicola rubicola/maurus.

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. myrskylintu (Pietarsaari 13.11.2011), yöhaikara (Kangasala 28.5.2011), lehmähaikara (Uusikaupunki–Vehmaa 5.–6.7.2011; lintu tulkittiin nimialalajin yksilöksi ja maahamme luonnonvaraisesti harhautuneeksi, eli havainto sijoitettiin kategoriaan A), pikkukorppikotka (Kouvola 20.5.2011), kaksi arohyyppää (Lappeenranta 7.–8.5.2011 ja Kouvola 13.7.2011), aavikkotylli (Länsi-Turunmaa 14.–19.6.2011), tiiralokki (Kontiolahti 4.10.2011), hietatiira (Lumijoki–Liminka 2.–5.6.2011), idänturturikyyhky (Pello 5.–14.11.2011), mongoliankirvinen (Lemland 7.–11.11.2011), peräti kolme aavikkotaskua (Helsinki 19.–20.10.2011, Raahe 31.10.2011, Uusikaupunki 15.11.2011), rusotasku (Siuntio 15.5.2011), kääpiökerttu (Pori 11.–13.11.2011), punapyrstölepinkäinen (Nakkila 1.–2.9.2011) ja punapäälepinkäinen (Espoo 29.–31.5.2011).

    Kokouksessa käsiteltiin myös yleisen mielenkiinnon ja verkkokeskustelunkin kohteena ollut havainto mustamerenlokista Espoossa 30.5.2011. Havaintoa ei hyväksytty, sillä RK:n mielestä linnussa on piirteitä, jotka eivät sovi tyypilliseen mustanmerenlokkiin.

    Seuraava RK:n kokous on elokuussa 2012. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle heinäkuun loppuun mennessä. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

     


    Tiedote 16.1.2012

    RK:n kokous Helsingissä 14.1.2012

    William Velmala

    Rariteettikomitean kokouksessa Helsingissä 14.1.2012 käsiteltiin pöydällä olevien havaintojen lisäksi 150 uutta havaintoilmoitusta. Pöytää putsattiin esimerkiksi käsittelemällä toistakymmentä havaintoa tristis-alalajin tiltalteista. Alalajin määrityskriteerejä linjattiin uudelleen niin, että kokouksessa hyväksyttiin muun muassa kautta aikain ensimmäiset maastohavainnot syksyisistä linnuista. Alalajilta vaadittavat tuntomerkit ja piirteet eivät kuitenkaan muutu linjauksen myötä (määrityskriteereistä tarkemmin viimeistään tulevassa RK-katsauksessa).

    Maalle uutena lintulajina hyväksyttiin 5.9.2011 Espoossa kurkiparven matkassa muuttanut hietakurki Grus canadensis. Sama lintu havaittiin myös 6.–9.9. paikallisena Virossa (havainto on Viron RK:n hyväksymä). Havainto sijoitettiin kategoriaan A, eli havainnon tulkittiin koskevan ilmeisesti luonnonvaraisesti harhautunutta lintua. Maassamme on nyt havaittu hyväksytysti 467 lintulajia (kategoriat A, B, C yhteensä).

    Muita kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia vuodelta 2011 olivat mm. Suomen toinen välimerenlokki (22.10. Oulu) ja neljäs vuoriuunilintu (10.9. Hanko) sekä pitkäjalka (20.–22.6. Maalahti; aiemmin on hyväksytty havainnot todennäköisesti samasta yksilöstä Limingassa ja Närpiössä), paksujalka (27.7. Lappeenranta), tundravikla (25.9. Imatra), tundrakurppelo (26.–31.8. Pori), mongoliankirvinen (20.–22.10. Kajaani), arotasku (30.4. Taipalsaari, 19.8.–7.9. Taivalkoski, 11.–13.11. Pori, 10.–17.11. Kajaani), aavikkotasku (21.–23.10. Naantali, 5.11. Länsi-Turunmaa [nyk. Parainen]) ja punapyrstölepinkäinen (21.11.–3.12. Oulunsalo).

    Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin maamme toinen havainto siperiantavista Anas formosa (29.5.–8.6. Jyväskylä). Havainto sijoitettiin kuitenkin D-kategoriaan eli kyseisen yksilön ei tulkittu riittävällä varmuudella harhautuneen meille luonnonvaraisesti. Myös Ruotsissa siperiantavit (13 havaintoa) on arvioitu tähän kategoriaan. Myöskään Suomen ensimmäistä havaintoa 26.–27.4.1994 Ilmajoen Alajoelta ei ole laskettu luonnonvaraisesti harhautuneeksi, vaan renkaallinen lintu tulkittiin aikanaan tarhakarkulaiseksi (E-kategoria).

    RK ei tarkasta 1.1.2012 alkaen havaintoja seuraavista lajeista: amerikantavi, punapäänarsku, käärmekotka, palsasirri, isovesipääsky, aroharmaalokki, nummikirvinen ja mustapäätasku Saxicola rubicola. Ne siirtyvät alueellisten harvinaisuuskomiteoiden vastuulle.

    Seuraava RK:n kokous pidetään 3.–4.3.2012, jolloin käsitellään viimeiset vuoden 2011 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään 31.1.2012 mennessä. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

     


    Tiedote 27.12.2011

    Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon

    Jyrki Normaja

    Yksi BirdLife Suomen rariteettikomitean (RK) tehtävistä on ylläpitää Suomessa havaittujen lintulajien luetteloa. Kyseinen lajiluettelo noudattaa tällä hetkellä voimassa olevan päätöksen mukaisesti eurooppalaisten rariteettikomiteoiden järjestön (AERC) taksonomisen komitean (TAC) suosittelemaa taksonomiaa. TAC on aiemmin julkaissut Suomen lajiluetteloon vaikuttaneet raporttinsa joulukuussa 2003 ja elokuussa 2010. Nyt TAC on jälleen antanut uusia suosituksia, jotka RK on päättänyt ottaa Suomessa käyttöön saman tien. Uusi TAC:n raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.aerc.eu/tac.html.

    Uusien suositusten myötä Suomessa luonnonvaraisesti tavatuksi tulkittujen lintulajien luetteloon lisätään yksi uusi laji. Aiemmin lajilistalla ollut mustapäätasku jakautuu kahdeksi lajiksi: läntiset rubicola- ja hibernans-alalajien mustapäätaskut kuuluvat jatkossa lajiin Saxicola rubicola (“mustapäätasku”) ja itäiset alalajit armenicus, maurus, stejnegeri, variegatus sekä läntisellä palearktisella alueella tapaamattomat indicus ja przewalski lajiin Saxicola maurus (“idänpensastasku”). Tieteellinen nimi Saxicola torquatus säilyy Saharan eteläpuolisessa Afrikassa esiintyvän mustapäätaskulajin nimenä (lajin englanninkielinen nimi on African Stonechat). Muutoksen jälkeen Suomessa tavattujen lintulajien lukumäärä nousee yhdellä 466:een.

    Saxicola rubicolaa (SAXOLA) on tavattu maassamme 72 yksilöä, ja RK tarkastaa edelleen sitä koskevat havainnot. Ensimmäisen kerran laji havaittiin 22.–26.3.1982 Turussa, jossa rengastettiin naaras rubicola/hibernans.

    RK tarkasti kaikki mustapäätaskuhavainnot vuoden 1999 loppuun asti. Siihen mennessä Saxicola maurusta (SAXMAU) oli havaittu maassamme 184 yksilöä (ja sen jälkeen 49 yksilöä, eli yhteensä 233). Tämän lajin ensihavainto tehtiin 21.–22.5.1969 Oravaisissa ad koiraasta.

    Lisäksi tunnetaan havainnot 92 yksilöstä lajilleen määrittämättömästä mustapäätaskusta, joista RK:n tarkastuksen aikaisia on 81. Näistä ensimmäinen havaittiin 30.4.1896 Maarianhaminassa.

    Sekaannusten välttämiseksi pensastaskun Saxicola rubetra tieteellisen nimen lyhenne muuttuu muotoon SAXTRA.

    BirdLife Suomen nimistötoimikunta ei ole vielä ehtinyt käsitellä uusien lintulajien suomenkielisiä nimiä, joten yllä esitetyt lajinimet rubicolalle (mustapäätasku) ja maurukselle (idänpensastasku) ovat keskustelun selkeyttämiseksi esitetyt väliaikaiset nimet.

    Uudet suositukset sisältävät myös muutoksia lintujen tieteellisiin nimiin, joista alla luetellut seitsemän tapausta koskevat Suomen lajiluetteloa. Alla olevassa listassa entinen nimi on esitetty suluissa.

    pyy Tetrastes bonasia TETBON (Bonasa bonasia)
    preeriaviklo Tringa semipalmata TRISEM (Catoptrophorus semipalmatus)
    paksunokkakerttunen Iduna aedon IDUAED (Acrocephalus aedon)
    vaaleakultarinta Iduna pallida IDUPAL (Hippolais pallida)
    pikkukultarinta Iduna caligata IDUCAL (Hippolais caligata)
    aavikkokultarinta Iduna rama IDURAM (Hippolais rama)
    punakottarainen Pastor roseus PASROS (Sturnus roseus)

     


    Tiedote 7.9.2011

    Muutoksia Rariteettikomitean kokoonpanossa

    Pekka J. Nikander luopui RK:n jäsenyydestä 6.8. Uudeksi jäseneksi Pekan tilalle komiteaan valittiin Petri Lampila Oulusta. BirdLife Suomen hallitus on vahvistanut valinnan kokouksessaan 27.8.

    Petri on 35-vuotias Limingassa asuva, Oulun yliopistossa väitöskirjaansa viimeistelevä biologi. Hän on ollut Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aluerariteettikomitean jäsen vuodesta 1996 ja puheenjohtaja vuosina 2000–2009. Lintujen määrittämisen ja taksonomian ongelmat ovat jo pitkään olleet Petrin keskeisiä kiinnostuksen kohteita lintuharrastuksessa.

     


    Tiedote 8.8.2011

    RK:n kokous Helsingissä 6.8.2011

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokouksessa päättyi yksi merkittävä ajanjakso, kun toistaiseksi pisimpään komiteassa istunut Pekka J. Nikander luopui RK:n jäsenyydestä. Pekka valittiin RK:n jäseneksi jo vuonna 1990, ja hän on palvellut komiteaa sihteerinä 1994–95 ja muun ajan rivijäsenenä. RK kiittää Pekkaa pitkästä ja ansiokkaasta urasta.

    Pekka J. Nikanderin tilalle valittavan uuden jäsenen nimi tiedotetaan, kun Birdlife Suomen hallitus on vahvistanut valinnan.

    Vuoden 2012 alusta RK:n tarkastuksen piiriin kuuluvien lajien luetteloon tullaan tekemään muutoksia eli joitakin lajeja tullaan siirtämään alueellisten komiteoiden päätettäviksi. Lajilistamuutokset tehdään RK:n seuraavassa kokouksessa.

    Mielenkiintoisia kokouksessa hyväksyttyjä havaintoja olivat muun muassa kaksi silkkihaikaraa (20.–21.6.2011 Länsi-Turunmaa ja 22.6.2011 Hanko; havaintojen tulkittiin koskevan mahdollisesti samaa yksilöä), pikkukotka (25.4.2011 Tampere), keisarikotka (2.–3.6.2011 Espoo–Kirkkonummi–Inkoo–Raasepori), kaksi havaintoa pitkäjalasta (9.6.2011 Liminka ja 18.6.2011 Närpiö; yksilömäärätulkinta vielä kesken), kaksi tundraviklaa (2.6.2011 Mynämäki ja 17.6.2011 Siikajoki), kaksi valkoposkitiiraa (23.–24.5.2011 Utajärvi sekä 3.6.2011 Helsinki ja Espoo), etelänsatakieli (8.6.–5.7.2011 Merikarvia), kaksi keväistä mustakaularastasta (17.4.2011 Espoo ja 5.6.2011 Länsi-Turunmaa) sekä rusorintakerttu (15.5.2011 Liminka).

    Rariteettikomitean seuraava kokous pidetään tammikuussa 2012. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle marraskuun loppuun mennessä, jotta ne ehtisivät käsittelyyn. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta.

     


    Tiedote 15.4.2011

    Muutoksia Rariteettikomitean kokoonpanossa

    Rariteettikomitean viime kokouksessa puheenjohtaja Visa Rauste luopui RK:n puheenjohtajuudesta ja jäsenyydestä. BirdLife Suomen hallitus on 14.4.2011 vahvistanut seuraavat muutokset komitean kokoonpanoon:

    Uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Tapio Aalto Turusta. "Tapu" on ollut RK:n jäsen syksystä 2001 lähtien. Uudeksi jäseneksi on valittu Hannu Huhtinen, niin ikään Turusta. Hannu on 42-vuotias fysiikan tohtori, joka työskentelee Turun yliopistolla. Hän on myös Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen Aluerariteettikomitean puheenjohtaja, ja on kirjoittanut lukuisia määritysartikkeleita mm. TLY:n jäsenlehteen Ukuliin. Hannulla on monien ulkomaanretkien pohjalta erinomainen maastokokemus lähes kaikista Suomeen harhautuvista harvinaisuuksista.

     


    Tiedote 21.3.2011

    RK:n kokous Forssassa 19.–20.3.2011

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokouksessa Forssassa käsiteltiin pöydällä olevien havaintojen lisäksi 133 uutta havaintoilmoitusta.

    Maalle uutena lintulajina hyväksyttiin Laukaassa 22.4.–16.5.2010 soidintanut amerikantaivaanvuohi Gallinago delicata. Havainnon erikoisuutta lisää se, että todennäköisesti sama lintu on havaittu jo kahtena edellisenä keväänä soimassa samalla järvellä. Havainto sijoitettiin kategoriaan A. Tämän lisäyksen jälkeen maassamme luonnonvaraisesti tavatuksi tulkittujen lintulajien määrä (kategoriat A–C) on 465.

    Muita kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. amerikantukkasotka (Laukaa 27.4.–1.7.2010), myrskylintu (Eckerö 3.2.2010), kääpiöhuitti (Tohmajärvi 22.5.–1.6.2010), paksujalka (Kruunupyy 19.–22.5.2010), tundravikla (Lumijoki 7.10.2010), etelänharmaalokki (Tampere 24.7.–1.8.2010 sekä sama lintu Espoo 21.–29.8.2010), nunnatasku (Kokkola 8.–12.11.2010), arotasku (15.8.–9.9.2010 Tampere) ja etelänsatakieli (Ilomantsi 12.6.–1.7.2010).

    Sen sijaan paljon keskustelua aiheuttanutta Lappeenrannasta 18.–23.4.2009 ilmoitettua balkaninsieppoa ei hyväksytty. Naarassieppojen muuntelu tunnetaan osin puutteellisesti, eikä Lappeenrannan siepon dokumentaation tasoa katsottu riittäväksi, jotta havainto olisi ollut hyväksyttävissä.

    Kokouksessa päättyi myös yksi merkittävä aikakausi RK:n historiassa, kun Visa Rauste ilmoitti luopuvansa komitean puheenjohtajuudesta ja jäsenyydestä. Uuden puheenjohtajan ja jäsenen nimet julkaistaan, kun BirdLife Suomen liittohallitus on vahvistanut valinnat. RK kiittää Visaa pitkästä ja ansiokkaasta komiteaurasta ja toivottaa leppoisia eläkepäiviä.

    RK:n seuraava kokous pidetään 6.8.2011. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään heinäkuun loppuun mennessä. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

    Jatkossakin RK pyrkii kokoontumaan kolmasti vuodessa, jolloin havaintojen palautukselle voidaan määritellä vakiopäivät: elokuun kokoukseen havainnot tulee palauttaa heinäkuun loppuun mennessä, tammikuun kokoukseen marraskuun loppuun mennessä ja maaliskuun kokoukseen tammikuun loppuun mennessä. Luonnollisesti havainnot kannattaa palauttaa mahdollisimman pian niiden teon jälkeen, mutta yllä mainituilla palautuspäivillä ne ehtivät kokouksiin. Kaikkien havaintoilmoitusten tulee siis olla palautettuna viimeistään havaintovuotta seuraavan tammikuun lopussa.

     


    Tiedote 24.1.2011

    RK:n kokous Helsingissä 22.1.2011

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokouksessa 22.1.2011 Helsingissä käsiteltiin yli 200 havaintoilmoitusta. Erityisesti viitatiaisten massaesiintyminen on lisännyt lomakemäärää merkittävästi. RK toivoo, että kaikki viitatiaishavainnot dokumentoidaan tarkasti ja ilmoitetaan ajoissa, jotta vaelluksen kokonaiskuva saadaan muodostettua mahdollisimman tarkaksi. Vaikka laji esiintyykin nyt poikkeuksellisen runsaana, hyväksyttäviltä ilmoituksilta vaadittavaa tasoa ei voida laskea normaalivuoteen verrattuna, koska kriteerien muuttaminen toisi vuosien vertailtavuuteen ylimääräisen virhelähteen.

    Maalle uusia lintulajeja hyväksyttiin peräti kolme: tundrakuikka Gavia pacifica (Järvenpää 10.–11.11.2010), tammitikka Dendrocopos medius (Asikkala 13.11.2010 lähtien) ja nokitasku Saxicola caprata (Kristiinankaupunki 9.–17.10.2010). Kaikki kolme lajia tulkittiin luonnonvaraisesti harhautuneiksi ja sijoitettiin kategoriaan A. Näiden lisäysten jälkeen Suomessa luonnonvaraisesti tavatuksi tulkittujen lintulajien määrä (kategoriat A–C) on 464.

    RK:n käsittelyssä on lisäksi vielä ilmoitukset kolmesta lajista, joita ei ole Suomessa tavattujen lintulajien listalla (amerikantaivaanvuohi Gallinago delicata, amerikanviklo Tringa melanoleuca ja balkaninsieppo Ficedula semitorquata).

    Kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia vuodelta 2010 olivat mm. sinisiipitavi (17.–20.4. Kouvola), ruskosotka (25.4.–2.5. Kotka), pikkukotka (10.5.2010 Mynämäki), kääpiöhuitti (14.6.–4.7. Ruokolahti), kaksi pitkäjalkaa (4.8. Inkoo sekä 2.–11.10. Taivassalo ja samaksi yksilöksi tulkittu 13.10. Länsi-Turunmaa), valkoperäsirri (9.–10.7. Oulu), suippopyrstösirri (27.8.–4.9. Espoo), tiiralokki (10.10. Kalajoki), arokyyhky (29.7.–2.8. Lappeenranta), alppikiitäjä (8.8. Keuruu), mustakurkkurautiainen (4.–6.12. Pori), arotasku (9.–12.11. Heinola) sekä ruostesiipirastas (27.10.–2.11. Kemi).

    On mahdollista, että RK:n sihteerin käyttämä sähköpostiohjelma on kadottanut yksittäisiä havaintoilmoituksia. Jos olet lähettänyt lomakkeita osoitteella aksu.lehikoinen(at)gmail.com etkä ole saanut Aleksilta kuittausviestiä ilmoitusten perille tulosta, kannattaa varmistaa sihteeriltä viestin saapuminen ja tarvittaessa lähettää lomake uudelleen.

    RK:n seuraava kokous on 19.–20.3.2011, jolloin käsitellään viimeiset vuoden 2010 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.


    Tiedote 23.8.2010

    RK:n kokous Helsingissä 21.8.2010

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokous pidettiin 21.8.2010 Helsingissä.

    RK:n kokouksessa hyväksyttiin Suomelle uudeksi lintulajiksi munkkikorppikotka Aegypius monachus, joka havaittiin 19.–21.5.2010 ensin Mynämäellä ja sen jälkeen useassa paikassa etelärannikolla.  
     
    Munkkikorppikotkasta on aiemmin julkaistu maastamme D-kategoriaan sijoitettu havainto, joka sittemmin on kuitenkin uusintakäsittelyssä hylätty. Euroopan munkkikorppikotkat ovat pääosin paikkalintuja, mutta uusimmat satelliittitutkimukset ovat osoittaneet etenkin nuorten ja esiaikuisten aasialaisten lintujen liikkuvan jopa tuhansien kilometrien matkoja. Luoteis-Euroopassa havaitut munkkikorppikotkat on perinteisesti tulkittu häkkikarkureiksi tai siirtoistutuksista peräisin oleviksi. Istutetuilla linnuilla on yleensä värjättyjä siipisulkia (kuten esim. keväällä 2010 Tanskassa havaitulla linnulla), joista ne voidaan tunnistaa jopa yksilötasolla. Suomen linnulla ei ollut tällaisia värjättyjä sulkia, eikä sillä havaittu mitään karkuruuteen viittaavia tuntomerkkejä. Satelliittitutkimusten antamat tiedot ja vallinnut suursäätila puoltavat RK:n mielestä luonnonvaraista harhautumista, minkä johdosta havainto sijoitettiin A-kategoriaan. Luonnonvaraisesti tavatuksi tulkittujen lintulajien määrä (kategoriat A–C) maassamme on nyt 461.

    Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin maamme ensimmäinen havainto pikkuflamingosta Phoenicopterus minor (kaksi yksilöä Hangossa 27.5.2010). Euroopan pikkuflamingohavainnot on tulkittu kauttaaltaan tarhakarkureiksi, tosin Espanjassa kategoriointia harkitaan uudelleen. Itämeren alueella on kesällä 2010 seikkaillut kaksi pikkuflamingoa, joista toinen on karannut belgialaisesta lintutarhasta ja toisen alkuperästä ei ole tietoa. Suomenkin havainnon tulkittiin koskevan näitä lintuja, ja havainto sijoitettiin kategoriaan E.

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. pikkukanadanhanhi Branta hutchinsii (Kajaani 18.–19.7.2010; havainto sijoitettiin kategoriaan E), tumman värimuodon pikkukotka (Virolahti 17.5.2010), kaksi kääpiöhuittia (Hollola 15.–17.5.2010 ja Orivesi  29.6.–1.7.2010), tundravikla (Pori 14.5.2010), hietatiira (Lumijoki 17.6.–4.7.2010), arokiuru (Pello 20.–25.4.2010), kaksi rusorintakerttua (Helsinki 13.4.2010 ja Tampere 26.–30.4.2010) sekä kaksi mustapääsirkkua (Varkaus 15.–18.6.2010 ja Porvoo 1.7.2010).

     


    Tiedote 3.8.2010

    Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon

    William Velmala

    Yksi BirdLife Suomen rariteettikomitean (RK) tehtävistä on ylläpitää Suomessa tavattujen lintulajien luetteloa. Kyseinen lajiluettelo noudattaa tällä hetkellä voimassa olevan päätöksen mukaisesti eurooppalaisten rariteettikomiteoiden järjestön (AERC) taksonomisen komitean (TAC) suosittelemaa taksonomiaa.

    Euroopassa on useita kansallisia taksonomisia elimiä, jotka tulkitsevat taksonomisia tutkimuksia omalla tavallaan ja ylläpitävät siten hieman erilaisia lajilistoja. AERC TAC:in suositukset tähtäävät sen sijaan yhtenäiseen eurooppalaiseen lintujen luokitteluun, mikä oli suurin yksittäinen syy siihen, että Suomessa RK päätti aikanaan alkaa noudattaa sen suosituksia jonkun yksittäisen maan taksonomisen elimen sijaan.

    Suomen lajiluetteloa päivitettiin viimeksi joulukuussa 2003, heti TAC:in julkaistua ensimmäiset taksonomiset suosituksensa. Nyt TAC on julkaissut uusia suosituksia, jotka RK on päättänyt ottaa käyttöön saman tien.

    Uusien suositusten myötä Suomessa luonnonvaraisesti tavatuksi tulkittujen lintulajien luetteloon lisätään neljä uutta lajia, joita on aiemmin pidetty jonkin toisen lajin alalajina. Uudet lajit ovat kyhmypilkkasiipi (Melanitta deglandi, ennen pilkkasiiven alalaji), amerikanmustalintu (Melanitta americana, ennen mustalinnun alalaji), ruostesiipirastas (Turdus eunomus, ennen ruosterastaan alalaji) ja burjatianuunilintu (Phylloscopus plumbeitarsus, ennen idänuunilinnun alalaji). Näiden lajien lisäyksen myötä Suomessa tavattujen lintujen lajimäärä on 460 (kategoriat A, B ja C yhteensä). Lisäksi E-kategoriaan, johon sisältyvät ei-luonnonvaraiseksi luokitellut lajit, lisätään pikkukanadanhanhi (Branta hutchinsii, ennen kanadanhanhen alalaji).

    Kyhmypilkkasiiveltä on kuvattu kaksi alalajia, pohjoisamerikkalainen nimialalaji deglandi ja itäinen, Keski-Siperiasta Tyynenmeren länsirannalle esiintyvä stejnegeri. Suomessa laji on havaittu kerran: 27.5.–8.6.1996 Kemiönsaarella tavattiin alun perin lahnaverkkoon kiinni jäänyt koiras, jolla todettiin stejnegeri-alalajin piirteitä. Kyseessä oli ilmeisesti ensimmäinen kyseisen alalajin havainto Euroopassa. Sittemmin kyseinen alalaji on havaittu myös Puolassa. Nimialalajista deglandi tunnetaan Euroopassa muutamia havaintoja, esimerkiksi Islannissa se on havaittu viidesti.

    Amerikanmustalinnusta on Suomessa hyväksytty kaksi havaintoa. Molemmat koskevat keväistä koirasta: 3.5.1998 Inkoon Sommarö ja 30.4.2006 Kökar. Laji on viime vuosina tavattu Itämerelläkin useasti, ilmeisesti osittain määritystietouden lisääntymisen johdosta. Virossa laji on havaittu viisi ja Ruotsissa 11 kertaa. Amerikanmustalintu pesii paitsi Pohjois-Amerikan länsiosissa, myös Euraasian pohjoisosissa.

    Ruostesiipirastaalla on ollut jo kauan vakiintunut suomenkielinen nimi. Laji on havaittu Suomessa kuudesti, ensihavainto tehtiin 23.10.1980 Hangon lintuasemalla ja viimeisin 5.–11.1.2008 Pietarsaaressa. Ruostesiipirastas pesii Keski- ja Pohjois-Siperiassa. Ruosterastas Turdus naumanni, jonka alalajina ruostesiipirastasta ennen pidettiin, pesii ruostesiipirastasta etelämpänä, mutta lajit myös risteytyvät siellä missä niiden esiintymisalueet menevät päällekkäin. Ruosterastas on tavattu maassamme neljä kertaa. Tämän lajin ensihavainto tehtiin 27.4.1988 Raaseporin Karjaalla. Molemmat lajit ovat suurharvinaisuuksia Euroopassa, esim. Ruotsissa ei ole havaittu kumpaakaan lajia.

    Siperiassa pesivä burjatianuunilintu on tavattu Suomessa vain kerran: 2.–3.10.2002 Mustasaaren Östra Norrskärillä. Euroopassa laji on suurharvinaisuus. Se on nähty vain neljästi Brittein saarilla ja kahdesti sekä Ruotsissa että Alankomaissa.

    Uusien lintulajien suomenkieliset nimet ovat BirdLife Suomen nimistötoimikunnan hyväksymät.

    TAC:in esitys sisältää muun muassa myös kaksi sellaista uutta lajia, jotka ovat Suomessa tavattujen lajien entisiä alalajeja, mutta joita ei ole toistaiseksi tavattu Suomessa. Nämä ovat punakaularastas (Turdus ruficollis, ennen mustakaularastaan nimialalaji) ja kaukasianuunilintu (Phylloscopus nitidus, ennen idänuunilinnun alalaji).

    Uudet suositukset sisältävät myös muutoksia lintujen tieteellisiin nimiin, joista alla luetellut yhdeksän tapausta koskevat Suomen lajiluetteloa. Kuten pitkään harrastaneet saattavat huomata, osassa tapauksista otetaan ennenkin käytetty sukunimi uudelleen käyttöön. Alla olevassa listassa entinen nimi on esitetty suluissa.

    uivelo Mergellus albellus MERALB (Mergus albellus)
    pikkukotka Aquila pennata AQUPEN (Hieraaetus pennatus)
    pikkulokki Hydrocoloeus minutus HYDMIN (Larus minutus)
    tiiralokki Xema sabini XEMSAB (Larus sabini)
    hietatiira Gelochelidon nilotica GELNIL (Sterna nilotica)
    räyskä Hydroprogne caspia HYDCAS (Sterna caspia)
    pikkutiira Sternula albifrons STEALB (Sterna albifons)
    ruostepääsky Cecropis daurica CECDAU (Hirundo daurica)
    mustakaularastas Turdus atrogularis TURATR (Turdus ruficollis)

    Edellä on esitetty muutokset BirdLife Suomen webissä julkaisemaan Suomessa tavattujen lintulajien luetteloon. AERC TAC:in englanniksi julkaisemat suositukset ja niiden perustelut löytyvät osoitteesta www.aerc.eu.

     


    Tiedote 1.3.2010

    RK:n kokous Hangossa 27.-28.2.2010

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean 123. kokous pidettiin Hangon Tvärminnessä 27.-28.2.2010.

    British Birds -lehdessä vastikään julkaistun leppälinnun samamisicus-alalajin määritystä valottavan artikkelin johdosta Länsi-Turunmaan Jurmossa 29.4.2000 havaittu, aiemmin hyväksytty yksilö otettiin uusintakäsittelyyn ja hylättiin. Alalaji poistuu Suomessa havaittujen alalajien luettelosta. RK:lle on ilmoitettu tutkintaa varten myös kaksi muuta hyvin samannäköistä yksilöä, joiden ei myöskään tulkittu koskevan samamisicusta. RK on edelleen hyvin kiinnostunut tällaisten vaaleapaneelisten yksilöiden esiintymisestä maassamme ja toivoo kuvauksia hyvin dokumentoiduista yksilöistä.

    Mm. seuraavat suurharvinaisuuksia koskevat havainnot hyväksyttiin: suula (Luvia 28.7.2009), aavikkotylli (Närpiö 25.5.2009), keltajalkaviklo (Kokkola 17.-18.5.2009), tiiralokki (Lemland 3.10.2009), mongoliankirvinen (Taivalkoski 4.-6.11.2009), kalliopääsky (Porvoo 27.5.2009), mustakurkkurautiainen (Hanko 29.10.2009), kaksi nunnataskua (Tampere 18.-19.10.2009 ja Nokia 14.11.2009), kenttäkerttunen (Kristiinankaupunki 12.10.2009), tulipäähippiäinen (Länsi-Turunmaa 24.10.2009) ja rusko-/mustapääsirkku (Länsi-Turunmaa 28.9.-8.10.2009).

    Lappeenrannassa huhtikuussa 2009 tavattu, balkaninsieppona ilmoitettu lintu jätettiin toistaiseksi pöydälle, koska lintua koskeva kirjeenvaihto eri asiantuntijoiden kanssa on edelleen kesken.

    Rariteettikomitean seuraava kokous pidetään alustavasti elokuun loppupuolella. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle heinäkuun loppuun mennessä, jotta ne ehtisivät käsittelyyn. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta.

     


    Tiedote 8.2.2010
    RK:n kokous Helsingissä 6.2.2010

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokous pidettiin 6.2.2010 Helsingissä.

    Maalle uutena lajina A-kategoriaan hyväksyttiin amerikankurmitsa Pluvialis dominica (Hailuoto 18.-27.10.2009). Tämän lisäyksen jälkeen maassamme on havaittu hyväksytysti 456 lintulajia (kategoriat A, B, C yhteensä).

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. ruskosotka (Hamina 26.-28.4.2009), kaksi havaintoa pronssi-iibiksestä (Himanka 8.10.2009 ja Virrat 9.10.2009), arohiirihaukka (Parikkala 24.5.2009), aropääskykahlaaja (Salo 6. -8.7.2009), keltajalkaviklo (Lempäälä 26.5.-1.6.2009; tulkittiin koskevan samalla paikalla 3.-27.6.2008 havaittua yksilöä), idänturturikyyhky (Kuhmo 5.1.-20.3.2009 ja sama yksilö Suomussalmi 24.4.-2.5.2009), nunnatasku (Mustasaari 2.-6.10.2009), kirjorastas (Kalajoki 4. ja 7.6.2008 sekä 14.-27.6.2009, havaintojen tulkittiin koskevan samaa yksilöä), rusorintakerttu (Inari
    16.5.2009) sekä valkopäätiainen (kaksi yksilöä, Kalajoki 22.-25.10.2009 ja kaksi yksilöä, Siikajoki 29.11.2009).

    Rariteettikomitean seuraava kokous pidetään 27.-28.2.2010. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle välittömästi, jotta ne ehtisivät käsittelyyn. Mahdolliset paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta.

     


    Tiedote 7.12.2009

    AERC:n kokous Belgiassa 27.-29.11.

    Visa Rauste

    AERC (Association of European Rarities Committees) piti kahdeksannen kokouksensa 27.-29.11.2009 Blankenbergessä Belgiassa. Edellisestä oli kulunut jo 6 vuotta. Nyt paikalla oli 16 edustajaa 9 maasta (Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Luxemburg, Portugali, Ranska, Suomi, Sveitsi ja Unkari), Suomesta RK:n puheenjohtaja Visa Rauste.

    Käsitellyistä asioista näkyvin ja tärkein oli AERC:n taksonomisen komitean (TAC) tilanne. Komitea toimi aktiivisesti vuosina 2001-2003 Gunter de Smetin johdolla ja tuotti suosituksen, joka otettiin nopeasti lähes 20 maan kansallisten lajilistojen pohjaksi, Suomessakin 1.12.2003.

    Komitean piti jatkaa työtään, mutta siitä on tämän jälkeen kuulunut niukasti de Smetin jätettyä puheenjohtajan tehtävän. Nyt saatiin vahvistus sille, ettei toiminta ole ollut täysin pysähdyksissä, vaikka julkaisuja ei olekaan tullut. Uusi suositus on valmistumaisillaan, ja se on tarkoitus julkaista pian, tosin vuoden 2003 laajaa versiota huomattavasti suppeammassa muodossa. Aikatauluksi luvattiin loppuvuotta 2009, mutta tämän pitävyydestä ei tietenkään ole täyttä varmuutta. Kansallisia listoja ylläpitävät toimielimet (Suomessa RK) ottavat suositukseen kantaa, kun se on julkaistu.

    TAC jatkaa toimintaansa Pierre-André Crochet'n ja Laurent Ratyn vetämänä. Toiminnan yksityiskohdat muuttuvat hieman vuonna 2001 määritellyistä ja ne, mukaan lukien tulevat aikataulut, tarkentuvat vuoden 2010 aikana.

     

     Tiedote 16.11.2009

    RK:n kokous Helsingissä 14.11.2009

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokous pidettiin 14.11.2009 Helsingissä.

    Maalle uutena lajina A-kategoriaan hyväksyttiin ylänkötylli Charadrius mongolus (Kristiinankaupunki 22.-25.7.2009). Tämän lisäyksen jälkeen maassamme on havaittu hyväksytysti 455 lintulajia (kategoriat A, B, C yhteensä).

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. sinisiipitavi (Jalasjärvi 23.5.-1.6.2009), amerikantukkasotka (Uusikaupunki 26.4.2009), suula (Lemland 16.8.2009), rääkkähaikara (Heinola 2.6.2009), silkkihaikara (Pori 13.5.2009), pikkukotka (Hamina 26.5.2009), neitokurki (Lumijoki-Tyrnävä 31.5.-2.6.2009), arohyyppä (Siuntio 6.5.2009), eskimosirri (Pori 30.9.-4.10.2009), mongoliankirvinen (Kristiinankaupunki 13.10.2007), arotasku (Lemland 17.10.2009), kenttäkerttunen (Hanko 20.-22.10.2009) ja siperianuunilintu (Lemland 16.10.2009).

    Sähköisenä palautettavien lomakkeiden osuus on jo lähes 90 % kaikista havaintoilmoituksista, mikä helpottaa olennaisesti sihteerin työtä ilmoitusten käsittelyn komiteassa tapahtuessa nykyisin kokonaan sähköisesti. Ilmoituksiin liittyvät kuvat tulisi lähettää omina tiedostoinaan (ei lomakkeisiin "upotettuina"). Mikäli lomakkeella ainoastaan viitataan internetissä oleviin kuviin, tulisi lomakkeella olla tarkka linkki suoraan webin kuviin, eikä vain mainintaa "kuvia Tarsigerissa", "kuvia Bongariliiton sivuilla" tai pahimmillaan "kuvia netissä".

    Rariteettikomitean seuraava kokous pidetään helmikuun alussa 2010. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään 10.1., jotta ne ehtisivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

     


     

    Tiedote 30.3.2009
    RK:n kokous Lammilla 28.-29.3.2009

    Jyrki Normaja

    RK:n kaksipäiväisessä kokouksessa Lammilla käsiteltiin viimeiset kesällä ilmestyvään vuoden 2008 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot. Maalle uutena alalajina hyväksyttiin kaksi havaintoa tiltaltin nimialalajista Phylloscopus collybita collybita (Lågskär 23.5.2006 ja Hanko 5.10.2007). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. arohiirihaukka (Kontiolahti 17.6.2008), tundravikla (30.9.2008 Kauhajoki), keltajalkaviklo (Lempäälä 3.-27.6.2008), kaksi tiiralokkia (Korppoo 3.10.2008 ja Utajärvi 21.-29.10.2008), pohjankiisla (Inari 13.7.2008), idänturturikyyhky alalajia meena (Kittilä 27.10.-11.11.2008), aavikkotasku (Lahti 6.12.2008), nunnatasku (Oulu 7.-14.11.2008) ja punapäälepinkäinen (Kokkola 8.-22.7.2008). RK kiittää kaikkia lomakkeensa ajallaan toimittaneita havainnoitsijoita, ilman teidän panostanne katsauksen tekeminen Euroopan nopeimmalla aikataululla ei olisi mahdollista!

    RK:n sihteeri Aleksi Lehikoisen osoite on muuttunut. Uusi osoite on Törvessillantie 63, 10300 KARJAA. Myös sähköpostiosoite muuttuu, uusi osoite on aksu.lehikoinen(miuku)gmail.com. Puhelinnumerot pysyvät ennallaan.

     

     Tiedote 7.1.2009

    RK:n kokous Helsingissä 6.1.2009

    Jyrki Normaja

    RK käsitteli vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 72 uutta havaintoilmoitusta pöydällä olleiden havaintojen lisäksi.

    Suomelle uutena lajina hyväksyttiin viirukerttuli Dendroica striata Korppoon Utöstä 23.10.2008. Havainto sijoitettiin kategoriaan A, eli havainnon tulkittiin koskevan ilmeisesti luonnonvaraisesti harhautunutta lintua. Maassamme on nyt havaittu hyväksytysti 454 lintulajia (kategoriat A,B,C yhteensä).

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia kategoriassa A olivat mm. silkkihaikara (Säkylässä 2.6.2008), pikkutrappi (Lapinjärvellä 7.-8.10.2008), tundravikla (Siikajoella 27.9.2008), mustanmerenlokki (Korppoon Utössä 26.6.2008), kaksi lunnia (Kristiinankaupungissa 17.5.2008 ja Kokkolassa 7.10.2008), rusorintakerttu (Korppoon Utössä 11.5.2008), siperianuunilintu (Hangossa 9.10.2008) sekä mäntysirkku (Kirkkonummella 25.1.-8.4.2008).

    Myös joitakin havaintoja harvinaisista alalajeista oli käsiteltävissä lomakkeissa. Suomen ensimmäinen vanha (+1kv) islandica-alalajin mustapyrstökuiri (Kotkassa 26.-28.4.2008) hyväksyttiin. Varsin tiukkaan linjaan tristis-tiltaltin hyväksymisessä (aiemmin maastamme hyväksytyt havainnot ovat koskeneet pyydystettyjä yksilöitä) tehtiin nyt ensimmäinen lievennys, kun kuvin ja äänittein erinomaisesti dokumentoitu maastoyksilö (Kuusamossa 12.-14.6.2008) hyväksyttiin.

    Syksyllä lanseerattu uusi havaintoilmoituslomake on otettu ilahduttavan laajasti käyttöön. RK on uuden lomakkeen myötä siirtynyt havaintojen sähköiseen käsittelyyn, eikä lomakkeita enää tulosteta ja kopioida jäsenille. Tämän takia toivommekin mahdollisimman monen havaintoilmoituksen tulevan jatkossa sähköisenä. Myös paperilla tulevat lomakkeet muunnetaan sähköiseen muotoon, joten ainakaan ei kannata ensin tulostaa tietokoneella tehtyä lomaketta ja lähettää sitä vasta sitten komitealle! RK toivoo myös, että liitetiedostot (kuvat, äänitteet ym.) lähetettäisiin omina, erillisinä tiedostoinaan eikä upotettuna esim. Word-dokumenttiin.

    Seuraava RK:n kokous on 28.-29.3.2009. Tässä kokouksessa käsitellään viimeiset vuoden 2008 RK-katsaukseen ehtivät havainnot. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään 28.2., jotta ne ehtisivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

     


    Tiedote 2.9.2008

    RK:n kokous Helsingissä 30.8.2008

    Jyrki Normaja

    RK käsitteli elokuun kokouksessaan 52 uutta havaintoilmoitusta sekä pöydällä olleita havaintoja.

    Suomelle uutena lajina hyväksyttiin harrastajien piirissä ehdottomasti kuluneen vuoden suosituin lintu, siperiankurppa Gallinago megala Tohmajärveltä 13.6.-6.7.2008. Havainto sijoitettiin kategoriaan A, eli havainnon tulkittiin koskevan ilmeisesti luonnonvaraisesti harhautunutta lintua. Siperiankurpan lisäys nostaa maassamme havaittujen lintulajien määrän 453:en (kategoriat A,B,C yhteensä).

    Maalle uutena alalajina hyväksyttiin lumihanhen alalaji atlanticus ("Greater Snow Goose") Hailuodosta 13.4.-2.5.2007.

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia kategoriassa A olivat mm. amerikantukkasotkat (Salossa 25.-29.4.2008 ja Helsingissä 14.5.2008), mustakaulauikku (Iissä 25.5.2008), myrskylintu (Utsjoella 7.7.2008), silkkihaikara (Tammisaaressa 19.-20.5.2008), pitkäjalka (todennäköisesti sama Vammalassa 16.5.2008 ja Porissa 17.5.-11.6.2008), ruostesiipirastas (Pietarsaaressa 5.-11.1.2008) ja aavikkotulkku (Nauvossa 7.6.2008).

    Kategoriassa D hyväksyttiin harjakoskelo (Korppoossa 9.-14.4.2008) ja kategoriassa E maamme toinen punatavi (Helsingissä 18.5.2008) sekä aavikkohaukka (Kuopiossa 1.8.2007). Kategoriassa D ollut Suomen ainoa havainto munkkikorppikotkasta (n. 10.-24.6.1976) käsiteltiin uudelleen ja hylättiin. Munkkikorppikotka poistetaan siis Suomen lajiluettelosta, mutta lajin ollessa D-kategoriassa poisto ei vaikuta maassamme havaittujen lintulajien määrään.

    RK:n verkkosivuille  on lisätty kaikki vanhat RK-katsaukset komitean perustamisesta asti. Katsaukset löytyvät linkistä Julkaistuja RK-katsauksia.

    Havaintoilmoituslomaketta on viimeksi uudistettu kymmenen vuotta sitten. Etenkin sähköisen viestinnän ja digitaalisten tallenteiden kehittyminen on johtanut siihen, ettei lomake tai ainakaan sen täyttöohjeet ole olleet enää ajan tasalla. Tämän takia RK on päättänyt uusia lomakkeen ja täyttöohjeet. Uusi lomake ohjeineen löytyy myös RK:n verkkosivuilta. RK toivoo, että uusi havaintoilmoituslomake otetaan käyttöön heti.

    RK toivoo myös, että mahdollisimman monet havaintoilmoitukset palautettaisiin jatkossa sähköisesti, samalla sähköpostiviestillä sekä alueelliselle harvinaisuuskomitealle että RK:n sihteerille. Uusista täyttöohjeista löytyy toivomuksia mm. käytettävistä tiedostomuodoista ja liitetiedostojen käsittelystä.

    Seuraava RK:n kokous on 6.1.2009. Kokoukseen toivotaan saatavan mahdollisimman kattavasti vuoden 2008 harvinaisuushavainnot. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille että alueelliselle harvinaisuuskomitealle viimeistään 20.11., jotta ne ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.


    Tiedote 31.3.2008

    RK:n kokous Hangossa 29.-30.3.2008

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kaksipäiväisessä kokouksessa Hangon Tvärminnessä käsiteltiin pöydällä olleiden havaintojen lisäksi 95 uutta havaintoilmoitusta.

    Suomelle uudeksi lintulajiksi hyväksyttiin siperiansirri Calidris subminuta (Kotka 26.-28.6.2007). Lisäys nostaa maassamme tavattujen lintulajien määrän 452:een (kategoriat A, B, C). Myös maamme toinen harakkakäki Clamator glandarius (Hanko 14.8.2007) hyväksyttiin, mikä nostaa lajin A-kategoriaan (aiemmin B).

    Muita kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. pronssi-iibis (Tammisaari 27.-28.9.2007), pikkutrappi (Perniö 26.8.2007), ruusulokki (Lappeenranta 31.12.2007), lunni (Korppoo 2.-3.2.2008), vihertikka (Kesälahti 31.5.2007), arokiuru (Pori 7.11.2007), kaksi mongoliankirvistä (Hanko 24.10.-12.11.2007 sekä Pyhtää 12.11.2007), arotasku (Siikajoki 6.10.2007), aavikkotasku (Korppoo 27.3.2007) ja siperianuunilintu (Pori 2.-3.10.2007).

    Sen sijaan havaintoa iberiantiltaltista Phylloscopus ibericus (Hanko 27.5.2007) ei hyväksytty, sillä linnun höyhenestä tehty DNA-analyysi osoittaa, ettei kyseessä ole puhdas iberiantiltaltti.

    Antero Lindholm luopui tässä kokouksessa komitean jäsenyydestä. Rariteettikomitea kiittää Anteroa pitkästä ja esimerkillisesti hoidetusta työrupeamasta komiteassa. Antero valittiin RK:an vuonna 2000, komitean sihteerinä hän toimi syksystä 2005 lähtien tähän kokoukseen asti.

    Uutena sihteerinä aloittaa Aleksi Lehikoinen, jonka yhteystiedot ovat seuraavat:

    Aleksi Lehikoinen
    Norkkokuja 3 B 29
    00790 Helsinki
    aleksi.lehikoinen(at)helsinki.fi
    Puh. 045-1375732

    Pienenä lomakkeiden täyttöön liittyvänä yksityiskohtana RK toivoo, että havaintoilmoituksiin liittyvät digitaaliset valokuvat lähetettäisiin jatkossa omina tiedostoinaan, eikä niitä "upotettaisi" Word-lomakkeeseen.

    RK:n seuraava kokous on 30.8.2008. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n että alueellisen harvinaisuuskomitean sihteerille viimeistään 10.7., jotta ne ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.


    Tiedote 5.3.2008

    Aleksi Lehikoinen rariteettikomiteaan

    Jyrki Normaja

    BirdLife Suomen rariteettikomitean uudeksi jäseneksi on valittu Aleksi Lehikoinen Helsingistä.

    29-vuotias Lehikoinen on biologian jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut pitkään Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n aluerariteettitoimikunnassa ja on nykyisin Tringan ART:n puheenjohtaja. Aleksi on myös kirjoittanut runsaasti artikkeleita Linnut-lehteen sekä muihin lintulehtiin ja tieteellisiin julkaisuihin.

    Aleksi Lehikoinen tulee ottamaan vastaan komitean sihteerin tehtävät RK:n seuraavan kokouksen jälkeen, sillä Antero Lindholm eroaa sihteerin tehtävästä ja rariteettikomitean jäsenyydestä seuraavan RK-katsauksen valmistuttua.

     

    Tiedote 8.1.2008

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 5.1.2008

    Jyrki Normaja

    RK käsitteli kokouksessaan pöydällä olleiden havaintojen lisäksi 77 uutta ilmoitusta.

    Maalle hyväksyttiin kaksi uutta lajia, tosin molemmat kategoriaan E: savannihaikara Ciconia abdimii Posiolta 2.7.2007 ja sama yksilö Rovaniemeltä 9.7.-2.8.2007 sekä kiinanriisihaikara Ardeola bacchus Rautavaaralta 17.-19.7.2007.

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. amerikantukkasotka (Hailuoto 2.-14.5.2007), ruskohaikara (Siuntio 28.9.2007), pronssi-iibis (Hanko 27.9.2007), hanhikorppikotka (Kerava 22.4.2007 ja Tammela 24.4.2007), pikkukotka (Siilinjärvi 12.5.2007), aavikkohaukka (Korppoo 4.-7.6.2007), pikkutrappi (Dragsfjärd 5.-13.9.2007 ja Lappi 22.-25.9.2007; eri yksilöiden lukumäärä vielä tutkittavana), aropääskykahlaaja (Joutseno 11.8.2007), valkoperäsirri (Outokumpu 12.9.2007), etelänharmaalokki (Turku 25.7.-4.9.2007), arotasku (Dragsfjärd 29.9.2007), vaaleakultarinta (Pori 3.-4.7.2007) sekä ruostekurkkusirkku (Kökar 8.-10.5.2007).

    Seuraava RK:n kokous ja samalla viimeinen mahdollisuus saada harvinaisuushavainnot ajallaan vuoden 2007 katsaukseen on maaliskuun lopussa. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n että alueellisen harvinaisuuskomitean sihteerille viimeistään 20.2.2008, jotta ne ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

     


    Tiedote 18.8.2007

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 18.8.2007

    Jyrki Normaja

    RK käsitteli kesäkokouksessaan pöydällä olleiden havaintojen lisäksi 68 uutta ilmoitusta.

    Suomelle uutena lajina hyväksyttiin välimerenlokki Larus audouinii Espoosta 24.6.2007. Havainto sijoitettiin kategoriaan A, eli havainnon tulkittiin koskevan ilmeisesti luonnonvaraisesti harhautunutta lintua. Nyt maassamme on tavattu hyväksytysti 451 lintulajia (kategoriat A,B,C yhteensä).

    Muut käsittelyssä olleet maan ensihavainnot (iberiantiltaltti Phylloscopus ibericus Hangosta 27.5.2007 ja amerikanhuitti Porzana carolina Salosta 2.6.2007) jäivät vielä toistaiseksi pöydälle.

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. sinisiipitavi (Iitti 26.4.2007), ruskosotka (Helsinki 27.4.2007), mustakaulauikku (Närpiö 7.5.2007), hanhikorppikotka (Pernaja ja Nurmijärvi 22.4.2007 sekä Mynämäki 1.5.2007), pikkukotka (Lappeenranta 13.6.2006), tundravikla (Lohtaja 17.9.2006), tundrakurppelo (Outokumpu 7.7.2007), kenttäkerttunen (Lemland Lågskär 27.5.2007), kaksi rusorintakerttua (Korppoo Jurmo 6.5.2007 ja Hanko lintuasema 29.5.2007), valkopäätiainen (Salla 28.1.-7.2.2007), ruostekurkkusirkku (Lohtaja 14.5.2007) sekä mustapääsirkku (Korppoo Jurmo 21.5.2007).

    Seuraava RK:n kokous on 5.1.2008. Kokoukseen toivotaan saatavan mahdollisimman kattavasti vuoden 2007 harvinaisuushavainnot. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n että alueellisen harvinaisuuskomitean sihteerille viimeistään 15.11., jotta ne ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

    RK:lta tai sen jäseniltä pyydetään usein pikapäätöstä tai -kommenttia lajin kategoriastatuksesta, kun Suomessa on nähty uusi lintulaji. Valitettavasti RK ei vastaisuudessakaan pysty palvelemaan harrastajakenttää tällä tavalla. Kategoriaratkaisut ovat usein erityisen vaikeita ja edellyttävät laajaa kirjeenvaihtoa ja erilaisiin tietolähteisiin perehtymistä, mikä vie väistämättä aikaa. Mahdollisimman perusteellisesta valmistelusta huolimatta monet kategoriaratkaisut ovat saaneet ja varmaan tulevaisuudessakin saavat aivan perusteltujakin vastaväitteitä harrastajakentältä.

    Sen sijaan RK:n suunnitelmissa on nykyaikaistaa ja nopeuttaa normaalien määritystä koskevien ratkaisujen tekemistä. Etenkin hyvien valokuvadokumenttien tukemat havainnot voitaisiin jo nyt ratkaista ilman kokousta, mutta käsityönä tehtynä tämä lisäisi kohtuuttomasti sihteerin ennestäänkin raskasta työtaakkaa. RK toivoo saavansa käyttöönsä sähköisen tietojärjestelmän lähivuosina, minkä jälkeen "selvien" havaintojen hyväksyminen voisi parhaassa tapauksessa tapahtua jopa muutamassa päivässä tai viikossa.

     


    Tiedote 26.3.2007

    Rariteettikomitean kokous Hangossa 24.-25.3.2007

    Jyrki Normaja

    RK:n kaksipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleiden havaintojen lisäksi 111 uutta ilmoitusta.

    Maalle uutena alalajina hyväksyttiin mustapyrstökuirin alalaji islandica (Hanko 11.-24.9.1999). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. keisarikotka (Hailuoto 20.5.2006), arohiirihaukka (Hanko 14.-15.9.2006), läntiseen alalajiryhmään graellsii/intermedius kuuluva selkälokki (Tampere ja Lahti 26.5.-4.6.2006), "atlantinselkälokki" Larus fuscus graellsii (Joensuu 22.-28.8.2006), "tanskanselkälokki" Larus fuscus intermedius (Oulu 29.7.2006), lunni (Kesälahti 22.10.2006), peräti kolme idänturturikyyhkyä (Ilomantsi alalajia meena 16.-17.5.2006, Rauma meena 5.-19.11.2006 ja Kristiinankaupunki orientalis 12.-19.11.2006), kaksi taigakirvistä (Signilskär 26.9.2006 ja Kustavi 8.10.2006), etelänisolepinkäinen (alalajia pallidirostris, Dragsfjärd 20. -22.5.2006), ruostesiipirastas (Pori 30.12.2006-7.1.2007) ja valkopäätiainen (Oulu 6.12.2006-31.1.2007).

    Pöydällä olleiden havaintojen nippu supistui huomattavasti, kun 1kv etelänharmaalokkien havainnot käsiteltiin loppuun. Tämän seurauksena Suomen ensihavainto etelänharmaalokista muuttuu: ensimmäinen havainto on Anjalankoskelta 10.8.-11.9.1999. Lisäksi hyväksyttiin 13 muuta 1kv yksilöä. Näin ollen maassamme tavattujen etelänharmaalokkien kokonaisyksilömäärä nousee kolmesta 17:ään.

    Myös muutamien jo aiemmin hyväksyttyjen havaintojen käsittelyä jatkettiin. Suomen ensimmäisen pynapyrstölepinkäisen (Kokkola, Mallot 11.-14.5.1980) alalajiksi hyväksyttiin isabellinus. Laulusta tehtyjen sonogrammien analysoinnin jälkeen Porvoossa 4.6.2006 havaittu, aiemmin vuori/balkaninuunilintuna hyväksytty lintu hyväksyttiin nyt vuoriuunilintuna Phylloscopus bonelli. Porissa 30.-31.10.2006 havaittu kivikkosirkku hyväksyttiin koiraana nahkakokoelmiin tutustumisen jälkeen.

    Taivalkoskelta 3.11.2006 löydetty tornipöllö hyväksyttiin 2kv koiraana. Tornipöllön alalajittaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin mitä perinteiset kenttäoppaat antavat ymmärtää. Guttatan ("ruskeavatsaiset") ja alban ("valkovatsaiset") alalajien sisällä on suurta muuntelua. Alalajien välinen risteytymisvyöhyke on leveä (jopa 500 km), eivätkä tornipöllöt preferoi tietyn värisiä pariutumiskumppaneita, joten eri väriset tornipöllöt ja siten eri alalajin yksilöt pariutuvat täysin sattumanvaraisesti keskenään. Taivalkosken linnun alalaji katsottiin parhaaksi jättää määrittämättä.

    Pöydälle jäivät vielä mm. Oulaisten mäntysirkku ja kaksi havaintoa "englanninvästäräkistä" Motacilla alba yarrellii. Ongelmana yarrelliin määrityksessä ovat sen ja nimialalajin väliset risteymät, joita on enenevässä määrin havaittu mm. Etelä-Ruotsissa ja Suomestakin tunnetaan muutama havainto alalajien välimaastoon jäävistä yksilöistä. RK toivookin kuvia tai kuvauksia (myös vanhoista havainnoista) sellaisista västäräkeistä, joilla on nimialalajista poikkeavia piirteitä, mutta joita ei kuitenkaan ole ilmoitettu RK:lle yarrelliina. Useimmiten välimuotoisilla linnuilla päälaen musta jatkuu niskasta selän puolelle, eikä pääty terävärajaisesti kuten yleensä nimialalajin koirailla. Kuvat tai kuvaukset tällaisista västäräkeistä voi lähettää suoraan Jyrki Normajalle (etunimi.sukunimi@pp.inet.fi), Maskunkatu 15, 20400 TURKU.

    RK:n seuraava kokous on 18.8.2007. Sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n että alueellisen harvinaisuuskomitean sihteerille viimeistään 30.6., jotta ne ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.

     


    Tiedote 7.3.2007

    Rariteettikomitean ja alueellisten rariteettikomiteoiden yhteiskokous 24.-25.2.2007

    Jyrki Normaja

    RK ja yhdistysten alueelliset harvinaisuustoimikunnat pitivät yhteiskokouksen Kiljavalla 24.-25.2.2007. Paikalla oli viisi Rariteettikomitean jäsentä sekä 27 alueellisten komiteoiden tai havaintotoimikuntien jäsentä tai aluevastaavaa yhteensä 14 eri paikallisyhdistyksestä.

    Kokoontumisen tarkoituksena oli edistää RK:n ja alueellisten komiteoiden yhteistoimintaa, käsitellä RK:n 1.1.2007 lajilistaltaan pudottamien seitsemän lajin hyväksymiskriteereitä sekä keskustella Tiira-havaintokannan käyttömahdollisuuksista komiteakäsittelyssä. Lisäksi käsiteltiin alueellisten komiteoiden välistä yhteistyötä, Linnut-vuosikirjassa ilmestyvää pikkuharvinaisuuskatsausta sekä karkulaisongelmaa.

    Alueellisten komiteoiden paikallistuntemuksesta on usein hyötyä RK:lle sen käsitellessä havaintoja, ja RK on jo aiemminkin toivonut alueellisilta komiteoilta lausuntoja havainnoista. RK:n sääntöjen mukaan nykyisinkin havainnot tulisi lähettää "RK:lle pääsääntöisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta, joka antaa siitä lausunnon". Näin tulee toimia jatkossakin paperilla palautettavien havaintoilmoitusten kanssa. Kun nykyisin suurin osa tarkastettavaksi tulevista lomakkeista palautetaan jo sähköisesti, toivotaan havainnoitsijoiden lähettävän lomakkeen samalla sähköpostiviestillä sekä alueellisen komitean että Rariteettikomitean sihteereille.

    Vuodesta 1999 lähtien julkaistua pikkuharvinaisuuskatsausta on tehty käytännössä samalla porukalla alusta asti. Kokouksessa sovittiin kirjoittajakunnan vaihtamisesta 2007-2008 aikana (uusia kirjoittajia Janne Aalto, Pirkka Aalto, Andreas Uppstu ja Roni Väisänen). Ongelmaksi todettiin myös pikkuharvinaisuuskatsauksen ja RK-katsauksen eriaikainen ilmestyminen: vuoden 2006 RK-katsaus ilmestyy vuoden 2007 kesällä Linnut-vuosikirjassa, ja samassa julkaisussa on vuotta vanhempi pikkuharvinaisuuskatsaus. Päätettiin kuroa aikatauluero kiinni vuoden 2007 havainnoista lähtien, eli vuoden 2008 kesällä ilmestyvässä Linnut-vuosikirjassa ovat pikkuharvinaisuuskatsaukset vuosilta 2006-2007. Tämä edellyttää aktiivisuutta sekä kaikilta havainnoitsijoilta että alueellisilta rariteettikomiteoilta. Jatkossa kaikkien harvinaisuushavaintojen palautuksen deadline tulee olemaan 31.1. havaintovuotta seuraavana vuotena. Eli vuoden 2007 tarkastettavat havainnot tulee palauttaa viimeistään 31.1.2008 mennessä, jotta ne ehtivät mukaan katsauksiin. Luonnollisesti on toivottavaa, että lomakkeet palautetaan mahdollisimman pian havainnon teon jälkeen (esimerkiksi suurharvinaisuuksien käsittely saattaa kestää, jos havaintoon tai lajinmääritykseen tarvitaan vaikkapa asiantuntijalausuntoja ulkomailta).

    Mahdollisten tarhakarkulaisten sijoittamisesta eri kategorioihin keskusteltiin. Todettiin tärkeäksi alueellisten komiteoiden välinen yhteistyö, jotta esim. useammalla toimialueella havaittu lintu sijoitettaisiin samaan kategoriaan eri alueilla. Pääsääntönä todettiin noudatettavan RK:n ylläpitämää Suomessa tavattujen lintujen lajiluetteloa http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml. Lintulajille em. luettelossa annetusta kategoriasta poiketaan vain, mikäli on suoranaisia todisteita linnun tarhakarkulaisuudesta.

    Tiira-havaintotietokantaan pyritään rakentamaan "komiteaominaisuuksia". Pyritään esim. tekemään ilmoitus (pop-up ikkuna tms.), joka kertoisi havainnoitsijalle hänen tallentamansa havainnon olevan RK:n tai alueellisen komitean tarkastettava. Tarkoituksena on myös saada Tiira ja harvinaisuuskatsaukset sisällöltään yhteneviksi, jolloin hyväksyttyjen havaintojen haku tulee helpottumaan. Myös vanhat RK-havainnot tultaneen siirtämään Tiiraan, jolloin kaikille Tiira-käyttäjille avautuu tietokantapohjainen hakumahdollisuus hyväksyttyihin RK-havaintoihin kautta aikojen.

     


    Tiedote 11.12.2006

    Rariteettikomitean kokous 9.12.2006

    Jyrki Normaja

    RK:n kokouksessa 9.12.2006 käsiteltiin pöydällä olleiden lomakkeiden lisäksi 66 uutta ilmoitusta.

    Uutena lintulajina Suomen lajilistalle hyväksyttiin kivikkosirkku Emberiza buchanani (Pori 30.-31.10.2006). Havainto sijoitettiin kategoriaan A, eli havainnon tulkittiin koskevan ilmeisesti luonnonvaraisesti harhautunutta lintua. Nyt maassamme on tavattu hyväksytysti 450 lintulajia (kategoriat A,B,C yhteensä). Maalle uutena lajina hyväksyttiin myös havainto eskimohanhesta Anser rossii (Iitti 1.-9.10.2006). Tämä havainto sijoitettiin kuitenkin muidenkin Pohjois-Euroopan maiden (mm. Ruotsi ja Viro) omaksuman linjan mukaisesti kategoriaan E.

    Maalle uutena alalajina hyväksyttiin kanadanhanhen alalaji minima (Parikkala 3.-7.10.2006). Aiemmin maastamme on kolme hyväksyttyä havaintoa pienikokoisesta kanadanhanhesta. Kuten aiemmatkin pieniä kanadanhanhia koskevat havainnot, sijoitettiin tämäkin lintu kategoriaan E.

    Muista suurharvinaisuuksista kokouksessa hyväksyttiin havainnot lehmähaikarasta (Ylivieska 5.-8.10.2006 ja Rovaniemi 9.-18.10.2006). Havaintojen tulkittiin koskevan samaa yksilöä. Suomen aiemmista kahdesta havainnosta toinen on sijoitettu kategoriaan A ja toinen kategoriaan E. Vuoden 2006 lintu tulkittiin luonnonvaraiseksi ja havainto sijoitettiin kategoriaan A. Lisäksi hyväksyttiin mm. arokotka (Oulun seutu 27.-30.5.2006), pääskykahlaajalaji (Alastaro 27.9.2006), kaksi tundraviklaa (Pori 11.-19.8.2006 ja Espoo 25.-26.9.2006), kaksi isokihua (Nurmo 30.9.2006 ja Kirkkonummi 12.10.2006), tiiralokki (Taipalsaari 20.8.2006), tornipöllö (Taivalkoski 3.11.2006) ja mustakaularastas (Porvoo 10.4.2006). Myös havainto vuori-/balkaninuunilinnusta (Porvoo 4.6.2006) hyväksyttiin. Tutkimukset jatkuvat edelleen siitä, voidaanko yksilö määrittää lajitasolle asti.

    RK:n seuraava kokous on 24.-25.3.2007, jolloin käsitellään viimeiset kesällä ilmestyvään vuoden 2006 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot. Lomakkeet tulee toimittaa aluevastaaville tai alueellisille harvinaisuuskomiteoille tammikuun loppuun mennessä, jotta ne ehtivät RK:n sihteerille viimeistään helmikuun lopussa.

     


    Tiedote 26.8.2006

    Rariteettikomitean kokous 26.8.2006

    Jyrki Normaja

    RK:n kokouksessa 26.8.2006 käsiteltiin 81 uutta ilmoitusta pöydällä olleiden lisäksi. Harvinaisimmat hyväksytyt lajit olivat maamme toinen keltajalkaviklo (Köyliö 17.5.2006), ruusulokki (Kirkkonummi 2.5.2006), amerikantukkasotka (Anjalankoski 21.6.-4.7.2006) sekä isohaarahaukka (Korppoo 17.5.2006 sekä Eckerö ja Hammarland 19.-21.5.2006, havaintojen tulkittiin koskevan samaa yksilöä). Lisäksi hyväksyttiin alalajiharvinaisuuksista mustalinnun americana-alalaji (Kökar 30.4.2006) sekä keltapäinen keltavästäräkki (lutea/flavissima, Hanko 11.-15.7.2006).

    RK:n tarkastettavien lajien listalta siirretään alueellisten harvinaisuuskomiteoiden vastuulle 1.1.2007 seuraavat lajit: amerikanjääkuikka, arosuohaukka (naaraat ja nuoret, koiraathan ovat jo aiemminkin olleet aluekomiteoiden listoilla), pikkukiljukotka, valkosiipitiira, lyhytvarvaskiuru, ruokosirkkalintu, viirusirkkalintu ja sepelsieppo.

    RK:n seuraava kokous pidetään 9.12.2006. Lomakkeet tulee toimittaa alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tai aluevastaavien kautta Antero Lindholmille marraskuun puoliväliin mennessä, jotta ne ehtisivät mukaan kokoukseen.

     


    Tiedote 26.3.2006

    Rariteettikomitean kokous Hangossa 25.-26.3.2006

    Jyrki Normaja


    RK:n kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 108 uutta ilmoitusta.

    Pöydällä olleista havainnoista käsiteltiin loppuun kaikki vaaleakiitäjähavainnot. Arvioinnin tulokset ovat erillisessä tiedotteessa (PDF 19 kt).

    Euroopan harvinaisuuskomiteoiden liiton AERC:n (Association of European Records and Rarities Committees) asiantuntijaelin TAC (Taxonomic Advisory Committee) antoi 1.12.2003 taksonomiset suosituksensa, jotka otettiin heti käyttöön myös Suomessa (ks. RK:n tiedote 1.12.2003). RK on tapahtuneiden lajijakojen johdosta tarkastanut uudelleen kaikki syksyiset pikkukultarintahavainnot ja aikanaan alalajilleen määrittämättä jääneen vaaleakultarinnan Hammarlandin Signilskäriltä 9.9.1957.

    Tarkastuksen tuloksena hyväksyttiin maalle uudeksi lintulajiksi aavikkokultarinta Hippolais rama Signilskäriltä 9.10.1997. BirdLife Suomi on julkaissut havainnosta mediatiedotteen. Muiden pikkukultarintojen syyshavaintojen tulkittiin koskevan joko pikkukultarintaa Hippolais caligata tai pikku/aavikkokultarintaa Hippolais caligata/rama. Signilskärin vanha vaaleakultarintahavainto hylättiin. Näin ollen maastamme on kaksi havaintoa vaaleakultarinnasta: 4.-5.10.1983 Luvian Säpistä ja 1.-17.6.1996 Lemlandin Lågskäriltä.

    Muista suurharvinaisuuksista kokouksessa hyväksyttiin mm. maamme toinen aavikkotulkku (16.-21.7.2005 Mustasaari), toinen "atlantinselkälokki" Larus fuscus graellsii (19.-21.8.2005 Joensuu) ja kolmas etelänisolepinkäinen (9.6.2005 Uusikaupunki, alalaji pallidirostris).

    Lisäksi hyväksyttiin mm. seuraavat havainnot: keisarikotka (27.4.2005 Parikkala), neitokurki (28.5.2000 Suomussalmi), tundravikla (28.5.2005 Pori), tiiralokki (10.9.2005 Karkkila), kaksi mongoliankirvistä (15.11.2004 Ylitornio ja 13.-27.11.2005 Lumijoki), kaksi ruosterastasta (6.-19.12.2005 Kalajoki, alalaji naumanni ja 27.12.2005-15.1.2006 Raahe, alalaji eunomus), peräti kolme siperianuunilintua (2.10.2005 Lågskär, 2.10.2005 Signilskär ja 9.10.2005 Elimäki), valkopäätiainen (19.11.2005 Pudasjärvi), mäntysirkku (8.1.-9.2.2006 Närpiö) ja mustapää/ruskopääsirkku (27.11.2005 Taivalkoski).

    Kultasirkku päätettiin lisätä tarkastettavien lajien listaan 1.1.2006 alkaen.

     


    Tiedote 10.12.2005
    Rariteettikomitean kokous Turussa 10.12.2005

    Tapio Aalto

    RK käsitteli kokouksessaan pöydällä olleiden lisäksi 125 uutta havaintoilmoitusta. Maalle uudeksi lajiksi hyväksyttiin vaaleakiitäjä (Apus pallidus) Helsingin Pihlajasaaresta 28.10.-1.11.2004. Maamme lajimäärä tämän lisäyksen jälkeen on 448. Uutena alalajina hyväksyttiin punapäälepinkäisen (Lanius senator) alalaji badius Valkeakosken Kannistonmäestä 26.-27.5.2005. Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat maamme toinen vuoriuunilintu (Helsinki, Kaisaniemi 23.10.2005), kolmas rubiinisatakieli (Kokkola, Rädsä 27.10.2005), viides punapyrstölepinkäinen (Oulunsalo, Kempeleenlahti ja Kempele, Sarkkiranta 24.-26.5.2005), kuudes vihertikka (Kesälahti, Suurikylä 11.9.2005) sekä kuudes ja seitsemäs pikkukotka (Ylämaa, Väkevälä 24.5.2005 ja Liminka, Hirvineva 27.5.2005). Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin mm. havainto kääpiökertusta (Hanko, lintuasema 22.10.2005), kaksi tundraviklaa (Simo, Ykskuusi, Tiironhieta 16.9.2005 ja Joutseno, Konnunsuo 3.-10.9.2005), hanhikorppikotka (Ristijärvi 12.6.2005), kaksi havaintoa arohiirihaukasta (Karjaa Romsarby 1.-22.8.2005 ja Dragsfjärd, Bjärkboda 4.9.2005), kolme kashmirinuunilintua (Kristiinankaupunki, Siipyy 25.10.2005, Hanko, Länsisatama 6.11.2005 ja Raahe, Ankkurinnokka 7.-11.11.2005) sekä kenttäkerttunen (Korppoo, Jurmo 18.6.2005).

    Helsingin Pihlajasaaressa elävänä nähty ja kuvattu sekä myöhemmin sieltä kuolleena löydetty vaaleakiitäjä tulkittiin yhdeksi yksilöksi. Tämä nyt Helsingin yliopiston eläinmuseon kokoelmissa oleva lintu on määritettävissä nuoreksi vaaleakiitäjäksi mm. vaalean yleisvärityksen ja selkäpuolen melko leveiden vaaleiden höyhenreunusten perusteella. Sekä nuorilla tervapääskyillä että vaaleakiitäjillä siiven peitinhöyhenissä on vaaleat reunukset, ja ne ovat syksyllä hyvä ikätuntomerkki. Vaaleakiitäjällä peitinhöyhenten ja selkähöyhenten vaaleat reunukset ovat selvemmät kuin tervapääskyllä. Nuoren tervapääskyn selän höyhenreunukset ovat hyvin heikosti kuvioidut tai vaaleita reunuksia ei erotu lainkaan. Pihlajasaaren linnun kahden uloimman pyrstösulan välinen lyhyt etäisyys (4,5 mm) tukee sekin selvästi vaaleakiitäjämääritystä. Linnusta otettiin myös DNA-näyte, mutta se ei tuonut lisäevästystä määritykseen, sillä lajien väliset geneettiset erot ovat ainakin toistaiseksi huonosti tunnetut. RK:n tulkinnan mukaan Pihlajasaaren lintu on eri yksilö kuin Kaivopuiston - Olympiaterminaalin alueella kuvattu tervapääskylaji. Kaivopuiston linnulla vasemmasta siivestä puuttuu isoja käsisiiven peitinhöyheniä, kun myöhemmin Pihlajasaaresta kuolleena löydetyllä yksilöllä ne ovat tallella (kuvat mm. www.bongariliitto.fi).

    Vaaleakiitäjän tunnistaminen maastossa ja maastolintujen havaintojen arviointi on aiemmin tiedettyä vaikeampi ongelma. Ongelma näyttää olevan yleiseurooppalainen, mistä tuoreena esimerkkinä ovat marraskuun British Birds -lehdessä (sivut 601-603) julkaistut kuvat nuoresta tervapääskystä Ison-Britannian rariteettikomitean kommentein. Monet havainnoitsijat määrittivät linnun vaaleakiitäjäksi ja linnusta on julkaistu kuva vaaleakiitäjänä Surfbirds.com -nettisivuilla (Yorkshire, Filey 22.9.2004). Artikkelissa esitetyn arvion mukaan lintu olisi hyvin todennäköisesti ilmoitettu komitealle vaaleakiitäjänä - ja mahdollisesti myös hyväksytty sellaisena, mikäli paljastavaa kuvasarjaa ei olisi ollut! Eurooppalaisilla nettisivuilla saattaa siis olla muitakin vastaavia väärin määritettyjä Apuksia, jotka ovat omiaan sekoittamaan lajin määritysproblematiikkaa.

    RK on tehnyt paljon taustatyötä suomalaisten lintujen huolelliseksi arvioimiseksi, ja osa jäsenistä on käynyt tutkimassa mm. nahkakokoelmia niin Suomessa kuin Isossa-Britanniassakin. Myös muiden maiden linjausten ja lintujen vertailu sekä asiantuntijoiden konsultointi kuuluvat tähän, vielä kesken olevaan työhön (mm. osa asiantuntijalausunnoista on saamatta). RK pyrkii valmistelemaan taustatyön niin, että päätös vuosien 2004 ja 2005 maastolinnuista voidaan tehdä ensi vuoden ensimmäisessä kokouksessa maaliskuussa.

    RK:n seuraava kokous pidetään 25.-26.3.2006, jolloin käsitellään viimeiset vuoden 2005 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot. Lomakkeet tulee toimittaa alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tai aluevastaavien kautta Antero Lindholmille helmikuun loppuun mennessä, jotta ne ehtivät mukaan kokoukseen.

     
    Tiedote 9.12.2005
    William Velmala rariteettikomiteaan

    BirdLife Suomen rariteettikomitean uudeksi jäseneksi on valittu William Velmala Oulusta.

    30 -vuotias Velmala on innokas lintukuvaaja ja rengastaja, jolle on kertynyt harrastusvuosia lähes 20. Tutuimmat retkimaastot löytyvät Varsinais-Suomesta, mutta Velmala on retkeillyt runsaasti myös ulkomailla ja toiminut mm. Israelissa pitkään lintuoppaana ja lintuasemarengastajana. Vuodesta 2002 hän on opiskellut biologiaa Oulun yliopistossa.

    Lintuharrastuksen kiintoisimmat osa-alueet Velmalan mielestä ovat määritysproblematiikka ja systematiikka, mutta hän on myös innokas rengastaja ja valokuvaaja. Velmala on toiminut Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen aluerariteettikomiteassa (ARK) vuosina 1996ä1999 ja Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen ARK:ssa vuodesta 2002 alkaen. Hän on myös Linnut-lehden monivuotinen toimittaja.

    Rariteettikomitean nykyinen kokoonpano on seuraava: Visa Rauste (pj), Antero Lindholm (siht.), Tapio Aalto, Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Kari Soilevaara ja William Velmala.

     


    Tiedote 14.11.2005

    Rariteettikomitean sihteeri vaihtui

    Rariteettikomitean sihteerinä yli viisi vuotta, toiseksi pisimpään RK:n historiassa, toiminut Heikki Luoto on jättänyt komitean. Heikin sihteeriaikaan
    sijoittuu muun muassa RK-katsausten olennaisesti kiristynyt aikataulu. Sihteerin työpanos on ollut ratkaiseva siinä, että katsaukset ovat
    kuitenkin olleet varsin kattavia. BirdLife Suomi ja RK kiittävät Heikkiä ansiokkaasta työstä.

    Uusi sihteeri on Antero Lindholm, jonka yhteystiedot ovat

    Tornihaukantie 2 as. 15, 02620 Espoo
    (09) 541 5929 koti, 040 553 3113
    Sähköposti: antero.lindholm(at)elisanet.fi

    Heikille lähetetty posti on ohjattu uudelle sihteerille, joten jo lähetettyjä lomakkeita ei tarvitse lähettää uudelleen.

     


    Tiedote 29.8.2005
    Rariteettikomitean kokous 27.8.2005

    Jyrki Normaja

    RK:n kokouksessa 27.8.2005 käsiteltiin 91 ilmoitusta, joista 71 oli uusia. Uusiksi lintulajeiksi maamme lajiluetteloon hyväksyttiin kaspiantylli  Charadrius asiaticus Rovaniemeltä 3.6.2005 ja aavikkotulkku  Bucanetes githagineus 4.6.2005, niinikään Rovaniemeltä. Maamme lajilistalla on lisäysten jälkeen 447 lintulajia.

    Kaikki ilmoitetut vaaleakiitäjähavainnot jäivät edelleen pöydälle havaintojen käsittelyyn liittyvien taustaselvitysten ollessa kesken.

     Hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. kaksi arohiirihaukkaa (Hanko 17.9.2004 ja Imatra 20.7.2005), joista Hangon lintu tulkittiin syyskuussa 2004 Dragsfjärdissä ja pääkaupunkiseudulla tavatuksi yksilöksi. Lisäksi hyväksyttiin amerikantukkasotka (Karkkila 4.5.2005), ruskosotka (Lappeenranta 6.-7.5.2005), isohaarahaukka (Pori 14.4.2005), keisarikotka (Siilinjärvi 27.4.2005), maan neljännet havainnot piikkipyrstäkiitäjästä (Savitaipale 8.5.2005) ja alppirautiaisesta (Luvia 10.-11.5.2005) sekä Suomen toinen etelänisolepinkäinen (Lågskär 22.-25.5.2005, alalajia pallidirostris).

    RK kokoontuu seuraavan kerran 10.12. Lomakkeet tulee toimittaa alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tai aluevastaavien kautta RK:n sihteerille marraskuun puoliväliin mennessä, jotta ne ehtivät mukaan kokoukseen.

     


    Tiedote 21.3.2005

    Rariteettikomitean kokous Hangossa 19.-20.3.2005

    Jyrki Normaja

    RK:n käsitteli kokouksessaan 112 ilmoitusta, joista 88 oli uusia. Amurinuunilintu Phylloscopus coronatus Kokkolasta 23.10.2004 hyväksyttiin Suomelle uudeksi lajiksi. Maamme lajimäärä on tämän lisäyksen jälkeen 445.

    Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia vuodelta 2004 olivat mm. ruskosotka (Hämeenkyrö 8.-10.4.), mustakaulauikku (Lappeenranta 8.5.), yöhaikara (Rääkkylä 24.5.), paksujalka (Kemi 30.10.-1.11.), mustanmerenlokki (Kökar 17.4.), taigarautiainen (Pori 2.10.), etelänsatakieli (Vesilahti 9.5.-14.6.), nunnatasku (Hailuoto 15.-17.9.), kaksi mustakaularastasta (Parikkala 14.4. ja Liperi 4.12. alkaen vuoden 2005 puolelle) sekä punapäälepinkäinen (Kökar 6.-20.5.). Pöydälle jäivät syksyltä 2004 mm. kaikki ilmoitetut vaaleakiitäjähavainnot ja mongoliankirvinen.

    Arohiirihaukasta hyväksyttiin havainnot Espoosta 25.-26.9. ja Helsingistä (Lauttasaari ja Herttoniemi) 26.9.2004. Havainnot koskevat pukutuntomerkkien ja aktiivisen sulkasadon perusteella samaa lintua, joka on jo aiemmin hyväksytty Dragsfjärdistä 11.9. Dragsfjärdin havainnon hyväksymisen jälkeen RK:lle on toimitettu uutta, aiempaa parempaa kuvamateriaalia sekä Dragsfjärdistä että Espoosta. Uusien dokumenttien perusteella on voitu todeta heinä-elokuussa Hangossa ja pääkaupunkiseudulla tavatun arohiirihaukan ja syyskuun linnun olleen vastoin aiempaa tulkintaa eri yksilöitä. Etenkin suurharvinaisuuksien yksilömääriä arvioitaessa RK:n linja on varovainen: ajallisesti tai alueellisesti yhteensopivat havainnot tulkitaan yleensä samaa yksilöä koskeviksi, ellei muuta ole osoitettu.

    Aiemmilta vuosilta hyväksyttiin havainnot keisarikotkasta 21.5.2003 viidestä eri havaintopisteestä Haminasta ja Virolahdelta.

    RK:n seuraava kokous on elokuussa. Lomakkeet tulee toimittaa alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tai aluevastaavien kautta RK:n sihteerille heinäkuun loppuun mennessä, jotta ne ehtisivät käsiteltäviksi elokuun kokoukseen

     


    Tiedote 7.1.2005

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 6.1.2005

    Jyrki Normaja

    RK:n kokouksessa 6.1.2005 käsiteltiin pöydällä olleiden lomakkeiden lisäksi 141 uutta ilmoitusta.

    Uusiksi lintulajeiksi Suomen lajilistalle hyväksyttiin pikkulapasotka Aythya affinis (Kökar 21.3.-10.4.2004) sekä nokisorsa Anas rubripes (Sodankylä 26.5.-30.6.2004). Molempien lajien tulkittiin harhautuneen maahamme luontaisesti, joten ne sijoitettiin kategoriaan A. Näiden lisäysten jälkeen maassamme on tavattu hyväksytysti 444 lintulajia.

    RK:lle on toimitettu myös yksi lomake vaaleakiitäjästä Apus pallidus Helsingistä sekä kaksi lomaketta amurinuunilinnusta Phylloscopus coronatus Kokkolasta. Nämä havainnot jätettiin tässä kokouksessa pöydälle. RK pyytää kaikkia vaaleakiitäjien löytäjiä toimittamaan havaintoilmoitukset viivytyksettä, jotta Suomessa syksyllä 2004 tehdyt havainnot pystyttäisiin käsittelemään samalla kertaa komitean seuraavassa kokouksessa. Amurinuunilinnun kohdalla RK pyrkii tutkimaan nahkakokoelmia, jotta amurinuunilinnun ja karakoruminuunilinnun Phylloscopus occipitalis muuntelun laajuus saataisiin selvitettyä.

    Edellisessä RK:n kokouksessa hyväksyttiin arohiirihaukka Helsingistä 1.8.2004. Nyt hyväksyttiin neljä muuta havaintoa (Hanko 4.7., Espoo 8.-26.7., Vantaa 4.8. ja Dragsfjärd 11.9.), joiden tulkittiin koskevan samaa lintua. Dragsfjärdin lintu poikkesi ulkonäöltään jonkin verran heinä-elokuussa havaitusta yksilöstä, mutta tämän arvioitiin johtuvan linnun sulkasatovaiheesta (Dragsfjärdin linnun siipisulkasatovaihe vastasi hyvin heinä-elokuussa havaitun linnun sulkasadon todennäköistä kehitystä syyskuun alkuun mennessä). Etelärannikolla on tehty myös 17.-26.9. arohiirihaukkahavaintoja, joista niistäkin toivotaan lomakkeita pikimmiten.

    Kokouksessa hyväksyttiin myös lukuisia muita suurharvinaisuuksia, mm. amerikantukkasotka (Salo 25.-30.9.2004), pikkukorppikotka (Virolahti 10.6.2004), pikkutuulihaukka (Varsinais-Suomi 7.-23.7.2004), kaksi tundraviklaa (Mietoinen 13.9. ja Luumäki 23.-26.9.2004), kaksi tiiralokkia (Helsinki 5.10. ja Hailuoto 13.11.2004), valkosiipikiuru (Luumäki 11.-13.4.2004), pikkukiuru (Hailuoto 25.9.2004), taigarautiainen (Pori 27.10.2004), kaksi nunnataskua (Lappeenranta 12.6. ja Kotka 26.-27.10.2004), ruostesiipirastas (Enontekiö 15.-17.11.2004), kashmirinuunilintu (Kotka 24.10.2003), balkaninuunilintu (Siikajoki 9.10.2004) ja punapäälepinkäinen (Hämeenkyrö 28.6.-2.7.2004).

    RK:n seuraava kokous on 19.-20.3.2005, jolloin käsitellään viimeiset kesällä ilmestyvään vuoden 2004 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot. Lomakkeet tulee toimittaa aluevastaaville tai alueellisille harvinaisuuskomiteoille tammikuun loppuun mennessä, jotta ne ehtivät RK:n sihteerille viimeistään helmikuun puolivälissä.

     


    Tiedote 31.8.2004

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 28.8.2004

    Jyrki Normaja

    RK:n kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleiden lomakkeiden lisäksi 78 uutta ilmoitusta.

    RK päätti pitkällisten tutkimusten jälkeen hylätä Suomen kaikki idänkäkihavainnot. Laji poistettiin myös maamme lajilistalta. Lindholm ja Lindén ovat julkaisseet seikkaperäisen artikkelin maamme idänkäistä (Alula 4/2003, ss. 122-133). Selvityksen mukaan Suomessa tavatut linnut ovat keskenään lähes samanlaisia ja poikkeavat tunnetusta idänkäen muuntelusta sekä laulun että linnun koon, jossain määrin myös ulkonäön perusteella. Näin ollen lintuja ei ole voitu varmasti määrittää idänkäiksi.

    Kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. sinisiipitavi (Lumijoki 4.5.2004), amerikantukkasotka (Karjaa 3.5.2004), suula (Mikkelin mlk 26.8.2000), arohiirihaukka (Helsinki 1.8.2004), pikkukotka (Kirkkonummi ja Espoo 9.5.2004), paksujalka (Sipoo 18.5.2004), kurppelolaji (Kirkkonummi 22.5.2004) ja täyhtäkiuru (Liperi 4.5.2004).

    Kokouksessa peräti noin neljäsosa käsitellyistä havainnoista hylättiin. Etenkin pikkukiljukotkat ja arosuohaukat aiheuttivat paljon hylkäyksiä. RK toivoo havainnoijien kiinnittävän enemmän huomiota tuntomerkkien kirjaamiseen. Lyhyt, vain yhteen tai muutamaan tuntomerkkiin keskittyvä kuvaus lomakkeella ei vaikeissa lajeissa riitä. Kaikista RK-havainnoista kannattaakin tehdä (mieluiten jo maastossa havaintotilanteen aikana tai heti sen jälkeen) mahdollisimman yksityiskohtainen kuvaus!

    RK:n seuraava kokous on 6.1.2005. Kokoukseen käsiteltäväksi tulevat havainnot tulee toimittaa aluevastaaville tai alueellisille harvinaisuuskomiteoille marraskuun loppuun mennessä.

     


    Tiedote 9.3.2004

    Rariteettikomitean kokous Hangossa 6.-7.3.2004
    Jyrki Normaja

    RK:n kaksipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin 153 ilmoitusta, joista 145 oli uusia. Maalle uudeksi taksoniksi hyväksyttiin Tampereella 16.-17.5. tavattu ja Englannissa 11 vuotta aiemmin rengastettu "atlantinselkälokki" Larus fuscus graellsii. Muista vuodelta 2003 ilmoitetuista suurharvinaisuuksista hyväksyttiin mm. kaksi grönlanninlokkia (Tampere-Kangasala 16.-18.5. ja sama lintu 29.5.-3.6. sekä Tampere 25.10.), kaksi aavikkotaskua (Kuusamo 4.10. ja Tampere 18.10.), peräti kuusi kashmirinuunilintua (Kangasala 12.-13.10., Kristiinankaupunki 18.-19.10., Pori 19.10., Hanko (Halias) 29.10.ja 4.11. sekä Kirkkonummi 6.-7.11.) ja kolme viitatiaista tammikuun kokouksessa hyväksyttyjen neljän linnun lisäksi (Turku 6.-28.10., Loppi 26.10.-16.11. ja Hausjärvi 11.12.).

    Havainnot 21.5.2003 Kymenlaaksossa nähdystä keisarikotkasta jäivät edelleen pöydälle, koska RK ei ole vieläkään saanut sille luvattuja ilmoituksia linnun lentoreitin varren kahdesta muusta havaintopisteestä.

    RK tarkisti myös lajilistaansa. Kiljukotka, pussitiainen ja punakottarainen sekä pikkukultarinta varauksin siirtyvät alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tarkastettaviksi vuoden 2004 alusta lukien. Pikkukultarinnasta RK tarkastaa syksyiset, elokuun alun jälkeiset havainnot pesimäpaikkojen ulkopuolelta.

    Kiljukotkasta on tehty maassamme jo noin 300 havaintoa, vuosittaiset yksilömäärät ovat olleet nousussa. Lisäksi kiljukotkan esiintymiskuva tunnetaan varsin hyvin.

    AERC:n taksonominen komitea suositti vastikään pikkukultarinnan jakamista kahdeksi lajiksi, pikkukultarinnaksi Hippolais caligata ja "aavikkokultarinnaksi" Hippolais rama. Suomen keväiset ja kesäiset linnut ovat (niiltä osin kuin ne on pystytty (ala)lajilleen kuvausten perusteella määrittämään) pikkukultarintoja. Laji esiintyy Itä-Suomessa säännöllisesti, havaintomäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa, eikä kaikkien havaintojen RK-käsittely ole enää tarkoituksenmukaista. Syksyllä pikkukultarinta on sen sijaan edelleen harvinainen ja havaintoja on vasta seitsemän. Syyshavainnoissa tulisi lisäksi aina ottaa "aavikkokultarinnan" mahdollisuus huomioon. RK tutkiikin tämän vuoksi uudelleen vanhat pikkukultarinnan syyshavainnot.

    Pussitiaisen ja punakottaraisen havaintomäärät ovat kasvaneet 2000-luvulle tultaessa. Kumpikin laji on myös helpohko määrittää.

    RK:lle ilmoitetaan jatkuvasti useita vuosia vanhoja havaintoja, jotka luonnollisesti ovat tervetulleita. Havaintojen arvioinnin kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että vanhoista havainnoista tehtäviin havaintoilmoituksiin liitettäisiin kopio alkuperäismuistiinpanoista (ne ovat enemmän kuin tervetulleita myäs uusien havaintojen kohdalla!). Vanhoja havaintoja voidaan vain harvoin hyväksyä ilman alkuperäismuistiinpanoja.

     


    Tiedote 6.1.2004

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 6.1.2004
    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokouksessa Helsingissä käsiteltiin 178 ilmoitusta, joista 155 oli uusia. Vuodelta 2003 ilmoitetuista suurharvinaisuuksista hyväksyttiin mm. "First lady", Suomen ensimmäinen amerikantukkasotkanaaras (Kajaani 7.- 10.5.), kaksi kuparisorsaa (Karjaa 31.5.-2.6. ja Sodankylä 17.6.), rääkkähaikara (Ruovesi 21.-22.5.), kaksi pronssi-iibistä (Rääkkylä 10.5.), kääpiöhuitti (Parikkala 20.5.-4.7.), etelänharmaalokki Larus michahellis (Tampere 16.8.-1.11.), alppikiitäjä (Pukkila 19.5.), idänturturikyyhky (Enontekiä 7.- 22.11.), töyhtökiuru (Rovaniemi 2.8.), ruostepääsky (Finström 15.5.), kalliopääsky (Lågskär 25.-26.5.), aavikkotasku (Jurmo 29.11.), kaksi kashmirinuunilintua (Helsinki 17.-20.10. ja Uusikaupunki, Vekara 19.10.), kaksi rusorintakerttua (Lågskär 19.5. ja 2.6.), kaksi tulipäähippiäistä (Lågskär 3.5. ja Espoo, Stenskär 9.11.) sekä peräti neljä viitatiaista (Lohja 3.10.-12.11., Kontiolahti 5.10., Savitaipale 23.10.-15.11. ja Joensuu 2.11.)

    RK teki päätöksen myäs kaikista tähän mennessä ilmoitetuista aroharmaalokeista Larus cachinnans. Nyt hyväksyttiin havainnot yhteensä 23 yksilöstä. Yhdessä aiemmin hyväksyttyjen 16 linnun kanssa on Suomen kokonaisyksilömäärä nyt 39. Aroharmaalokin esiintymisestä Suomessa ilmestyy artikkeli Linnut-lehdessä 1/2004.

    Seuraava RK:n kokous pidetään 6.-7.3.2004 Hangossa. Jotta vuoden 2003 havainnot ehtisivät Linnut-vuosikirjassa ilmestyvään katsaukseen, tulee ne käsitellä viimeistään Hangon kokouksessa. Lomakkeiden tulee olla RK:n sihteerillä (mieluiten paikallisen alurariteettikomitean kautta) viimeistään helmikuun alussa.

     


    Tiedote 1.12.2003

    Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon
    Useissa Euroopan maissa on viime vuosikymmeninä tehty kansallisia lintutaksonomiaa koskevia päätöksiä, minkä vuoksi maiden välillä on paljon epäyhtenäisyyttä lintujen luokittelussa. Eri maissa on esimerkiksi ollut erilainen käytäntö siitä, luetaanko jokin linturyhmä lajiksi vai alalajiksi. Euroopan harvinaisuuskomiteoiden liiton AERC:n (Association of European Records and Rarities Committees) taksonominen asiantuntijaelin TAC (Taxonomic Advisory Committee) on pyrkinyt viime vuosina selkiyttämään tilannetta. TAC on julkaissut 1.12.2003 yhteenvedon taksonomisista suosituksistaan ("Taxonomic recommendations") läntisen palearktisen lintulajiston osalta.

    BirdLife Suomen rariteettikomitean (RK) tehtävänä on ylläpitää luetteloa Suomessa tavatuista lintulajeista sekä alalajeista. RK on päättänyt ottaa TAC:in suositukset käyttöön heti. Euroopan rariteettikomiteat, Suomen RK mukaan lukien, ovat saaneet kommentoitavakseen useita TAC:in työversioita. Suomen RK on tutustunut työversioihin ja vaikuttanut nyt julkaistun esityksen sisältöön.

    Suositusten käyttöönotto vaikuttaa Suomessa tavattujen lintulajien määrään, sillä neljä aiemmin alalajeina esitettyä taksonia luetaan jatkossa lajeiksi. Uusia lajeja Suomen lajilistalle ovat näillä perustein amerikantavi (Anas carolinensis, ennen tavin alalaji Anas crecca carolinensis), aroharmaalokki (Larus cachinnans, ennen harmaalokin alalaji Larus argentatus cachinnans), etelänharmaalokki (Larus michahellis, ennen harmaalokin alalaji Larus argentatus michahellis) ja etelänisolepinkäinen (Lanius meridionalis, ennen isolepinkäisen eteläinen alalajiryhmä, johon kuuluneet mm. Lanius excubitor meridionalis ja L.e.pallidirostris). Suomessa tavattujen lintujen lajimäärä on tämän jälkeen 443.

    Amerikantavi (Anas carolinensis) pesii Pohjois-Amerikassa, mutta sitä tavataan säännöllisesti Euroopassa. Suomesta on hyväksytty 54 havaintoa, joista ensimmäinen vuodelta 1961 Helsingistä.

    Aroharmaalokki (Larus cachinnans) pesii Itä-Euroopasta Keski-Aasiaan jokien, järvien ja Mustanmeren sekä Kaspianmeren rannoilla, lähinnä Suomea ilmeisesti Etelä-Puolassa. Osa populaatiosta talvehtii Keski-Euroopassa, missä se on talvikaudella tavallinen Itämeren rannoilla saakka. Suomesta on 16 hyväksyttyä havaintoa, joista ensimmäinen on syyskuulta 1997 Lahdesta.

    Etelänharmaalokki (Larus michahellis) pesii Etelä-Euroopassa Atlantin, Välimeren ja Mustanmeren rannikoilla sekä jossain määrin Keski-Euroopan sisämaassa. Laji on runsastunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja levittäytynyt pohjoiseen. Loppukesän ja syksyn aikana lajia tavataan yleisenä Keski-Euroopassa Itämeren rannoilla saakka. Suomesta on kaksi hyväksyttyä havaintoa, joista ensimmäinen on Tampereelta heinä-elokuulta 2000.

    Etelänisolepinkäinen (Lanius meridionalis) pesii monena alalajina laajalla alueella Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Suomesta on yksi havainto keskiaasialaisesta alalajista pallidirostris (Lemland Lågskär 31.10.1981).

    Näiden lisäksi aiemmin kaulustrappina (Chlamydotis undulata) julkaistu laji muuttuu idänkaulustrapiksi (Chlamydotis macqueenii). RK on marraskuussa 2003 hyväksynyt museonäytteen perusteella maamme ainoan havainnon vuodelta 1861 itäisenä alalajina macqueenii, joka suositusten mukaan luetaan nykyisin lajiksi.

    TAC:in esitys sisältää mm. myös sellaisia uusia lajeja, jotka ovat Suomessa tavattujen lajien entisiä alalajeja. Esimerkiksi vaaleakultarinnan läntinen alalaji opaca erotettiin omaksi lajikseen (Western Olivaceous Warbler Hippolais opaca), samoin kääpiökertun afrikkalainen alalaji deserti (African Desert Warbler Sylvia deserti).

    RK ei ole aiemmin havaintoja käsitellessään aina ottanut huomioon kaikkia näitä alalajeja. Monet muutokset koskevat alalajeja, joiden säännöllinen esiintymisalue on kaukana Suomesta tai niiden harhautumista Suomeen on pidetty epätodennäköisenä. RK arvioi tilanteen kussakin tapauksessa lähitulevaisuudessa.

    Suositukset sisältävät myös monia sellaisia tapauksia, joissa eurooppalainen luokittelukäytäntö on ollut melko yhtenäinen ja suositusten mukainen jo aikaisemmin.

    Aiemmista esityksistä poiketen urpiaisen eteläisen cabaret-alalajin lajikysymys on uuden tiedon kartuttua otettu uudelleen arvioitavaksi ja cabaret tulkitaan toistaiseksi Suomessa urpiaisen alalajiksi.

    Laji- ja alalajimuutosten lisäksi suositukset sisältävät myös muutoksia ja korjauksia tieteellisiin nimiin sekä systemaattiseen järjestykseen. Entinen nimi on esitetty suluissa.

    afrikanhanhi Alopochen aegyptiaca ALOAEG (Alopochen aegyptiacus)
    kiiruna Lagopus muta LAGMUT (Lagopus mutus)
    flamingo Phoenicopterus roseus PHOROS (Phoenicopterus ruber)
    kurnuliejukana Porphyrio alleni PORALL (Porphyrula alleni)
    neitokurki Grus virgo GRUVIR (Anthropoides virgo)
    idänkaulustrappi Chlamydotis macqueenii CHLMAC (Chlamydotis undulata)
    pitkäkoipisirri Calidris himantopus CALHIM (Micropalama himantopus)
    amerikansipi Actitis macularius ACTMAC (Actitis macularia)
    valkoposkitiira Chlidonias hybrida CHLHYB (Chlidonias hybridus)
    tunturipöllö Bubo scandiacus BUBSCA (Nyctea scandiaca)
    räystäspääsky Delichon urbicum DELURB (Delichon urbica)
    mustapäätasku Saxicola torquatus SAXTOR (Saxicola torquata)
    mustapäätasku Saxicola torquatus SAXTOR alalaji S.t. maurus (S.t. maura)
    vuorileppälintu Phoenicurus erythrogastrus PHOERY (Phoenicurus erythrogaster)
    tulipäähippiäinen Regulus ignicapilla REGIGN (Regulus ignicapillus)
    harmaasirkku Emberiza calandra EMBCAL (Miliaria calandra)

    Järjestysmuutoksia systematiikassa:

    Ylälahko "Galloanserae" siirretään systemaattisessa esityksessä alkuun. Systemaattinen kotimainen lajiluettelo alkaa siis sorsalinnuilla (lahko Anseriformes), jonka jälkeen seuraavat kanalinnut (Galliformes), kuikkalinnut (Gaviiformes) jne. Acrocephalus- ja Sylvia-sukujen sisällä systemaattinen järjestys muuttuu myös.

    Edellä olevat muutokset on tehty webissä esitetyn BirdLife Suomen julkaiseman Suomessa tavattujen lintulajien luetteloon perustuen. Muutokset tullaan päivittämään luetteloon lähiaikoina.

    AERC:n TAC:in esitys "Taxonomic Recommendations", löytyy osoitteesta www.aerc.be

     


    Tiedote 13.9.2003

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 13.9.2003

    Jyrki Normaja

    Rariteettikomitean kokouksessa Helsingissä 13.9.2003 hyväksyttiin Ilmajoella 25.5.2003 havaittu gobintylli Charadrius veredus Suomelle uudeksi lintulajiksi. Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. pikkukotka (Hamina 18., 21. ja 23.5.2003), kaksi käärmekotkaa (Virolahti - Hamina 24.4.2003 sekä Helsinki - Hamina 17.8.2003), kaksi arokotkaa (Kirkkonummmi 29.5.2003 ja Hamina 31.5.2003), mustanmerenlokki (Kirkkonummi 3.6.2003), grönlanninlokki (Janakkala 30.4.2003), rusorintakerttu (Kirkkonummi, Rönnskär 12.5.2003) sekä kaksi tulipäähippiäistä (Kirkkonummi, Rönnbusken 25.5.2003 ja Helsinki, Santahamina 27.-28.5.2003). Myös arosuohaukan pesintä Vaalassa kesällä 2003 hyväksyttiin: kyseessä on ensimmäinen puhdas arosuohaukan pesintä maassamme 70 vuoteen. Kaikkiaan kokouksessa tehtiin päätös 84 havainnosta, joista peräti 30,5 % hylättiin.

    Suomen ainoa lyhytvarvaskiurun pesintä todettiin vuonna 2002 Kuopiossa, missä kahden emon oli ilmoitettu ruokkineen lyhytvarvaskiurun poikasta. Poikasen parhaiten nähnyt havainnoitsija (jonka tekemään kuvaukseen hyväksyminen lähinnä on perustunut) on peruuttanut nuoren linnun lajinmäärityksen, joten RK käsitteli tapauksen uudelleen ja hylkäsi lyhytvarvaskiurun poikasen. Paikalla on kuitenkin nähty kaksi ruokaa kantavaa aikuista lyhytvarvaskiurua (jotka pysyvät edelleen hyväksyttyinä). Näin ollen pesimisvarmuus atlas-indeksein mitattuna laskee yhdellä pykälällä, mutta ruokaa kuljettavat emot tulkitaan edelleen pesinnäksi.

    RK käsitteli myös saamansa nokivarishavainnot. Lomakkeiden perusteella on ilmiselvää, että maassamme määritetään nokivariksia löyhin perustein. RK otti hyvin tiukan linjan nokivarishavaintoihin ja esimerkiksi lentohavainnot hylättiin kaikki. Maassa nähdyt linnut tulee kuvata yksityiskohtaisesti, jotta niistä pystytään varmasti sulkemaan nuori mustavaris ja variksen ja nokivariksen risteymä pois. Linnut-lehdessä 4/2003 ilmestyy Antero Lindholmin ja Heikki Luodon nokivariksen määrittämistä käsittelevä artikkeli. Nokivariksen näkemistä suunnittelevien kannattaa tutustua tuohon artikkeliin lehden ilmestyttyä. Nokivarikset muodostivat suuren osan kaikista hylätyistä havainnoista tässä kokouksessa.

    AERC (Association of European Records and Rarities Committees, http://www.aerc.be) kokoontui Romaniassa 27.-31.8.2003. Suomen RK:ta edustivat Antero Lindholm ja Jyrki Normaja. Kokouksen tärkein asia oli AERC:n taksonomisen komitean (TAC) työn esittely. TAC pyrkii saattamaan työnsä julkaisukelpoiseksi vuoden vaihteeseen mennessä. Käytännössä TACin suositukset sisältävät jonkin verran "splittauksia", aiemmin saman lajin alalajeiksi tulkittujen lintutaksoneiden nostamista lajiasemaan. Suomen lajilistaan TACin suositukset tuonevat muutamia "uusia" lintulajeja. RK käsittelee TACin suositukset niiden valmistuttua ja päättää suositusten soveltamisesta Suomessa.

    Seuraava RK:n kokous pidetään tammikuun 2004 alussa. Tähän kokoukseen toivotaan mahdollisimman kattavasti vuoden 2003 havainnot. Lomakkeiden tulee olla RK:n sihteerillä viimeistään joulukuun alkuun mennessä.

     


    Tiedote 9.3.2003

    Rariteettikomitean kokous Hangon Tvärminnessä 8.-9.3.2003

    Visa Rauste

    Kokouksessa käsiteltiin 116 ilmoitusta, joista 90 oli uusia. Hyväksyttyjen joukossa oli mm. Suomen 1. havainto idänuunilinnun alalajista plumbeitarsus (Mustasaari 2.-3.10.2002) ja Suomen toinen pikkuliitäjä (Uusikarlepyy 21.8.2002). Muita hyväksyttyjä havaintoja olivat arokotka Inarista (v. 2001), hanhikorppikotka Lappeenrannasta, 'minima-tyyppinen' kanadanhanhi Pyhtäältä (E-kategoria), mongoliankirvinen Lågskäriltä, arotasku Lappeenrannasta sekä kolme mustakaularastasta.

    Komiteassa vuodesta 1985 työskennellyt Tapani Numminen erosi RK:sta, ja uudeksi jäseneksi RK ehdottaa Jyrki Normajaa Turusta.

     


    Tiedote 1.3.2003

    Rariteettikomitean juhlakokous Espoossa 1.3.2003

    Kokous oli RK:n 100. kokous, johon oli kutsuttu kaikki komiteassa toimineet henkilöt. Paikalle saapui nykyisten jäsenten lisäksi yhdeksän entistä jäsentä.

    Kokouksessa ei käsitelty virallisia asioita vaan keskusteltiin vapaamuotoisesti RK-toimintaan liittyvistä asioista. RK kiittää Arwidson Oy:tä, joka tarjosi kokouspaikan ja tarjoilun.

    Ryhmäkuva osallistujista

     


    Tiedote 4.1.2003

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 4.1.2003

    Tapio Aalto

    Kokouksessa käsiteltiin 146 havaintoilmoitusta, joista 127 oli uusia. Maalle uusina lajeina hyväksyttiin viime vuodelta lehmähaikara (Bubulcus ibis) Ahvenanmaalta 15. - 16.5. ja kastanjasirkku (Emberiza rutila) Uudenkaupungin Hangosta 30.9. - 1.10. Molemmat havainnot arvioitiin siis A-kategoriaan kuuluviksi. Maalle uudeksi pesimähavainnoksi hyväksyttiin lyhytvarvaskiurun pesintä Kuopion Silmäsuolta, missä lyhytvarvaskiurupariskunta ruokki nuorta lintua heinäkuussa. Muita viime vuodelta hyväksyttyjä huippuharvinaisuuksia olivat mm. toukokuussa havaittu arohiirihaukka Joensuussa, pikkutrappi Kiteellä, paksujalka Porissa, tulipäähippiäinen Lågskärillä ja kesäkuussa Lappeenrannassa viivähtänyt aavikkotylli. Syksyltä hyväksyttiin em. sirkun lisäksi samalta paikalta mongoliankirvinen, Köyliöstä harmaakurkkurastas ja Utöstä kashmirinuunilintu. Lisäksi hyväksyttiin kolme taigakirvistä, ruskouunilintu Uudestakaupungista ja kaksi mustakaularastasta (Köyliö ja Imatra). Pöydälle jäivät yhä mm. idänkäet, isolepinkäisen homeyeri-alalajin maastohavainnot ja joukko ilmoituksia harmaalokin alalajeista.

    RK joutuu yhä enemmän tekemisiin alalajeja koskevien vaikeiden määritysongelmien kanssa. Yleiseurooppalainen suuntaus näyttää olevan lintujen tunnistaminen ja määrittäminen yhä enemmän myös alalajitasolla. Alalajitasolle ulottuvan määrityspohdinnan ja dokumentoinnin yhtenä tavoitteena on luonnollisesti hahmottaa lintujen leviämiseen liittyviä tekijöitä yhä paremmin. Lisäksi tällaisen muuntelun dokumentointi ja kuvaaminen valottaa myös lintujen lajiutumista ja siihen liittyviä taustatekijöitä entistä paremmin. Toisaalta ongelmana alalajitason määrityksissä onkin erittäin usein tutkimustiedon puute ja tutkijoiden erilaiset arvioinnit jonkun lajin maantieteellisestä muuntelusta. Joidenkin lajien muuntelu Euroopankin alueella voi olla huonosti tunnettu tai kuvattu, eikä ongelmaa lainkaan helpota tarkastelun levittäminen esim. koko Euraasian alueelle. Tutkijoiden välisistä erilaisista tulkintaeroista ei varmaan koskaan päästä täydelliseen yhteisymmärrykseen, jo siitäkään syystä, että ongelmiin kytkeytyy vahvasti myös erilaiset vallalla olevat käsitykset lajin (ja alalajin) määrittelystä. Lisäksi tiedon lisääntyminen johtaa helposti uuteen arviointiin jonkin alalajin asemasta ja tuntomerkeistä.

    RK hyväksyi kokouksessaan kaksi maalle uutta alalajitasoista havaintoa. Vuodelta 2000 hyväksyttiin 1.2. - 22.3. Turussa havaittu isolepinkäinen nimikkeellä sibiricus/borealis/invictus. Näistä sibiricus esiintyy vanhalla mantereella Siperiassa, mutta levinneisyysalueen laajuudesta ja ulottumisesta länteen on erilaisia käsityksiä (ks. esim. Perttula & Tenovuo 2002). Borealis ja invictus esiintyvät Pohjois-Amerikassa, mutta kirjallisuudessa on hieman erilaisia arviointeja näidenkin alalajien levinneisyydestä ja asemasta. Nimikkeet saattavat käsittää itse asiassa vain yhden alalajin. Sibiricus, borealis ja invictus ovat hyvin samannäköisiä eikä tuntomerkkieroja tunneta kunnolla. Turun yksilössä oli piirteitä, jotka on kuvattu tämän ryhmän lintujen tuntomerkeiksi: selväpiirteinen poikkijuovitus laajalla alueella vatsapuolella, heikko naamari silmän etupuolella, ruskeasävyinen selkäpuoli (ehkä nuoruuspukua), melko pieni laikku käsisiiven tyvellä ja hyvin vaalea yläperä. Aiemmin Länsi-Euroopasta on julkaistu kaksi sibiricus-nimikkeellä varustettua isolepinkäistä. Molemmat havainnot ovat Norjasta 1800-luvun lopulta.

    RK hyväksyi julkaistavaksi myös havainnon samamisicus-tyyppisestä leppälinnusta Jurmosta 29.4. 2000. Alalaji esiintyy ainakin Aasian läntisissä osissa ja Lähi-idässä. Jurmossa rengastetulla koiraslinnulla todettiin kyynärsulkien ja tertiaalien valkeiden reunusten muodostama siipipaneeli. Koiraan siipipaneeli on kirjallisuudessa kuvattu tämän alalajin ainoaksi selväksi tuntomerkiksi, mutta on mahdollista, että tämän tyyppinen siipipaneeli voi olla myös joillain nimialalajin esiintymisalueella pesivillä leppälinnuilla. Niin ikään leppälinnun ja mustaleppälinnun väliset risteymät ovat yksi mahdollinen, eikä mitenkään yksiselitteisesti poissuljettavissa oleva ongelma tämän tyyppisten lintujen arvioinnissa.

    Kokouksessa hyväksyttiin myös intermedius-alalajin selkälokki, joka havaittiin 15.-16.5. 2002 Tampereen Tarastenjärven kaatopaikalla. Linnulla oli rengas, joka onnistuttiin lukemaan ja sen mukaan tämä vaalea selkälokki oli rengastettu heinäkuussa 1999 pesäpoikasena Norjan etelärannikolla, intermedius-alalajin pesimäalueella. Sen sijaan vuoden 1997 ja maamme aiempi ainoa hyväksytty intermedius-selkälokki Uudestakaupungista (Turun yliopiston kokoelmissa) hylättiin uusintakäsittelyssä. Intermediuksen näköisiä selkälokkeja on rengastettu poikasina Suomessakin eikä tällä hetkellä tiedetä tuntomerkkejä, josta tämän alalajin voi varmasti erottaa esim. näistä selkälokeista. Ei myöskään tiedetä, onko täällä fuscuksen ydinalueella syntyneissä vaaleissa selkälokeissa läntisten vai itäisten vaaleiden selkälokkien vaikutusta. Intermediuksen määritys ja hyväksyminen edellyttää tällä hetkellä linnun alkuperän vahvistamisen renkaan perusteella.

    RK:n seuraava kokous pidetään 1.3. 2003. Se on RK:n 100. kokous kautta aikain ja samalla juhlakokous. Kokoukseen on kutsuttu kaikki aikaisemmat jäsenet komitean perustamisesta alkaen eikä kokouksessa käsitellä lomakkeita. Seuraava työkokous pidetään 8.-9.3. 2003 ja lomakkeet tulee lähettää sihteerille 10.2 mennessä.

    Viitteet: Pettula, P. & Tenovuo, J. 2002: Isolepinkäisen alalajit excubitor, sibiricus ja borealis. Alula 2/2002.

     


    Tiedote 31.10.2002

    RK tarkistaa nokivarishavainnot vuoden 2003 alusta alkaen

    Rariteettikomitea ottaa havainnot nokivariksesta (Corvus corone corone) uudelleen tarkistettavakseen vuoden 2003 alusta. RK poisti alalajin tarkistettavien joukosta vuonna 1981. Havaintojen kokoaminen ja julkaiseminen ovat sen jälkeen olleet jossain määrin epäyhtenäisiä. Yhtenäisen tarkistuksen toivotaan selkeyttävän alalajin esiintymiskuvaa Suomessa. Tähänastisesta esiintymisestä ja määrityksestä on tekeillä artikkeli.

    Havainnot vuoteen 2002 saakka ovat edelleenkin ensisijaisesti alueellisten komiteoiden vastuulla. Halutessaan komiteat voivat siirtää RK:lle myös kesken käsittelyä olevat tai käsittelyyn tulevat ilmoitukset näiltä vuosilta.

    Päätöksen yhtenä taustatekijänä on British Ortinologists' Union Records Committeen (BOURC) äskettäinen päätös erottaa varis ja nokivaris erillisiksi lajeiksi. RK:lla ei ole tällä hetkellä tiedossaan, mikä tulee olemaan Suomessa ensisijaisesti seurattavan yhteiseurooppalaisen taksonomisen komitean (AERC:n TAC) kanta.

     


    Tiedote 25.8.2002

    Rariteettikomitean kokous Hangon Tvärminnessä 23.-25.8.2002

    BirdLife Suomen Rariteettikomitea kokoontui 98. kerran. Kokouksessa olivat läsnä kaikki jäsenet. MTV3:n kymppiuutiset raportoivat kokouksesta lauantaina 24.8.

    Kokouksessa arvioitiin 77 ilmoitusta, joista 59 oli uusia.

    Mielenkiintoisimmat hyväksytyt havainnot olivat: pronssi-iibis 2 Janakkala (13.-14.5.2002), aropääskykahlaaja 2 Hailuoto (21.5.2002 alkaen), siperiankurmitsa jp Mietoinen (3.6.2002), isovesipääsky n Kirkkonummi (29.5.-3.6.2002), kivikkorastas k Pirkkala (10.6.2002) sekä tulipäähippiäinen k r Hammarland (8.5.2002).

    Pöydälle jäivät yhä mm. Suomen idänkäet, isolepinkäisen homeyeri -alalajin maastohavainnot ja joukko ilmoituksia harmaalokin alalajeista. RK:n käynnistämä urpiaisen cabaret -alalajin selvitystyö jatkuu intensiivisenä myös syksyllä 2002.

    Seuraava kokous pidetään 4.1.2003. Siihen tarkoitettujen lomakkeiden tulee olla aluevastaavalla marraskuun puoliväliin tai RK:n sihteerillä marraskuun loppuun mennessä. RK:n toiveena on saada suurin osa vuoden 2002 ilmoituksista seuraavaan kokoukseen, jotta havainnot ehdittäisiin saada vuoden 2002 katsaukseen, vaikka käsittely vaatisikin useita kokouksia. Katsaus julkaistaan Linnut-vuosikirjassa touko-kesäkuussa.

     


    Tiedote 16.3.2002

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 16.3.2002

    Kokouksessa käsiteltiin kaikkiaan 143 havaintoa. Hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. grönlanninlokki Tampereella (17.11), taigakirviset Tankarissa (27.-28.9) ja Lågskärillä (6.-12.10), töyhtökiuru Oulussa (4.7). Viitatiaisesta hyväksyttiin kaksi havaintoa; 1.10 Luumäki ja 11.11-9.12 Kotka. Lunnihavaintoja hyväksyttiin kolme. Lunneista kaksi oli muuttavia (11.10.2000 Kristiinankaupunki ja 28.10.2001 Pyhäjoki) ja yksi perinteinen huostaanottotapaus Outokummusta (6.1.2002).

    Hanhikorppikotkasta hyväksyttiin vanha havainto Kälviältä. Huono-onninen lintu oli asustellut elokuussa 1960 maalaistalon pihalla 2-3 viikon ajan, kunnes se todettiin lapsille vaaralliseksi ja ammuttiin. Korppikotka täytettiin ja kuva täytetystä linnusta on nähtävissä RK:n kotisivuilla.

    Suomelle uusina lajeina hyväksyttiin valkoposkisorsa (Anas bahamensis) 23.9.-7.10.2001 Närpiöstä ja joutsenhanhi (Anser cygnoides) 24.8.1990 Kristiinankaupungista. Molemmat lajit tulkittiin tarhakarkulaisiksi, eli E-kategoriaan.

    Arosuohaukkahavaintoja hylättiin suhteellisen paljon. Syynä hylkäyksiin oli lähes aina liian suppea kuvaus. Nuorten lintujen kohdalla määritys perustui usein vain kauluriin ja sekin oli yleensä heikosti kuvattu. Vanhojen naaraiden kanssa on syytä olla erityisen tarkkana. Toisen kalenterivuoden niittysuohaukkanaaraat keväällä ja kesällä sekä sinisuohaukka kaikkina vuodenaikoina ovat vakavasti otettavia kompastuskiviä.

    Idänkäkitutkimus on edelleen kesken, joten havainnot pysyvät pöydällä.

    Seuraava kokous pidetään alkusyksyllä 2002.

     


    Tiedote 13.1.2002

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 13.1.2002

    Rariteettikomitea käsitteli kokouksessaan 128 havaintoa. Uudeksi lajiksi maallemme hyväksyttiin välimerenhaukka Falco eleonorae Saltvikista (1.9.). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat pronssi-iibis Tammisaaressa (27.9-29.9), amerikantukkasotka Kalajoella (29.5.), aavikkotylli Kalajoella (24.6.) ja Siikajoella (6.7.-11.7.), eskimosirri Siilinjärvellä (26.- 29.9.), tundravikla Lohtajalla (29.9.), tiiralokki Kalajoella ja Pyhäjoella (22.10. tulkittu samaksi yksilöksi) sekä Pyhtäällä (27.10.) ja arotasku Siikajoella (15.9.).

    Kalajoen ja Siikajoen aavikkotyllit näyttävät kuvien perusteella varsin samanlaisilta ja tämän vuoksi on epävarmaa voidaanko ne tulkita eri yksilöiksi. Joidenkin tietojen mukaan eräät havainnoitsijat olisivat kentällä nähneet eroavaisuuksia yksilöiden välillä ja tämän vuoksi RK pyytääkin näiltä havainnoitsijoilta lisätietoja oikean lukumäärän selvittämiseksi.

    Komitea toivoisi tulevaisuudessa havainnoitsijoiden ilmoittavan lomakkeella paremmin sen, miten varmoja he ovat havaintoa tehdessään lajinmäärityksestä olleet ja milloin määritys on varmistunut (vai onko se varmistunut lainkaan?). Jos havainnoitsija päätyy oikeaan lajiin vasta havaintotilanteen jälkeen tutustuttuaan kirjallisuuteen tai äänitteisiin tms., tämä seikka olisi syytä ilmoittaa myös lomakkeella. Hyvä esimerkki on tilanne, jossa joku laji on ilmoitettu piippariin mahdollisena tai todennäköisenä, mutta lomakkeelta tämä tieto puuttuu. RK jää tällöin epätietoiseksi, onko havainnoitsija lopultakaan varma havainnostaan. Kirjallisuuteen tutustuminen on toki täysin hyväksyttävää (tosin tee kenttämuistiinpanot ensin!), mutta tieto määritysajankohdasta on tärkeä RK:lle havaintotilanteen ymmärtämiseksi.

    Idänkäkihavainnot vuosilta 2000 ja 2001 ovat edelleen käsittelyssä. Ne eivät poikkea mitenkään varhaisempien vuosien idänkäkihavainnoista, mutta koska RK:n selvitys lajin määrityksestä ja vaihtelusta on vielä kesken, ne on jätetty pöydälle. Suomen kaikkien idänkäkien ääni on ollut tavallisimmasta tyypistä poikkeava. Lisäksi näiden Suomessa tavattujen yksilöiden määritys ulkonäkötuntomerkeistä on nykytiedoin melko hataralla pohjalla. Pohjoisten idänkäkien tuntomerkeistä tiedetään yllättävän vähän. Handbook of the Birds of Worldissa ja tulevassa käkikirjassa (Payne ym. valmisteilla) pohjoinen idänkäki on kohotettu lajin asemaan. Sen tieteelliseksi nimeksi vakiintunee Cuculus optatus (ent. horsfeldi). Uutta tietoa lajin äänten vaihtelusta, DNA:sta ja muustakin toivotaan saatavan vielä tämän vuoden aikana.

     


    Tiedote 16.12.2001

    Rariteettikomitean kokous 16.12.2001

    Kokouksessaan RK käsitteli ainoastaan lajien kategorisointia. Asiasta läytyy erillinen AERC-kategoriat otettu käyttöön Suomessa -tiedote.

     


    Tiedote 9.9.2001

    Rariteettikomitean kokous Hangossa 7.-9.9.2001

    Kokouksessa olivat läsnä kaikki jäsenet: Antero Lindholm, Tom Lindroos, Heikki Luoto (sihteeri), Pekka J. Nikander, Tapani Numminen, Visa Rauste (puheenjohtaja) ja Kari Soilevaara.

    Kokouksessa käsiteltiin noin 110 havaintoa, joiden joukosta hyväksyttiin mm. Kristiinankaupungin rusokaulasirri ja kaikki vuoden 2001 havainnot neitokurjista. Idänkäkihavainnot ovat vieläkin tutkittavana. Lieksan linnusta on mm. DNA-analyysi tekeillä. Myös molemmat maastohavainnot homeyeriä isolepinkäisistä ovat edelleen pöydällä.

    RK päätti tehostaa cabaret-urpiaisiin liittyvää määritykseen, taksonomiaan ja esiintymiseen liittyvän problematiikan selvittämistä.

    Kokouksessa keskusteltiin myös tällä hetkellä vallitsevasta kategoriajaottelusta. Asia tullaan ottamaan myös esille AERC:n kokouksessa syyskuussa Puolassa, jonne lähtevät Visa Rauste ja Antero Lindholm. Samassa kokouksessa on tarkoitus keskustella myös taksonomisista kysymyksistä liittyen AERC:n asettaman taksonomisen elimen TAC:n toimintaan.

    Tom Lindroos käytti erovuoroaan ja hänen tilalleen esitetään Tapio Aaltoa Turusta.

    RK:n seuraava kokous on tammikuussa 2002, ja kyseisessä kokouksessa käsiteltävien lomakkeiden tulee olla sihteerillä marraskuun loppuun mennessä. RK toivoo saavansa käynnissä olevaan massiiviseen arosuohaukkainvaasioon liittyvät lomakkeet sihteerille mahdollisimman pian.

     


    Tiedote 7.4.2001

    Rariteettikomitean kokous Helsingissä 7.4.2001

    Kokouksessa olivat läsnä seuraavat jäsenet: Antero Lindholm, Tom Lindroos, Heikki Luoto (sihteeri), Pekka J. Nikander, Jari Peltomäki ja Visa Rauste (puheenjohtaja). Kokouksen jälkeen Jari Peltomäki erosi omasta pyynnöstään 7 palvelusvuoden jälkeen RK:sta. Uudeksi jäseneksi komitea päätti ehdottaa Tringan ART:n nykyistä puheenjohtajaa Kari Soilevaaraa Helsingistä. Ehdotus vaatii BirdLife Suomen hallituksen vahvistuksen.

    RK käsitteli kokouksessaan noin 130 havaintoa. Kokouksessa hyväksyttiin mm. Suomen ensimmäinen läntinen vuoriuunilintu Phylloscopus bonelli 17.- 25.6.2000 Hangosta. Maallemme uutena alalajina hyväksyttiin etelänharmaalokki Larus arg michahellis peräti kahden havainnon voimin; 14.7.- 9.8.2000 Tampereelta ja 16.- 23.9.2000 Lappeenrannasta. Uusi alalaji Suomelle oli myös Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmasta löytynyt isolepinkäisen alalaji pallidirostris, joka oli tallennettu Lågskärillä 31.10.1981. Lisäksi hyväksyttiin syksyn 2000 kolmas ja Suomen kuudes mustakurkkurautiainen Prunella atrogularis 3.- 10.12.2000 Hangosta.

    Rariteettikomitea selvittelee isolepinkäisen homeyeri- alalajin maastomäärityskriteereitä ja sen vuoksi kaksi maastohavaintoa ko. alalajista ovat pöydällä.

    Idänkäkihavainnot ovat edelleen tutkittavina. RK toivookin kaikista (myös jo hyväksytyistä) havainnoista lisämateriaalia kuten äänitteitä, kuvia, videonauhoitteita ja yksittäisten ihmisten muistiinpanoja. Kaikki olennainen tieto toivotaan lähetettävän RK:n sihteerille ennen seuraavaa kokousta. Seuraava RK:n kokous pidetään syyskuussa 2001.

     


    Tiedote 20.1.2001

    RK:n kokous 20.1.2001

    Kokouksessa olivat läsnä kaikki jäsenet: Antero Lindholm, Tom Lindroos, Heikki Luoto (sihteeri), Pekka J. Nikander, Tapani Numminen, Jari Peltomäki ja Visa Rauste (puheenjohtaja). RK käsitteli kokouksessaan n. 180 havaintoa. Kokouksessa hyväksyttiin mm. Suomen ensimmäinen virta-alli Histrionicus histrionicus Helsingin ja Vantaan rajalta 26.11.2000 (RK tulkitsi linnun luonnonvaraisesti harhautuneeksi), Suomen toinen rubiinisatakieli Luscinia calliope Oulusta 12.10.2000, Suomen neljäs ylänkökiuru Melanocorypha bimaculata Porvoon Långörenistä 17.12.2000 lähtien, Suomen viides pikkukorppikotka Neophron percnopterus Inarista 3.8.1962 (järjestyksessä Suomen ensimmäinen jos tutkittavana oleva alalaji ei ole kaukaista ginginianus -alalajia), Suomen neljäs mustakurkkurautiainen Prunella atrogularis Pyhtään Ristisaaresta 16.-17.9.2000 ja viides Porin Tahkoluodosta 1.-5.11.2000. sekä jäälokki Pagophila eburnea Raahesta 5.2.2000, joka on 20 vuoteen ensimmäinen havainto lajista maassamme. Myös Suomen ensimmäinen punatavi Anas cyanoptera Joensuu 21.5.-1.6.2000 hyväksyttiin, mutta linnun ei katsota harhautuneen maahamme luonnollista tietä eli sitä ei lisätä Suomen lintujen luetteloon.

    Turussa helmikuussa 2000 tavatun isolepinkäisen alalajia ei pystytty tällä hetkellä olevan tiedon perusteella täysin aukottomasti määrittämään. Linnussa oli runsaasti sibiricus-alalajin piirteitä, mutta esimerkiksi heikko naamari sekä vaalea ohjas ja nokantyvi ovat epätyypillisiä helmikuiselle sibiricus-alalajille. Koska havainto olisi Euroopan ensimmäinen, tulisi hyväksyttävän alalajin olla tyypillinen alalajin edustaja ilman epätyypillisiä piirteitä. Havainto pantiin tämän vuoksi jäihin odottamaan mahdollisia lisätietoja.

    Idänkäkihavainnot ovat osoittautuneet odotettua mielenkiintoisimmiksi ja kaikki havainnot ovat tutkittavina. RK toivookin kaikista (myös jo hyväksytyistä) havainnoista lisää aineistoa kuten äänitteitä, kuvia, videonauhoitteita ja yksittäisten ihmisten muistiinpanoja. Kaikki olennainen tieto toivotaan lähetettävän RK:n sihteerille ennen seuraavaa kokousta.

    RK toivoo myös Espoon Röylässä 15.11.-6.12.1998 havaitusta isolepinkäisestä lisätietoja mahdollisimman pikaisesti.

    Seuraava RK:n kokous pidetään 7.4.2001. Kokouksessa on tarkoitus käsitellä kaikki puuttuvat vuoden 2000 havainnot, joita ei oltu toimitettu edelliseen kokoukseen. Lomakkeet toivotaan lähetettävän sihteerille viimeistään 15.2.2001, jotta ne muuttuneen julkaisuaikataulun takia ehtisivät seuraavaan katsaukseen.

     


    Tiedote 14.9.2000

    Rariteettikomitean sihteeri vaihtuu.

    RK:n sihteerinä viisi vuotta ansiokkaasti toiminut Tom Lindroos luopuu sihteerin tehtävistä ja jatkaa normaalina jäsenenä. Uusi sihteeri on Heikki Luoto, jolle kaikki RK-posti tästedes tulee osoittaa. Heikin useimmat yhteystiedot ovat muuttuneet äskettäin:

    Heikki Luoto
    Kuhajoentie 15
    01750 Vantaa
    koti (09) 2905 4970
    gsm 0400 604606
    heikki.luoto@kolumbus.fi

     


    Tiedote 27.8.2000

    RK:n kokous 25.-27.8.2000

    Kokouksessa olivat läsnä kaikki jäsenet: Antero Lindholm, Tom Lindroos (sihteeeri), Heikki Luoto, Pekka J. Nikander, Tapani Numminen, Jari Peltomäki ja Visa Rauste (puheenjohtaja). Komitea käsitteli kokouksessaan noin 140 havaintoilmoitusta. Hyväksyttyjen joukossa olivat mm. Suomen toinen preerianaurulokki (Larus pipixcan) Oulussa 14.11.1999 ja mäntysirkku (Emberiza leucocephalos) Kangasalla 12.12.1999.

    Käsittely on kesken mm. helmikuussa Turussa tavatun isolepinkäisen ja tämänvuotisen idänkäen osalta. RK toivoo saavansa tutkittavakseen kaikki Suomessa vuosina 1999 ja 2000 tehdyt idänkäkiäänitteet. Ne voi toimittaa Antero Lindholmille, Hämeentie 156 D 19, 00560 Helsinki, puhelin 040 5533113.

    RK toivoo saavansa kaikki vuoden 2000 ilmoitukset ensi tilassa. Erityisen kiireellisesti toivotaan ilmoitukset kaikista viirusirkkalinnuista.

    Kokouksessa keskusteltiin taksonomisista ongelmista ja ns. kategoriakysymyksistä. Edellisten osalta RK on tietoinen AERC:n (Association of European Rarities Committees) TAC:n (Taxonomic Advisory Committee) 16.8.2000 julkaisemasta suosituksesta (nähtävissä mm. AERC:n kotisivuilla). Tässä vaiheessa RK on odottavalla kannalla ja tutkii myöhemmin julkaistavat perusteet sekä puolen vuoden kuluessa luvatut uudet suositukset ennen päätöksiä. Suosituksen käyttöönotto Suomessa voi aiheuttaa käytännön ongelmia ainakin "pikku-urpiaisen" Carduelis cabaret) lajiaseman osalta.

    RK on edellisessä katsauksessaan luvannut ottaa käyttöön AERC:n kategoriajärjestelmän. Käyttöönotto osoittautui otaksuttua ongelmallisemmaksi mm. eri maissa vallitsevien ristiriitaisten tulkintojen takia. AERC-kategorioita ei oteta käyttöön ainakaan vuoden 1999 katsauksessa vaan RK selvittelee asiaa edelleen.

    RK ryhtyy keräämään digitaalista kuva-arkistoa perinteisen rinnalle. Komitealle toimitetuista videotallenteista (ainakin digitaalisista) otetaan kopio arkistoon tulevaa tutkimuskäyttöä varten ja valokuvat skannataan digitaaliseen muotoon.

    RK:n seuraava kokous on 20.1.2001. Käsittelyyn ehtivät lomakkeet, jotka ovat sihteerillä 10.12.2000 mennessä.