Takaisin

Talvina, jolloin on runsaasti pihlaja- ym. marjoja puissa, Suomessa voi talvehtia isoja määriä tilhiä ja räkättirastaita. Parhaimmillaan yhdessä tällaisessa parvessa voi olla kymmeniä, joskus useita satoja yksilöitä. Räkättirastaiden joukossa voi olla silloin tällöin yksittäisiä punakylki- kulo- tai mustarastaita, mutta nämä lajit eivät muodosta isoja parvia vaan ovat enimmäkseen yksittäin tai muutaman yksilön ryhmänä. Marjojen kimpussa voi lisäksi nähdä rastaita selvästi pienempiä punatulkkuja, viherpeippoja, taviokuurnia tai järripeippoja, yleensä pienissä parvissa.

Takaisin

Yksilömäärältään runsaimmat talvisista linnuistamme ovat järjestyksessä seuraavat:

1. talitiainen 5,0 milj.
2. hömötiainen 4,0 milj.
3. keltasirkku 2-3 milj.
4. hippiäinen 2-3 milj.
5. töyhtötiainen 1-1,5 milj.

Lähde: Luonnontieteellinen Keskusmuseo (2004).

Takaisin

Useimmille meistä ovat tuttuja ruokintojen tali- ja sinitiaiset, keltasirkut, varpuset, viherpeipot ja pulut. Monin paikoin yleisiä ruokintapaikoille hakeutuvia lintulajeja ovat myös käpytikka, varislinnut, mustarastas, punatulkku, kuusi- ja hömötiainen. Silloin tällöin ruokinnoille voi ilmestyä erikoisen näköisiä vieraita. Jos pähkäilet lintukirjan kanssa, mikä tämä erikoisen näköinen lintu mahtaa olla, tarkista ensin, olisiko kyse jostain seuraavista ruokintapaikoille helposti hakutuvista lintulajeista: harmaapäätikka, pikkutikka, punarinta, pähkinänakkeli, pähkinähakki ("pilkullinen varis"), kottarainen, pikkuvarpunen, vihervarpunen, urpiainen, järripeippo, peippo tai nokkavarpunen. Lisäksi ruokintapaikkojen lähellä voi päivystää varpushaukka tai varpuspöllö. Muistathan, että eri lajien höyhenpuku vaihtelee, joten kaikki linnun yksityiskohdat eivät välttämättä täysin sovi lintukirjan kuvauksiin.

Takaisin

Taloyhtiöissä voi syntyä kiistaa ruokinnan aiheuttamasta häiriöstä ja epäsiisteydestä. Taloyhtiöllä on oikeus kieltää halutessaan järjestyssäännössään lintujen ruokinta. Ruokintalaudan sijainti kannattaa valita siten, ettei se haittaa muita talolaisia. Ruokintaa ei pidä kiinnittää esimerkiksi kerrostalon seinään. Linnut voivat ulosteillaan tuhria seiniä ja naapurin ikkunalaudan. Jotta turhat kiistat vältettäisiin, ruokintapaikka kannattaa siis aina sijoittaa rauhallisempaan paikkaan. Näin aremmatkin lajit uskaltautuvat paikalle. Ruokinnasta vastaavan on huolehdittava paikan hygieniasta ja sopivuudesta. Ruokaa ei tule heittää suoraan maahan, vaan se on laitettava lintulaudalle tai vastaavalle. Maahan ruokkiminen houkuttelee paikalle mm. rottia.

Takaisin

Ruokintojen laittamista koskeva säännöstö vaihtelee paikkakunnittain. Yleensä ruokinnan laittaminen on sallittua. Ruokinnan laittamiseksi on hyvä hankkia alueen haltijan/maanomistajan lupa. Kuntien yhteisillä viheralueilla ja puistoissa saa yleensä ruokkia lintuja, jos toimii oikein. Jos ruokintapaikkaa ei hoideta asianmukaisesti, voi kunta poistaa sen. Kuntien viheralueilla ja muilla yhteisillä alueilla lintuja ruokittaessa on ruokintapaikalle hyvä laittaa näkyviin siitä vastaavan henkilön yhteystiedot (puhelinnumero). Joillakin paikkakunnilla kunta on kieltänyt lintujen ruokinnan toreilla ja eräissä puistoissa terveyssyistä. Nämä rajoitukset on hyvä selvittää ennen kuin laittaa ruokinnan.