Kuusi joukkuetta ja yhteensä 16 lasta osallistui Lasten lintupäivään 11.-12.6. Lintupäivään osallistuneet joukkueet olivat: Tunnistajahaukat, Viitastiaiset, Ullakon pöllöt, Räksät, Klaukkalan kuningasmerikotkat ja Voutilaisen joukkue. Lintupäivässä oli kolme erilaista osallistumistapaa: lajimääräkisa, parhaiden elämysten kirjaaminen sekä tapahtuman nimenkeksimiskilpailu.

Nimenkeksimiskilpailussa yritettiin keksiä lasten lintutapahtumalle ensi vuodelle iskevä nimi. Nimiehdotuksia tuli yhteensä kuusi kappaletta ja kaksi joukkuetta toivoi, että ”Lasten lintupäivä” -nimi säilyisi jatkossakin. Raati päätti kunnioittaa enemmistön toivetta eli ainakin ensi vuonna tapahtumaa kutsutaan vielä Lasten lintupäiväksi.

Lajimarkkinoissa (joka oli leikkimielinen kilpailu havaittujen lintulajien yhteismäärästä) oli kolme sarjaa:

• A.) korkeintaan 4 tunnin sarja
• B.) 4-6 tunnin sarja
• C.) 6-8 tunnin sarja

A.sarja:
1.) Viitastiaiset ( 9.6.) 26 lajia. Alue: Jyväskylä-Keuruu. Kulkutapa: jalan
2.) Voutilaisen joukkue (13.6.) 20 lajia.

B.sarja:
1.) Klaukkalan kuningasmerikotkat (11./12.6.) 32 lajia. Alue: Klaukkala, Valkjärvi. Kulkutapa: autolla ja jalan
2.) Räksät (11.6.) 24 lajia. Alue: Fiskari. Kulkutapa: polkupyörillä

C.sarja:
1.) Tunnistajahaukat (11.6.) 85 lajia. Alue: Karjaa, Pohja. Kulkutapa: auto
2.) Ullakon pöllöt (12.6.) 80 lajia. Alue: Vammala-Meri-Pori. Kulkutapa: auto

”Elämysapajat”-sarjassa kirjattiin parhaita elämyksiä. Seuraavassa otteita eri joukkueiden elämyksistä:

• Lintujen poikasten näkeminen ja tarkkaileminen.
• Yyterin lietteiltä löytynyt vesilinnun muna, josta poikanen oli kuoriutunut.
• Parasta oli satakielen kuuleminen, koska sillä oli niin hieno ääni, sekä linnunsulkien (2 kpl) löytäminen. Toiseksi parasta oli Jeren namujen syöminen.
• Parasta oli tuulihaukkojen ja hiirihaukan näkeminen, koska en ole ennen haukkoja nähnyt. Hiirihaukka oli erityisen komea.
• Kalalokin untuvikot olivat suloisia. Kun ne lähtivät kalliolta, yksi poikasista kompastui ja vieri luisulta kalliorannalta veteen.
• Retkellä sattuu ja tapahtuu, joten mieleenpainuvaa oli myös ollut se, kun naurulokki osui ulosteellaan Lauria takin hihaan.
• Kivointa koko päivässä oli diplomien saaminen.
• Oli jännittävää kulkea valtavan ojan vartta. Aina välillä kuului ja näkyi pulahduksia, kun jokin pieni eläin sukelsi meitä pakoon. Olemme lähes sataprosenttisen varmoja vesipäästäishavainnostamme, sen näimme uivan ja sukeltelevan. Hirvi oli syönyt vesikasveja ojan pientareelta.
• Saavuimme pitkän ja kuoppaisen metsäautotien päähän. Sovimme, että vain kuiskaaminen on sallittua ja vältimme risujen päälle astumista. Yhtäkkiä ylhäällä häivähti iso, leveäsiipinen lintu. Seurasi kuitenkin pettymyksen huokaus - pesäkuoppa oli tyhjä. Mutta pienen etsiskelyn jälkeen ylempää kalliolta löytyi vaalea höyhenkasa kiven päältä makaamasta. Kaksi oranssia silmää tuijotti meitä sen keskeltä.  Olimme sopineet rengastajaystävämme kanssa, että pääsemme hetkeksi seuraamaan huuhkajan pesän tapahtumia. Se oli päivän odotettu upea hetki. Pois tultaessa lapset miettivät, miten tärkeää on, ettei pesille mennä liian aikaisin ja loppuvaiheessakin vain lyhyesti ja pesimärauhaa  tarpeettomasti rikkomatta. Lopuksi Ossi esitti hienon huuhkajanpoikasnäytöksen kivellä maaten ja meitä tuijottaen; pähkinähakki säesti esitystä huudollaan. Metsä oli raottanut meille salaisuuksiaan, ja huuhkaja sekä sen suojelutyö saanut kolme uutta ystävää.
  
  

Yleistä palautetta lastenpäivästä

Jokainen joukkue kertoi päivän olleen erittäin onnistunut ja lasten lintupäivästä toivottiin muodostuvan perinne. Ainakin mukana olleet joukkueet lupasivat osallistua tapahtumaan jälleen ensi vuonna!