BirdLife Suomi Linturetkellä. Kuva: Lauri Hänninen.  
Yhdistys
Liity tai tue
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

In English
På svenska

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
Puh. (ark. klo 10-15)
(09) 4135 3300
Fax (09) 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Palautelomake Osoitteenmuutos

 
Lintuharrastuksen alkeet - Harrastajatutkimukset
Tutkimusta voi myös harrastaa
Tutkimus kuulostaa kenties kovin viralliselta ja tieteelliseltä, mutta sitä voi tehdä ihan omaksi ilokseenkin. Oma tutkimus voi olla vaatimaton, rajoittua kotipihan lintuihin. Tutkimusmenetelmät käyvät tutuiksi ja samalla oma tietämys linnuista syvenee. Jo pelkästään lintujen puuhien seurailu on eräänlaista käyttäytymistutkimusta. Tutkiminen voi olla varsin leppoisaa ajanvietettä. Valtaosa valtakunnallisista seurantatutkimuksista perustuu harrastajien työpanokseen, mm. talvilintu- ja linjalaskennat sekä mittava lintuatlas. Laajemmin tutkimuksista saat tietoa teoksesta Tiainen & Hublin (1981): Lintuharrastusopas. Lintuatlaksen tuloksia esitellään teoksessa Väisänen, Lammi & Koskimies (1998): Muuttuva pesimälinnusto.
Suomessa lasketaan lintuja kesällä
Kannan arvioinnit, joissa pyritään arvioimaan jonkin alueen pesivän kannan koko ovat perustavaa laatua olevaa harrastajatutkimusta. Kesällä voi yrittää kartoittaa vaikkapa kotikontujen linnustoa. Menetelmiä on useita.

Linjalaskennassa vedetään kartalle linjoja, joilta 50 m levyiseltä alueelta lasketaan kaikki linnut. Lisäksi otetaan huomioon apusaralla eli linjan ulkopuolella havaitut linnut. Reitti valitaan niin, että se edustaa hyvin ja oikeissa suhteissa tienoon maastotyyppejä. Laskentalomakkeelle merkitään biotooppien osuus ja mitä lintuja niillä on havaittu. Tuloksista selviää eri lajien runsaussuhteita erilaisissa paikoissa. Linjalaskenta-aika on Etelä-Suomessa 1.-20.6. ja Pohjois-Suomessa 10.-30.6. Laskenta aloitetaan aamulla varhain auringon noustessa ja lopetetaan lintujen vaietessa siinä aamukahdeksan maissa.

Kartoitusmenetelmä on huomattavasti työläämpi menetelmä. Siinä kartalle rajatulle alueelle merkitään kaikki löydetyt reviirit. Tuloksena on hieno kartta ja paljon pähkäilyä. Pistemenetelmä on helpoin lintujen runsaussuhteiden kartoituskeino. Kartalle sijoitetaan enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti pisteitä, joissa käydään katsastamassa ja varsinkin kuulostelemassa mitä lintuja paikalla on. Menetelmä suosii tietenkin kovaäänisiä laululintuja hiljaisempien piilottelijoiden jäädessä havaitsematta.

... ja talvella
Helsingin Yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo on järjestänyt jo pian puolen vuosisataa valtakunnallisia talvilintulaskentoja. Laskennoissa kierretään vakioreitti kolmesti talvessa (marraskuussa, vuodenvaihteessa ja maaliskuussa). Reitit ovat ennalta suunniteltuja (keskipituus 11 km) ja niiden varrelta lasketaan kaikki havaitut linnut. Talvilintulaskentojen tuloksista saadaan tietoa talvilintujen levinneisyydestä sekä kantojen muutoksista kyseisen talven aikana ja eri vuosien suhteen.

Talvilintulaskennan ohella viimeiset kymmenen vuotta on tehty myös ruokintapaikkatutkimusta, jossa seurataan ja lasketaan lintulaudan ruokavieraita.

Myös vesilintuja voi laskea
Vesilintulaskennoissa selvitetään tietyn lintujärven tai muun vesialueen pesivää vesilintukantaa. Laskenta on helpointa silloin, kun vesilintupari vielä "seurustelee" yhdessä - myöhemmin koiraat kaikkoavat omille teilleen ja naaraatkin viettävät piilottelevaa elämää ruovikon kätköissä. Noin 10.5. lasketaan sinisorsa, telkkä, jouhisorsa, tavi ja punasotka ja noin 25.5. lapasorsa, heinätavi, haapana ja tukkasotka. Saaristossa suoritetaan hieman samankaltaisia saaristolintulaskentoja.
Samoin peltolintuja
Peltolintulaskennoissa selvitetään tietyn peltoalueen pesivää vesilintukantaa. Menetelminä käytetään tavallisesti kartoituslaskentaa. Ympäristön muuttuminen on erittäin nopeaa maanviljelyn ja viljelymenetelmien muuttuessa. Tämä näkyy nopeina muutoksina myös lintukannoissa. Lintuharrastajien panos peltolinnuston seurannassa on välttämätön. Tutustu esimerkiksi BirdLife Suomen ruisrääkkäprojektiin.
Tutustu myös ammattitutkimukseen
Moderni lintuekologinen tutkimus on Suomessa maailman huippua. Tutkimuksen kohteena ei oikeastaan ole lintu, vaan yleinen ekologinen ilmiö tai teoria, jota tutkitaan lintujen avulla. Tutkijat ovat yliopistojen ja tutkimuslaitosten ammattitutkijoita. Monet ammattitutkijoista ovat entisiä lintuharrastajia. Uusimpaan tutkimukseen voi tutustua esimerkiksi Suomen lintutieteellisen yhdistyksen julkaisemasta Ornis Fennica -lehdestä. Myös Journal of Avian Biology julkaisee säännöllisesti suomalaisten tutkijoiden tuloksia.