![]() |
![]() |
In English På svenska
BirdLife Suomi ry |
Lintuharrastuksen alkeet - Harrastajatutkimukset
Tutkimusta voi myös harrastaa Tutkimus kuulostaa kenties kovin viralliselta ja tieteelliseltä, mutta sitä
voi tehdä ihan omaksi ilokseenkin. Oma tutkimus voi olla vaatimaton, rajoittua
kotipihan lintuihin. Tutkimusmenetelmät käyvät tutuiksi ja samalla oma tietämys
linnuista syvenee. Jo pelkästään lintujen puuhien seurailu on eräänlaista
käyttäytymistutkimusta. Tutkiminen voi olla varsin leppoisaa ajanvietettä.
Valtaosa valtakunnallisista seurantatutkimuksista perustuu harrastajien
työpanokseen, mm. talvilintu- ja linjalaskennat sekä mittava
lintuatlas. Laajemmin tutkimuksista saat tietoa teoksesta Tiainen &
Hublin (1981): Lintuharrastusopas. Lintuatlaksen tuloksia esitellään
teoksessa Väisänen, Lammi & Koskimies (1998): Muuttuva pesimälinnusto.
Suomessa lasketaan lintuja kesällä Kannan arvioinnit, joissa pyritään arvioimaan jonkin alueen pesivän kannan
koko ovat perustavaa laatua olevaa harrastajatutkimusta. Kesällä voi yrittää
kartoittaa vaikkapa kotikontujen linnustoa. Menetelmiä on useita.
Linjalaskennassa vedetään kartalle linjoja, joilta 50 m levyiseltä alueelta lasketaan kaikki linnut. Lisäksi otetaan huomioon apusaralla eli linjan ulkopuolella havaitut linnut. Reitti valitaan niin, että se edustaa hyvin ja oikeissa suhteissa tienoon maastotyyppejä. Laskentalomakkeelle merkitään biotooppien osuus ja mitä lintuja niillä on havaittu. Tuloksista selviää eri lajien runsaussuhteita erilaisissa paikoissa. Linjalaskenta-aika on Etelä-Suomessa 1.-20.6. ja Pohjois-Suomessa 10.-30.6. Laskenta aloitetaan aamulla varhain auringon noustessa ja lopetetaan lintujen vaietessa siinä aamukahdeksan maissa. Kartoitusmenetelmä on huomattavasti työläämpi menetelmä. Siinä kartalle rajatulle alueelle merkitään kaikki löydetyt reviirit. Tuloksena on hieno kartta ja paljon pähkäilyä. Pistemenetelmä on helpoin lintujen runsaussuhteiden kartoituskeino. Kartalle sijoitetaan enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti pisteitä, joissa käydään katsastamassa ja varsinkin kuulostelemassa mitä lintuja paikalla on. Menetelmä suosii tietenkin kovaäänisiä laululintuja hiljaisempien piilottelijoiden jäädessä havaitsematta. ... ja talvella Helsingin Yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo on järjestänyt jo pian
puolen vuosisataa valtakunnallisia talvilintulaskentoja. Laskennoissa
kierretään vakioreitti kolmesti talvessa (marraskuussa, vuodenvaihteessa ja
maaliskuussa). Reitit ovat ennalta suunniteltuja (keskipituus 11 km) ja niiden
varrelta lasketaan kaikki havaitut linnut. Talvilintulaskentojen tuloksista
saadaan tietoa talvilintujen levinneisyydestä sekä kantojen muutoksista kyseisen
talven aikana ja eri vuosien suhteen.
Talvilintulaskennan ohella viimeiset kymmenen vuotta on tehty myös ruokintapaikkatutkimusta, jossa seurataan ja lasketaan lintulaudan ruokavieraita. Myös vesilintuja voi laskea Vesilintulaskennoissa selvitetään tietyn lintujärven tai muun
vesialueen pesivää vesilintukantaa. Laskenta on helpointa silloin, kun
vesilintupari vielä "seurustelee" yhdessä - myöhemmin koiraat kaikkoavat omille
teilleen ja naaraatkin viettävät piilottelevaa elämää ruovikon kätköissä. Noin
10.5. lasketaan sinisorsa, telkkä, jouhisorsa, tavi ja punasotka ja noin 25.5.
lapasorsa, heinätavi, haapana ja tukkasotka. Saaristossa suoritetaan hieman
samankaltaisia saaristolintulaskentoja.
Samoin peltolintuja Peltolintulaskennoissa selvitetään tietyn peltoalueen pesivää
vesilintukantaa. Menetelminä käytetään tavallisesti kartoituslaskentaa.
Ympäristön muuttuminen on erittäin nopeaa maanviljelyn ja viljelymenetelmien
muuttuessa. Tämä näkyy nopeina muutoksina myös lintukannoissa. Lintuharrastajien
panos peltolinnuston seurannassa on välttämätön. Tutustu esimerkiksi BirdLife
Suomen ruisrääkkäprojektiin.
Tutustu myös ammattitutkimukseen Moderni lintuekologinen tutkimus on Suomessa maailman huippua. Tutkimuksen
kohteena ei oikeastaan ole lintu, vaan yleinen ekologinen ilmiö tai teoria, jota
tutkitaan lintujen avulla. Tutkijat ovat yliopistojen ja tutkimuslaitosten
ammattitutkijoita. Monet ammattitutkijoista ovat entisiä lintuharrastajia.
Uusimpaan tutkimukseen voi tutustua esimerkiksi Suomen lintutieteellisen
yhdistyksen julkaisemasta Ornis Fennica -lehdestä. Myös Journal of
Avian Biology julkaisee säännöllisesti suomalaisten tutkijoiden tuloksia.
|