Joulukortti punatulkusta lyhteellä on hieman harhaanjohtava. Kauralyhde on kaunis, mutta siemenet varisevat maahan. Lintulauta on lyhdettä parempi ruokintalaite ja se suojaa ruokaa myös sateelta. Lintulauta on syytä sijoittaa suojaiseen paikkaan, josta on riittävä näkyvyys ympäristöön mahdollisen varpushaukan varalta. On hyvä, jos laudan vieressä on tiheäkasvuinen pensaikko tai kuusi, jonne linnut voivat pujahtaa suojaan. Lauta on pidettävä siistinä, sillä ruokakasan alle jäävät tähteet levittävät salmonellaa. Kaura kelpaa monille linnuille, keltasirkulle varsinkin, mutta sen ravintoarvo on melko alhainen: sadassa grammassa on vain 1550 kilojoulea. Auringonkukan siemenet ja maapähkinät maittavat lähes kaikille talvilinnuille. Jos pähkinät lisäksi silpoo pieniksi muruiksi, myös pienimmät ja hentonokkaisimmat linnut hyötyvät niistä. Eräillä tiaisilla ja närhellä on lisäksi tapana viedä pähkinöitä piiloon metsään. Jos pähkinät laittaa verkkopussiin riippumaan, niistä on iloa tasapuoleisesti kaikille linnuille. Sadassa grammassa auringonkukan siemeniä on 3250 kilojoulea ja maapähkinöitä 2280.

Linnut pärjäävät mainiosti näillä antimilla, mutta niin kuin ihmiselle, myös linnuille monipuolinen ravinto on tärkeää. Lisäksi eräät lajit ovat erikoistuneet vain omiin erityisherkkuihinsa. Talipala tuo hyvän lisän ruokintaan. Se on erityisesti tiaisten ja tikkojen mieleen. Tali on myös hyvin riittoisaa; kunnon ihrakimpale kestää viikon kovassakin käytössä. Sian ihrassa on peräti 3770 kilojoulea sataa grammaa kohden.

Hirssi maittaa varpuselle ja pikkuvarpuselle. Leivän murut ja kelpaavat myös linnuille. Niitä tarjoiltaessa on vain muistettava, ettei liian suolainen ruoka ole hyväksi linnuille ja pilaantuneesta ruoasta ne sairastuvat yhtälailla kuin ihmisetkin. Rastaat ovat hedelmien, varsinkin omenan palasten ystäviä. Syksyisiä pihlajan marjoja voi kerätä talteen ja kuivattaa. Talven mittaan ne maittavat mm. rastaille, tilhelle ja taviokuurnalle.

Talviruokinnasta ei ole iloa vain linnuille, vaan myös lintuharrastajalle. Kotipihalla on mukava seurata lintujen vilinää.

Ruokinta on paitsi hauska harrastus, myös lintujen kannalta tärkeää. Suomen arviolta 240 pesimälajista noin 170 katsoo paremmaksi muuttaa talveksi etelään, mutta loput sinnittelevät talven yli pohjolan pakkasissa. Asutuksen leviäminen on välillisesti ja välittömästi lisännyt talvehtimista yrittävien lintulajien määrää - punatulkku on saanut seurakseen mm. mustarastaan, viherpeipon ja sinisorsan.

Talvehtiminen pesimäseuduilla on edullista linnuille. Muuttomatkalla vaanivat vaarat ja rasitukset, ja keväällä täällä talvehtineet linnut ovat ennen lajitovereitaan valtaamassa hyviä pesäpaikkoja. Jouluruokinta ei ole kuin hetkellinen apu linnuille. Ruokinta pitää aloittaa jo loppusyksyllä ja sitä on jatkettava yli talven. Älä keskeytä aloitettua ruokintaa!