Numerokoodi aloittaa kunkin rivin. Koodissa on ensin heimon, keskimmäisenä suvun ja lopuksi lajin juokseva numero.

heimo.suku.laji Heimon koodissa on vain yksi kolminumeroinen luku. Ensimmäinen heimo on 001. TINAMIT ja viimeinen on 194. KARDINAALIT. Heimojen suomenkieliset nimet ovat aina monikossa. Ne on tässä luettelossa kirjoitettu isoilla kirjaimilla. Heimoja korkeampia systemaattisia yksiköitä eli lahkoja ei esitellä, koska niiden tutkimus on murrosvaiheessa. Lahkojen jakautumista heimoihin ei kerrota myöskään nimistön lähdekirjassa H&M.

heimo.suku.laji Suvun koodissa on kaksi osaa, joista ensimmäinen osoittaa heimon ja toinen kertoo suvun. Esim. heimon 001. TINAMIT suvut ovat 001.0001 isotinamit, 001.0002 vuoritinamit, 001.0003 ruskotinamit jne.; viimeinen eli yhdeksäs tinamisuku on 001.0009 ylänkötinamit. Luettelon viimeinen suku on 194.2162 loistokardinaalit. Sukujen nimet ovat myös aina monikossa. Ne on kirjoitettu pienillä kirjaimilla, jotta erottuisivat heimojen nimistä. Joissakin heimoissa voi nimittäin olla suku, jolla on sama nimi kuin heimolla (esim. heimon 004. KASUAARIT ainoa suku on 004.0013 kasuaarit). Huomaa, että mikäli sukuun kuuluu vain yksi laji, suvulla ei ole erillistä nimeä (ks. 001.0004.0030 pampatinami). Luettelossa ei ole sukujen englanninkielisiä nimiä, sillä H&M ei niitä esitä.

heimo.suku.laji Lajin koodissa on kolme osaa, joista ensimmäinen osoittaa heimon, toinen suvun ja kolmas lajin. Nimistön käyttäjät tarvinnevat useimmin lajien nimiä, joten kannattaa muistaa, että ne löytyvät numerokoodin loppuosan perusteella. Ongelmana voisi olla vaikkapa löytää linnulle Struthio camelus tai Ostrich nykyisin käytettävä suomenkielinen nimi. Tieteellisten tai englanninkielisten nimien hakemistoista löytää mainituilla hakusanoilla pitkän koodin 002.0010.0048, jonka soveltaminen on kuitenkin nopeampaa kuin sivunnumeron. Koodin loppuosan perusteella voi siirtyä systemaattisen osan lajiin .0048, josta löytyy strutsi. Koodin alkuosan avulla voi mennä suoraan heimoon 002. STRUTSIT tai keskiosan perusteella sukuun .0010., johon näköjään kuuluu vain yksi laji eli samainen strutsi.

Numerokoodi on paperi- ja tiedostoversiossa mukana nimien etsimisen helpottamiseksi. Hakukoneen tulossivuilla numerokoodia ei esitetä.

Lajin vanha numero / Vuoden 1999 no viittaa vuoden 1999 luetteloon. Vanhat numerot eroavat uuden luettelon numerokoodeista siten, että vanha numero on aina kaarisuluissa eikä siinä ole ainoatakaan pistettä. Vanhan numeron avulla voidaan mm. selvittää, mitä nykyistä lintua on tarkoitettu edellisen nimistön perusteella tehdyssä kirjoituksessa. Vuoden 1999 julkaisun varsinainen vahvistettu nimistö (s. 17–138) sisälsi nimet lajeille (0001)–(9235). Lisäksi oli laadittu nimiehdotukset yhteensä vajaalle 300:lle sukupuuttoon kuolleelle (s. 14–15) tai taksonomisesti epäselvälle lajille (s. 5–7). Vaikka ne jonkin verran toistivat peruslistan nimiä, uusi toimikunta havaitsi pääosan ”epävirallisista nimistä” hyviksi. Jotta myös näihin nimiin voitaisiin viitata yksiselitteisesti, niille annettiin juoksevat numerot (9236)–(9339) (sukupuuttoon kuolleet) ja (9340)–(9525) (epäselvät lajit). Vanhan luettelon heimoja ei ollut numeroitu (s. III–V), joten niille annettiin juoksevat numerot (001)–(177); tällöin heimotason numero tuli myös sirkkujen viidelle alaheimolle.

E-sarakkeen koodit osoittavat sukupuuttoon kuolleet tai heimon suhteen epävarmat lajit.

# = laji katsotaan yleisesti sukupuuttoon kuolleeksi (69 lajia). H&M on ottanut mukaan lajit, joiden kuvaus perustui höyhenpukuisen linnun kuvaan tai näytteeseen, johon oli jäänyt höyheniä, mutta pelkästä luunäytteestä kuvatut subfossiilit ja lisäksi fossiiliset lajit on jätetty pois. Esimerkki: 005.0014.0056 pikkuemu.

#? = on syytä otaksua laji sukupuuttoon kuolleeksi (58 lajia, mm. 001.0005.0032 inkatinami).

* = on epävarmaa, kuuluuko laji siihen heimoon, johon se on merkitty. Lähdeteos H&M toteaa näistä tapauksista, että suvun, johon laji kuuluu, suhteita muihin sukuihin ei tiedetä varmasti. Suomen luettelossa kyseiset genera incertae sedis -suvut on sijoitettu edeltävään heimoon. Asteriskillä varustetut 122 lajia kuuluvat kaikki varpuslintujen lahkon heimoihin 099–194. Esimerkki: 105.1006.4171 rillitanssija.

Hakukoneen hakutulossivuilla E-sarakkeen tiedot esitetään Lisätietoja-kentässä.

H&M sivu kertoo lähdekirja Howard & Mooren (2003) sivunumeron, josta kyseisen heimon, suvun tai lajin tiedot alkavat. H&M:n 1039 sivulla on runsaasti lisätietoja kuten lajien alalajit, levinneisyys, nimenantajat ja systematiikan kannalta keskeinen tuore kirjallisuus, joten teos on hyödyllinen tämän nimiluettelon ohessa käytettynä.

T-sarakkeessa on tieteelliseen nimeen liittyviä lisätietoja:

! = kyseessä on H&M:n esittämä uusi heimo tai laji, jota ei ollut Suomen vuoden 1999 nimiluettelossa, kuten 001.0006.0042 Nothura chacoensis chacontinami. (Huomaa, että lajin tieteellisessä nimessä on aina kaksi osaa, joista ensimmäinen kirjoitetaan suurella ja jälkimmäinen pienellä alkukirjaimella. Lajien, sukujen ym. heimoja pienempien yksiköiden tieteelliset nimet on tapana kursivoida.)

+ = kyseessä on Suomen luettelon vanha heimo tai laji, jonka tieteellisen nimen kirjoitusasu muuttui H&M:ssa. Esim. 007.0021.0068 Eulipoa wallacei molukkienisojalka oli vanhassa luettelossa lajina (0847) Megapodius wallacei.

a = laji on hyväksytty lajiksi Euroopan rariteettikomiteoiden yhteistyöelimen AERC:n taksonomisen komitean TAC:n suosituksen perusteella. Kyseiset 18 lajia ovat H&M:n kirjassa, esim. 014.0129.0464 Anas carolinensis amerikantavi on H&M:ssa tavin alalaji Anas crecca carolinensis (alalajin tieteellisessä nimessä on aina kolme osaa).

Hakukoneen hakutulossivuilla T-sarakkeen tiedot esitetään Lisätietoja-kentässä.

S-sarakkeessa on suomenkielisen nimen muutoskoodi:

+ = nimi on uusi tai muuttunut Suomen vuoden 1999 luetteloon verrattuna. Esimerkkejä 2086 plussanimestä:
001.0001 isotinamit. Kaikki 1227 suvunnimeä ovat uusia verrattuna vuoden 1999 luetteloon, josta suvunnimet oli jätetty pois, vaikka ne olivat vuoden 1992 luettelossa (edellä mainittiin sukujen määräksi 2162, mutta yksilajisia sukuja on 935, eikä niille ole annettu erillistä suomenkielistä nimeä).
005.0014.0055 mustapikkuemu. T-sarakkeessa oleva huutomerkki osoittaa, että kyseessä on uusi laji. Niille laadittiin noin 500 uutta suomenkielistä nimeä. Lisäksi a-kirjaimella osoitetuista ns. TAC-lajeista 15 lajia tarvitsi uuden nimen, kuten myös 35 uutta heimoa.
010.0043.0158 rusorintaviiriäinen on laji, jonka vanha suomenkielinen nimi muuttui. Laji oli ennen leppärintaviiriäinen, mikä kuvasi huonosti väritystä. Vanhoihin suomenkielisiin nimiin tehtiin kaikkiaan runsaat 300 muutosta.
067.0568.2262 sinikelta-ara, jolla vanhassa luettelossa on suluissa toinen nimi: sinikelta-ara (ararauna). Vain kahdella lajilla on enää vaihtoehtoinen nimi: 036.0256.0927 sääksi (kalasääski) ja 066.0473.1746 kalliokyyhky (kesykyyhky).

Hakukoneen hakutulossivuilla S-sarakkeen tiedot esitetään Lisätietoja-kentässä.