|
|
 In English På svenska
BirdLife Suomi ry |
Maailman lintulajien suomenkieliset nimet
Johdanto
Sisällysluettelo
Teksti perustuu painettuun julkaisuun: Suomen Lintutieteellinen Yhdistys 1999: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet (Finnish names of the birds of the World). - Suomen Lintutieteellinen Yhdistys - Finnish Ornithological Society, Helsinki, vii + 272 pp. Maapallon luonnon koko kirjo on edelleen kehnosti tunnettu. Suurimmasta osasta eri eliöryhmiä emme tiedä edes sitä, kuinka paljon lajeja näihin ryhmiin kuuluu. Arviot maapallon kokonaislajimäärästä vaihtelevat muutamasta miljoonasta noin sataan miljoonaan. Kaikista eliöryhmistä linnut ja nisäkkäät ovat parhaiten tunnettuja, vaikka niidenkin joukosta löytyy vuosittain uusia, tieteelle aiemmin tuntemattomia lajeja. Lintulajeja on maapallolla 9300 - 9700, eikä määrän odoteta enää kasvavan merkittävästi. Vaihtelu lintujen lajimääräarviossa aiheutuu lähinnä siitä, että eri luokitusjärjestelmissä lajeja erotellaan hieman eri lailla. Tämä julkaisu sisältää noin 9500 lintulajin suomenkieliset nimet täydellisenä hakemistoin varustettuna luettelona. Samalla nimistö on nyt ensimmäistä kertaa nähtävissä myös Internetissä. Lisäksi erillisenä luettelona esitellään sukupuuttoon kuolleiden lajien suomenkieliset nimet. Systemaattinen osa luettelee lajit niiden oletetun sukulaisuussuhteen mukaan Howardin-Mooren mukaisessa järjestyksessä, alkaen strutsilintujen lahkosta ja päättyen varislintujen heimoon. Luettelossa esitettävät lintujen suomenkieliset nimet ovat syntyneet lähes 20-vuotisen työn tuloksena. Työhön on osallistunut suuri joukko suomalaisia lintujen tutkijoita ja lintuharrastajia. Valtaosa työstä on tehty Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen (SLY) nimistötoimikunnissa, joita työn kuluessa on ollut kolme peräkkäistä. Myös monet lintuharrastajat ovat aktiivisesti osallistuneet nimistön laatimiseen. Saavutusta voidaan pitää kansainvälisestikin merkittävänä. Nimistöluetteloa selatessaan ei voi olla hämmästelemättä maailman lintulajien monimuotoisuutta. Harva innostuu puhelinluettelosta, mutta monelle linnuista kiinnostuneelle maapallon lajien luettelo voi olla kiehtovampi kuin yksikään matkaopas. Sitä paitsi hyvin laaditusta nimistöstä voi oppia aika paljon myös vaikkapa evolutiikkaa, taksonomiaa, ekologiaa, eliömaantiedettä tai lintujen käyttäytymistä. Matkaoppaana lajiluettelo on kuitenkin myös huolestusta herättävä. Noin 1200 lintulajia on nykyisin uhattuina ja vaarassa hävitä maapallolta. Linnuista tiedämme nimen tarkkuudella, missä kohtaa uhat piilevät. Samaa ei voi esittää juuri mistään muusta eliöryhmästä, kun useimpien muiden eliöryhmien kokonaislajimäärätkin ovat arvailujen varassa. Jos emme tiedä lajeja, emme myöskään voi tietää, mitä olemme mahdollisesti menettämässä. Toivottavasti tämänkään luettelon tulevat painokset eivät ole sellaisia, joissa yhä suurempi osa lajeista siirtyy sukupuuttoon hävinneiden lintulajien listalle: se on surullisen pitkä jo nyt. Jari Kouki
This publication contains Finnish names of the birds of the World. The Finnish names are approved by the Finnish Ornithological Society in December 1999, and are based on the work of three different nomenclature committees during 1981-1999 (persons involved are listed in the next section). The list contains a systematic section arranged according to the Howard & Moore's A complete checklist of birds of the world (© Richard Howard & Alick Moore 1980, 1984, 1991). New species and removals since the previous update of the list in 1992 are shown also separately before the Systematic section. The systematic list contains scientific, Finnish and English name for each species, and lists also Finnish names of orders and families. Finnish names of 468 species have been changed since the previous update in 1992. These are listed in the section Species with changes in their Finnish names ("Muuttuneet lajinimet"). Before the systematic section, the list of extinct birds is also presented. Most of these species have gone extinct before 1900s and only a few of them (22 spp.) are included in the Howard & Moore's list. The publication aims to gather all relevant information on deciding appropriate Finnish names for birds. However, several problematic issues remain, mostly related to the taxonomy of birds. The remaining problems are listed in the subsections of the "Avoimiksi jääviä kysymyksiä" below. Jari Kouki Nomenclature committees of the Finnish Ornithological Society Lintujen suomenkieliset nimet on valtaosin laadittu Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen nimistötoimikunnissa:
Acknowledgements Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto (LYL, nykyisin BirdLife Suomi ry) osallistui nimistön kehittelyyn yhdessä SLY:n kanssa 1990-luvun puolivälissä. LYL:n 29.9.1994 asettamaan nimistön tarkistustoimikuntaan kuuluivat Mauri Leivo, Visa Rauste, Pekka Rusanen, Erkki Virolainen sekä SLY:n nimistötoimikunnan edustajana Lasse J. Laine ja LYL:n hallituksen edustajana Jan Södersved. Lisäksi nimistöä ovat eri vaiheissa kommentoineet lukuisat lintututkijat ja - harrastajat. Työn loppuvaiheessa syksyllä 1999 nimistön viimeistelyyn osallistuivat eri tavoin III toimikunnan lisäksi Mika Asikainen, Michael Haldin, Esa Lammi, Heikki Liehu, Kalevi K. Malmström, Heikki Pakkala, Hannu Pietiäinen, Visa Rauste ja Pertti Uusivuori. Erityisesti Lasse J. Laineen ja Kalevi K. Malmströmin paneutuminen moniin avoimiin kysymyksiin oli suureksi avuksi. Maailman lintulajien nimistö on asia, jossa yhdistyy laajasti sekä lintuharrastajien että -tutkijoiden mielenkiinto. Ilman eri osapuolien aktiivista osanottoa ei nimistöä luultavasti koskaan olisi saatu nyt julkaistavaan vaiheeseen. SLY haluaa esittää parhaimmat kiitokset kaikille työhön tähän asti osallistuneille ja toivoo edelleen jatkuvaa kiinnostusta nimistöön. Nimistötoimikuntienkaan aika ei vielä ole ohi.
Suomen Lintutieteellinen Yhdistys asetti vuonna 1981 toimikunnan valmistelemaan maailman lintulajien suomenkielisiä nimiä. Toimikunnan ensimmäinen kokous pidettiin 10.9.1981. Työn taustalla oli muun muassa se, että siihen mennessä julkaistuissa suomenkielisissä lintu- ja luontokirjoissa käytettiin kovin vaihtelevia lintulajien nimiä. Suomenkielisen lintutieteellisen kirjallisuuden lisääntyminen asettikin selvän tarpeen laatia suomenkieliset nimet maailman lintulajeille. Samanaikaisesti myös suomalaisten lintututkijoiden ja -harrastajien kiinnostus muiden maiden linnustoon lisääntyi selvästi. SLY:n ensimmäinen toimikunta sai työnsä valmiiksi 1992, jolloin toimikunnan esittämät ja SLY:n vahvistamat nimet julkaistiin myös Otavan lintutieto - Maailman linnut -kirjan liitteenä. Jo tässä vaiheessa nimistötyötä pidettiin erittäin merkittävänä saavutuksena. Sekä lintujen taksonominen luokittelu että kieli kuitenkin kehittyvät koko ajan, minkä vuoksi esitetyssä nimistössä havaittiin eräitä puutteita ja virheitäkin. Heti vuoden 1992 nimistön valmistuttua aiheesta käytiin vilkasta keskustelua. BirdLife Suomi ry (silloinen Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) käynnisti keskustelun etenkin läntisen palearktisen alueen nimistä Lintumies- lehden (nykyisin Linnut-lehti) numerossa 4/1992. Keskustelu poiki kiivaitakin kannanottoja, esimerkiksi kun tiedusteltiin parhaita ja huonoimpia uusia nimiä. Keskustelun tärkeimmistä osista on yhteenveto saman lehden numerossa 5/1992. Kokonaisuutena nimistöä pidettiin selvästi onnistuneena, ja myös BirdLife Suomi hyväksyi läntisen palearktisen alueen nimistön ilman yhtään muutosta lokakuussa 1992. Asiaan kuitenkin palattiin uudelleen syksyllä 1994, kun BirdLife Suomi asetti - ja SLY:nkin tehtyä asiassa päätöksen - nimistön tarkistustoimikunnan. Tuolloin haluttiin vielä kerran palata erityisesti eräisiin nimiin, joissa lajilla oli aiemmin ollut jossain määrin vakiintunut nimi, mutta joissa uudisnimi koettiin huonona vaihtoehtona (esim. kruununokikanan muuttaminen syylänokikanaksi tai islannintelkän muuttaminen amerikantelkäksi). Vaikka tarkistustoimikunta pyrki keskittymään etenkin lintuharrastajille tutuimman läntisen palearktisen alueen lajien nimiin, teki se lopulta joukon ehdotuksia myös muiden alueiden lajien nimistä. Tarkistustoimikunta teki kaksi muutosesitystä, joiden välissä järjestettiin myös neuvoa-antava äänestys Linnut-lehden välityksellä. Erityisesti kysyttiin mielipiteitä 77 lajin nimestä. Tarkistustoimikunta esitti nimistöön muutoksia lopulta noin 340 lajin kohdalla. Koko lajiluettelosta (noin 9300 lajia) muutostarvetta nähtiin siis edelleen vain murtoosassa nimiä. SLY:n II toimikunta ryhtyi perehtymään ehdotuksiin. Asian lopullinen valmistelu on viivästynyt mm. lintujen systematiikassa 1990-luvulla näköpiirissä olleiden muutosten takia, mutta vallitsevaa avointa tilannettakaan ei pidetty erityisen hyvänä. Vuonna 1999 toimikunta nimettiin uudelleen, tavoitteena nyt se, että nimistö saataisiin ongelmallisten tapausten osalta valmiiksi ja SLY:n uudelleen vahvistettavaksi. Uusi, III nimistötoimikunta esitti lausuntonsa 17.12.1999. SLY:n hallitus vahvisti tämän julkaisun systemaattisessa osassa esiintyvät nimet 19.12.1999. Myös BirdLife Suomi on vahvistanut nimet 20.12.1999. Nyt julkaistavassa luettelossa yhdistetään vuoden 1992 luettelon nimet ja sen jälkeen tulleen palautteen tulokset. Nimistössä sovellettua lajien systematiikkaa ei vielä tässä vaiheessa katsottu aiheelliseksi muuttaa. Lintujen nimet kiinnostavat suurta joukkoa sekä alan tutkijoita, harrastajia että laajempaakin yleisöä, minkä osoittaa hyvin 1990-luvun aikana asian tiimoilta käyty keskustelu. Nimistön laatiminen on valtava työ, ja periaatteessa jokaista lajia joudutaan tarkastelemaan hyvinkin yksityiskohtaisesti. Ulkonäkö, levinneisyysalue, elintavat tai vaikkapa tieteellinen tai englanninkielinen nimi voivat olla suomenkielisen nimen lähtökohtana. Samalla kuitenkin tulee tarkastella lintujen taksonomisen luokittelun kokonaisuutta. Monissa tapauksissa ei ole olemassa yhtä selvästi parasta nimivaihtoehtoa. SLY:n nimistötoimikunnat ja etenkin I toimikunta ovat kuitenkin onnistunut työssään ilmeisen hyvin. Tämän voi päätellä siitäkin, että jo 1992 esitetty luettelo on käytännössä pitkälti vakiinnuttanut asemansa ja sisältönsä, vaikka joissain yksittäistapauksissa ongelmia onkin ollut. Nyt julkistettava luettelo esittelee ensimmäistä kertaa lajien suomenkieliset nimet laajalle yleisölle.
Julkaistava luettelo pyrkii kokoamaan mahdollisimman kattavasti lintujen suomenkieliseen nimistöön liittyvän tietämyksen. Luetteloon on kuitenkin odotettavissa muutoksia, lisäyksiä ja korjauksia jatkossa. Näitä varten SLY perustaa vuoden 2000 alussa uuden nimistön seurantaryhmän, joka kokoaa nimistöstä saatavaa palautetta sekä muutoinkin ylläpitää nimistöä, esimerkiksi kun taksonomiset luokittelut kehittyvät ja kun uusia lintulajeja maailmalta löydetään. Tämän julkaisun nimiluettelon järjestys pohjautuu Howardin & Mooren maailman lintujen lajiluetteloon (A complete checklist of birds of the world, © Richard Howard & Alick Moore 1980, 1984, 1991). Vaikka Howardin & Mooren luettelo on laajasti käytetty, ei se ole ainoa systemaattinen nimistö maailman kaikista lintulajeista. Esimerkiksi uusi, lajien geneettiseen rakenteeseen pohjautuva järjestelmä on kehitteillä ja vakiinnuttamassa asemaansa (Sibley & Monroe, 1990 A World Checklist of Birds - The Distribution and Taxonomy ja 1993 Supplement, sisältää 9702 lajia). Suomenkielisten nimien siirto Sibleyn & Monroen luettelon mukaiseksi lieneekin tulevaisuudessa yksi haastavimpia tehtäviä, joita suomenkielisen luettelonkin osalta on syytä ruveta valmistelemaan. Toinen huomionarvoinen seikka on nimistön ja nimien kieli. Nimistön kehittelyssä onkin kaksi tärkeää ulottuvuutta: toisaalta maailman lintulajien taksonomian huomioon ottaminen, toisaalta nimiin liittyvät kielelliset seikat, kuten nimien yleinen sopivuus suomen kieleen. Samalla tulee pohtia myös ns. vakiintuneita nimiä, jotka eivät taksonomisesti ole oikeita. Esimerkiksi vaikkapa vesipääsky ja tervapääsky ovatkin edelleen säilyttäneet vanhat, vakiin tuneet nimensä, vaikka kumpikaan ei ole pääsky. Lajien luokittelu on ammattitaksonomien työtä, nimiin puolestaan voi ja pitääkin vaikuttaa laajempikin kielen soveltajien ja nimien käyttäjien joukko. Tämän vuoksi lintujen nimistön laatimisessa yhdistyykin sekä lintututkijoiden, lintuharrastajien että laajemmankin yleisön kiinnostus. Näistä syistä nimistöä ei ehkä koskaan saada kaikilta osiltaan täysin valmiiksi eikä ehkä myöskään kaikkia osapuolia täysin tyydyttäväksi kokonaisuudeksi. Tämä ilmiö on selvästi tullut esille myös niiden vajaan 20 vuoden aikana, jolloin nyt valmistunutta nimistöä on laadittu. Myös eräät konkreettiset ongelmat jäävät vielä pohdittaviksi. Seuraaviin kohtiin on koottu tietoja lintukirjallisuudesta sekä Howardin-Mooren luettelon vahvistamattomista täsmennyksistä. Monet näistä ovat vielä taksonomisesti avoimia tapauksia, minkä vuoksi niitä ei haluttu liittää osaksi nyt vahvistetun nimiluettelon systemaattista osaa. Tiedot esitetään lähinnä helpottamaan nimistön kehittämistä jatkossa. Species having identical Finnish names Muutamalle lajille esiintyy eräissä lähteissä sama suomenkielinen nimi. Nämä ovat ilmeisesti tapauksia, joissa laji on lähiaikoina jaettu useaksi itsenäiseksi lajiksi. Lajeja on viisi, joista alkuperäinen on mainittu ensin:
Species with Finnish names, but with a possible change in their taxonomic status Osa lajeista on poistunut eräistä uusimmista lintukirjoista ja/tai vahvistamattomista Howardin & Mooren päivityksistä, mutta niille I nimistötoimikunta on 1992 kuitenkin antanut suomenkielisen nimen. Lajien taksonominen status on toistaiseksi osin epäselvä. Alla on esitetty mahdollinen taksonominen muutos, mutta tietoja ei ole tyhjentävästi käyty läpi. Tiedot on kerännyt Lasse J. Laine ja Kalevi K. Malmström, ja ne on koottu etenkin seuraavista julkaisuista:
Lajit on edelleen sisällytetty myös tämän luettelon systemaattiseen osaan. Tällaisia lajeja on 48. Kustakin lajista on seuraavassa heimo, tieteellinen nimi Howardin-Mooren luettelosta (kursivoitu), suomenkielinen nimi, englanninkielinen nimi sekä kommenttirivi, jossa mainitaan mahdollinen taksonominen muutos:
Species with some uncertainty in their taxonomic status Lintukirjallisuudessa esiintyy joukko lajeja, joiden asema Howardin-Mooren taksonomisessa luokittelussa on vakiintumaton. Näistä ainakin osa on taksonomisesti uusia, vuoden 1992 jälkeen nimettyjä lajeja, osalla taas saattaa olla kyseessä nimenmuutos tai taksonomisen statuksen muutos, jota ei toistaiseksi ole selvitetty. Osa puolestaan on alalajeina Howardin-Mooren luettelossa. Lajeille esitetään omassa tiedostossaan alustava nimiehdotus. Ehdotuksista osaa voi pitää jo vakiintuneina. Suomenkieliset nimet perustuvat pääosin Esa Lehikoisen, Kalevi K. Malmströmin ja Juha Tiaisen sekä Hannu Jänneksen ja Pekka J. Nikanderin Mullarney et al. 1999: Lintuopas -kirjan suomennoksessa esittämiin ehdotuksiin. Näiden lajien kohdalla voi olla odotettavissa nimenmuutoksia lähiaikoina. Lajeja on 186. Mikäli lajista esiintyy useita, yleisesti käytössä olevia vaihtoehtoja, ei-suositeltava tai vanha vaihtoehto on esitetty suluissa. Nimistötoimikunta ei ole kuitenkaan tarkistanut kuin pienen osan näistä nimistä eikä SLY:n hallitus ole niitä vahvistanut, lukuun ottamatta seuraavia:
Muuttuneet lajinimet
Muutokset aiempaan luetteloon (468 lajia). Luettelossa on mainittu myös ne lajit, joiden kohdalla on vain vähäinen kirjoitusasun korjaus Kielitoimiston suosituksen mukaan (esim. reunioninviistäjä -> réunioninviistäjä). Koodi vastaa systemaattisen osan koodinumeroa.
Sukupuuttoon kuolleet lajit
Sukupuuttoon kuolleet lajit on esitetty omana luettelonaan, koska suurinta osaa niistä ei ole sisällytetty Howardin-Mooren luokitukseen. Lajeja on 104, joista 22 kuitenkin esiintyy myös systemaattisessa osassa. Lajien nimet ovat pitkälti vakiintuneet jo alan kirjallisuudessa, eikä uusia nimiä juurikaan ole ollut tarvetta laatia. Luettelon tiedot on koonnut Kalevi K. Malmström. |
