Jääkauden väistyttyä maamme yltä saapuivat tänne niin kasvit kuin eläimetkin, näiden joukossa linnut ja ihminen. Osa lintulajeista saapui ennen ihmistä hänen tietämättään. Ihmisen tulon jälkeen lintulajeja on saapunut huomaamatta ja niin tapahtuu nykyäänkin lintuihin kohdistuvan mielenkiinnon valtavasta kasvusta huolimatta. Emme siis voi laatia luetteloa siitä, milloin lajit ensi kerran ovat maahamme ilmestyneet. Melko tarkan ja kauas historiaan ulottuvan luettelon voimme sen sijaan laatia sellaisista lintulajien ensihavainnoista, jotka havainnoitsija on saattanut muidenkin tietoon ja jotka on julkisesti hyväksytty. Ristiriitaa ei ole esim. siinä, että tämän artikkelin vuorihempolle ilmoittama ensihavaintovuosi on 1843, mutta Muuttuva pesimälinnusto -kirja ilmoittaa taulukossaan 18. lajin vakiintuneen Suomen pesimälajiksi jo ennen 1800-lukua. Nykytietämyksen perusteella kyetään luotettavasti päättelemään, että ko. laji pesi Suomen Lapissa 1700-luvulla, vaikka tiedossa ei olekaan luotettavaa ihmisen tekemää havaintoa tältä ajalta.

Vuorihempon lisäksi monet tavallisemmatkin lintulajit olivat vakiinnuttaneet asemansa maassamme jo ennen lintuhavaintoihin kohdistunutta mielenkiintoa ja havaintojen täsmällistä muistiin merkitsemistä. Kaikkia lajeja ei siten voi asettaa havaitsemisaikajärjestykseen. Ennen vuotta 1790 Suomessa oli havaittu 191 lajia, jotka pääosin olivat jo silloin yleisiä pesimälintuja. Nämä 191 lajia on luetteloitu taulukossa 1. systemaattisessa järjestyksessä. Luettelossa on kustakin lajista lyhyt luonnehdinta muinaisesta statuksesta maassamme sekä kirjallisuusviite siitä, mihin luonnehdinta perustuu. Kirjallisuusviitteet koostuvat teoksen lyhenteestä ja sivunumerosta.

Taulukko 2. muodostaa tämän artikkelin pääsisällön. Siinä ovat aikajärjestyksessä vuoden 1790 jälkeen maassamme ensi kerran havaitut lajit perustuen kirjallisuusviitteissä mainittuihin lähteisiin.

Korostettakoon, että tämä artikkeli ei ole tutkimus maamme lintuhistorian alkulähteille, vaan kyseessä on asiantuntijoiden luotettavina pitämien ensihavaintojen keruu aikajärjestykseen. Taulukossa nykypäivästä vuoteen 1972 olevat havainnot Rariteettikomitea on todennut katsauksissaan ensihavainnoiksi. Vuosien 1971 - 1900 havainnot on käytetyissä lähteissä todettu maalle uusiksi lajeiksi. 1800-luvulle taulukossa sijoitetuista lajeista käytetyt lähteet antavat ymmärtää, ettei tiedossa ole vanhempia luotettavia havaintoja. Muinaisia kirjoituksia tutkimalla voi löytää viitteitä aikaisemmista havainnoista monien lajien osalta. Jos tällöin ei vanhoilta havainnoilta vaadita sitä kriittisyyttä, mitä nykyaikana luotettavalta havainnolta vaaditaan, voidaan laatia tämän artikkelin luetteloista poikkeavat luettelot, joilla on oma mielenkiintonsa tämän artikkelin luetteloiden rinnalla.

Vanhimmista havainnoista ei aina ole tarkkaa päivämäärää tai vuosilukuakaan tiedossa. Tällaisissa tapauksissa vuosiluvun viimeinen tai kaksi viimeistä numeroa on korvattu "x":llä (todennäköisesti jakson lopussa) tai "z":lla (todennäköisesti jakson alussa). Kirjallisuusviitteitä on mainittu yksi tai useampia. Yhdellä on yleensä osoitettu havainnon hyväksyntä, muut antavat vihjeen, mistä ko. havainnosta löytyy tarkempi kuvaus. Yksittäisen lajin tiedot löytyvät helpoimmin käyttämällä apuna taulukkoa 4.

Vuoden 1800 alkaessa maassa oli havaittu 193 lajia, vuoteen 1850 mennessä 227 lajia, vuoden 1900 alkaessa 265 lajia ja 1950 mennessä 308 lajia. 1990-luvun loppuun mennessä jo 440 lajia. Vuoden 2011 loppuun mennessä on havaittu hyväksytysti 467 lajia.

Taulukossa 3. on luetteloitu Suomessa havaituiksi hyväksytyt, mutta tarhakarkureiksi tuomitut lajit saapumisjärjestyksessä. Liitteessä on selvitelty maamme todellista lajistoa vanhojen käsikirjojen ilmestymisaikoina.

---

• Taulukko 1. Ennen vuotta 1790 Suomessa havaitut lajit systemaattisessa järjestyksessä
• Taulukko 2. Vuoden 1790 jälkeen ensi kerran Suomessa havaitut lajit aikajärjestyksessä
• Taulukko 3. Suomessa tarhakarkulaisina hyväksytyt lajit aikajärjestyksessä
• Taulukko 4. Suomen linnustoon hyväksyttyjen lajien ensihavaintovuodet. Aputaulukko, jonka avulla löydetään yksittäisen lajin tiedot taulukoista 1. ja 2.

• Liite. Suomen linnuston lajimäärät vanhojen käsikirjojen ilmestymisaikoina verrattuna niissä lueteltuihin lajeihin
• Kirjallisuusviitteet

---

Nämä sivut pohjautuvat alunperin Bongari-lehdessä julkaistuun Pekka Loivarannan artikkeliin "Suomen lintujen ensihavainnot" sekä hänen tämän jälkeen julkaisemiin tai ilmoittamiin täydennyksiin ja korjauksiin. Suomenkielisissä nimissä noudatetaan BirdLife Suomen nimistötoimikunnan vahvistamaa nimistöä. Kirjoittaja toivoo, että häntä jatkossakin informoitaisiin havaituista epätäsmällisyyksistä.

Kirjoittajan yhteystiedot:
Pekka Loivaranta
Kannuskatu 3 E 83, 20880 Turku
Puh. (02) 235 7760 koti, 040 591 5556 gsm

---

Tehdyt päivitykset

• Loivaranta, P. 1998: Suomen lintujen ensihavainnot. – Bongari 12: 88–101.
• Loivaranta, P. 1999: Suomen lintujen ensihavainnot – korjauksia. – Bongari 13: 55.
• Loivaranta, P. 1999: Suomen lintujen ensihavainnot – korjauksia 2. – Bongari 13: 92.
• Pekka Loivarannan suullinen ilmoitus 28.4.1999 ja 3.5.1999, koskien lyhytnokkahanhen ja pikkukiljukotkan ensihavaintoja.
• Loivaranta, P. 2000: Suomen lintujen ensihavainnot. – Tringa 27(1): 2–16.
• Pekka Loivarannan kirjallisesti toimittamat päivitykset 12.2.2001
• Pekka Loivarannan suullisesti toimittamat korjaukset 24.2.2001
• Pekka Loivarannan kirjallisesti toimittamat päivitykset 24.3.2011
• Lehikoinen, A., Aalto, T., Nikander, Pekka J., Normaja, J., Rauste, V., Soilevaara, K. & Velmala, W. 2011: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2010 harvinaisuushavainnot. – Linnut-vuosikirja 2010: 86–99. Lisätty Suomelle uudet lajit vuodelle 2010 tundrakuikka, munkkikorppikotka, amerikantaivaanvuohi, tammitikka, nokitasku ja (tarhakarkulaiseksi luokiteltu) pikkuflamingo.
• Pekka Loivarannan kirjallisesti toimittamat päivitykset 3.1.2012