TAMMIKUU   Lintulaudoilla on tammikuussa vipinää. Ruokintapaikkojen vakiovieraita ovat tiaiset, punatulkut, keltasirkut ja varpuset. Leutona talvena lintulaudalla voi nähdä myös talvehtivia muuttolintuja kuten punarinnan, mustapääkertun tai rautiaisen. Kaupunkien puistikoissa kannattaa tähyillä tilhiä ja räkättirastaita pihlajien ja marjapensaiden kimpusta. Hyvinä marjavuosina myös muita vaelluslintuja, kuten taviokuurnia voi nähdä runsaasti koko maassa. Urpiaiset liikkuvat talvisin vilkkaina parvina syömässä koivun ja lepän siemeniä. Urpiaiset muodostavat talvehtivien vihervarpusten kanssa usein sekaparvia. Tunturipöllöt vaeltavat myyräkantojen romahtaessa pesimäseuduiltaan pohjoisen tundralta etelään ruoan perässä. Tällaisina talvina tunturipöllöjä voi nähdä useita yksilöitä tammikuussa eteläisintä Suomea myöten. Leutona talvena rannikon avoimilla vesialueilla uiskentelee vesilintuja kuten sinisorsia, telkkiä ja isokoskeloita. Jokien koskipaikoilta voi löytää mustavalkoisen, niiailevan koskikaran. Koskikara on yksi harvoista lintulajeista, joka muuttaa Suomeen talvehtimaan. Koskikarat muuttavat pesimäseuduilleen Ruotsin ja Norjan tuntureille huhtikuun puoleenväliin mennessä. Kaatopaikat ovat talvella otollista ruokailumaastoa mm. varislinnuille ja huuhkajille. Tammikuun loppupuolella kannattaa osallistua Pihabongaukseen!
HELMIKUU   Ensimmäiset muuttolintuyksilöt saapuvat maahamme leutona talvena jo helmikuussa: Näitä ovat mm. harmaalokki (usein ensimmäinen saapuja rannikkoseuduilla), merilokki, pulmunen ja mustavaris. Kevään ensimmäiset muuttolinnut ovat ns. säämuuttajia, jotka muuttavat kevätsään edetessä pohjoista kohti. Muuttolintujen pääjoukot saapuvat maahamme vasta huhti-toukokuussa. Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla helmikuussa: Vko 4: harmaalokki, merilokki, mustavaris, pulmunen
MAALISKUU   Maaliskuu on hyvää aikaa pöllöretkille (etelässä helmi-maaliskuu, pohjoisessa myöhemmin). Hyvänä myyrävuonna pöllöt ääntelevät aktiivisesti. Pienet myyräkannat ajavat vaelluspöllöt (mm. helmipöllöt) etsimään parempia ruokailumaastoja. Varpuspöllöt selviävät huonoina myyrävuosina pikkulinturavinnon turvin ja huuhkajat jäniksiä saalistamalla. Maaliskuussa kannattaa korvat virittää tiaisten laululle, teeren pulinalle ja tikkojen koputtelulle. Lintujen muutto etenee talven leutoudesta ja muutolle edullisista lounaistuulista riippuen. Rannikkoseudut ovat maaliskuussa parasta aluetta muutonseurannalle. Sisämaahan ja Pohjois-Suomeen muuttolinnut levittäytyvät toden teolla vasta huhti-toukokuun aikana. Muuttolintuja kannattaa maaliskuussa tähyillä peltojen pälviltä (mm. töyhtöhyyppä, kiuru, kottarainen ja uuttukyyhky) sekä vesien sulapaikoilta (mm. alli, haahka, telkkä, isokoskelo, nokikana, punasotka, joutsen). Taivaalla voi myös näkyä muuttavia maa- ja merikotkia. Ensimmäinen massamuuttaja on keväällä harmaalokki, joka levittäytyy maaliskuussa sankoin joukoin koko maahan. Ensimmäiset peipot saapuvat Etelä-Suomeen maaliskuun puolessa välissä. Huhtikuussa peippoja tavataan jo eteläistä lappia myöten. Hiirihaukkojen ensimmäiset yksilöt saapuvat maaliskuun alkupuolella - loppukuusta niitä näkyy jo pitkin etelärannikkoa. Eniten muuttavia haukkoja näkee Kymenlaakson alueella niin keväisin kuin syksyisinkin. Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla maaliskuussa: vko 1: uuttukyyhky, kiuru, naakka, kottarainen vko 2: kyhmyjoutsen, merikotka, hiirihaukka, töyhtöhyyppä, kalalokki vko 3: merimetso, laulujoutsen, merihanhi, telkkä, haahka, alli, tukkasotka, tukkakoskelo, varpushaukka, tuulihaukka, ampuhaukka, nokikana, lehtokurppa, naurulokki, sepelkyyhky, kangaskiuru, tunturikiuru, mustarastas, peippo, hemppo, pajusirkku vko 4: harmaahaikara, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, uivelo, sinisuohaukka, maakotka, kurki, tylli, kapustarinta, taivaanvuohi, selkälokki, suopöllö, niittykirvinen, västäräkki, peukaloinen, rautiainen, punarinta, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, kulorastas, hippiäinen, lapinsirkku
HUHTIKUU   Huhtikuun alussa saapuvat peipot, rastaat, punarinnat, hippiäiset, peukaloiset ja västäräkit. Kuun lopussa saapuvat kahlaajat, tiirat ja haarapääskyt. Lintujen muutto huipentuu huhtikuun lopulla ja rannikoiden merialueet sekä sisämaan lintujärvet ja tulvapellot keräävät yhä enemmän vesilintuja ja kahlaajia. Takatalvi voi huhtikuussa aiheuttaa muuttolintujen pakomuuttoa. Rastaat ovat herkimpiä pakomuuttajia - myös töyhtöhyypät ja kiurut saattavat ottaa takatalven yllättäessä takapakkia. Kuun puolivälin jälkeen tulevat petolinnut, kurjet, hanhet ja joutsenet suurin joukoin. Hanhi- ja joutsenparvia kerääntyy pelloille ja merenrannoille levähtämään. Huhtikuussa havaitaan usein kevään ensimmäiset harvinaisemmat linnut. Näitä ovat mm. kuningaskalastaja, harjalintu ja mustaleppälintu. Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla huhtikuussa: vko 1: ristisorsa, tavi, jouhisorsa, punasotka, piekana, kalasääski, kuovi, metsäviklo, riskilä, luotokirvinen, mustaleppälintu, kivitasku, tiltaltti, järripeippo, nokkavarpunen vko 2: kuikka, silkkiuikku, pikkujoutsen, heinätavi, lapasorsa, kyhmyhaahka, allihaahka, mustalintu, pilkkasiipi, ruskosuohaukka, muuttohaukka, liejukana, meriharakka, pikkutylli, suosirri, punajalkaviklo, räyskä, kuningaskalastaja vko 3: kaakkuri, pikku-uikku, härkälintu, mustakurkku-uikku, tundrahanhi, valkoposkihanhi, harmaasorsa, lapasotka, haarahaukka, nuolihaukka, jänkäkurppa, mustapyrstökuiri, pikkukuovi, rantasipi, merikihu, kalatiira, haarapääsky, metsäkirvinen vko 4: kaulushaikara, mustahaikara, kattohaikara, mehiläishaukka, luhtakana, luhtahuitti, suokukko, mustaviklo, valkoviklo, liro, karikukko, pikkulokki, lapintiira, ruokki, harjalintu, käenpiika, räystäspääsky, keltavästäräkki, leppälintu, pensastasku, sepelrastas, pajulintu, kirjosieppo, peltosirkku, pohjansirkku
TOUKOKUU   Yksilömäärissä laskettuna toukokuussa saapuu Suomeen eniten muuttolintuja. Uusia saapujia ovat mm. kertut ja uunilinnut. Toukokuu on myös pohjoisen arktisille alueille pesivään muuttavien hanhien, vesilintujen ja kahlaajien näyttävän muuton aikaa. Tätä kutsutaan arktikaksi. Arktikan parhaita seurantapaikkoja ovat Itäisen Suomenlahden saaret sekä itäisen Suomenlahden rannikko. Jos olet onnekas, voit toukokuussa nähdä Etelä-Suomessa mm. kattohaikaroita! Toukokuun lopussa arktisten lintujen ja hyönteissyöjien kevätmuuton ollessa vielä täydessä vauhdissa voi saaristossa nähdä jo mm. töyhtöhyyppäparvia matkalla etelään. Nämä ovat useimmiten pesimättömiä tai pesinnässään epäonnistuneita lintuja. Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla toukokuussa: vko 1: punakuiri, turkinkyyhky, turturikyyhky, käki, törmäpääsky, satakieli, ruokokerttunen, hernekerttu, pensaskerttu, mustapääkerttu, sirittäjä, pikkulepinkäinen vko 2: sepelhanhi, ruisrääkkä, tundrakurmitsa, lapinsirri, leveäpyrstökihu, kehrääjä, tervapääsky, lapinkirvinen, pensassirkkalintu, rytikerttunen, lehtokerttu, harmaasieppo, pikkusieppo, punavarpunen vko 3: pikkusirri, kuovisirri, vesipääsky, mustatiira, rastaskerttunen, kultarinta, idänuunilintu, kuhankeittäjä vko 4: isosirri, pulmussirri, jänkäsirriäinen, viitasirkkalintu, viitakerttunen, luhtakerttunen, kirjokerttu
KESÄKUU   Lapinuunilinnut saapuvat viimeisinä muuttolintuina maahamme. Muuttolintujen soidinlaulujen huumassa on kesäkuu parasta aikaa yölaulajaretkille. Korvat kannattaa virittää satakielen, kerttusten, pensassirkkalintujen, luhtahuitin, luhtakanan ja kaulushaikaran yölliselle konsertille. Parasta kuuntelumaastoa ovat kosteikot ja lintujärvet. Pensassirkkalintua ja ruisrääkkää kuulee kuivemmillakin niityillä; viita- ja luhtakerttunen taas laulavat pellonlaitojen pusikoissa. Lappi on hyvä alkukesän lintukohde. Itikoita ei ole ja linnut ovat aktiivisimmillaan. Tunturien ja metsien kätköistä voi nähdä vaikkapa kiirunan, kuukkelin tai vähän harvalukuisemman tunturikiurun. Lintuharrastajat ympäri Suomen tekevät kesällä valtakunnallisia linjalaskentoja. Niiden tarkoituksena on selvittää lintujen pesimäkantojen tilaa. Lintujen pesäpuuhailua kannattaa tarkkailla myös omalla pihalla ja kotikonnuilla. Sorsat piilottelevat keskikesällä kasvillisuuden kätköissä, sillä ne vaihtavat siipisulkansa ja ovat jonkin aikaa lentokyvyttömiä. Kesällä ja alkusyksyllä sorsakoiraiden värikäs höyhenpuku muuttuu naarasväriseen peruspukuun vaihtuakseen taas syys-marraskuussa juhlapukuiseksi. Ensimmäiset kahlaajat (esimerkiksi isokuovi- mustaviklonaaraat) aloittavat jo kesäkuussa muuton takaisin talvehtimisalueilleen. Pois muuttavat kahlaajanaaraat jättävät poikasista huolehtimisen koiraiden harteille. Kuovinaaraiden muutto huipentuu kesä-heinäkuun vaihteessa. Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla kesäkuussa: vko 3: Lapinuunilintu
HEINÄKUU   Lintumaailma alkaa hiljentyä vähitellen sillä linnut alkavat uusia höyhenpukujaan heti pesimisen jälkeen heinä-elokuussa ja ovat silloin piilottelevia sekä hiljaisia. Suomeen toukokuussa saapuneiden lapintiirojen pääosa muuttaa Suomesta kohti Etelämannerta heinä-elokuun vaihteessa. Lapintiiralla on maailman pisin muuttomatka - sille voi yhden vuoden aikana kertyä jopa yli 30 000 km lentomatka. Heinäkuun ilona ovat kahlaajat, jotka ovat näkyvin ja kuuluvin muuttolinturyhmä: Lirot, taivaanvuohet, viklot ja arktisella tundralla pesivät sirrit aloittavat syysmuuton (vanhat linnut muuttavat ensin, nuoret myöhemmin). Kahlaajia näkee lepäilevän kosteikoilla, matalilla merenrannoilla ja särkillä. Matalan veden aika on rannikoilla paras kahlaajien syysmuuton seurantaan. Myös teollisuuslietteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi kahlaajapaikoiksi. Heinäkuun lopun näkyvin kahlaaja on suosirri. Toinen heinäkuun valtalaji on yöaikaan pääosin muuttava rantasipi.
ELOKUU   Kahlaajia lepäilee edelleen matalikoilla. Elokuussa muuttavat pääosin nuoret kahlaajat - jos kesän pesimätulos on ollut huono, ovat kahlaajarannat elokuussa tavallista autiompia. Yksi elokuun massalajeista on suokukko. Sänki- ja mullospelloilta kannattaa tähyillä mm. kapustarintoja. Nuoret harmaahaikarat siirtyvät elokuussa pesästä lähdön jälkeen aluksi muualle kuin varsinaiselle talvenviettoseudulleen, hajaantuen kaikkiin ilmansuuntiin. Niitä voi lintuvesillä tällöin nähdä paikoin jopa yli 20 yksilön parvissa. Naurulokit muuttavat heinä-elokuussa etelään komeissa auroissa ja valtaosa hyönteissyöjistä kaikkoaa maisemista. Metsäkirvinen, keltavästäräkki ja petolinnuista varpushaukka ovat elokuussa syysmuuton valtalajeja - tervapääskyt ja kottaraiset muuttavat elo-syyskuun vaihteessa. Elokuun 20. päivä alkava sorsastus ajaa monet vesilinnut sisämaan järviltä ensin merelle ja sitten ulkomaille.
SYYSKUU   Peippo on pikkulintujen syysmuuton valtalaji syyskuun puolivälistä lokakuun alkuun. Peippo on päivämuuttaja, jonka vilkkain liikehdintä keskittyy aamutunteihin kun taas esim. pajulinnut muuttavat yöllä. Syyskuussa muuttavat myös mm. kyyhkyt ja mehiläishaukat. Syys-lokakuun taite on syysmuuton juhlaa, sillä peippojen muutto jatkuu ja nyt myös kurjet, petolinnut ja hanhet ovat liikkeellä. Nyt kannattaakin suunnata matkansa lintutorneille ja korkeille muuttokallioille. Syys-lokakuun vaihde on otollista aikaa nähdä myös hieman harvinaisempia lintuja. Yksi säännöllisimmistä vierailijoista on hippiäisuunilintu, joita harhautuu mystisesti Suomeen Baikaljärven tienoilta. Länsituulet taas saattavat tuoda harhailijoita Pohjois-Amerikan länsiosista.
LOKAKUU   Lokakuun alku on arktisen hanhimuuton aikaa, jolloin niitä muuttaa runsaana Itä- ja Etelä-Suomen yli. Lokakuiselta taivaalta kuuluva terävä "tsii" -ääni paljastaa punakylkirastaan öiseltä muutoltaan. Vaelluslinnut (tiaset, tikat, pöllöt, pähkinähakki, pähkinänakkeli) aloittavat lokakuussa liikehdintänsä, jonka laajuus vaihtelee vuodesta toiseen. Yleensä esim. hyvä pesimätulos tai hyvä pähkinävuosi tietää hyvää vaellusta Lokakuussa laulujoutsenet kerääntyvät muuttoa varten. Pohjanlahden tärkein joutsenten levähdyspaikka on Hailuoto.
MARRASKUU   Marraskuussa on aika puhdistaa pönttöjä ja rakentaa uusia. Myös lintujen talviruokinta kannattaa aloittaa jo marraskuussa.  Viivytteleviä muuttolintuja tavataan leutoina talvina vielä marraskuussakin (mm. vesilintuja, punarintoja, mustapääkerttuja ja rautiaisia). Pikkunisäkkäitä riittäessä talvehtimista voivat yrittää myös hiiri-, tuuli- ja sinisuohaukka. Joutsenia saattaa leutoina talvina viivytellä maassamme aina joulu-tammikuuhun asti.
JOULUKUU   Pohjoisessa lintumaailmassa on hiljaista mutta pienestäkin kannattaa ottaa ilo irti! Joulu-tammikuussa monet BirdLife Suomen paikallisyhdistykset järjestävät talven iloksi vauhdikkaita linturalleja, joissa vuorokauden aikana yritetään havaita mahdollisimman monta lintulajia. Joulukuu on mielenkiintoista retkeilyaikaa esim. saaristossa, jossa voi tavata useita talvehtivia muuttolintuja. Vuodenvaihde on monen paikallislintuyhdistyksen alueella talvilintulaskennan aikaa.