BirdLife Suomi Linturetkellä. Kuva: Lauri Hänninen.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
09 4135 3300
fax 09 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Lintuharrastajan vuodenkierto
Tammikuu I Helmikuu I Maaliskuu I Huhtikuu I Toukokuu I Kesäkuu
Heinäkuu I Elokuu I Syyskuu I Lokakuu I Marraskuu I Joulukuu

TAMMIKUU
 
  • Lintulaudoilla on tammikuussa vipinää. Ruokintapaikkojen vakiovieraita ovat tiaiset, punatulkut, keltasirkut ja varpuset. Leutona talvena lintulaudalla voi nähdä myös talvehtivia muuttolintuja kuten punarinnan, mustapääkertun tai rautiaisen.
  • Kaupunkien puistikoissa kannattaa tähyillä tilhiä ja räkättirastaita pihlajien ja marjapensaiden kimpusta. Hyvinä marjavuosina myös muita vaelluslintuja, kuten taviokuurnia voi nähdä runsaasti koko maassa.
  • Urpiaiset liikkuvat talvisin vilkkaina parvina syömässä koivun ja lepän siemeniä. Urpiaiset muodostavat talvehtivien vihervarpusten kanssa usein sekaparvia.
  • Tunturipöllöt vaeltavat myyräkantojen romahtaessa pesimäseuduiltaan pohjoisen tundralta etelään ruoan perässä. Tällaisina talvina tunturipöllöjä voi nähdä tammikuussa eteläisintä Suomea myöten.
  • Leutona talvena rannikon avoimilla vesialueilla uiskentelee vesilintuja kuten sinisorsia, telkkiä ja isokoskeloita.
  • Jokien koskipaikoilta voi löytää mustavalkoisen, niiailevan koskikaran. Koskikara on yksi harvoista lintulajeista, joka muuttaa Suomeen talvehtimaan. Koskikarat muuttavat pesimäseuduilleen Ruotsin ja Norjan tuntureille huhtikuun puoleenväliin mennessä.
  • Kaatopaikat ovat talvella otollista ruokailumaastoa muun muassa varislinnuille ja huuhkajille.
  • Tammikuun loppupuolella kannattaa osallistua Pihabongaukseen.

Keltasirkku. Kuva: Jorma Tenovuo
HELMIKUU
 
  • Ensimmäiset muuttolintuyksilöt saapuvat maahamme leutona talvena jo helmikuussa: Näitä ovat muun muassa harmaalokki (usein ensimmäinen saapuja rannikkoseuduilla), merilokki, pulmunen ja mustavaris. Kevään ensimmäiset muuttolinnut ovat niin sanottuja säämuuttajia, jotka muuttavat kevätsään edetessä pohjoista kohti. Muuttolintujen pääjoukot saapuvat maahamme vasta huhti–toukokuussa.
  • Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla helmikuussa:
    • Vko 4: harmaalokki, merilokki, mustavaris, pulmunen

Pulmunen. Kuva: Jorma Tenovuo
MAALISKUU
 
  • Maaliskuu on hyvää aikaa pöllöretkille (etelässä helmi–maaliskuu, pohjoisessa myöhemmin). Hyvänä myyrävuonna pöllöt ääntelevät aktiivisesti. Pienet myyräkannat ajavat vaelluspöllöt (mm. helmipöllöt) etsimään parempia ruokailumaastoja. Varpuspöllöt selviävät huonoina myyrävuosina pikkulinturavinnon turvin ja huuhkajat jäniksiä saalistamalla.
  • Maaliskuussa kannattaa korvat virittää tiaisten laululle, teeren pulinalle ja tikkojen koputtelulle.
  • Lintujen muutto etenee talven leutoudesta ja muutolle edullisista lounaistuulista riippuen. Rannikkoseudut ovat maaliskuussa parasta aluetta muutonseurannalle. Sisämaahan ja Pohjois-Suomeen muuttolinnut levittäytyvät toden teolla vasta huhti–toukokuun aikana.
  • Muuttolintuja kannattaa maaliskuussa tähyillä peltojen pälviltä (mm. töyhtöhyyppä, kiuru, kottarainen ja uuttukyyhky) sekä vesien sulapaikoilta (mm. alli, haahka, telkkä, isokoskelo, nokikana, punasotka, joutsen). Taivaalla voi myös näkyä muuttavia maa- ja merikotkia.
  • Ensimmäinen massamuuttaja on keväällä harmaalokki, joka levittäytyy maaliskuussa sankoin joukoin koko maahan.
  • Ensimmäiset peipot saapuvat Etelä-Suomeen maaliskuun puolessavälissä. Huhtikuussa peippoja tavataan jo eteläistä Lappia myöten.
  • Hiirihaukkojen ensimmäiset yksilöt saapuvat maaliskuun alkupuolella. Loppukuusta niitä näkyy jo pitkin etelärannikkoa. Eniten muuttavia haukkoja näkee Kymenlaakson alueella niin keväisin kuin syksyisinkin.
  • Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla maaliskuussa:
    • vko 1: uuttukyyhky, kiuru, naakka, kottarainen
    • vko 2: kyhmyjoutsen, merikotka, hiirihaukka, töyhtöhyyppä, kalalokki
    • vko 3: laulujoutsen, merihanhi, telkkä, haahka, alli, tukkasotka, tukkakoskelo, merimetso, varpushaukka, tuulihaukka, ampuhaukka, nokikana, lehtokurppa, naurulokki, sepelkyyhky, kangaskiuru, mustarastas, peippo, hemppo, pajusirkku
    • vko 4: metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, uivelo, kaulushaikara, harmaahaikara, sinisuohaukka, maakotka, kurki, tylli, kapustarinta, taivaanvuohi, selkälokki, suopöllö, niittykirvinen, västäräkki, peukaloinen, rautiainen, punarinta, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, kulorastas, hippiäinen, lapinsirkku
Töyhtöhyyppä. Kuva: Jorma Tenovuo
HUHTIKUU
 
  • Huhtikuun alussa saapuvat peipot, rastaat, punarinnat, hippiäiset, peukaloiset ja västäräkit. Kuun lopussa saapuvat kahlaajat, tiirat ja haarapääskyt.
  • Lintujen muutto huipentuu huhtikuun lopulla ja rannikoiden merialueet sekä sisämaan lintujärvet ja tulvapellot keräävät yhä enemmän vesilintuja ja kahlaajia.
  • Takatalvi voi huhtikuussa aiheuttaa muuttolintujen pakomuuttoa. Rastaat ovat herkimpiä pakomuuttajia. Myös töyhtöhyypät ja kiurut saattavat ottaa takatalven yllättäessä takapakkia.
  • Kuun puolivälin jälkeen tulevat petolinnut, kurjet, hanhet ja joutsenet suurin joukoin. Hanhi- ja joutsenparvia kerääntyy pelloille ja merenrannoille levähtämään.
  • Huhtikuussa havaitaan usein kevään ensimmäiset harvinaisemmat linnut. Tällaisia ovat muun muassa kuningaskalastaja, harjalintu ja mustaleppälintu.
  • Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla huhtikuussa:
    • vko 1: ristisorsa, tavi, jouhisorsa, punasotka, piekana, kalasääski, kuovi, metsäviklo, riskilä, luotokirvinen, mustaleppälintu, kivitasku, tiltaltti, järripeippo, nokkavarpunen
    • vko 2: kuikka, silkkiuikku, pikkujoutsen, tundrahanhi, valkoposkihanhi, heinätavi, lapasorsa, kyhmyhaahka, allihaahka, mustalintu, pilkkasiipi, ruskosuohaukka, muuttohaukka, liejukana, meriharakka, pikkutylli, suosirri, punajalkaviklo, räyskä
    • vko 3: kaakkuri, pikku-uikku, härkälintu, mustakurkku-uikku, harmaasorsa, lapasotka, haarahaukka, nuolihaukka, jänkäkurppa, mustapyrstökuiri, pikkukuovi, rantasipi, merikihu, kalatiira, haarapääsky, metsäkirvinen
    • vko 4: kattohaikara, luhtakana, luhtahuitti, suokukko, mustaviklo, valkoviklo, liro, karikukko, pikkulokki, lapintiira, ruokki, käenpiika, räystäspääsky, keltavästäräkki, leppälintu, pensastasku, sepelrastas, pajulintu, kirjosieppo, peltosirkku, pohjansirkku
Kurki. Kuva: Jorma Tenovuo
TOUKOKUU
 
  • Yksilömäärissä laskettuna toukokuussa saapuu Suomeen eniten muuttolintuja. Uusia saapujia ovat muun muassa kertut ja uunilinnut.
  • Toukokuun alussa voi osallistua leikkimieliseen Tornien taistoon.
  • Toukokuu on myös pohjoisen arktisille alueille pesivään muuttavien hanhien, vesilintujen ja kahlaajien näyttävän muuton aikaa. Tätä kutsutaan arktikaksi. Arktikan parhaita seurantapaikkoja ovat itäisen Suomenlahden rannikko ja saaret.
  • Jos olet onnekas, voit toukokuussa nähdä Etelä-Suomessa muun muassa kattohaikaroita!
  • Toukokuun lopussa arktisten lintujen ja hyönteissyöjien kevätmuuton ollessa vielä täydessä vauhdissa voi saaristossa nähdä jo töyhtöhyyppäparvia matkalla etelään. Nämä ovat useimmiten pesimättömiä tai pesinnässään epäonnistuneita lintuja.
  • Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla toukokuussa:
    • vko 1: mehiläishaukka, punakuiri, turkinkyyhky, turturikyyhky, käki, törmäpääsky, satakieli, ruokokerttunen, hernekerttu, pensaskerttu, mustapääkerttu, sirittäjä, pikkulepinkäinen
    • vko 2: sepelhanhi, ruisrääkkä, tundrakurmitsa, lapinsirri, leveäpyrstökihu, kehrääjä, tervapääsky, lapinkirvinen, pensassirkkalintu, rytikerttunen, lehtokerttu, harmaasieppo, pikkusieppo, punavarpunen
    • vko 3: pikkusirri, kuovisirri, vesipääsky, mustatiira, rastaskerttunen, kultarinta, idänuunilintu, kuhankeittäjä
    • vko 4: isosirri, pulmussirri, jänkäsirriäinen, viitasirkkalintu, viitakerttunen, luhtakerttunen, kirjokerttu
Kattohaikara. Kuva: Jorma Tenovuo
KESÄKUU
 
  • Lapinuunilinnut saapuvat viimeisinä muuttolintuina maahamme.
  • Kesäkuussa lintujen pesintä on kiihkeimmillään. Pönttölintujen pesintää seurataan kaikille tarkoitetussa Pönttöbongaus-tapahtumassa.
  • Muuttolintujen soidinlaulujen huumassa kesäkuu on parasta aikaa yölaulajaretkille. Korvat kannattaa virittää satakielen, kerttusten, pensassirkkalintujen, luhtahuitin, luhtakanan ja kaulushaikaran yölliselle konsertille. Parasta kuuntelumaastoa ovat kosteikot ja lintujärvet. Pensassirkkalintua ja ruisrääkkää kuulee kuivemmillakin niityillä; viita- ja luhtakerttunen taas laulavat pellonlaitojen pusikoissa.
  • Lappi on hyvä alkukesän lintukohde. Itikoita ei ole, ja linnut ovat aktiivisimmillaan. Tunturien ja metsien kätköistä voi nähdä vaikkapa kiirunan, kuukkelin tai keräkurmitsan.
  • Lintuharrastajat ympäri Suomen tekevät kesällä valtakunnallisia linjalaskentoja. Niiden tarkoituksena on selvittää lintujen pesimäkantojen tilaa. Lintujen pesäpuuhailua kannattaa tarkkailla myös omalla pihalla ja kotikonnuilla.
  • Ensimmäiset kahlaajat (esimerkiksi isokuovi- mustaviklonaaraat) aloittavat jo kesäkuussa muuton takaisin talvehtimisalueilleen. Pois muuttavat kahlaajanaaraat jättävät poikasista huolehtimisen koiraiden harteille. Kuovinaaraiden muutto huipentuu kesä–heinäkuun vaihteessa.
  • Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla kesäkuussa:
    • vko 3: Lapinuunilintu
HEINÄKUU
 
  • Lintumaailma alkaa hiljentyä vähitellen, sillä linnut alkavat uusia höyhenpukujaan heti pesimisen jälkeen heinä–elokuussa ja ovat silloin piilottelevia sekä hiljaisia.
  • Sorsat piilottelevat keskikesällä kasvillisuuden kätköissä, sillä ne vaihtavat siipisulkansa ja ovat jonkin aikaa lentokyvyttömiä. Kesällä ja alkusyksyllä sorsakoiraiden värikäs höyhenpuku muuttuu naarasväriseen peruspukuun vaihtuakseen taas syys–marraskuussa juhlapukuun.
  • Suomeen toukokuussa saapuneiden lapintiirojen pääosa muuttaa Suomesta kohti Etelämannerta heinä–elokuun vaihteessa. Lapintiiralla on maailman pisin muuttomatka: sille voi yhden vuoden aikana kertyä jopa yli 30 000 kilometrin lentomatka.
  • Heinäkuun ilona ovat kahlaajat, jotka ovat näkyvin ja kuuluvin muuttolinturyhmä: lirot, taivaanvuohet, viklot ja arktisella tundralla pesivät sirrit aloittavat syysmuuton (vanhat linnut muuttavat ensin, nuoret myöhemmin). Kahlaajia näkee lepäilevän kosteikoilla, matalilla merenrannoilla ja särkillä. Matalan veden aika on rannikoilla paras kahlaajien syysmuuton seurantaan. Myös teollisuuslietteet ovat osoittautuneet hyviksi kahlaajapaikoiksi. Heinäkuun lopun näkyvin kahlaaja on suosirri. Toinen heinäkuun valtalaji on pääosin yöaikaan muuttava rantasipi.
Haarapääsky. Kuva: Jorma Tenovuo
ELOKUU
 
  • Kahlaajia lepäilee edelleen matalikoilla. Elokuussa muuttavat pääosin nuoret kahlaajat. Jos kesän pesimätulos on ollut huono, kahlaajarannat ovat elokuussa tavallista autiompia. Yksi elokuun massalajeista on suokukko. Sänki- ja mullospelloilta kannattaa tähyillä kapustarintoja.
  • Nuoret harmaahaikarat siirtyvät elokuussa pesästä lähdön jälkeen aluksi muualle kuin varsinaiselle talvenviettoseudulleen. Ne hajaantuvat kaikkiin ilmansuuntiin, ja lintuvesillä voi silloin nähdä jopa yli 20 yksilön harmaahaikaraparvia.
  • Heinä–elokuussa naurulokit muuttavat etelään komeissa auroissa ja valtaosa hyönteissyöjistä kaikkoaa maisemista. Metsäkirvinen, keltavästäräkki ja petolinnuista varpushaukka ovat elokuussa syysmuuton valtalajeja. Tervapääskyt ja kottaraiset muuttavat elo–syyskuun vaihteessa.
  • Elokuun 20. päivä alkava sorsastus ajaa monet vesilinnut sisämaan järviltä ensin merelle ja sitten ulkomaille.
Harmaahaikara. Kuva: Jorma Tenovuo
SYYSKUU
 
  • Peippo on syysmuuton valtalaji syyskuun puolivälistä lokakuun alkuun. Peippo on päivämuuttaja, jonka vilkkain liikehdintä keskittyy aamutunteihin. Esimerkiksi pajulinnut muuttavat yöllä.
  • Syyskuussa muuttavat myös muun muassa kyyhkyt ja mehiläishaukat.
  • Syys–lokakuun taite on syysmuuton juhlaa, sillä peippojen muutto jatkuu ja myös kurjet, petolinnut ja hanhet ovat liikkeellä. Nyt kannattaakin suunnata matkansa lintutorneille ja korkeille muuttokallioille.
  • Syys–lokakuun vaihde on otollista aikaa nähdä myös hieman harvinaisempia lintuja. Säännöllisimpiä vierailijoita ovat itäiseltä taigalta meille harhautuvat taiga- ja hippiäisuunilinnut.
Mehiläishaukka. Kuva: Jorma Tenovuo
LOKAKUU
 
  • Lokakuun alku on arktisen hanhimuuton aikaa. Varsinkin valkoposkihanhet jäävät suurin parvin ruokailemaan kaakkoisimman Suomen pelloille. Muut hanhet muuttavat pääosin Itä- ja Etelä-Suomen yli.
  • Lokakuiselta taivaalta kuuluva terävä "tsii" paljastaa punakylkirastaan öiseltä muutoltaan.
  • Vaelluslinnut (tiaiset, tikat, pöllöt, pähkinähakki, pähkinänakkeli) aloittavat lokakuussa liikehdintänsä, jonka laajuus vaihtelee vuodesta toiseen. Yleensä hyvä pesimätulos tai hyvä pähkinävuosi tietää hyvää vaellusta
  • Lokakuussa laulujoutsenet kerääntyvät muuttoa varten. Pohjanlahden tärkein joutsenten levähdyspaikka on Hailuoto. Kuun lopussa voi osallistua Joutsenbongaukseen laskemalla levähtäviä joutsenia.
Pyrstötiainen. Kuva: Jorma Tenovuo
MARRASKUU
 
  • Marraskuussa on aika puhdistaa pönttöjä ja rakentaa uusia. Myös lintujen talviruokinta kannattaa aloittaa.
  • Viivytteleviä muuttolintuja havaitaan leutoina talvina vielä marraskuussakin (mm. vesilintuja, punarintoja, mustapääkerttuja ja rautiaisia). Hyvinä myyrävuosina talvehtimista voivat yrittää myös hiiri-, tuuli- ja sinisuohaukka.
  • Joutsenia saattaa leutoina talvina viivytellä maassamme aina joulu–tammikuuhun asti.
Tilhi. Kuva: Jorma Tenovuo
JOULUKUU
 
  • Pohjoisessa lintumaailmassa on hiljaista, mutta pienestäkin kannattaa ottaa ilo irti. Joulu–tammikuussa monet BirdLife Suomen paikallisyhdistykset järjestävät talven iloksi vauhdikkaita lintukisoja, joissa vuorokauden aikana yritetään havaita mahdollisimman monta lintulajia.
  • Joulukuu on mielenkiintoista retkeilyaikaa esimerkiksi saaristossa, jossa voi havaita useita talvehtivia muuttolintuja.
  • Vuodenvaihde on talvilintulaskennan aikaa.
Isokoskelo. Kuva: Jorma Tenovuo