BirdLife Suomi Linturetkellä. Kuva: Lauri Hänninen.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
(09) 4135 3300
fax (09) 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Retkikummille
  • Retkikummin ohjeet
  • Vinkit
    • Onnistuneen retken ainekset
    • Retki- ja tapahtumaideoita
    • Kohderyhmät (sis. esteettömyys)
    • Viestintä
  • Turvallisuus
    • Vakuutus
    • Turvallisuussuunnitelma
    • Muistilista
    • Lisätietoja
  • Materiaalit
  • Palauta osallistujatiedot - Tulossa

HUOM. Retkikummitoiminnan pelisäännöt ja muut perustiedot löytyvät pääsivulta.


Retkikummin ohjeet

Tähän on koottu tarkemmat retkikummin toimintaohjeet. Muista tutustua myös pelisääntöihin!

  1. Mieti minkälaisen retken tai muun tapahtuman haluaisit vetää (ideoita alla). Suosi erityisesti ei-jäsenille suunnattuja tapahtumia.
  2. Ota yhteyttä yhdistykseesi hyvissä ajoin ja sovi järjestelyistä. Jos haluat vetäjäkaverin, ota yhteyttä myös yhdistyksesi muihin retkikummeihin tai retkivastaavaan. Yhdistys voi myös miettiä tapahtumat valmiiksi ja pyytää niille vetäjät retkikummien keskuudesta.
  3. Ilmoita retkestä tai tapahtumasta mahdollisimman laajasti. Retki-ilmoituksessa on hyvä kertoa mitä retkellä tarvitaan. Mainitse erityisesti kiikarit, juominen ja vaatetus sekä retken kesto ja käveltävä matka. Liitä ilmoituksiin yhteystiedot (sinun tai yhdistyksen).
  4. Varaa mahdollisuuksien mukaan materiaalia kaikille osallistujille. BirdLife Suomelta voit tilata viimeksi ilmestynyttä Tiira-lehteä jaettavaksi. Tärkeää olisi pitää myös mukana oman yhdistyksen esitteitä tai muuten kertoa yhdistyksestä ja siihen liittymisestä. Myös muuta yhdistyksen materiaalia, kuten lehtiä, kannattaa jakaa.
  5. Kerää osallistujalista (ei-jäsenet) retkilomakkeelle ja palauta sen tiedot BirdLifeen mieluiten verkkolomakkeella (tulossa). Jos verkkolomakkeen käyttö on jostain syystä kohtuuttoman työlästä, osallistujalomakkeen voi myös palauttaa sellaisenaan postitse tai skannattuna sähköpostitse (toimistoät-merkkibirdlife.fi). HUOM: kunnes verkkolomake saadaan toimintaan, tiedot voi palauttaa myös Excel-tiedostona sähköpostitse (toimistoät-merkkibirdlife.fi).
  6. Palauta tiedot ajoissa, jotta ne ehtivät mukaan seuraavaksi ilmestyvän Tiira-lehden postitukseen. Ilmestymisaikataulut ovat Tiira-lehden sivuilla. Osoitteet on lähetettävä viimeistään noin kaksi viikkoa ennen ilmestymistä.
  7. Pyri vetämään vähintään kaksi retkeä tai muuta tapahtumaa vuodessa – palauttamalla niiden tiedot vuoden loppuun mennessä saat seuraavan vuoden Linnut-lehdet.
  8. Tutustu tämän sivuston retki- ja turvallisuusvinkkeihin, seuraa aktiivit-sähköpostilistaa ja ilmoita mahdollisista ongelmista retkikummijärjestelmässä tai retkillä. Ilmoita mahdollisista henkilötapaturmista mahdollisimman nopeasti BirdLifelle vakuutusasioiden hoitamista varten.

Vinkit

Vinkit eivät ole velvoittavia, vaan ne on tarkoitettu avuksi ja tueksi kiinnostuneille. Kommentoi alla olevia vinkkejä ja lähetä omasi järjestökoordinaattorille!
Ks. myös yhdistyspalvelut-sivuston Ideapankki.

Onnistuneen retken ainekset:

  • Suunnittele ja huolehdi käytännön asiat kuntoon (esim. mahd. kuljetukset). Huomioi myös turvallisuus.
  • Kerro retki-ilmoituksessa mitä retkellä tarvitaan. Mainitse erityisesti kiikarit, kengät ja vaatetus sekä retken kesto ja käveltävä matka. Liitä ilmoituksiin yhteystiedot (sinun tai yhdistyksen).
  • Kerro tarkasti retken lähtöpaikka ja -aika, ja ole itse ajoissa paikalla.
  • Jos olet kerännyt ennakko-ilmoittautumiset, tarkista ketkä ovat saapuneet paikalle ja puuttuuko vielä joku. Puuttuvia on kohtuullista odotella n. 5-10 min tilanteesta riippuen.
  • Esittele itsesi. Kerro retken kulusta ja aikataulusta. Voit kertoa pohjatietoja myös retkikohteesta ja sen linnustosta. Jos teette bussiretken, tämä on hyvä tapa viihdyttää retkeläisiä menomatkalla.
  • Puhu retken aikana pääsääntöisesti niin, että kaikki kuulevat. Pysäytä ja kerää ryhmä tarvittaessa ympärillesi. Käytä suomenkielisiä lajinimiä ja vältä erikoissanastoa (esim. tertiaali) tai selitä ne tarvittaessa.
  • Anna selkeitä toimintaohjeita tarvittaessa. Esimerkiksi lapsille kannattaa kertoa, miten lintutornissa käyttäydytään. Retkeläistä kiinnostaa myös, kuinka kauan kussakin kohteessa viivytään, milloin on evästauko ja onko jossain mahdollisuutta käydä vessassa.
  • Rohkaise osallistujia kysymään ja keskustelemaan. Tarvittaessa voit tietenkin myös pyytää ryhmää olemaan hiljaa.
  • Anna hyvä kuva lintuharrastuksesta ja -harrastajista. Noudata Havainnoi huomaavaisesti -ohjeistusta.
  • Anna lisätietoja lintujen lisäksi myös yhdistyksestä. Jaa materiaalia, kuten yhdistysesitettä ja Tiira-lehtiä, ja muista kerätä osallistujalista. Yhdistystä (esimerkiksi tulevia tapahtumia) saa mielellään mainostaa, mutta vältä tuputtamista.
  • Ole reilusti oma itsesi. Ole rehellinen. Uskalla myöntää, jos et tunne jotain lajia, et osaa vastata johonkin kysymykseen, tai olet tehnyt virheen määrityksessä.

 

Retki- ja tapahtumaideoita

  • Lintukävely. Mahdollisimman matalan kynnyksen leppoisa ja helppo linturetki, jolle kuka tahansa voi helposti osallistua. Kestoltaan lyhyt (0,5-2 h). Sijainti lähellä, niin että lähtöpaikalle pääsee kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Maasto on helppokulkuista ja liikkuminen retkellä tapahtuu kävellen, turhia kiirehtimättä, lähiluontoa tarkkaillen. Paikka voi siis olla esimerkiksi kaupunginpuisto, tai lintukävelyillä voidaan tutustua lähiympäristön luontokohteisiin. Ei ennakkoilmoittautumista, ei osallistumismaksua, ei pakollisia varusteita. Opastus aloittelijoille sopivaa.
  • Tornipäivystys. Ilmoitetaan, että lintuopas on tavattavissa lintutornissa (tai muussa sopivassa paikassa) tiettynä päivänä tiettyyn aikaan (esim. pari tuntia jonain iltana). Sopii erityisesti paikkaan, jossa käy paljon ihmisiä oma-aloitteisesti esim. ulkoilemassa. Kannattaa mainostaa myös paperi-opasteilla paikan päällä ja varata paikalle kaukoputki, josta vierailijat saavat katsoa lintuja.
    • Muutonhavainnointi. Kuten yllä, mutta tarkkaillaan hyvällä staijauspaikalla erityisesti muuttolintuja ja kerrotaan niistä sekä muutonhavainnoinnista harrastusmuotona. Sopii erityisesti EuroBirdwatch-tapahtuman yhteyteen!
    • Lintulauta-päivystys. Kuten yllä, mutta tarkkaillaan esim. yhdistyksen ylläpitämän ruokintapaikan lintuvieraita. Sopii erityisesti Pihabongauksen yhteyteen!
    • "A Date with Nature" (ennen nimellä "Aren't Birds Brilliant"). Ison-Britannian BirdLifen (RSPB) malli, jossa ihmisille näytetään lintuja ei-luontoretkikohteissa, siellä missä he muutenkin liikkuvat, kuten kaupungin keskustassa. Vaatii vähimmillään vain yhden ihmisen ja kaukoputken sopivalle paikalle, josta näkee esim. pesiviä tai muuten suht. ennustettavasti paikalla sillä hetkellä pysyviä lintuja. Helsingin kaupunkihuuhkajat ovat hyvä esimerkki, mutta kohdelinnut voivat olla paljon tavallisempiakin. Tärkeintä on osata kertoa niistä innostavasti ja kannustaa ihmisiä pysähtymään ja nauttimaan niiden katsomisesta. Tapahtuman kesto on juuri niin pitkä tai lyhyt kuin päivystäjästä hyvältä tuntuu. Ennakkoilmoittelusta on iloa, mutta "tapahtuman" voi hyvin polkaista pystyyn hetken mielijohteestakin (esim. kun huomataan, että linnut ovat sopivalla paikalla).
  • Teemaretket. Esim. koskikararetki, yölaulajaretki, lintujen aamukonsertti, pöllöretki, kahlaajaretki, vesilintujen opetteluretki tms. Teemalla varustettu tapahtuman nimi kuulostaa usein houkuttelevammalta kuin pelkkä "linturetki".
    • Rengastusretki. Yleisö saa tulla rengastajan mukaan seuraamaan rengastusta esim. pöntöillä. Ryhmän koko voi olla rajoitettu. Erittäin elämyksellistä sekä lapsille että aikuisille!
    • Lintukuvausretki. Retki tai retkisarja, jolla keskitytään lintujen kuvaamiseen ja opetetaan lintukuvausta.
    • Tutustumisretki. Retki tai retkisarja, jolla tutustutaan lintukohteisiin. Esim. kierretään alueen kansallispuistot, syrjäisempien kuntien lintupaikat, lintulahdet, lintutornit, IBA/FINIBA/MAALI-kohteet tms.
    • Erikoisia teemoja voi löytyä yhteistyön kautta. Esimerkiksi yölaulaja- ja lepakkoretki yhdessä lepakkoharrastajien kanssa.
  • Erilaiset liikkumistavat. Esim. polkupyöräretki, melontaretki, lumikenkäretki, saaristoveneretki tms.
  • Koko päivän retki. Kauempana sijaitsevat kohteet, jonne pääsemiseen on varattava aikaa. Liikkuminen tapahtuu usein tilausbussilla tai kimppakyydeillä. Lintuoppaan lisäksi voi olla hyvä olla toinen henkilö, joka vastaa kuljetuksista, aikataulusta ja muista käytännön järjestelyistä.
  • Yön-yli-retki. Esim. telttaretki kansallispuistoon tai teerisuolle, viikonloppuvaellus, tai pitkä retki vaikka ulkomaille asti. Mitä pidempi ja olosuhteiltaan vaikeampi retki, sitä enemmän se vaatii niin oppailta kuin retkeläisiltä. Pitkät retket, joita rivijäsenen on itse vaikea järjestää, ovat kuitenkin usein suosittuja ja mieleenpainuvia.
  • Lintutapahtumat. Tietyssä paikassa järjestettävä tapahtuma, jonne yleisö voi tulla ja mennä omassa aikataulussaan tapahtuman keston ajan. Ohjelmassa voi olla esim. harrastustoiminnan ja välineiden esittelyä, linnunpönttöpaja, kuvaesityksiä, makkaranpaistoa, lasten ohjelmaa (esim. piirustusta, askartelua, leikkejä, satuja), lyhyitä lintukävelyitä lähiympäristössä tms. Voi järjestää myös yhteistyössä alueen muiden luonto- ja/tai ulkoilujärjestöjen kanssa.
  • Lintuaseman avoimet ovet. Yleisö on tervetullut tutustumaan aseman toimintaan. Järjestetään mahdollisimman helppo pääsy ja varaudutaan opastamaan ja esittelemään.
  • Lintukurssi. Uusien harrastajien usein esittämä toive on lintukurssi, jolla pääsee harrastuksen alkuun. Erona tavalliseen retkeen on, että tunnistamista ja harrastusta opetetaan harkitummin ja järjestelmällisemmin. Kurssiin voi retkien ohella kuulua myös "teoriaosuuksia" sisätiloissa, esim. kuvia katsellen. Kurssin ei kuitenkaan tarvitse olla pitkä, vaikka vain 2 retkeä. Yksikin retki voi olla "kurssi"-niminen (esim. kahlaajakurssi), jos kohde rajataan ja pystytään ennakoimaan, että retkellä havaittu lajisto tulee olemaan riittävän kattava.
  • Eri kohderyhmille suunnatut retket. Ks. alla.

 

Kohderyhmät

Suuri osa linturetkistä on perinteisesti kaikille avoimia, eli erityistä kohderyhmää ei ole rajattu. Erikseen tilatuilla, "suljetuilla" retkillä on kuitenkin usein tietynlaisia osallistujia (esimerkiksi lapsia koulun tilaamalla retkellä). Avointenkin retkien suuntaaminen eri kohderyhmille voi olla hyödyllistä. Tällöin ei tarvitse yrittää tarjota jokaiselle jotain, vaan voi keskittyä kohderyhmään. Osallistujat saattavat myös helpommin lähteä mukaan, kun tuntevat että retki on suunnattu juuri heille.

Kohderyhmä vaikuttaa paitsi retken sisältöön ja opastukseen, joskus myös joihinkin retkikummin ohjeisiin.


Lapset, koulut ja perheet:

Myönteiset luontokokemukset ovat erittäin tärkeitä lapsen kasvulle, joten lasten kanssa kannattaa retkeillä aina kun tilaisuus tarjoutuu - yksittäinenkin kerta on arvokas.

Lasten kanssa retkeily on antoisaa ja avartavaa. Erityisesti pienet lapset ovat avoimia ja kiinnittävät huomiota sellaisiinkin seikkoihin, jotka aikuisilta jäävät helposti huomaamatta. Toisaalta lasten retkelle ei kannata tehdä kovin tarkkoja minuuttiaikatauluja, vaan retken on hyvä joustaa osallistujien ehdoilla. Retkenvetäjän tehtävänä ei ole pitää kuria, vaan kannattaa huolehtia, että opettaja/vanhemmat tms. tulevat aina mukaan retkelle. Lisää tietoa ja vinkkejä lasten kanssa retkeilystä on Lasten lintuviikon vinkkisivulla ja yhdistyspalvelut-sivun lasten materiaaleissa.

Avoin retki on helpointa järjestää perheretkenä, jolle lapset osallistuvat vanhempiensa kanssa. Suljettuja, vain oman ryhmän retkiä voi vetää kouluille, päiväkodeille, erilaisille kerhoille ja seuroille, harrastusryhmille jne. Opettajat yms. ryhmänohjaajat lähtevät yleensä erittäin mielellään retkelle asiantuntevan oppaan kanssa. Erityisesti Lasten lintuviikolla toivotaan, että mahdollisimman moni retkikummi veisi jonkin lapsiryhmän retkelle!

Yhteystietojen keräämistä lapsilta voi harkita tapauskohtaisesti mm. lasten iän ja retken kontekstin mukaan. Perheretkellä yhteystiedot kerätään luonnollisesti aikuisilta. Jos kyseessä on koulu tms., on yleensä helpointa retkiraportin palauttamisen yhteydessä pyytää lähettämään Tiira-lehdet nippuna koulun osoitteeseen.


Nuoret:

Yleinen tuntuma on, että nuoria on nykyään vaikea innostaa luontoretkeilyyn. Harrastukset ja kaverit vievät aikaa, ja kaveriporukan paine voi estää tarttumasta "epämuodikkaisiin" harrasteisiin. Sitäkin tärkeämpää on tarjota lasten ohella myös nuorille myönteisiä luontokokemuksia ja mahdollisuuksia luontoharrastuksen aloittamiseen.

Nuorille suunnatun, avoimen retken/kurssin osallistujat ovat yleensä hyvin motivoituneita ja tiedonhaluisia. (Tosin osallistujia saattaa olla vaikea löytää, joten viestintään on panostettava.) Kun kiinnostuneita nuoria löytyy, heistä kannattaa pitää kiinni mm. kutsumalla mukaan tulevillekin retkille - henkilökohtainen pyyntö on paras keino. Jos taas retki on esim. koulun tilaama, osallistujien joukossa on lähes varmasti sellaisia, joita retki ei voisi vähempää kiinnostaa - tai ainakaan kiinnostusta ei kehdata näyttää. Tällöin kannattaa keskittyä niihin, jotka osoittavat kiinnostusta. Retkenvetäjän tehtävänä ei ole pitää kuria, vaan kannattaa huolehtia, että opettaja tms. tulee aina mukaan retkelle.

Yhteystietojen keräämiseen pätee sama kuin lasten kohdalla (ks. yllä). Yksittäisten erityisen kiinnostuneiden nuorten yhteystiedot (esim. sähköpostiosoite) kannattaa kuitenkin ottaa ainakin itselle talteen, jotta heihin voidaan ottaa myöhemmin yhteyttä ja pyytää mukaan tapahtumiin.


Vasta-alkajat/uudet harrastajat:

Aloittelevat lintuharrastajat arkailevat joskus lintuyhdistysten järjestämiä retkiä, koska ajattelevat, etteivät osaa tarpeeksi ja kysyvät tyhmiä kysymyksiä. Tämä on tietysti tarpeeton pelko (aloittelijathan ovat tervetulleita avoimille retkille, eikö vain?), mutta voi silti olla hyödyllistä järjestää erityisesti uusille harrastajille suunnattuja retkiä/kursseja, joissa keskitytään perusasioiden oppimiseen. Näin osallistumiskynnys on matalampi ja opastus kohdennetumpaa, eivätkä edistyneet harrastajat tuskastu tavallisten lajien ihmettelyyn.

55-70-vuotiaat naiset ovat yksi eniten kasvava uusien jäsenten ja tukijoiden ryhmä. Erityisten "seniorien" ja/tai naisten linturetkien sijaan uusien harrastajien retki lienee kuitenkin tarkoituksenmukaisempi, sillä he ovat yleensä vasta-alkajia. Erityisesti iäkkäämpien, mutta myös muiden kokemattomien retkeilijöiden, osallistumista helpottaa tieto helppokulkuisesta maastosta ja lyhyistä kävelymatkoista.


Vammaiset ja esteettömyys:

Esteettömyys (=kaikkien yhdenvertainen mahdollisuus osallistua) on haastava tavoite maastoretkillä, mutta se on hyvä ottaa huomioon aina kun mahdollista. Jos esimerkiksi retkikohde sopii pyörätuolilla liikkuville, se kannattaa mainita retki-ilmoituksessa, vaikkei retkeä muuten olisi erityisesti suunnattu liikuntavammaisille. Esteettömyys koskettaa myös muita kuin vammaisia - esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuvat hyötyvät esteettömyydestä.

Kaikki ihmiset ovat erilaisia, ja retkillä on luonnollisesti syytä huomioida osallistujien taidot, kyvyt ja rajoitteet. Jos avoimelle retkelle osallistuu esimerkiksi aisti-, liikunta- tai kehitysvammainen, hän (tai hänen avustajansa) tietää parhaiten mihin pystyy ja missä tarvitsee apua.

Jos mahdollisuuksia on, on arvokasta pystyä tarjoamaan (ainakin kysyttäessä) sopivia retkiä eri tavalla vammaisille henkilöille. Rajauksen ei kuitenkaan ole syytä olla tarpeettomasti poissulkeva, vaan hienointa yleensä on, jos retki sopii todellakin kaikille. Toisaalta, vaikka retki olisi lähtökohtaisesti suunnattu esimerkiksi näkövammaisille, se voi olla tavallista elämyksellisempi myös näkeville.

Yhteystietojen keräämistä voi harkita tapauskohtaisesti, jos retkellä on esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisia osallistujia.

Tietoa ja materiaaleja kannattaa etsiä esim. internetistä ja järjestöistä. Tässä joitain linkkejä:

 

Viestintä

Yleisölle avoimia retkiä voi ja kannattaa markkinoida monenlaisissa kanavissa, jotta tavoitetaan uusia kiinnostuneita. Alla olevan luettelon tarkoituksena on antaa ideoita. Sen avulla voi myös tarkistaa, onko kaikki tietylle retkelle, tietylle alueelle ja/tai tietylle kohderyhmälle sopivat kanavat jo käytetty.

  • Omat kanavat: lehti/jäsentiedote, Tiira-lehti, sähköpostilista, verkkosivut, keskustelufoorumi, Facebook
  • Sähköpostilistat: muut luonto- ja retkeilyjärjestöt, luonto-/ympäristöalan opiskelijat, yms.
  • Media: mediatiedote, paikallislehtien menovinkit, paikallisradio
  • Paperi-ilmoitukset: ilmoitustaulut, retkikohteen lähtöpaikka/lintutorni/ilmoitustaulu/opastuskeskus, koulut, kirjastot
  • Henkilökohtainen kutsuminen: sähköpostitse, puhelimitse, Facebookissa tai kasvokkain, esimerkiksi aikaisemmin tapahtumissa mukana olleet

Turvallisuus

Sekä osallistujille, retkikummeille, yhdistykselle että BirdLifelle on tärkeää, että retket ja muut tapahtumat ovat turvallisia. Yhdistyksen/retkikummin järjestämä avoin tapahtuma on ohjelmatoimintaa, jolta Kuluttajavirasto edellyttää tiettyä turvallisuuden tasoa. Onnettomuuden sattuessa on pystyttävä osoittamaan, että on toimittu vastuullisesti. Käytä hetki turvallisuuden pohdintaan ennen jokaista retkeä/tapahtumaa!

Vakuutus

Kaikilla leireillä, retkillä ja muissa retkeen verrattavissa lintutapahtumissa, joissa rekisteröitynyt retkikummi on vetäjän roolissa, on voimassa tapaturmavakuutus (nk. Leiri- ja retkiajan tapaturmavakuutus). Muutamia vakuutusehtoja:

  • Vakuutus kattaa kummin ja osallistujat, yhteensä korkeintaan 50 henkilöä.
  • Vakuutus on voimassa leirillä/retkellä, ja siihen välittömästi liittyvien matkojen aikana. Välittömällä matkalla tarkoitetaan matkaa suorinta tietä kotoa retkelle ja takaisin.
  • Tapaturmavakuutuksessa tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ulkoista, ruumiinvamman aiheuttavaa odottamatonta tapahtumaa, joka sattuu vakuutetun tahtomatta.
  • Tapaturmaksi katsotaan myös tahtomatta sattunut hukkuminen, lämpöhalvaus, auringonpistos, paleltuminen, kaasumyrkytys, ilmanpaineen huomattavasta vaihtelusta äkillisesti aiheutunut vamma ja erehdyksessä nautitun aineen aiheuttama myrkytys.

Vakuutus ei kuitenkaan auta, jos onnettomuuden syynä on turvallisuusasioiden laiminlyönti.

Turvallisuussuunnitelma

Yksi hyvä apukeino käydä läpi olennaiset turvallisuuteen liittyvät asiat ennen retkeä/tapahtumaa on valmiin turvallisuussuunnitelma-pohjan täyttäminen.

Muistilista

Seuraavat yleiset turvallisuusohjeet pätevät erityisesti retkiin. Muihin tapahtumiin niitä kannattaa käyttää soveltuvin osin.

Kerro osallistujille etukäteen (esim. retki-ilmoituksessa):

  • Retken kuvaus, reitti, kesto ja olosuhteet.
  • Tarvittavat varusteet.
    • Mainitse erityisesti juomisesta ja tarvittavasta vaatetuksesta. Moni kaupunkilainen lähtee suoretkelle pikkukengissä ilman sadevaatteita ja hattua.
    • Olosuhteista riippuen tarvittavat turvavarusteet (heijastin, jäänaskalit, taskulamppu tms.)
  • Tarvittavat taidot. Koskee lähinnä erikoisretkiä, joilla maastopyöräillään, melotaan tms. (Pitääkö osata etukäteen vai ohjeistetaanko ennen lähtöä?)
  • Onko osallistumiselle rajoitteita, kuten fyysinen kunto, liikuntaeste, allergiat, ikä?
    • Kannattaa mainita myös toisinpäin, jos retki erityisesti sopii perheille, liikuntaesteisille tms.
  • Tarvittaessa olosuhteet tai syyt, joiden vuoksi retki voidaan joutua perumaan tai keskeyttämään.
    • Esimerkiksi sade, tuuli, pakkanen, jäät eivät kanna tms.

Kerro osallistujille aluksi:

  • Pitää pysyä porukan mukana.
  • Mitä tehdä jos eksyy?
    • Eksynyt ei lähde yksin harhailemaan (vaikeuttaa etsintää), vaan jää paikalleen odottamaan etsijöitä. Hänen kannattaa kuitenkin siirtyä lähimmälle näkyvälle paikalle.
    • Kun eksyminen huomataan, palatkaa takaisin samaa reittiä äänekkäästi huhuillen. (Jos kännykkänumero on tiedossa, kannattaa toki soittaa.) Jos kadonnutta ei ala löytyä, ota yhteys hätäkeskukseen (112) etsinnän järjestämiseksi.
  • Paikkaan (esim. heikot jäät), lajiin (esim. pyöräily) ja/tai tapahtumaan (esim. pönttötalkoiden työkalut) liittyvät turvaohjeet.
  • Punkkialueella kannattaa pitää pitkävartisia kenkiä tai vetää sukat housunlahkeiden päälle. Muistuta myös tarkastamaan iho kauttaaltaan retken jälkeen.

Ota itse mukaan:

  • Täytetty turvallisuussuunnitelma tms. perustiedot.
  • Perusensiapuvälineet retken laadusta ja kestosta riippuen.
    • Esim. laastaria (tarvittaessa sakset), sidetarpeita, desinfiointiainetta, punkkipihdit ja kyypakkaus.
  • Kartta ja kompassi vähänkin vieraammalle seudulle.
  • Ladattu kännykkä.
  • Jotain sokeripitoista (vararavinnoksi ja esim. diabeetikon heikotuskohtausta varten), esim. mehua, keksejä tai rusinoita.

Retken aikana:

  • Jos olet ainoa vetäjä, selosta minne olette seuraavaksi menossa ja kulje mieluiten ryhmän viimeisenä (varmistamassa, ettei kukaan jää joukosta). Voit myös pyytää tähän tehtävään jonkun luotettavan oloisen retkeläisen, jos koet sen sopivaksi, ja kulkea itse edellä. Jos vetäjiä on useampia, yksi kulkee edellä ja toinen viimeisenä.
  • Lihasvoimin liikkuessa pitäkää lepo- ja juomataukoja vähintään kerran tunnissa.
  • Pitkillä taipaleilla kannattaa sopia paikkoja, joissa kokoonnutaan pitämään taukoa ja odottamaan että koko ryhmä ehtii paikalle.
  • Jos ryhmä jakaantuu, sopikaa selkeä tapaamispaikka ja -aika.
  • Tarkkaile osallistujien vointia ja uskalla kysyä, jos joku alkaa näyttää huonovointiselta (esim. kuivuminen, kylmyys, väsymys...)

Lisätietoja:


Materiaalit

  • Lataa retkilomake osallistujatietojen keräämiseksi retkillä (Excel-tiedosto, 30 kt)
    • Voit lisätä oman yhdistyksesi logon esim. BirdLife-logon alle.
    • Lomake on suunniteltu tulostumaan kolmelle A4-sivulle (tai 1,5:lle kaksipuoleiselle sivulle). Jos lomake avautuu liian leveänä eikä mahdu sivulle, kavenna sarakkeita tai käytä tulostimen "sovita sivulle" (tms.) -toimintoa.
  • Turvallisuussuunnitelma-pohja (Word-tiedosto, 50 kt)
  • Materiaalit ja vinkit Lasten lintuviikkoon
  • Katso myös Yhdistyspalvelut-sivusto (erityisesti Lasten ja nuorten opetusmateriaali sekä VESO-paketti)
  • BirdLifen toimistolta voit tilata:
    • Tiira-lehtiä (tarkista ensin omasta yhdistyksestä, onko lehtiä jo tilattu retkikummeille)
    • Linnut-lehden näytenumeroita (jos on) ja tutustumistarjous-lipukkeita
    • kulloinkin saatavissa olevaa muuta materiaalia (ks. Esitteet-sivu ja kysy lisää)