Tähän on koottu tarkemmat retkikummin toimintaohjeet. Muista tutustua myös
pelisääntöihin!
Mieti minkälaisen retken tai muun tapahtuman haluaisit vetää (ideoita
alla). Suosi erityisesti ei-jäsenille suunnattuja tapahtumia.
Ota yhteyttä yhdistykseesi hyvissä ajoin ja sovi järjestelyistä. Jos
haluat vetäjäkaverin, ota yhteyttä myös yhdistyksesi muihin retkikummeihin
tai retkivastaavaan. Yhdistys voi myös miettiä tapahtumat valmiiksi ja
pyytää niille vetäjät retkikummien keskuudesta.
Ilmoita retkestä tai tapahtumasta mahdollisimman laajasti. Retki-ilmoituksessa on hyvä kertoa mitä
retkellä tarvitaan. Mainitse erityisesti kiikarit, juominen ja vaatetus sekä retken
kesto ja käveltävä matka. Liitä ilmoituksiin yhteystiedot (sinun tai
yhdistyksen).
Varaa mahdollisuuksien mukaan materiaalia kaikille osallistujille.
BirdLife Suomelta voit tilata viimeksi ilmestynyttä Tiira-lehteä
jaettavaksi. Tärkeää olisi pitää myös mukana oman yhdistyksen esitteitä tai
muuten kertoa yhdistyksestä ja siihen liittymisestä. Myös muuta yhdistyksen
materiaalia, kuten lehtiä, kannattaa jakaa.
Kerää osallistujalista (ei-jäsenet) retkilomakkeelle ja palauta sen tiedot BirdLifeen
mieluiten verkkolomakkeella (tulossa). Jos verkkolomakkeen käyttö on
jostain syystä kohtuuttoman työlästä, osallistujalomakkeen voi myös
palauttaa sellaisenaan postitse tai skannattuna sähköpostitse.
(Vapaamuotoisia sähköposteja ei enää käytetä.) HUOM: kunnes verkkolomake
saadaan toimintaan, tiedot voi palauttaa myös Excel-tiedostona.
Palauta tiedot ajoissa, jotta ne ehtivät mukaan seuraavaksi ilmestyvän
Tiira-lehden postitukseen. Ilmestymisaikataulut ovat
Tiira-lehden
sivuilla. Osoitteet on lähetettävä viimeistään noin kaksi viikkoa ennen
ilmestymistä.
Pyri vetämään vähintään kaksi retkeä tai muuta tapahtumaa vuodessa –
palauttamalla niiden tiedot vuoden loppuun mennessä saat seuraavan vuoden
Linnut-lehdet.
Tutustu tämän sivuston retki- ja turvallisuusvinkkeihin,
seuraa aktiivit-sähköpostilistaa ja ilmoita mahdollisista ongelmista
retkikummijärjestelmässä tai retkillä. Ilmoita mahdollisista
henkilötapaturmista mahdollisimman nopeasti BirdLifelle vakuutusasioiden
hoitamista varten.
Vinkit
Vinkit eivät ole velvoittavia, vaan ne on tarkoitettu avuksi ja tueksi
kiinnostuneille. Kommentoi alla olevia vinkkejä ja lähetä omasi
järjestökoordinaattorille!
Ks. myös yhdistyspalvelut-sivuston
Ideapankki.
Onnistuneen retken ainekset:
Suunnittele ja huolehdi käytännön asiat kuntoon (esim. mahd.
kuljetukset). Huomioi myös
turvallisuus.
Kerro retki-ilmoituksessa mitä retkellä tarvitaan. Mainitse erityisesti
kiikarit, kengät ja vaatetus sekä retken kesto ja käveltävä matka. Liitä
ilmoituksiin yhteystiedot (sinun tai yhdistyksen).
Kerro tarkasti retken lähtöpaikka ja -aika, ja ole itse ajoissa
paikalla.
Jos olet kerännyt ennakko-ilmoittautumiset, tarkista ketkä ovat
saapuneet paikalle ja puuttuuko vielä joku. Puuttuvia on kohtuullista
odotella n. 5-10 min tilanteesta riippuen.
Esittele itsesi. Kerro retken kulusta ja aikataulusta. Voit kertoa
pohjatietoja myös retkikohteesta ja sen linnustosta. Jos teette bussiretken,
tämä on hyvä tapa viihdyttää retkeläisiä menomatkalla.
Puhu retken aikana pääsääntöisesti niin, että kaikki kuulevat. Pysäytä
ja kerää ryhmä tarvittaessa ympärillesi. Käytä suomenkielisiä lajinimiä ja
vältä erikoissanastoa (esim. tertiaali) tai selitä ne tarvittaessa.
Anna selkeitä toimintaohjeita tarvittaessa. Esimerkiksi lapsille
kannattaa kertoa, miten lintutornissa käyttäydytään. Retkeläistä kiinnostaa
myös, kuinka kauan kussakin kohteessa viivytään, milloin on evästauko ja
onko jossain mahdollisuutta käydä vessassa.
Rohkaise osallistujia kysymään ja keskustelemaan. Tarvittaessa voit
tietenkin myös pyytää ryhmää olemaan hiljaa.
Anna lisätietoja lintujen lisäksi myös yhdistyksestä. Jaa materiaalia,
kuten yhdistysesitettä ja Tiira-lehtiä, ja muista kerätä osallistujalista.
Yhdistystä (esimerkiksi tulevia tapahtumia) saa mielellään mainostaa, mutta
vältä tuputtamista.
Ole reilusti oma itsesi. Ole rehellinen. Uskalla myöntää, jos et tunne
jotain lajia, et osaa vastata johonkin kysymykseen, tai olet tehnyt virheen
määrityksessä.
Retki- ja tapahtumaideoita
Lintukävely. Mahdollisimman matalan kynnyksen leppoisa ja helppo
linturetki, jolle kuka tahansa voi helposti osallistua. Kestoltaan lyhyt
(0,5-2 h). Sijainti lähellä, niin että lähtöpaikalle pääsee
kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Maasto on helppokulkuista
ja liikkuminen retkellä tapahtuu kävellen, turhia kiirehtimättä, lähiluontoa
tarkkaillen. Paikka voi siis olla esimerkiksi kaupunginpuisto, tai
lintukävelyillä voidaan tutustua lähiympäristön luontokohteisiin. Ei
ennakkoilmoittautumista, ei osallistumismaksua, ei pakollisia varusteita.
Opastus aloittelijoille sopivaa.
Tornipäivystys. Ilmoitetaan, että lintuopas on tavattavissa
lintutornissa (tai muussa sopivassa paikassa) tiettynä päivänä tiettyyn
aikaan (esim. pari tuntia jonain iltana). Sopii erityisesti paikkaan, jossa käy
paljon ihmisiä oma-aloitteisesti esim. ulkoilemassa. Kannattaa mainostaa
myös paperi-opasteilla paikan päällä ja varata
paikalle kaukoputki, josta vierailijat saavat katsoa lintuja.
Muutonhavainnointi. Kuten yllä, mutta tarkkaillaan hyvällä
staijauspaikalla erityisesti muuttolintuja ja kerrotaan niistä sekä
muutonhavainnoinnista harrastusmuotona. Sopii erityisesti
EuroBirdwatch-tapahtuman yhteyteen!
Lintulauta-päivystys. Kuten yllä, mutta tarkkaillaan esim.
yhdistyksen ylläpitämän ruokintapaikan lintuvieraita. Sopii erityisesti
Pihabongauksen yhteyteen!
"A Date with Nature" (ennen nimellä "Aren't Birds Brilliant").
Ison-Britannian BirdLifen (RSPB) malli, jossa ihmisille näytetään
lintuja ei-luontoretkikohteissa, siellä missä he muutenkin liikkuvat,
kuten kaupungin keskustassa. Vaatii vähimmillään vain yhden ihmisen ja
kaukoputken sopivalle paikalle, josta näkee esim. pesiviä tai muuten
suht. ennustettavasti paikalla sillä hetkellä pysyviä lintuja. Helsingin
kaupunkihuuhkajat ovat hyvä esimerkki, mutta kohdelinnut voivat olla
paljon tavallisempiakin. Tärkeintä on osata kertoa niistä innostavasti ja kannustaa
ihmisiä pysähtymään ja nauttimaan niiden katsomisesta. Tapahtuman kesto
on juuri niin pitkä tai lyhyt kuin päivystäjästä hyvältä tuntuu.
Ennakkoilmoittelusta on iloa, mutta "tapahtuman" voi hyvin polkaista
pystyyn hetken mielijohteestakin (esim. kun huomataan, että linnut ovat
sopivalla paikalla).
Teemaretket. Esim. koskikararetki, yölaulajaretki,
lintujen aamukonsertti, pöllöretki, kahlaajaretki, vesilintujen opetteluretki tms.
Teemalla varustettu tapahtuman nimi kuulostaa usein houkuttelevammalta kuin
pelkkä "linturetki".
Rengastusretki. Yleisö saa tulla rengastajan mukaan
seuraamaan rengastusta esim. pöntöillä. Ryhmän koko voi olla rajoitettu.
Erittäin elämyksellistä sekä lapsille että aikuisille!
Lintukuvausretki. Retki tai retkisarja, jolla keskitytään
lintujen kuvaamiseen ja opetetaan lintukuvausta.
Tutustumisretki. Retki tai retkisarja, jolla tutustutaan
lintukohteisiin. Esim. kierretään alueen
kansallispuistot, syrjäisempien kuntien lintupaikat, lintulahdet,
lintutornit, IBA/FINIBA/MAALI-kohteet tms.
Erikoisia teemoja voi löytyä yhteistyön kautta. Esimerkiksi
yölaulaja- ja lepakkoretki yhdessä lepakkoharrastajien kanssa.
Erilaiset liikkumistavat. Esim. polkupyöräretki, melontaretki,
lumikenkäretki, saaristoveneretki tms.
Koko päivän retki. Kauempana sijaitsevat kohteet, jonne
pääsemiseen on varattava aikaa. Liikkuminen tapahtuu usein tilausbussilla
tai kimppakyydeillä. Lintuoppaan lisäksi voi olla hyvä olla toinen
henkilö, joka vastaa kuljetuksista, aikataulusta ja muista käytännön järjestelyistä.
Yön-yli-retki. Esim. telttaretki kansallispuistoon tai
teerisuolle, viikonloppuvaellus, tai pitkä retki vaikka ulkomaille asti.
Mitä pidempi ja olosuhteiltaan vaikeampi retki, sitä enemmän se vaatii niin
oppailta kuin retkeläisiltä. Pitkät retket, joita rivijäsenen on itse vaikea
järjestää, ovat kuitenkin usein suosittuja ja mieleenpainuvia.
Lintutapahtumat. Tietyssä paikassa
järjestettävä tapahtuma, jonne yleisö voi tulla ja mennä omassa
aikataulussaan tapahtuman keston ajan. Ohjelmassa voi olla esim.
harrastustoiminnan ja välineiden esittelyä, linnunpönttöpaja, kuvaesityksiä,
makkaranpaistoa, lasten ohjelmaa (esim. piirustusta, askartelua, leikkejä,
satuja), lyhyitä lintukävelyitä lähiympäristössä tms. Voi järjestää myös
yhteistyössä alueen muiden luonto- ja/tai ulkoilujärjestöjen kanssa.
Lintuaseman avoimet ovet. Yleisö on tervetullut tutustumaan
aseman toimintaan. Järjestetään mahdollisimman helppo pääsy ja varaudutaan
opastamaan ja esittelemään.
Lintukurssi. Uusien harrastajien usein esittämä toive on
lintukurssi, jolla pääsee harrastuksen alkuun. Erona tavalliseen retkeen on,
että tunnistamista ja harrastusta opetetaan harkitummin ja
järjestelmällisemmin. Kurssiin voi retkien ohella kuulua myös
"teoriaosuuksia" sisätiloissa, esim. kuvia katsellen. Kurssin ei kuitenkaan
tarvitse olla pitkä, vaikka vain 2 retkeä. Yksikin retki voi olla
"kurssi"-niminen (esim. kahlaajakurssi), jos kohde rajataan ja pystytään
ennakoimaan, että retkellä havaittu lajisto tulee olemaan riittävän kattava.
Eri kohderyhmille suunnatut retket. Ks. alla.
Kohderyhmät
Suuri osa linturetkistä on perinteisesti kaikille avoimia, eli erityistä kohderyhmää ei ole
rajattu. Erikseen tilatuilla, "suljetuilla" retkillä on kuitenkin usein tietynlaisia
osallistujia (esimerkiksi lapsia koulun tilaamalla retkellä). Avointenkin
retkien suuntaaminen eri kohderyhmille voi olla hyödyllistä. Tällöin ei tarvitse
yrittää tarjota jokaiselle jotain, vaan voi keskittyä kohderyhmään. Osallistujat
saattavat myös helpommin lähteä mukaan, kun tuntevat että retki on suunnattu
juuri heille.
Kohderyhmä vaikuttaa paitsi retken sisältöön ja opastukseen, joskus myös joihinkin
retkikummin ohjeisiin.
Lapset, koulut ja perheet:
Myönteiset luontokokemukset ovat erittäin tärkeitä lapsen kasvulle, joten
lasten kanssa kannattaa retkeillä aina kun tilaisuus tarjoutuu - yksittäinenkin
kerta on arvokas.
Lasten kanssa retkeily on antoisaa ja avartavaa. Erityisesti pienet lapset
ovat avoimia ja kiinnittävät huomiota sellaisiinkin seikkoihin, jotka aikuisilta
jäävät helposti huomaamatta. Toisaalta lasten retkelle ei kannata tehdä kovin
tarkkoja minuuttiaikatauluja, vaan retken on hyvä joustaa osallistujien
ehdoilla. Retkenvetäjän tehtävänä ei ole pitää kuria, vaan kannattaa huolehtia,
että opettaja/vanhemmat tms. tulevat aina mukaan retkelle. Lisää tietoa ja
vinkkejä lasten kanssa retkeilystä on
Lasten lintuviikon vinkkisivulla ja
yhdistyspalvelut-sivun lasten
materiaaleissa.
Avoin retki on helpointa järjestää perheretkenä, jolle lapset osallistuvat vanhempiensa kanssa.
Suljettuja, vain oman ryhmän retkiä voi vetää kouluille, päiväkodeille,
erilaisille kerhoille ja seuroille, harrastusryhmille jne. Opettajat yms. ryhmänohjaajat lähtevät yleensä erittäin
mielellään retkelle asiantuntevan oppaan kanssa. Erityisesti
Lasten lintuviikolla toivotaan,
että mahdollisimman moni retkikummi veisi jonkin lapsiryhmän retkelle!
Yhteystietojen keräämistä lapsilta voi harkita tapauskohtaisesti
mm. lasten iän ja retken kontekstin mukaan. Perheretkellä yhteystiedot kerätään
luonnollisesti aikuisilta. Jos kyseessä on koulu tms., on yleensä helpointa
retkiraportin palauttamisen yhteydessä pyytää lähettämään Tiira-lehdet nippuna
koulun osoitteeseen.
Nuoret:
Yleinen tuntuma on, että nuoria on nykyään vaikea innostaa luontoretkeilyyn.
Harrastukset ja kaverit vievät aikaa, ja kaveriporukan paine voi estää
tarttumasta "epämuodikkaisiin" harrasteisiin. Sitäkin tärkeämpää on tarjota
lasten ohella myös nuorille myönteisiä luontokokemuksia ja mahdollisuuksia
luontoharrastuksen aloittamiseen.
Nuorille suunnatun, avoimen retken/kurssin osallistujat ovat yleensä hyvin
motivoituneita ja tiedonhaluisia. (Tosin osallistujia saattaa olla vaikea löytää, joten
viestintään on panostettava.) Kun kiinnostuneita nuoria löytyy, heistä kannattaa
pitää kiinni mm. kutsumalla mukaan tulevillekin retkille - henkilökohtainen
pyyntö on paras keino. Jos taas retki on esim. koulun tilaama, osallistujien
joukossa on lähes varmasti sellaisia, joita retki ei voisi vähempää kiinnostaa -
tai ainakaan kiinnostusta ei kehdata näyttää. Tällöin kannattaa keskittyä
niihin, jotka osoittavat kiinnostusta. Retkenvetäjän tehtävänä ei ole pitää
kuria, vaan kannattaa huolehtia, että opettaja tms. tulee aina mukaan retkelle.
Yhteystietojen keräämiseen pätee sama kuin lasten kohdalla (ks.
yllä). Yksittäisten erityisen kiinnostuneiden nuorten yhteystiedot (esim.
sähköpostiosoite) kannattaa kuitenkin ottaa ainakin itselle talteen, jotta heihin
voidaan ottaa myöhemmin yhteyttä ja pyytää mukaan tapahtumiin.
Vasta-alkajat/uudet harrastajat:
Aloittelevat lintuharrastajat arkailevat joskus lintuyhdistysten järjestämiä
retkiä, koska ajattelevat, etteivät osaa tarpeeksi ja kysyvät tyhmiä kysymyksiä.
Tämä on tietysti tarpeeton pelko (aloittelijathan ovat tervetulleita avoimille
retkille, eikö vain?), mutta voi silti olla hyödyllistä järjestää erityisesti
uusille harrastajille suunnattuja retkiä/kursseja, joissa keskitytään
perusasioiden oppimiseen. Näin osallistumiskynnys on matalampi ja opastus
kohdennetumpaa, eivätkä edistyneet harrastajat tuskastu tavallisten lajien
ihmettelyyn.
55-70-vuotiaat naiset ovat yksi eniten kasvava uusien jäsenten ja tukijoiden
ryhmä. Erityisten "seniorien" ja/tai naisten linturetkien sijaan uusien harrastajien
retki lienee kuitenkin tarkoituksenmukaisempi, sillä he ovat yleensä
vasta-alkajia. Erityisesti iäkkäämpien, mutta myös muiden kokemattomien
retkeilijöiden, osallistumista helpottaa tieto helppokulkuisesta maastosta ja
lyhyistä kävelymatkoista.
Vammaiset ja esteettömyys:
Esteettömyys (=kaikkien yhdenvertainen mahdollisuus osallistua) on haastava
tavoite maastoretkillä, mutta se on hyvä ottaa huomioon aina kun mahdollista.
Jos esimerkiksi retkikohde sopii pyörätuolilla liikkuville, se kannattaa mainita
retki-ilmoituksessa, vaikkei retkeä muuten olisi erityisesti suunnattu
liikuntavammaisille. Esteettömyys koskettaa myös muita kuin vammaisia -
esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuvat hyötyvät esteettömyydestä.
Kaikki ihmiset ovat erilaisia, ja retkillä on luonnollisesti syytä huomioida
osallistujien taidot, kyvyt ja rajoitteet. Jos avoimelle retkelle osallistuu
esimerkiksi aisti-, liikunta- tai kehitysvammainen, hän (tai hänen avustajansa)
tietää parhaiten mihin pystyy ja missä tarvitsee apua.
Jos mahdollisuuksia on, on arvokasta pystyä tarjoamaan (ainakin kysyttäessä)
sopivia retkiä eri tavalla vammaisille henkilöille. Rajauksen ei kuitenkaan ole
syytä olla tarpeettomasti poissulkeva, vaan hienointa yleensä on, jos retki
sopii todellakin kaikille. Toisaalta, vaikka retki olisi lähtökohtaisesti
suunnattu esimerkiksi näkövammaisille, se voi olla tavallista elämyksellisempi
myös näkeville.
Yhteystietojen keräämistä voi harkita tapauskohtaisesti, jos retkellä
on esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisia osallistujia.
Tietoa ja materiaaleja kannattaa etsiä esim. internetistä ja järjestöistä.
Tässä joitain linkkejä:
Yleisölle avoimia retkiä voi ja kannattaa markkinoida monenlaisissa
kanavissa, jotta tavoitetaan uusia kiinnostuneita. Alla olevan luettelon
tarkoituksena on antaa ideoita. Sen avulla voi myös tarkistaa, onko kaikki
tietylle retkelle, tietylle alueelle ja/tai tietylle kohderyhmälle sopivat
kanavat jo käytetty.
Omat kanavat: lehti/jäsentiedote, Tiira-lehti, sähköpostilista,
verkkosivut, keskustelufoorumi, Facebook
Sähköpostilistat: muut luonto- ja retkeilyjärjestöt,
luonto-/ympäristöalan opiskelijat, yms.
Henkilökohtainen kutsuminen: sähköpostitse, puhelimitse, Facebookissa
tai kasvokkain, esimerkiksi aikaisemmin tapahtumissa mukana olleet
Turvallisuus
Sekä osallistujille, retkikummeille, yhdistykselle että BirdLifelle on
tärkeää, että retket ja muut tapahtumat ovat turvallisia.
Yhdistyksen/retkikummin järjestämä avoin tapahtuma on ohjelmatoimintaa,
jolta Kuluttajavirasto edellyttää tiettyä turvallisuuden tasoa. Onnettomuuden sattuessa on pystyttävä osoittamaan, että on toimittu
vastuullisesti. Käytä hetki turvallisuuden pohdintaan ennen jokaista
retkeä/tapahtumaa!
Vakuutus
Kaikilla leireillä, retkillä ja muissa retkeen verrattavissa
lintutapahtumissa, joissa rekisteröitynyt retkikummi on vetäjän roolissa, on
voimassa tapaturmavakuutus (nk. Leiri- ja retkiajan tapaturmavakuutus). Muutamia
vakuutusehtoja:
Vakuutus kattaa kummin ja osallistujat, yhteensä korkeintaan 50
henkilöä.
Vakuutus on voimassa leirillä/retkellä, ja siihen välittömästi
liittyvien matkojen aikana. Välittömällä matkalla tarkoitetaan matkaa
suorinta tietä kotoa retkelle ja takaisin.
Tapaturmavakuutuksessa tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ulkoista, ruumiinvamman aiheuttavaa odottamatonta
tapahtumaa, joka sattuu vakuutetun tahtomatta.
Tapaturmaksi katsotaan myös tahtomatta sattunut hukkuminen,
lämpöhalvaus, auringonpistos, paleltuminen, kaasumyrkytys, ilmanpaineen
huomattavasta vaihtelusta äkillisesti aiheutunut vamma ja erehdyksessä
nautitun aineen aiheuttama myrkytys.
Vakuutus ei kuitenkaan auta, jos onnettomuuden syynä on
turvallisuusasioiden laiminlyönti.
Turvallisuussuunnitelma
Yksi hyvä apukeino käydä läpi olennaiset turvallisuuteen liittyvät asiat
ennen retkeä/tapahtumaa on valmiin turvallisuussuunnitelma-pohjan täyttäminen.
Käy suunnitelma läpi kaikkien tapahtuman vetäjien kanssa, ja anna kaikille
siitä oma kopio.
Muistilista
Seuraavat yleiset turvallisuusohjeet pätevät erityisesti retkiin. Muihin
tapahtumiin niitä kannattaa käyttää soveltuvin osin.
Kerro osallistujille etukäteen (esim. retki-ilmoituksessa):
Retken kuvaus, reitti, kesto ja olosuhteet.
Tarvittavat varusteet.
Mainitse erityisesti juomisesta ja tarvittavasta vaatetuksesta. Moni kaupunkilainen
lähtee suoretkelle pikkukengissä ilman sadevaatteita ja hattua.
Olosuhteista riippuen tarvittavat turvavarusteet (heijastin,
jäänaskalit, taskulamppu tms.)
Tarvittavat taidot. Koskee lähinnä erikoisretkiä, joilla maastopyöräillään,
melotaan tms. (Pitääkö osata etukäteen vai ohjeistetaanko ennen lähtöä?)
Onko osallistumiselle rajoitteita, kuten fyysinen kunto, liikuntaeste,
allergiat, ikä?
Kannattaa mainita myös toisinpäin, jos retki erityisesti sopii perheille, liikuntaesteisille tms.
Tarvittaessa olosuhteet tai syyt, joiden vuoksi retki voidaan joutua
perumaan tai keskeyttämään.
Esimerkiksi sade, tuuli, pakkanen, jäät eivät kanna tms.
Kerro osallistujille aluksi:
Pitää pysyä porukan mukana.
Mitä tehdä jos eksyy?
Eksynyt ei lähde yksin harhailemaan (vaikeuttaa etsintää), vaan jää
paikalleen odottamaan etsijöitä. Hänen kannattaa kuitenkin siirtyä lähimmälle näkyvälle paikalle.
Kun eksyminen huomataan, palatkaa takaisin samaa reittiä äänekkäästi
huhuillen. (Jos kännykkänumero on tiedossa, kannattaa toki soittaa.) Jos kadonnutta ei ala löytyä, ota yhteys hätäkeskukseen (112) etsinnän
järjestämiseksi.
Paikkaan (esim. heikot jäät), lajiin (esim. pyöräily) ja/tai tapahtumaan
(esim. pönttötalkoiden työkalut) liittyvät turvaohjeet.
Punkkialueella kannattaa pitää pitkävartisia kenkiä tai vetää sukat
housunlahkeiden päälle. Muistuta myös tarkastamaan iho kauttaaltaan retken
jälkeen.
Perusensiapuvälineet retken laadusta ja kestosta riippuen.
Esim. laastaria (tarvittaessa sakset), sidetarpeita, desinfiointiainetta,
punkkipihdit ja
kyypakkaus.
Kartta ja kompassi vähänkin vieraammalle seudulle.
Ladattu kännykkä.
Jotain sokeripitoista (vararavinnoksi ja esim. diabeetikon
heikotuskohtausta varten), esim. mehua, keksejä tai rusinoita.
Retken aikana:
Jos olet ainoa vetäjä, selosta minne olette seuraavaksi menossa ja kulje
mieluiten ryhmän viimeisenä (varmistamassa, ettei kukaan jää joukosta). Voit
myös pyytää tähän tehtävään jonkun luotettavan oloisen retkeläisen, jos koet
sen sopivaksi, ja kulkea itse edellä. Jos
vetäjiä on useampia, yksi kulkee edellä ja toinen viimeisenä.
Lihasvoimin liikkuessa pitäkää lepo- ja juomataukoja vähintään kerran tunnissa.
Pitkillä taipaleilla kannattaa sopia paikkoja, joissa kokoonnutaan
pitämään taukoa ja odottamaan että koko ryhmä ehtii paikalle.
Jos ryhmä jakaantuu, sopikaa selkeä tapaamispaikka ja -aika.
Tarkkaile osallistujien vointia ja uskalla kysyä, jos joku alkaa näyttää
huonovointiselta (esim. kuivuminen, kylmyys, väsymys...)
Voit lisätä oman yhdistyksesi logon esim. BirdLife-logon alle.
Lomake on suunniteltu tulostumaan kolmelle A4-sivulle (tai 1,5:lle
kaksipuoleiselle sivulle). Jos lomake avautuu liian leveänä eikä mahdu
sivulle, kavenna sarakkeita tai käytä tulostimen "sovita sivulle" (tms.)
-toimintoa.