BirdLife Suomi - Yhdessä lintujen puolesta

1. Ilmasto on muuttunut maapallon historian aikana useasti aiemmin. Miksi tilanne on nyt erilainen?

Käynnissä oleva ilmastonmuutos poikkeaa aikaisemmista ilmastomme muutoksista:

Nykyinen muutos johtuu suurelta osin ihmisen toiminnasta.
Muutos tapahtuu hyvin nopeasti.

2. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon?

Ilmastonmuutoksen ennustetaan vähentävän luonnon monimuotoisuutta maapallolla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ovat monimutkaiset, mutta ne voidaan jakaa karkeasti seuraaviin:

Ilmasto-olojen muutoksen vuoksi monien lajien esiintymisalueet siirtyvät lähemmäksi napoja ja korkeammalle vuoristoon.
Lajien vuodenkiertoon liittyvien tapahtumien ajoitus muuttuu. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että pesäpoikasaika ei osukaan enää ravinnon esiintymisen kannalta parhaimpaan aikaan.
Sään ääri-ilmiöiden (myrskyt, tulvat, kuivuus jne.) runsastuminen voi vaikuttaa lajien runsauteen ja esiintymiseen.
Muuttuviin oloihin paremmin sopeutuvat lajit syrjäyttävät huonommin sopeutuvia lajeja kilpaillessaan esimerkiksi ravinnosta. Jotkut taudinaiheuttajat pärjäävät paremmin lämpimissä oloissa, ja taudit leviävät.
Ilmastonmuutoksen myötä ihmisen maankäyttö (esim. maa- ja metsätalous) muuttuu, mikä aiheuttaa sekä uhkia että mahdollisuuksia luonnolle.

3. Voimmeko ennustaa mitä tapahtuu yksittäisille lajeille?

The Climatic Atlas of European Breeding Birds - kirjassa esitetään ennusteita Euroopan pesimälintujen levinneisyydessä tapahtuvista muutoksista, mutta samalla korostetaan että tietomme ovat vielä liian vähäiset ennustamaan lajikohtaisia muutoksia kovin luotettavasti.

4. Miksi eliöt eivät sopeudu luontaisesti ilmastonmuutokseen?

Muutoksen suuruus ja nopeus on eliöille poikkeuksellinen. Sopeutumista hankaloittaa lisäksi se, että ihmisen maankäyttö on heikentänyt elinympäristöjen tilaa ja vähentänyt erilaisia elinympäristöjä, esimerkiksi kosteikkoja. Kun alueen ilmasto-olot muuttuvat epäsuotuisiksi, siirtymään kykenevät lajit lähtevät liikkeelle. Ne eivät kuitenkaan välttämättä löydä sopivaa elinympäristöä alueelta, jonka ilmasto-olot ovat niille sopivat.

5. Miten luontoa pitäisi suojella ilmastonmuutoksen vuoksi?

On ylläpidettävä ja kasvatettava luonnonympäristöjen kestokykyä. Mitä enemmän hyväksi käytettyjä luonnonympäristöt ovat, sitä huonompia ne ovat "joustamaan" ilmaston muuttuessa. Luontoa täytyy auttaa sopeutumaan.

Meillä täytyy olla laaja suojelualueverkosto, jossa alueet ovat yhteydessä toisiinsa asianmukaisin ekologisin yhteyksin, jotta lajit pystyvät siirtymään alueelta toiselle. Vanhoja suojelualueita pitää ennallistaa ja luoda uusia huomioon ottaen ilmastonmuutoksen vuoksi muuttuvat levinneisyysalueet ja lajien tarpeet.

6. Onko nykyinen suojelutyö yhä toimivaa?

Luonnonsuojelu on koko ajan entistä tärkeämpää. Ilmaston muuttumiseen sopeutuminen on eliöille valtava haaste. BirdLifen työ uhanalaisten lintujen, tärkeiden lintualueiden ja linnuille tärkeiden elinympäristöjen puolesta jatkuu ja on erittäin tarpeellista. Koska elinvoimaisilla populaatioilla on suurempi todennäköisyys selvitä ilmastonmuutoksesta, on toimittava entistä määrätietoisemmin muiden uhkatekijöiden minimoimiseksi ja lintujen tilan parantamiseksi.

7. Pitäisikö vaihtaa luontomme tilasta kertovia indikaattoreita? Toimivatko nykyiset myös tulevaisuudessa?

Koska elinympäristöjen lajisto tulee ilmaston muutosten vuoksi muuttumaan, emme voi mitata enää elinympäristöjen laatua vain entisen lajiston avulla, vaan meidän täytyy kehittää entistä parempia ja monipuolisempia mittareita ja seurata aktiivisesti koko linnustossa ja muussa luonnossa tapahtuvia muutoksia.

8. Mikä on suojelualueiden tulevaisuus?

Suojelualueiden merkitys korostuu, koska ilmastonmuutos kasvattaa paineita suojelualueiden muuta käyttöä kohtaan.
Lajiston muuttuminen suojelualueilla tulee huomioida suojelualueiden hoidossa. Nykyiset suojelualueemme voivat olla tärkeitä aivan eri lajeille muutaman vuosikymmenen kuluttua.
Uusia suojelualueita pitää perustaa huomioon ottaen ilmastonmuutoksen vuoksi muuttuvat levinneisyysalueet ja lajien esiintymisen todennäköiset muutokset. Ilman asianmukaista suojelualueverkkoa ilmastonmuutoksen vuoksi uusille alueille levittäytyvillä lajeilla ei ole mahdollisuutta levitä.
Alueen suojelustatus voidaan lakkauttaa vain, jos se menettää merkityksensä luonnolle ja sillä esiintyvät tärkeät lajit menetetään lopullisesti, eikä uusia suojelulle tärkeitä lajeja tule tilalle.

9. Onko luonnonsuojelulainsäädäntömme ajan tasalla?

Suomen luonnonsuojelulaki on varsin hyvin ajan tasalla. Uudetkin lajit ovat automaattisesti suojeltuja. Lakien noudattamisessa on sen sijaan huomattavia puutteita. Lakia, suojelun painopisteitä ja lajien uhanalaisuutta on kuitenkin syytä seurata tulevaisuudessa yhä aktiivisemmin. Lajien tilan heiketessä on uskallettava lähteä radikaaleihinkin toimiin.

Vaikka luonnonsuojelulakimme on ajan tasalla, ei laki läheskään aina jalkaudu asianmukaisesti. Monilla suojelualueilla lintujen aktiivinen häirintä on sallittua erityisesti syksyisin, luonnonsuojelurikokset jäävät usein tutkimatta, luonnonsuojelualueita ei hoideta asianmukaisesti jne.

Suomi on allekirjoittanut Rion biodiversiteettisopimuksen. Näin Suomi on luvannut, että se pitää asianmukaista huolta luonnostaan ja pysäyttää uhanalaisuuskehityksen. Tästä huolimatta esimerkiksi Etelä-Suomen metsien suojelussa ja hoidossa toimitaan vastoin asiantuntijoiden tutkimustuloksia. Uusia suuria metsiensuojelualueita ei ole luvassa, vaikka ne ovat välttämättömiä. Etelä-Suomen metsien merkitys tulee myös korostumaan, sillä tietyille eurooppalaisille metsälajeille suotuisat ilmasto-olot löytyvät tulevaisuudessa Etelä-Suomesta.

10. Tarvitseeko luonto lisää tilaa?

Uusia suojelualueita pitää perustaa huomioon ottaen ilmastonmuutoksen vuoksi muuttuvat levinneisyysalueet ja jo olemassa olevat luonnonarvot. Suomen kansallisesti tärkeistä lintualueista (FINIBA) suuri osa on vielä suojelun ulkopuolella. Myös muussa maankäytössä tulee huomioida luonto nykyistä paremmin. Maatalousympäristöjemme linnusto voi huonosti, mutta toimenpiteitä taantuvien lajien tulevaisuuden turvaamiseksi ei tehdä riittävästi. Myös soidemme taloudellinen hyväksikäyttö ilmastonmuutosta kiihdyttävän turpeen polton muodossa näyttäisi kiihtyvän, vaikka joka toinen suolinnuistamme taantuu jo nyt.

11. Onko ennallistaminen ratkaisu?

Useat luonnonsuojelualueet, erityisesti kosteikot ja suot, tarvitsevat asianmukaista hoitoa, jottei niiden tila heikkene lintujen kannalta. Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja ennallistamiseen onkin suunnattava nykyistä enemmän resursseja. Ennallistamista tulisi suunnitella koko suojelualueverkkoa kokonaisuutena tarkastellen, ei yksittäisen kohteen näkökulmasta, kuten tähän asti on ollut tapana. Yksin nykyisten suojelualueiden ennallistaminen ja hoito eivät kuitenkaan riitä.

12. Voimmeko auttaa lajeja siirtymään ilmasto-olojen muuttuessa?

Eliöt tarvitsevat kulkureittejä siirtyessään uusille suotuisille alueille. Ekologisten verkkojen merkitys tulee entisestään kasvamaan, mutta ne eivät yksin riitä, on oltava riittävän suuria suotuisten olojen alueita joille siirtyä. Lajien yksilöiden siirtoistutukset ihmisen toimesta ovat kalliita, eivätkä aina onnistu.

13. Pitääkö suojelun yhä keskittyä lajeihin?

Ilmastonmuutoksen myötä jotkut ovat kyseenalaistaneet lajisuojelun tarpeellisuuden. Me olemme eri mieltä: Lajisuojelu on myös tulevaisuudessa tärkeää, sillä elinvoimaisilla populaatioilla on suurempi todennäköisyys selvitä ilmastonmuutoksesta. Lajit, joihin kohdistamme suojelutoimet tietyllä paikalla, voivat kuitenkin ajan myötä muuttua. Mikäli ilmaston muuttumisen vuoksi jollakin lajilla ei ole tietyllä paikalla edellytyksiä selvitä ja laji on levinnyt jo uusille alueille, kannattaa lajisuojelu kohdentaa näille uusille alueille.

14. Onko istutuksista tulossa entistä tärkeämpiä?

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lajien levinneisyydessä. Aina lajit eivät kuitenkaan pysty siirtymään sopiville uusille alueille ilman apua. Siirtymistä pitää helpottaa toisiinsa linkitetyllä suojelualueverkostolla. Jos tämäkään ei auta, joidenkin lajien kohdalla voidaan joutua turvautumaan siirtoistutuksiin.

15. Onko osa lajeista menetetty?

Ilmastomallit ja lajien ilmaston muuttumiseen sopeutumista ennustavat mallit eivät pysty luotettavasti kertomaan, mitkä lajit tulevat häviämään ja milloin. Voimme kuitenkin ennustaa, mitkä lajit todennäköisimmin ovat suurimman uhan alla ja tarvitsevat eniten suojelutoimia. Ilmastonmuutoksen myötä Suomesta tulee kuolemaan lajeja sukupuuttoon. Euroopan pesimälajistosta noin joka neljäs on vaarassa hävitä.

16.Voiko luonnonsuojelu auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumista myös muilla sektoreilla?

On vaara, että energiantuotannon tai maa- ja metsätalouden sopeuttamistoimet heikentävät luonnon sopeutumismahdollisuuksia. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottobuumissa unohdetaan useimmiten luonnon hyvinvointi. On kuitenkin olemassa myös toimenpiteitä, joista sekä elinkeinot että luonto hyötyvät, kuten tulvasuojelu kosteikkojen perustamisen avulla. Kosteikot ovat myös hyviä hiilinieluja, samoin metsät ja suot. Niiden suojelu on tärkeä toimenpide ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

17. Voiko sopeutuminen tuottaa ekosysteemipalveluita?

Moraalisen luonnon monimuotoisuuden suojeluvelvoitteen lisäksi luontoa tulee suojella, koska monimuotoiset ekosysteemit tuottavat ihmisille palveluita (ravinto, vesi, puu, ilmaston ja veden säätelyt, virkistys jne.). Toimet, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä, tukevat samalla ekosysteemipalveluiden toimintaa.

18. Miten tulemme toimeen tässä epävarmuudessa?

Malleja, jotka pyrkivät ennustamaan tulevaisuuden ilmastoa ja luonnon sopeutumista siihen, on useita. Ne antavat erilaisia tuloksia, ja kaikissa on useita epävarmuustekijöitä, mutta ne kaikki kertovat muutoksista. Siksi meidän täytyy:

Määritellä tavoitteet, keinot ja keinoihin liittyvät riskit eri ennusteissa.
Panostaa seurantaan, jotta saamme heti tietää tapahtuvista muutoksista ja voimme reagoida ajoissa myös yllättäviin asioihin.
Panostaa tutkimukseen, jotta opimme tietämään enemmän. Tärkeitä aihepiirejä tutkia ovat:
- Mekanismit, joilla ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon.
- Mallinnukset ilmastonmuutoksen vaikutuksista lajien levinneisyyteen.
- Erilaisten sopeutumiskeinojen (esim. IBA-alueverkko) toimivuus.
- Maankäytön mahdollisuudet ilmastonmuutoksen lieventämiseksi. Esimerkiksi turvemaiden merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä sekä hiilinieluina.

19. Mikä on päättäjien rooli?

Suomen päättäjät tuntuvat sisäistäneen, että ilmastonmuutos on käynnissä ja ettei ilmastonmuutosta voi enää pysäyttää. Tämä on totta. Lähivuosien aikana ihmiskunta itse päättää, kuinka voimakas muutoksesta tulee. Suomen päättäjien on vihdoin sisäistettävä, että ilmastonmuutosta vastaan voi ja pitää taistella. Päättäjien on käännettävä teollisuuden ja meidän kaikkien kasvihuonekaasupäästöt laskuun. Sitä varten päättäjät ovat. Tarvittavat päätökset voivat olla vaikeita, ja ne saavat aikaan vastustusta esimerkiksi teollisuuden taholta. Siitä huolimatta paljon nykyistä radikaalimmat toimet ovat välttämättömiä.

20. Mitä pitää tapahtua seuraavaksi?

Kaikkien tahojen on toimittava ja vähennettävä energian kulutusta sekä tuotettava yhä suurempi osa energiasta keinoilla, jotka eivät lisää ilmastonmuutosta. Samanaikaisesti on huolehdittava ympäristömme ja luonnon hyvinvoinnista. Suomella tulisi olla selkeä visio ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vision tulee sisältää paitsi ihmisen myös luonnon sopeutuminen.

Suomen tulee:

Huolehtia siitä, että Suomen elinympäristöt ovat terveitä, niitä käytetään kestävästi ja niiden linnut ja muu luonto voivat hyvin.
Kasvattaa huomattavasti maankäyttömuotoja, jotka ovat ympäristölle hyödyllisiä.
Kasvattaa luonnonsuojelun ja luonnon hoidon resursseja.
Lisätä rahoitusta luonnon perustutkimukselle ja seurantoihin.
Huolehtia EU:n luontoa ja ympäristöä koskevien direktiivien asianmukaisesta toimeenpanosta.
Muuttua ilmastonmuutoksen heikennystaistelussa maailman johtavaksi valtioksi esimerkkinä muille.
Toimia aktiivisesti EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla, jotta koko maailma saadaan todella mukaan ilmastonmuutostalkoisiin.

Lisätietoja:

BirdLife Internationalin ilmastosivut

Lähteet

RSPB 2007: Climatic Change - wildlife and adaptation.
Huntley, Brian: Climate change and the conservation of European biodiversity: Towards the development of conservation strategies. Discussion paper for the Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats, 2007
A Climatic Atlas of European Breeding Birds, Huntley, B, Green, R, Collingham, Y, Willis, Lynx Edicions in press
Donald, P.F., Sanderson, F.J., Burfield, I.J., Bierman, S.M., Gregory, R.D. & Waliczky, Z. 2007. International conservation policy delivers benefits for birds in Europe. Science, 317: 810-813
Sutherland, R, Watts, O and Williams, G 2005: Climate change and the Birds and Habitats Directives: can they work together? ECOS 26 (3/4)
Report on the Species and Habitat Review, to the UK Biodiversity Partnership, by the Biodiversity Reporting and Information Group, June 2007