Euroopan lintujen tilanne huononee koko ajan. Eurooppalaisessa ympäristöpolitiikassa lintujen ja muun luonnon hyvinvointia ei ole huomioitu riittävästi. Euroopan linnuston säilymistä uhkaa laajamittainen elinympäristöjen muuttuminen ja useat lajit ovat nyt suuremmissa vaikeuksissa kuin vuosikymmen sitten. Tämä kertoo luonnon monimuotoisuuden ja yleisesti luonnon tilasta Euroopassa.

BirdLife International julkaisi loppuvuonna 2004 analyysin Euroopan lintujen viime aikaisesta tilasta (Birds In Europe, population estimates, trends and conservation status). Selvitys on toinen koko Eurooppaa koskeva yhteenveto lintukantojen kehityksestä. Edellinen julkaistiin vuonna 1994 (Birds in Europe - their conservation status). Analyysi kattaa koko Euroopan alueen.

Lintujen Euroopan suojelustatuksen määräytyminen

Euroopan lintulajien suojelustatus:

Status	Nyt	vuonna 1994
lajeja arvioitu	524 lajia	511 lajia
epäsuotuisa suojelutaso (SPEC 1-3)	226 lajia (43 %)	195 lajia (38 %)
SPEC 1	40 lajia (7.6 %)	24 (4.7 %)
SPEC 2	45 lajia (8.6 %)	41 (8 %)
SPEC 3	141 lajia (26.9 %)	130 (25.4 %)

Epäsuotuisan suojelutason lajien (SPEC 1-3) määrä on kasvanut kaikissa luokissa vuodesta 1994. Tämä tarkoittaa lyhyesti sitä, että Euroopan lintujen kantojen tila on viime vuosina huonontunut. Paljon useamman lajin suojelutilanne on muuttunut vuosikymmenessä epäsuotuisaksi (45 lajia) kuin on muuttunut suotuisaksi (14 lajia).

Suomessa tavattavat SPEC lajit

Monien maailmanlaajuisesti uhanalaisten lajien Euroopan populaatiot ovat kasvaneet. Tämä on varsin tehokkaasti toteutettujen lajisuojelusuunnitelmien ja - toimien ansiota. Suojelutyö on tuottanut tulosta. Yhteistyö suojelutoimissa, asiantuntevat suunnitelmat sekä riittävä rahoitus tuottavat tulosta ja lajien tila voidaan saattaa suotuisaksi, mikäli poliittista tahtoa on riittävästi.

Niistä 129 lajista, jotka taantuivat huomattavasti vuosina 1970-1990 peräti 79 (61 %) on edelleen taantunut. Nämä ovat pääosin maatalousympäristön lajeja, kahlaajia sekä petolintuja. Taantuneiden joukkoon on tullut myös uusia lajeja. Uusia laaja-alaisesti taantuneita lajeja ovat muun muassa kottarainen ja varpunen.

Tulokset kertovat huolestuttavaa kieltään. Euroopan tulee ryhtyä heti nykyistä huomattavasti tehokkaampiin toimiin ei vain luonnon hyvinvoinnin vaan myös meidän itsemme hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseksi. Ilman nykyistä tehokkaampia toimia ei lintujen vähenemiskehitystä saada pysäytettyä. Yhteiseurooppalaisena tavoitteena, johon EU on sitoutunut, on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä.

Tämän tavoitteen saavuttamisen arviointi on mahdotonta tai hyvin vaikeaa useimmissa eliöryhmissä. Linnut ovat poikkeus. Niistä meillä on riittävät tiedot ja niiden kannanmuutosten tiedetään indikoivan hyvin paitsi muiden eliöryhmien myös Euroopan elinympäristöjen tilaa.

Lintukantojen seurantaa pitäisi kuitenkin vielä nykyisestään tehostaa ja seurantaan kohdistettavia varoja kasvattaa. Näin myös tulevaisuudessa voidaan tehdä vastaavat analyysit ja arvioida kuinka hyvin vuoden 2010 tavoite saavutetaan.

Euroopan Unioni ei ole päättänyt, miten se tulee mittaamaan tavoitteen saavuttamista, vaikka tavoitteen saavuttamista tulisi mitata koko ajan vuoden 2010 lähestyessä. Linnut ovat paitsi hyviä indikaattoreja myös tärkeitä kaikille eurooppalaisille. Lintukantojen käyttö tavoitteen mittarina on paitsi kustannustehokasta myös lähellä eurooppalaisten sydäntä.

Vuoteen 2010 on aikaa 6 vuotta, mikä on hyvin lyhyt aika. Vaikka Euroopan luonnonsuojelulainsäädännöt kuuluvat maailman parhaimpiin, analyysi osoittaa, että vielä on paljon tehtävää. Tärkeintä olisi, että luonnon hyvinvointi otetaan todellakin osaksi kaikkea päätöksentekoa, eikä se jää vain tyhjiksi sanoiksi osaksi hyvää tarkoittavia sopimuksia.

Eu:ssa ja myös muissa Euroopan maissa olisi otettava luonnon ja lintujen hyvinvointi huomioon kaikissa politiikan aloissa aina maatalouspolitiikasta energiapolitiikkaan. Vaikka Euroopan lintujen suojelutilanteen parantaminen voi tuntua vaikealta ajatukselta yksittäisen kansalaisen näkökulmista myös meidän omat tekomme vaikuttavat kokonaisuuteen. Voit valita ympäristöystävällisiä tuotteita, esimerkiksi suosia sellaisia kotimaisia maatiloja, jotka pitävät huolta lintujen hyvinvoinnista tai metsänomistajina hoitaa metsiä siten, että niissä jää elinmahdollisuuksia myös vaateliaille linnuille. Voit kertoa huolesi lintujen kohtalosta päättäjille ja äänestää vain niitä päättäjiä, joille luonnon säilyttäminen on myös tekoja ei vain sanoja. Yksinkertaisinta lintujen auttamista on niiden käytännön elämän auttaminen esimerkiksi ruokkimalla ja ripustamalla linnunpönttöjä. BirdLife Suomen suojelutoimintaa tukemalla autat meitä auttamaan lintuja. Lisätietoja

• Esimerkkejä Suomessa viime aikoina runsastuneista ja taantuneista lajeista
• Suomen uhanalaiset lintulajit
• Joidenkin lintulajien Suomen pesimäkannan osuus EU:n kokonaiskannasta