Tuomio ei johtanut Suomessa kevätmetsästyksen täydelliseen lopettamiseen. Tuomion jälkeen Suomessa on edelleen sallittu allin kevätmetsästys. Tämä johtuu siitä, ettei oikeudessa käytetyllä todistusaineistolla kyetty osoittamaan, että allia esiintyisi kevätmetsästysalueella syysmetsästyskaudella 1.9.-31.12. Oikeuskäsittelyssä lajien esiintymistä kuvattiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportilla, jonka inventoinnit eivät kattaneet loppusyksyä, jolloin alli on merialueilla runsas.

Todellisia asiaperusteita allin kevätmetsästyskauden jatkamiselle ei ole. Suomessa allinmetsästystä harjoitetaan syksyllä nimenomaan kevätmetsästysalueella, koska laji on yleisesti loka-marraskuussa ulkosaariston runsain vesilintu.

Edes hälyttävät tiedot allikannasta eivät ole saaneet maa- ja metsätalousministeriötä lopettanut allin kevätmetsästystä Suomesta. Vuonna 2009 julkaistujen tietojen mukaan Itämerellä talvehtiva allipopulaation on taantunut puoleen reilussa vuosikymmenessä ja lajin poikastuotto on romahtanut (Hario, M, Rintala, J. & Nordensvan, G. 2009: Suomen riista 55:83-96.). Joulukuussa 2011 julkaistun laajan selvityksen Waterbird Populations and Pressures in the Baltic Sea. mukaan allikanta on vähentynyt reilussa vuosikymmenessä 65 %. Tutkimuksessa käytetty aineisto perustuu Itämeren rantavaltioissa vuosina 2006-2009 ja 1992- 1993 tehtyihin laajamittaisiin talviaikaisiin vesilintulaskentoihin, joita ovat koordinoineet kunkin maan parhaat merilintuasiantuntijat. Tutkimuksen on rahoittanut pohjoismaiden ministerineuvosto.

Saman selvityksen mukaan myös Itämerellä talvehtivien haahkojen määrä on vähentynyt samassa ajassa puoleen, joka vastaa suuruusluokaltaan Suomessa tehtyjä pesimälinnustoselvityksiä.

Allin kevätmetsästyksen lisäksi Suomessa on sallittua haahkakoiraiden kesäaikainen metsästys 1.6. alkaen. Myös tämä käytäntö on pesimäaikaan tapahtuvana hyvien metsästystapojen ja lintudirektiivin periaatteiden vastaista. Allin kevätmetsästyksen lisäksi myös haahkan kesämetsästys pitäisi poistaa Suomen metsästyslainsäädännöstä.

Ahvenanmaan maakuntahallitus päätti aloittaa haahkan kevätmetsästyksen uudelleen vuonna 2011. Ahvenanmaan mukaan haahkaa ei ole lintudirektiivin mukaisia metsästettäviä määriä syksyllä. Väitteen tukena käytetään Uppsalan yliopiston raporttia vuodelta 2010. Raportti ei ole linnustoselvitys, vaan yhteenveto metsästäjien metsästysretkillä kirjaamista vesilintuhavainnoista syksyinä 2007 ja 2008. Selvityksessä ei esimerkiksi mainita, miltä alueilta aineisto on ja millä tavoin lintuja laskettiin. BirdLife pitää selvitystä tarkoituksenhakuisena ja metodologisesti hyvin epämääräisenä tilaustutkimuksena, jonka tarkoituksena on ollut osoittaa, ettei haahkoja ole Ahvenanmaalla syksyllä.

BirdLifen Suomen syksyllä 2010 suorittamissa laskennoissa haahka oli Ahvenanmaan saaristossa toiseksi runsain vesilintulaji telkän jälkeen. Myös muiden lintuharrastajien keräämien aineistojen mukaan Ahvenanmaalla on syksyllä yleisesti jopa satojen haahkojen parvia. Havaintoja voi selailla esimerkiksi Tiira lintutietopalvelussa.

BirdLifen mielestä asiassa on erityisen merkityksellistä se, etteivät maakunnan metsästysviranomaiset ole sisäistäneet kevätmetsästyksen vahingollisuutta, eivätkä sitä, että Suomen haahkakanta on taantunut huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana, minkä vuoksi haahka on uhanalaisarvioinnissa luokiteltu silmälläpidettäväksi. Taantuvan ja uhanalaisen lajin kevätmetsästys on erityisen haitallista ja nykytilanteessa loogisempaa olisi ollut myös allin kevätmetsästyksestä luopuminen sen sijaan, että haahkan kevätmetsästys aloitettiin uudelleen.

• Metsästäjillekin on enemmän riistaa syksyllä tarjolla, jos poikastuotantoa vähentävä kevätmetsästys lopetetaan.
• Suomessa haahkalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että koiraan ampuminen alentaa naaraan poikastuottoa merkittävästi ja heikentää myös populaation tuotannollista rakennetta (esim. Hario ym. 2002).
  • Tutkimukset osoittavat, että koiraan ampuminen heikentää pesimätulosta 35 prosenttia.
  • Kyseiset haahkalla tehdyt tutkimukset ovat parasta käytettävissä olevaa materiaalia koiraan poiston vaikutuksista kevätmetsästettävän vesilinnun pesimämenestykseen.
  • Kiintoisaa on ollut myös se, että munien DNA:t osoittavat vieraisiin pesiin munimisen sekä hedelmöittymättömien munien munimisen yleistyvän kevätmetsästyksen kohteena olevassa kannassa. Häirinnän seuraukset ovat siis suuremmat kuin pelkkä pesyekokotarkastelu antaa odottaa. Pesimättömäksi jääneet lesket munivat pesintään ryhtyvien leskien pesiin omia muniaan, jolloin pesyekoot saattavat säilyä ennallaan, vaikka kokonaistuotanto alenee.
  • Häirinnän vaikutukset ovat vielä suuremmat, kun mukaan lasketaan kokonaan munimatta jättäneet lesket, sillä jopa kolmannes leskistä jättää kokonaan pesimättä.
• Kevätmetsästys vaikuttaa myös muihin lajeihin
  • Kevätmetsästyksen yhteydessä häiritään useiden saariston lintulajien pesintää keväällä, pesinnän herkimmän vaiheen aikana - kevätmetsästys vaikuttaa haitallisesti suureen joukkoon saariston pesimä- ja muuttolintuja.
  • Keväällä pesinnän herkimpänä aikana ulkoluodoilla on hyvin vähän muuta ihmisen aiheuttamaa häirintää kevätmetsästyksen lisäksi
• Kevätmetsästys on pienen joukon harrastus
  • Kevätmetsästys koskee vain prosenttia metsästäjäkunnasta (Ermala 2001)
  • Ahvenanmaalla syksyllä metsästävien lukumäärä on hyvin pieni (620) verrattuna keväällä metsästävien määrään (2582). Ahvenanmaalla syksyllä metsästäneet ovat kuitenkin saaneet kohtuullisesti saalista (keskimäärin 2.6 saalisyksilöä/metsästysretki) (Ermala 2001), joten kysymys ei ole siitä, etteikö syksyllä olisi vesilintuja, vaan vinoutuneesta perinteestä
• Kevätmetsästysalueilla on hyvät metsästysedellytykset syksyllä
  • Potentiaalinen syysmetsästyskausi on sääolojen (jääpeite tulee myöhemmin) ja lintujen esiintymisen vuoksi juuri lounaisilla kevätmetsästysalueilla valtaosaa muuta maata pidempi, eivätkä syyskauden sääolot poikkea merkittävästi (mm. myrskypäivien lukumäärässä) kevätkauden olosuhteista. Suomen meteorologisten vuosikirjojen mukaan esimerkiksi Utön sääasemalla (Suomen lounaisessa ulkosaaristossa - maamme tuulisimpia osia, joka on verrattavissa Ahvenenmaan ulkosaaristoon) (6 vuoden otos 1993-1998) kevätkaudella (1.3.-31.5.) oli keskimäärin 42 päivää, jolloin tuulen nopeus oli alle 10 metriä sekunnissa (46 % jakson päivistä). Syyskaudella (1.8.-31.12.) vähätuulisten päivien lukumäärä oli 72 vuorokautta (47 % jakson päivistä). Kevätmetsästystä ei siis voi perustella syysmetsästyskautta paremmilla olosuhteilla.
  • Laskennat ja lintuasema-aineistot osoittavat kiistattomasti, että kevätmetsästysalueella on vesilinturiistaa runsaasti ja metsästykselle riittävästi myös syksyllä.
  • Keväällä 2001 julkaistu tutkimus (Tiainen ym. 2001) osoittaa, että kevätmetsästettäviä lintulajeja on merialueillamme metsästykselle riittävässä määrin syksyllä.
    • Tutkimus osoittaa suuren osuuden yksilöistä esiintyvän rannan läheisyydessä potentiaalisina metsästettäviksi.
    • Kun verrataan syksyllä alueella tavattavien lintujen lukumäärää kevätmetsästyssaaliiseen, on selvää, että kevätmetsästystä vastaava yksilömäärä pystytään metsästämään myös syksyllä ekologisesti kestävänä ajankohtana.
  • Allin syksyisestä esiintymisestä ja metsästyksestä on julkaistu kirjoitus Metsästäjäin Keskusjärjestön Metsästäjä-lehdessä 6/1999. Kirjoituksessa korostetaan allin syysmetsästyksen helppoutta ja lintujen paljoutta.
  • Kevätmetsästettävien lajien lisäksi kevätmetsästys-alueella esiintyy syksyllä myös muita riistavesilintuja.

• BirdLife 2004: Birds in Europe. Population estimates, trends and conservation status. - BirdLife Conservation Series No. 12.                                                                                                   
• Ermala, A. 2001: Vesilinnustuksesta Suomen etelä- ja lounaisrannikolla sekä Ahvenanmaalla syksyllä 2000. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2001
  
• Hario, M. ja Rintala, J. 2002: Haahkan ja lokkien kannankehitys rannikollamme vuosina 1986-2001. - Linnut-vuosikirja 2001:26-36
  
• Hario, M., Hollmén, T.E., Morelli, T.L. & Scribner, K.T. 2002: Effects of mate removal on the fecundity of common eider Somateria mollissima females. - Wildlife Biology (3): 161-168
  
• Hario, Martti et. al. 1995: Kevätmetsästyksen vaikutus haahkan pesintään. (Summary: Breeding performance of widowed eider females - the effects of spring shoot of males.) - Suomen Riista 41: 13 - 20
  
• Kokko, Hanna et. al 1998: Assessing the impact of spring hunting on waterfowl populations. Ann. Zool. Fennici 35: 195 - 204
  
• Pihl, S., Petersen, I.K., Hounisen, J.P. & Laubek, B. 2001: Landsdækkende optællinger af vandfugle, vinteren 1999/2000. Danmarks Miljøundersøgelser. - Faglig rapport fra DMU 356: 46 s.
  
• Repo, Matti V. 1997: Oikeus metsästää lintuja keväällä ja lintudirektiivi. Lakimies 271997: 206 - 225
  
• Tiainen, J. Hario, M. ja Rintala, J. 2001: Merisorsakantojen seurantamenetelmien vertailu ja viimeaikainen kehitys (Summary: Monitoring sea ducks in Finnish Baltic archipelagoes: comparison of two census methods and recent trends)
  
• Tiainen, J., Rintala, J. ja Stigelius, J. 2001: Kevätmetsästettävien merilintujen esiintyminen ja runsaus Suomen eteläisillä ja lounaisilla saaristoalueilla syksyllä 2000. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2001
  
• Tucker & Heath 1994: Birds in Europe: their conservation status. Cambridge, U.K.: BirdLife International (BirdLife Conservation Series no. 3.)
  
• Vähätalo, A. ja Lehikoinen, A. 2000. Lintujen muuton ajoittuminen Hangon lintusemalla vuosina 1979-1999. Tringa 27 (3) 150-228. Edita, Finland
  
• Väänänen, V-M. 2001. Hunting disturbance and the timing of autumn migration in Anas species. Wildlife Biology 7:3-9