Suomen noin 240 pesimälintulajista valtaosa on luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Poikkeuksen rauhoitettujen lajien joukkoon muodostavat riistalinnut sekä valtaväestön haittalinnuiksi luokittelevat rauhoittamattomat lajit. Lainsäädännössä riistalintujen osalta säädetään metsästyslaissa ja -asetuksissa. Kokonaan rahoitettuja lajeja ja rauhoittamattomia lajeja koskevat lait ovat luonnonsuojelulaissa ja -asetuksissa. Rauhoitetut lintulajimme nauttivat varsin hyvää lainsäädännöllistä suojaa. Kullekin lajille on osoitettu niiden nimellisarvo, jonka mukaan määrätään esimerkiksi lokkien pesien hävitystapauksissa korvausarvo, jonka pesän tuhoaja tai aikuisen linnun tappaja joutuu korvaamaan valtiolle. Arvoa ei ole ennalta määritelty kaikille Suomessa tavattaville lintulajeille, mutta kussakin tapauksessa korvausarvo voidaan laskea myös muille lajeille ennalta määrätyn kaavan avulla. Arvot on määritelty myös riistalinnuille.

Rauhoitettujen lintulajien tappamiseksi on mahdollista lintudirektiivin antamien kehysten mukaisesti antaa poikkeuslupia. Poikkeuslupia voidaan antaa ainoastaan mikäli ei ole olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua ongelman tms. ratkaisemiseksi. Rauhoitettujen lintujen ampumiseksi myönnetyt poikkeusluvat myöntää pääsääntöisesti alueellinen ympäristökeskus.

• harmaalokki
• merilokki
• kesykyyhky
• räkättirastas
• varis
• harakka

Rauhoittamattomat lintulajit nauttivat lain suojaa nykyisen lainsäädäntömme mukaisena pesimisaikanaan:

1. varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 1.5-31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan riistanhoitopiirien alueella 1.4-31.7 ja muualla maassa 10.3-31.7;
2. harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 10.4 -31.7 ja muualla maassa 1.4 -31.7;
3. korppi poronhoitoalueella 10.4 -31.7;
4. harmaalokkikoloniat koko vuoden.

Rauhoitusaikana rauhoittamattomia lajeja suojaa samat lintudirektiivin periaatteet kuin rauhoitettuja lajeja koko vuoden. EU:n komissio on kiinnittänyt huomiota rauhoittamattomien lintulajien pesimäaikaisen rauhoitusajan riittämättömyyteen. Lintudirektiivissä todetaan, että rauhoittamattomia lintulajeja ei saisi ampua niiden kevätmuutto, eikä pesimäaikana. Harmaalokin ja Merilokin kevätmuutto Pohjois-Suomessa alkaa selvästi aikaisemmin kuin nykyinen rauhoitusaika, joten rauhoittamattomien lintujen pesimäaikainen rauhoitusaikaa pitäisi pidentää erityisesti maamme pohjoisosissa.

Rauhoittamattomien lintujen pesimä-aikaiseksi tappamiseksi on mahdollista lintudirektiivin antamien kehysten mukaisesti antaa poikkeuslupia. Poikkeuslupien myöntämisperusteet ovat samat kuin rauhoitettujen lintujen osalla ympäri vuoden. Ja lupa voidaan myöntää ainoastaan mikäli ei ole olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua ongelman tms ratkaisemiseksi. Rauhoittamattomien lintujen ampumiseksi myönnetyt poikkeusluvat myöntää riistanhoitopiiri.

• merihanhi
• metsähanhi
• kanadanhanhi
• sinisorsa
• tavi
• heinätavi
• haapana
• jouhisorsa
• lapasorsa
• punasotka
• tukkasotka
• telkkä
• haahka
• alli
• tukkakoskelo
• isokoskelo

• nokikana
• teeri
• pyy
• metso
• riekko
• kiiruna
• peltopyy
• fasaani
• lehtokurppa
• sepelkyyhky

Riistalintujen metsästysajoista päättää Maa- ja Metsätalousministeriö ja metsästysajankohdat vaihtelevat riistanhoitopiireittäin ja vuosittain jonkin verran. Riistalintujen metsästysmääriä voi tarkastella Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastoista. Luonnonsuojelulaki, metsästyslaki sekä muut lait ja asetukset löytyvät kätevimmin valtion säädöstietopankista. Lintudirektiivi on kokonaisuudessaan nähtävissä Euroopan Unionin sivuilta.