![]() |
![]() |
In English På svenska
BirdLife Suomi ry |
Laitonta jalkarautapyyntiä Lohtajalla
Marjastajat löysivät syyskuun ensimmäisellä viikolla 2001 Lohtajan Latonevalla
jalkarautoihin kitumaan jääneen suopöllön ja ilmoittivat asiasta poliisille. Kun
poliisi ei kuitenkaan puuttunut heti tapaukseen, ottivat huolestuneet löytäjät
yhteyttä kokkolalaiseen lintuharrastaja Harri Hongelliin, joka yhdessä
maakuntalehti Keskipohjanmaan toimittajan kanssa kävi dokumentoimassa
tapahtuneen. Toimittaja kirjoitti tapahtuneesta näyttävän uutisen, joka
julkaistiin Keskipohjanmaassa 10. syyskuuta. Uutisen seurauksena tapauksesta
nousi vilkas keskustelu, joka poiki 30 mielipidekirjoitusta lehden
yleisönpalstalle 13.10. - 2.11.1999 välisenä aikana. Mielipidekirjoittelussa
yksipuolisesti tuomittiin tapahtunut, joskin muutamissa kirjoituksissa
kritisoitiin tapauksen saamaa huomiota suhteessa paljon suurempiin kysymyksiin.
Muutamissa kirjoituksissa kerrottiin myös aikaisemmista lintujen
rautapyyntitapauksista Lohtajalla, joihin ei oltu puututtu. Poliisi tutki asiaa
ja pyysi tiedotusvälineiden kautta vihjeitä, joita lehtiuutisten mukaan tulikin
lukuisia. Osassa vihjeistä mainittiin nimiäkin niistä, ketkä olisivat olleet
tekoon syyllisiä. Poliisi ei kuitenkaan toistaiseksi ole kyennyt selvittämään
tapausta, vaan vihjeitä saa edelleen ilmoittaa Kokkolan poliisille (p. 06-
8682111). Tapaus sai kuitenkin aikaan melkoista kuohuntaa pienellä
paikkakunnalla, minkä seurauksena paikallinen lintuharrastaja Tuomo Puutio
arvioikin luvattoman rautapyynnin loppuvan ainakin toistaiseksi Lohtajalla.
Jalkarautapyynnin lainsäädännöllinen tausta
Metsästyslaissa on mainittuja kiellettyjä pyyntivälineitä ovat mm. raudat, jotka
eivät tapa heti. Sen sijaan metsästysasetuksella majavan, piisamin, ketun,
tarhatun naalin, supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän, mäyrän, saukon
sekä rauhoittamattomiin elämiin kuuluvien nisäkkäiden pyynnissä voidaan käyttää
heti tappavia rautoja. Näin ollen lintuihin kohdistuva rautapyynti on aina
kielletty. Metsästyslain mukaisesti kiellettyjen pyyntivälineiden käyttö on
metsästysrikos, josta seuraamuksena voi olla sakkoa tai enintään kaksi vuotta
vankeutta. Näiden lisäksi voi tulla myös muita seuraamuksia kuten
metsästyskielto ja laittoman pyyntivälineen menetys. Kielletyn pyyntivälineen
saa ottaa talteen tai tehdä toimintakelvottomaksi metsästyslain valvontaa
suorittava henkilö. Tällaisia ovat mm. poliisi, riistanhoitoyhdistyksen
metsästyksenvartija tai maanomistaja. Talteen otetut pyyntivälineistä on
ilmoitettava poliisille tai toimitettava se poliisille säilytettäväksi. Koska
jalkaraudat eivät valikoi saalistaan, voi niissä menehtyä riistaeläinten tai
rauhoittamattomien eläinten lisäksi myös rauhoitettuja eläinlajeja. Tällöin teko
on myös vastoin luonnonsuojelulakia. Koska jalkaraudat eivät aina tapa niihin
joutunutta eläintä, voidaan tapaukseen soveltaa myös eläinsuojelulakia. Siinä
kielletään aiheuttamasta eläimelle tarpeetonta kipua ja tuskaa. Seuraamuksena
tarpeettoman kivun ja tuskan tuottamisesta eläimelle on tuomittava sakkoon tai
vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Mainittakoon vielä, että jo vanhan,
vuoden 1923 luonnonsuojelulain mukaan paalurautojen ja muiden sellaisten
umpimähkään toimivien pyydyksien käyttäminen, jotka olivat omiaan pyydystämään
rauhoitettuja lintuja, oli kielletty. Kenellä tahansa oli lupa hävittää tai
ottaa pois sellainen pyydys.
Mitä voi tehdä, jos törmää lintujen rautapyyntiin?
Jokainen lintujen rautapyyntitapaus on metsästyslain mukainen metsästysrikos.
Lisäksi rautapyynti on vastoin luonnon- ja eläinsuojelulakia sekä EU:n
lintudirektiivin säädöksiä. Olisikin tärkeää, että jokainen tapaus
selvitettäisiin, jotta rautapyynti loppuisi. Kenenkään vastuuntuntoisen
lintuharrastajan ei tulisi törmätessään jalkarautapyyntiin antaa tapauksen olla.
Ohjeeksi mahdollisia jalkarautapyyntitapauksia varten on laadittu seuraava lista
toimenpiteistä, joita olisi syytä tehdä.
Tiedonanto julkaistu Tiira-lehdessä 1/2000. Kirjoittanut Terho Taarna. |