Yleistä
Juhlapukuinen kuikka on linnuistamme helpoimmin tunnistettavia, mutta kaukaa katsottuna sen silhuetin voi sekoittaa kaakkuriin. Sukupuolet ovat maastossa lähietäisyydeltä erotettavissa toisistaan otsan muodon perusteella. Koiraalla otsa on jyrkempi kuin naaraalla, ja koiraan päälaki vaikuttaa kulmikkaalta. Oheisessa kuvassa vasemmanpuoleinen on koiras.
Kuikka on 60-70 cm:n pituinen ja sen paino vaihtelee runsaasta kilosta kolmeen kiloon sukupuolen ja vuodenajan mukaan. Moneen suuntaan kääntyvät jalat aivan ruumiin peräosassa tekevät siitä loistavan uimarin ja sukeltajan, mutta maalla se ei pysty juurikaan liikkumaan muutoin kuin työntämällä itseään jaloilla eteenpäin. Kuikan siiven pituuden suhde ruumiinpainoon on Suomen lintujen pienin. Tämä tekee siitä huonon lentäjän. Tuulesta riippuen se tarvitsee 50-200 metrin kiitoradan päästäkseen ilmaan.
Kuikat ovat yksilöllisesti tunnistettavissa kaulan juovituksen yksityiskohtien perusteella, jotka ovat parhaiten nähtävissä valokuvista. Kuikat ovat pitkäikäisiä ja rengastustietojen perusteella kuikan tiedetään saavuttaneen lähes 30 vuoden iän.
Etenkin haudonta-aikaan reviirillä uiskenteleva kuikka voi häirittäessä käyttäytyä hyvinkin piileskelevästi, jolloin vain pieni osa päästä on pinnan yläpuolella, mikä vaikeuttaa reviirin havaitsemista.