[ Kuikka- ja kaakkuriryhmät | Perustietoa kaakkurista | Perustietoa kuikasta | Gavia-lehti | Havaintojen ilmoittaminen]

Kannan koko ja kehitys Suomen kuikkakannaksi on arvioitu noin 8 000 paria. Myös Norjan ja Ruotsin kannat ovat likimain saman suuruiset. Virossa pesii joitakin kymmeniä ja Skotlannissa n. 200 paria. Venäjän kannaksi on arvioitu karkeasti 100 000 - 200 000 paria. Useilla Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä 1980-luvulta alkaen seuratuilla järvillä kuikan on todettu 1990-luvun lopulta alkaen runsastuneen. Pesiviä enemmän näyttäisi kasvaneen pesimättömien parvilintujen määrä. Seuratun kannan koko vastaa 3-4 prosenttia Suomen kuikkakannasta. Kaikilla seuratuilla järvillä runsastuminen on ollut hyvin samankaltaista, josta oheisessa kaaviossa esimerkkinä kannan kehitys Joutsan Pohjois-Suonteella. Skotlannin pieni kanta on niin ikään kasvanut hieman viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ruotsissa kuikkakannankannan on arvioitu pysyneen ennallaan paikallisia vaihteluja lukuun ottamatta. Norjassa kuikan on todettu taantuneen samoin kuin koko maailmankannan. 1980-luvun selvityksissä kuikkakannan otaksuttiin Suomessakin taantuneen aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, mutta riittävien laskentasarjojen puuttuessa taantuman suuruus jäi tarkemmin toteen näyttämättä. Nykyään Joutsan Etelä-Suonteella on kuitenkin saman verran kuikkia kuin 1960-luvulla, mikä antaa vaikutelman että kuikkakanta olisi kenties palautunut ennalleen taantuman jälkeen. Riittävien laskentasarjojen puuttuessa pidemmän ajan kannanvaihteluista koko Suomen alueelta on kuitenkin mahdoton muodostaa käsitystä.