BirdLife Suomen vuoden 2012 lintu oli kuovi. Kuovivuoden tarkoituksena oli kerätä tietoa kuovin kevätmuuton etenemisestä, suurimmista muuttajamääristä sekä pesimämenestyksestä.

• Karttoja kuovin kevätmuutosta

Kuovin Suomen pesimäkannaksi arvioidaan noin 60 000 paria. Laji on viime vuosikymmeninä selvästi vähentynyt Etelä-Suomessa, mutta muualla maassa kanta on pysynyt varsin vakaana. Sen kanta on pienentynyt laajalla alueella, minkä vuoksi kuovi on maailmanlaajuisessa uhanalaisuustarkastelussa arvioitu silmälläpidettäväksi. Maailmanlaajuisesti silmälläpidettävänän lajina, jonka maailmanpopulaatiosta suuri osa on keskittynyt Eurooppaan, se kuuluu BirdLife Internationalin Euroopan suojelustatus-luokituksessa korkeimpaan eli 1 luokkaan.

Erityisesti maatalousalueilla pesivänä lajina kuovin hyvinvointi on kiinni ihmisen toiminnasta. EUssa kuovin pesimäkannan hyvinvointi on paljolti suomalaisten vastuulla, sillä noin joka viides EUssa pesivä kuovi pesii Suomessa.

Vähenemisestään huolimatta suurin kahlaajamme kuovi on edelleen tuttu näky monilla suurilla peltoaukeilla. Se on helppo tunnistaa isosta koosta ja kahlaajille tyypillisistä pitkistä jaloista sekä pitkästä alaspäin kaarevasta nokasta. Höyhenpuku on kuovilla vaatimattoman ruskeankirjava. Kuovi kuuluttaa olemassaolostaan kuuluvilla, surumielisillä soidin- ja kutsuäänillään. Soidinlaulussaan kuovi huutaa omaa nimeään "kuu-vi, kuu-vi".

Suomalaista linnuista kuovin voi sekoittaa helpoiten sitä muistuttavaan lähinnä Pohjois-Suomen soilla pesivään kuovia pienempään ja lyhyempinokkaiseen pikkukuoviin.

Kuovi on hyvin pitkäikäinen muuttolintu. Vanhin tunnettu rengastettu yksilö on saavuttanut lähes 30 vuoden iän. Suomessa pesivät kuovit talvehtivat pääasiassa Brittein saarilla ja Euroopan länsiosissa. Pääosa kuoveista saapuu meille huhtikuun jälkipuoliskolla, jolloin peltoaukeilta alkaa kuulua soinnikasta laulua. Syysmuutto alkaa jo kesäkuun alussa, jolloin osa haudonnan lopettaneista naaraista alkaa palata talvehtimisalueilleen. Iltaisin korkealta kesätaivaalta kuuluvat kaihoisat "kui-kui" -syysmuuttoäänet ovat monelle luonnontarkkailijalle ensimmäiset merkit lintujen syysmuuton alkamisesta.

Koiraat jäävät huolehtimaan jälkikasvusta ja poistuvat yleensä vasta elokuussa. Nuorten lintujen syysmuutto jatkuu syyskuulle.

Kuovi on ollut alunperin soiden ja niittyjen laji, mutta se on siirtynyt myös pelloille sen jälkeen kun metsiä ja soita alettiin raivata pelloiksi. Näissä elinympäristöissä laji pesii myös nykyään. Kuovi suosii avo-ojitettuja peltoja ja niittyjä, erityisessä suosiossa ovat kosteat ja avarat ranta- ja vesijättöniityt.

Suurin osa kuovikannastamme pesii nykypäivänä pelloilla, ja lajin hyvinvointi riippuu monin tavoin viljelijöiden toimista. Tihein kanta on Pohjanmaalla, erityisesti lypsykarjatalousalueilla, jossa peltolohkojen välinen vaihtelu on nurmien, heinäpeltojen ja laitumien ansiosta suurta. Muuttoaikaan kuovit levähtävät pelloilla ja niityillä, jossa niitä voikin näkyä jopa kymmenien yksilöiden parvina.

Kuovi syö hyönteisiä, matoja, toukkia, kotiloita, äyriäisiä ja muita pikkueläimiä. Se napsii eliöitä kasvillisuudesta sekä ennen kaikkea kaivaa niitä maan pintakerroksesta. Poikasille pienet kasvillisuuden seassa olevat hyönteiset ovat tärkeitä.

Maanviljelijät liikkuvat päivittäin kuovin elinympäristössä. Juuri maanviljelijöillä on parhaat mahdollisuudet toimia kuovin hyvinvoinnin edistämiseksi.

• Maataloustöissä havaitut kuovin pesät voi säästää. Kevään äestys- ja kylvötyöt ajoittuvat Suomessa kuovin hautomisaikaan. Traktorin hytistä on usein helppo paikantaa pesän sijainti, sillä hautomassa oleva emo jättää pesän vasta traktorin tullessa lähelle ja lentää pienen matkan päähän pälyilemään hermostuneena ympärilleen. Moni viljelijä ajaa jo peltotyötä edeltävänä iltana sopivalle paikalle ja paikantaa traktorin hytissä istuskellen kuovien ja töyhtöhyyppien pesät. Löydetyt pesät voi myös merkitä esimerkiksi lähelle pystytetyn pienen kepin avulla. Tällöin pesän havaitsee ja se säästyy myös myöhemmissä maataloustoimissa. Jotta pesäalue ei erotu liikaa muusta ympäristöstä eivätkä pedot opi niitä tällä tavoin tunnistamaan, kannattaa merkit poistaa heti, kun niitä ei enää tarvita. Vastaavasti pesää ympäröivä suoja-alue kannattaa jättää mahdollisimman pieneksi.
• Niittämisen voi tehdä keskeltä reunoille. Kuovin poikaset ovat pieniä säilörehun korjuun aikoihin ja ne pyrkivät piiloutumaan kasvillisuuteen. Poikasten kuolleisuutta voidaan pienentää aloittamalla niitto pellon keskiosasta ja etenemällä siitä kohti reunoja. Näin poikaset voivat paeta viereisille peltolohkoille ja pientareille.
• Traktorin ja niittokoneen edessä voi käyttää puomia, johon on kiinnitetty kettinkiä tai muuta laahusta, joka säikyttää linnut jo ennen terän saapumista.
• Torjunta-aineita kannattaa käyttää vain tarpeeseen ja välttää niiden käyttöä etenkin pientareiden ja suojavyöhykkeiden läheisyydessä. Kuovin poikaset syövät kasvillisuudesta pieniä hyönteisiä, joista suurin osa syö rikkakasveja. Runsaampi rikkakasvillisuus kapealla pientareen viereisellä vyöhykkeellä lisää poikasten ravinnonsaantimahdollisuuksia.
• Pelloilla kannattaa ylläpitää leveitä suojakaistoja. Pellonreunojen leveät suojakaistat mahdollistavat monipuolisen kasvilajiston ja tämä puolestaan suuremman hyönteisten lukumäärän. Tämä on tärkeää erityisesti poikasten säilymiseksi. Leveät pientareet tarjoavat myös suojapaikkoja.
• Laitumia ja viherkesantoja kannattaa sijoittaa eri puolille peltoaukeita. Laitumet ja viherkesannot tarjoavat tärkeitä pesä-, piilo- ja ruokailupaikkoja.
• Kuovien turhaa häirintää kannattaa välttää. Kuovi on kova varoittamaan ihmisen tai muun uhan lähestyessä pesää tai poikuetta. Poikasvaiheessa hätäily on voimakkaampaa kuin haudontavaiheessa. Jos mahdollista, pitäisi poistua nopeasti sellaiselle etäisyydelle, että kuovi lakkaa varoittamasta ja palaa vartioimaan pesäänsä tai poikuetta. Ilman emojen suojaa ne altistuvat petojen ja varisten saalistukselle.

• Esite maatalouslinnuista ja niiden huomioon ottamisesta pdf-tiedosto 1720 KB
• Ruotsinkielinen esite maatalouslinnuista ja niiden huomioon ottamisesta pdf-tiedosto 1688 KB

• Esite maatalousympäristön kasveista ja niiden huomioon ottamisesta pdf-tiedosto 1600 KB
• Ruotsinkielinen esite maatalousympäristön kasveista ja niiden huomioon ottamisesta pdf-tiedosto 1600 KB