BirdLife Suomi Laulujoutsenet. Kuva: Jari Peltomäki/Lintukuva.fi  
Yhdistys
Liity tai tue
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

In English
På svenska

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
Puh. (ark. klo 10-15)
(09) 4135 3300
Fax (09) 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Palautelomake Osoitteenmuutos

 
Tiira-lintutietopalveluun kirjatun aineiston kertomaa
Kesä 2011 Tiira-havaintoaineiston valossa
Tiira-lintutietopalveluun kirjattujen havaintojen perusteella voidaan tarkastella myös lajien kannanmuutoksia. Vaikka aineisto kertyy lintuharrastajien päivittäisten rutiinien kautta ja on monelta osin satunnaista, on todennäköistä, että aineistossa havaittavat vaihtelut kuvaavat aitoa luonnossa tapahtuvaa vaihtelua.

Oheisissa kaavioissa on Tiiraan 10.9.2011 mennessä kirjattujen havaintojen perusteella tarkasteltu vuosittaista havaintokertymää joidenkin lajien osalta touko- heinäkuussa (1.5.-31.7.). Kaavioissa käytetty indeksi on saatu yksinkertaisella laskutoimituksella, joka on kuvattu sivun lopussa. Tarkasteluun liittyy monia virhetekijöitä, kuten aineiston keskittyminen Etelä-Suomeen, minkä vuoksi Etelä- Suomen tilanne korostuu muun Suomen kustannuksella lukuun ottamatta esiintymiseltään pohjoisia lajeja.

Tarkasteluun mukaan otetuissa vuosissa kesä 2010 korostuu erityisen huonona lintukesänä. Muihin tarkastelujakso kesiin nähden havaintomäärät olivat noin 5 % pienemmät ja yksilömäärät noin 20 % pienemmät. Vuoden 2010 lintukatoa selittävät eteläisen Suomen pikkunisäkäskantojen romahtaminen talvella 2009/2010, kylmä talvi 2009/2010 sekä ja kesäkuun alussa 2010 monien lajien poikasajalle sattunut hyvin kylmä ja sateinen sääjakso.

Yölaulajien kannanvaihteluita 2006-2011.

Rantakanojen kannanvaihteluita 2006-2011.

Joidenkin todennäköisesti kylmistä talvista kärsivien lajien kannanvaihteluita 2006-2011. Lajeista kaulushaikara ja kangaskiuru ovat lyhyenmatkanmuuttajia. Kylmä talvi niiden talvehtimisalueilla näkyy todennäköisesti lajin kesäaikaisessa esiintymisessä Suomessa. Muiden kaaviossa olevien lajien osalta kantaan vaikuttaa lähinnä Suomen talvi (sekä edellisen vuoden poikastuotto).

Tikkojen kannanvaihteluita 2006-2011.

Käpylintujen kannanvaihteluita 2006-2011. Pikku- ja kirjosiipikäpylinnusta poiketen isokäpylinnun kanta on varsin vakaa, mikä tukee käsitystä siitä, että laji on esiintymisessään vahvemmin paikkalintu kuin muut käpylinnut.

Pöllöjen kannanvaihteluita 2006-2011. Useimpien pöllölajien osalta eteläisen Suomen (myyrä)tilanne korostuu kaavioissa.

Haukkojen kannanvaihteluita 2006-2011. Useimpien haukkojen osalta eteläisen Suomen (myyrä)tilanne korostuu kaavioissa.

Metsäkanalintujen kannanvaihteluita 2006-2011.

Puolisukeltajasorsien kannanvaihteluita 2006-2011.

Käytetyn vuotuisindeksin laskeminen

Käytetty indeksi on saatu yksinkertaisella laskutoimituksella, jossa Suomea käsitellään yhtenä tarkasteluyksikkönä.

  • a = lajin havaintojen kokonaismäärä aikavälillä
  • b = lajin yksilöiden kokonaismäärä aikavälillä
  • c = kaikkien taksonilleen määritettyjen havaintojen kokonaismäärä aikavälillä
  • d = kaikkien taksonilleen määritettyjen yksilöiden kokonaismäärä aikavälillä

  • Vuotuiset lajikohtaiset tunnusluvut (x) saadaan laskemalla [100-([c-a]/c] = y, ja [100-([d-b]/d] = x
  • Vuosien 2006-2011 lajikohtaisista tunnusluvuista lasketaan keskiarvot z ja p
  • Vuotuisindeksi (t) saadaan laskemalla t = [(y/z*100)+(x/p*100)]/2

Havainto- ja kokonaismääristä on poistettu havaintolukumääriltään runsaimmat arktikalajit valkoposkihanhi, sepelhanhi, alli, mustalintu ja pilkkasiipi.

Mahdolliset kommentit/huomiot voi lähettää Teemu Lehtiniemelle (etunimi.sukunimi@birdlife.fi).