BirdLife Suomi Laulujoutsenet. Kuva: Jari Peltomäki/Lintukuva.fi  
Yhdistys
Liity tai tue
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

In English
På svenska

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
Puh. (ark. klo 10-15)
(09) 4135 3300
Fax (09) 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Palautelomake Osoitteenmuutos

 

Suomen uhanalaiset lintulajit 2010
Vuonna 2010 julkaistiin neljäs Suomen lintujen uhanalaisuusarviointi. Arvioinnin on tehnyt UHEX-lintutyöryhmä, johon kuuluvat Markku Mikkola-Roos, Juha Tiainen, Antti Below, Martti Hario, Aleksi Lehikoinen, Esa Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi, Ari Rajasärkkä, Jari Valkama ja Risto A. Väisänen. Arviointi perustuu IUCN:n uhanalaisuuskriteereihin.

Lintujen uhanalaisuuden arvioinnissa käytettiin pariakymmentä aineistoa. Aineistojen selkärankana toimivat luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimat vapaaehtoisten lintuharrastajien toteuttamat laskennat. Arviointityön kautta on saatu myös hyvä käsitys siitä, kuinka hyvin linnuston viimeaikaiset muutokset tunnetaan. Vaikka linnusto tunnetaan paremmin kuin valtaosa muista eliöryhmistä, myös linnustosta tarvitaan selvästi nykyistä parempia tietoja. Erityisesti tarvitaan määrällisiä linnustolaskentoja. Suomen linnuston seurantatiedon laaduin parantamiseksi BirdLife Suomi suosittelee, että harrastajat osallistuvat aktiivisesti erityisesti vakiolinjojen laskentaan.

Lintujen uhanalaisuus kasvanut
Uhanalaisten lintulajien määrä kasvoi 35 lajista 59 lajiin vuodesta 2000. Kasvua on siis peräti 69 %. Iloinen uutinen on se, ettei yhtään lajia luokiteltu enää hävinneeksi, koska kiljukotka, heinäkurppa ja viiriäinen katsottiin kaikki kuuluvan nykyiseen pesimälajistoomme. Pesimälinnuistamme kultasirkku ja kiljuhanhi ovat kuitenkin käytännössä hävinneet pesimälinnustostamme, vaikka toimikunta luokittelikin ne vielä äärimmäisen uhanalaisiksi. Kaikissa muissa uhanalaisuusluokissa lajien määrä kasvoi. Nykyluokittelussa silmälläpidettävien luokkaa ei pidetä aitona uhanalaisuusluokkana. Silmälläpidettävien lajien määrä laski 7 lajilla.

luokka 2000 2010
Hävinneet (RE) 3 0
Äärimmäisen uhanalaiset (CR) 6 11
Erittäin uhanalaiset (EN) 6 12
Vaarantuneet (VU) 20 36
Uhanalaisia yhteensä 35 59
- - -
Silmälläpidettävät (NT) 37 30


Uhanalaisten elinympäristöt
Siihen, että lajista tulee uhanalainen, vaikuttavat monet syyt. Syyt voivat olla pesimäalueilla, muuttomatkan varrella, talvehtimisalueilla tai monitasoisesti vaikuttavia muutoksia, kuten ilmaston lämpeneminen. Muutokset voivat johtua myös aivan viimeaikaisesta ihmistoiminnasta, kuten maatalouden tehostumisesta ja maiseman muutoksista, tai tapahtua viiveellä, kuten ojituksista aiheutuva soiden vähittäinen kuivuminen ja umpeenkasvu. Vaikka yksittäisen lintulajin tilanteen taustalla voi olla monia tekijöitä, uhanalaisten lajien määrän selvä kasvu tietyssä elinympäristössä kertoo kyseiseen elinympäristöön liittyvistä ongelmista.

Tulosten mukaan tilanne on erityisen huolestuttava soilla ja kosteikoilla. Näihin elinympäristöihin olisi siis kiinnitettävä erityistä huomiota. Luonnontilaiset suot pitäisi säästää ja aloittaa mittava soiden ennallistaminen. Kosteikkolintujen uhanalaisuuden lisääntyminen kertoo kosteikkojen tilasta. Kosteikkojen hoito on laiminlyöty varsinkin sisämaan suojelluilla kosteikoilla. Lintujen uhanalaisuusarvioinnin viesti on selvä: yhteiskunnan on osoitettava mittava lisärahoitus suo- ja kosteikkolinnuston hyvän tilan palauttamiseksi.


Suolinnut
Uhanalaisten suolajien määrä kasvoi huomattavasti. Joukossa on paljon myös yleisinä pidettyjä lintuja, joiden kanta on pienentynyt huomattavasti.

Vuosi Uhanalaisia Silmälläpidettäviä
2000 1 5
2010 8 3

Uhanalaiset suolintulajit: jouhisorsa, keltavästäräkki, lapinkirvinen, muuttohaukka, pohjansirkku, sinisuohaukka, suokukko ja vesipääsky
Silmälläpidettävät suolintulajit: metsähanhi, niittykirvinen ja riekko


Kosteikkolinnut
Uhanalaisten kosteikkolajien määrä kasvoi huomattavasti. Harvinaisten kosteikkolajien rinnalla silmiinpistävää on muutamien sorsalajien, kuten punasotkan ja tukkasotkan huono tilanne.

Vuosi Uhanalaisia Silmälläpidettäviä
2000 9 4
2010 19 4

Uhanalaiset kosteikkolajit: etelänsuosirri, heinäkurppa, heinätavi, kiljukotka, kultasirkku, kuningaskalastaja, liejukana, mustakurkku-uikku, mustapyrstökuiri, mustatiira, niittysuohaukka, pikkuhuitti, pikku-uikku, punasotka, pussitiainen, rastaskerttunen, ruokosirkkalintu, sitruunavästäräkki ja tukkasotka
Silmälläpidettävät kosteikkolajit: naurulokki, sääksi ja viiksitimali


Karujen sisävesien linnut
Uhanalaisten lajien määrä karuilla sisävesillä kasvoi, mutta kokonaismäärä on edelleen pieni. Yleisistä lajeista vain selkälokki kuuluu uhanalaisiin. Elinympäristöön on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota, sillä silmälläpidettävien joukossa on taantuneita yleisiä lintuja: rantasipi, isokoskelo ja tukkakoskelo.

Vuosi Uhanalaisia Silmälläpidettäviä
2000 1 3
2010 3 4

Uhanalaiset karujen sisävesien lajit: koskikara, selkälokki ja virtavästäräkki
Silmälläpidettävät karujen sisävesien lajit: isokoskelo, kaakkuri, rantasipi ja tukkakoskelo


Kulttuuri- ja maatalousympäristön linnut
Uhanalaisten kulttuuri- ja maatalousympäristön lajien määrä kasvoi huomattavasti. Kulttuuri- ja maatalousympäristön uhanalaisten lajien joukossa on myös yleisiä taantuneita lajeja, kuten törmäpääsky ja kivitasku. Uhanalaislajien lajien joukossa on useita meillä harvinaisia runsastuneita ja hiljan vakiintuneita pesijöitä, kuten mustaleppälintu, viiriäinen ja pikkukultarinta. Yksittäisistä maatalousympäristön lajeista huomio kiinnittyy kirjokertun, peltosirkun ja turturikyyhkyn lohduttomaan kannankehitykseen. Silmälläpidettävien lajien määrässä on tapahtunut selvä vähentyminen (mm. ruisrääkkä, peltopyy ja tuulihaukka).

Vuosi Uhanalaisia Silmälläpidettäviä
2000 4 8
2010 8 2

Uhanalaiset kulttuuri- ja maatalousympäristön linnut: kirjokerttu, kivitasku, peltosirkku, pikkukultarinta, turkinkyyhky, turturikyyhky, törmäpääsky ja viiriäinen
Silmälläpidettävät kulttuuri- ja maatalousympäristön linnut: mustaleppälintu ja punavarpunen


Tunturilinnut
Uhanalaisten tunturilajien määrä kasvoi hieman. Uusina listalle ilmaantuivat vähälukuinen sepelrastas sekä vuorihemppo, jota ei voitu tiedon puutteen vuoksi arvioida lainkaan vuosituhannen vaihteessa.

Vuosi Uhanalaisia Silmälläpidettäviä
2000 6 2
2010 8 4

Uhanalaiset tunturilajit: kiljuhanhi, lapinsirri, merisirri, sepelrastas, tunturihaukka, tunturikiuru, tunturipöllö ja vuorihemppo
Silmälläpidettävät tunturilajit: keräkurmitsa, pulmunen, sinirinta ja tylli


Saaristolinnut
Uhanalaisten saaristolintulajien määrä kasvoi yhdellä. Ristisorsan ja karikukko ovat uudet vaarantuneet ja räyskän luokka laski silmälläpidettäviin. Silmälläpidettävien lajien joukossa on saariston tyyppilaji haahka, joka olisi taantuman suuruuden vuoksi voitu arvioida myös uhanalaiseksi.

Vuosi Uhanalaisia Silmälläpidettäviä
2000 6 2
2010 7 4

Uhanalaiset saaristolinnut: etelänkiisla, karikukko, lapasotka, merikotka, pikkutiira, rantakurvi ja ristisorsa
Silmälläpidettävät saaristolinnut: haahka, pilkkasiipi, punajalkaviklo ja räyskä


Metsälinnut
Uhanalaisten ja silmälläpidettävien metsälintulajien määrä laski. Metsälinnuissa on silmiinpistävää petolintujen uhanalaistuminen: hiirihaukka ja mehiläishaukka arvioitiin vaarantuneeksi ja helmipöllö sekä huuhkaja silmälläpidettäväksi.

Vuosi Uhanalaisia Silmälläpidettäviä
2000 8 12
2010 6 9

Uhanalaiset metsälinnut: haarahaukka, hiirihaukka, maakotka, mehiläishaukka, sinipyrstö ja valkoselkätikka
Silmälläpidettävät metsälinnut: helmipöllö, huuhkaja, kuhankeittäjä, kuukkeli, lapinuunilintu, käenpiika, metso, sirittäjä ja teeri

Lajilista Suomen uhanalaisista ja silmälläpidettävistä linnuista

Alueellisesti uhanalaiset lajit