![]() |
![]() |
In English På svenska
BirdLife Suomi ry |
Suomen uhanalaiset lintulajit 2010
Vuonna 2010 julkaistiin neljäs Suomen lintujen uhanalaisuusarviointi. Arvioinnin
on tehnyt UHEX-lintutyöryhmä, johon kuuluvat Markku Mikkola-Roos, Juha Tiainen,
Antti Below, Martti Hario, Aleksi Lehikoinen, Esa Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi,
Ari Rajasärkkä, Jari Valkama ja Risto A. Väisänen. Arviointi perustuu
IUCN:n uhanalaisuuskriteereihin.
Lintujen uhanalaisuuden arvioinnissa käytettiin pariakymmentä aineistoa. Aineistojen selkärankana toimivat luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimat vapaaehtoisten lintuharrastajien toteuttamat laskennat. Arviointityön kautta on saatu myös hyvä käsitys siitä, kuinka hyvin linnuston viimeaikaiset muutokset tunnetaan. Vaikka linnusto tunnetaan paremmin kuin valtaosa muista eliöryhmistä, myös linnustosta tarvitaan selvästi nykyistä parempia tietoja. Erityisesti tarvitaan määrällisiä linnustolaskentoja. Suomen linnuston seurantatiedon laaduin parantamiseksi BirdLife Suomi suosittelee, että harrastajat osallistuvat aktiivisesti erityisesti vakiolinjojen laskentaan.
Lintujen uhanalaisuus kasvanut
Uhanalaisten lintulajien määrä kasvoi 35 lajista 59 lajiin vuodesta 2000. Kasvua
on siis peräti 69 %. Iloinen uutinen on se, ettei yhtään lajia luokiteltu enää
hävinneeksi, koska kiljukotka, heinäkurppa ja viiriäinen katsottiin kaikki
kuuluvan nykyiseen pesimälajistoomme. Pesimälinnuistamme kultasirkku ja
kiljuhanhi ovat kuitenkin käytännössä hävinneet pesimälinnustostamme, vaikka
toimikunta luokittelikin ne vielä äärimmäisen uhanalaisiksi. Kaikissa muissa
uhanalaisuusluokissa lajien määrä kasvoi. Nykyluokittelussa silmälläpidettävien
luokkaa ei pidetä aitona uhanalaisuusluokkana. Silmälläpidettävien lajien määrä
laski 7 lajilla.
Uhanalaisten elinympäristöt
Siihen, että lajista tulee uhanalainen, vaikuttavat monet syyt. Syyt voivat olla
pesimäalueilla, muuttomatkan varrella, talvehtimisalueilla tai monitasoisesti
vaikuttavia muutoksia, kuten ilmaston lämpeneminen. Muutokset voivat johtua myös
aivan viimeaikaisesta ihmistoiminnasta, kuten maatalouden tehostumisesta ja
maiseman muutoksista, tai tapahtua viiveellä, kuten ojituksista aiheutuva soiden
vähittäinen kuivuminen ja umpeenkasvu. Vaikka yksittäisen lintulajin tilanteen
taustalla voi olla monia tekijöitä, uhanalaisten lajien määrän selvä kasvu
tietyssä elinympäristössä kertoo kyseiseen elinympäristöön liittyvistä
ongelmista.
Tulosten mukaan tilanne on erityisen huolestuttava soilla ja kosteikoilla. Näihin elinympäristöihin olisi siis kiinnitettävä erityistä huomiota. Luonnontilaiset suot pitäisi säästää ja aloittaa mittava soiden ennallistaminen. Kosteikkolintujen uhanalaisuuden lisääntyminen kertoo kosteikkojen tilasta. Kosteikkojen hoito on laiminlyöty varsinkin sisämaan suojelluilla kosteikoilla. Lintujen uhanalaisuusarvioinnin viesti on selvä: yhteiskunnan on osoitettava mittava lisärahoitus suo- ja kosteikkolinnuston hyvän tilan palauttamiseksi.
Suolinnut
Uhanalaisten suolajien määrä kasvoi huomattavasti. Joukossa on paljon myös
yleisinä pidettyjä lintuja, joiden kanta on pienentynyt huomattavasti.
Uhanalaiset suolintulajit: jouhisorsa, keltavästäräkki, lapinkirvinen, muuttohaukka, pohjansirkku, sinisuohaukka, suokukko ja vesipääsky
Kosteikkolinnut
Uhanalaisten kosteikkolajien määrä kasvoi huomattavasti. Harvinaisten
kosteikkolajien rinnalla silmiinpistävää on muutamien sorsalajien, kuten
punasotkan ja tukkasotkan huono tilanne.
Uhanalaiset kosteikkolajit: etelänsuosirri, heinäkurppa, heinätavi, kiljukotka, kultasirkku, kuningaskalastaja, liejukana, mustakurkku-uikku, mustapyrstökuiri, mustatiira, niittysuohaukka, pikkuhuitti, pikku-uikku, punasotka, pussitiainen, rastaskerttunen, ruokosirkkalintu, sitruunavästäräkki ja tukkasotka
Karujen sisävesien linnut
Uhanalaisten lajien määrä karuilla sisävesillä kasvoi, mutta kokonaismäärä on
edelleen pieni. Yleisistä lajeista vain selkälokki kuuluu uhanalaisiin.
Elinympäristöön on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota, sillä
silmälläpidettävien joukossa on taantuneita yleisiä lintuja: rantasipi,
isokoskelo ja tukkakoskelo.
Uhanalaiset karujen sisävesien lajit: koskikara, selkälokki ja virtavästäräkki
Kulttuuri- ja maatalousympäristön linnut
Uhanalaisten kulttuuri- ja maatalousympäristön lajien määrä kasvoi
huomattavasti. Kulttuuri- ja maatalousympäristön uhanalaisten lajien joukossa on
myös yleisiä taantuneita lajeja, kuten törmäpääsky ja kivitasku. Uhanalaislajien
lajien joukossa on useita meillä harvinaisia runsastuneita ja hiljan
vakiintuneita pesijöitä, kuten mustaleppälintu, viiriäinen ja pikkukultarinta.
Yksittäisistä maatalousympäristön lajeista huomio kiinnittyy kirjokertun,
peltosirkun ja turturikyyhkyn lohduttomaan kannankehitykseen.
Silmälläpidettävien lajien määrässä on tapahtunut selvä vähentyminen (mm.
ruisrääkkä, peltopyy ja tuulihaukka).
Uhanalaiset kulttuuri- ja maatalousympäristön linnut: kirjokerttu, kivitasku, peltosirkku, pikkukultarinta, turkinkyyhky, turturikyyhky, törmäpääsky ja viiriäinen
Tunturilinnut
Uhanalaisten tunturilajien määrä kasvoi hieman. Uusina listalle ilmaantuivat
vähälukuinen sepelrastas sekä vuorihemppo, jota ei voitu tiedon puutteen vuoksi
arvioida lainkaan vuosituhannen vaihteessa.
Uhanalaiset tunturilajit: kiljuhanhi, lapinsirri, merisirri, sepelrastas, tunturihaukka, tunturikiuru, tunturipöllö ja vuorihemppo
Saaristolinnut
Uhanalaisten saaristolintulajien määrä kasvoi yhdellä. Ristisorsan ja karikukko
ovat uudet vaarantuneet ja räyskän luokka laski silmälläpidettäviin.
Silmälläpidettävien lajien joukossa on saariston tyyppilaji haahka, joka olisi
taantuman suuruuden vuoksi voitu arvioida myös uhanalaiseksi.
Uhanalaiset saaristolinnut: etelänkiisla, karikukko, lapasotka, merikotka, pikkutiira, rantakurvi ja ristisorsa
Metsälinnut
Uhanalaisten ja silmälläpidettävien metsälintulajien määrä laski. Metsälinnuissa
on silmiinpistävää petolintujen uhanalaistuminen: hiirihaukka ja mehiläishaukka
arvioitiin vaarantuneeksi ja helmipöllö sekä huuhkaja silmälläpidettäväksi.
Uhanalaiset metsälinnut: haarahaukka, hiirihaukka, maakotka, mehiläishaukka, sinipyrstö ja valkoselkätikka Lajilista Suomen uhanalaisista ja silmälläpidettävistä linnuista |