Luonnontilainen metsä on erilainen kuin talousmetsä. Hoidetussa talousmetsässä pidetään harvennusten, hakkuiden ja istutusten avulla yllä keinotekoista koko metsäalueen kattavaa tuotantorytmiä. Puut kyllä kasvavat luonnontilaisessakin metsässä, mutta sen uusiutuminen poikkeaa merkittävästi talousmetsän uudistamisesta.

Luonnontilaisen metsän uudistumisen käynnistävät ilmiöt voivat olla laaja- alaisia tai pieniä ja paikallisia. Laaja-alaisia ilmiöitä ovat metsäpalot, myrskyt ja suuret hyönteistuhot, joiden seurauksena paljastuu laajempia alueita uutena kasvualustana puiden kuollessa ja kaatuessa. Yksittäinen kaatunut puu tai puuryhmä luo metsään pienen aukon, johon uudet puut voivat syntyä. Luonnontilaiset metsät tai metsälaikut eivät siis välttämättä ole vanhoja metsiä.

Luonnontilaisessa metsässä on usein runsaasti monimuotoisuutta. Lahopuuta on paljon. Sitä muodostuu eri-ikäisistä ja -kokoisista puista ja se on monilajista, jolloin monelle uhanalaisellekin metsälajille muodostuu sopiva elinympäristö. Samoin puulajien runsaus rehevillä kasvupaikoilla sekä puuston ikä- ja kokorakenteen säännöttömyys ovat tärkeitä monimuotoisuudelle. Yhteensä Suomen metsissä elää n. 20 000 lajia, joista uhanalaisia on 564. Yli puolet näistä uhanalaisista metsälajeista elää lehdoissa tai lehtipuuvaltaisissa metsissä. Tärkeimmät syyt metsälajien uhanalaisuuteen ovat lahopuun niukkuus ja luontaisesti monimuotoisimpien metsätyyppien häviäminen tai köyhtyminen.