BirdLife Suomi Laulujoutsenet. Kuva: Jari Peltomäki/Lintukuva.fi  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
09 4135 3300
fax 09 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

   

Lintuinfluenssa ja muuttolinnut
Päivitetty 22.10.2008

Lintuinfluenssaan (H5N1) sairastuneiden muuttolintujen saapuminen Suomeen on mahdollista, mutta sen todennäköisyyttä on hyvin vaikea arvioida. Vaikka sairastuneita muuttolintuja meille tulisikin, ihmisen on helppo välttää tartunnan saaminen. Vuonna 2006  H5N1-virusta löytyi yli 20 Euroopan maasta, mutta yksikään ihminen ei sairastunut. On syytä muistaa, että tauti leviää helpoimmin pitkiä matkoja siipikarjakuljetusten mukana. Jokaisen tautitapauksen kohdalla leviämissyy täytyy tutkia, eikä syyttää automaattisesti muuttolintuja.

  • Lintuinfluenssa (H5N1) on syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena (teollinen siipikarjakasvatus).
  • Lintuinfluenssa (H5N1) on lintujen tauti, joka tarttuu erittäin huonosti ihmiseen.
  • Lintuinfluenssatartunta (H5N1) on helppo välttää.
  • Lintuinfluenssan (H5N1) suhteen luonnonvaraiset linnut ovat uhreja, eivät syyllisiä.
  • Lintuinfluenssan (H5N1) torjumiseksi ei ole syytä ryhtyä tappamaan luonnonvaraisia lintuja tai tuhoamaan niiden elinalueita.
  • Lintuinfluenssan (H5N1) esiintyminen, leviäminen ja tartuntamekanismit luonnonvaraisissa linnuissa vaativat lisätutkimuksia.
  • Lintuinfluenssa (H5N1) ei ole pandemia, eikä se sellaiseksi välttämättä edes koskaan muutu.
Mikä on lintuinfluenssa?

Lintuinfluenssa on lintujen virustauti. Maailmasta on löydetty ainakin 144 erilaista lintuinfluenssavirustyyppiä, joita monia esiintyy luonnonvaraisilla linnuilla, erityisesti vesilinnuilla, koko ajan. Suurin osa lintuinfluenssaviruksista aiheuttaa linnuilla vain vähäisiä oireita (matalapatogeeniset lintuinfluenssavirukset; LPAI - Low Pathogenity Avian Influenza), mutta eräät H5- ja H7-tyypit voivat tappaa huomattavan osan sairastuneista linnuista. Tällaisia virustyyppejä kutsutaan korkeapatogeenisiksi (HPAI - High Pathogenity Avian Influenza).

Näitä korkeapatogeenisiä virustyyppejä ei normaalisti esiinny luonnonvaraisissa lintupopulaatioissa. Siipikarjassa korkeapatogeenisen viruksen aiheuttamia vakavia tautitapauksia esiintyy ajoittain.

Lintuinfluenssa ei ole sama asia kuin pandemia. Pandemia tarkoittaa ihmisten tautia, joka leviää maailmanlaajuisesti tarttumalla helposti ihmisestä toiseen. H5N1-lintuinfluenssa on lintujen tauti, joka tarttuu linnuista ihmiseen erittäin huonosti. Viruksen muuttuminen helposti ihmisestä toiseen tarttuvaksi on mahdollista, mutta näin ei välttämättä koskaan tapahdu.

 

Mikä on H5N1?

H5N1 on korkeapatogeeninen lintuinfluenssavirus, joka on aiheuttanut siipikarjassa epidemioita Aasiassa jo joitakin vuosia, Euroopassa syksystä 2005 ja Afrikassa alkutalvesta 2006 lähtien. Virus on muuttunut korkeapatogeeniseksi siipikarjan keskuudessa. Sen esimuotona ovat olleet luonnonvaraisista linnuista peräisin olleet matalapatogeeniset lintuinfluenssavirukset. Siipikarjan massakasvatus tiheissä sekaparvissa, epähygieenisissä oloissa ja eristämättä luonnonvaraisista linnuista luo lintuinfluenssavirusten leviämiselle ja muuntumiselle suotuisat olosuhteet. Lisäksi monet siipikarjapopulaatiot poikkeavat luonnonlintujen populaatioista perinnöllisesti yksipuolisina ja elinkyvyltään selvästi luonnonvaraisia lintuja heikompina. Nyt leviävä korkeapatogeeninen virus on siis syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena.

H5N1-viruksen on todettu tarttuneen myös ihmiseen. Lähes kaikki tartunnan saaneet ovat olleet tekemisissä sairaan siipikarjan kanssa. Tautiin oli kuollut koko maailmassa yhteensä 245 ihmistä 10.9.2008 mennessä (WHO), vaikka tautia on ollut linnuissa jo vuosia useissa eri valtioissa. Suomessa H5N1-virusta ei ole tavattu. (Vertailuksi: Suomessa kuolee joka vuosi yli 300 ihmistä liikenneonnettomuuksissa.)

 

Voivatko luonnonvaraiset linnut levittää ihmiselle vaarallista lintuinfluenssaa?

Muuttolinnut voivat levittää H5N1-virusta sairaasta siipikarjasta terveeseen jopa eri maiden välillä, jos siipikarjaa ei ole eristetty luonnonvaraisista linnuista. Emme kuitenkaan vielä tiedä kuinka suuri merkitys luonnonvaraisilla linnuilla on taudin leviämisessä. Muuttolintujen liikkeiden ja tautitapausten sijainnin vertailu ei tue selvästi väitettä, että muuttolinnut olisivat tuoneet taudin Aasiasta Eurooppaan syksyllä 2005 tai kuljettaneet sen Afrikkaan alkutalvella 2006. Toisaalta helmikuun 2006 puolivälistä lähtien monista Euroopan maista löydettiin H5N1-virukseen sairastuneita luonnonvaraisia lintuja, lähinnä vesilintuja. Lintuja oli myös alueilla, joiden siipikarjassa ei ollut havaittu tartuntoja.  Nämä eurooppalaiset tautitapaukset osoittivat, että tauti voi levitä maasta toiseen myös muuttolintujen mukana. Kuitenkin lintuinfluenssa leviää nopeimmin pitkiä matkoja siipikarjan ja lemmikkilintujen laillisten tai laittomien kuljetusten mukana. Esimerkiksi helmikuussa 2007 virus levisi siipikarjakuljetuksen mukana Unkarista Britanniaan.

Virusten leviäminen luonnonvaraisten lintujen keskuudessa on helpointa lintujen kokoontuessa suuriin parviin eli Suomessa lähinnä muuttoaikoina.

 

Kevätmuutto

Lintuinfluenssa leviää nopeimmin pitkiä matkoja siipikarjan ja lemmikkilintujen laillisten tai laittomien kuljetusten mukana, mutta se voi levitä myös muuttolintujen välityksellä.

Lintujen kevätmuutto kestää helmikuulta kesäkuulle. Ensimmäiset kevätmuuttajat saapuvat sään mukaan helmi-maaliskuussa, joinakin vuosina jo tammikuun puolella. Ensimmäisiä muuttajia vesilinnuista ovat yleensä isokoskelot, laulujoutsenet ja telkät. Ne reagoivat herkästi alkukevään säämuutoksiin ja siirtyvät kohti pohjoista lämpimien lounaistuulten saattelemina. Vesilintujen muutto on vilkkaimmillaan huhtikuun jälkipuoliskolla.

Suomalaiset vesilinnut talvehtivat pääosin Itämeren alueella sekä Länsi- ja Lounais-Euroopassa. Muista lintulajeistamme valtaosa talvehtii myös Länsi- ja Lounais-Euroopassa sekä Afrikassa. Useiden vesilintulajien lisäksi H5N1-virusta on tavattu maailmalla ainakin haikaroista, petolinnuista, lokeista ja varislinnuista. (Katso kuitenkin alta kohta "Onko linturetkeily turvallista".)

Lisätietoa kevätmuuton yleisestä kulusta.
Lisätietoa tämän hetkisestä lintutilanteesta BirdLife Suomen Lintutilanne -sivulta tai Tiira-lintutietopalvelusta.

 

Syysmuutto

Lintuinfluenssa leviää nopeimmin pitkiä matkoja siipikarjan ja lemmikkilintujen laillisten tai laittomien kuljetusten mukana, mutta se voi levitä myös muuttolintujen välityksellä.

Vesilintujen syysmuutto kiihtyy elokuun lopulla sorsastuksen alkaessa. Syyskuussa maamme kautta muuttaa myös Vienanmereltä saapuvia sorsia, lähinnä haapanoita. Lisäksi lokakuussa siperialaiset hanhet ja allit lähtevät muuttomatkalle, ja niitä voidaan nähdä myös Suomessa. Syysmuutto jatkuu pitkään, sillä merenlahdilla saattaa sinnitellä joutsenia jäiden tuloon saakka.

Suomalaiset vesilinnut talvehtivat pääosin Itämeren alueella sekä Länsi- ja Lounais-Euroopassa. Useiden vesilintulajien lisäksi H5N1-virusta on tavattu maailmalla ainakin haikaroista, petolinnuista, lokeista ja varislinnuista. (Katso kuitenkin alta kohta "Onko linturetkeily turvallista".)

Lisätietoa syysmuuton yleisestä kulusta.
Lisätietoa tämän hetkisestä lintutilanteesta BirdLife Suomen Lintutilanne -sivulta tai Tiira-lintutietopalvelusta.

Onko linturetkeily turvallista?

Luonnossa liikkuminen on turvallista, kun käyttää tervettä järkeä ja huolehtii perushygieniasta: jos lintuihin joutuu koskemaan, on hyvä käyttää hanskoja ja pestä kädet jälkeenpäin.

Kansanterveyslaitoksen (KTL) mukaan: "Ihmisten on helppo välttää lintuinfluenssavirustartunta varomalla koskemista paljain käsin kuolleisiin tai sairaisiin lintuihin tai niiden jätöksiin, ja pesemällä kätensä vedellä ja saippualla, jos näin on kuitenkin päässyt käymään." Lisätietoja lintuinfluenssasta ja ihmisten terveydestä Kansanterveyslaitoksen lintuinfluenssasivuilta. Kuolleisiin lintuihin tai lintujen ulosteiden siivoamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia on Elintarviketutkimusviraston (Evira) sivuilla.

Ihmisten saamat lintuinfluenssatartunnat ovat olleet lähes aina peräisin siipikarjasta. Kuitenkin Azerbaidzanissa tiedetään seitsemän ihmisen saaneen tartunnan, kun he kynivät sairastuneita luonnonvaraisia joutsenia.

Lintujen rengastajien ohjeistuksesta vastaa Rengastustoimisto.
Siipikarjakasvattajille ohjeistuksen antaa maa- ja metsätalousministeriö.

Paljon luonnossa liikkuvat lintuharrastajat ovat avainasemassa mahdollisen lintuinfluenssan aikaisessa havaitsemisessa:

Jos havaitsee samalla alueella useita kuolleita lintuja (yli viisi joutsenta tai yli kymmenen muuta lintua), tulee olla yhteydessä havaintokunnan kunnaneläinlääkäriin. Itse ei pidä mennä lintuihin koskemaan. Kunnaneläinlääkäri hoitaa jatkotoimenpiteet. Yksittäisestä kuolleesta linnusta ei ole tarvetta ilmoittaa mihinkään, vaan sen voi jättää luontoon, haudata maahan tai poimia muovipussiin ja laittaa sekajäteroskikseen. Kuolleita lintuja käsiteltäessä on käytettävä hanskoja ja pestävä kädet jälkeenpäin. Ohjeita kuolleiden lintujen käsittelyyn saa Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira).

 

Uskaltaako linnunpönttöjä laittaa?

Linnunpönttöjä voi - ja kannattaa - ripustaa aivan normaalisti. Lisätietoa pöntöistä.

 

Uskaltaako talvilintuja ruokkia?

Lintujen talviruokintaa voi harrastaa aivan kuten ennenkin. Ruokintapaikan hygieniasta tulee huolehtia yleisten lintutautien (kuten salmonellan) vuoksi. Käsitellessä lintujen ulosteiden tahrimia ruokintavälineitä kannattaa pitää hanskat kädessä tai ainakin pestä kädet huolellisesti. Hyvä aika aloittaa ruokinta on maan peittyessä lumeen tai jäätyessä. Ruokinnan voi lopettaa, kun maa keväällä sulaa.  Lisätietoa talviruokinnasta.

 

Miten lintuinfluenssaa pitäisi torjua?

Lintuinfluenssan torjumiseksi on ehdotettu mm. laajamittaista luonnonvaraisten lintujen tappamista ja jopa kosteikkojen kuivattamista. Tällaiset toimet eivät ole tehokkaita ja ne todennäköisesti vain kiihdyttäisivät taudin leviämistä, kun linnut hajaantuisivat laajalle alueelle. Lisäksi toiminta stressaisi terveitä lintuja ja tekisi niistä alttiimpia tartunnalle. WHO (The World Health Organisation), FAO (Food and Agriculture Organisation), OIE (The World Organisation for Animal Health) ja BirdLife International tuomitsevat tällaiset keinot. Taudin torjunnassa ei saa keskittyä pelkästään luonnonvaraisiin lintuihin, vaan pitää muistaa myös muut - usein merkittävämmät - leviämistiet. Lintuinfluenssan torjunnassa tärkeintä on

  • estää siipikarjan ja siipikarjatuotteiden kuljetukset tautialueilta muualle (ainakin Kiinasta on tuotu laittomasti siipikarjatuotteita  EU-alueelle)
  • kieltää käsittelemättömän (tai riskimaissa kaiken) siipikarjan lannan käyttö lannoitteena kalankasvatuksessa ja maanviljelyksessä
  • rajoittaa kansainvälistä lemmikkilintukauppaa
  • parantaa siipikarjan kasvatusoloja
  • estää siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen kosketukset heikentämättä siipikarjan kasvatusoloja
  • seurata ja tutkia luonnonvaraisia lintuja ja viruksen esiintymistä niissä
  • edistää yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä kansallisesti ja kansainvälisesti.

 

Miten lintuinfluenssa vaikuttaa luonnonvaraisiin lintuihin?

Lintuinfluenssa voi vaikuttaa usealla tavalla negatiivisesti luonnonvaraisiin lintuihin:

  • Tällä hetkellä ei vaikuta todennäköiseltä, että H5N1 olisi merkittävä uhka millekään Suomen 35 uhanalaisesta lintulajista.
  • Lintuinfluenssan torjuntaan esitetyt väärät keinot (lintujen tappaminen, pesien hävittäminen, kosteikkojen kuivattaminen; kts. yllä kohta "Miten lintuinfluenssaa pitäisi torjua?") ovat linnuille ja muulle luonnolle itse tautia suurempi uhka.
  • Lintuinfluenssan torjunnan nimissä saatetaan yrittää hävittää lintuja, joista ei pidetä muista syistä. Suomessa tällaisen laittoman toiminnan kohteeksi voivat joutua ainakin valkoposkihanhi, merimetso, lokit ja varislinnut.
  • Kuitenkin ainakin yksi maailmanlaajuisesti uhanalainen lintulaji saattaa olla vaarassa pelkän taudin vuoksi: 90 % punakaulahanhen (Branta ruficollis) maailmankannasta talvehtii Romaniassa ja Bulgariassa, maissa joissa tautia on havaittu. Lisäksi Kiinan Qinghaijärvellä kuoli arviolta  5-10 % maailman tiibetinhanhista (Anser indicus) lintuinfluenssaan kesällä 2005.

 

Mitä pitäisi vielä tutkia?

Tieto lintuinfluenssasta luonnonvaraisissa linnuissa on vielä hyvin puutteellista. Lisätietoa tarvitaan mm. seuraavista asioista:

  • Kuinka luonnonvaraiset linnut saavat tartunnan?
  • Kuinka yleinen tauti on luonnonvaraisilla linnuilla?
  • Kuinka pitkä on taudin itämisaika?
  • Kuinka kauan tartunnan saaneet linnut levittävät virusta?
  • Kuinka moni tartunnan saanut lintu on oireeton, ja onko oireissa lajien tai yksilöiden välisiä eroja?
  • Kuinka pitkiä matkoja sairastuneet linnut pystyvät lentämään?

Luonnonvaraisista linnuista olisi saatava enemmän näytteitä vasta-ainetutkimuksia varten. Näytteitä pitää ottaa myös terveiltä vaikuttavista linnuista.

Jos Suomesta löytyy H5N1-virustartunnan saaneita luonnonvaraisia lintuja, on erittäin tärkeää saada yksityiskohtaista tietoa virukseen sairastuneista linnuista – sekä myös muista tautipaikalla tavatuista linnuista. Linnuista pitää pyrkiä määrittämään laji, ikä ja sukupuoli. Tiedoilla voi olla merkitystä tutkittaessa ja ennustettaessa taudin leviämistä.

Lisäksi tarvitsemme entistä parempaa tietoa muuttolintujen liikkeistä.

 

Lähteinä käytetty BirdLife Internationalin -lintuinfluenssatiedotteita (englanninkielinen)

 

Lisätietoa

Kysy lintuinfluenssasta viranomaisilta: lintuinfluenssa(at)evira.fi

Monipuolisesti tietoa: Elintarviketutkimusviraston (Evira) kysymys-vastauspalvelu.

Lintuinfluenssa ja ihmiset: Kansanterveyslaitoksen (KTL) lintuinfluenssasivut ja mahdolliset uusimmat tiedot KTL:n etusivulta.
Lintuinfluenssatutkimus ja -kartoitus Suomessa: Elintarviketutkimusvirasto (Evira).
Siipikarjatilan tautiriskien hallinta: Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry

Maailman johtavan linnustonsuojeluasiantuntijan tietopaketti (englanninkielinen): BirdLife Internationalin -lintuinfluenssasivut
Scientific Task Force on Avian Influenza and Wild Birds -työryhmän: AIWEb-sivusto
Maailman terveysjärjestön sivut (englanninkielinen): WHO:n Avian Influenza -sivut