BirdLife Suomi - Suojelu - Suojelusanastoa

Aarniometsä eli luonnontilainen vanha metsä = Metsä, jonka rakenteeseen ihminen ei ole vaikuttanut ollenkaan tai hyvin vähän.
Aihki = Ikivanha, suurikokoinen mänty. Usein selviytynyt elossa metsäpaloista, jolloin sen juurella on nähtävissä palokoro, palon jättämä "ruhje". Aihkien esiintyminen on yksi luonnontilaisen metsän varmimpia indikaattoreita. Kuoltuaan männyistä kehittyy keloja.
Alue-ekologinen suunnittelu = Valtion mailla Metsähallituksen harjoittama maankäytön suunnittelujärjestelmä, jonka tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen talousmetsäalueilla.
ATF, Agricultural Task Force = BirdLife Internationalin Euroopan maatalousasioita (erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa, CAP) käsittelevä työryhmä, jossa on edustettuna maatalousasiantuntijoita useista BirdLife-partnereista.
Avainbiotooppi = Yleisnimike eräille monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeille elinympäristöille (esim. lehdot, korvet, letot, pienvedet), joita pyritään säästämään metsätalouden yhteydessä.
Bernin sopimus = Sopimus, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan luonnonvaraiset kasvit ja eläimet sekä niiden elinympäristöt. Linnuston kannalta tärkeää on erityisesti muuttolintujen levähdysalueiden suojelu. Biodiversiteetti eli elollisen luonnon monimuotoisuus Elollisen luonnon kaikki vaihtelu yksilöiden geeneistä lajeihin ja näiden muodostamiin eliöyhteisöihin. Usein monimuotoisuuteen katsotaan sisältyvän myös geodiversiteetti eli geologisiin luonnonmuodostelmiin sisältyvä vaihtelu.
Biodynaaminen viljely = Perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, kuten luomuviljely, mutta lisäksi käytetään biodynaamisia ruiskutteita eli preparaatteja. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Osa biodynaamisen tuotannon ehdoista perustuu Rudolf Steinerin antroposofiaan. Biodynaamisten tuotteiden tuotemerkki on Demeter.
Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus = (Convention on Biological Diversity, CBD). Sopimus allekirjoitettiin 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin (UNCED) yhteydessä Rio de Janeirossa. Suomen osalta yleissopimus tuli voimaan 25 päivänä lokakuuta 1994. Yleissopimuksen tavoitteena on biologisen monimuotoisuuden eli maapallon eläin- ja kasvilajien sekä niiden sisältämien perintötekijöiden suojelu ja kestävä käyttö sekä perintöaineksen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Sopimuksesta käytetään myös nimityksiä Rion sopimus ja biodiversiteettisopimus.
Biosfäärialue (MAB-alue) = UNESCO:n ohjelmaan ihminen ja biosfääri (Man and the Biosphere programme) kuuluva biosfäärialue.
Biotooppi = Elinympäristö, jossa tärkeimmät ympäristötekijät ovat samankaltaisia.
Bonnin sopimus = Sopimus muuttavien luonnonvaraisten eläinten (kuten linnut, nisäkkäät, kalat ja selkärangattomat) suojelusta. Muuttavien lajien suojelu vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja muuttavien lajien elinympäristöjen säilyttämistä koko muuttoreitin varrella.
Boreaalinen luonnonmetsä = EU:n luontodirektiiviin sisältyvä priorisoitu eli ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi, jonka suojelusta Suomella ja Ruotsilla on erityisvastuu. Käsite kattaa käytännössä luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät, tuoreet metsäpaloalueet sekä paloalueille kehittyneet nuoremmat puustot. Luontotyypin määritelmään sisältyy myöskin ennallistava näkökulma, joten eroa luonnontilaistuvien hoitometsien ja luonnontilaisen kaltaisten metsien välillä on vaikea tehdä.
Boreaalinen eli pohjoinen havumetsävyöhyke = Tunnetaan myös nimellä taiga. Jaetaan Suomessa esiintyvien vyöhykkeiden mukaisesti etelästä pohjoiseen mentäessä edelleen hemi-, etelä-, keski- sekä pohjoisboreaaliseen metsävyöhykkeeseen.
EABC, Eurogroup Against Bird Crime = Euroopan BirdLife-järjestöjen ja muiden suojeluorganisaatioiden yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on vähentää lintuihin kohdistuvia rikoksia (mm. munien keruuta ja rauhoitettujen lajien tappamista) ja koordinoida alan ihmisten välistä tiedonkulkua.
EAKR, Euroopan aluekehitys -rahasto = EU:n rahoitusväline, joka edistää ympäristönsuojeluun liittyvää tuotannollista toimintaa palvelevien välineiden ja rakenteiden rahoitusta (maaseutumatkailuhankkeet, käsityötuotanto, elinympäristöjen ennallistaminen, opastuskeskukset jne.)
EARDF (the European Rural Development Fund) = Rahoittaa ja säätelee EU:n maaseudun kehittämispolitiikkaa ohjelmakaudella 2007-2013.
EEB = Monien eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen kattojärjestö (The European Environment Bureau). Perustettu vuonna 1974. Järjestön tavoitteena on edistää kestävän kehityksen toteutumista Euroopassa. Tällä hetkellä EEB:llä on 130 jäsenjärjestöä 24 eri maassa. EEB toimii yhteytenä jäsenjärjestöjensä ja Brysselin byrokratian välillä.
Endeeminen lintualue (EBA) = Endeeminen lintualue (Endemic Bird Area, EBA) on alue, jossa tavataan kaksi tai useampia suppean levinneisyyden lajia. EBA-alueita ei ole Suomessa.
ENGO = Environmental non-governmental organisation, ympäristöjärjestö.
Ennallistaminen = Luonnontilaltaan muuttuneen alueen, kuten käsitellyn metsän tai ojitetun suon, palauttaminen eri toimenpitein kohti luonnon- tai sen kaltaista tilaa.
Faunistinen katsaus = Linnut-vuosikirjassa julkaistava katsaus, jossa käsitellään Suomessa harvalukuisten pesimä- ja läpimuuttavien lintulajien esiintymistä.
FINIBA, - Suomen tärkeät lintualueet (Finnish Important Bird Areas FINIBA) = BirdLife Suomen ja ympäristöhallinnon yhteishanke, jossa kartoitettiin lähes kaikki maamme tärkeät lintualueet. Tavoitteena on säilyttää ne linnustolle soveliaina elinalueina sekä seurata niillä linnuston ja elinympäristön muutoksia. Suomen tärkeistä lintualueista on ilmestynyt kirja vuonna 2002.
FTF, Forest Task Force = BirdLife Internationalin Euroopan metsäasioita käsittelevä työryhmä, jossa on edustettuna metsäasiantuntijoita useista BirdLife-partnereista.
Habitaatti = Paikka, jossa eliö elää ja jonka se vaatii elinympäristökseen. Habitaattia luonnehditaan usein vallitsevien biologisten tai fysikaalisten ominaisuuksien mukaan.
Helsingin sopimus = Itämeren suojelusopimus. Tärkein tavoite on estää Itämeren saastuminen. HELCOM on suositellut meriympäristön suojeluun tähtäävien suojelualueiden perustamista. Tähän kuuluvat ruokailevien, talvehtivien ja lepäilevien merilintujen kerääntymisalueet.
Hoitometsä = Metsätaloudellisesti käsitelty metsä. Puusto on yleensä tasaikäistä ja mahdollisesti yksilajista. Hoitometsien lahopuumäärä on yleensä hyvin alhainen.
IBA, Important Bird Areas = BirdLife Internationalin maailmanlaajuinen hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. Tähän menessä on kartoitettu jo 5000 kansainvälisesti tärkeää aluetta, joista 96 on Suomessa. Suomen ja Euroopan IBA kohteet esittelevä Important Bird Areas in Europe kirja ilmestyi maaliskuussa 2000.
IEEP = Institute for European Environmental Policy, Isossa-Britanniassa toimiva riippumaton instituutti, joka tekee ympäristöpolitiikan tutkimusta, tiedottaa ja antaa neuvoja mm. EU:n komissiolle ja parlamentille.
IP-tuotanto = Integroitu peltokasvituotanto pyrkii yhdistämään tuotantopanosten (mm. lannoitteet, torjunta-aineet, polttoaineet) käytön ja luontaisten tuotantoresurssien hyödyntämisen siten, että kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat. Tuotannossa voidaan käyttää kemiallisia lannoitteita ja torjunta- aineita, mutta niiden käyttöä supistetaan harkiten. Toisaalta peltoympäristön luontaisia säätelymekanismeja ja monimuotoisuutta edistetään aktiivisin toimin. IP-tuotanto noudattaa pitkälti ympäristötuen ehtoja. Sitä harjoitetaan elintarviketeollisuuden sopimusviljelyksillä 4 000 hehtaarin alalla.
Jatkuva kasvatus = Metsän hoitomalli, jossa metsiä kasvatetaan erirakenteisina ja eri-ikäisinä. Hakkuissa poistetaan yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä, joiden tilalle uudistuu uusia puita. Tavoitteena on matkia sellaisen metsän luontaista kehitystä, jossa ei esiinny laaja-alaisia häiriöitä kuten voimakkaita metsäpaloja. Jatkuva kasvatus takaa avohakkuisiin ja alaharvennuksiin perustuvaa perusmetsätaloutta paremmin esimerkiksi metsäisyyden ja maisema-arvojen säilymisen, mutta ei takaa esimerkiksi lahopuulajien menestymistä.
JÄMYRÄ, Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä = Ryhmän tavoite on tukea ympäristöystävällistä maataloutta, muun muassa edistämällä maataloustukien ympäristöpainotteisuutta ja valistamalla viljelijöitä monipuolisen maatalousluonnon merkityksestä ja sen menestymisen edellytyksistä. Ryhmään kuluvat BirdLife Suomi, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Metsästäjäin keskusjärjestö (MKJ), Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) ja WWF Suomi.
Jättöpuu = Hakkuualueelle hakkuiden yhteydessä (yleensä pystyyn) jätetty puu.
Kansallinen metsäohjelma = Suomen metsienkäytön kehittämisohjelma 2000-2010. Ohjelma pyrkii lisäämään metsätalouden tukia sekä metsätalouden harjoittamisen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Ohjelman tasapainoisuudesta kiistellään metsäalan toimijoiden ja ekologian asiantuntijoiden kesken.
KEMERA-tuki = Kestävän metsätalouden rahoitustuki
Kestävän metsätalouden rahoitustuki = Valtion rahoitustuki yksityiselle metsätaloudelle. Varoja myönnetään muun muassa siemen- ja puuistutuksiin, taimikonhoitoon, metsien ojitukseen sekä metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Tuki on 2000-luvun alussa ollut noin 60 miljoonaa euroa, kun samanaikaisesti metsäluonnon hoidon edistämisen tuki on noin neljä miljoonaa.
Kohdevastaava = Lintujen suojelusta kiinnostunut ihminen, joka seuraa itselleen tärkeätä lintupaikkaa ja pyrkii muun muassa erilaisiin hankkeisiin vaikuttamalla siihen, että lintupaikka voi hyvin ja säilyy myös jälkipolville.
KMO = Kansallinen metsäohjelma 2000-2010.
Kulo = Luonnonilmiön, yleensä salaman, aiheuttama metsäpalo. Monet eliöt ovat erikoistuneet elämään kulojen jälkeisessä metsämaisemassa. Ihminen pyrkii nykyaikana estämään metsäpaloja, mutta hallittua metsän polttamista tulisi käyttää nykyistä laajemmin metsien luonnonhoidossa.
Kurkityöryhmä = BirdLife Suomen työryhmä, joka koordinoi kurjen tutkimusta ja suojelua Suomessa.
Lahopuu = Monenlainen ja eriasteisesti lahonnut lahopuu on elinehto arvioiden mukaan jopa 5 000 metsälajille Suomessa. Lahopuuta käytetään usein synonyyminä kuolleelle puulle. Tämä sisältää esimerkiksi kelot, jotka eivät välttämättä ole lahonneita.
Lajikortti = Tietokortti, jossa esitellään tietty laji ja kuinka sen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa. BirdLife Suomi on tuottanut lajikortteja vähentyneistä maatalousympäristön linnuista.
Lajisuojelusuunnitelma = Tietyn lajin tulevaisuuden turvaamiseksi tehty suunnitelma, jossa on tarkastelu lajin tulevaisuuden uhkatekijöitä sekä esitetty ratkaisuja lajin hyvinvoinnin varmistamiseksi.
LIFE-Luonto = EU:n rahoitusväline, jonka avulla rahoitetaan luontyyppien ja lajien suojelu- ja kunnostushankkeita Natura 2000 -alueilla.
LIFE-Ympäristö = EU:n rahoitusväline, jonka avulla rahoitetaan ympäristön parannustoimenpiteitä (teollisuuden ja metsätalouden ympäristövaikutusten vähentäminen).
Lintudirektiivi = Lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin yleisenä tavoitteena on luonnonvaraisten lintulajien suojelu, hoitaminen ja sääntely. Luonnonvaraisia lintulajeja pesii Euroopan yhteisön alueella yli 400. Lintudirektiivin tärkeimmät suojeluvelvoitteet liittyvät sen liitteen I mukaisiin erityistä suojelua edellyttäviin lintulajeihin, kosteikkoalueiden suojeluun ja ylipäätään kaikkien lintulajien elinympäristöjen suojeluun.
Lintudirektiivin I liite = tässä liitteessä mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Liitteessä on listattu lajit, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon tai jotka ovat herkkiä tietyille muutoksille niiden elinympäristössä tai joita pidetään harvinaisina niiden pienen kannan tai alueellisesti suppean levinneisyyden takia. Suomessa tavataan säännöllisesti 59 I liitteen lajia.
Luonnonhoito = Luonnonhoidolla pyritään toistuvilla käsittelyillä säilyttämään elinympäristö tietyn tyyppisenä. Luonnonhoitoa käytetään mm. perinnebiotooppien ja paisterinteiden hoidossa sekä jossakin määrin lehtojen liiallisen kuusikoitumisen estämisessä.
Luomuviljely, Luonnonmukainen viljely = Kestävän kehityksen periaatteiden mukaista maataloutta, jossa korostetaan ravinteiden ja muiden uusiutumattomien luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Luomutuotteita saa myydä vain luomuvalvontajärjestelmään kuuluva tuottaja.
Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen metsä = Luonnontilaisella metsällä tarkoitetaan metsää, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut - tällaisia metsiä on vain Pohjois-Suomessa. Luonnontilaisen kaltaisessa metsässä on useita luonnontilaisen kaltaisen metsän piirteitä, mutta ihmistoiminnan vaikutus on joko suoraan tai välillisesti näkyvissä; esimerkiksi lahopuumäärä saattaa olla vähäisempi kuin täysin koskemattomilla alueilla. Täysin luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen metsä voivat olla luonnonsuojelullisesti yhtä arvokkaita.
Luonnontilaistuva hoitometsä = Syystä tai toisesta metsätalouden ulkopuolelle jäänyt talousmetsä, johon on alkanut muodostua lahopuuta. Järeitä tai pitkään lahonneita puita niissä ei yleensä ole läheskään yhtä runsaasti kuin luonnonmetsissä. Luonnontilaistuva metsä voi olla merkittävä monille vanhojen metsien lajeille, joskaan kaikkein vaativimmat ja uhanalaisimmat eivät niissä yleensä selviydykään.
Luontodirektiivi = vuonna 1992 EU:n jäsenvaltioiden hyväksymä direktiivi, jonka tarkoituksena on säilyttää yhteisön luontoperintö. Natura 2000- verkoston luominen perustuu tähän direktiiviin sekä lintudirektiiviin.
Luontotyyppi = maa- ja vesialue, jota luonnehtii tietyt maantieteelliset, elottomat ja elolliset ominaisuudet.
Lähde-nielu dynamiikka = Tilanne, jossa suuri tai elinympäristönä erityisen hyvä alue (lähde) ylläpitää jonkin lajin vakaata kantaa. Lähdealue tuottaa enemmän yksilöitä kuin sillä pystyy elämään. Osa yksilöistä siirtyy pienemmille tai huonommille elinympäristölaikuille, jotka eivät yksinään pystyisi elättämään lajia kuin lyhytaikaisesti (nielut). Tyypillinen esimerkki on lähteenä toimiva suuri luonnontilainen metsäalue, jota ympäröivät nieluina toimivat avainbiotooppilaikut. Avainbiotooppien lajistoa seuraamalla voi syntyä virheellinen vaikutelma lajin menestymisen edellytyksistä.
Maapuu = Maahan kaatunut, hiljalleen lahoava puu, joka yhdessä pystyyn kuolleiden puiden kanssa muodostaa metsän lahopuuston.
Metso-toimikunta = Valtioneuvoston asettama etujärjestötyöryhmä, joka pohti Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan sekä Lapin läänin lounaisosan metsien suojelun ratkaisuja joulukuusta 2000 kesäkuuhun 2002.
Metsälaki = Metsänkäyttöä ja -hoitoa säätelevä laki. Metsälaissa säädetään muun muassa hakkuista, tuholaistorjunnasta sekä hakkuiden yhteydessä säästettävistä arvokkaista elinympäristöistä.
Metsämanner = Mahdollisimman yhtenäinen, mieluiten yli 50 neliökilometrin laajuinen metsävaltainen alue, joka pyritään säilyttämään pirstovan maankäytön ulkopuolella ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Metsämantereet tarjoavat elinmahdollisuuksia mm. suurpedoille ja kanalinnuille. Lisäksi niihin on usein perusteltua keskittää myös varsinaisia metsiensuojelutoimia.
Metsäsertifiointi = Vapaaehtoinen järjestelmä, jossa omistaja sitoutuu noudattamaan tiettyjä ekologisia ja sosiaalisia vaatimuksia harjoittaessaan metsätaloutta. Vastineeksi hän saa sertifikaatin eli todistuksen metsänhoidon tasosta. Sertifiointijärjestelmiä on useita, ja eri järjestelmien pätevyydestä kiistellään.
Metsänsuojelualue = Suomessa luonnonsuojelukohde, jossa hakkuut ja muut metsätaloustoimet ovat kokonaan kiellettyjä tai sallittuja ainoastaan luonnonhoitosyistä.
Metsätalouden ympäristötuki (Metsätalouden luonnonhoidon rahoitus) = Metsälain mukainen korvaus metsänomistajalle, jolle koituu "vähäistä suurempi haitta" metsälaissa mainitun erityisen tärkeän elinympäristön (avainbiotoopin) säästämisestä. Metsälain mukaan korvausta voidaan periaatteessa maksaa myös muista toimenpiteistä, missä metsien hoidossa ja käytössä otetaan luonnon monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä laajemmin. Tämä edellyttäisi tuen huomattavaa nostoa ja uusia ohjeita, koska tällä hetkellä metsäkeskukset ovat haluttomia laajentamaan tuen käyttöä.
Metsätalousmaa = Metsätalouskäytössä olevan maan yhteiskäsite - jaetaan edelleen metsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan metsän puuntuottavuuden mukaan. Metsämaa kykenee määritelmän mukaan tuottamaan yhden kuutiometrin puuta hehtaaria kohti vuodessa, kitumaa 0,1-1 kuutiometriä. Joutomaa on puutonta tai lähes puutonta aluetta, jonka puuntuotto on vieläkin heikompi.
Metsäverotus = Vuodesta 2006 alkaen metsää verotetaan Suomessa puun myyntitulojen mukaan, kun aiemmin metsää on verotettu pinta-alan mukaan.
Metsähanhiprojekti = BirdLife Suomen projekti, jonka tavoitteena on paikata metsähanhen esiintymistiedoissa olevia aukkoja.
Metsähanhityöryhmä = BirdLife Suomen perustama työtyhmä, joka koordinoi metsähanhen tutkimusta Suomessa. Työryhmän tavoitteena on turvata metsähanhen suotuisa suojelutaso pitkällä aikavälillä ja siinä on laaja hallinnon, metsästäjien ja lintuyhdistysten edustus.
NATURA 2000 -verkosto = Euroopan Unionin luontodirektiivin (neuvoston direktiivi 92/43/ETY) mukainen suojelualueverkosto, jonka tavoitteena on turvata riittävä määrä kaikista Unioinin alueella esiintyvistä luonnollisista elinympäristöistä ja niiden eliölajeista. Tämän verkoston avulla, joka koostuu alueista, joilla on luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä, on varmistettava kyseisten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suotuisan suojelutason säilyttäminen ja tarvittaessa ennalleen saattaminen niiden luontaisella levinneisyysalueella. Lisäksi Natura 2000 -verkostoon kuuluvat myös jäsenmaiden neuvoston direktiivin luonnonvaraisten lintujen suojelusta (neuvoston direktiivi 79/409/ETY), ns. lintudirektiivin, säännösten mukaisesti luokittelemat erityiset suojelualueet. EU myöntää tukea Natura-alueiden perustamiseen ja hoitoon.
NGO = Non-governmental organisation, kansalaisjärjestö.
Perinnebiotooppi = Pääosin niitto- ja laiduntalouden muovaamia luontotyyppejä. Näitä ovat erilaiset niityt, lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet, nummet ja kaskimetsät.
Primäärisukkessiometsä = Maankohoamisen rannikolla synnyttämä kansainvälisesti harvinainen luontotyyppi, joka on luokiteltu Euroopan Unionin ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin.
Rauhoitettu lintulaji = lainsäädännöllisesti linnut voidaan jakaa riistalinnuiksi, rauhoitetuiksi lintulajeiksi sekä rauhoittamattomiksi lintulajeiksi. Rauhoitettua lajia ei saa tappaa, metsästää, pitää hallussa, häiritä, täyttää tms. Tietyin ehdoin saa tappaa myös rauhoitetun lintulajiyksilön, esimerkiksi tieteellistä tutkimusta varten. Rauhoitetun linnun tappaminen vaatii kuitenkin luvan ympäristöhallinnolta. Rauhoitettuihin lajeihin sovelletaan luonnonsuojelulakia.
Rauhoittamaton lintulaji = alueen omistajalla on oikeus tappaa tai pyydystää rauhoittamaton eläinlaji muulloin kuin pesimäaikana (linnut). Rauhoittamattomiin lintulajeihin sovelletaan metsästyslakia ja -asetusta huomioiden myös luonnonsuojelulain pykälät.
Reunavaikutus = Ympäröivän alueen ympäristötekijöiden ja eliöstön vaikutus metsäluontoon metsän reunassa. Reunavaikutus on lisääntynyt voimakkaasti metsäalueiden pirstoutuessa hakkuiden, metsäteiden, voimajohtojen ja muun ihmistoiminnan seurauksena. Reunavaikutus on haitallinen osalle metsälajeista. Reunavyöhyke sallii esimerkiksi eräiden petoeläinten tunkeutua alueille, joista ne muuten puuttuisivat. Reunavyöhyke muuttaa myös metsän pienilmastoa jopa 100 metrin säteellä.
Riistalaidun = Riistalaitumen tarkoitus on turvata eläinten ravinnon saanti kasvukaudesta seuraavaan kevääseen asti. Riistalaitumelta ei korjata lainkaan satoa vaan sato jätetään ravinnoksi riistaeläimille. Eläimet voivat hyödyntää muun muassa kevätviljoja, syysviljan oraita, rehukaalia ja -rapsia, auringonkukkia sekä öljykasveja. Sopivimmat ravintokasvit vaihtelevat riistaeläinlajin mukaan. Kesantopellolle voi perustaa riistalaitumen ympäristötuen ehtojen puitteissa.
Riistalintu = Metsästettävä lintulaji - metsästettävät lintulajit ja niitä koskevat säädökset on mainittu metsästyslainsäädännössä. Metsästettäviä lintulajeja saa metsästää pesimäaikojen ulkopuolella metsästysasetuksen ja riistanhoitopiirien päättämällä tavalla. Suomessa on 26 riistalintulajia.
SCI-alue = Luontodirektiivin velvoitteiden perusteella Natura 2000 - verkostoon valittu alue (Sites of Community Importance). Nämä alueet nimetään lopullisessa prosessissa SAC-alueiksi eli ns. erityisten suojelutoimien alueiksi.
SPA-alue = erityinen suojelualue - jäsenvaltioiden on osoitettava lintudirektiivin mukaan erityisiksi suojelualueiksi lintudirektiivin I liitteen lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet. Nämä alueet liitetään tai on liitetty Natura 2000 -verkostoon.
SPEC = Euroopan uhanalaisuusstatus. BirdLife Internationalin luokittelu Euroopan lintujen uhanalaisuudesta. SPEC 1 = Euroopassa tavattava maailmanlaajuisesti uhanalainen laji, SPEC 2 = Eurooppaan keskittynyt laji, jonka suojelun taso on Euroopassa epäsuotuisa, SPEC 3 = Ei Eurooppaan keskittynyt laji, jonka suojelun taso on Euroopassa epäsuotuisa, SPEC 4 = Eurooppaan keskittynyt laji, jonka suojelun taso on suotuisa, NON SPEC = Ei Eurooppaan keskittynyt laji, jonka suojelun taso on Euroopassa suotuisa.
Suojakaista = Pellon purojen ja muiden vesistöjen varsille perustettava, vähintään keskimäärin kolmen metrin levyinen kaista, jonka tulee olla monivuotisen kasvillisuuden peittämä. Kaistalla ei käytetä lannoitteita tai torjunta-aineita. Suojakaista edistävät luonnon monimuotoisuutta lisäämällä luonnonvaraisten kasvien ja eläinten elintilaa peltoympäristössä.
Suojavyöhyke = Peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettu vähintään 15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Hoidetaan esimerkiksi niittämällä tai laiduntamalla. Estää maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista pelloilta sekä vähentää vesien rehevöitymistä ja ojien ja rantojen ruoppaustarvetta. Suojavyöhykkeet edistävät luonnon monimuotoisuutta lisäämällä luonnonvaraisten kasvien ja eläinten elintilaa peltoympäristössä.
Suotuisa suojelun taso = Euroopan Unionin luontodirektiivissä määritelty luontotyyppien ja lajien suojelun tavoitetaso, joka tulee säilyttää Natura 2000 -verkoston sekä muiden kansallisten toimenpiteiden avulla. Tavoite sisältää itsessään arvokkaiden kohteiden suojeluvelvoitteen ohella myöskin ennallistavan näkökulman eli suojelutaso on palautettava suotuisaksi tarvittaessa ennallistavien toimien avulla. Luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain määritelmät suojelun suotuisalle tasolle eroavat jossakin määrin toisistaan.
Talousmetsä = Metsämaata, joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen eikä suojeluun tai virkistyskäyttöön. Yli 95 prosenttia Lapin etelänpuoleisista metsistä on talousmetsiä.
UHEX = Uhanalaisuusluokittelu/punainen kirja - eliöiden, myös lintujen uhanalaisuusluokittelu perustuu usein Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeistukseen. Uhanalaiset lajit jaetaan luokkiin sen perusteella, miten nopeasti niiden arvioidaan häviävän, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä. Luokat ovat Äärimmäisen Uhanalainen, Erittäin Uhanalainen ja Vaarantunut. Lisäksi määritellään Silmälläpidettävät sekä alueellisesti uhanalaisia lajeja; jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Etelä-Suomessa harvinaistuneet metsälajit, jotka vielä menestyvät pohjoisempana.
Vanhametsä = Metsä, jonka keski-ikä on selvästi yli normaalin talousmetsän uudistushakkuuiän. Kuusella ja männyllä uudistushakkuuikä on noin 100 vuotta, koivulla 70. Myös kutsumanimi luonnontilaiselle tai sen kaltaiselle metsälle, mutta vanha metsä voi olla mitä tahansa täysin luonnontilaisen ja tavanomaisen talousmetsän väliltä.
Vesipolitiikan puitedirektiivi = Direktiivin (2000/60/EY) keskeinen tavoite on saavuttaa kaikkien vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Direktiivin keskeistä sisältöä ovat kaikkien vesien (joet, järvet, rannikko- ja pohjavedet) suojelu, tavoite yhteistyö valtioiden ja kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa, eri sidosryhmien aktiivinen osallistuminen vesivarojen hoitoon, veden hinnoittelupolitiikan edellyttäminen ja sen varmistaminen että pilaaja maksaa sekä ympäristön etujen ja siitä riippuvaisten tahojen etujen välisen tasapainon löytäminen.
Viljelykierto = Samalla pellolla vaihtuu viljeltävä kasvi peräkkäisinä vuosina. Hyvä viljelykierto sisältää nurmia, viljoja ja juurikasveja. Luomutuotannossa viljelykierto on keskeinen menetelmä maan ravinteisuuden ja rakenteen ylläpitäjänä.
Virkistysmetsä = Maakunta-, yleis- ja asemaakaavoissa virkistys- ja retkeilykäyttöön kaavamerkinnöillä VR, VL tai V varattuja virkistysmetsiä. Alueiden maankäyttöä ohjataan kaavamääräyksien avulla. Useimmilla alueilla harjoitetaan eriasteista metsänkäsittelyä.
YVA, Ympäristövaikutusten arviointimenettely = Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella silloin, kun hanke aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Menettelyn tavoitteena on myös lisätä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun.