Havainnointitehotiedon avulla voidaan arvioida esitettyjen lintutietojen luotettavuutta ja tarkkuutta. Ilmoitettu havainnointiteho on suuntaa-antava. Havainnoitsijoiden väliset erot ovat vaikuttaneet ilmoitettuihin havainnointitehotietoihin.

Valtaosa alueista on laskettu asianmukaisia laskentamenetelmiä käyttäen, mutta joillakin alueilla havainnot on tehty tavanomaisen retkeilyn ohessa. Osasta alueita havainnointitehotietoja ei ole ilmoitettu.

Luokitus: Havainnointiteho on

• 3 = erinomainen
• 2 = hyvä
• 1 = tyydyttävä
• 0 = puutteellinen

Havainnointiteholtaan puutteellisiin tietoihin on syytä suhtautua varauksella, sillä tiedot saattavat poiketa huomattavastikin todellisesta. Myös tyydyttävästi selvitetyillä alueilla todellinen pari-tai yksilömäärä voi poiketa ylös-tai alaspäin selvästi. Hyvin puutteellisesti tunnettuja alueita ei FINIBA-alueiden joukossa ole. Hyvän havainnointitehon alueilla lintutietoja voidaan pitää luotettavina, ja erinomaisen havainnointitehon alueilla tiedot ovat hyvin tarkkoja ja luotettavia.

Suurin osa havainnointitehotiedoista on saatu suoraan lomaketiedoista. Lomakkeilla havainnointiteho on ilmoitettu samanlaisella asteikolla. Silloin kun on käytetty jotakin varsinaisista laskentamenetelmistä (joilla on omat, kyseisestä asteikosta poikkeavat merkintänsä lomakkeilla), havainnointitehon määrittelyssä on käytetty tietoja menetelmästä, laskentakertojen lukumäärästä, alueen pinta-alasta ja biotoopista. Esimerkiksi kolmen kiertolaskennan perusteella saadut tiedot on arvioitu havainnointiteholtaan luokkaan 2 (havainnointiteho 'hyvä'). Vastaavasti linjalaskentatehon ollessa 0,1 havainnointiteho on arvioitu puutteelliseksi (luokka 0), kun taas linjalaskentateholla 5,67 havainnointiteho on luokiteltu tyydyttäväksi (luokka 1). Mikäli havainnointiteho on ilmoitettu lomakkeella erikseen pesimälinnuille ja muutonaikaisilla kerääntymille, on lopullisessa havainnointitehon luokituksessa otettu huomioon, minkä lajien perusteella alue on valittu FINIBA- alueeksi. Jos esimerkiksi alue on valittu pesimälajien perusteella FINIBA- alueeksi ja lomakkeella on ilmoitettu havainnointitehoksi pesimälinnuston osalta 2 ja muuttolinnuston osalta 0, niin lopulliseksi havainnointitehon luokkana on esitetty 2.

Rajaustarkkuustieto ilmaisee, kuinka tarkasti rajaus vastaa maaston muotoja tai olemassa olevien suojelualue-ja suojeluohjelma-alueiden rajauksia. Ilmoitettu rajaustarkkuus on suuntaa-antava. Mitään täsmällistä, laskennallista arvoa rajaustarkkuudella ei ole.

Kunkin alueen rajaustarkkuudeksi on ilmoitettu alueen keskimääräinen rajaustarkkuus. Pieni osa rajauksesta voi siten olla tarkempi tai epätarkempi kuin esitetty tarkkuus.

Rajaustarkkuus on

1. = tarkka
   • rajaus on tehty tarkasti maasto-ja lintuhavaintotietojen perusteella peruskartalle tai se noudattaa täsmällisesti olemassa olevaa Natura-, suojelu-tai suojeluohjelma-alueen rajausta. Tiedot linnuston jakaantumisesta alueella ovat yleensä tarkat.
2. = melko tarkka
   • rajaus on tehty melko tarkasti, yleensä peruskartalle. Rajaus ei ole tavallisesti aivan täsmällinen reunaosiltaan ja se voi sisältää osia, joissa kriteerilajistoa ei esiinny. Tiedot linnuston jakaantumisesta alueen sisällä ovat yleensä puutteelliset.
3. = epätarkka
   • rajaus on yleensä karkea, suurimittakaavaiselle kartalle tehty hahmotelma. Rajaus on yleensä reunoiltaan hyvin epätäsmällinen ja voi sisältää laajempiakin alueita, joissa ei kriteerilajeja esiinny. Tietoja linnuston jakaantumisesta alueen sisällä ei yleensä ole.

   Aluekohtaisissa listoissa ajankohdissa mainittu atl tarkoittaa kerääntymisatlasta varten lintulehdistä kerättyä muuttolintuaineistoa. Kyseessä voi siis olla niin kevät, syksy kuin talvikerääntymiäkin.

   Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden eli IBA-alueiden rajaukset poikkeavat joillakin alueilla kansallisesti tärkeiden FINIBA-alueiden rajauksesta. Tämä johtuu siitä, että kyseisiin aluejoukkoihin alueet on valittu eri perustein. IBA- kriteerein on ollut perusteltua valita joissakin tapauksissa pienempi alue kuin FINIBA-kriteerein ja päin vastoin.