Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA) - Ajankohtaista

BirdLifen tärkein hanke, IBA, on päässyt 2000-luvun maastotöiden osalta maaliin. Vuosina 2007-2010 vapaaehtoiset laskivat Pohjois-Suomen IBA-alueilla maalintujen selvittämiseksi linjoja 417 kpl, yhteensä 2247 laskentakilometrillä (pois lukien säiden vuoksi epäonnistuneet linjat). Lisäksi yhteistyökumppaneiden linjoja on IBA-alueilla laskettu vuosina 2002-2009 1664 km, pääosin Metsähallituksen toimesta. Erämaamaisilla alueilla tarkistettiin myös noin 300 järveä ja lampea vesilinnuston selvittämiseksi.

Etelä-Suomen saaristossa, metsissä ja kosteikoilla BirdLife ja sen alueelliset yhdistykset organisoivat kartoituslaskentoja 29 ja levähtäjälaskentoja 19 IBA-alueella. Noin 15 IBA-alueen tuoreimmat linnustotiedot ovat peräisin pelkästään yhteistyökumppaneilta, pääosin Metsähallitukselta ja ELY-keskuksilta. BirdLifen laskentoihin osallistui noin 250 vapaaehtoista.

Kaikista IBA-alueista voidaan katsoa olevan nyt tyydyttävät linnustotiedot, ainakin arvolajeja silmällä pitäen. Useiden laajojen, erämaamaisten alueiden linnusto voidaan katsoa tulleen selvitetyksi hyvin ensimmäistä kertaa kautta aikojen.

Alkuvuodesta 2011 on luvassa hankkeen tuloksia jalostetummassa muodossa. Vuodesta 2011 alkaen IBA-alueiden linnustoa on tarkoitus seurata suunnitelmallisesti niin, että kullakin kohteella tehdään kattavat laskennat 5-10 vuoden välein. Laskentoja jaksotetaan niin, että joka vuonna lasketaan osa IBA-alueista.

Suomen suurin kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA) käsittää Lemmenjoen kansallispuiston sekä Hammastunturin ja Puljun erämaat. Kesällä 2009 siellä seikkaili 11 retkikuntaa selvittämässä alueen linnustoa. Tutkittavaa riitti, sillä alue käsittää 5000 neliökilometriä eli lääniä eteläisen maakunnan verran. Maalintuja selvitettiin perinteisesti linjalaskennoin (112 linjalaskentaa), ja lisäksi tarkistettiin noin 20 % alueen 1500 järvestä ja lammesta.

Lemmenjoen–Hammastunturin seutu on suurelta osin tyypillistä Metsä-Lapin mäntyvaltaista kangasta. Kuusimetsää rautiaisineen esiintyy lähinnä seudun eteläreunoilla. Aapasuot painottuvat alueen etelälaidoille ja kansallispuiston keskiosiin. Seutu on enimmäkseen alankoa noin 100–300 metrin korkeudessa. Tunturit ovat matalia, ja paljakkalajisto jopa niukempi kuin Saariselän tuntureilla. Tunturi-Lapin tyypillinen lajisto esiintyy pääasiallisesti alueen länsilaidasssa (esim. alli, lapinsirkku, tunturikihu ja punakuiri).

Alueen vahvuuksia ovat pohjoisen taigan tyyppilajien runsaus (kuukkeli, lapintiainen, taviokuurna, mustalintu). Aapasoiden linnuista jänkäsirriäinen on hyvin edustettuna. Myyräkadon vuoksi petolinnuista yleisin oli yleisesti lintuja saalistava ampuhaukka. Vesilinnuista runsaimpia olivat mustalintu (yli 400 paria), telkkä, tukkasotka, tavi, haapana ja pilkkasiipi. Jouhisorsia tavattiin vain yksi. Vuoden pohjoisin sinipyrstö säväytti erästä yksinäistä linjalaskijaa. Harvinaistunut lapinuunilintu löydettiin vain Ivalojoen varrelta. Eteläisen lajiston kavalkadi oli kuitenkin silmäänpistävä: laskennoissa tavattiin mm. sirittäjä, nuolihaukka, lehtokurppa ja mustarastas. Levinneisyytensä aivan pohjoisreunalla tavattiin täällä mm. palokärki, metsäkirvinen, kurki ja teeri.

Ennen IBA-hanketta vain 32 96:sta Suomen myöhemmästä IBA-kohteesta oli aluetta turvaavan lain piirissä. IBA-hanke on nostanut selvästi tätä osuutta. Paras mittari hankkeen menestykselle lienee lintudirektiiviin perustuvien Naturan linnustonsuojelualueiden (SPAt) määrä. IBA-verkoston vahvistamisen yhteydessä vuonna 2000 täysin suojelemattomia alueita oli 27. Vuoden 2008 alussa vastaava luku oli 11. Yksittäisten IBA-kohteiden suojeluaste vaihtelee kuitenkin 0–100 % välillä.

Edellä mainituista 11 IBA-alueesta seitsemän kuuluu sentään osittain tai kokonaan Natura-verkostoon luontodirektiiviin perustuvan luontotyyppinsä puolesta (SCI-alueita). Kaiken kaikkiaan neljä kohdetta on siis vielä täysin ”lainsuojattomassa” asemassa: Kauhavan Alajoki, Mulklobb, Artjärven kk:n kosteikot ja Pitkäranta. IBA-verkoston pinta-alasta on SPA-alueena 70 %.

Lisäksi arvottiin 5 kpl Linnut-lehden vuosikertaa (Pertti Panula, Petri Vainio, Heikki Piira, Roger Morberg, Kari Toiviainen), 2 kpl Luonnossa Linnut kirjasarjan 1. osaa (Petri Saarinen, Mikael Ranta) ja 5 kpl Karttakeskuksen sponsoroimaa GT-kartastokirjaa (Matti Ryhtä, Ismo Kreivi, Ossi Pihajoki, Matias Niemi, Sampo Laukkanen).Onnittelut voittajille, mutta ensisijaisesti kiitokset heille arvokkaasta panoksestaan.