Laskenta tehtiin osana meneillään olevaa IBA-alueiden tietojen päivitystä. Laskenta-alue kattoi pääosan Oulun seudun kerääntymisalueesta ja siihen osallistuivat seuraavat henkilöt (suluissa laskenta-alue): Mauri Leiviskä (Muhos), Juha Markkola (Hailuoto, Kirkkosalmi), Jorma Pessa (Liminganlahti ja rantapellot), Jukka Piispanen (Lumijoki ja Siikajoki), Reino Rajala (Muhos), Teemu Saarenpää (Muhos), Sami Timonen (Tyrnävä ja Kempele) ja Tuomas Väyrynen (Limingan pellot).

Laskenta tehtiin vapaaehtoisesti, josta suuri kiitos kaikille laskentaan osallistuneille!

Hanhet:
Kylmän pohjoisvirtauksen pysäyttämänä laskettiin 1980-2000 -lukujen korkein hanhikerääntymä: metsähanhia 10359, lyhytnokkahanhia 557 (kaikkien aikojen ennätys!), tundrahanhia 20, merihanhia 549, kanadanhanhia 1. Kevään hanhimuuton erikoisuus oli pitkä ajallinen ero Länsi-Suomen (Satakunta-Suupohja) ja Oulun seudun huippujen välillä. Tämä selittynee huhtikuun alun sääoloilla, jotka suosivat hanhimuuton liikkeelle lähtöä jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Samaan aikaan pohjoisessa vallinnut kylmä ilma pysäytti muuton ja määrät pysyivät pieninä Oulun seudulla 18.4. saakka, jolloin päämuutto käynnistyi.

Aluekohtaisesti metsähanhet olivat jakautuneet seuraavasti: Siikajoen ja Lumijoen alueet n. 4880 yksilöä, Limingan lakeuden pellot n. 2238, Tyrnävän pellot n. 992, Liminganlahden rantapellot ja merenrannat n. 1981 ja Muhoksen Soso n. 268 yksilöä. Lyhytnokkahanhet jakautuivat selkeästi kahdelle pääalueelle: Siikajoen Karinkannan - Säärenperän pellot 279 yksilöä ja Tyrnävän Murron - Ängeslevän alueelle 253 yksilöä. Muualla määrät olivat selvästi pienempiä. Alueellinen jakauma vastaa aiemmin havaittua alueellista painottumista.

Toinen erikoinen piirre liittyy lyhytnokkahanhien korkeaan määrään ja etenkin niiden muuton ajoittumiseen. Lyhytnokkahanhien muutto on ajoittunut tavallisesti metsähanhi-muuton loppuun tai jopa sen jälkeen. Nyt ennätyksellinen määrä havaittiin samaan aikaan metsähanhihuipun kanssa. Lyhytnokkien muutto toki jatkui vielä tämän jälkeenkin ja voi huipentua toukokuun alkupäiviin. Keskustelua on käyty eri yhteyksissä lyhytnokkahanhimäärän selvästä kasvusta Oulun seudulla ja sen syistä. Määrien kasvu vaikuttaa selvältä: 1980-luvun puolivälissä määrät olivat 5-10 yksilöä/kevät, 1990-luvulla arvioitiin, että läpimuuttava kanta oli 100 yksilön luokkaa, 2000 -luvulla siirryttiin uudelle tasolle määrien noustua muutamiin satoihin yksilöihin. Samalla on myös opittu etsimään lyhytnokkahanhiparvia metsähanhimuuton loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Mihin lyhytnokkahanhet ovat matkalla? Sitä ei kaiketi tiedetä, mutta oma arvaukseni on, että eivät ne ehkä Huippuvuorille ole matkalla vaan ne ovat ehkä löytäneet uuden pesimäalueen jostakin Luoteis-Venäjältä. Asian selvittäminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia esim. satelliittitelemetrian keinoin.

Joutsenet:
Laulujoutsenkerääntymä oli ajankohtaan nähden korkea: vähintään 1800 yksilöä. Suurimmat määrät laskettiin Liminganlahdelta (n. 1200) ja Siikajoelta (n. 500). Joukossa oli yksi pikkujoutsen Sannanlahdella. Pesimättömien määrä vielä todennäköisesti kasvaa ja saavuttaa huippunsa touko-kesäkuun vaihteessa. Joutsenet lähtevät Oulun seudun kerääntymisalueelta juhannuksen tienoilla Kuolan niemimaan - Vienanmeren alueelle sulkimaan.

Kurki:
Kurkikerääntymä kasvaa vuosi vuodelta yleisen kannankasvun myötä ja nyt laskettiin n. 1900 kurkea eri puolilta kerääntymisaluetta. Suurin määrä havaittiin Limingan ja Tyrnävän pelloilla, jossa parhaasta pisteestä näkyi yli 800 yksilöä! Osa pesimättömistä kurjista jää alueelle koko kesäksi ruokaillen alueen pelloilla yöaikaan ja levähtäen Liminganlahdella päiväajan.

Sorsat:
Merialueen hitaasta sulamisesta johtuen puolisukeltajasorsia havaittiin ajankohtaan nähden korkea kerääntymä: alustavan varovaisen arvion mukaan sorsien yhteismäärä oli n. 18000 yksilöä. Valtaosa oli kerääntynyt Liminganlahdelle Hirvaslahden - Sannanlahden väliselle osittain sulaneelle ranta-alueelle. Huomattava kerääntymä havaittiin myös Siikajoella Merikylänlahdella (yli 2000 sorsaa). Lajikohtaista erottelua ei ole vielä yhteismäärien suhteen tehty, mutta alustavan lajisuhteisiin perustuvan arvion mukaan (mukana n. puolet kerääntymästä) valtalajit olivat: tavi 11100, jouhisorsa 2600, haapana 2000 ja sinisorsa 1200 yksilöä. Muista vesilinnuista runsaina esiintyivät telkkä (n. 500), tukkasotka (n. 200), uivelo (vähintään 100) ja isokoskelo (n. 100).

Muut mielenkiintoiset lajit:
Hanhi- ja sorsalaskennan yhteydessä tulee luonnollisesti havaintoja muistakin lajeista, joista ei kuitenkaan ole tehty vielä koostetta. Poimintoja joistakin: arosuohaukka koiras Kempeleen Niittyrannassa, soivia pikkutikkoja muutamassa paikassa, rummutteleva pohjantikka rantakoivikossa Temmesjoella, ruskosuohaukkoja Liminganlahdella ainakin 20, kaksi merikotkaa Liminganlahdella. Uuttukyyhkyjä ilahduttavan paljon eri puolilla Lakeuden viljelyaluetta.

Jorma Pessa
Pohjois-Pohjanmaan IBA-koordinaattori ja atlasvastaava