BirdLife Suomi Laulujoutsenet. Kuva: Jari Peltomäki/Lintukuva.fi  
Yhdistys
Liity tai tue
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

In English
På svenska

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
Puh. (ark. klo 10-15)
(09) 4135 3300
Fax (09) 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Palautelomake Osoitteenmuutos

 
Saariselän-Koilliskairan alue on inventoitu!

Suomen toiseksi mittavimman luonnonsuojelu- ja retkeilyalueen, Saariselän–Koilliskairan kansallispuiston linnustotutkimus saatiin kesällä 2008 ”pakettiin”. Tämä Urho Kekkosen kansallispuistoon suurelta osin sijoittuva erämaa-, retkeily- ja luonnonpuistoalueiden yhdistelmä käsittää reilut 3000 neliökilometriä. Alue on elinympäristöjensä puolesta kolmijakoinen: pohjoisen karut mäntykankaat, keskiosien tunturijonot ja eteläiset aapa- ja keidassuokeskittymät melko rehevien, jopa kuusipainotteisten välikankaiden kera. Vesistöt rajoittuvat suurelta osin jokiin ja puroihin, laskujärvet sijaitsevat pääosin alueen ulkopuolella.

Kolmen viimeisen kesän aikana alueella laskettiin vapaaehtoisten ja SYKE:n toimesta 275 kilometrin edestä linjareittejä. Alueelta on kertynyt (Tiiraan) myös poikkeuksellisen paljon hajahavaintoja vähälukuisista lajeista, sillä alue on yksi suosituimpia linturetkeilijöiden patikointimatkakohteita Suomessa. Laskentareitit sijoittuivat tasaisesti puiston eri osiin, ja voidaankin sanoa, että alueen linnusto tunnetaan tällä hetkellä paremmin kuin koskaan.

Saariselän–Koilliskairan linnustovahvuudet ovat ennen kaikkea kankaiden lajistossa. Alue käsittää ehkä Suomen vahvimman kuukkelikeskittymän (5000 paria) ja on parhaimmistoa lapintiaiselle (yli 4000 paria), isokäpylinnulle (4000 paria), taviokuurnalle (1600 paria) sekä hiiripöllölle (yli 200 paria). Tunturialueet eivät täysin vedä vertoja korkeammille muodostelmasisaruksille pohjoisempana Lapissa, mutta keräkurmitsalla (670 paria), kiirunalla (yli 300 paria), kivitaskulla (2300 paria) ja sinirinnalla (2700 paria) oli inventointien aikoihin melko vahvat kannat. Piekana, lapinsirri, lapinkirvinen ja pulmunen olivat hyvin harvinaisia ja ovat mitä ilmeisimmin taantuneet entisajoista. Runsastujista hippiäinen ja puukiipijä tekevät tuloaan puiston peruslajeiksi. Puiston runsaimmat lajit olivat odotetusti pajulintu ja järripeippo, kumpikin noin 50 000 parilla. Muut runsaimmat olivat niittykirvinen, punakylkirastas ja leppälintu 16000–18000 parilla.

Kiitokset kaikille laskentoihin osallistuneille ja Metsähallitukselle käytännön järjestelyistä!

Margus Ellermaa

Kesäistä tunturimaisemaa kansallispuiston erämaaosassa, 12.6.2008. Kuva: M. Ellermaa