Maankäyttöä säädellään kaavoituksella, joka tarkoittaa 1-30 vuoden tähtäimellä tehtäviä suunnitelmia siitä miten asuminen, liikenne, elinkeinot, viheralueet ja muut toiminnot alueella järjestetään. Maakuntakaavan laatii kuntien yhteenliittymä, maakuntaliitto, ja siinä piirretään kartalle yleiset suuntaviivat siitä miltä maakunta näyttää 20-30 vuoden päästä. Yleiskaava on kunnan laatima melko yleisluontoinen karttamuotoinen kunnan tulevaisuuskuva. Asemakaava on tarkempi korttelitasoinen karttaesitys ja sen voi laatia joko kunta tai maanomistaja.

Monissa pienemmissä kunnissa ei ole lainkaan omaa kaavoittajaa, vaan kaikki suunnitelmat teetetään yksityisillä konsulteilla. Konsulttifirmoja on sekä isoja, usealla paikkakunnalla toimivia että pieniä yhdenmiehen tai -naisen yrityksiä. Konsultti saattaa käyttää kaikkiin kaavan vaiheisiin omaa henkilökuntaa tai sitten ostaa esimerkiksi luontokartoitukseen tarvittavan asiantuntemuksen joltain toiselta firmalta tai yksityiseltä kartoittajalta.

Kaavoitusta tehdään nykyään periaatteessa hyvin vuorovaikutteisesti. Muillakin kuin maanomistajilla, kuten asukkailla tai järjestöillä on halutessaan mahdollisuus päästä kuulolle ja osallistumaan kaavoituksen etenemisessä alusta asti ja joissain tapauksissa myös erilaisiin työryhmiin joissa kaavoituksen tavoitteita mietitään. Näin siis periaatteessa, mutta käytännössä moni lintu- ja luontoyhdistys havahtuu yhä edelleen siinä vaiheessa kun lähes valmis kaava on julkisesti nähtävillä ja vaikutusmahdollisuudet ovat minimaaliset.

Yhdistyksen tai yksityisen henkilön kannattaa ilmoittaa kuntaan ja maakuntaliittoon olemassaolostaan ja siitä että on kiinnostunut kaavoituksesta tietyllä alueella ja haluaa tuoda esiin luonnonsuojelun ja lintujen asiaa. Kuntien internetsivuilta löytyy kaavoittajan (tai pienemmissä kunnissa esim. kunnan rakennusmestarin) yhteystiedot ja varmasti kunnan keskuksenhoitajakin voi auttaa eteenpäin oikealle henkilölle. Kun yhdistyksen nimi on kunnalla tiedossa ns. osallisten luettelossa, saa yhdistys postia aina kun kaavoitusta aloitetaan jollain ranta- alueella tms. potentiaalisella lintualueella. Jos yhteistyö kaavoitusviranomaisten kanssa ei tunnu luontevalta voi sopiva kanava löytyä kunnan ympäristötoimistosta - ympäristösihteeri on yleensä hyvin selvillä paitsi kunnan lintualueista myös mahdollisista tulevista kaavahankkeista. Kannattaa myös ottaa tavaksi kulkea silloin tällöin kunnan virallisen ilmoitustaulun kautta katsomassa mitä on tullut vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS tehdään kaavoituksen käynnistyessä. Siinä kerrotaan mitä on tarkoitus kaavoittaa ja minne. Suunnitelmassa luetellaan myös kaavoittajan tiedossa olevat osalliset (ne, joita kaava koskee) sekä se millaisia tietoja kaavoituksen pohjaksi on kerätty ja mitä vielä tarvitaan. Tässä vaiheessa kannattaa jo selvittää kaavoittajalta tai kaavaa laativalta konsultilta millaiset luonto- ja lintutiedot heillä on käytettävissään. On luultavaa, että yhdistyksellä on paljon sellaista vuosien saatossa kertynyttä tietoa joka olisi hyvä saada kaavoittajan käyttöön. Tietoja ei välttämättä tarvitse luovuttaa ilmaiseksi, eikä harrastajien luovuttama tieto tietenkään korvaa kaavoittajan tekemiä luontoselvityksiä, auttaapa ehkä kuitenkin suuntaamaan niitä järkevästi.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja lähetetään osallisille kommentoitavaksi. Siinä vaiheessa on hyvä tarkistaa onko alue sellainen että sen kaavoitus kaipaa yhdistyksen tarkempaa silmälläpitoa.

Kaavasta tehdään yleensä ensin luonnos, joka lähetetään osallisille kommentoitavaksi ja lopulta kaavaehdotus, jota on myös mahdollisuus kommentoida. Voisi ehkä yleistää, että kaavaehdotukseen annetut kommentit ovat jo vähän myöhässä. Ehdotusta ei yleensä lähdetä enää kovin radikaalisti muuttamaan, joten paremmat mahdollisuudet vaikuttamiseen voi olla alkuvaiheessa.

• Soita kaavoittajalle tai mene käymään toimistossa. Häneltä saat kuulla missä vaiheessa suunnitelma on. Jos et tiedä, kuka asiaa hoitaa, kysy kunnan keskuksesta. Viranomaisella on velvollisuus auttaa.
• Mene kaavoittajan järjestämään yleisötilaisuuteen. Siellä esitellään karttoja ja suunnitelmia ja sinulla on mahdollisuus kertoa perusteltu kantasi alueen suunnittelusta. Voit myös kertoa omia tietojasi alueella pesivistä linnuista tms. Samassa tilanteessa saatat tavata muita alueen suunnittelusta kiinnostuneita ja voitte yhdistää voimanne.
• Kirjoita muistutus tai lausunto kun kaava on valmisteilla. Laita liitteeksi karttoja havainnollistamaan sanomaasi. Voit myös pyytää joltakulta arvostetulta asiantuntijalta arvion asiasta lausunnon liitteeksi. Jos ette ole saaneet kaava-aineistoa postissa, soita kaavoittajalle ja pyydä sitä. Kaavoittajan ei ole pakko lähetellä aineistoja ympäri maata, mutta usein he kuitenkin suostuvat niin tekemään. Jos ette saa aineistosta omia kopioita, voitte aina käydä tutustumassa aineistoon kunnan ilmoitustaululla.
• Kirjoita paikallislehteen mielipidekirjoitus.
• Solmi suhteet paikallislehden toimittajaan ja tarjoa juttuvinkkejä ajankohtaisista kaava-asioista. Erityisesti kesäaikaan toimittajilla on juttupulaa. Voit myös kutsua toimittajan tai toimittajia retkelle tutustumaan kyseessä olevaan alueeseen.
• Kutsu kaavoittaja ja vaikkapa kaava-asioita käsittelevä lautakunta (tai edes sen puheenjohtaja) linturetkelle alueelle jota kaavoitus koskee. Näin he saavat uuden näkökulman aiemmin raakamaana ja rakennusalueena hahmotettuun alueeseen.