Joutsenbongaus 2013

Joutsenbongauksessa 26.–27.10.2013 havaittiin yhteensä noin 52 200 laulujoutsenta. Havaintoja kertyi 3 300 paikalta, ja niitä saatiin koko maasta Ahvenanmaalta Enontekiölle. Syksyinen joutsenkantamme selvitettiin nyt toisen kerran. Edellisenä syksynä (3.–4.11.2012) tapahtumassa laskettiin noin 46 700 laulujoutsenta.

BirdLife Suomi arvioi tulosten perusteella, että laulujoutsenen syyskanta Suomessa on nyt noin 60 000–70 000 yksilöä. Suomessa pesii noin 10 000 paria laulujoutsenia, ja syyskanta muodostuu näistä pareista ja niiden poikasista, esiaikuisista pesimättömistä linnuista ja Suomen kautta muuttavista Venäjän joutsenista.

Eniten joutsenia Oulun seudulla ja Hämeessä

Laulujoutsenet jakautuivat tänä vuonna edellisvuotta tasaisemmin ympäri Suomen. Eniten laulujoutsenia havaittiin Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan lintutieteellisten yhdistysten alueilla, molemmissa yli 6 000 lintua. Yli 3 000 joutsenen summa laskettiin myös Suomenselällä, Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

Laulujoutsenten määrät alueyhdistyksittäin.

Laulujoutsenten määrät kunnittain (yli 300 joutsenen kunnat).

• Yhdistys- ja kuntatulokset taulukkona (pdf)

 

Suomen joutsenrikkaimmat kunnat olivat tällä kertaa Hailuoto (2 365 joutsenta), Tornio (1 350) ja Sastamala (1 300). Suurimmassa yksittäisessä kerääntymässä, Hailuodon Riisinnokalla, oli peräti 1 135 laulujoutsenta. Yli 500 linnun parvia nähtiin myös Hartolassa, Joroisissa ja Kankaanpäässä. Edellisvuonna vähintään 500 joutsenta laskettiin 12 paikalla, joten nyt joutsenet olivat keskimäärin pienemmissä parvissa.

Suurimmat laulujoutsenkerääntymät 26.–27.10.2013:

Kunta	Paikka	Yhdistys	Joutsenten määrä
Hailuoto	Riisinnokka	PPLY	1 135
Hartola	Kalho, Peltosentorppa	PHLY	625
Joroinen	Pasalanpelto	Oriolus	545
Kankaanpää	Kyynärjärvi	PLY	500
Pyhäjoki	Yppäri, Isoneva	PPLY	480
Tornio	Ala-Vojakkala, Oravaisensaari	Xenus	382
Juupajoki	Salokunta	PiLY	372
Pyhäjoki	Perilahti	PPLY	370
Jalasjärvi	Hirvijärvi, Kangasaho	SSLTY	362
Pyhäjoki	Välimaanperä	PPLY	360

 

Kuten viime vuonnakin, nuorten lintujen osuus havaituista joutsenista oli noin 20 prosenttia. Nuorten määrä oli suurin idässä ja pohjoisessa, missä osuus oli keskimäärin 30 prosenttia, Etelä-Suomessa ja länsirannikolla taas jäätiin monin paikoin 10–15 prosenttiin. Ero selittynee sillä, että poikueet lähtevät muutolle viimeisinä, kun taas pesimättömiä joutsenia kokoontuu rannikon ruokailualueille jo alkusyksystä lähtien.

Päämuutto vielä edessä

Viikonlopun etelätuulinen ja osin sateinen sää ei suosinut joutsenten muuttoa, ja lähes kaikki havaitut joutsenet olivatkin tulkittavissa paikallisiksi. Lapissa vesistöjen jäätyminen ajoi kuitenkin joutsenet liikkeelle, ja esimerkiksi Kemijärvellä alkuviikolla olleista 1 500 joutsenesta valtaosa lähti muutolle viimeistään lauantaiaamuna. Pohjanmaan rannikolla laulujoutsenen päämuutto on yleensä marraskuun alussa, Etelä-Suomen sisämaassa vasta järvien jäätyessä marras–joulukuussa.

Rannikkoalueella pesiviä kyhmyjoutsenia ilmoitettiin reilut 3 000 yksilöä. Pieninä ryhminä saaristossa viihtyvistä kyhmyjoutsenista pääosa jää kuitenkin Joutsenbongauksessa havaitsematta.

Ilmoituksia joutsenille vaarallisista sähkölinjoista saatiin 121 paikalta, ja havaittuja törmäyksiä ilmoitettiin yli 200. Nämä tiedot välitetään verkkoyhtiöille, jotta riskipaikat voidaan merkitä varoituspalloilla.