Ensi viikolla 21.–27.5. vietetään Lasten lintuviikkoa. Lasten lintuviikko on valtakunnallinen lasten lintutapahtuma, jonka järjestävät yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonto-Liitto. Teemana on lintujen pesintä.

”Lasten lintuviikolla kannustamme kouluja, päiväkoteja ja muita lapsiryhmiä tekemään oman linturetken, jossa lajien tunnistamisen sijaan keskitytään pesinnän merkkien etsimiseen”, kertoo tiedottaja Jan Södersved BirdLife Suomesta.

Toukokuun lopulla monien lintujen pesimäaika on parhaimmillaan, ja lintuja on helppo nähdä ja kuulla kaikissa ympäristöissä. Pesinnän merkkien etsiminen vaatii tarkkaavaisuutta, mutta se on jännittävää ja palkitsevaa puuhaa, mikä sopii hyvin myös lapsiryhmille.

”Opettajat ja muut lapsiryhmien vetäjät jännittävät usein lähtemistä linturetkelle luokkansa tai ryhmänsä kanssa, koska he kokevat tuntevansa lintuja huonosti”, pohtii Södersved.

Linturetkelle voi kuitenkin lähteä, vaikka ei tuntisikaan lintulajeja. Lintuja voi havainnoida ja tarkkailla myös muusta kuin pelkästä lajintunnistuksen näkökulmasta.

Lasten lintuviikkoon odotetaan osallistuvan yli tuhat koululaista ja päiväkotilasta eri puolilta Suomea. Ryhmä voi vapaasti valita retkensä ajankohdan ensi viikolla. Tapahtuma tarjoaa ryhmän vetäjälle valmiit taustamateriaalit sekä retkilomakkeet. Osallistujien toivotaan ilmoittavan havainnoistaan verkkolomakkeella. Materiaalit ja verkkolomake löytyvät tapahtuman sivuilta www.birdlife.fi/lintuviikko.

”Havaintojen ilmoittamisen yhteydessä luokka tai ryhmä osallistuu myös hienojen luontoaiheisten palkintojen arvontaan. Pääpalkintona on voittajaryhmälle laadukkaita pikkukiikareita”, vinkkaa Södersved.

Lasten lintuviikkoa (aiemmin nimellä Lasten lintupäivä) on järjestetty vuodesta 2004. Tapahtuman tarkoituksena on innostaa lapsia lintuharrastukseen ja retkeilyyn.
 

LISÄTIETOJA

• Lasten lintuviikon sivusto

tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
BirdLife Suomi ry

Suomalaiset luonnonsuojelujärjestöt vaativat Suomea edistämään ympäristöystävällisempää maatalouspolitiikkaa Euroopan unionin jäsenmaissa. Suomi ja useat muut EU-maat ovat olleet heikentämässä komission tavoitteita ympäristöystävällisemmästä maatalouspolitiikasta.

Suomalaiset luontojärjestöt BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat esittäneet maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle, että Suomen on puolustettava EU:n komission esitystä maatalouden ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Viime aikoina Suomi on tukenut ehdotettuja lievennyksiä komission esitykseen ja ollut tätä kautta heikentämässä EU:n tulevia ympäristösitoumuksia.

Järjestöjen mukaan komission esitys ei ollut ympäristönäkökulmasta lainkaan kunnianhimoinen, vaan jo alkujaan kompromissi. Se sisältää kolme velvoitetta: jokainen EU:n tukea saava tila sitoutuu noudattamaan viljelykasvien kiertoa, jättämään seitsemän prosenttia alasta luonnonhoitoalaksi (esim. suojakaistat vesistön varrella) ja ylläpitämään pysyvää nurmea. Luonnonmukaisen tuotannon sertifioidut tilat vapautuvat velvoitteista.

”Ympäristöystävällisyyttä pidetään virallisissa puheissa Suomessa tärkeänä ja nyt on aika näyttää käytännön toimenpitein, että tätä myös tarkoitetaan. Komission esitys oli minimitaso, jonka alle ei pidä mennä”, kommentoi luonnonsuojelujärjestöjen maatalousasiantuntija, agroekologian dosentti Irina Herzon. ”Komission esityksen sisältämät ehdot ovat nimenomaan tieteellisesti tutkittuja, tehokkaita ja maataloustuotannon kannalta järkeviä toimia, joita voidaan soveltaa joka puolella EU:ta”.

Luonnonsuojelujärjestöt korostavat, että Suomessa on tehty paljon ympäristön kannalta arvokasta työtä. Komission ehdotus toisi Suomen maatalouskäytäntöihin vain joitakin lisävelvoitteita. Ehdotus ennen kaikkea pakottaisi muut EU-maat ympäristöasioissa samalle tasolle Suomen kanssa ja sitouttaisi koko EU:n maatalouden ympäristöhaittoja vähentäviin toimiin. Tämä olisi Suomen etu, sillä koko EU-tason ympäristötoimien lisääminen parantaisi suomalaisen maatalouden kilpailukykyä.

”Komission esittämä seitsemän prosentin ekologinen ala Suomella on jo kasassa, joten Suomen ei tule vaatia sen vähentämistä”, vesiensuojeluasiantuntija Lena Avellan Natur och Miljöstä kertoo esimerkkinä.

Tutkimukset osoittavat EU:n nykyisen maatalouspolitiikan ympäristövaikutuksiltaan kestämättömäksi ja tehottomaksi: luonnon monimuotoisuus vähenee eikä vesistöjen ja kasvihuonekaasujen kuormitusta saada kuriin. Sen lisäksi maan tuotavuuden jatkuva heikkeneminen ja pölyttäjien harvinaistuminen uhkaavat kestävää maataloustuotantoa.

”On tiedossa että Euroopan kansalaiset haluavat ympäristöystävällistä maataloutta ja politiikan olisi nyt tuettava kansalaisten tahtoa”, sanoo suojelukoordinaattori Hannele Ahponen Suomen luonnonsuojeluliitosta.
 

LISÄTIETOJA

Agroekologian dosentti Irina Herzon, p. 040 533 0946
Suojelukoordinaattori Hannele Ahponen, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 532 3219
Suojeluasiantuntija Elina Erkkilä, WWF Suomi, p. 050 522 4540
Vesiensuojeluasiantuntija Lena Avellan, Natur och Miljö, p. 045 270 0314
Pääsihteeri Leo Stranius, Luonto-Liitto, p. 040 754 7371

BirdLife Suomen vuoden lintu on mustakurkku-uikku. Tänä vuonna selvitetään uhanalaisen mustakurkku-uikun pesimäkantaa, pesintöjen onnistumista ja lajin esiintymisessä tapahtuneita muutoksia. Tiedon keruussa kaivataan luonnossaliikkujien ja mökkiläisten apua.

Pikkuinen mustakurkku-uikku on kauneimpia vesilintujamme. Se on paljon harvinaisempi kuin yleinen ja tunnettu silkkiuikku ja tätä selvästi pienempi, vain tavin kokoinen. Keväällä ja kesällä lintu on pääosin punaruskea. Erityisesti huomio kiinnittyy mustaa ”poskipartaa” vasten loistaviin kullankeltaisiin töyhtöihin, jotka siirottavat sivulle kuin tuuheat kulmakarvat.

Suomessa arvioidaan pesivän vain 1200–1700 paria mustakurkku-uikkuja. Pesivien lintujen määrä on pienentynyt alle puoleen parissakymmenessä vuodessa. Mustakurkku-uikku on vähentynyt jokseenkin kaikkialla Manner-Suomessa, mutta toisaalta levittäytynyt matalille merenlahdille, erityisesti lounaissaaristoon.

Vähenemisen syyksi on arveltu vanhojen pesäpaikkojen rehevöitymistä ja sen aiheuttamia muutoksia. Monet lintuvedet ovat kasvaneet pahasti umpeen, mustakurkku-uikun kanssa ravinnosta kilpailevat särkikalat ovat lisääntyneet ja pohjaeläimet vähentyneet. Mustakurkku-uikut syövät pieniä vesieläimiä; tavallisesti selkärangattomia, kalojen ja sammakkoeläinten poikasia ja pienikokoisia piikkikaloja.

Lintuvesien ja merenlahtien lisäksi mustakurkku-uikku pesii pienissä suolampareissa, metsälammissa, tekoaltaissa sekä monien golfkenttien lampareissa. Muiden uikkujen tapaan mustakurkku-uikku rakentaa kelluvan pesän vesikasvien varaan. Ennen kuin kasvillisuus nousee, pesä voi olla hyvinkin avoimesti näkyvillä.

Suomen mustakurkku-uikkukannan selvittämiseksi BirdLife haluaa havaintoja kaikilta luonnossaliikkujilta. Havaintoja voi ilmoittaa osoitteeseen mustakurkku-uikku@birdlife.fi. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.birdlife.fi/vuodenlintu.

Tietoja mustakurkku-uikusta kerätään myös Mökkibongaus-tapahtumassa, joka järjestetään 9.–10.6.

BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lintuja ovat viime vuosina olleet kuovi (2011), kuikka (2010), törmäpääsky (2009) ja naurulokki (2008).
 

LISÄTIETOJA

• Vuoden lintu BirdLife Suomen sivuilla
• Mökkibongaus

Tiedotteen lajit ruotsiksi: svarthakedopping (mustakurkkku-uikku), skäggdopping (silkkiuikku)

BirdLife Suomen mustakurkku-uikkuvastaava Juha Lindy, p. 0400 817 867

BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestettiin tänään 19. kerran. Tapahtumaan osallistuttiin yli 300 lintutornissa ympäri maan. Eniten lajeja (103) havaittiin Virolahden Vilkkilänturalla Lintulahden lintutornissa.

Sadan lajin raja rikkoontui myös Haminan Kirkkojärvellä (102). Vähintään 90 lajia havaittiin 17 tornissa. Tornikisan voitto meni tänä vuonna ensi kertaa muualle kuin länsirannikolle, jossa kehno sää haittasi havainnoijia enemmän kuin Kaakkois-Suomessa. Lapissa eniten lajeja (54) havaittiin Ranualla ja Rovaniemellä.

Ajoin sateisesta ja sumuisesta säästä huolimatta monesta tornista nähtiin aikaisia hyönteissyöjälintuja, kuten tervapääskyjä ja harmaasieppoja. Pääskyjä kierteli parhailla paikoilla sadoittain. Muutolla nähtiin runsaasti liroja, muita vikloja sekä suokukkoja.

Tornien taistossa havaittiin useita pikkuharvinaisuuksia, kuten kymmenkunta arosuohaukkaa sekä pari pussitiaista ja sitruunavästäräkkiä. Harvinaisimmat linnut olivat ruostesorsa Outokummussa, manadariinisorsa Lumijoella sekä palsasirri Lapinjärvellä.

Tornikisaa käytiin nyt toisen kerran samaan aikaan myös Ruotsissa. Siellä tapahtumaan osallistui 47 tornia, ja eniten lajeja (93) havaittiin Öölannin Ottenbyssä.

Tornien taisto on vuodesta 1994 järjestetty leikkimielinen kilpailu, jossa joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista kahdeksan tunnin aikana. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja linnustonsuojeluun.
 

LISÄTIETOJA

• Kaikki tulokset
• Tulokset alueittain
• Tornien taiston säännöt
• Tapahtuman etusivu ja aiempien vuosien tuloksia

VALOKUVA (lintuharrastajia tornissa) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

Tiedotteen lajit ruotsiksi: tornseglare (tervapääsky), grå flugsnappare (harmaasieppo), grönbena (liro), brushane (suokukko), stäpphök (arosuohaukka), pungmes (pussitiainen), citronärla (sitruunavästäräkki), rostand (ruostesorsa), mandarinand (mandariinisorsa), tuvsnäppa (palsasirri)

toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, p. 040 547 6175
tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomen järjestämässä Tornien taisto -tapahtumassa lintuharrastajat miehittävät lauantaina 5.5. noin 300 lintutornia etelärannikolta Lappiin. Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa lintutorneista pyritään näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia klo 5–13. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tänä vuonna Tornien taistolla kerättyjä varoja käytetään maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden kartoitushankkeisiin.

Tornien taisto järjestetään tänä keväänä 19. kerran. Tapahtuman suosio on kasvanut joka vuosi, ja toissa vuonna ylitettiin ensi kerran 300 tornin raja. Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan vielä perjantaihin 4.5. saakka. Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Useilla torneilla järjestetään lisäksi opastettu linturetki klo 10:00.

Tornien taiston tulokset julkaistaan osoitteessa www.birdlife.fi/tornientaisto lauantaina 5.5. klo 18.00.
 

LISÄTIETOJA: http://www.birdlife.fi/tornientaisto

• Kaikki osallistuvat tornit ja joukkueet
• Tornit, joilla järjestetään yleisöretki klo 10:00
• Kilpailun säännöt
• Aiempien vuosien tuloksia

VALOKUVA (lintuharrastajia tornissa) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, p. 040 547 6175
BirdLife Suomi ry

Miten muuttolinnut selviävät takatalvesta? Tämä on viime päivinä huolestuttanut lintujen ystäviä. Lunta on tullut paikoin runsaasti, ja monet jo paljastuneet pälvipaikat peittyivät uudelleen hankien alle.

Varhain muuttavat lintulajit ovat aikojen kuluessa sopeutuneet sään oikkuihin. Ensimmäisinä saapuvat muuttolinnut ovat yleensä hyvässä kunnossa ja huonon sään sattuessa ne voivat palata takaisin pitkiäkin matkoja. Esimerkiksi eilen Satakunnassa nähtiin satoja etelään muuttavia töyhtöhyyppiä. Kiurut, kottaraiset ja kyyhkyt ovat kerääntyneet rannikon tuntumaan paikkoihin, joissa on vähemmän tai ei lainkaan lunta.

BirdLife Suomen keräämien tietojen mukaan Länsi-Suomeen on kerääntynyt ajankohtaan nähden runsaasti metsähanhia. Ensimmäiset hanhet saapuivat tavallista aikaisemmin, ja viikonloppuna Satakunnan suurimmissa kerääntymissä oli tuhansia hanhia. Metsähanhien muutto on jopa toista viikkoa normaaliaikataulua edellä.

Viime viikolla lämmin sää joudutti lintujen kevätmuuttoa. Ahvenanmaalla muutti jo tuhansia peippoja ja uskaliaimmat ovat ehtineet Pohjois-Suomeen. Lähinnä Etelä-Suomessa on nähty yksittäisiä västäräkkejä. Alkukevään muuttajista muun muassa laulujoutsenet, kiurut, kottaraiset, uuttu- ja sepelkyyhkyt sekä töyhtöhyypät ovat ehtineet yleistyä maan etelä- ja länsiosissa. Ensimmäisiä kurkiakin on nähty Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia myöten.

Viileän sään jatkuessa meille jääneet muuttolinnut hakeutuvat pälvipaikoille. Harva muuttolintulaji osaa ruokailla lintulaudoilla, mutta esimerkiksi mustarastaat ja peipot tulevat joukoittain pihoihin ja etsivät syötävää lintulautojen alta. Lintujen ruokintaa on syytä jatkaa, kunnes maa on paljas eikä näköpiirissä ole kovia yöpakkasia tai uusia lumisateita. Kesään asti ruokintaa ei kuitenkaan kannata jatkaa.
 

LISÄTIETOJA

• Ajankohtainen lintutilanne
• Muuttolintukarttoja

Tiedotteen lajit ruotsiksi: töyhtöhyyppä (tofsvipa), sädgås (metsähanhi), bofink (peippo), sädesärla (västäräkki), sångsvan (laulujoutsen), sånglärka (kiuru), stare (kottarainen), uuttukyyhky (skogsduva), ringduva (sepelkyyhky), trana (kurki), koltrast (mustarastas)

tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Jari Kårlund. 51-vuotias Kårlund on sauvolainen insinööri ja lintuharrastaja, joka on työskennellyt suunnittelijana pääasiassa automaatioteollisuudessa. Hän on harrastanut lintuja vuodesta 1974.

Kårlund on toiminut aktiivisesti Turun Lintutieteellisessä Yhdistyksessä vuodesta 2004. Hän on toiminut muun muassa yhdistyksen tiedotusvastaavana, sihteerinä ja varapuheenjohtajana.

BirdLife Suomen hallituksen jäsenenä Kårlund on ollut vuodesta 2008 lähtien. Vuodesta 2011 hän on kuulunut myös Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin hallitukseen.

Kårlund valittiin puheenjohtajaksi entisen puheenjohtajan Aki Arkiomaan siirryttyä BirdLife Suomen toiminnanjohtajaksi. Uuden puheenjohtajan toimikausi jatkuu ensi vuoden loppuun saakka.

BirdLife Suomi ry on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö. BirdLife Suomen tavoitteena on linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen kautta edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja kestävää kehitystä. BirdLife Suomi on osa kansainvälistä BirdLife International -järjestöä.

VALOKUVA
vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä:

• Sauvolainen Jari Kårlund on BirdLife Suomen uusi puheenjohtaja

LISÄTIETOJA

Jari Kårlund, puh. 040 835 8313

tiedottaja Jan Södersved, puh. 040 555 5393
BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin kontiolahtelaiselle Risto Juvasteelle yli 50 vuotta kestäneestä aktiivisesta ja monipuolisesta tutkimus-, suojelu- ja järjestötoiminnasta. Ansiomerkki luovutettiin lauantaina Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa.

Juvaste on rengastanut lintuja vuodesta 1960 ja kehittänyt muovisia lukurenkaita, joiden koodit voidaan lukea maastossa pyydystämättä lintua. Hän on itse valmistanut yli 200 000 lukurengasta, ja näitä on toimitettu noin 25 maahan. Tutkimuksissaan Juvaste on keskittynyt selkä- ja harmaalokkeihin, joista hänellä on omia yksilölleen tunnistettuja kontrollihavaintoja yli 100 000. Tällä hetkellä hän valmistelee väitöskirjatyötä selkälokista. Vuonna 2011 Juvaste valittiin vuoden rengastajaksi.

Juvaste muutti Pohjois-Karjalaan vuonna 1974 ja toimi Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1978–1982 ja 1996. Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (nyk. BirdLife Suomi) hallituksessa hän oli mukana kolme vuotta.

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi.

Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa luovutettiin myös BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki juukalaiselle Hannu Lehtorannalle ja joensuulaiselle Juha Miettiselle.

BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun tai yhdistystoiminnan hyväksi.

VALOKUVA
vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi Tarmo Sotikov mainittava:

• Risto Juvaste pitämässä esitelmää Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen ja BirdLife Suomen seminaarissa Joensuussa 19.3.2012

LISÄTIETOJA

• Risto Juvasteen kotisivut

Risto Juvaste, puh. 050 3676 167

tiedottaja Jan Södersved, puh. 040 555 5393
BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Rauman seudun lintuharrastajat ry:n. Valinta julkistettiin tänään Joensuussa BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa.

Valinnan perusteena on erityisesti panostus lasten ja nuorten toimintaan. Yhdistys on tarjonnut kouluille vapaaehtoisia lintuoppaita ja valmistanut yhteistyössä koulujen kanssa talkoilla linnunpönttöjä.

Rauman seudun lintuharrastajat on osallistunut innokkaasti BirdLife Suomen järjestämiin valtakunnallisiin tapahtumiin, kuten Pihabongaukseen, Tornien taistoon ja Lasten lintuviikkoon. Yhdistys on lisäksi järjestänyt lintuiltoja, retkiä, muutontarkkailua ja säännöllisesti kokoontuvan lintukoulun.

Rauman seudun lintuharrastajat ry on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluvat Rauma, Eurajoki ja Pyhäranta. Yhdistys on perustettu vuonna 2001, ja yhdistyksessä on nyt noin 160 jäsentä.

BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 alkaen.

LISÄTIETOJA

• Rauman seudun lintuharrastajat ry:n kotisivut

puheenjohtaja Tarja Pajari, puh. 040 839 5543
Rauman seudun lintuharrastajat ry

toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, puh. 040 547 6175
BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomen viime viikonloppuna järjestämän Pihabongauksen alustavien tulosten mukaan viherpeippoja on tänä talvena neljännes vähemmän kuin viime vuonna. Lauhasta alkutalvesta ja syksystä huolimatta useimpien pihabongauksessa havaittujen lajien runsaus oli pienempi kuin viime vuonna. Yhteensä tapahtuman tiimoilta on ilmoitettu runsaat 90 lintulajia.

Runsaimmat laji olivat keltasirkku, talitiainen, sinitiainen ja pikkuvarpunen. Näiden osuus oli yli puolet kaikista havaituista lintuyksilöistä. Tavallisimmat lajit olivat edellisvuosien tapaan talitiainen (96 % pihoista), sinitiainen (84 %) ja harakka (62 %).

Loistaudista kärsineitä viherpeippoja havaittiin neljänneksen vähemmän kuin viime vuonna. Keskivertovuonna runsaista lajeista myös urpiaisia ja tilhiä havaittiin vähän. Mustarastaita havaittiin sen sijaan selvästi viime vuotta enemmän. Lauhan syksyn ja alkutalven ansiosta niitä on jäänyt Suomeen talvehtimaan normaalia enemmän. Havaintojen mukaan pikkuvarpusen runsastuminen on myös edelleen jatkunut

Alustavat tulokset perustuvat noin 6300 pihan havaintoihin. Määrä kasvaa, sillä viikonlopun havaintoja otetaan vastaan perjantaihin 3.2. asti osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. BirdLife julkaisee lopulliset tulokset sekä alueellisia yhteenvetoja helmikuun lopulla.

Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Pihabongaus järjestettiin nyt seitsemättä kertaa.

Tapahtuman suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina olivat Ekokem, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Olympus Finland Oy ja Suomen Lintuvaruste Oy.

BirdLife Suomi kiittää osallistujia. Seuraavan kerran pihabongataan vuoden kuluttua 26.-27.1.2013!

LISÄTIETOJA

• Taulukot (10 yleisintä ja 10 runsainta lajia) ja kuvaajia runsaudesta
• Valokuvia

Ensi viikonloppuna 28.–29.1. tarkkaillaan taas tuttuja talvilintuja, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää jokatalvisen Pihabongaus-tapahtuman.

Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina tai sunnuntaina ja havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle.

Tapahtuman päätarkoituksena on saada ihmiset tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta sekä välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta.

”Tänä vuonna Pihabongaus on paria edellisvuotta mielenkiintoisempi, koska lauha alkutalvi piti talvilinnustomme poikkeuksellisen monipuolisena”, sanoo tiedottaja Jan Södersved BirdLife Suomesta.

”Kiinnostavaa on nähdä, miten viherpeippomme ovat selvinneet kantaa kurittavasta loistaudista. Alustavien tietojen mukaan viherpeipot ovat kateissa monin paikoin”, lisää BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Viime talvena Pihabongaukseen osallistui yli 15 000 ihmistä yli 10 000 pihalla ympäri maan. Vastaavanlainen tapahtuma järjestetään tänä vuonna samaan aikaan myös Virossa, Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa. Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.

OSALLISTUMISOHJEET

Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

• Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina 28. tai sunnuntaina 29. tammikuuta.
• Tunnista havaitsemasi lintulajit.
• Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
• Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 3.2. osoitteessa www.pihabongaus.fi. Havainnot voi ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on mainittava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimmat talvilintumme esittelevän videon sekä kuvia ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi.

Osallistuneiden kesken arvotaan kiikareita, lintuaiheisia kirjoja ja muita palkintoja. BirdLife Suomi julkaisee verkkosivuillaan alustavaa tietoa Pihabongauksen tuloksista 30.1. ja tarkemmat tulokset helmikuun aikana.

LISÄTIETOJA

• Pihabongaus-verkkosivut
• Valokuvia ja artikkeleita (vapaasti käytettäväksi uutisoinnin yhteydessä)

tiedottaja Jan Södersved, puh. 040 555 5393
BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin helsinkiläiselle Mauri Rautkarille yli 60 vuotta kestäneestä aktiivisesta lintuharrastuksesta ja järjestötoiminnasta. Ansiomerkki luovutettiin viime viikolla Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan kokouksessa.

Rautkari liittyi Suomen Lintutieteelliseen yhdistykseen jo vuonna 1948. Vuonna 1953 hän oli mukana perustamassa Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen Nuorisojaostoa ja toimi sittemmin sen puheenjohtajana ja sihteerinä. Jaosto toimi vuoteen 1973. Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan puheenjohtajana Rautkari toimi 1995–1997.

Lintuharrastusta Rautkari on tehnyt tutuksi sadoilla sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistuilla uutisilla ja artikkeleilla. Myös satoja hänen lintuvalokuviaan on julkaistu lehdissä sekä kirjoissa koti- ja ulkomailla. Lintuoppaana hän on toiminut useilla matkoilla Suomessa ja ulkomailla.

Rautkari toimi WWF:n Suomen rahaston pääsihteerinä 16 vuotta edistäen merkittävällä tavalla uhanalaisten lajin suojelua Suomessa ja kansainvälisesti.

Saaristomerellä Dragsfjärdissä Rautkari on tutkinut sekä saaristolinnustoa että pönttölintuja vuodesta 1967. Hän on rengastanut noin 50 000 lintua keskittyen viime vuosina meri- ja selkälokkien sekä räyskien lukurengastuksiin. Talvilintuja Rautkari on laskenut reiteillään siitä saakka, kun talvilintulaskennat Suomessa aloitettiin talvella 1955–1956.

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi.

Valokuva Mauri Rautkarista (kuvaaja: Pete Aarre-Ahtio)

LISÄTIETOJA

BirdLife Suomi järjestää Pihabongaus-tapahtuman tammikuun viimeisenä viikonloppuna 28.–29.1. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla ja havainnot ilmoitetaan BirdLifelle.

Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tapahtuman päätarkoituksena on saada mahdollisimman monet tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta sekä kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Tapahtuma järjestetään nyt seitsemännen kerran. Viime vuonna yli 15 000 ihmistä tarkkaili lintuja runsaalla 10 000 pihalla.

Havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan alustavaa tietoa Pihabongauksen tuloksista 30.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

Malli Pihabongaukseen tulee Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB) on yli 30 vuoden ajan järjestänyt Big Garden Birdwatch -tapahtumaa, johon osallistuu nykyisin yli 500 000 ihmistä.

Tapahtuman suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Ekokem, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy ja Suomen Lintuvaruste Oy.

OSALLISTUMISOHJEET LYHYESTI

Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

• Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla paikalla joko lauantaina 28. tai sunnuntaina 29. tammikuuta.
• Tunnista havaitsemasi lintulajit.
• Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
• Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 3.2. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

LISÄMATERIAALIA

• Valokuvia ja artikkeleita
• Tulokset 2011
• Kuntakohtaiset tulokset 2011
• Lajien runsausmuutoksia 2006–2011

I KORTHET PÅ SVENSKA

BirdLife Finland ordnar åt alla naturintresserade Gårdsplanskryss-evenemanget 28.–29.1. Allt går ut på att under en timme iaktta fåglar på egen gård eller vid någon annan plats. Timmen kan man själv välja endera på lördag eller söndag. Iakttagelserna rapporteras till BirdLife på web-adressen www.pihabongaus.fi eller med postkort.

Grunden till evenemanget ligger i att få människor att engagera sig åt vinterns gårdsfåglar. Med ens samlas uppgifter som hjälper till att konkret få reda på vilka fåglar påträffas och i vilka mängder, som i sin tur ger grunder för forskning av fågelbeståndens utveckling och bidrar till fågelskydd.

Republikens president Tarja Halonen fungerar som evenemangets skyddare.

Gårdsplanskrysset (Pihabongaus) ordnas nu för sjunde året i rad. I fjol deltog over 15 000 finländare med att observera fåglar på mer än 10 000 gårdsplan!

Idén kommer från Storbritannien där motsvarande räkningar har gjorts i över 30 år. Där heter det ”Big Garden Birdwatch” och årligen deltar över 500 000 entusiaster.

Anmälning av räkningsresultaten och tilläggsuppgifter finns på www.pihabongaus.fi.

• Foton och färdiga artiklar

LISÄTIETOJA / TILLÄGGSINFORMATION

• www.pihabongaus.fi

Jan Södersved, tiedottaja / informatör
p. 040 555 5393
BirdLife Suomi ry

Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi ry:n toiminnanjohtajaksi on valittu oikeustieteen kandidaatti Aki Arkiomaa. 45-vuotias Arkiomaa on helsinkiläinen lintuharrastaja, joka on työskennellyt asianajotoimistoissa ja julkishallinnossa, viimeksi lakiasiaintoimistoyrittäjänä.

Arkiomaa on ollut BirdLifen Suomen hallituksessa vuodesta 2004 ja viimeiset neljä vuotta sen puheenjohtajana. Sitä ennen järjestökokemusta on kertynyt maamme suurimmassa alueellisessa lintuyhdistyksessä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:ssä, jossa Arkiomaa on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä – muun muassa puheenjohtajana – vuodesta 1995.

”BirdLife on mahtava järjestö. Se on osoittanut, miten hyvin organisoidulla kansallisella toiminnalla voidaan saavuttaa maailmanlaajuisia tuloksia”, kertoo Arkiomaa. ”BirdLifen luoma IBA (kansainvälisesti tärkeät lintualueet, Important Bird Areas) on maailman tärkein suojelualueverkosto ja ainoa maailmanlaajuinen monimuotoisuuden seurantajärjestelmä.”

Arkiomaa on toiminut aktiivisesti paikallisessa linnustonsuojelutyössä. Lajisuojelutyössä Arkiomaa on kunnostautunut WWF:n kiljuhanhityöryhmässä, jossa hän on ollut mukana vuodesta 1995 ja toiminut kolme vuotta ryhmän puheenjohtajana.

Kuluvan vuosikymmenen tärkeimpänä tavoitteena Arkiomaa näkee luonnon monimuotoisuuden vähenemisen lopettamisen ja ilmastomuutoksen hillitsemisen: ”Nykyinen meno ei voi jatkua. Uskon, että materialistisiin arvoihin perustuva nyky-yhteiskunta on päättymässä ja elintaso mitataan lähitulevaisuudessa aineettomilla arvoilla.”

BirdLife Suomen tavoitteena on linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen kautta edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja kestävää kehitystä. BirdLife Suomi on osa kansainvälistä BirdLife International -järjestöä, joka on maailman suurin luonnonsuojeluyhteisö.

”On kunnia olla näin merkittävän järjestön johdossa”, toteaa tänään toiminnanjohtajana aloittava Arkiomaa.

Valokuva Aki Arkiomaasta (kuvaaja: Mika Asikainen)

LISÄTIETOJA