|
Mediatiedote 23.7.2010
BirdLife Suomi ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto
Kalasääski pesii ennätyskorkeudessa Länsi-Turunmaalla
Länsi-Turunmaalla, entisen Nauvon kunnan alueella ennakkoluuloton
kalasääskipari on rakentanut pesänsä teleliikennemaston huipulle
ennätykselliseen 72 metrin korkeuteen. Korkeus vastaa Helsingin Olympiastadionin
tornin korkeutta. Kalasääskiä vuodesta 1967 asti seuranneen rengastaja Raimo
Uusitalon mukaan pesässä on kaksi poikasta.
Suurin osa Suomen noin 1300 kalasääskiparista pesii vesistöjen äärellä tai
soilla männyn latvaan. Useimmiten pesä sijaitsee parikymmenmetrisen männyn
latvakruunussa. Pesäpuuksi kelpaa huomattavasti matalampikin mänty, kunhan
pesästä vain on esteetön näkyvyys ympäristöön. Luonnontieteellisen keskusmuseon
ylläpitämästä pesärekisteristä löytyy tieto 45 m korkeudessa olleesta pesästä.
Myös tämä inkoolainen pesä, epävirallisen korkeusennätyksen aiempi haltija, oli
linkkimastossa.
Lounaissaariston merialueella kalasääsket ovat vajaan 30 vuoden ajan
kelpuuttaneet pesäpaikoikseen laivaväylien reunamerkit ja linjataulut. Raimo
Uusitalo arveleekin, että tällaisissa
pesissä kasvaneet poikaset pyrkivät aikuistuttuaan rakentamaan pesänsä
syntymäpesänsä kaltaisiin paikkoihin.
VALOKUVA
http://www.birdlife.fi/tiedotteet/media.shtml#saaksenpesa
LISÄTIETOJA:
rengastaja Raimo Uusitalo, p. 040 900 4088
museomestari Juha Honkala, p. 09 191 28850
Luonnontieteellinen keskusmuseo
Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: fiskgjuse (kalasääski, sääksi)
Mediatiedote 15.7.2010
Kuikka on mökkiläisten rakkain lintu
Kuikka otti ylivoimaisen voiton suomalaisten rakkaimman mökkilinnun
äänestyksessä. Uljaan ja kaunisäänisen kuikan nimesi suosikikseen 38 %
vastaajista. Rakkaimmat mökkilinnut selvitettiin BirdLife Suomen
Mökkibongaus-tapahtumassa 26.6.–4.7. Tapahtumassa kerättiin myös
lintuhavaintoja.
Oman suosikkilintunsa ilmoitti verkossa tai postikortilla 1358 henkilöä,
joista useampi kuin joka kolmas äänesti kuikkaa. Perusteluiden mukaan kuikassa
arvostetaan erityisesti sen tunnelmallista ääntä ja kaunista ulkonäköä. Kuikan
myös koetaan kuuluvan mökkirannan maisemaan ja edustavan jonkinlaista
suomalaista muinaisuutta. Kuikkia olikin olemassa fossiililöytöjen mukaan jo 40
miljoonaa vuotta sitten.
Kuikan äänivyöryn takana seuraavaksi suosituimpia mökkilintuja ovat
laulujoutsen (6 % äänistä), västäräkki (4 %) ja rantasipi (3 %). Hyvin moni
lintu sai kuitenkin ystäviä: osallistujat nimesivät suosikikseen lähes 100 eri
lintulajia. Tyypillisiä lempilintuja ovat kokonsa, värityksensä, ääntelynsä tai
yleisyytensä puolesta helposti havaittavat lajit, erityisesti vesilinnut ja
pihoilla viihtyvät nk. pikkulinnut.
Rakkaimpien mökkilintujen lisäksi kerättiin havaintoja viidestä kohdelajista:
kuikasta, laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, rantasipistä ja meriharakasta.
Havainnointiin osallistui yli 2500 henkilöä yli 1000 paikalta, ja kohdelajien
yksilöitä havaittiin yhteensä yli 7700 eri puolilla maata. Aktiivisimmat
mökkibongarit löytyivät Salosta, Ruokolahdelta ja Mäntyharjusta.
Mökkibongauksen tuloksia voi tarkastella tapahtuman verkkosivuilla
www.mokkibongaus.fi. Tulossivuilta löytyvät eri lintulajien saamat äänet
perusteluineen, kunkin mökkikunnan osallistujamäärät sekä taulukot ja kartat
viiden kohdelajien havainnoista.
Mökkibongaus oli avoin kaikille missä tahansa Suomessa. Mökkibongauksen
tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja kerätä lintutietoa.
Mökkibongaus järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa maailmassa.
Kuikka on BirdLife Suomen Vuoden lintu 2010. Pesintään viittaavia
kuikkahavaintoja voi ilmoittaa vielä koko kesän ajan osoitteessa
www.birdlife.fi/vuodenlintu
TULOKSIA ja VALOKUVIA
http://www.mokkibongaus.fi/
VIDEO
http://www.youtube.com/watch?v=kGHNmV9T1Kc
VUODEN LINTU KUIKKA
http://www.birdlife.fi/vuodenlintu/
LISÄTIETOJA
järjestökoordinaattori Inka Plit, puh. 09 4135 3300 (ark. klo 10–15)
BirdLife Suomi
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: storlom (kuikka), sångsvan (laulujoutsen),
sädesärla (västäräkki), drillsnäppa (rantasipi), knölsvan (kyhmyjoutsen),
strandskata (meriharakka)
Mediatiedote 5.7.2010
Japanin prinsessa linturetkellä Espoossa
Suomessa vieraileva Japanin prinsessa Takamado retkeili BirdLife Suomen
opastamana Espoon Suomenojan lintukosteikolla lauantaiaamuna 3.7. Prinsessa
Takamado ihasteli alueen lintupaljoutta, sai runsaasti kuvia alueen linnuista ja
piti retkeä onnistuneena.
Prinsessa Takamado pääsi Suomenojalla ihastelemaan vesilintujen poikueiden
poikkeuksellisen suurta määrää. Retkellä havaittiin vähintään 46 lintupoikuetta,
joissa oli yhteensä yli 250 peräti yhdeksän eri vesilintulajin poikasta.
Innokkaana lintukuvaajana tunnettu prinsessa Takamado pääsi kuvaamaan läheltä
esimerkiksi harmaasorsa-, haapana- ja tukkasotkapoikueita sekä monien mielestä
Suomenojan ihastuttavinta pesimälintua, pientä ja kaunista mustakurkku-uikkua.
Prinsessa Takamado oli hyvin tyytyväinen linturetkeen ja ihasteli paitsi
Suomenojan linturikkautta, myös lintujen kuvausmahdollisuuksia paikalla. ”Nautin
kovasti lintujen kuvaamisesta näin pesimäaikana ja olen erityisen tyytyväinen
siitä, että sain kuvia linnuista ja lintupoikueissa siten, että niiden
elinympäristö näkyy”, kommentoi prinsessa Takamado aamun antia linturetken
jälkeen.
Japanin prinsessa Takamado on aktiivinen lintuharrastaja ja -kuvaaja. Hän on
myös yli sadassa maassa toimivan BirdLife International -järjestön
kunniapuheenjohtaja. BirdLife International on maailman suurin
ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLife Suomi edustaa BirdLife International
-järjestöä Suomessa.
VALOKUVIA Prinsessa Takamadosta linturetkellä:
http://www.birdlife.fi/tiedotteet/media.shtml#takamado
LISÄTIETOJA
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
järjestökoordinaattori Inka Plit, puh. 09 4135 3300 (ark. klo 10-15) tai 050
5755 081
BirdLife Suomi
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: snatterand (harmaasorsa), bläsand
(haapana), vigg (tukkasotka), svarthakedopping (mustakurkku-uikku)
Mediatiedote 1.7.2010
Kuikasta tulossa mökkibongareiden suosikkilintu
Kuikka on johdossa parhaillaan käynnissä olevassa BirdLife Suomen
Mökkibongaus-tapahtumassa. Tapahtumassa kerätään lintuhavaintoja ja selvitetään
mökkiläisille rakkaimmat lintulajit.
Oman suosikkilintunsa on käynyt ilmoittamassa jo yli 400 osallistujaa, joista
peräti 40 % on kertonut kuikan suosikkilinnukseen. Seuraavaksi suosituimpia
mökkilintuja ovat tämän hetken tilanteen mukaan laulujoutsen ja västäräkki.
Osallistujat ovat ilmoittaneet mielilinnukseen lähes 80 eri lajia.
Rakkaimpien lintujen lisäksi kerätään havaintoja viidestä lintulajista:
kuikasta, laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, rantasipistä ja meriharakasta.
Kyseessä ei ole kilpailu ja tapahtumaan voi osallistua, vaikka ei havaitsisi
yhtään kohdelajia.
Mökkibongaukseen voi osallistua sunnuntaihin 4.7. asti kuka tahansa missä
tahansa Suomessa. Osallistua voi nettilomakkeella tai postikortilla. Havaintojen
kertymistä ja äänestystilanteen kehittymistä voi seurata tapahtuman
verkkosivuilla www.mokkibongaus.fi. Tulossivuilta löytyvät myös kunkin
mökkikunnan osallistujamäärät sekä taulukot ja kartat havaituista lajeista.
Mökkibongauksen tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja
kerätä lintutietoa. Mökkibongaus järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.
Näin osallistut
- Mieti, mikä suomalainen lintulaji on sinulle rakkain mökkilintu.
- Jos mökilläsi esiintyy Mökkibongausviikon aikana joku tapahtuman kohdelajeista, laske tuosta lajista suurin samaan aikaan näkyvissä oleva yksilömäärä.
- Kerro rakkain lintusi ja/tai havaintosi osoitteessa
www.mokkibongaus.fi 26.6. alkaen
(tai toissijaisesti postikortilla osoitteeseen BirdLife Suomi / Mökkibongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.)
OSALLISTUMINEN (26.6.-4.7.) JA TULOKSIA osoitteessa
http://www.mokkibongaus.fi
VALOKUVIA
http://www.mokkibongaus.fi
VALMIS A4-sivu (painokelpoinen pdf-tiedosto) Mökkibongauksesta
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/kuvat/mokkibongaus_2010_A4.pdf
VALMIS tabloid-sivu (painokelpoinen pdf-tiedosto) Mökkibongauksesta
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/kuvat/mokkibongaus_2010_tabloid.pdf
VIDEO
http://www.youtube.com/watch?v=kGHNmV9T1Kc
LISÄTIETOJA
järjestökoordinaattori Inka Plit, puh. 09 4135 3300 (ark. klo 10-15) tai 050
5755 081
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
BirdLife Suomi
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: storlom (kuikka), sångsvan (laulujoutsen),
sädesärla (västäräkki), knölsvan (kyhmyjoutsen), drillsnäppa (rantasipi), strandskata (meriharakka)
Mediatiedote 22.6.2010
Osallistu maailman ensimmäiseen Mökkibongaukseen!
BirdLife Suomi järjestää juhannuksena ja sen jälkeisellä viikolla (26.6.–4.7.) maailman ensimmäisen Mökkibongaus-tapahtuman. Tapahtumassa kerätään lintuhavaintoja ja selvitetään mökkiläisten rakkaimmat lintulajit.
Havaintoja kerätään viidestä kohdelajista, jotka ovat järvi- ja merimaisemien tuttuja vesilintuja: kuikka, laulujoutsen, kyhmyjoutsen, rantasipi ja meriharakka. Jos mökillä esiintyy Mökkibongausviikon aikana joku näistä kohdelajeista, niistä pyydetään ilmoittamaan suurin samaan aikaan näkyvissä ollut yksilömäärä. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa lajien levinneisyydestä ja runsaudesta.
Kyseessä ei ole kilpailu ja tapahtumaan voi osallistua, vaikka ei havaitsisi yhtään kohdelajia. Tapahtumassa selvitetään myös mökkiläisten rakkaimmat lintulajit, joten jokainen voi äänestää omaa suosikkiaan.
Mahdolliset havainnot ja itselle rakkaimman lintulajin voi ilmoittaa nettilomakkeella tai postikortilla. Havaintojen kertymistä ja äänestystilanteen kehittymistä voi seurata tapahtuman verkkosivuilla osoitteessa www.mokkibongaus.fi 26.6. alkaen.
Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa missä tahansa Suomessa.
Tapahtumaan ei ole osallistumismaksua eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.
Kaikkien osallistujien kesken arvotaan syksyllä lintuaiheisia palkintoja.
Pääpalkintona on Olympus 8x40 DPS I -kiikari. Tapahtumaa tukee Lintuvaruste Oy.
Mökkibongauksen tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja
kerätä arvokasta lintutietoa.
Näin osallistut
- Mieti, mikä suomalainen lintulaji on sinulle rakkain mökkilintu.
- Jos mökilläsi esiintyy Mökkibongausviikon aikana joku tapahtuman kohdelajeista, laske tuosta lajista suurin samaan aikaan näkyvissä oleva yksilömäärä.
- Kerro rakkain lintusi ja/tai havaintosi osoitteessa
www.mokkibongaus.fi 26.6. alkaen
(tai toissijaisesti postikortilla osoitteeseen BirdLife Suomi / Mökkibongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.)
OSALLISTUMINEN (26.6.-4.7.) JA TULOKSIA (26.6. alkaen) osoitteessa
http://www.mokkibongaus.fi
VALOKUVIA
http://www.mokkibongaus.fi
VALMIS A4-sivu (painokelpoinen pdf-tiedosto) Mökkibongauksesta
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/kuvat/mokkibongaus_2010_A4.pdf
VALMIS tabloid-sivu (painokelpoinen pdf-tiedosto) Mökkibongauksesta
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/kuvat/mokkibongaus_2010_tabloid.pdf
VIDEO
http://www.youtube.com/watch?v=kGHNmV9T1Kc
LISÄTIETOJA
toiminnanjohtaja Matti Riihimäki, puh. 044 040 2500 (to 24.6. asti)
järjestökoordinaattori Inka Plit, puh. 050 5755081 (ma 28.6. alkaen)
BirdLife Suomi
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: storlom (kuikka), sångsvan (laulujoutsen), knölsvan (kyhmyjoutsen), drillsnäppa (rantasipi), strandskata (meriharakka)
Mediatiedote 11.6.2010
BirdLife: Hanhikivenniemeen ei voi rakentaa voimalaa
BirdLife Suomi on huolissaan suunnitelmista rakentaa ydinvoimala Pyhäjoen
Hanhikivelle. Hanhikivi on linnustoltaan monipuolinen alue, jonka ylitse kulkee
suurikokoisten lintujen tärkeä muuttoreitti. Hanhikiven alueella on myös laaja
äärimmäisen uhanalaisen luontotyyppiyhdistelmän esiintymä.
Pyhäjoen Hanhikivenniemen pohjoisranta on tärkeä muuttolintujen levähdysalue
ja vesilintujen kerääntymisalue. Niemen ylitse muuttaa keväin syksyin
esimerkiksi noin 10 000 laulujoutsenta, jotka ovat erityisessä vaarassa törmätä
mahdollisen voimalaitoksen myötä rakennettaviin voimajohtoihin. Myös useiden
muiden suurikokoisten lintujen kuten hanhien ja petolintujen muuttoreitti kulkee
suunnitellun voimala-alueen ylitse.
Hanhikivenniemellä on poikkeuksellisen laaja ja luonnonsuojelullisesti
arvokas maankohoamisrannikon metsien kehityssarjan esiintymä. Tehdyissä
selvityksissä korostetaan, että Hanhikivenniemi on ainutlaatuinen mahdollisuus
tämän äärimmäisen uhanalaiseksi arvioidun luontotyyppiyhdistelmän lisäsuojelun
toteuttamiselle Suomessa. Jääkauden jälkeisen maankohoamisen synnyttämät metsien
kehityssarjat ovat maailmanlaajuisestikin hyvin harvinaisia.
BirdLife pitää huolestuttavana, että voimalahankkeen suunnittelussa on
vähätelty alueen luonnonsuojelullista arvoa, linnustollista merkitystä ja
voimalan vaikutuksia linnustolle. Voimalasuunnitelmista luopuminen olisi ollut
looginen johtopäätös tehdyistä luontoselvityksistä.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan
luonnonsuojelupiiri ovat valittaneet ympäristöministeriölle Hanhikiven
ydinvoimamaakuntakaavasta.
Lisätietoja
Suojeluvastaava Ari-Pekka Auvinen puh. 050 413 3403
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
BirdLife Suomi ry
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen)
Mediatiedote 10.6.2010
Mikä on mökkiläisen rakkain lintu?
Kesäkuun lopulla järjestettävässä BirdLife Suomen Mökkibongaus-tapahtumassa (26.6.–4.7.) selvitetään mökkiläisten rakkaimmat lintulajit. Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa missä tahansa Suomessa. Rakkaimman linnun lisäksi voi kertoa perusteluita valinnalleen – viehättääkö linnussa esimerkiksi sen ulkonäkö, ääni vai kenties siihen liittyvät muistot?
Oman valintansa voi ilmoittaa nettilomakkeella tai postikortilla. Äänestystilanteen kehittymistä ja perusteluita rakkaimpien lajien valinnalle seurataan tapahtuman verkkosivuilla www.mokkibongaus.fi juhannuksesta 26.6. alkaen.
Rakkaimman lajin lisäksi kerätään mökkiläisten havaintoja viidestä tapahtuman kohdelajista: kuikasta, laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, rantasipistä ja meriharakasta.
Tapahtumaan ei ole osallistumismaksua eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan syksyllä lintuaiheisia palkintoja. Pääpalkintona on Olympus 8x40 DPS I -kiikari. Tapahtumaa tukee Lintuvaruste Oy.
Mökkibongauksen tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja kerätä arvokasta lintutietoa. Mökkibongaus järjestetään nyt ensimmäistä kertaa maailmassa.
Näin osallistut
- Mieti, mikä suomalainen lintulaji on sinulle rakkain mökkilintu.
- Jos mökilläsi esiintyy Mökkibongausviikon aikana joku tapahtuman kohdelajeista, laske tuosta lajista suurin samaan aikaan näkyvissä oleva yksilömäärä.
- Kerro rakkain lintusi ja/tai havaintosi osoitteessa
www.mokkibongaus.fi 26.6. alkaen
(tai toissijaisesti postikortilla osoitteeseen BirdLife Suomi / Mökkibongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.)
OSALLISTUMINEN (26.6.-4.7.) JA TULOKSIA (26.6. alkaen) osoitteessa
http://www.mokkibongaus.fi
VALOKUVIA
http://www.mokkibongaus.fi
VALMIS A4-sivu (painokelpoinen pdf-tiedosto) Mökkibongauksesta
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/kuvat/mokkibongaus_2010_A4.pdf
VALMIS tabloid-sivu (painokelpoinen pdf-tiedosto) Mökkibongauksesta
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/kuvat/mokkibongaus_2010_tabloid.pdf
VIDEO
http://www.youtube.com/watch?v=kGHNmV9T1Kc
LISÄTIETOJA
toiminnanjohtaja Matti Riihimäki, puh. 044 040 2500
BirdLife Suomi
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: storlom (kuikka), sångsvan (laulujoutsen), knölsvan (kyhmyjoutsen), drillsnäppa (rantasipi), strandskata (meriharakka)
Mediatiedote 4.6.2010
Vuoden lintu on kuikka
BirdLife Suomen Vuoden lintu 2010 on kuikka. Lajin pesimäkanta selvitetään tänä
kesänä. Tiedon keruussa kaivataan myös suuren yleisön apua.
Tämän vuoden aikana selvitetään, missä kuikat pesivät, kuinka paljon niitä on ja
miten pesintä onnistuu eri puolilla maata ja erilaisilla järvillä.
Mahdollisimman kattavien kuikkatietojen saamiseksi suuren yleisön toivotaan
osallistuvan pesimähavaintojen keräämiseen. Tietoja voi ilmoittaa lomakkeella
osoitteessa www.birdlife.fi/vuodenlintu.
Kuikkia tavataan koko maassa. Se on mökkiläisille tuttu virtaviivainen ja
komeaääninen erityisesti kirkasvetisillä järvillä viihtyvä vesilintu. Suuri
koko, harmaa pää, musta kurkkulappu ja mustavalkoruutuinen selkä ovat äänen
lisäksi hyviä kuikan tuntomerkkejä.
Suomella on erityinen vastuu kuikan hyvinvoinnista, sillä peräti 60 % EU:ssa
pesivistä kuikista pesii Suomessa. Kuikka tekee pesänsä rannalle aivan veden
rajaan. Suurten järvien pesinnöistä suuri osa tuhoutuu vesistöjen säännöstelyn
aiheuttaman vedenkorkeuden nousun vuoksi. Pesimäaikaan kuikka on myös herkkä
häiriöille ja pesinnät tuhoutuvat helposti häirittäessä, minkä vuoksi pesien
lähistöllä liikkumista tulee välttää. Mökkiläiset ja kalastajat suhtautuvat
kuikkaan usein jopa ylpeydellä, ja pesintöjen häirintä on usein tahatonta
ajattelemattomuudesta johtuvaa.
Kuikkaselvityksen yhteydessä ollaan kiinnostuneita myös sen pienikokoisemman
sukulaisen, soilla ja pienillä lammilla pesivän, kaakkurin esiintymisestä.
Kuikkahavaintoja kerätään myös tänä vuonna ensi kertaa järjestettävässä
mökkibongaus-tapahtumassa, joka järjestetään juhannusviikolla ja sitä
seuraavalla viikolla 26.6.-4.7. http://www.mokkibongaus.fi/
BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana kiinnitetään
erityistä huomiota. Vuoden lintuja ovat olleet mm. törmäpääsky (2009),
naurulokki (2008), kuukkeli (2007), kottarainen (2006), kaulushaikara (2005) ja
laulujoutsen (2004).
Havainnot ilmoitetaan osoitteessa www.birdlife.fi/vuodenlintu
Mediatiedote 26.5.2010
Alaotrajärvenuikku kuollut sukupuuttoon
BirdLife International on tänään julkistanut maailman lintujen
uhanalaisluettelon päivityksen. Päivityksessä Madagaskarilla elänyt
alaotrajärvenuikku (Tachybaptus rufolavatus) jouduttiin toteamaan sukupuuttoon
kuolleeksi. Lajia ei ole löydetty vuosien laajoissa etsinnöissä, ja
lintututkijat ovat varmoja lajin häviämisestä.
Alaotrajärvenuikku eli pienellä alueella Madagaskarilla, mistä sen hävittivät
ihmisen toimesta järviin istutetut petokalat yhdessä verkkokalastuksen kanssa.
”Lajin löytymisestä ei ole enää toivoa. Tämä on jälleen yksi esimerkki ihmisen
toimien ennustamattomista vaikutuksista. Ihmisen toimesta levinneet vieraslajit
ovat aiheuttaneet sukupuuttoja ympäri maailman, ja ne ovat edelleen yksi
suurimmista uhista linnuille ja muulle luonnon monimuotoisuudelle”, sanoo
BirdLife Internationalin tutkimusjohtaja Leon Bennun.
Uusin uhanalaisuustarkastelu osoittaa kosteikkoalueiden lintujen tilanteen
heikkenevän. Tärkeitä kosteikkoalueita häviää ihmisen toiminnan seurauksena.
Esimerkiksi useat runsaslukuiset Australiassa talvehtivat Siperiassa pesivät
kahlaajat ovat vähentyneet nopeasti niille tärkeiden muutonaikaisten
ruokailupaikkojen, kuten Etelä-Korean Saemangeumin vuorovesialueen, tuhoamisen
seurauksena.
Uhanalaisuustarkastelu kertoo onneksi myös, että suojelutoimien avulla lajeja
voidaan pelastaa. Azorienpunatulkun (Pyrrhula murina) uhanalaisuusluokkaa
voitiin laskea äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Lajin
esiintymisalueilla on palautettu alkuperäisiä metsiä ja kasvillisuutta, minkä
ansiosta populaatio on kasvanut.
Suomessa esiintyvien lintulajien maailmanlaajuinen uhanalaisuusluokka ei
muuttunut. Maailmanlaajuisesti uhanalaisista lajeista Suomessa tavataan
säännöllisesti kiljuhanhea, kiljukotkaa ja allihaahkaa.
Lisätietoja
Martin Fowley, +44 (0)1223 279813, martin.fowley@birdlife.org
BirdLife International
Margus Ellermaa, puh. 09 4135 3300
BirdLife Suomi
Lisätietoja lintujen uhanalaisuuskehityksestä maailmassa:
http://www.birdlife.org/action/science/indicators/rli.html
Lisätietoja alaotranuikusta BirdLife Internationalin verkkosivuilla
(englanniksi):
http://www.birdlife.org/datazone/species/index.html?action=SpcHTMDetails.asp&sid=3630&m=0
Mediatiedote 24.5.2010
Lasten ja nuorten lintupäivää vietetään seuraavien kahden viikon aikana
BirdLife Suomi ja Luonto-Liitto kutsuvat kaikki lapset ja nuoret viettämään Lasten ja nuorten lintupäivää seuraavan kahden viikon (24.5.–6.6.) aikana. Tapahtumaan voi osallistua vaikkapa perheen, luokan tai muun ryhmän kanssa.
Tapahtumaan odotetaan paljon osallistujia ympäri Suomen, ja osallistumisesta onkin tehty helppoa. Ideana on lähteä linturetkelle ja lähettää sen jälkeen retkikertomuksia, kuvia ja kysymyksiä tapahtuman Facebook-sivulle tai postitse. Asiantuntijat kommentoivat lähetettyjä kysymyksiä ja tunnistavat kuvista nimeämättä jääneet linnut.
Osallistujien avuksi tarjotaan materiaaleja tapahtuman verkkosivuilla sekä jäsenlehti Tiiran kevätnumerossa. Tapahtuma on maksuton, ennakkoilmoittautumista ei tarvita eikä ikärajoja ole. Järjestäjät korostavat, että suurta lintutuntemusta ei vaadita - tärkeintä ovat yhteiset hauskat luontokokemukset.
Osallistua voi mikä tahansa lasten tai nuorten ryhmä: perheet, päiväkodit, luokat, kerhot, nuorisotalot ja kaveriporukat. Retkipäivän voi valita vapaasti tapahtuman ajalta. Päivän aikana ryhmät retkeilevät, tekevät havaintoja ja nauttivat luonnosta. Ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi luontopolun kiertäminen tai oman lähimetsän lintujen tarkkailua.
Kaikkien Facebookissa tai postitse osallistuneiden kesken arvotaan kivoja lintuaiheisia palkintoja.
Lintupäivän tarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja muuhun luontoharrastukseen. Tavoitteena on myös kannustaa lapsia ja aikuisia yhteiseen retkeilyyn ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon.
Lisätietoja ja materiaaleja tapahtuman verkkosivuilta osoitteesta
www.birdlife.fi/lintupaiva
Tapahtuman materiaaleja sisältäviä Tiira-lehtiä voi tilata BirdLifen toimistolta (toimisto@birdlife.fi, 09 4135 3300).
Lisätietoja
Tapahtuman verkkosivut:
http://www.birdlife.fi/lintupaiva/
Tapahtuman Facebook-sivu:
http://www.facebook.com/event.php?eid=111749785523771&ref=mf
Järjestökoordinaattori Inka Plit, puh. 050 5755 081
BirdLife Suomi
Ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green, puh. 044 045 8898
Luonto-Liitto
Mediatiedote 22.5.2010
Vuoden 2010 monimuotoisuustavoitetta ei saavuteta
BirdLife Internationalin tänään julkaisema raportti osoittaa EU:n epäonnistuneen tavoitteessaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen EUssa vuoteen 2010 mennessä. BirdLife vaatii yhä määrätietoisempaa toimintaa monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi.
BirdLifen raportissa tarkastellaan monimuotoisuuden kehitystä kymmenen indikaattorin avulla. Indikaattoreista seitsemän osoittaa tilaksi epätyydyttävä ja kolme erittäin epätyydyttävä.
BirdLife haluaa muistuttaa, että EU:lla on jo nyt olemassa tehokkaita luonnonsuojelutyökaluja, mm. lintu- ja luontodirektiivi. Niiden avulla on saatu aikaan useita luonnonsuojelun menestystarinoita, vaikka kokonaisarvion mukainen tilanne on epätyydyttävä. Suuntaus on siis käännettävissä paremmaksi.
"Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen EU:ssa on mahdollista. Se ei kuitenkaan onnistu ilman riittävää rahoitusta, poliittista tahtoa ja tavoitteiden laajaa sisäistämistä myös muilla politiikan sektoreilla kuin luonnonsuojelupolitiikassa", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
BirdLife vaatii, että EU asettaa hyvin kunnianhimoiset monimuotoisuustavoitteet tulevaisuudelle. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytettävä ja parannettava ekosysteemien tilaa. Raportissa esitetään keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tänään julkaistu raportti 2010-Turning or Breaking Point for Europe's Wildlife? on tuotettu 27 EU:ssa toimivan BirdLife organisaation yhteistyönä. Sen on julkaissut lintujensuojelujärjestö BirdLife International.
Indikaattorit ja niiden tulokset:
- Linnuston tilanne EU:ssa: epätyydyttävä
- Maailman lintujen tila: erittäin epätyydyttävä
- EU:n priorisoimien luontotyyppien ja lajien tila: erittäin epätyydyttävä
- Kansallinen monimuotoisuuslainsäädäntö: epätyydyttävä
- Kansallisen luonnonsuojelulainsäädännön toimeenpano: epätyydyttävä
- Kansallisten luonnonsuojeluverkostojen tilanne: epätyydyttävä
- Monimuotoisuuden tutkimus ja seuranta: epätyydyttävä
- Luonnonsuojelun rahoitus: erittäin epätyydyttävä
- Yleinen tietoisuus luonnonsuojelusta: epätyydyttävä
- Hallinto monimuotoisuusasioissa: epätyydyttävä
Lisätietoja
Raportti englanniksi:
http://www.birdlife.org/eu/pdfs/BirdLife2010AssessmentreportFINAL.pdf
Raportin suomenkielinen yhteenveto:
http://www.birdlife.fi/suojelu/kv/birdlife-2010-EU-raportti.shtml
suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
BirdLife Suomi ry
Alessia Pautasso, Communication & Media Officer, +32 (0) 2 541 07 81, Mobile: +32 494 542844
BirdLife International
Mediatiedote 8.5.2010
Tornien taiston voitto Kristiinankaupunkiin
BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtumaan osallistuttiin noin 300
lintutornissa ympäri maan. Eniten lajeja, 107, havaittiin Kristiinankaupungissa
Siipyyn lintutornissa. Sadan lajin raja rikkoontui myös kolmella muulla
paikkakunnalla: Porissa (105), Mynämäellä (100) ja Virolahdella (100).
Kilpailun pohjoisimmassa tornissa Inarin Kaamasessa havaittiin 35 lajia.
Tapahtuman järjestäjän BirdLifen joukkue havaitsi Helsingin Viikin Keinumäessä
98 lajia.
Torneista raportoituja pikkuharvinaisuuksia olivat muun muassa jalohaikara,
haarahaukka, niittysuohaukka ja kiljukotka.
Osallistujien kesken arvottu 500 euron lahjakortti BirdLifen
Lintuvarusteeseen meni Loviisan Liljendalissa kisanneelle Wanhat kotkat
-nimiselle joukkueelle.
Tornien taisto on vuodesta 1994 järjestetty leikkimielinen kilpailu, jossa
joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista
kahdeksan tunnin aikana. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään
varoja linnustonsuojeluun. Tapahtuman yhteistyökumppanina on BirdLife Suomen
Lintuvaruste.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: ägretthäger (jalohaikara), ängshök
(niittysuohaukka), större skrikörn (kiljukotka)
brun glada (haarahaukka).
tiedottaja Lauri Hänninen, 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 4.5.2010
Jälleen ennätysmäärä lintutorneja Tornien taistoon
BirdLife Suomen järjestämä Tornien taisto -tapahtumaan osallistutaan lauantaina 8.5. ennätyksellisesti yli 300 lintutornilla reilun tuhannen kilpailijan voimin. Lintutorneista pyritään näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia klo 05–13. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja linnustonsuojeluun.
Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Useilla torneilla järjestetään lisäksi opastettuja linturetkiä. Tornit ja joukkueet ovat nähtävissä osoitteessa
www.birdlife.fi/tornientaisto.
Tänä vuonna Tornien taisto on osa kansainvälistä muuttolintupäivää (http://www.worldmigratorybirdday.org), jonka tarkoitus on jakaa tietoa muuttolintujen suojelun tärkeydestä.
Tornien taiston yhteistyökumppanina on BirdLife Suomen Lintuvaruste.
Tornien taiston tulokset julkaistaan osoitteessa www.birdlife.fi/tornientaisto lauantaina 8.5. klo 18.00.
Historiaa
Tämän kevään Tornien taisto on jo 17. taisto. Ensimmäisen taiston järjesti Eläinmaailma-lehti vuonna 1994. Vuonna 2000 BirdLife Suomi tuli järjestäjäksi ja tapahtuma laajeni kaikille avoimeksi. Silloin joukkueita oli mukana 72. Vuonna 2009 kisattiin 289 tornissa.
Lisätietoja: http://www.birdlife.fi/tornientaisto
- Kaikki osallistuvat tornit ja joukkueet.
- Tornit, joilla järjestetään yleisöopastusta.
- Tornien taisto Helsingin Viikissä.
- Kilpailun säännöt.
- Aiempien vuosien tuloksia.
VALOKUVA (lintuharrastajia tornissa) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa:
http://www.birdlife.fi/tiedotteet/kuvat/tornien-taisto-birdlife-suomi.jpg
tiedottaja Lauri Hänninen, 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 27.4.2010
BirdLife muistuttaa lintujen pesimärauhasta
Pesintä on jo täydessä vauhdissa monilla lintulajeilla, kuten useilla
vesilinnuilla, varislinnuilla ja osalla varpuslinnuista. BirdLife Suomi
muistuttaa, että pesimäaikana kaikkien lajien häirintä tai tappaminen on
kielletty, ellei tähän ole haettu ja myönnetty poikkeuslupaa.
Lauantaista lähtien myös kaikki rauhoittamattomat lintulajimme nauttivat lain
suojaa koko maassa, kun harmaalokin, merilokin, kesykyyhkyn, variksen ja
räkättirastaan pesimäaikainen rauhoitus alkaa Pohjois-Suomessa 1.toukokuuta.
Muualla maassa rauhoitus on alkanut jo aiemmin keväällä.
Tiedotteen lajit ruotsiksi: gråtrut (harmaalokki), havstrut (merilokki),
tamduva (kesykyyhky), kråka (varis), björktrast (räkättirastas).
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 24.4.2010
Maalle uusi lintulaji Laukaassa
Keski-Suomessa Laukaassa on havaittu todennäköinen amerikantaivaanvuohi (Gallinago
delicata). Havainto on ensimmäinen Suomesta. Mikäli BirdLife Suomen
rariteettikomitea hyväksyy havainnon, amerikantaivaanvuohesta tulee 457. laji
Suomessa havaittujen lintulajien listalle.
Laukaan Vihtasillassa torstai-illasta lähtien soidinlentoa lentävä lintu
huomattiin sen kotoisesta taivaanvuohesta poikkeavan äänen perusteella.
Molemmilla lajeilla ääni syntyy lennossa ilmavirran osuessa pyrstösulkiin.
Ulkonäöltään lajit ovat lähes identtiset.
Amerikantaivaanvuohi pesii nimensä mukaisesti Pohjois-Amerikassa. Laji on
harhautunut Eurooppaan joitakin kymmeniä kertoja. Suurin osa havainnoista on
syyshavaintoja Azoreilta.
BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt
valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko
määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.
Edellinen maalle uusi laji oli amerikankurmitsa, joka nähtiin Hailuodossa
lokakuussa.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: wilsonbeckasin (amerikantaivaanvuohi),
enkelbeckasin (taivaanvuohi), amerikansk tundrapipare (amerikankurmitsa).
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711 BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 22.4.2010
Ympäristöalan huippupalkinto Puolan BirdLifelle
Malgorzata Górska Puolan BirdLifesta on saanut arvostetun
Goldman-ympäristöpalkinnon johdettuaan kampanjaa, joka esti Via Baltica -tien
rakentamisen ainutlaatuisen Rospuda-laakson ja muiden tärkeiden luontoalueiden
läpi Puolassa.
Górskan johdolla ympäristöjärjestöt tutkivat suunnitellun tien
ympäristövaikutukset, nostivat ne suuren yleisön tietoisuuteen ja kantelivat
hankkeesta EU:lle. Lopulta EY-tuomioistuin esti Puolan valtiota rakentamasta
tietä Natura-alueen läpi.
Goldman-ympäristöpalkinto (150 000 USD) on arvostetuin ympäristöalan
palkinto. Se annetaan ihmisille, jotka ottavat suuria henkilökohtaisia riskejä
puolustaakseen ympäristöä. Palkintoa kutsutaan usein ympäristöalan Nobeliksi.
Alun perin Via Baltica -tie aiottiin rakentaa peräti neljän kansainvälisesti
tärkeän lintualueen (IBA) lävitse, vaikka vaihtoehtoisia reittejä oli olemassa.
Tieverkoston tieltä olisi raivattu vanhoja metsiä, joissa pesii
pikkukiljukotkia, merikotkia ja kiljukotkia. Tie olisi kulkenut myös Biebrzan
suoalueen lävitse. Alue on EU:n tärkein pesimäalue maailmanlaajuisesti
uhanalaisille kiljukotkalle ja sarakerttuselle.
BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto ja johtava
linnustonsuojelun asiantuntija, joka toimii yli sadassa maassa ja jolla on yli
10 miljoonaa tukijaa.
-
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: mindre skrikörn (pikkukiljukotka), havsörn
(merikotka), större skrikörn (kiljukotka), vattensångare (sarakerttunen).
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 13.4.2010
Lintujen kevätmetsästys jatkuu Maltalla vetoomuksista huolimatta
- BirdLife huolissaan myös kevätmetsästyksestä SuomessaMaltan hallitus sallii
lintujen kevätmetsästyksen tänä keväänä. Päätös koskee Euroopan laajuisesti
vähentyneitä turturikyyhkyä ja viiriäistä, joiden kevätmetsästys on Maltalla
perinne.
Kevätmetsästys sallitaan siitä huolimatta, että Maltan kevätmetsästys
todettiin EU lainsäädännön vastaiseksi EY-tuomioistuimessa viime syksynä.
Lisäksi BirdLife luovutti tänä keväänä Maltan pääministerille yli 120 000
eurooppalaisen allekirjoittaman vetoomuksen kevätmetsästyksen lopettamiseksi.
Vetoomuksen oli allekirjoittanut myös parituhatta suomalaista.
Maltan kautta muuttaa runsaasti Suomessa pesiviä muuttolintuja. Metsästyksen
yhteydessä ammutaan Maltalla yleisesti myös rauhoitettuja lintuja. Suomessa
rengastetuista linnuista Maltalta on yli sata löytöä, joista lähes 80 % koskee
tapettuja lintuja. Esimerkiksi Suomessa erityisin suojelutoimin suojelluista
lajeista kalasääskestä on peräti 31 löytöä ja räyskästä yhdeksän.
Kevätmetsästyskausi kestää Maltalla tänä vuonna viikon huhtikuun lopulla.
BirdLife on huolissaan myös Maltan kevätmetsästyspäätöksen laajemmista
vaikutuksista. Maltan esimerkkiin vedoten useissa Välimeren maissa keskustellaan
jo perinteisen muuttolintujen kevätmetsästyksen uudelleen aloittamisesta.
Myös Suomessa kevätmetsästystä
Riistavarojen kestävän käytön vastaista kevätmetsästystä harjoitetaan
perinteisiin vedoten myös Suomessa. Allin kevätaikainen metsästys on sallittu
tietyillä rannikkoalueilla, vaikka Itämerellä talvehtiva allikanta on romahtanut
alle puoleen vuosikymmenessä.
Vastaavasti Suomen haahkakanta on vähentynyt edellisen kymmenen vuoden aikana
noin puoleen. Siitä huolimatta Ahvenanmaalla on tänä keväänä tehty aloite
haahkan kevätmetsästyksen uudelleen aloittamisesta.
”Suomen, joka on pohjoisena maana erityisen riippuvainen muiden maiden
linnustonsuojelutyöstä, tulisi näyttää esimerkkiä ja noudattaa yleisesti
hyväksyttyjä riistavarojen kestävän käytön kriteereitä. Lintujen metsästys tulee
jättää täysin syksyn metsästyskauteen, jolloin se kohdistuu nuoriin lintuihin,
joiden kuolleisuus on muutenkin suurta”, sanoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja
Matti Riihimäki.
BirdLife on lintujen kevätmetsästystä vastaan, koska keväällä saaliiksi
joutuvat aikuiset lintuyksilöt, jotka ovat juuri aloittamassa lisääntymistä.
Lisäksi kevätmetsästys häiritsee kaikkien lintujen pesintään valmistautumista
pesimäkauden herkimpään aikaan.
Lisätietoja
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 23.3.2010
Lintujen kevätmuutto vihdoin vauhtiin
Viime päivien keväinen sää on saanut muuttolinnut liikkeelle. Vaikka
muuttajia on yhä liikkeellä vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, myöhäistä
kevättä on nyt alettu kuroa nopeasti kiinni. Viikon aikana on tehty tämän kevään
ensihavainnot jo noin 15 lajista.
Rannikoilla meno on ollut vilkkaampaa kuin sisämaassa, missä muuttajien
yksilömäärät ovat olleet vielä pieniä. Lounais-Suomessa odottaa kuitenkin jo
runsaasti kiuruja, uuttukyyhkyjä ja töyhtöhyyppiä sisämaan peltojen sulamista.
Kevätmuuton edistyminen on nyt kiinni sääoloista: kylmä pohjoisenpuoleinen
virtaus hillitsee lintujen muuttohaluja, mutta lauha lounaanpuoleinen
ilmavirtaus saa suuret joukot liikkeelle. Ensimmäisiä muuttajia kannattaa etsiä
peltojen pälviltä ja vesistöjen sulista.
Kevätmuutto on näyttävimmillään huhtikuussa, jolloin liikkeellä on monia
päivällä muuttavia lajeja, parvissa muuttavia lajeja ja isokokoisia lintuja,
kuten joutsenia, hanhia, kurkia ja petolintuja. Lukumääräisesti eniten lintuja
saapuu vasta toukokuussa, jolloin saapumisvuorossa ovat yöllä muuttavat,
Afrikassa talvehtineet pikkulinnut.
Tiedotteen lajit ruotsiksi: sånglärka (kiuru), skogsduva (uuttukyyhky),
töyhtöhyyppä (tofsvipa)
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
Mediatiedote 23.3.2010
Kainuusta vuoden lintuyhdistys
BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2010 lintuyhdistykseksi Kainuun
Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (KLY). Valinta julkistettiin sunnuntaina 21.3.
Lahdessa BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa.
Valinnan perusteena on yhdistyksen ansioituminen monella saralla Kainuun
haastavissa olosuhteissa. Yhdistyksen aktiivisen tiedotustoiminnan ansiosta
Kainuussa osallistuttiin väestömäärään nähden kaikkein innokkaimmin tammikuussa
järjestettyyn valtakunnalliseen Pihabongaus-tapahtumaan.
Yhdistyksen jäsenmäärä on ollut jo pitkään tasaisessa kasvussa, ja sen
järjestämät yleisötilaisuudet, kuten laadukkaat kuvaillat, ovat tunnettuja ja
huomattavan suosittuja.
BirdLife Suomi kiittää KLY:tä myös aktiivisesta osallistumisesta
linnustonsuojeluhankkeisiin, kuten kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA)
-verkoston kartoituksiin.
Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. KLY:n
toimialueeseen kuuluu Kainuun maakunta. Yhdistys on tänä vuonna juhlinut myös
40. toimintavuottaan. Merkkivuotta juhlistetaan seuraavan kerran 8.4. Kajaanissa
Kaukametsän isossa salissa klo 18–21 pidettävällä luontokuvaillalla.
BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30
jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 alkaen.
Lisätietoja
puheenjohtaja Juha Huttunen, puh. 0500 240 169
Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry
järjestökoordinaattori Inka Plit, puh. (09) 4135 3300
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 5.3.2010
Merimetso ei ole haittaeläin
BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tyrmistyneitä
ympäristöministeriön uusista merimetson tappolupaohjeista. Järjestöt pitävät
ohjeita uutena esimerkkinä hallituksen luonnonsuojeluvastaisesta politiikasta.
Uudet merimetso-ohjeet ovat liioiteltuja ja vastaavat poliittisiin, eivät
ekologisiin tai taloudellisiin tarpeisiin. Ne on myös valmisteltu salassa ilman
lausuntokierrosta.
Merimetsot eivät uhkaa ammattikalastusta tai saaristoa, vaikka
runsastuvatkin. Järjestöt muistuttavat, että merimetsokannan kasvu pysähtyy
itsestään. Lajin vainoaminen vain tuottaa ongelmia muulle saaristolinnustolle,
siirtää merimetsoyhdyskunnan uudelle alueelle ja tulee kalliiksi.
Poikkeusluvan merimetsojen tappamiseen on voinut saada aiemminkin. Niitä ei
kuitenkaan ole myönnetty, koska kukaan ei ole pystynyt osoittamaan vakavia
vahinkoja esimerkiksi kalakannoille. Ympäristöministeriön ohjeilla ei voi
ohittaa lintudirektiivin säädöksiä.
Ravintotutkimusten mukaan merimetsot eivät valikoi ravintokalalajeja, mutta
suosivat pienikokoista kalaa. Valtaosa ravinnosta on vähäarvoisia lajeja ja
pienikokoisia yksilöitä. Merimetsot toimivat kustannustehokkaina
hoitokalastajina, mikä usein unohdetaan.
Järjestöt muistuttavat, että tutkimuksellinen näyttö siitä, että merimetsosta
olisi haittaa kalakannoille, puuttuu edelleen täysin. Sen sijaan esimerkiksi
Ruotsista on Hjälmarenjärveltä tutkimustuloksia, jotka osoittavat kuhasaaliiden
moninkertaistuneen merimetson runsastumisesta huolimatta, kun ammattikalastajat
suurensivat verkkojen silmäkokoja eli kalastivat kuhat suurempina. Myös Suomessa
pitäisi toimia aktiivisesti, jotta kuhat kalastettaisiin nykyistä suurempina.
Järjestöt ovat huolissaan siitä, että ympäristöministeriö on lähtenyt
jakamaan rauhoitettuja lajeja hyviin ja pahoihin. Moni muukin lintulaji
kilpailee ihmisen kanssa samasta ravinnosta ja aiheuttaa taloudellisia haittoja.
Esimerkiksi BirdLife Suomen vuoden linnuksi valitsemaa kuikkaa on aikanaan
vainottu ja siitä on maksettu tapporahaa, koska se syö kaloja – kuten
merimetsokin.
Haittaeläinajattelu on vanhanaikaista ja perusteetonta. Järjestöjä
huolestuttaa, että ministeriö on merimetsokysymyksessä muuttanut linjaansa,
vaikka tutkimukset eivät tue linjan muuttamista.
BirdLife Suomi ja luonnonsuojeluliitto muistuttavat, että merimetsokannan
kasvu pysähtyy Suomessakin aikanaan. Monilla alueilla Suomessa sekä yleisesti
Etelä-Itämerellä kanta ei ole enää kasvanut. Etelä-Itämerellä lajin
runsastumista on yritetty estää monin paikoin, mutta se on ollut kallista ja
tuloksetonta. Kasvu on pysähtynyt luonnollisesti.
Käytännössä ei ole olemassa kohtuullisia keinoja, joiden avulla Suomessa
voitaisiin estää merimetsokannan kasvua ja levittäytymistä. Siihen ei ole
myöskään mitään tarvetta.
Lisätietoja
BirdLife Suomi, tiedottaja Lauri Hänninen puhelin 040 5686711, suojelu- ja
tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi puhelin 0400 749 786
Suomen
luonnonsuojeluliitto, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400
615 530
Mediatiedote 24.2.2010
Lintujen ja tuulivoiman yhteentörmäys vältettävissä
BirdLife on huolissaan tavasta, jolla tuulivoimaloiden sijoituspaikat päätetään.
BirdLifen mukaan Suomeen on mahdollista rakentaa paljon tuulivoimakapasiteettia
siten, että huolehditaan samalla myös lintujen tulevaisuudesta. Kuitenkin tällä
hetkellä linnut ja tuulivoima ovat usein törmäyskurssilla.
BirdLifen mukaan tuulivoimaloiden sijoittumista ei kaikkialla ohjata
riittävästi kaavoituksen avulla. Liian usein valitaan ensin voimalayritysten
toimesta paikat, jotka vain myöhemmin kaavalla vahvistetaan. Varsinaista
kokonaisvaltaista arviota, jossa sijoituspaikat valittaisiin maakunnan tasolla
ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävimmille paikoille, ei
välttämättä toteuteta lainkaan.
”Lintujen suojelun näkökulmasta tuulivoimasuunnittelun tausta-aineistona
tulee olla maakuntatason selvitykset linnuille tärkeistä pesimä- ja
ruokailupaikoista sekä muuton pullonkaula-alueista”, sanoo suojelu- ja
tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.
”Suomeen on mahdollista rakentaa paljon tuulivoimakapasiteettia lintujen
hyvinvointia vaarantamatta. Kyse on linnustollisesti kestävästä voimaloiden
sijoittelusta. Lintujen taistelu tuulimyllyjä vastaan on vältettävissä, jos
tahtoa riittää.”, sanoo Lehtiniemi.
Tutkimusten mukaan tuulivoimalat karkottavat lepäileviä ja ruokailevia
lintuja varsinkin merialueilla jopa kilometrien päähän voimaloista.
Karkotusvaikutuksen vuoksi tuulivoimaloita ei pidä rakentaa kohteille, joille
lintuja kerääntyy paljon ruokailemaan pesimä-, muutto- tai talviaikana. Moni
tällainen lintujen kerääntymisalue on suojelematon, sillä suojelu on
perinteisesti keskittynyt pesimälinnustoon.
Tuulivoimaloita ei pidä rakentaa myöskään kohteille, joille suurikokoisten
kaartelevien lajien, kuten haukkojen muutto erityisesti keskittyy, koska suuri
muuttovirta lisää törmäyskuolemien todennäköisyyttä. Erityisesti suurikokoiset
kaartelevat lintulajit, kuten kotkat, ovat herkkiä törmäämään voimaloihin ja
yksittäinenkin väärin sijoitettu voimala voi tappaa useita yksilöitä.
Lisätietoja
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
Mediatiedote 23.2.2010
Ympäristöjärjestöt: Pallas-lakimuutoksen käsittely keskeytettävä
Viisi ympäristöjärjestöä jätti tänään eduskunnan ympäristövaliokunnalle
kannanoton, joka liittyy Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa koskevaan
lainmuutokseen. WWF Suomi, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö ja
Suomen luonnonsuojeluliitto listaavat kannanotossaan lukuisia haittoja, joita
lakimuutoksesta aiheutuisi. Järjestöt vetoavatkin ympäristövaliokuntaan, jotta
se päättäisi keskeyttää lakiesityksen käsittelyn.
Järjestöjen mukaan lainmuutoksessa ei ole kyse vain yhden hotellin
lisärakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä.
”Ydinkysymys on, aletaanko luonnonsuojelulainsäädäntöä muuttaa sellaiseen
suuntaan, että yksittäisten yrityksen taloudellinen etu katsotaan riittäväksi
syyksi luonnon tilan heikentämiseen luonnonsuojelualueella”, sanoi WWF Suomen
pääsihteeri Liisa Rohweder järjestöjen yhteisessä puheessa.
Uusien hotelli- ja ravintolatilojen rakentaminen kansallispuistojen
sisäpuolelle on luonnonsuojelulaissa yksiselitteisesti kielletty. Lakimuutosta
on perusteltu yhden matkailuyrittäjän, Lapland Hotelsin, taloudellisten etujen
edistämistarpeella.
”Samoilla perusteluilla moni muu yritys olisi objektiivisesti katsoen yhtä
oikeutettu esittämään vastaavia vaatimuksia omien taloudellisten etujensa
edistämiseksi”, pääsihteeri Rohweder totesi.
Ympäristöministeriön teettämä lakimuutoksen ympäristöarviointiluonnos
osoittaa ympäristöjärjestöjen mukaan, että lakiesityksen toteutuminen
vaarantaisi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa suojeltujen luonnonarvojen
säilymisen.
Huomattava osa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston uhanalaisista lajeista
esiintyy alle kymmenen kilometrin säteellä nykyisestä hotellista. Järjestöjen
mukaan onkin erityisen ongelmallista, että uutta majoituskapasiteettia esitetään
rakennettavaksi juuri tälle puiston herkälle ydinalueelle.
Lisäksi uuden kapasiteetin rakentaminen edellyttäisi siirtoviemärin
kaivamista maahan useiden kilometrien matkalle kansallispuiston alueella, vaikka
kansallispuistoissa maaperän ja kasvillisuuden vahingoittaminen on
luonnonsuojelulain mukaan kielletty. Tämä ongelma sivuutetaan järjestöjen mukaan
lakiesityksessä kokonaan.
Järjestöjen mukaan matkailun ja työllisyyden kehittäminen
Pallas-Yllästunturin alueella eivät edellytä lain muuttamista.
”Niitä voidaan edistää yhtä tehokkaasti, jos hotelli Pallas kunnostetaan
nykyisessä koossaan ja tarvittava lisämajoituskapasiteetti rakennettaisiin
kansallispuiston ulkopuolelle. Viimemainittu on hyvin toimiva konsepti alueella
jo nyt”, Liisa Rohweder painotti.
Mediatiedote
19.2.2010
Pihabongauksessa yli 400 000 lintua
Tammikuun lopulla järjestettyyn Pihabongaukseen osallistui yli 15 000 ihmistä
tarkkailemalla lintuja tunnin ajan reilulla 10 000 pihalla ympäri maan. Kuntien
asukaslukuun suhteutettuna innokkaimmat Pihabongaus-kunnat olivat Kustavi,
Taivassalo, Enontekiö, Kiikoinen ja Taivalkoski.
Ankara pakkastalvi oli verottanut joidenkin lajien talvikantoja.
Viimevuotista selvästi vähemmän ilmoitettiin hippiäisiä, puukiipijöitä ja
peippoja. Mustapääkerttuja ei havaittu lainkaan.
Varpuspöllöjä ja isolepinkäisiä havaittiin puolestaan selvästi runsaammin
kuin vuosi sitten. Nämä lajit ovat tänä talvena hakeutuneet pihoille, koska
paksu lumipeite ja Etelä-Suomen myyräkato ovat pakottaneet normaalisti myyriä
syövät lajit siirtymään pikkulinturavintoon.
Loistaudista kärsineitä viherpeippoja havaittiin odotetusti vähemmän kuin
vuosi sitten: ennen joka toisella pihalla esiintyvä laji havaittiin nyt vain
joka kolmannella pihalla. Väheneminen ei kuitenkaan vaikuttanut lajin
parvikokoon.
Urpiaisia ja vihervarpusia oli
tänä vuonna niukasti. Varpunen väheni viidenneksen viime vuodesta.
Harmaapäätikka puolestaan jatkoi runsastumistaan.
Pihabongauksessa havaittiin lintuja yhteensä 416 316 yksilöä. Keskimäärin
pihalta havaittiin 7 lajia ja 46 yksilöä; vuosi sitten luvut olivat 8 ja 50.
Yleisimmät lajit olivat viimevuotiseen tapaan talitiainen (97 % pihoista),
sinitiainen (83 %) ja harakka (68 %). Yhteensä lajeja havaittiin 98.
Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan
lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen päätarkoituksena on
innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla kerätään arvokasta tietoa
talvilinnuista. Pihabongaus järjestettiin nyt viidettä kertaa. Seuraavan kerran
pihabongataan vuoden kuluttua 29.-30.1.2011.
Tapahtuman suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tapahtuman
yritysyhteistyökumppaneina olivat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Weilin+Göös ja
Suomen Lintuvaruste Oy.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: kungsfågel (hippiäinen), trädkrypare
(puukiipijä), bofink (peippo), sparvuggla (varpuspöllö), varfågel
(isolepinkäinen), talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen), skata (harakka),
talltita (hömötiainen), gråsiska (urpiainen), grönsiska (vihervarpunen),
gråspett (harmaapäätikka), gråsparv (varpunen).
Tuloksia
Arvonnan voittajat
Valokuvia
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 1.2.2010
Pakkastalvi näkyi Pihabongauksessa
Viikonlopun Pihabongauksessa havaittiin viimevuotista vähemmän hippiäisiä,
puukiipijöitä ja peippoja. Mustapääkerttuja ei havaittu lainkaan. Syynä on
ankara pakkastalvi, joka on verottanut näiden lintulajien talvikantoja.
Varpuspöllöjä ja isolepinkäisiä havaittiin puolestaan selvästi runsaammin
kuin vuosi sitten. Nämä lajit ovat tänä talvena hakeutuneet pihoille, koska
paksu lumipeite ja Etelä-Suomen myyräkato ovat pakottaneet normaalisti myyriä
syövät lajit siirtymään pikkulinturavintoon.
Loistaudista kärsineitä viherpeippoja havaittiin odotetusti vähemmän kuin
vuosi sitten: ennen joka toisella pihalla esiintyvä laji havaittiin nyt vain
joka kolmannella pihalla.
Keskimäärin yhdellä pihalla havaittiin 7 lajia ja 46 yksilöä. Yleisimmät
lajit olivat viimevuotiseen tapaan talitiainen (93 % pihoista), sinitiainen (76
%) ja harakka (61 %). Harvinaisuuksia ei Pihabongauksessa tänä vuonna löytynyt.
Nämä alustavat tulokset perustuvat noin 7300 pihan havaintoihin. Määrä
kasvaa, sillä viikonlopun havaintoja otetaan vastaan perjantaihin 5. helmikuuta
asti osoitteessa www.pihabongaus.fi ja postikortilla. BirdLife julkaisee
lopulliset tulokset sekä alueellisia tuloksia helmikuun lopulla.
Osallistujamäärän arvioidaan nousevan jopa viimevuotista suuremmaksi, jolloin
15 000 ihmistä pihabongasi 10 000 pihalla.
Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan
lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on
innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen
suojelusta ja kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.
Pihabongaus järjestettiin nyt viidettä kertaa.
Tapahtuman suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tapahtuman
yritysyhteistyökumppaneina olivat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Weilin+Göös ja
Suomen Lintuvaruste Oy.
BirdLife Suomi kiittää osallistujia. Seuraavan kerran pihabongataan vuoden
kuluttua!
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: Kungsfågel (hippiäinen), Trädkrypare
(puukiipijä), Bofink (peippo), Sparvuggla (varpuspöllö), Varfågel
(isolepinkäinen), Talgoxe (talitiainen), Blåmes (sinitiainen), Skata (harakka).
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 18.1.2010
BirdLife kerää nimiä Maltan lintujen puolesta
Kansainvälinen linnustonsuojelujärjestö BirdLife on tänään käynnistänyt
nimienkeruukampanjan, jolla vaaditaan Maltan hallitukselta toimia maassa
rehottavaa rauhoitettujen muuttolintujen tappamista vastaan. BirdLife vaatii
lisäksi Maltan hallitusta hylkäämään suunnitelmat sallia lintujen
kevätmetsästys. EU:n lintudirektiivi yksiselitteisesti kieltää lintujen
metsästämisen niiden kevätmuutto- ja lisääntymisaikana.
Malta sijaitsee tärkeällä lintujen muuttoreitillä, ja myös monia Suomessa
pesiviä lintuja, kuten sääksiä, muuttaa Maltan kautta. Maltalla on Euroopan
suurin metsästäjätiheys, ja saarella tapetaan vuosittain 2-3 miljoonaa lintua,
joiden joukossa on runsaasti rauhoitettuja lajeja. Kontrolloimattoman ampumisen
seurauksena Maltalla pesivien lintulajien määrä on vähentynyt 32 lajista (vuonna
1916) nykyiseen 16 lajiin.
Vetoomuksen voi allekirjoittaa Maltan BirdLifen verkkosivuilla osoitteessa
http://www.birdlifemalta.org/petition/sign/
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 13.1.2010
Pihabongaus on Suomen suurin lintuharrastustapahtuma
- Viime vuosina Pihabongaukseen on osallistuttu Suomen jokaisessa
kunnassa
- Pihabongaus antaa kaivattua lisätietoa viherpeippojen kadosta
- Pihabongaus-tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentti Halonen
BirdLife Suomi järjestää viidennen kerran kaikille luonnosta kiinnostuneille
tarkoitetun Pihabongaus-tapahtuman tammikuun viimeisenä viikonloppuna 30.-31.1.
Tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla
ja ilmoitetaan havainnot BirdLifelle.
”Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä tämä ole kilpailu.
Tarvitaan vain kiinnostusta ja intoa tarkkailla lintuja. Perinteisesti
Pohjois-Suomessa on oltu väestömäärään nähden erityisen ahkeria pihabongaajia,
mutta saa nähdä, miten käy nyt, kun etelässäkin on kunnon talvi”, sanoo
BirdLifen tiedottaja Lauri Hänninen.
”Tänä talvena erityisen mielenkiinnon kohteena ovat viherpeipot, sillä
lintujen loistauti on vähentänyt viherpeippokantaa. Nyt saamme koko maan
kattavaa tarpeellista lisätietoa”, sanoo BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja
Teemu Lehtiniemi.
Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa.
Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään tietoa maamme
talvisesta linnustosta. Tapahtuman suojelija on tasavallan presidentti Tarja
Halonen. Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki
Oy, Weilin+Göös ja Suomen Lintuvaruste Oy.
Havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla
Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife julkaisee
verkkosivuillaan alustavaa tietoa Pihabongauksen tuloksista 1.2. ja lopulliset
tulokset helmikuun aikana.
Pihabongaus järjestetään Suomessa nyt viidettä kertaa. Viime vuonna 15 000
ihmistä tarkkaili lintuja 10 000 pihalla.
Malli Pihabongaukseen tulee Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB)
on yli 25 vuoden ajan järjestänyt ”Big Garden Birdwatch” -tapahtumaa, johon
osallistuu nykyisin yli 400 000 ihmistä.
Havaintojen ilmoittaminen ja lisätiedot:
www.pihabongaus.fi
OSALLISTUMISOHJEET PÄHKINÄNKUORESSA
Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!
Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa.
Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole
osallistumismaksua.
- Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla
paikalla joko lauantaina 30. tai sunnuntaina 31. tammikuuta.
- Tunnista havaitsemasi lintulajit.
- Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan
aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
- Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle
viimeistään perjantaina 5.2. joko osoitteessa
www.pihabongaus.fi tai
postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.
Postikortissa tulee olla lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja
havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.
LISÄMATERIAALIA
I KORTHET PÅ SVENSKA
BirdLife Finland ordnar åt alla naturintresserade Gårdsplanskrysset
(Pihabongaus) -evenemanget 30-31.1. Allt går ut på att under en timme iaktta
fåglar på egen gård eller vid någon annan plats. Timmen kan man själv välja
endera på lördag eller söndag. Iakttagelserna rapporteras till BirdLife på
web-adressen www.pihabongaus.fi eller med postkort.
Grunden till evenemanget ligger i att få människor att engagera sig åt
vinterns gårdsfåglar. Med ens samlas uppgifter som hjälper till att konkret få
reda på vilka fåglar påträffas och i vilka mängder, som i sin tur ger grunder
för forskning av fågelbeståndens utveckling och bidrar till fågelskydd.
Republikens president Tarja Halonen fungerar som evenemangets skyddare.
Gårdsplanskrysset (Pihabongaus) ordnas nu för fjärde året i rad. I fjol
deltog 15 000 finländare med att observera fåglar på 10 000gårdar!
Idén kommer från Storbritannien där motsvarande räkningar har gjorts i 25 år.
Där heter det ”Big Garden Bird Watch” och i fjol deltog över 400 000 entusiaster.
Anmälning av räkningsresultaten och tilläggsuppgifter finns på
www.pihabongaus.fi.
LISÄTIETOJA
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
| 
In English
På svenska
