BirdLife Suomi Sääksi. Kuva: Jorma Tenovuo.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
09 4135 3300
fax 09 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Tiedotteet
Haluatko BirdLife Suomen mediatiedotteet itsellesi tuoreeltaan sähköpostilla? Ilmoita nimesi ja sähköpostiosoitteesi osoitteeseen toimisto@birdlife.fi. Laita viestin otsikoksi "Tilaan mediatiedotteet". Lista päivitetään noin kahden viikon välein.

 


Mediatiedote 24.7.2015
Ennätysmäärä EU-kansalaisia vetoaa luonnon puolesta

Lähes puoli miljoonaa EU-kansalaista on jo vedonnut komissioon EU:n luonnonsuojelulainsäädännön puolesta komission järjestämässä julkisessa kuulemisessa. Vastaajien määrä on suurin koko EU:n historian aikana. Julkinen kuuleminen päättyy virallisesti sunnuntaina 26.7. keskiyöllä.

EU:n suurimmat ympäristöjärjestöt (BirdLife, European Environmental Bureau, Friends of the Earth Europe ja WWF) käynnistivät toukokuussa Nature Alert -nimisen kampanjan vastauksena komission aloitteeseen, jolla selvitetään, pitäisikö EU:n nykyisiä luonnonsuojelusäädöksiä muuttaa. Puolen miljoonan yksityisen kansalaisen lisäksi 120 eurooppalaista luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöä on lähettänyt EU:lle selkeän viestin: luonto- ja lintudirektiivejä ei pidä muuttaa.

Lainsäädäntö antaa suojaa yli tuhannelle avainlajille ja yli 27 000 luontokohteelle Euroopassa. Niiden ansiosta muun muassa merikotka, muuttohaukka, valkoselkätikka ja kirjohylje on voitu pelastaa. Lakien ansiosta EU:n alueella on maailman laajin suojelualueiden verkosto, Natura 2000, joka kattaa noin viidesosan EU:n maapinta-alasta. Tutkimusten mukaan lainsäädäntö suojaa tehokkaasti vaarantuneita lajeja ja elinympäristöjä ja edistää paikallisyhteisöjen ja alueiden yhteiskunnallista ja taloudellista kehittämistä.

Julkisen kuulemisen aikana komissio on neuvotellut kansallisten viranomaisten, liike-elämän edustajien, maa-alueiden käyttäjien ja ympäristöjärjestöjen kanssa. Vastaajien suuri enemmistö on korostanut direktiivien tarvetta sekä niiden vahvistamisen ja tehokkaamman toimeenpanon sekä luonnonsuojelurahoituksen lisätarvetta.

Direktiivien tarpeen ovat kyseenalaistaneet lähinnä jotkin maatalousalan toimijat, yksityiset metsänomistajat ja kalastusteollisuuden edunvalvojat. Toisaalta muun muassa sementtiteollisuus, sähkönsiirtoverkoston ylläpitäjät sekä luomu- ja luontomatkailuyrittäjät ovat kannattaneet nykymuotoisia direktiivejä.

EU tiedottaa julkisen kuulemisen tuloksista ensi syksynä, ja päätös luontosäädösten kohtalosta tehtäneen ensi kesänä.
 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: havsörn (merikotka), pilgrimsfalk (muuttohaukka), vitryggig hackspett (valkoselkätikka)

Nature Alert -kampanja
 

LISÄTIETOJA:

tiedottaja Jan Södersved, BirdLife Suomi, p. 040 555 5393
puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 560 2113
suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, p. 040 585 0020

 


Mediatiedote 16.7.2015
BirdLife kerää havaintoja pääskyjen pesinnästä

Pesiikö pihapiirissäsi räystäs- tai haarapääskyjä tai tiedätkö pääskyjen pesäpaikan? BirdLife Suomi kerää tänä kesänä tietoa pääskyjen pesinnästä. Heinäkuu on vielä hyvää aikaa pääskyjen tarkkailuun.

Räystäs- ja haarapääsky ovat BirdLife Suomen vuoden linnut. Lajit on valittu, koska molempien pesimäkantojen arvioidaan vähentyneen alle puoleen viime vuosikymmenien aikana. Erityisesti havaintoja toivotaan varsin huonosti tunnetusta räystäspääskystä.

Useimmilla Suomessa pesivillä pääskyillä on nyt isot poikaset joko pesässä tai jo lennossa pihapiirissä. Pääskyrengastajien havaintojen mukaan pesinnät ovat olleet vähän tavallista myöhäisempiä, mutta vaihtelua on ollut huomattavan paljon. Joissakin pesissä emot hautoivat vielä heinäkuun alussa. Poikueet ovat olleet hieman normaalia pienempiä, mikä viittaa huonoon ravintotilanteeseen.

Havainnot pääskyjen pesinnästä voi ilmoittaa osoitteessa www.birdlife.fi/vuodenlintu. Pesivien parien ja poikasten määrän lisäksi voi ilmoittaa myös pesimätietoja aiemmilta vuosilta. Nämä tiedot ovat erittäin tärkeitä, kun arvioidaan, miten lajien kanta on muuttunut.

BirdLife on huolestunut pääskyjen pesäpaikkojen hävittämisestä. Esimerkiksi moni perinteinen räystäspääsky-yhdyskunta on tuhoutunut sillan tai rakennuksen korjauksen yhteydessä. Korjaustyöt pitäisi aina ajoittaa pesimäajan ulkopuolelle, eikä pesäpaikkoja saisi tuhota lopullisesti. Pesinnän estäminen ei ole tarpeen, sillä pääskyistä ei aiheudu haittaa rakennusten tai rakennelmien käytölle. BirdLife ottaa vastaan havaintoja myös tuhotuista yhdyskunnista.
 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: ladusvala (haarapääsky), hussvala (räystäspääsky)

VALOKUVA räystäspääskystä vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Petri Vainio) mainittava
 

LISÄTIETOJA

  • Ohjeet ja havaintojen ilmoituslomake
  • suojeluasiantuntija Tero Toivanen, tero.toivanen ät-merkkibirdlife.fi, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 7.7.2015
    Satoja merimetson pesiä hävitettiin Luvialla

    Luvian saaristossa on tuhottu satoja merimetson pesintöjä. Viime viikonloppuna luontoharrastajat totesivat yksityisellä linnustonsuojelualueella olevan pesimäluodon autioituneen. Juhannuksena luodolta laskettiin 394 pesää, Viikonloppuna luodolta löytyi vain hävitettyjä pesiä. Munista ja poikasista ei havaittu jälkeäkään.

    Tuhotut pesinnät kuuluivat Suomen kolmanneksi suurimpaan merimetsoyhdyskuntaan, jossa pesi tänä vuonna lähes 1 800 paria. Hävityksen kohteeksi joutuneella luodolla pesinnät olivat poikkeuksellisen myöhäisiä. Sen sijaan yhdyskunnan kahdella muulla luodolla merimetsojen pesinnät onnistuivat.

    Hävitys ei rajoittunut vain merimetsoihin, vaan luoto oli tyhjentynyt myös muista siellä pesineistä linnuista. Monet saaristomme linnut pesivät mielellään merimetsoyhdyskuntien suojassa.

    Merimetso on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Merimetson tappaminen on rikos, josta voidaan tuomita sakkoihin ja lisäksi maksamaan valtiolle lintujen korvausarvo. Yhden merimetson pesän korvausarvo on 235 euroa, joten tässä tapauksessa korvaussumma voi nousta yli 90 000 euron.

    Merimetsoja pesi Suomessa viime kesänä hieman yli 20 000 paria. Kanta on kasvanut viime vuosina keskimäärin viiden prosentin vuosivauhtia. Pesimätulosta ovat heikentäneet muun muassa yhdyskunnissa saalistavat merikotkat, mutta myös ihmisen aiheuttamia tuhoja paljastuu vuosittain. Nyt havaittu tuho on suurin Suomessa neljään vuoteen.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: storskarv (merimetso)

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Antti J. Lind) mainittava
     

    LISÄTIETOJA:

  • Merimetso BirdLife Suomen sivuilla
  • tutkija Pekka Rusanen, p. 029 525 1580
    Suomen ympäristökeskus

    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 29.6.2015
    Kilpailu: ehdota nimiä kattohaikaran poikasille

    Suomen ensimmäisen pesivän kattohaikaraparin poikaset ovat kuoriutuneet. Varsinais-Suomessa Kosken kunnassa pesivien haikaroiden ensimmäinen poikanen havaittiin juhannuksena. Poikasten lukumääräksi on nyt varmistunut 3 poikasta. Ensimmäisten Suomessa syntyneiden kattohaikaroiden nimeämiseksi on käynnistynyt kilpailu, joka jatkuu 12.7. saakka.

    BirdLife Suomi järjestää kilpailun yhteistyössä YLE Turun kanssa. Nimiehdotuksia voi ilmoittaa BirdLife Suomen www-sivuilla olevalla lomakkeella. Kaikkien nimikilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan palkinnoksi kiikari sekä kolme ääntelevää pehmokattohaikaraa.

    Kilpailun tuomaristo valitsee poikasten nimet ehdotusten perusteella. Tuomaristoon kuuluvat luontotoimittaja Pirkka-Pekka Petelius, uutisjuontaja Aleksi Hakala, haikaran pesänrakentajat Jaakko Laakkio ja Lauri Laukkanen sekä sanataiteilija ja runoilija Sinikka Svärd.

    Kattohaikaran poikaset ovat kuorituessaan hyvin pieniä. Emot ruokkivat poikasia pääasiassa hyönteisillä ja muilla selkärangattomilla eläimillä. Poikaset lähtevät pesästä vasta täysikasvuisina ja lentokykyisinä noin puolentoista kuukauden iässä.

    Kattohaikara oli odotettu lisä pesimälinnustoomme, sillä niitä vierailee Suomessa vuosittain muutamista kymmenistä muutamiin satoihin. Suomea lähinnä kattohaikara pesii Virossa, jonka kannaksi arvioidaan 4 000–5 000 paria. Ruotsissa laji pesi 1950-luvulle saakka ja Tanskassa tämän vuosituhannen alkuun. Viime vuosina kattohaikara on palannut Tanskaan.

    Suomen ensimmäistä kattohaikaran pesintää on voinut seurata kesäkuun 11. päivästä alkaen pesäkameralla osoitteessa www.haikarakamera.fi.
     

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: vit stork (kattohaikara)

     

    LISÄTIETOJA:

  • Livekuvaa pesältä (www.haikarakamera.fi)
  •  


    Mediatiedote 18.6.2015
    Lintujen pesimärauhaa kunnioitettava juhannuksenakin

    BirdLife Suomi pyytää juhannuksen viettäjiä muistamaan, että lintujen pesimäsaarille ja -luodoille ei pidä nyt rantautua. Myös juhannuskokon paikka on valittava linnut ja muu luonto huomioiden.

    Lintuluodoilla pesivillä lokeilla, tiiroilla, sorsilla ja kahlaajilla on juhannuksen aikaan runsaasti sekä munapesiä että pieniä poikasia. Lyhytkin oleskelu pesimäpaikalla voi aiheuttaa tässä vaiheessa merkittävää tuhoa. Juhannuskokon rakentaminen ja polttaminen pienellä luodolla tuhoaa usein pesimälinnuston täysin.

    Parhaita lintujen pesimäpaikkoja ovat yleensä pienet, vähäpuustoiset tai puuttomat luodot.

    Vaikka yhtään pesää tai poikasta ei näkyisikään, ihmistä kohti hyökkäilevät tai varoitellen lentävät linnut ovat varma merkki pesinnästä. Tällaiselta paikalta on syytä poistua välittömästi.

    Maihinnousua lintujen pesimäpaikoille on suositeltavaa välttää vähintään heinäkuun lopulle asti. Pesimärauhan turvaaminen on tärkeää esimerkiksi uhanalaisen selkälokin ja monien saariston vesilintujen suojelemiseksi.

     


    Mediatiedote 16.6.2015
    Suomelle uusi lintulaji havaittu Sotkamossa

    Suomen ensimmäinen idänkäki (Cuculus saturatus) löytyi sunnuntai-iltana 14.6. Sotkamosta. Lintuharrastaja Jyrki Lukkari äänitti tuolloin oudosti laulavan linnun, jonka asiantuntijat totesivat kuulostavan idänkäeltä. Lintu on asettunut reviirilleen ja on paikalla edelleen.

    Idänkäki on helpointa tuntea äänestä. Lajin ”laulu” on kaksitavuinen kumea puputus, jota lintu toistaa pitkinä sarjoina. Ulkonäöltään idänkäki muistuttaa suuresti tavallista käkeä, tärkeimmät erot löytyvät siiven alapinnan kuvioinnista.

    Suomessa tavattiin jo 1990-luvun lopulla kolmella paikalla hyvin idänkäkimäisesti äänteleviä lintuja, joita silloin pidettiin yleisesti idänkäkinä. Myöhemmin kuitenkin todettiin, että näiden lintujen ääni ei täysin sopinut idänkäkeen ja myöskään lintujen ulkonäkö ei aivan täsmännyt. Sotkamon linnun ääni sopii alustavien analyysien perusteella idänkäelle erinomaisesti. Laadukkaita äänityksiä ja valokuvia tarvitaan kuitenkin vielä havainnon varmistamiseksi.

    Idänkäen päälevinneisyysalue on Venäjän taigametsävyöhykkeellä, missä lajia tavataan Tyynellemerelle asti. Euroopan puolella lajin vakituinen esiintymisalue ulottuu ainakin Komin tasavallan länsiosiin, mutta lajista on tehty havaintoja myös Aunuksen Karjalassa. Idänkäkeä ei ole aiemmin tavattu Euroopassa Venäjän ulkopuolella, mutta lähelle maamme rajoja ulottuvan levinneisyyden takia lajia on odotettu Suomeen jo pitkään.

    BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut. Viime vuoden loppuun mennessä Suomessa oli tavattu hyväksytysti 474 luonnonvaraista lintulajia. Mikäli rariteettikomitea hyväksyy idänkäkihavainnon, on kyseessä vuoden ensimmäinen maalle uusi lintulaji.
     

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: tajgagök (idänkäki)

    Ulkomaisia idänkäkiäänitteitä kuunneltavissa Tarsiger.com-sivustolla

     


    Mediatiedote 8.6.2015
    Linnunpöntöissä viime vuotta vähemmän pesijöitä

    BirdLife Suomen Pönttöbongaus-tapahtuman mukaan linnunpöntöissä on tänä kesänä viime vuotta vähemmän lintuja. Viikonloppuna järjestetyn Pönttöbongauksen tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Tapahtuma järjestettiin nyt kolmannen kerran.

    Alustavien tulosten mukaan linnunpöntöistä 52 prosenttia oli asuttuna, kun viime vuonna vastaava luku 59 ja edellisenä 44 prosenttia. Vaikka kevät koitti aikaisin, loppukevät oli viileä ja pesinnät näyttävät olevan hieman myöhässä. Alustavat tulokset perustuvat noin 1 800 paikan ja 15 000 pöntön havaintoihin. Eniten havaintoja on toistaiseksi saatu Turusta, Helsingistä ja Espoosta.

    Yleisimmät pöntöissä pesivät linnut olivat kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Ne kattoivat lähes 80 % pesinnöistä. Seuraavaksi yleisimmät pönttölinnut olivat pikkuvarpunen, telkkä ja kottarainen. Selvästi viime vuotta vähemmän todettiin harmaasiepon pesintöjä. Harmaasiepon kevätmuutto on ollut myöhässä, mikä näkyy pönttöbongauksessa paitsi pesintöjen vähäisenä määränä myös siinä, että suuri osa pesinnöistä on varsin aikaisessa vaiheessa. Kaikkiaan pöntöistä on ilmoitettu pesivänä yli 20 lintulajia.

    Pönttöbongaushavaintoja voi ilmoittaa vielä sunnuntaihin 14.6. saakka tapahtuman verkkosivuilla www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

    Verkkosivuilla voi tarkastella lajikohtaisesti, missä vaiheessa eri pönttölintujen pesinnät nyt ovat eri puolilla Suomea.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: svartvit flugsnappare (kirjosieppo), talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen), pilfink (pikkuvarpunen), knipa (telkkä), stare (kottarainen), grå flugsnappare (harmaasieppo)

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

     

    LISÄTIETOJA:

  • Pönttöbongaus-verkkosivut: www.ponttobongaus.fi
  • Pönttöbongauksen päivittyvät tulossivut
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 5.6.2015
    Kirjoita joutsenet lentoon -kirjoituskilpailua tuomaroivat runoilija Heli Laaksonen ja tietokirjailija Kaarina Davis

    BirdLife Suomi ja sähköverkkoyhtiö Elenia järjestävät joutsenaiheisen kirjoituskilpailun. Kirjoita joutsenet lentoon -kilpailuun voi lähettää kirjoituksia syyskuun loppuun saakka.

    Laulujoutsenella on jo poikaset Etelä-Suomessa, mutta pohjoisessa haudonta jatkuu pitkälle kesäkuuhun. Kun kisa-aika päättyy, joutsenten syysmuutto on alkamassa.

    ”Toivomme kuulevamme, mitä tunteita, ajatuksia ja tarinoita kansallislintumme laulujoutsen suomalaisissa herättää”, kertoo Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved BirdLife Suomesta.

    Kilpailussa on kolme sarjaa erityyppisille kirjoittajille. Vapaamuotoinen teksti voi olla vaikka tarina, novelli, satu tai kannanotto. Runoille on oma sarjansa, ja lisäksi haetaan korkeintaan 160 merkin pituista twiittiä tai tekstiviestiä.

    Joka sarjassa kolme parasta palkitaan lahjakortein. Lisäksi kunniamainintoina jaetaan kirjapalkintoja. Joutsenkirjoituksia tuomaroivat runoilija Heli Laaksonen, tietokirjailija Kaarina Davis sekä Jan Södersved BirdLife Suomesta ja viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas Eleniasta.

    ”Meille joutsenten suojelussa yhteistyö paikallisten asukkaiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Joutsenten kotikulmilla asuvilla on varmasti joutsenten elämästä mukavia tarinoita, joita jakaa tämän kisan kautta”, sanoo Heini Kuusela-Opas.

    Kirjoitusten viimeinen palautuspäivä on 30.9.2015 osoitteella joutsenkirjoitus@birdlife.fi. Tarkemmat ohjeet kisasta löytyvät osoitteista www.elenia.fi tai www.birdlife.fi.

    Tule mukaan BirdLife Suomen ja Elenian joutsenaiheiseen kirjoituskilpailuun. Anna sanojen laulaa!
     

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen)

     

    LISÄTIETOJA:

  • www.birdlife.fi/kirjoituskilpailu
  • tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

    viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas, p. 040 5624335
    Elenia Oy

     


    Mediatiedote 4.6.2015
    Ilmoita havaintoja pönttölinnuista

    Tulevana viikonloppuna 6.–7.6. kuka tahansa voi osallistua luontotiedon kartuttamiseen osallistumalla Pönttöbongaukseen. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Osallistujilta kysytään, mitä linnunpönttöjä omalla pihalla tai muulla tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

    BirdLife Suomi odottaa havaintojen kertovan myös pesinnän ajoittumisesta eri puolilla maata. Onko viileä loppukevät vaikuttanut pönttölintujen pesintäaikatauluun? Entä näkyykö viime kesän heikko pesimätulos esimerkiksi kirjosieppojen määrissä?

    BirdLife korostaa, että pönttölintuja on tarkkailtava lintuja häiritsemättä. Pönttöihin ei pidä kurkkia tai pönttöjä avata.

    Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen sivuille.

    Pönttöbongaus järjestetään nyt kolmatta kertaa. Viime vuonna tapahtumaan osallistui noin 5 000 ihmistä ja havaintoja ilmoitettiin lähes 30 000 linnunpöntöstä. Pöntöissä havaittiin 16 000 pesintää.

    Pönttöbongauksen yhteydessä sopii tarkkailla myös pihapiirissä pesiviä pääskyjä. Tänä kesänä BirdLife Suomi kerää tietoja räystäs- ja haarapääskyn pesimäpaikoista. Havainnot pääskyistä voi ilmoittaa osoitteessa www.birdlife.fi/vuodenlintu .
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: hussvala (räystäspääsky), ladusvala (haarapääsky)

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

     


    Mediatiedote 3.6.2015
    Euroopan lintujen uhanalaisuus arvioitu: etenkin vesilintujen tilanne synkkä

    BirdLife Internationalin johtama työryhmä on tänään julkistanut Euroopan lintulajien uhanalaisuusarvion. Euroopassa pesivien lajien lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin alueella talvehtivia lajeja. Euroopassa uhanalaisiksi todettiin 67 lajia (13 % arvioiduista) ja EU:n alueella 82 lajia (18 %).

    Suomen uhanalaisimmista lintulajeista kultasirkku, kiljuhanhi ja kiljukotka ovat myös Euroopan laajuisesti äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia. Uhanalaisuusarviointi paljastaa kuitenkin myös monen Suomessa vielä yleisen lintulajin vähenevän Euroopassa huolestuttavasti.

    Uhanalaisten lajien listalla on huomattavan paljon suomalaisia vesilintuja. Haahka on arvioitu Euroopassa erittäin uhanalaiseksi kannan nopean romahtamisen vuoksi. Haahkakannan huomattavasta vähenemisestä huolimatta Suomi sallii edelleen haahkan metsästämisen pesimäaikana – haahkakoiraiden metsästys on juuri alkanut 1.6. BirdLife Suomi pitää erittäin uhanalaisen haahkan pesimäaikaista metsästystä vastuuttomana.

    Metsästettävistä vesilinnuista myös alli ja punasotka on todettu Euroopassa ja haapana ja jouhisorsa EU:n alueella vaarantuneiksi.

    Suomen linnustoon tällä vuosituhannella vakiintunut arosuohaukka on arvioitu EU:ssa erittäin uhanalaiseksi. Suomessa, lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa pesii vuosittain muutamia arosuohaukkapareja. Varmoja vakiintuneita pesimäpaikkoja tunnetaan Suomesta vain yksi. Arosuohaukka on pesinyt samalla paikalla Siikajoella jo viitenä vuonna ja tuottanut yli 20 poikasta. Tästä huolimatta reviiriä ei ole huomioitu lainkaan alueelle kohoavan tuulivoimapuiston suunnittelussa. BirdLife vaatii reviirin ottamista huomioon, sillä kyse on EU:ssa erittäin uhanalaisen lajin tärkeimmästä reviiristä. Arosuohaukan suojelu on EU:ssa käytännössä täysin Suomen vastuulla. Suomen lisäksi laji pesii EU:ssa vain satunnaisesti Romaniassa.

    Euroopan maaseudun luonnon köyhtymisestä kertoo muun muassa kuovin ja töyhtöhyypän luokitteleminen vaarantuneiksi. Suomessa näiden lajien kannat ovat viime aikoina pysyneet varsin vakaina.

    Arvioinnin perusteella myös positiivisia muutoksia on tapahtunut. Suojelutyön ansiosta esimerkiksi muuttohaukan ja valkoselkätikan kannat ovat elpyneet, ja nämä lajit voidaan luokitella Euroopassa elinvoimaisiksi.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: gyllensparv (kultasirkku), fjällgås (kiljuhanhi), större skrikörn (kiljukotka), ejder (haahka), alfågel (alli), brunand (punasotka), bläsand (haapana), stjärtand (jouhisorsa), stäpphök (arosuohaukka), storspov (kuovi), tofsvipa (töyhtöhyyppä), pilgrimsfalk (muuttohaukka), vitryggig hackspett (valkoselkätikka)

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Petri Vainio) mainittava
     

    LISÄTIETOJA:

  • European Red List of Birds (pdf, 5,0 MB)
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 27.5.2015
    Ympäristöministeriön pelastusvetoomus luovutettiin

    Ympäristöjärjestöt luovuttivat suursuosion saaneen vetoomuksen ympäristöministeriön puolesta. Adressi keräsi alle viidessä vuorokaudessa 64 900 nimeä. Sen vastaanotti Juha Sipilän puolesta Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen.

    ”Hallitusneuvotteluissa uhkasi ympäristöministeriön lakkauttaminen. 64 900 kansalaista vetosi hallitusneuvotteluihin, että suomalainen luonto tarvitsee puolustajansa. On hienoa, että hallitusneuvottelijat kuulivat kansalaisten ympäristöhuolen ja säilyttivät ympäristöministeriön”, sanoi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

    ”Me ympäristöjärjestöt BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä WWF toivomme hyvää yhteistyötä, kun hallitusohjelman yksityiskohdista ja rahoituksesta päätetään sekä koko hallituskaudelle. Pidetään yhdessä Suomi luontomaana”, Sulkava sanoo.
     


    Mediatiedote 27.5.2015
    Kuka pesii pöntössäsi? Osallistu Pönttöbongaukseen

    BirdLife Suomi järjestää runsaan viikon kuluttua 6.–7.6. kolmannen kerran Pönttöbongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

    Osallistuakseen Pönttöbongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pönttöbongaus ole kilpailu. Osallistujaa pyydetään kertomaan, paljonko ja millaisia linnunpönttöjä tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

    Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen sivuille.

    Pönttöbongaus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja uudelleen viime kesänä. Molempina vuosina tapahtumaan osallistui noin 5 000 ihmistä, ja havaintoja ilmoitettiin lähes 30 000 linnunpöntöstä. Viime vuonna pöntöissä havaittiin noin 16 000 ja edellisenä kesänä 13 000 pesintää.

    Pönttöbongauksen suojelijana toimii luontotoimittaja Juha Laaksonen.

    OSALLISTUMISOHJEET

    • Pönttöbongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Lintujen tarkkailupaikka voi olla esimerkiksi piha, tontti tai kesämökki. Pönttöbongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.
    • Havainnot ilmoitetaan BirdLifelle verkkolomakkeella. Lomakkeella pyydetään tiedot mm. tarkkailupaikalla olevista linnunpöntöistä ja niissä havaituista pesinnöistä. Lomake ja tarkemmat ilmoitusohjeet löytyvät osoitteesta www.ponttobongaus.fi.
    • Havaitsemasi pönttöpesinnät voit ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi / Pönttöbongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Merkitse korttiin lisäksi osoitteesi ja tarkkailupaikan osoite.
    • Havainnot pyydetään ilmoittamaan viimeistään sunnuntaina 14.6.

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

     


    Mediatiedote 25.5.2015
    Jo yli 55 000 ihmistä allekirjoittanut vetoomuksen ympäristöministeriön puolesta

    Ympäristöjärjestöjen vetoomus itsenäisen ympäristöministeriön puolesta on saavuttanut muutamassa päivässä huikean suosion. Nimiä kerätään keskiviikkoon saakka, jolloin vetoomus on tarkoitus luovuttaa hallitustunnustelija Juha Sipilälle.

    Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kesken käytävissä hallitusneuvotteluissa päätetään ympäristöhallinnon tulevaisuudesta.

    ”Osa poliitikoista on väläytellyt ympäristöministeriön lakkauttamista ja sen tehtävien siirtämistä uuteen luonnonvaraministeriöön. Luonnonsuojelua ja luonnonvarojen käyttöä ei kuitenkaan voida niputtaa päätöksenteossa yhteen, sillä intressit ovat joskus selkeästi vastakkaiset ja ympäristön edun valvominen vaatii itsenäisen valmistelun”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

    ”Käytännössä ympäristöministeriön lakkauttaminen voisi tarkoittaa, että luontoarvot jäisivät päätöksenteossa muiden asioiden jalkoihin. Siinä sivussa voitaisiin romuttaa myös vuosikymmenten kuluessa aikaansaadut luonnonsuojelusaavutukset”, Rohweder jatkaa.

    Ympäristöjärjestöjen perjantaina käynnistämän vetoomuksen itsenäisen ympäristöministeriön puolesta on allekirjoittanut jo yli 55 000 kansalaista. Huikean suosion takia verkkopalvelin on ajoittain ylikuormittunut, eikä kaikkia allekirjoituksia ole hetkittäin kyetty vastaanottamaan.

    ”Jo nyt vetoomuksen saamalla kannatuksella saisi kansalaisten tekemän lakiehdotuksen eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli kyseessä olisi vetoomuksen sijaan kansalaisaloite. Tämä on selvä ja vahva kannanotto Suomen kansalta ympäristöministeriön säilyttämisen puolesta”, Rohweder sanoo.

    Vetoomuksen ovat käynnistäneet BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä WWF.
     


    Mediatiedote 21.5.2015
    Kattohaikara yrittää pesiä – malttia katseluun

    Kattohaikaran pesintä on alkanut Varsinais-Suomessa Koski Tl:ssä. Paikalla on käynyt paljon uteliaita katselijoita ja lintukuvaajia, eikä ihan kaikilla ole riittänyt malttia ihailla haikaraparia riittävän kaukaa. BirdLife Suomi muistuttaakin, että pesällään olevia haikaroita ei pidä lähestyä. On muistettava huomaavainen havainnointi ja säilytettävä kunnioittava etäisyys. Lakikin kieltää lintujen häiritsemisen.

    Kosken haikarapari on viipynyt lähes kolme viikkoa kattohaikaralle varta vasten sähkötolpan päähän rakennetussa tekopesässä. Pariskunta on kantanut pesään lisää risuja ja kohentanut pesää, mutta on epävarmaa, onko pesässä munia. Jos tämä varmistuu, pesintä on Suomen ensimmäinen.

    Kattohaikaraa on jo odotettu pesimälinnustoomme, sillä Suomessa vierailee joka kevät kymmeniä tai satoja kattohaikaroita. Eri puolille Etelä-Suomea on rakennettu joitakin tekopesiä kattohaikaralle, ja muutama pesintäyritys n todettu aikaisemminkin. Toukokuussa 2004 haikarapari yritti pesiä nykyisen Perniön alueella, ja Pirkanmaalla on kahdesti havaittu soidintavia pareja.

    Suomea lähinnä kattohaikara pesii Virossa, jonka kannaksi arvioidaan 4 000–5 000 paria. Ruotsissa laji pesi 1950-luvulle saakka ja Tanskassa tämän vuosituhannen alkuun. Viime vuosina kattohaikara on palannut Tanskaan.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: vit stork (kattohaikara)

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Micha Fager) mainittava
     

    LISÄTIETOJA:

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.5.2015
    Euroopan luonto köyhtyy

    Euroopan komissio on tänään julkaissut kaikkien aikojen laajimman katsauksen EU:n luonnon tilaan. Raportin mukaan Euroopan luonnon köyhtyminen jatkuu. Uusien tietojen mukaan esimerkiksi elinympäristöistä lähes 80 prosentin tila on Euroopassa epäsuotuisa.

    Lintulajeista huonoin kannankehitys on merilinnuilla, vesilinnuilla ja kahlaajilla. Erityisen suuri vähenevien lajien osuus – yli 45 prosenttia – on EU:ssa metsästettävillä lajeilla. Lintudirektiivin suojaamat lintulajit ovat menestyneet keskimäärin muita lajeja paremmin. Merkittävä osa näistä lajeista on edelleen harvinaisia tai uhanalaisia, mutta tehokkaat suojelutoimet ovat auttaneet useita lajeja elpymään tai hidastaneet niiden vähenemistä.

    Elinympäristöjen tila on huonoin Länsi-Euroopassa, mutta Suomessakin noin kaksi kolmesta luontodirektiivin elinympäristöstä on epäsuotuisassa tilassa ja useimpien tila heikkenee yhä. Euroopanlaajuisesti erityisen huonossa kunnossa ovat maatalous- ja kosteikkoympäristöt.

    BirdLife Suomi pitää tuloksia odotusten mukaisina. Mikäli luontoon ei satsata huomattavasti nykyistä enemmän, EU ei voi saavuttaa tavoitettaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2020 mennessä. BirdLife edellyttää myös Suomen päättäjien ottavan tämän huomioon ja osoittavan riittävästi resursseja erityisesti elinympäristöjen suojeluun ja hoitoon. Esimerkiksi kosteikkojen hoidon laiminlyönti on keskeinen syy monien vesilintulajiemme vähenemiseen.

    Vaikka katsaus on laajempi kuin koskaan aikaisemmin, tieto lajiemme ja elinympäristöjemme tilasta on edelleen osin puutteellinen. Luonnontilan seurantaa on siis edelleen tehostettava.
     

    LISÄTIETOJA:

  • Raportti EU:n luonnon tilasta
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 19.5.2015
    Metsänväen esiinmarssi hallitusneuvotteluissa: Säästäkää ympäristöministeriö!

    Keskiviikkona 20.5. tutut eläimet kerääntyvät valtioneuvoston juhlahuoneiston Smolnan eteen juhlimaan ainutlaatuista suomalaista luontoamme. Mutta kauanko luonnolla on aihetta juhlaan? Vaihtuuko karnevaali ympäristöministeriön hautajaissaatoksi?

    Ympäristöjärjestöt tahtovat varmistaa, että hallitusneuvottelijat pitävät huolta terveellisestä ja turvallisesta elinympäristöstä myös tuleville sukupolville.

    Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, Maan ystävät, BirdLife Suomi, Natur och miljö ja Luonto-Liitto vaativat, että tuleva hallitusohjelma pysäyttää luonnon köyhtymisen, edistää vesien hyvää tilaa, säilyttää ympäristöministerin ja itsenäisen ympäristöministeriön sekä suojelee vapaat virrat koskiensuojelulailla ja palauttaa ennalleen koskia kalatiestrategialla. Näiden ja muiden ympäristötavoitteiden nimissä järjestöt marssittavat luonnonsuojelun ikonit tapaamaan hallitusneuvottelijoita silmästä silmään.

    Luvassa on värikäs ja musiikillinen tempaus, joka alkaa klo 7.30 ja kestää noin tunnin. Luonto tarvitsee puolustajansa.
     


    Mediatiedote 18.5.2015
    Lasten kanssa linturetkelle

    Tällä viikolla 18.–24.5. vietetään Lasten lintuviikkoa. Sen tarkoituksena on innostaa lapsia ja aikuisia yhdessä retkelle havainnoimaan lintuja.

    Lasten lintuviikkoon voivat osallistua niin koululuokat, päiväkotiryhmät, harrastusryhmät kuin perheet ja kaveriporukatkin. Tapahtuman verkkosivuilla on opettajalle tai muulle ryhmän vetäjälle valmista taustamateriaalia ja lapsille tulostettavat retkilomakkeet.

    ”Toukokuussa lintumaailmassa on käynnissä kova tohina. Linnut rakentavat pesiä, hautovat munia ja ruokkivat poikasia. Toukokuu onkin hyvää aikaa lähteä lasten kanssa linturetkelle”, kannustaa järjestökoordinaattori Mari Pihlajaniemi BirdLife Suomesta.

    Lasten lintuviikon teemana on lintujen pesintä. Siitä kertovien merkkien etsiminen vaatii tarkkaavaisuutta, mutta on jännittävää ja palkitsevaa puuhaa. Lasten kanssa voidaan vakoilla lintujen käyttäytymistä kuin salapoliisileikissä.

    ”Lintuviikolla ei tarvitse osata tunnistaa lajeja, vaan pääasia on lintujen elämän seuraaminen ja pesinnän merkkien havainnointi”, muistuttaa Pihlajaniemi.

    Tapahtumaan osallistuva ryhmä voi lähteä retkelle milloin tahansa tällä viikolla, eikä mukaan tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujien toivotaan kuitenkin ilmoittavan havainnoistaan verkkolomakkeella. Samalla ryhmä osallistuu kiikarien ja muiden luontoaiheisten palkintojen arvontaan.

    Lasten lintuviikon järjestävät yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonto-Liitto. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004, alkuun nimellä Lasten lintupäivä. Viime vuonna Lasten lintuviikkoon osallistui yli 3 500 lasta eri puolilla Suomea.
     

    LISÄTIETOJA:

  • Lasten lintuviikon materiaalit ja verkkolomake
  •  


    Mediatiedote 13.5.2015
    Arktisten lintujen muutto vilkastumassa

    Arktisten vesi- ja rantalintujen muuton eli arktikan odotetaan huipentuvan tällä ja ensi viikolla. Toukokuussa Suomenlahtea pitkin muuttaa satoja tuhansia hanhia ja sukeltajasorsia sekä tuhansia kuikkalintuja ja kahlaajia kohti arktista tundraa. Arktika on loppukevään odotetuin muuttonäytelmä, jota sadat lintuharrastajat suuntaavat seuraamaan ulkosaaristoon.

    Viime viikolla myös sisämaan järvillä nähtiin runsaasti alleja ja mustalintuja, jotka olivat sumussa jatkaneet mantereelle ja laskeutuneet lepäämään. Arktisten vesilintujen pääjoukot matkaavat kuitenkin pitkin Suomenlahtea ja edelleen Laatokan kautta Jäämerelle.

    Seuraavaksi odotellaan valkoposkihanhen päämuuttoa. Rannikolla parhaita tarkkailupaikkoja ovat niemenkärjet, kuten Kirkkonummen Porkkalanniemi, sekä Virolahti, jossa muutto alkaa ohjautua kohti sisämaata.

    Virolahdella arktista muuttoa seurataan 14.–24.5. Arktika-päivillä. Leerviikin virkistys- ja venesataman alueella on tarjolla opastusta, näyttelyitä sekä lintuharrastuksen ja lintuharrastusvälineiden esittelyä. BirdLife Suomi on paikalla Arktika-päivillä lauantaina 16.5. klo 8–20 ja sunnuntaina 17.5. klo 8–15.

    ”Arktika-päiville ovat tervetulleita kaikki linnuista kiinnostuneet. Paikalla olevat lintuoppaat kertovat arktisen muuton etenemisestä ja neuvovat lintujen tunnistamisessa”, kannustaa toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa BirdLife Suomesta.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: alfågel (alli), sjöorre (mustalintu), vitkindad gås (valkoposkihanhi)

    LISÄTIETOJA:

  • Arktika-päivät
  •  


    Mediatiedote 9.5.2015
    Tornien taisto täytti 325 lintutornia

    BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestettiin tänään 22. kerran. Tapahtumaan osallistuttiin yli 320 lintutornissa ympäri maan. Torneissa kävi yli 2 000 ihmistä, ja eniten lajeja (111) havaittiin Pyhäjoella Parhalahden kalasatamassa olevasta lintutornista. Samasta paikasta havaittiin eniten lajeja myös päivälleen kuusi vuotta sitten pidetyssä Tornien taistossa.

    Vähintään sata lajia havaittiin Parhalahden lisäksi Lumijoen Sannanlahdessa (110), Kokkolan Vattajassa (108), Oulun Haukiputaalla (103), Haminan Lupinlahdella (101) ja Virolahden Kellovuoressa (100). Sisämaassa eniten lajeja (97) havaittiin Parikkalan Siikalahdella Lapissa eniten lajeja (69) havaittiin Pellon Pellojärvellä.

    Aamusta lähtien voimistunut länsituuli haittasi havainnointia monessa paikassa, ja paikoin saatiin pieniä sadekuurojakin. Silti lajeja ilmoitettiin kaikkiaan noin 220. Näiden joukossa oli monia mielenkiintoisia lajeja, kuten useita jalohaikaroita, arosuo- ja haarahaukkoja, lampivikloja sekä sitruunavästäräkkejä. Harvinaisimpia lintuja olivat muun muassa ruostesorsa Jämsässä, mehiläissyöjä Paraisilla sekä pikkuhuitti Raaseporissa ja Parikkalassa.

    Tornikisaa käytiin tänään samaan aikaan myös Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa viidennen kerran järjestettyyn tapahtumaan osallistui noin 70 tornia, ja eniten lajeja (108) havaittiin taas Öölannin eteläkärjessä Ottenbyssä. Tanskassa tornikisa järjestettiin ensimmäistä kertaa. Mukana oli alle 20 tornia, ja eniten lajeja (85) havaittiin Vejlernessä.

    Tornien taisto järjestetään vuosittain toukokuun alussa. Tapahtumassa pyritään havaitsemaan pelkästään lintutornissa havainnoiden mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja osallistumismaksuilla kerätään tänä vuonna varoja heinäkurpan suojeluun.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: ägretthäger (jalohaikara), brun glada (haarahaukka) stäpphök (arosuohaukka), dammsnäppa (lampiviklo), citronärla (sitruunavästäräkki), rostand (ruostesorsa), biätare (mehiläissyöjä), mindre sumphöna (pikkuhuitti), dubbelbeckasin (heinäkurppa)

    VALOKUVA (lintuharrastajia tornissa) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (kuva: Jan Södersved)

    LISÄTIETOJA:

     


    Mediatiedote 4.5.2015
    Kevään suurin lintutapahtuma täyttää lintutornit

    BirdLife Suomen Tornien taisto järjestetään tänä keväänä lauantaina 9.5. Valtakunnallisessa tapahtumassa lintuharrastajat kisailevat siitä, mistä lintutornista nähdään ja kuullaan eniten lintulajeja klo 5–13. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojeluun.

    Tornien taisto järjestetään jo 22. kerran, ja mukana on taas yli 300 lintutornia etelärannikolta Lappiin ja Ahvenanmaalta Pohjois-Karjalaan. Vastaava tapahtuma järjestetään samaan aikaan myös Ruotsissa ja Tanskassa.

    Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan perjantaihin 8.5. saakka. Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Yli 70 tornilla järjestetään lisäksi opastettu linturetki klo 10.

    Tornien taiston tulokset julkaistaan osoitteessa www.birdlife.fi/tornientaisto lauantaina 9.5. klo 18 mennessä.
     

    VALOKUVA (lintuharrastajia tornissa) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (kuva: Jan Södersved)

    LISÄTIETOJA: www.birdlife.fi/tornientaisto

     


    Mediatiedote 21.4.2015
    Ensimmäiset pääskyt saapuivat
    BirdLife kerää tietoja pesimäpaikoilta

    Kevään ensimmäiset pääskyt ovat saapuneet Suomeen. Haarapääsky nähtiin viime viikon keskiviikkona Naantalissa. Viikonloppuna haarapääskyjä havaittiin jo viidessä eri paikassa. Räystäspääskyjä nähtiin perjantaina Paraisilla ja sunnuntaina myös Kotkassa.

    Varhain alkaneesta keväästä huolimatta pääskyt eivät saapuneet poikkeuksellisen aikaisin. Haarapääskyn ensihavainto oli 2000-luvun myöhäisin, ja joinakin vuosina haarapääskyjä on havaittu jo maaliskuun lopulla. Räystäspääsky saapui hyvin tavanomaiseen aikaan.

    Räystäs- ja haarapääsky ovat BirdLife Suomen vuoden linnut. Tänä vuonna tavoitteena on saada tietoa varsin huonosti tunnetusta räystäspääskystä, mutta myös haarapääskyhavaintoja kerätään. Molempien lajien Suomen pesimäkannan arvioidaan vähentyneen alle puoleen viime vuosikymmenien aikana.

    BirdLife toivoo nyt havaintoja ensimmäisen räystäs- ja haarapääskyn saapumisesta niiden pesimäpaikoille. Myöhemmin kesällä kerätään tietoa pääskyjen pesinnästä.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: ladusvala (haarapääsky), hussvala (räystäspääsky)

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Petri Vainio) mainittava
     

    LISÄTIETOJA

  • Vuoden lintu -hanke ja havaintojen ilmoituslomake
  • suojeluasiantuntija Tero Toivanen, tero.toivanen ät-merkkibirdlife.fi, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 9.4.2015
    Lapin-vaeltajalle oma lintuopas

    Suomen Latu ja BirdLife Suomi ovat julkaisseet kevyen 34-sivuisen Lapin-vaeltajan lintuoppaan. Opas esittelee valokuvin ja tekstein 60 tyypillistä Lapissa vastaan tulevaa lintulajia. Joka lajista on esitetty myös vuosijana, joka kuvaa, mihin aikaan vuodesta lajin voi havaita Lapissa.

    Oppaan tekstit on kirjoitettu vaeltajan näkökulmasta. Opas ei edellytä, että vaeltajalla olisi kaukoputkea tai edes kiikariakaan matkassa. Lajiteksteissä on esitelty myös tunnistusta helpottavia lajien käyttäytymistapoja.

    Opas on painettu kestävälle paperille, jotta se kestäisi paremmin rinkassa kuljetusta.

    Oppaan tekstit ja vuosijanat on laatinut Pirkka Aalto, ja valokuvat ovat kahdentoista suomalaisen lintukuvaajan ottamia. Oppaan suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Mika Asikainen (Suomen Latu) ja Jan Södersved (BirdLife Suomi).

    Lapin-vaeltajan lintuopasta myyvät Sporttikauppa (www.sporttikauppa.fi) ja Lintuvaruste (www.lintuvaruste.fi).
     

    LISÄTIETOJA

    koulutus- ja järjestöpäällikkö Mika Asikainen, p. 0400 251 389, mika.asikainenät-merkkisuomenlatu.fi
    Suomen Latu

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393, jan.sodersvedät-merkkibirdlife.fi
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 31.3.2015
    Ympäristöjärjestöt vetoavat YM:n säilyttämisen puolesta

    Kuusi suomalaista ympäristöjärjestöä vetoaa eduskuntavaaleihin valmistautuviin puolueisiin ympäristöministeriön aseman turvaamiseksi. Järjestöt pitävät ehdotuksia ympäristöministeriön lakkauttamisesta pöyristyttävinä ja toivovat, että kaikki puolueet sanoutuvat niistä selkeästi irti.

    Ympäristöministeriöllä on keskeinen rooli luonnon- ja ympäristönäkökulman puolustamisessa sekä tasapainoisen kaavoitus- ja rakennuspolitiikan toteuttamisessa. Ilman itsenäistä ympäristöhallintoa ympäristönsuojelun tila heikentyy vääjäämättä. Samalla kansalaisten oikeusturva ja elinympäristöt heikkenisivät.

    Ympäristöhallinnon purkutalkoiden sijaan ympäristöministeriön asemaa on vahvistettava. Lupa- ja valvontaviranomaisten sekä tuomioistuinten resurssit on turvattava. Vain näin voidaan taata luonnon monimuotoisuus, toimivat ekosysteemipalvelut, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä laadukas ja turvallinen elinympäristö. Riittävät resurssit ovat myös paras tae nopeille lupaprosesseille.

    Ympäristön ja ihmisoikeuksien välillä on yhteys, jota tulee vaalia. Ympäristöperusoikeuksia, tiedonsaantia, osallistumisoikeutta tai muutoksenhakua ei pidä heikentää.

    Järjestöt toivovat, että kukin puolue kertoisi avoimesti ennen eduskuntavaaleja, kannattaako se ympäristöministeriön aseman turvaamista vai sen lakkauttamista ja yhdistämistä johonkin toiseen kokonaisuuteen. Näin äänestäjät voivat hyvissä ajoin arvioida, mitä linjaa kukin taho edustaa.

    Järjestöjen kannanoton ovat allekirjoittaneet BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.
     


    Mediatiedote 15.3.2015
    BirdLife vaatii merilintujen ruokailualueiden turvaamista

    Helsinkiin BirdLife Suomen kokoukseen kokoontuneet lintuyhdistysten edustajat vaativat, että ulkomeren tärkeiden lintualueiden suojelutilannetta parannetaan nopeasti ja että asia nostetaan tulevaan hallitusohjelmaan.

    Ulkomeren matalikot ovat tärkeitä useille uhanalaisille lintulajeille, ja niiden merkitys tulee lisääntymään lämpenevien talvien myötä. Käytännössä kaikki linnuille tärkeät matalikkoalueet ovat suojelemattomia. BirdLife vaatii, että nämä alueet nimetään kansainvälisesti tunnustetuiksi linnuston erityissuojelualueiksi, jolloin linnut voidaan huomioida nykyistä paremmin esimerkiksi merialuesuunnittelussa tai öljyonnettomuuden sattuessa.

    Ulkomeren matalikkoalueille kerääntyy huomattavia määriä esimerkiksi maailmanlaajuisesti uhanalaisia alleja ja pilkkasiipiä sekä Itämeren alueella uhanalaiseksi luokiteltuja haahkoja. Alueet ovat linnuille tärkeitä sekä turvallisina sulkasatoalueina että muutto- ja talviaikaisina ruokailu- ja levähdysalueina. Suomen vastuu Itämerellä talvehtivien arktisten vesilintujen suojelussa kasvaa tulevaisuudessa, koska ilmaston lämpeneminen lisää Suomessa talvehtivien vesilintujen määrää.

    BirdLife Suomi on kartoittanut merilintujen esiintymistä ja osoittanut linnuille tärkeitä matalikkoja kansainvälisesti tärkeät lintualueet -hanketta (IBA, Important Bird and Biodiversity Areas) varten. BirdLife Internationalin koordinoiman IBA-hankkeen tavoitteena on tunnistaa maailmanlaajuisesti tärkeimmät lintualueet ja edistää niiden suojelua.

    ”BirdLife on osoittanut, että linnuille tärkeät alueet pystytään kohtuullisin resurssein kartoittamaan ja osoittamaan. Valtion on aika panostaa sekä alueiden suojeluun että vielä kartoittamattomien alueiden lisäselvityksiin”, korostaa BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: alfågel (alli), svärta (pilkkasiipi), ejder (haahka)

     

    LISÄTIETOJA

    suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 15.3.2015
    Vuoden lintuyhdistys on Valkeakoskelta

    BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Valkeakosken Lintuharrastajat ry:n. Valinta julkistettiin sunnuntaina Helsingissä BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa.

    Valinnan perusteena on monenlaisten tapahtumien järjestäminen ja hyvä näkyvyys, mutta ennen kaikkea kunnostautuminen jäsenhankinnassa. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi viime vuonna lähes 40 prosenttia.

    Pieni yhdistys on osoittanut innovatiivisuutta esimerkiksi kannustamalla jäsenistöään osallistumaan lintulaskentoihin järjestämällä näihin liittyen erilaisia kisoja, kuten leikkimielisesti nimetty kärsimysornitologiakisa.

    Valkeakosken Lintuharrastajat ry on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluvat Valkeakosken lisäksi Akaa, Lempäälä ja Vesilahti sekä osia Hattulasta, Hämeenlinnasta, Kangasalta ja Pälkäneestä. Yhdistys on perustettu vuonna 1974, ja siihen kuuluu tällä hetkellä runsaat 130 jäsentä.

    BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien.
     

    LISÄTIETOJA

  • Valkeakosken Lintuharrastajat ry:n kotisivut
  • puheenjohtaja Olli Haukkovaara, p. 040 502 5023
    Valkeakosken Lintuharrastajat ry

    järjestökoordinaattori Mari Pihlajaniemi, p. 050 372 8730
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 6.3.2015
    Lintukisalla Välimeren laitonta pyyntiä vastaan

    Pikkulintujen salametsästys on edelleen yleistä Välimeren maissa. Vuosittain Välimeren alueella tapetaan yli kymmenen miljoonaa pikkulintua, ja pelkästään Kyproksella kuolee noin kolme miljoona rauhoitettua lintua laittomiin verkkoihin ja liimatikkuihin. Pyydyksiin jäävien lintujen joukossa on myös suomalaisia pesimälajeja kuten esimerkiksi pikkulepinkäisiä, satakieliä ja mustapääkerttuja.

    Lintujen pyydystäminen on ollut Kyproksella laitonta jo pitkään, mutta kieltojen valvonta on vaikeaa ja laiton pyynti on lisääntynyt vuosi vuodelta. Lisäksi salametsästys on kytkeytynyt järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

    BirdLife International on jo vuosia työskennellyt aktiivisesti Välimeren alueen laittoman pyynnin kitkemiseksi. Tänä vuonna se ohjaa maaliskuun lopulla Etelä-Israelissa Eilatissa järjestettävän Champions of the Flyway -tapahtuman tuoton Kyproksen BirdLifelle salametsästyksen vastaiseen kampanjaan.

    Champions of the Flyway on kansainvälinen lintukisa, joka järjestettiin ensimmäisen kerran viime keväänä. Eri puolilta maailmaa tulevat joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnin aikana. Lisäksi kilpaillaan siitä, mikä joukkue onnistuu keräämään eniten varoja linnustonsuojeluun.

    Tänä vuonna tapahtumaan osallistuu myös kaksi suomalaista joukkuetta, The Arctic Redpolls ja Tarsiger Northern Lights. Arctic Redpolls -joukkueen Roni Väisänen pitää kilpailua hyvänä mahdollisuutena lisätä tietoisuutta muuttolintuja kohtaavista uhkista: ”Osallistuminen houkutteli jo alun perin, koska Eilat on lintukohteena ainutlaatuinen keväällä, mutta mahdollisuus kerätä varoja hyvään tarkoitukseen viimeisteli päätöksen”.

    Joukkueita voi kannustaa tapahtuman verkkosivuilla olevien joukkueiden lahjoitussivujen kautta. Kilpailua ja siihen valmistautumista voi seurata myös twitterissä @flywaychamps ja #COTF15 -tunnisteilla.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: törnskata (pikkulepinkäinen), näktergal (satakieli), svarthätta (mustapääkerttu)

     

    VALOKUVA (Suomessakin pesivä pikkulepinkäinen takertuneena liimatikkuun Kyproksella) vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä
     

    LISÄTIETOJA

    tiedottaja Kaisa Välimäki, p. 040 742 0704, kaisa.valimaki@helsinki.fi
    The Arctic Redpolls, @aredpolls

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 27.2.2015
    Suomelle uusi lintualalaji löytyi vuosikymmenten takaa

    Luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen, kokoelmista löytyi hernekertun aasialainen alalaji, jota ei ole aikaisemmin havaittu Suomessa. Kaksikymmentä vuotta kokoelmissa olleen näytteen määritys varmistettiin DNA-tekniikalla. Löydöstä julkaistiin tiedonanto uusimmassa Linnut-lehdessä.

    Hangon lintuasemalla marraskuussa 1994 kuolleena löydetty hernekerttu toimitettiin museonäytteeksi sen normaalia ruskeamman värisävyn takia. Vasta nyt, runsaat 20 vuotta myöhemmin lintu voitiin määrittää DNA-tekniikan avulla aasialaiseksi halimodendri-alalajin edustajaksi. Linnusta otetut pari höyhentä analysointiin Oulun yliopistossa.

    Hernekertun eurooppalainen alalaji pesii yleisesti Suomessa etelärannikolta Etelä-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Museonäytteestä määritetty alalaji esiintyy Suomea lähimpänä Kazakstanissa, ja siitä on vain muutamia aikaisempia syksyisiä havaintoja Länsi- ja Pohjois-Euroopasta. Alalajit eroavat keskimäärin yleisvärin ja pyrstösulkien kuvioinnin perusteella, mutta näkyvät erot ovat hyvin pieniä.

    – Kehittyvät molekyylitekniikat ja uusi tutkimustieto auttavat yhä useammin hankalasti määritettävien lajien tai alalajien erottamisessa, kertoo Aleksi Lehikoinen BirdLife Suomen rariteettikomiteasta. Komitea tarkistaa havainnot suurharvinaisuuksista Suomessa.

    Luonnontieteellisten museoiden kokoelmat paljastavat varmasti jatkossakin uusia yllätyksiä.
     

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: ärtsångare (hernekerttu)

     

    LISÄTIETOJA

  • Linnut-lehti
  •  


    Mediatiedote 25.2.2015
    Ympäristöjärjestöt kannustavat Suomea mukaan uusiutuvan energian buumiin – puolueissakin valmiutta

    Ympäristöjärjestöt julkaisivat tänään energiapoliittiset tavoitteensa tulevalle hallituskaudelle. Samalla järjestöt julkaisivat puolueille tekemänsä vaalikyselyn tulokset.

    BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF kannustavat tulevaa hallitusta kääntämään kurssin nopeasti kohti energiajärjestelmää, joka toimii täysin uusiutuvalla energialla. Uuden teknologian läpimurron myötä maailmalla on käynnistynyt energia-alan murros, jossa Suomen kannattaa olla etukenossa mukana. Tämä edellyttää rohkeita tavoitteita ja johdonmukaista politiikkaa, joka priorisoi kestävän ja joustavan energian ja antaa niin kotitalouksille kuin yrityksillekin työkalut olla muutoksessa täysillä mukana.

    Järjestöt odottavat tulevalta hallitukselta myös käytännön toimia, joilla kivihiilen poltosta päästään eroon vuosikymmenen sisällä. Tavoiteaikataulu linjattiin päättyvällä hallituskaudella, mutta keinot tavoitteeseen pääsemiseksi puuttuvat. Järjestöjen mielestä tulevan hallituksen tulisi samalla laatia tiekartta myös turpeesta luopumiseksi energiantuotannossa.

    Puolueet hajautetun ja uusiutuvan energian puolesta

    Myös kahdeksan suurimman puolueen energiapoliittisissa tavoitteissa näkyy viitteitä lähestyvästä energia-alan murroksesta. Ympäristöjärjestöjen vaalikyselyssä puolueet – yhtä lukuun ottamatta – kannattivat nykyistä hajautetumpaan energiajärjestelmään siirtymistä sekä panostamista uusiutuvan energian lisäämiseen.

    Kysymys siitä, pitäisikö pitkän aikavälin (2050) tähtäimeksi ottaa Tanskan malliin 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan siirtyminen, aiheutti kuitenkin puolueissa hajontaa. Vahvimmin tavoitetta kannattivat vihreät ja vasemmisto – jälkimmäinen nopeutetulla aikataululla. RKP piti tavoitetta varteenotettavana, jos samalla saadaan aikaiseksi positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja talouden kasvuun. Keskusta arvioi, että vuoteen 2050 mennessä uusiutuvan energian osuus voisi nousta 85–90 prosenttiin. Myös KD arveli, että tuolloin olisi jonkin verran ydinvoimaa vielä käytössä. SDP ja Kokoomus tähtäisivät uusiutuvan energian sijaan päästöttömään energiantuotantoon.

    Puolueiden yleinen linja on kuitenkin selvä: jatkossa ilmasto- ja energiapolitiikan on tuettava siirtymistä uusiutuvan energian osuuden selvään kasvuun. Poikkeuksen muodostaa Perussuomalaiset, jotka eivät usko uusiutuvien mahdollisuuksiin.

    Puolueista löytyy vahvaa kannatusta myös energiatehokkuuden ja -säästön edistämiselle.

    Keinoina kivihiilen alasajamiseen kaikki paitsi Perussuomalaiset mainitsevat uusiutuvan energian. Keskusta ehdottaa lisäksi kivihiilen veron kiristämistä, Vihreät ja RKP päästökaupan korjaamista ja Vasemmistoliitto kivihiilen käyttökieltoa. Kokoomus väläyttää vastauksessaan hiilen talteenottoa, vaikka talteenoton kaupallinen toteutuvuus on näyttänyt epätodennäköiseltä.

    Turpeenkaivuulle löytyy puolustajia

    Turpeenpoltolle löytyy puolueista vielä puolustajia, vaikka kyseessä on kivihiilen veroinen päästölähde. Vasemmistoliittoa ja Vihreitä lukuun ottamatta muut puolueet haluavat jatkaa turpeen käyttöä energiantuotannossa senkin jälkeen, kun kivihiilestä on luovuttu. Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset haluaisivat jopa edelleen parantaa turpeen kilpailukykyä suhteessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin. RKP kannattaa nykyisen hallituksen linjaamaa tavoitetta turpeenpolton vähentämisestä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

    Pohdinta energiapolitiikan suunnasta jatkuu livenä 11.3.

    Ympäristöjärjestöt järjestävät keskiviikkona 11.3. kello 17 alkaen Suuren energiaväittelyn Helsingissä Bio Rexissä. Energiaan keskittyvässä tentissä ovat mukana puolueiden nimeämät johtavat poliitikot, joita haastamaan on tulossa nuoren polven nousevia tähtiä. Tiukkaa asiaa keventävät eturivin muusikoiden ja näyttelijöiden viihdepalat. Yleisö on tervetullut maksuttomaan tapahtumaan.  

    LISÄTIETOJA

     


    Mediatiedote 26.1.2015
    Tilhi ja mustarastas Pihabongauksen yllättäjät

    BirdLife Suomi järjesti viime viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 10. kerran. Marjalinnut, kuten musta- ja räkättirastas sekä tilhi, olivat tapahtumassa runsaampia kuin koskaan aikaisemmin.

    Alustavien tulosten mukaan pihabongauksen runsain laji oli tänäkin vuonna talitiainen, mutta tilhiä ja keltasirkkuja havaittiin lähes yhtä paljon. Tilhiä oli maanantaiaamuun mennessä ilmoitettu jo lähes 80 000 yksilöä. Lajin runsaus oli yli kaksinkertainen edelliseen ennätykseen verrattuna. Ilmiön syynä on syksyn hyvä pihlajanmarjasato.

    Mustarastas havaittiin yli puolella pihoista, ja se oli Pihabongauksen neljänneksi tavallisin laji edellään vain tali- ja sinitiainen sekä harakka. Aikaisemmissa Pihabongauksissa mustarastas ei ole koskaan ollut kymmenen tavallisimman lajin joukossa Sen sijaan tilhi oli suuresta yksilömäärästä huolimatta vasta 15. sijalla. Se havaittiin vain joka kuudennella pihalla.

    Ennätyksellisen runsaita Pihabongauksessa olivat myös räkättirastas, taviokuurna, punarinta ja pähkinänakkeli. Viherpeippo putosi jo kymmenen tavallisimman lajin listalta, ja varpusia oli vähemmän kuin koskaan ennen. Hömö- ja töyhtötiaisen määrät pysyivät alhaisella tasolla.

    Alustavat tulokset perustuvat yli 10 000 pihan havaintoihin. Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 105 lintulajista ja noin 550 000 lintuyksilöstä. Määrä kasvaa vielä, sillä viikonlopun havaintoja otetaan edelleen vastaan. Tuloksia päivitetään jatkuvasti BirdLifen verkkosivuille, ja lopulliset yhteenvedot julkaistaan helmikuun lopulla.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään tietoa maamme talvilinnuston muutoksista. Havaintoja voi ilmoittaa vielä perjantaihin 30.1. saakka osoitteessa www.pihabongaus.fi.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: koltrast (mustarastas), björktrast (räkättirastas), sidensvans (tilhi), talgoxe (talitiainen), gulsparv (keltasirkku), blåmes (sinitiainen), skata (harakka), tallbit (taviokuurna), rödhake (punarinta), nötväcka (pähkinänakkeli), grönfink (viherpeippo), gråsparv (varpunen), talltita (hömötiainen), tofsmes (töyhtötiainen)

     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

     


    Mediatiedote 22.1.2015
    Marjalintujen runsaus tuo väriä Pihabongaukseen

    Ensi viikonloppuna 24.–25.1. tarkkaillaan talvilintuja, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää jo 10. kerran valtakunnallisen Pihabongaus-tapahtuman.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina tai sunnuntaina. Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle.

    ”Linnuston monimuotoisuudesta nauttiminen on helppoa ja vaivatonta. Se ei vaadi varusteita eikä kauas kotoa siirtymistä – lintuja on helppo havainnoida kotipihalta”, kannustaa Pihabongauksen suojelijana toimiva tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    Tapahtuman päätarkoituksena onkin kannustaa ihmisiä tarkkailemaan kotipihan lintuja. Samalla kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta sekä välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta.

    ”Joka talvella on omat erityispiirteensä. Tänä talvena mustarastaita näyttää olevan enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös muita marjalintuja – tilhiä, taviokuurnia ja räkättirastaita – on tavallista runsaammin hyvän marjasyksyn jäljiltä”, kertoo BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen.

    Viime talvena Pihabongaukseen osallistui 19 000 ihmistä lähes 13 000 pihalla, ja havaintoja ilmoitettiin yhteensä yli 500 000 lintuyksilöstä.
     

    OSALLISTUMISOHJEET

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

    • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 24. tai sunnuntaina 25. tammikuuta.
    • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
    • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
    • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 30.1. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

    Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimmat talvilintumme esittelevän videon sekä kuvia ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi.

    Osallistuneiden kesken arvotaan kiikareita, cd-levyjä ja muita palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 26.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy ja Suomen Lintuvaruste Oy.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: koltrast (mustarastas), sidensvans (tilhi), tallbit (taviokuurna), björktrast (räkättirastas)
     

    LISÄTIETOJA

     


    Mediatiedote 21.1.2015
    Ympäristöjärjestöt: Metsähallitus pienensi poliitikkojen päättämää suojelutavoitetta

    Ympäristöjärjestöt vaativat valtionmetsiin lisäsuojelua, jotta Metsähallituksen omavaltaisesti pienentämä suojelumäärä saataisiin vastaamaan poliittisia päätöksiä. Ympäristöjärjestöt ovat tutkineet Metsähallituksen julkistamat metsiensuojelurajaukset ja löytäneet niistä lähes 2 000 hehtaaria jo kertaalleen suojeltuja metsiä.

    Osana Etelä-Suomen metsiensuojelun parantamista valtioneuvosto päätti keväällä 2014, että valtion metsiin perustetaan 13 000 hehtaaria uusia suojelualueita. Metsähallitus julkisti aluevalintansa viime syksynä.

    Ympäristöjärjestöjen analyysin mukaan uusia suojelualueita perustettiin vain reilulle 11 000 hehtaarille, sillä alueista vajaat 2 000 hehtaaria oli jo suojeltu hakkuilta. Järjestöt vaativat tilanteen korjaamista välittömästi.

    – Metsähallitus suojeli nyt toiseen kertaan esimerkiksi eräitä Natura-alueita ja toistelee, että valtionmailla ei olisi enää lisäsuojeltavaa. Tosiasiassa valtionmailla on suojelemattomia vanhoja ja lahopuustoisia metsiä, joiden ”löytäminen” jää järjestöjen tehtäväksi, sanoo Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitosta.

    Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto keskeyttivät lauantaina Metsähallituksen hakkuut Keski-Suomessa Keuruun lakkautetun varuskunnan alueella. Laajat avohakkuut uhkasivat noin 250 hehtaarin suuruista vanhaa metsää, joka täyttää METSO-ohjelman suojelukriteerit. Ne oli aloitettu siitä huolimatta, että Metsähallitukselle oli toimitettu tieto alueen luontoarvoista.

    Vastaava tilanne on kehittymässä Uudenmaan Lapinjärvellä, jossa järjestöt ovat esittäneet lähes 500 hehtaarin suuruista Ilveskallion aluetta suojeltavaksi. Metsähallitus on aloittamassa alueella useiden kymmenien hehtaarien hakkuita. Hakkuualueilla on runsaasti vanhojen metsien uhanalaisia lajeja.

    – Keuruun ja Lapinjärven tapaukset ovat esimerkkejä siitä, kuinka suojelun puute valtionmailla johtaa valtion varojen tehottomaan käyttöön METSO-ohjelman toteutuksessa. Valtion omistamia suojelun arvoisia metsiä tuhotaan hakkuissa samalla, kun yksityismailta etsitään kalliilla rahalla pirstaleisempia maita suojeluun, sanoo Liisa Rohweder WWF Suomesta.

    Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi, että valtio, kunnat ja muut julkisyhteisöt suojelevat 20 000 hehtaaria metsiään osana METSO-ohjelmaa. Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen osuudeksi tulleesta 7 000 hehtaarista vain 3 000 hehtaaria toteutuu. Myös syntyvä 4 000 hehtaarin vaje on kustannustehokkainta paikata valtionmaiden lisäsuojelulla.

    Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tarkoituksena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen. Tavoitteena on suojella pysyvästi 96 000 hehtaaria metsiä vuoteen 2025 mennessä. Alun perin tavoite asetettiin vuoteen 2016. Vuoden 2014 loppuun mennessä pysyviä METSO-kohteita on perustettu yksityismaille noin 37 000 hehtaaria ja valtion maille noin 23 000 hehtaaria. Kaikkiaan metsistä on Etelä-Suomessa suojeltu pari prosenttia.  

    LISÄTIETOJA

     


    Mediatiedote 21.1.2015
    Yli tuhat laulujoutsenta uhmaa Suomen talvea

    Viime viikonlopun laulujoutsenlaskennoissa havaittiin lähes 1 300 talvehtivaa joutsenta. Laskennat ovat osa kansainvälistä hanketta, jonka tarkoituksena on arvioida Euroopan laulujoutsenkannan koko. Suomen talvista joutsenmäärää ei ole ennen selvitetty kattavasti.

    Suomessa eniten joutsenia löytyi Ahvenanmaalta, jossa talvea viettää yli 900 laulujoutsenta. Leudolle talvelle tyypillisesti valtaosa Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen joutsenista ruokaili pelloilla. Sisämaassa joutsenia talvehtii jokien ja salmien virtapaikoissa. Pohjoisimmat laulujoutsenet havaittiin Kolarissa ja Muoniossa.

    Ruotsissa laskettiin samaan aikaan 9 000–10 000 laulujoutsenta. Valtaosa joutsenista talvehtii Itämeren eteläosissa ja Pohjanmeren rannikolla. Ruotsin ja Suomen talvikantoihin vaikuttaa suuresti talven ankaruus, ja määrät ovat kasvaneet pesimäkannan kasvun ohella talvien leudontumisen myötä.

    Fennoskandiassa ja Venäjällä pesivän, Luoteis-Euroopassa talvehtivan laulujoutsenkannan kooksi arvioitiin vuoden 1995 talvilaskennoissa vajaat 60 000 yksilöä ja kymmenen vuotta sitten noin 90 000. Kanta lienee tästä edelleen kasvanut, sillä pelkästään Suomessa laskettiin viime syksyn Joutsenbongauksessa 57 600 laulujoutsenta.

    Kansainvälisistä joutsenlaskennoista vastaa Wetlands International -järjestö, ja Suomessa laskentoja koordinoivat Luonnontieteellinen keskusmuseo ja BirdLife Suomi.  

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen)
     

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Aleksi Lehikoinen) mainittava
     

    LISÄTIETOJA

     


    Mediatiedote 15.1.2015
    Pihabongaus järjestetään tänä talvena 10. kerran

    BirdLife Suomi järjestää 24.–25.1. jo kymmenennen kerran Pihabongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla ja havainnot ilmoitetaan BirdLifelle.

    Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Osallistuakseen siihen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tavoitteena on ennen kaikkea saada ihmiset tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja ja kiinnostumaan lähiluonnosta.

    ”Osallistumalla lintutietouden keräämisen Pihabongauksessa olet mukana edistämässä lintujen suojelun puolesta tehtävää arvokasta työtä. Samalla opit tuntemaan lähiluontoasi entistäkin paremmin. Talvinen luonto tarjoilee mitä yllättävimpiä ihmeitä.”, sanoo tapahtuman suojelijana toimiva tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    Pihabongaus on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuonna Pihabongauksessa 19 000 ihmistä tarkkaili lintuja noin 12 600 pihalla. Kaikkiaan havaittiin 89 lintulajia ja yli 500 000 lintuyksilöä.

    Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Tähän mennessä kerätyt havainnot osoittavat selkeästi muun muassa sinitiaisen ja pikkuvarpusen rajun runsastumisen ja toisaalta varpusen taantumisen. Voimakas vuosien välinen vaihtelu on tyypillistä muun muassa pihlajanmarjoja syöville linnuille.

    Tapahtumaviikonloppuna tehdyt havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 26.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    OSALLISTUMISOHJEET LYHYESTI

    Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

    • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 24. tai sunnuntaina 25. tammikuuta.
    • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
    • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
    • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 30.1. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

    LISÄMATERIAALIA


    I KORTHET PÅ SVENSKA

    BirdLife Finland ordnar åt alla naturintresserade Gårdsplanskryss-evenemanget 24.–25.1. Allt går ut på att under en timme iaktta fåglar på egen gård eller vid någon annan plats. Timmen kan man själv välja endera på lördag eller söndag. Iakttagelserna rapporteras till BirdLife på web-adressen www.pihabongaus.fi eller med postkort.

    Grunden till evenemanget ligger i att få människor att engagera sig åt vinterns gårdsfåglar. Med ens samlas uppgifter som hjälper till att konkret få reda på vilka fåglar påträffas och i vilka mängder, som i sin tur ger grunder för forskning av fågelbeståndens utveckling och bidrar till fågelskydd.

    Gårdsplanskrysset (Pihabongaus) har ordnats i slutet av januari årligen sedan 2006. I fjol deltog 19 000 finländare med att observera fåglar på ca 12 600 gårdsplan. Tillsammans observerades 89 fågelarter och över 500 000 fågelindivider.

    Republikens presidents maka Jenni Haukio fungerar som evenemangets skyddare.

    Anmälning av räkningsresultaten och tilläggsuppgifter finns på www.pihabongaus.fi.

    LISÄTIETOJA / TILLÄGGSINFORMATION

     

       
  • 24.7.2015 - Ennätysmäärä EU-kansalaisia vetoaa luonnon puolesta
  • 16.7.2015 - BirdLife kerää havaintoja pääskyjen pesinnästä
  • 7.7.2015 - Satoja merimetson pesiä hävitettiin Luvialla
  • 29.6.2015 - Ehdota nimiä kattohaikaran poikasille
  • 18.6.2015 - Lintujen pesimärauhaa kunnioitettava juhannuksenakin
  • 16.6.2015 - Suomelle uusi lintulaji havaittu Sotkamossa
  • 8.6.2015 - Linnunpöntöissä viime vuotta vähemmän pesijöitä
  • 5.6.2015 - Kirjoita joutsenet lentoon -kirjoituskilpailua tuomaroivat runoilija Heli Laaksonen ja tietokirjailija Kaarina Davis
  • 4.6.2015 - Ilmoita havaintoja pönttölinnuista
  • 3.6.2015 - Euroopan lintujen uhanalaisuus arvioitu: etenkin vesilintujen tilanne synkkä
  • 27.5.2015 - Ympäristöministeriön pelastusvetoomus luovutettiin
  • 27.5.2015 - Kuka pesii pöntössäsi? Osallistu Pönttöbongaukseen
  • 25.5.2015 - Jo yli 55 000 ihmistä allekirjoittanut vetoomuksen ympäristöministeriön puolesta
  • 21.5.2015 - Kattohaikara yrittää pesiä – malttia katseluun
  • 20.5.2015 - Euroopan luonto köyhtyy
  • 19.5.2015 - Metsänväen esiinmarssi hallitusneuvotteluissa: Säästäkää ympäristöministeriö!
  • 18.5.2015 - Lasten kanssa linturetkelle
  • 13.5.2015 - Arktisten lintujen muutto vilkastumassa
  • 9.5.2015 - Tornien taisto täytti 325 lintutornia
  • 4.5.2015 - Kevään suurin lintutapahtuma täyttää lintutornit
  • 21.4.2015 - Ensimmäiset pääskyt saapuivat
  • 9.4.2015 - Lapin-vaeltajalle oma lintuopas
  • 31.3.2015 - Ympäristöjärjestöt vetoavat YM:n säilyttämisen puolesta
  • 15.3.2015 - BirdLife vaatii merilintujen ruokailualueiden turvaamista
  • 15.3.2015 - Vuoden lintuyhdistys on Valkeakoskelta
  • 6.3.2015 - Lintukisalla Välimeren laitonta pyyntiä vastaan
  • 27.2.2015 - Suomelle uusi lintualalaji löytyi vuosikymmenten takaa
  • 25.2.2015 - Ympäristöjärjestöt kannustavat Suomea mukaan uusiutuvan energian buumiin – puolueissakin valmiutta
  • 26.1.2015 - Tilhi ja mustarastas Pihabongauksen yllättäjät
  • 22.1.2015 - Marjalintujen runsaus tuo väriä Pihabongaukseen
  • 21.1.2015 - Ympäristöjärjestöt: Metsähallitus pienensi poliitikkojen päättämää suojelutavoitetta
  • 21.1.2015 - Yli tuhat laulujoutsenta uhmaa Suomen talvea
  • 15.1.2015 - Pihabongaus järjestetään tänä talvena 10. kerran

    Aiempien vuosien lehdistötiedotteet löytyvät www-arkistosta.