BirdLife Suomi Sääksi. Kuva: Jorma Tenovuo.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
09 4135 3300
fax 09 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Tiedotteet
Haluatko BirdLife Suomen mediatiedotteet itsellesi tuoreeltaan sähköpostilla? Ilmoita nimesi ja sähköpostiosoitteesi osoitteeseen toimisto@birdlife.fi. Laita viestin otsikoksi "Tilaan mediatiedotteet". Lista päivitetään noin kahden viikon välein.

 


Mediatiedote 31.3.2016
Suomalaisjoukkue voitti kansainvälisen lintukisan

Suomalaisista lintuharrastajista koostuva joukkue voitti tiistaina Israelissa järjestetyn kansainvälisen Champions of the Flyway -lintukisan. Joukkueessa kilpailivat Jarkko Santaharju, William Velmala, Roni Väisänen ja Kaisa Välimäki.

Champions of the Flyway järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Siihen kuuluvassa kisassa eri puolilta maailmaa tulevat joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnin aikana. Nyt mukana oli 15 kansainvälistä ja 24 kansallista joukkuetta.

Väisäsen luotsaama joukkue havaitsi päivän aikana 174 lintulajia. Paras israelilaisjoukkue havaitsi 170 lajia, ja kansainvälisen sarjan toiseksi tullut joukkue 169 lajia. Viime vuonna suomalaisjoukkue sijoittui samalla kokoonpanolla toiseksi. Suomalaiset olivatkin yksi ennakkosuosikeista.

”Kilpailun voitto oli mahtavaa, mutta olemme eniten ylpeitä siitä työstä, jota olemme tehneet, jotta saisimme lintujen laittoman tappamisen mittakaavan näkyväksi myös Suomessa.”, kertoo Välimäki.

Champions of the Flyway -tapahtuma onkin ennen kaikkea suojelutapahtuma. Ennen varsinaista lintukisaa suomalaisjoukkue keräsi 4 400 euroa ja joukkueet yhteensä noin 60 000 euroa linnustonsuojeluun. Tänä vuonna varoja kerättiin Kreikan BirdLifelle lintujen salametsästyksen vastaiseen työhön.

Pikkulintujen laiton metsästys on edelleen yleistä Välimeren maissa. Vuosittain Välimeren alueella tapetaan noin 25 miljoonaa lintua. Kreikassa suurimpana ongelmana on muuttavien turturikyyhkyjen ampuminen ja varpuslintujen pyydystäminen häkkilinnuiksi. Kreikassa jopa 650 000 lintua vuodessa joutuu pyydyksiin ja häkkilinnuksi.

BirdLife on jo vuosia työskennellyt aktiivisesti Välimeren alueen laittoman pyynnin kitkemiseksi.
 

LISÄTIETOJA

  • Pikkulintujen tappaminen Välimeren alueella BirdLife Suomen sivuilla
  • Pikkulintujen tappaminen Välimeren alueella BirdLife Internationalin sivuilla
  • Champions of the Flyway
  • Kaisa Välimäki, kaisa.valimaki@helsinki.fi

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.3.2016
    Suomen on pysäytettävä lintujen väheneminen

    Turkuun BirdLife Suomen kevätkokoukseen tänään kokoontuneet lintuyhdistysten edustajat ovat erittäin huolissaan Suomen linnuston tilasta. Jo joka kolmas lintulaji on Suomessa uhanalainen. Yhdistysten mukaan tämä on seurausta siitä, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on unohdettu poliittisessa päätöksenteossa.

    Tämän vuoden alussa julkaistun uhanalaisarvioinnin mukaan Suomessa on 87 uhanalaista lintulajia eli 35 prosenttia Suomen pesimälinnuista on uhanalaisia. Suomessa linnuilla menee selvästi huonommin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa uhanalaisia lajeja on 54 (21 % lajistosta) ja Norjassa 46 (20 %). Euroopan tasolla uhanalaisia lintulajeja arvioitiin viime vuonna olevan 13 prosenttia.

    Linnut tunnetaan Suomessa paremmin kuin mikään muu eliöryhmä, ja ne ovat erinomaisia luonnon tilan ilmentäjiä eli indikaattoreita. Lintujen uhanalaisuus kertoo siksi myös niiden elinympäristöjen ja muiden niissä elävien lajien huonosta tilasta.

    Uhanalaisten lintulajien määrän kasvu osoittaa, että yhteiskunnan pitää lisätä panostusta luonnonsuojeluun ja luonnon parempaan huomioimiseen. Lintujen viestiä ei ole kuitenkaan kuultu, vaan suunta on pitkään ollut päinvastainen. Esimerkiksi METSO-ohjelman metsiensuojelurahoja on leikattu ja metsien talouskäyttöä ollaan tehostamassa, soidensuojeluohjelma jää pääosin toteuttamatta, eikä pitkään peräänkuulutettua rahoitusta lintuvesien hoitoon ole tullut.

    ”Päättäjien on aika herätä ymmärtämään luonnon köyhtyminen ja Suomen velvoitteet monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Vertailu Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin osoittaa, että Suomi on huolehtinut linnustostaan häpeällisen huonosti”, tiivistää BirdLife Suomen edustajiston puheenjohtaja Petri Seppälä.
     

    LISÄTIETOJA

  • Uhanalaiset linnut BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.3.2016
    Vuoden lintuyhdistys on Porista

    BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry:n. Valinta julkistettiin sunnuntaina Turussa BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa.

    Vuoden 2016 lintuyhdistys palkitaan erityisesti suojeluansioistaan. Porin Lintutieteellinen Yhdistys on joutunut toisinaan hyvinkin voimakkaan elinkeinoelämän kritiikin kohteeksi, mutta ei ole paineesta huolimatta suostunut tinkimään periaatteistaan.

    Viime vuonna yhdistys julkaisi omiin selvityksiin perustuvan laajan ja laadukkaan raportin Satakunnan maakunnallisesti tärkeistä lintualueista sekä jatkoi kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden linnustolaskentoja ja puolusti selkälokille tärkeää aluetta tuulivoimalta.

    Lisäksi yhdistys pitää yllä lintuasemaa Säpissä, julkaisee laadukasta Satakunnan linnut -nimistä lehteä, järjestää säännöllisesti lintuiltoja sekä varsinkin lapsille suunnattua lintukerhoa.

    Porin Lintutieteellinen Yhdistys on BirdLife Suomen vanhin jäsenyhdistys. Se on perustettu vuonna 1959, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 460 jäsentä. Sen toimialueeseen kuuluu koko Satakunnan maakunta sekä Pirkanmaahan kuuluva Sastamala.

    BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien.
     

    LISÄTIETOJA

  • Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry:n kotisivut
  • puheenjohtaja Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com
    Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry

    järjestökoordinaattori Inka Plit, p. 050 575 5081
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.3.2016
    BirdLife myönsi Esko Gustafssonille kultaisen ansiomerkin

    BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin turkulaiselle Esko Gustafssonille yli 40 vuotta kestäneestä linnustonseurannan ja lintuharrastuksen edistämisestä Varsinais-Suomessa. Ansiomerkki luovutettiin lauantaina Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa Turussa.

    Gustafsson on edistänyt linnustolaskentoja aktiivisesti. Hän on vastannut useista vuoden lintu -hankkeista sekä toiminut Varsinais-Suomen koordinaattorina Suomen kaikissa kolmessa lintuatlastutkimuksessa 1970-, 1980- ja 2000-luvulla. Lisäksi hän on järjestänyt lintulaskentakursseja.

    Gustafsson on toinen Varsinais-Suomen linnut -kirjan vastaavista kirjoittajista. Lisäksi hän on kirjoittanut kymmeniä artikkeleita yhdistyksen julkaisemassa Ukuli-lehdessä. Hän on myös osallistunut isolla panostuksella Jurmon lintuaseman rakennustalkoisiin.

    BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi.
     

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Tom Lindroos) mainittava

    LISÄTIETOJA

  • Ansiomerkkien säännöt
  • Aikaisemmat ansiomerkkien saajat
  • Esko Gustafsson, p. 050 339 9159

    Kim Kuntze, hallituksen jäsen, p. 050 343 2181
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 23.2.2016
    Uusia kansainvälisesti tärkeitä lintualueita tunnistettu Suomessa

    Suomeen on nimetty kolme uutta kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Alueet ovat merkittäviä merilintujen kerääntymisalueita eli muuton ja talvehtimisen aikaisia ruokailualueita sekä kesäisiä sulkasatoalueita. BirdLife Suomen toteuttaman selvityksen perusteella laajennettiin lisäksi seitsemää aiemmin pesimälinnustoltaan arvokkaaksi tunnistettua aluetta, jotta ne kattavat myös kerääntymisalueet. Kohteet on hyväksytty BirdLife Internationalin ylläpitämään maailmanlaajuiseen IBA-alueverkostoon.

    Uudet alueet ovat allille tärkeät Helsingin–Espoon matalikot pääkaupunkiseudun edustalla, haahkalle tärkeä Örö–Bengtskär Saaristomerellä ja pilkkasiivelle tärkeä Uudenkaupungin matalikot Selkämerellä. Aluelaajennukset ovat allin ja haahkan kerääntymisalueita. Alueet on valittu tieteellisin kriteerein, ja ne perustuvat selvityksessä todettuihin suuriin lintumääriin. Alue voidaan nimetä allille, haahkalle tai pilkkasiivelle kansainvälisesti tärkeäksi, jos sillä esiintyy säännöllisesti vähintään prosentti näiden lajien Itämeren tai Itä- ja Pohjanmeren talvikannasta.

    Viime vuosikymmeninä vesilintujen talvehtimisalueet ovat siirtyneet pohjoisemmaksi ja siksi talvehtivien lintujen määrät ovat Suomessa lisääntyneet. Tämä lisää Suomen vastuuta vesilintujen suojelussa. Esimerkiksi allin runsas talviaikainen esiintyminen Suomenlahdella on verrattain uusi ilmiö. On todennäköistä, että ilmaston edelleen lämmetessä meillä talvehtii entistä enemmän vesilintuja ja siten voi syntyä myös uusia kansainvälisesti tärkeitä alueita.

    Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) on BirdLife Internationalin hanke, jonka tuloksia on käytetty ohjenuorana linnustonsuojelualueiden perustamisessa maailmanlaajuisesti. Viime vuosina hankkeen painopiste on ollut merellisten IBA-alueiden tunnistamisessa. Suomessa on nyt 32 merellisen IBA-alueen määritelmän täyttävää aluetta, joista valtaosa on saaristolinnustolle tärkeitä pesimäalueita. Kaikkiaan IBA-alueita on Suomessa tasan 100.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: alfågel (alli), ejder (haahka), svärta (pilkkasiipi)

     

    VALOKUVA alliparvesta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Micha Fager) mainittava

    LISÄTIETOJA

  • Uudet IBA-alueet BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 1.2.2016
    Pihabongauksessa ennätysvähän lintuja

    BirdLife Suomi järjesti viime viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 11. kerran. Lintuja havaittiin selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Niukkuutta selittävät edelliskesän heikko pesimätulos, pihlajanmarjojen vähyys sekä viikonlopun leuto sää.

    Alustavien tulosten mukaan Pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka.

    Pihabongauksen positiivinen yllättäjä oli valkoselkätikka. Niitä havaittiin alustavissa tuloksissa noin 60 paikalla, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valkoselkätikan runsaus on seurausta viime syksyä poikkeuksellisen kovasta vaelluksesta. Venäläistä alkuperää olleista tikoista osa näyttää ilahduttavasti jääneen Suomeen täydentämään omaa kantaamme.

    Varpusia nähtiin vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Varpunen luokitellaankin tuoreessa uhanalaistarkastelussa vaarantuneeksi. Myös muut vaarantuneeksi luokitellut pihalinnut – viherpeippo, hömötiainen, töyhtötiainen ja punatulkku – vähenivät lähelle uusia pohjalukemia.

    Tavallista vähemmän nähtiin myös tilhiä, räkättirastaita ja muita marjalintuja, joita viime talvena oli ennätyksellisen paljon. Hyvin vähän havaittiin myös käpylintuja.

    Alustavat tulokset perustuvat noin 8 000 pihan havaintoihin. Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 91 lintulajista ja noin 300 000 lintuyksilöstä. Viikonlopun harvinaisin lintu oli Helsingissä koko talven viipynyt valkopäätiainen.

    Havaintoja voi ilmoittaa vielä perjantaihin 5.2. saakka osoitteessa www.pihabongaus.fi. Tuloksia päivitetään jatkuvasti BirdLifen verkkosivuille, ja lopulliset yhteenvedot julkaistaan helmikuun lopulla.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään tietoa maamme talvilinnuston muutoksista.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), gulsparv (keltasirkku), blåmes (sinitiainen), skata (harakka), vitryggig hackspett (valkoselkätikka), gråsparv (varpunen), grönfink (viherpeippo), talltita (hömötiainen), tofsmes (töyhtötiainen), domherre (punatulkku), sidensvans (tilhi), björktrast (räkättirastas), korsnäbb (käpylintu), azurmes (valkopäätiainen)

     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

    suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 28.1.2016
    Pihabongaus kartuttaa tietoa talvilinnuista

    Ensi viikonloppuna 30.–31.1. tarkkaillaan talvilintuja, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää jokatalvisen valtakunnallisen Pihabongaus-tapahtuman.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina tai sunnuntaina. Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle.

    Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tapahtuman päätarkoituksena on kannustaa ihmisiä tarkkailemaan kotipihan lintuja. Samalla kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta sekä välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta.

    ”Jo 11. kertaa järjestettävän Pihabongauksen tuloksissa näkyy selvästi esimerkiksi varpusen ja hömötiaisen väheneminen. Nyt molemmat lajit luokitellaan uhanalaiseksi”, kertoo BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

    Tänä talvena seurataan myös, miten viime vuoden kylmä kesä ja vasta äsken päättynyt kova pakkasjakso ovat vaikuttaneet talvilintuihimme.

    Viime talvena Pihabongaukseen osallistui 23 000 ihmistä lähes 15 000 pihalla, ja havaintoja ilmoitettiin yhteensä noin 800 000 lintuyksilöstä. Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
     

    OSALLISTUMISOHJEET

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

  • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 30. tai sunnuntaina 31. tammikuuta.
  • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
  • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
  • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 5.2. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.
  • Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimmat talvilintumme esittelevän videon sekä kuvia ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi.

    Osallistuneiden kesken arvotaan kiikareita, cd-levyjä ja muita palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 1.2. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy ja Suomen Lintuvaruste Oy.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: gråsparv (varpunen), talltita (hömötiainen)
     

    LISÄTIETOJA

  • Pihabongaus-verkkosivut
  • Pihabongaus-verkkosivut ruotsiksi
  • Valokuvia, artikkeleita ja tuloksia (vapaasti käytettäväksi uutisoinnin yhteydessä)
  • Jan Södersved, tiedottaja
    p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 15.1.2016
    Jo kolmannes Suomen linnuista uhanalaisia
    BirdLife vaatii toimenpiteitä

    Suomen lintujen uusi uhanalaisuusarviointi on julkaistu tänään. Arvion mukaan yli kolmannes lintulajeistamme on uhanalaisia. Edelliseen arvioon verrattuna uhanalaisten lintujen määrä on kasvanut peräti 28 lajilla, vaikka aikaa on kulunut vain viisi vuotta.

    Erityisen huolestuttava on vesien ja kosteikoiden linnuston tilanne. Puolet Suomen sorsalinnuista ja lähes puolet kahlaajista on nyt arvioitu uhanalaisiksi. Moni näistä lajeista kärsii erityisesti vesien rehevöitymisestä ja umpeenkasvusta. Voimakkaasti tällä vuosituhannella vähentyneitä lajeja ovat esimerkiksi tukka- ja punasotka, jouhisorsa ja heinätavi.

    BirdLife Suomi katsoo tulosten osoittavan, että luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ei ole panostettu riittävästi. BirdLife edellyttääkin yhteiskunnalta nykyistä voimakkaampia toimia uhanalaistumisen pysäyttämiseksi.

    ”Vesilintujen väheneminen osoittaa, että Suomi on laiminlyönyt elinympäristöjen hoidon – niin luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Tilanteen heikkeneminen on ollut jo kauan nähtävissä, mutta siihen ei ole puututtu", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

    ”Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. Sitoumuksesta huolimatta linnut luonnon tilan mittareina osoittavat tilanteen vain pahenevan. Tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Se on häpeällistä”, kommentoi tilannetta BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

    Suomen linnuista 87 lajia (36 %) luokitellaan nyt uhanalaiseksi ja 23 lajia (9 %) lähes uhanalaiseksi eli silmälläpidettäväksi.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: vigg (tukkasotka), brunand (punasotka), stjärtand (jouhisorsa), årta (heinätavi)

    VALOKUVA erittäin uhanalaiseksi luokitellusta punasotkasta, kuvaajan nimi (Petri Vainio) mainittava
     

    LISÄTIETOJA:

  • BirdLife Suomen uhanalaissivut
  • Ympäristöhallinnon tiedote
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi
    p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 14.1.2016
    Pihabongauksessa kerätään taas tietoja talvilinnuista

    BirdLife Suomi järjestää 30.–31.1. perinteisen Pihabongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla ja havainnot ilmoitetaan BirdLifelle.

    Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Se on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuoden Pihabongauksessa 23 000 ihmistä tarkkaili lintuja lähes 15 000 pihalla ympäri maan. Kaikkiaan havaittiin yli 100 lintulajia ja noin 800 000 lintuyksilöä.

    Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tavoitteena on ennen kaikkea innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. Viime vuonna etenkin pihlajanmarjoja syövät linnut olivat tavattoman runsaita. Tänä vuonna marjalinnut ovat kateissa ja ruokintapaikoilla jännitetään, miten viime kesän huonosti menneet pesinnät ja vuodenvaihteessa alkanut kova pakkasjakso näkyvät lintujen määrissä.

    Tapahtumaviikonloppuna tehdyt havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 1.2. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

     

    OSALLISTUMISOHJEET LYHYESTI

    Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

  • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 30. tai sunnuntaina 31. tammikuuta.
  • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
  • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
  • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 5.2. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.
  • LISÄMATERIAALIA

  • Valokuvia, artikkeleita ja tuloksia
  • Tulokset 2015
  •  

    I KORTHET PÅ SVENSKA

    BirdLife Finland ordnar åt alla naturintresserade Gårdsplanskryss-evenemanget 30.–31.1. Allt går ut på att under en timme iaktta fåglar på egen gård eller vid någon annan plats. Timmen kan man själv välja endera på lördag eller söndag. Iakttagelserna rapporteras till BirdLife på web-adressen www.pihabongaus.fi eller med postkort.

    Grunden till evenemanget ligger i att få människor att engagera sig åt vinterns gårdsfåglar. Med ens samlas uppgifter som hjälper till att konkret få reda på vilka fåglar påträffas och i vilka mängder, som i sin tur ger grunder för forskning av fågelbeståndens utveckling och bidrar till fågelskydd.

    Gårdsplanskrysset (Pihabongaus) har ordnats i slutet av januari årligen sedan 2006. I fjol deltog 23 000 finländare med att observera fåglar på närmare 15 000 gårdsplan. Tillsammans observerades över 100 fågelarter och ca 800 000 fågelindivider.

    Republikens presidents maka Jenni Haukio fungerar som evenemangets skyddare.

    Anmälning av räkningsresultaten och tilläggsuppgifter finns på www.pihabongaus.fi.

  • Foton, färdiga artiklar och tidigare resultat
  •  

    LISÄTIETOJA/TILLÄGGSINFORMATION

  • www.pihabongaus.fi

    Jan Södersved, tiedottaja/informatör
    p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     

  •    
  • 31.3.2016 - Suomalaisjoukkue voitti kansainvälisen lintukisan
  • 20.3.2016 - Suomen on pysäytettävä lintujen väheneminen
  • 20.3.2016 - Vuoden lintuyhdistys on Porista
  • 20.3.2016 - BirdLife myönsi Esko Gustafssonille kultaisen ansiomerkin
  • 23.2.2016 - Uusia kansainvälisesti tärkeitä lintualueita tunnistettu Suomessa
  • 1.2.2016 - Pihabongauksessa ennätysvähän lintuja
  • 28.1.2016 - Pihabongaus kartuttaa tietoa talvilinnuista
  • 15.1.2016 - Jo kolmannes Suomen linnuista uhanalaisia – BirdLife vaatii toimenpiteitä
  • 14.1.2016 - Pihabongauksessa kerätään taas tietoja talvilinnuista

    Aiempien vuosien lehdistötiedotteet löytyvät www-arkistosta.