BirdLife Suomi Sääksi. Kuva: Jorma Tenovuo.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
(09) 4135 3300
fax (09) 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Tiedotteet
Haluatko BirdLife Suomen mediatiedotteet itsellesi tuoreeltaan sähköpostilla? Ilmoita nimesi ja sähköpostiosoitteesi osoitteeseen toimisto@birdlife.fi. Laita viestin otsikoksi "Tilaan mediatiedotteet". Lista päivitetään noin kahden viikon välein.


Mediatiedote 27.3.2014
BirdLife myönsi Juhani Koivusaarelle kultaisen ansiomerkin

BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin vaasalaiselle Juhani Koivusaarelle yli 40 vuotta kestäneestä ansiokkaasta tutkimus-, suojelu- ja järjestötoiminnasta Merenkurkun saaristossa. Ansiomerkki luovutettiin keskiviikkona Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen vuosikokouksessa Vaasassa.

Koivusaarta on siteerattu Suomen merikotkatutkimuksen uranuurtajaksi. Hän on tutkinut vuosikymmeniä ympäristömyrkkyjen vaikutuksia erityisesti merikotkaan ja toimii edelleen WWF:n merikotkatyöryhmän aluevastaavana Merenkurkussa. Hän oli aikoinaan tutkijakollegoineen aloittamassa merikotkan talviruokintaa, jotta merikotkalle voitiin turvata puhdas ravinto talvikuukausien ajaksi ja osa merikotkista saatiin luopumaan vaarallisesta muuttomatkasta.

Koivusaaren ryhmä otti myös ensimmäisenä käyttöön merikotkan selkään kiinnitettävän satelliittilähettimen, minkä avulla merikotkien liikkeistä on saatu paljon uutta tietoa. Pitkäjänteisen tutkimus- ja suojelutyön tuloksena merikotka on palannut kaikkialle merialueillamme ja paikoin sisämaahankin.

Merikotkan lisäksi Koivusaari on keskittynyt kalasääskeen ja valkoselkätikkaan. Hän on myös yksi Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen perustajajäsenistä ja yhdistyksen pitkäaikainen linnustonsuojeluvastaava. Yhdistyksen varapuheenjohtajana hän toimi 2004–2006.

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi.
 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: havsörn (merikotka), fiskgjuse (kalasääski), vitryggig hackspett (valkoselkätikka)

VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi Pertti Malinen mainittava
 

LISÄTIETOJA

  • Ansiomerkkien säännöt
  • Aikaisemmat ansiomerkkien saajat  

    Juhani Koivusaari, p. 0400 881 349

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     

    Mediatiedote 26.3.2014
    Haarapääsky ehti jo Suomeen

    Kevään ensimmäinen haarapääsky nähtiin eilen iltapäivällä Helsingissä. Vanhankaupunginlahdella lennellyt haarapääsky ehti Suomeen poikkeuksellisen aikaisin. Maaliskuisia havaintoja on ilmoitettu vain muutama, ja tätä aikaisemmin haarapääsky on havaittu vain 22.3.1993, silloinkin Helsingissä.

    Haarapääsky saapuu Suomeen tavallisesti huhtikuun lopulta alkaen. Kevään ensihavainto on 2000-luvulla tehty keskimäärin 14.4. Pääskyjen pääjoukot saapuvat Suomeen vasta toukokuun lopulla.

    Haarapääsky talvehtii eteläisessä Afrikassa. Harvinaisen aikainen muuttaja on ilmeisesti saapunut meille Baltiaan asti ulottuneen lämpimän ilmamassan mukana.

    Kevätmuutto alkoi tänä keväänä noin kolme viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Jo helmikuussa saapui töyhtöhyyppiä ennätysmäärin. Viikonloppuna peippojen muutto pääsi vauhtiin, ja västäräkistäkin on ilmoitettu yli sata havaintoa. Etelä-Suomessa pihoilla voi nyt havaita peippojen lisäksi muun muassa mustarastaita ja punarintoja.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: ladusvala (haarapääsky), tofsvipa (töyhtöhyyppä), bofink (peippo), sädesärla (västäräkki), koltrast (mustarastas), rödhake (punarinta)

     

    LISÄTIETOJA

  • Lintutilanne BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • Uutinen Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan sivulla  

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     

    Mediatiedote 24.3.2014
    BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita lintuharrastajia Seinäjoella

    BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin kuortanelaiselle Esko Rajalalle ja keuruulaiselle Pertti Sulkavalle.

    Esko Rajala on toiminut aktiivisesti Suomenselän Lintutieteellisessä Yhdistyksessä yli 30 vuotta. Hän on toiminut johtokunnan jäsenenä 1985–1992, yhdistyksensä havaintovastaavana vuodesta 1983 ja Suomenselän Linnut -lehden vastaavana toimittajana vuodesta 1984. Rajalan harrastus painottuu Suomenselkään, ja on vaikea keksiä sellaista suomenselkäläistä lintuharrastusprojektia, jossa Rajala ei olisi ollut mukana. Hän on tehnyt myös omia pienimuotoisia tutkimuksia ja julkaissut niitä Suomenselän linnut -lehdessä.

    Pertti Sulkava on aktiivisena biologian opettajana kannustanut nuoria lintuharrastuksen pariin yli 35 vuotta kouluajalla ja sen ulkopuolella. Hän on toiminut Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 1970 ja 1977–1980 sekä monissa muissa luottamustehtävissä. Sulkava on toiminut Suomenselän linnut -lehden vastaavana toimittajana 1971–1977 ja kirjoittanut lehteen useita artikkeleita vuodesta 1968. Hän on tutkinut muun muassa petolintujen ravintoa sekä avustanut useissa väitöskirjoihin johtaneissa tutkimuksissa.

    BirdLife Suomen hopeisen ansiomerkin saivat Harri Hutri Seinäjoelta, Jukka Koivisto Alavudelta, Pauli Pienimaa Alajärveltä, Tapio Sadeharju Seinäjoelta ja Risto Sulkava Espoosta. Ansiomerkit luovutettiin lauantaina 22.3. Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa Seinäjoella.

    BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun tai yhdistystoiminnan edistämiseksi. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta.
     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä
     

    LISÄTIETOJA

  • Ansiomerkkien säännöt
  • Aikaisemmat ansiomerkkien saajat  

    Esko Rajala, p. 040 541 0582

    Pertti Sulkava, p. 040 544 8310

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     

    Mediatiedote 23.3.2014
    Lintuja tapetaan pesimäaikana löyhin perustein

    Seinäjoelle BirdLife Suomen vuosikokoukseen kokoontuneet lintuyhdistysten edustajat vetoavat metsästäjiin ja riistaviranomaisiin ja vaativat rauhoittamattomille linnuille nykyistä laajempaa pesimärauhaa.

    Eurooppalaisen lainsäädännön tarkoitus on rauhoittaa kaikki linnut, myös rauhoittamattomat lajit, pesimäajaksi. Tästä voidaan poiketa vain vakavien vahinkojen estämiseksi. Lain poikkeuksesta on Suomessa kuitenkin tullut sääntö, ja lupia myönnetään liian kevyin perustein. Pesimäaikaisia poikkeuslupia myönnetään vuosittain yli 200 000 lintuyksilön tappamiseen.

    Tappolupia myönnetään esimerkiksi koko kunnan alueelle ja jopa viiden vuoden ajaksi. Tällöin kyseessä ei ole laissa tarkoitettu poikkeus, vaan säännönmukainen rauhoitusajan kiertäminen. Poikkeuslupien osuus lajin pesimäkannasta saattaa olla hyvin suuri. Merilokkeja saa tappaa Suomessa pelkästään poikkeusluvilla määrän, joka vastaa 80 prosenttia koko maan pesimäkannasta.

    Lintujärjestöt hyväksyvät lintujen tappamisen poikkeusluvilla, jos linnut aiheuttavat merkittäviä vahinkoja, joita ei voi muuten estää. Tällöin vahingot on tapauskohtaisesti todistettava ja ongelman ratkaisemiseksi on ensin lain mukaisesti etsittävä muita toimintatapoja. Vahinkokohde on aina yksilöitävä ja lupa myönnettävä rajatulle alueelle. Lintujen aiheuttamasta terveysriskistä on oltava tilan hoitavan eläinlääkärin tai terveysviranomaisen puoltava lausunto. Lajien suojeleminen toisia Suomen luontoon kuuluvia lajeja tappamalla ei ole nykyaikaista luonnonsuojelua, eikä lupia pitäisi myöntää tällä perusteella.

    Järjestöt muistuttavat myös, että pesimäaikainen ampuminen tarkoittaa aina häiriötä muulle lajistolle. Poikkeusluvissa on huomioitava myös lajinmääritysongelmat. Esimerkiksi merilokki sekoitetaan helposti rauhoitettuun ja uhanalaiseen selkälokkiin.

    Lintujärjestöt edellyttävät, että poikkeuslupien myöntämiskäytäntöjä tarkastellaan kriittisesti ja niiden nykyään mahdollistama lintujen yleinen vaino pesimäaikaan lopetetaan. Rauhoittamattomien lintujen leimaaminen vahinkolinnuiksi vähentää yleistä kunnioitusta luontoa ja elävää elämää kohtaan.

    Suomen lainsäädännön mukaan rauhoittamattomia lintuja ovat varis, harakka, räkättirastas, kesykyyhky, harmaalokki, merilokki ja poronhoitoalueella korppi.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: havstrut (merilokki), silltrut (selkälokki), kråka (varis), skata (harakka), björktrast (räkättirastas), tamduva (kesykyyhky), gråtrut (harmaalokki), korp (korppi)

     

    LISÄTIETOJA

  • BirdLifen kannanotto rauhoittamattomien lintulajien pesimäaikaiseksi tappamiseksi myönnettäviin poikkeuslupiin  

    suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     

    Mediatiedote 23.3.2014
    Suomenselältä vuoden lintuyhdistys

    BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n. Valinta julkistettiin sunnuntaina Seinäjoella BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa.

    Valinnan perusteena on erityisesti kunnostautuminen suojelu- ja tutkimustoiminnassa. Yhdistys osallistui BirdLife Suomen MAALI-hankkeeseen (maakunnallisesti tärkeät lintualueet) ja julkaisi ensimmäisenä kattavan raportin alueensa tärkeistä lintualueista. Lintulaskentoihin osallistui kymmeniä ihmisiä.

    Myös viime vuoden lintu, selkälokki. kartoitettiin hyvin kattavasti. Viranomaisiin yhdistys vaikuttaa säännöllisesti lausunnoilla ja kannanotoilla.

    Suomenselän Lintutieteellistä Yhdistystä kiitetään myös Suomen vanhimman alueellisen lintulehden, Suomenselän lintujen, säännöllisestä julkaisemisesta.

    Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluu 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. Yhdistys on perustettu vuonna 1964, ja siihen kuuluu tällä hetkellä yli 400 jäsentä. Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys on valittu vuoden lintuyhdistykseksi myös vuosina 1984 ja 2001.

    BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 alkaen.
     

    LISÄTIETOJA

  • Yhdistyksen kotisivut
  • Yhdistyksen MAALI-raportti  

    varapuheenjohtaja Seppo J. Ojala, p. 0400 342 711
    Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     

    Mediatiedote 10.3.2014
    KHO kumosi päätöksen merimetsokannan vähentämisestä

    Korkein hallinto-oikeus on viime perjantaina antamassaan vuosikirjapäätöksessä todennut Pohjanmaalla merimetsokannan vähentämiseksi myönnetyn luvan lainvastaiseksi.

    Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli toissa vuonna myöntänyt luvan 150 merimetsoyksilön pyytämiseen ja ampumiseen Uudessakaarlepyyssä. BirdLife Suomen jäsenyhdistys Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Yhdistyksen mukaan hakemuksessa on lintudirektiivin vastaisesti haettu lupaa merimetsokannan harventamiseen, eikä vahinkojen torjumiseen. Lisäksi hakemuksessa lueteltujen vahinkojen ei voitu osoittaa olleen yksiselitteisesti merimetsojen aiheuttamia.

    Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, ja Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys valitti päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    KHO:n tuoreen päätöksen mukaan lintudirektiivin 9. artiklassa tarkoitetun poikkeuksen soveltaminen olisi edellyttänyt eriteltyä ja täsmällistä selvitystä merimetsojen aiheuttamista vahingoista. Alueella pesivien merimetsojen runsastumisesta huolimatta alueen kalavesille ei voitu katsoa aiheutuvan poikkeusluvan edellyttämää vakavaa vahinkoa.

    KHO:n mukaan ELY-keskuksen olisi pitänyt neuvotella asiasta riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa sekä tarvittaessa selvittää vahinkojen määrää kalasaalistietojen perusteella.

    Suomeen merimetsot ovat levittäytyneet Keski-Euroopasta, jonka alkuperäiseen pesimälajistoon merimetso kuuluu. Tällä erää merimetso on pesinyt Suomessa vuodesta 1996, mutta lajin tiedetään pesineen meillä myös 1700-luvulla. Viime vuonna Suomessa pesi noin 18 500 paria merimetsoja.

    ”Kalasaalismäärät nousevat merimetsoista huolimatta. Merimetsojen vainoaminen saisi jo loppua”, sanoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
     

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: storskarv (merimetso)

     

    LISÄTIETOJA

  • KHO:n päätös (2014:44)
  • Merimetso BirdLife Suomen verkkosivuilla  

    toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa
    p. 040 547 6175
    BirdLife Suomi ry

     

    Mediatiedote 17.2.2014
    21 luonnonsuojelujärjestöä vaatii yhteispohjoismaista suurpetokantojen hoitoa

    21 luonnonsuojelujärjestöä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta vetoaa tänään yhdessä maidensa hallituksiin, jotta uhanalaisten suurpetojen kantojen hoito suunniteltaisiin jatkossa yhteispohjoismaisesti. Järjestöillä on kaikkiaan yli 650 000 jäsentä ja tukijaa. Yhteinen kannanhoito on järjestöjen mielestä aloitettava sudesta, jonka suojelutilanne on suurpedoista huonoin niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin.

    Suomesta vetoomuksen ovat allekirjoittaneet BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.

    Järjestöjen mielestä pohjoismaiden suurpetokantaa kokonaisuutena koskeva suunnittelu on tärkeä askel kohti vastuullisempaa ja kestävämpää kannanhoitoa. Suurpedoilla on tyypillisesti hyvin laajat reviirit, jotka usein ulottuvat myös valtioiden rajojen yli. Osakantojen välinen yhteys ja yksilöiden vaihto eri alueiden välillä on oleellisen tärkeää elinvoimaisten suurpetokantojen säilyttämiseksi. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan yhteinen, keskisessä Skandinaviassa elävä susikanta, kärsii suuresti sisäsiittoisuudesta, koska uusia yksilöitä saapuu alueelle Suomesta vain harvoin. Suurpetojen kannanhoitoa on tähän mennessä suunniteltu vain kansallisesti, ja pyrkimykset pohjoismaiseen yhteistyöhön ovat olleet vähäisiä ja tehottomia.

    Ruotsissa susiasiaa käsitellyt laajapohjainen komitea (Vargkommittéen) päätyi suosittelemaan Suomelle, Ruotsille ja Norjalle yhteistä susikannan hoitoa. Myös EU suosittelee suurpedoille kantakohtaista, valtioiden rajat ylittävää hoitoa. Vetoomuksen allekirjoittaneiden järjestöjen mielestä seuraava johdonmukainen askel olisi Ruotsin ja Suomen yhteinen raportointi susikannan tilasta EU:lle seuraavan luontodirektiivin mukaisen raportoinnin yhteydessä.

    Yhteispohjoismaisten suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien tulisi sisältää seuraavat pääperiaatteet:

    • Kullekin lajille asetetaan tieteellisesti perustellut ja osakantojen väliset yhteydet huomioon ottavat kansalliset vähimmäiskannat.
    • Tavoitteena on EU:n luontodirektiivin mukaisesti, että lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä.
    • Geneettiseltä kannalta riittävä yksilöiden vaihto osakantojen välillä turvataan.
    • Kannanseurannan menetelmät yhdenmukaistetaan.
    • Alkuperäiskansojen oikeudet ja kulttuuriset tarpeet sekä taloudelliset tarpeet otetaan huomioon suurpetovahinkojen korvaamisessa.

    Suomessa vetoomus on lähetetty tänään maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle ja tiedoksi pääministeri Jyrki Kataiselle ja ympäristöministeri Ville Niinistölle.

    Vetoomuksen allekirjoittaneet järjestöt: WWF Norja, Norsk Zoologisk Forening, Forening Våre Rovdyr, SABIMA, NOAH – for dyrs rettigheter, Naturvernforbundet, Dyrebestkyttelesen Norge, Bygdefolk for rovdyr, BirdLife Suomi, Norsk Ornitologisk Forening, Aksjonen Rovviltets Rost, WWF Suomi, Luonto-Liitto, Natur og Ungdom, Suomen luonnonsuojeluliitto, Naturskyddsföreningen, Djurskyddet Sverige, WWF Ruotsi, Sveriges Ornitologiska Förening – BirdLife Ruotsi sekä Natur och Miljö
     

    LISÄTIETOJA

    Petteri Tolvanen, ohjelmapäällikkö, WWF Suomi, p. 0400 168 939
    Risto Sulkava, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 560 2113
    Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto, p. 040 754 7371
    Berndt Nordman, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, p. 045 270 0313
    Aki Arkiomaa, toiminnanjohtaja, BirdLife Suomi, p. 040 547 6175

     

    Mediatiedote 6.2.2014
    BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelussa 10 miljoonaa lintuhavaintoa

    BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelussa (www.tiira.fi) on nyt yli kymmenen miljoonaa lintuhavaintoa. Rajapyykki saavutettiin 11.1., kun Juha Vesa tallensi havaintonsa 20 viherpeiposta Kouvolan Jaalassa.

    Tiira-lintutietopalvelussa voi pitää omaa lintuhavaintopäiväkirjaa ja selata lintuhavaintoja. Tiira tuottaa linnuista kiinnostuneille ajankohtaista lintutietoa, ja Tiiran havainnoilla on tärkeä merkitys lintutiedon kartuttamisessa ja linnustonsuojelutyössä. Tiiraan tallennetut havainnot kertovat esimerkiksi muuton ajoittumisen vuosittaisesta vaihtelusta ja linnuille tärkeimpien muuttoreittien sekä levähdys- ja pesimäalueiden sijainnista.

    Vuonna 2006 julkaistu Tiira-lintutietopalvelu on kaikille avoin. Järjestelmään ilmoitetaan vuosittain yli miljoona lintuhavaintoa ja parhaina päivinä jopa yli 10 000 havaintoa. Tällä hetkellä Tiirassa on noin 20 000 käyttäjää. Tiirasta on tullut Suomen suurin tarkkaan paikkatietoon perustuva lajitietoa keräävä tietokanta.
     

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: grönfink (viherpeippo)

     

    LISÄTIETOJA

  • www.tiira.fi  

    Mediatiedote 31.1.2014
    BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita lintuharrastajia Helsingissä

    BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin helsinkiläiselle Kari Aholalle ja kirkkonummelaiselle Karno Mikkolalle.

    Kari Ahola on johtamansa Kimpari Bird Projectsin kanssa seurannut Kirkkonummelle, Siuntioon ja Lohjalle sijoittuvan 250 neliökilometrin kokoisen tutkimusalueen lintujen, pesintää vuodesta 1971. Ryhmä on harrastuksenaan vienyt satoja pönttöjä pöllöille ja muille kololinnuille, ja kerätyistä tiedoista on vuosien mittaan syntynyt yksi Suomen arvokkaimmista lintujen pesintöjä kuvaavista aineistoista. Kansainvälistäkin mielenkiintoa on herättänyt tutkimus, jossa ryhmän lehtopöllöaineiston perusteella osoitettiin, miten luonnonpopulaatio luonnonvalinnan kautta pystyy sopeutumaan ilmaston muutoksiin.

    Karno Mikkola on ollut Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan ja sen edeltäjän SLY:n nuorisojaoston kantavia voimia 1960-luvulta lähtien. Hän on puolustanut aktiivisesti Hangon Tulliniemen alueen luontoa ja oli perustamassa alueelle vuonna 1979 lintuasemaa, jossa lintuja edelleen tutkitaan ympäri vuoden. Mikkola toimi harvinaisuushavaintoja tarkastavan rariteettikomitean ensimmäisenä sihteerinä 1975–1984. Vuonna 1985 hän teki aloitteen nykyään yli 1000-jäsenisen Bongariliiton perustamiseksi.

    BirdLife Suomen hopeisen ansiomerkin saivat helsinkiläinen Eero Haapanen, vantaalainen Pekka Ikonen, helsinkiläinen Juha Laaksonen, raaseporilainen Aleksi Lehikoinen, helsinkiläinen Paul Segersvärd ja helsinkiläinen Martti Vattulainen. Ansiomerkit luovutettiin lauantaina 25.1. Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan 40-vuotisjuhlassa Helsingissä.

    BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun tai yhdistystoiminnan edistämiseksi. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta.
     

  • VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä
     

    LISÄTIETOJA

  • Ansiomerkkien säännöt
  • Aikaisemmat ansiomerkkien saajat  

    Karno Mikkola, p. 040 543 8211

     

    Mediatiedote 27.1.2014
    Marja- ja peippolintuja vähän Pihabongauksessa

    BirdLife Suomen viime viikonloppuna järjestämän Pihabongauksen alustavien tulosten mukaan keskimääräistä runsaampia talvilinnuistamme olivat närhi ja käpytikka. Molemmilla lajeilla oli viime syksynä voimakas vaellus. Myös Etelä-Suomeen vaeltaneet hiiripöllöt ilahduttivat pihabongaajia parillakymmenellä paikalla.

    Marjalinnut, kuten tilhet ja räkättirastaat olivat puolestaan hyvin vähissä. Marjalintujen vähyys johtuu huonosta pihlajanmarjasadosta. Vähän havaittiin myös punatulkkuja, peippoja, järripeippoja ja urpiaisia.

    Ailahtelevasti esiintyvä urpiainen oli viime vuonna Pihabongauksen runsaslukuisin lintulaji, mutta tänä vuonna vasta kuudestoista. Punatulkkuja oli vähemmän kuin koskaan aiemmin Pihabongauksessa. Myös keltasirkkujen määrä oli selvästi keskimääräistä pienempi. Vähäisen lumimäärän vuoksi suuri osa keltasirkuista on ollut peltoalueilla.

    Pihabongauksen runsain laji oli talitiainen. Alustavien tulosten mukaan noin joka viides Pihabongauksessa havaittu lintu oli talitiainen. Toiseksi runsain laji oli keltasirkku ja kolmanneksi runsain sinitiainen. Tavallisimmat lajit olivat edellisvuosien tapaan talitiainen (94 % pihoista), sinitiainen (88 %) ja harakka (62 %). Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 93 lintulajista.

    Alustavat tulokset perustuvat noin 8 000 pihan havaintoihin. Määrä kasvaa, sillä viikonlopun havaintoja otetaan vastaan perjantaihin 31.1. asti osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Tuloksia päivitetään jatkuvasti BirdLifen verkkosivuille, ja lopulliset yhteenvedot julkaistaan helmikuun lopulla.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Pihabongaus järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa.

    Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina olivat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Suomen Lintuvaruste Oy ja Kustannusosakeyhtiö Moreeni.

    BirdLife Suomi kiittää osallistujia. Seuraavan kerran pihabongataan vuoden kuluttua 24.–25.1.2015.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: nötskrika (närhi), större hackspett (käpytikka), hökuggla (hiiripöllö), sidensvans (tilhi), björktrast (räkättirastas), domherre (punatulkku), bofink (peippo), bergfink (järripeippo), gråsiska (urpiainen), gulsparv (keltasirkku), talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen)

     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

     

    Mediatiedote 21.1.2014
    Pihabongauksessa tarkkaillaan talvilintuja

    Ensi viikonloppuna 25.–26.1. tarkkaillaan talvilintuja, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää valtakunnallisen Pihabongaus-tapahtuman.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina tai sunnuntaina. Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle.

    Tapahtuman päätarkoituksena on saada ihmiset tarkkailemaan kotipihan lintuja. Samalla kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta sekä välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta.

    Viime talvena Pihabongaukseen osallistui 19 000 ihmistä yli 12 000 pihalla ympäri maan, ja havaintoja ilmoitettiin yhteensä yli 600 000 lintuyksilöstä.

    Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    ”Linnut ovat upea osa luontomme suurta rikkautta. Osallistumalla lintutietouden keräämisen Pihabongauksessa olet mukana edistämässä lintujen suojelun puolesta tehtävää työtä”, muistuttaa Jenni Haukio.

    Pihabongaus järjestetään Suomessa nyt jo yhdeksättä kertaa. Vastaavanlainen tapahtuma järjestetään tänä vuonna samaan aikaan myös Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa.

    OSALLISTUMISOHJEET

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

    • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla paikalla joko lauantaina 25. tai sunnuntaina 26. tammikuuta.
    • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
    • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
    • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 31.1. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

    Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimmat talvilintumme esittelevän videon sekä kuvia ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi.

    Osallistuneiden kesken arvotaan lintukiikareita, kirjoja, cd-levyjä ja muita palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 27.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Suomen Lintuvaruste Oy ja Kustannusosakeyhtiö Moreeni.

    LISÄTIETOJA

     

    Mediatiedote 14.1.2014
    Pihabongaus on koko perheen luontoharrastustapahtuma

    BirdLife Suomi järjestää jo yhdeksättä kertaa Pihabongaus-tapahtuman tammikuun viimeisenä viikonloppuna 25.–26.1. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla ja havainnot ilmoitetaan BirdLifelle.

    Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tapahtuman päätarkoituksena on saada mahdollisimman monet tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta sekä kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta ja siinä tapahtuvista muutoksista.

    Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    ”Tavallisimmin tavatut talitiainen, sinitiainen ja harakka ovat monelle päivittäisiä tuttuja, mutta harva tulee ajatelleeksi, että omalla koti- tai muulla tutulla pihalla saattaa tavata myös todellisia harvinaisuuksia! Juuri tästä jännittävien ja ennakoimattomien kohtaamisten mahdollisuudesta sekä halusta tunnistaa näkemänsä syntyy lintubongaamisen kiehtova tunnelma”, sanoo Jenni Haukio.

    Pihabongaus on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuonna Pihabongauksessa rikottiin ennätyksiä, kun 19 000 ihmistä tarkkaili lintuja yli 12 000 pihalla. Lintuyksilöitä havaittiin kaikkiaan yli 600 000.

    Havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 27.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    Malli Pihabongaukseen tulee Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB) on yli 30 vuoden ajan järjestänyt Big Garden Birdwatch -tapahtumaa, johon osallistuu nykyisin yli 500 000 ihmistä.

    Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Suomen Lintuvaruste Oy ja Kustannusosakeyhtiö Moreeni.

    OSALLISTUMISOHJEET LYHYESTI

    Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

    • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla paikalla joko lauantaina 25. tai sunnuntaina 26. tammikuuta.
    • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
    • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
    • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 31.1. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

    LISÄMATERIAALIA


    I KORTHET PÅ SVENSKA

    BirdLife Finland ordnar åt alla naturintresserade Gårdsplanskryss-evenemanget 25.–26.1. Allt går ut på att under en timme iaktta fåglar på egen gård eller vid någon annan plats. Timmen kan man själv välja endera på lördag eller söndag. Iakttagelserna rapporteras till BirdLife på web-adressen www.pihabongaus.fi eller med postkort.

    Grunden till evenemanget ligger i att få människor att engagera sig åt vinterns gårdsfåglar. Med ens samlas uppgifter som hjälper till att konkret få reda på vilka fåglar påträffas och i vilka mängder, som i sin tur ger grunder för forskning av fågelbeståndens utveckling och bidrar till fågelskydd.

    Gårdsplanskrysset (Pihabongaus) har ordnats i slutet av januari årligen sedan 2006. I fjol deltog 19 000 finländare med att observera fåglar på mer än 12 000 gårdsplan. Tillsammans observerades 600 000 fågelindivider.

    Idén kommer från Storbritannien där motsvarande räkningar har gjorts i över 30 år. Där heter det ”Big Garden Birdwatch” och årligen deltar över 500 000 entusiaster.

    Republikens presidents maka Jenni Haukio fungerar som evenemangets skyddare.

    Anmälning av räkningsresultaten och tilläggsuppgifter finns på www.pihabongaus.fi.

    LISÄTIETOJA / TILLÄGGSINFORMATION

     

  •    
  • 27.3.2014 - BirdLife myönsi Juhani Koivusaarelle kultaisen ansiomerkin
  • 26.3.2014 - Haarapääsky ehti jo Suomeen
  • 24.3.2014 - BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita lintuharrastajia Seinäjoella
  • 23.3.2014 - Lintuja tapetaan pesimäaikana löyhin perustein
  • 23.3.2014 - Suomenselältä vuoden lintuyhdistys
  • 10.3.2014 - KHO kumosi päätöksen merimetsokannan vähentämisestä
  • 17.2.2014 - 21 luonnonsuojelujärjestöä vaatii yhteispohjoismaista suurpetokantojen hoitoa
  • 6.2.2014 - BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelussa 10 miljoonaa lintuhavaintoa
  • 31.1.2014 - BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita lintuharrastajia Helsingissä
  • 27.1.2014 - Marja- ja peippolintuja vähän Pihabongauksessa
  • 21.1.2014 - Pihabongauksessa tarkkaillaan talvilintuja
  • 14.1.2014 - Pihabongaus on koko perheen luontoharrastustapahtuma

    Aiempien vuosien lehdistötiedotteet löytyvät www-arkistosta.