BirdLife Suomi Sääksi. Kuva: Jorma Tenovuo.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
09 4135 3300
fax 09 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Tiedotteet
Haluatko BirdLife Suomen mediatiedotteet itsellesi tuoreeltaan sähköpostilla? Ilmoita nimesi ja sähköpostiosoitteesi osoitteeseen toimisto@birdlife.fi. Laita viestin otsikoksi "Tilaan mediatiedotteet". Lista päivitetään noin kahden viikon välein.


Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja BirdLife Suomi tiedottavat 5.9.2014
Valkoposkihanhen syyskanta kasvoi viidenneksellä

Valkoposkikannan kasvu keskittyi itäiselle Suomenlahdelle sekä pääkaupunkiseudun reunaosiin. Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja BirdLife Suomen järjestämässä laskennassa havaittiin yhteensä noin 25 800 valkoposkihanhea.

Vapaaehtoiset lintuharrastajat laskivat valkoposkihanhet koko Suomesta viime viikonloppuna 29.–31.8. Tuloksien mukaan valkoposkihanhien syyskanta kasvoi 19 prosenttia vuodesta 2013. Voimakkainta kasvu oli jälleen itäisellä Suomenlahdella, missä syyskanta lähes kaksinkertaistui. Pääkaupunkiseudulla kanta kasvoi neljänneksellä ja sisämaassa viidenneksellä. Sen sijaan Varsinais-Suomen ja Pohjanlahden syyskannassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuoteen.

Eniten valkoposkihanhia kerääntyi aiempien vuosien tapaan pääkaupunkiseudulle, missä laskettiin yhteensä 10 500 yksilöä. Valkoposkihanhien määrät olivat kasvaneet pääkaupunkiseudun reuna-alueilla, erityisesti Kirkkonummella, Sipoossa ja itäisimmässä Helsingissä.

Valkoposkihanhet yöpyvät ulkosaaristossa ja lintulahdilla

Pääkaupunkiseudun suurimmat määrät havaittiin ruokailemassa peltoalueilla Vantaan Västerkullassa (1 540 valkoposkihanhea), Kirkkonummen Thorsvikissä (1 500), Sipoon Immersbyssä (1 140) ja Espoon Vanhakartanossa (1 100). Suurimmat yöpymisparvet olivat puolestaan kerääntyneet Vuosaaren ulkosaaristoon (2 700 hanhea) ja Espoon Laajalahdelle (2 550), mistä valkoposkihanhet siirtyivät varhain aamulla ruokailualueilleen.

Suuria määriä valkoposkihanhia kerääntyi myös Mynämäen (4 050 hanhea), Porin (2 700), Turun (2 100), Loviisan (2 000), Kristiinankaupungin (1 090) ja Haminan (1 040) seuduille. Sisämaassa valkoposkihanhia havaittiin eniten Hollolan ja Lahden alueella (670 lintua).

Vuonna 2013 valkoposkihanhen Suomen pesimäkannan kooksi arvioitiin 3 600 paria. Kannankasvun arvioitiin tuolloin pysähtyneen eteläisillä rannikkoalueilla, mutta kasvavan yhä Pohjanlahdella. Rannikon kokonaiskannan arvio oli 3 400 paria ja sisämaassa pesi noin 200 paria. Syyskannan 2014 laskennan tulokset viittaavat siihen, että Suomen pesimäkanta olisi kohonnut vähintään 4 000 pariin.

 

Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi)

Valkoposkihanhen havaintopaikat 29.-31.8.2014
Valkoposkihanhen syyskannan kehitys 2008-2014

LISÄTIETOJA

vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto, p. 0400 771 232, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen, BirdLife Suomi ry, p. 040 702 8633, etunimi.sukunimi@birdlife.fi

 

Mediatiedote 19.8.2013
BirdLife ja Metsästäjäliitto: Sorsastuksessa muistettava hyvät metsästystavat

Sorsastuskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto muistuttavat hyvistä metsästystavoista. Ammuttava lintu on aina tunnistettava varmasti ennen laukausta. Ampumamatka on pidettävä riittävän lyhyenä, mikä haulikolla metsästettäessä tarkoittaa alle 30 metriä. Noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa.

Järjestöt suosittelevat, että vesilintujen metsästys kohdistettaisiin ensisijaisesti runsaslukuisiin ja kannankehitykseltään vakaisiin lajeihin. Vesilintulaskentojen tulosten mukaan esimerkiksi sinisorsa- ja tavikannat runsastuivat tänä vuonna noin kolmanneksella. Sen sijaan monet harvalukuiset lajit jatkoivat taantumistaan.

– Saaliin määrä ja lajivalinnat on suhteutettava poikastuottoon ja lintukannan kokoon. Metsästäjät voivat itse parantaa tuottoa elinympäristöjä ja riistaa hoitamalla, kertoo Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen.

– Metsästäjät ovat perustaneet ja kunnostaneet vuosikymmenten aikana tuhansia lintukosteikkoja, ja työtä jatketaan edelleen.

– Vähentyneiden ja uhanalaisten vesilintulajien metsästystä pitäisi välttää, vaikka metsästys ei olisikaan vähenemisen pääsyy. Taantuvalle kannalle metsästyksestä johtuva lisäkuolleisuus voi olla merkittävä uhka. Metsästyskuolleisuuteen on myös helpompi vaikuttaa kuin muihin vähenemisen syihin, perustelee BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen.

Metsästettävistä vesilintulajeista jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka ja punasotka on luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi. Taantuneen taigametsähanhikannan vuoksi metsähanhen metsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Myös merihanhen metsästys sisämaassa on kielletty.

Molemmat järjestöt toivovat lintukantojen seurannan ja saalistilastoinnin parantamista.

Sorsalintujen metsästys alkaa 20.8. kello 12.
 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: gräsand (sinisorsa), kricka (tavi), stjärtand (jouhisorsa), årta (heinätavi), vigg (tukkasotka), brunand (punasotka), sädgås (metsähanhi), grågås (merihanhi)
 

BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on 15 000 jäsentä ja tukijaa.

Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on lähes 160 000 metsästäjää ja 2 600 metsästysseuraa.

LISÄTIETOJA

suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen, p. 040 702 8633
s-posti tero.toivanen@birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
www.birdlife.fi

vesilintuasiantuntija Jaska Salonen, p. 040 561 5076
s-posti: jaska.salonen@metsastajaliitto.fi
Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund ry
www.metsastajaliitto.fi

 

Mediatiedote 14.8.2014
Uhanalainen selkälokki taantunut lähes viidenneksen

Vaarantuneeksi luokitellun selkälokin väheneminen on jatkunut voimakkaana. Tämä käy ilmi juuri julkaistusta Linnut-vuosikirjasta. Selkälokki oli BirdLife Suomen vuoden lintu 2013. Vuoden aikana kartoitettiin Suomen selkälokit ja arvioitiin, miten kanta on muuttunut vuodesta 2003, jolloin kanta arvioitiin samalla tavoin.

Selkälokkeja arvioidaan pesivän maassamme nyt 7 300 paria, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Kannankehityksessä on silti suuria alueellisia eroja.

Erityisen paljon selkälokit näyttävät vähentyneen merialueilla. Läntisellä Uudellamaalla laji on kuitenkin runsastunut pääkaupunkiseudun kannankasvun myötä. Tarkoin seuratussa Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa kanta kääntyi nousuun vuonna 2013, mutta vertailu kymmenen vuoden takaiseen osoittaa edelleen noin kolmanneksen laskua.

Sisämaassa selkälokki näyttää runsastuneen Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Sen sijaan esimerkiksi Suomenselän ja Keski-Suomen tulokset viittaavat huolestuttavaan vähenemiseen.

Keskeisenä syynä selkälokin taantumiseen pidetään talvehtimisalueilta saatuja ympäristömyrkkyjä, jotka ovat heikentäneet pesimätulosta. Aivan viime vuosina on paikoin ollut merkkejä poikastuoton paranemisesta, ja tähän viittaavat myös vuoden 2013 selvitykset. Selkälokkikannan elpyminen vaatii kuitenkin useita hyviä poikasvuosia.  

Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: silltrut (selkälokki)

VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Raimo Sundelin) mainittava

LISÄTIETOJA

lajikoordinaattori Martti Hario, p. 045 230 5288

 

Mediatiedote 24.7.2014
Uhanalaisia lintuja entistä enemmän

BirdLife International on tänään julkaissut uuden päivityksen maailman uhanalaisista lintulajeista. Maailman runsaasta 10 000 lajista uhanalaisiksi on luokiteltu 1 373 lajia ja silmälläpidettäviksi eli lähes uhanalaisiksi 959 lajia. Määrät ovat taas suurempia kuin koskaan ennen.

Korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan eli äärimmäisen uhanalaiseksi on nyt luokiteltu 213 lajia. Näiden lajien katsotaan olevan välittömässä vaarassa hävitä sukupuuttoon. Elinvoimaisiksi on voitu luokitella vain 77 prosenttia maailman lintulajeista.

Arvioinnissa oli mukana yli 350 lajia, joita aikaisemmissa tarkasteluissa on pidetty alalajeina eikä niitä ole luokiteltu lajitasolla. Huolestuttavaa on, että näistä ensi kertaa arvioiduista lajeista yli neljännes todettiin uhanalaisiksi.

Taksonomisten selvitysten mukaan lintulajeja on jopa 10 prosenttia enemmän kuin tämänhetkisen luokittelun mukaan. Jopa kymmenesosa maailman lintulajeista saattaa siis vielä tällä hetkellä lentää uhanalaisuusarvioinnin ulottumattomissa.

Maailmanlaajuisesti uhanalaisista lajeista Suomessa pesiviä tai meillä säännöllisesti havaittavia lajeja ovat erittäin uhanalaisiksi luokitellut pilkkasiipi ja kultasirkku sekä vaarantuneiksi luokitellut kiljuhanhi, alli, allihaahka ja kiljukotka. Maailmanlaajuisesti silmälläpidettäviä Suomessa pesiviä lajeja ovat arosuohaukka, heinäkurppa, mustapyrstökuiri ja kuovi.  

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: svärta (pilkkasiipi), gyllensparv (kultasirkku), fjällgås (kiljuhanhi), alfågel (alli), alförrädare (allihaahka), större skrikörn (kiljukotka), stäpphök (arosuohaukka), dubbelbeckasin (heinäkurppa), rödspov (mustapyrstökuiri), storspov (kuovi)

LISÄTIETOJA

tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
BirdLife Suomi ry

 

Mediatiedote 9.7.2014
BirdLife Suomi tyrmää valkoposkihanhien vähentämisen

BirdLife Suomi ei pidä perusteltuna näkemyksiä, joiden mukaan Suomen valkoposkihanhikanta on kasvanut liian suureksi ja lintuja tulee niiden aiheuttamien ongelmien vuoksi vähentää.

Valkoposkihanhikannan kasvua seurataan Suomessa tarkasti. Pääkaupunkiseudulla pesii noin 1300 paria, ja koko Suomen kanta lienee tällä hetkellä noin 5000 paria. Pääkaupunkiseudun kanta saavutti huippunsa vuonna 2009, jonka jälkeen hanhien määrä ei ole enää kasvanut. Samoin on käymässä Turun seudulla. Ihmistä ei siis tarvita kannankasvua pysäyttämään.

Valkoposkihanhien on hiljattain uutisoitu aiheuttavan terveysriskin. Se, että lintujen ulosteista löytyy taudinaiheuttajia, ei kuitenkaan ole uusi tieto. Esimerkiksi kampylobakteereita esiintyy useimmilla luonnonvaraisilla lintulajeilla. Tartunta linnuista ihmiseen on silti epätodennäköinen, eikä tapauksia Suomesta tunneta.

Rauhoitetunkin eläinlajin vähentämiseksi voidaan myöntää poikkeuslupia, jos laji aiheuttaa esimerkiksi vakavaa taloudellista vahinkoa. Mielipide, että lintuja on liikaa, ei sen sijaan ole peruste tappolupien myöntämiselle. BirdLife Suomen mukaan valkoposkihanhien yleinen vähentäminen ei ole missään tilanteessa oikea tai toimiva ratkaisu, vaan lintuja pitää torjua siellä, missä mahdolliset vahingot aiheutuvat.

BirdLife Suomi muistuttaa, että lintujen tappaminen tai niiden pesintöjen tuhoaminen on lainsäädännön mukaan viimeinen vaihtoehto ongelmien ratkaisemiseksi. Ensin on etsittävä ja kokeiltava muita keinoja.

Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi)

LISÄTIETOJA

vs. suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen, p. 040 702 8633
BirdLife Suomi ry

 

Mediatiedote 30.6.2014
Merimetson poikasia tapettu Perämerellä

Merimetsoyhdyskunta on tuhottu Siikajoen rannikolla. Oululainen lintuharrastaja Jukka Piispanen löysi lauantaina 28.6. merimetsojen pesimäluodolta vähintään 70 kuollutta poikasta ja yhteensä 28 tuhottua pesää. Puolikasvuiset poikaset oli tapettu arviolta viikkoa tai kahta aiemmin.

Merimetsojen pesintöjä tuhotaan edelleen vuosittain. Viime vuonna laittomia pesätuhoja paljastui ainakin kahdessa paikassa Merenkurkussa. Tapaukset ovat kuitenkin selvästi vähentyneet. Vuonna 2009 merimetson pesistä tuhottiin Suomessa peräti 17 prosenttia.

Merimetso on luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja sen pesän ohjeellinen korvausarvo on 235 euroa. Siikajoen pesätuhon korvausarvo nousee siis yli 6000 euroon. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus Oulun poliisille.

Suomessa pesi viime kesänä noin 18500 merimetsoparia. Perämerellä merimetso on edelleen harvalukuinen. Nyt tuhotun yhdyskunnan lisäksi alueella on vain kaksi yli kymmenen parin merimetsoyhdyskuntaa.

Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: storskarv (merimetso)

LISÄTIETOJA:

tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1580
Ari-Pekka Auvinen, Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys, p. 050 4133 403

 

Mediatiedote 19.6.2014
Lintujen pesimärauhaa kunnioitettava juhannuksenakin

BirdLife Suomi pyytää juhannuksen viettäjiä muistamaan, että lintujen pesimäsaarille ja -luodoille ei pidä nyt rantautua. Myös juhannuskokon paikka on valittava linnut ja muu luonto huomioiden.

Lintuluodoilla pesivillä lokeilla, tiiroilla, sorsilla ja kahlaajilla on juhannuksen aikaan runsaasti sekä munapesiä että pieniä poikasia. Lyhytkin oleskelu pesimäpaikalla voi aiheuttaa tässä vaiheessa merkittävää tuhoa. Juhannuskokon rakentaminen ja polttaminen pienellä luodolla tuhoaa usein pesimälinnuston täysin.

Parhaita lintujen pesimäpaikkoja ovat yleensä pienet, vähäpuustoiset tai puuttomat luodot.
Vaikka yhtään pesää tai poikasta ei näkyisikään, ihmistä kohti hyökkäilevät tai varoitellen lentävät linnut ovat varma merkki pesinnästä. Tällaiselta paikalta on syytä poistua välittömästi.

Maihinnousua lintujen pesimäpaikoille on suositeltavaa välttää vähintään heinäkuun lopulle asti. Pesimärauhan turvaaminen on tärkeää esimerkiksi uhanalaisen selkälokin ja monien saariston vesilintujen suojelemiseksi. Viime vuonna BirdLifen kartoituksissa Suomen selkälokkikannan todettiin taantuneen kymmenessä vuodessa lähes viidenneksen. 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: silltrut (selkälokki)

 

Mediatiedote 9.6.2014
Yli puolet linnunpöntöistä asuttuna

BirdLife Suomen Pönttöbongaus-tapahtuman mukaan linnunpöntöissä on tänä kesänä enemmän lintuja kuin viime vuonna. Viikonloppuna järjestetyn Pönttöbongauksen tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Tapahtuma järjestettiin nyt toisen kerran.

Pönttöbongauksessa ilmoitettujen havaintojen mukaan linnunpöntöistä 59 prosenttia oli asuttuna, kun viime vuonna vastaava luku oli vain 44 prosenttia. Aikaisesta keväästä huolimatta pesinnät näyttävät olevan melko samassa vaiheessa kuin viime vuonna. Alustavat tulokset perustuvat noin 1 500 paikan ja 14 000 pöntön havaintoihin. Eniten havaintoja on toistaiseksi saatu Lohjalta, Kouvolasta ja Oulusta.

Yleisimmät pöntöissä pesivät linnut olivat kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Lähes joka toisessa pöntössä pesi joku näistä kolmesta lajista. Seuraavaksi yleisimmät pönttölinnut olivat pikkuvarpunen, telkkä ja kottarainen. Kaikkiaan pöntöissä pesi yli 20 lintulajia.

Pönttöbongaushavaintoja voi ilmoittaa vielä sunnuntaihin 15.6. saakka tapahtuman verkkosivuilla www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Verkkosivuilla voi tarkastella lajikohtaisesti, missä vaiheessa eri pönttölintujen pesinnät nyt ovat eri puolilla Suomea.  

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: svartvit flugsnappare (kirjosieppo), talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen), pilfink (pikkuvarpunen), knipa (telkkä), stare (kottarainen)

VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

LISÄTIETOJA

 

Mediatiedote 5.6.2014
Osallistu pönttölintujen bongaukseen viikonloppuna

BirdLife Suomi muistuttaa, että tulevana viikonloppuna 7.–8.6. kuka tahansa voi osallistua luontotiedon kartuttamiseen osallistumalla Pönttöbongaukseen. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Osallistujilta kysytään, mitä linnunpönttöjä esimerkiksi omalla pihalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

BirdLife Suomi odottaa havaintojen kertovan myös pesinnän ajoittumisesta eri puolilla maata. Onko aikainen kevät vaikuttanut pönttölintujen pesintäaikatauluun? Entä vaikuttiko viime viikon kylmä ja sateinen sää pesintöihin?

BirdLife korostaa, että pönttölintuja on tarkkailtava lintuja häiritsemättä. Pönttöihin ei pidä kurkkia tai pönttöjä avata.

Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen sivuille.

Pönttöbongaus järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Tapahtumaan osallistui noin 5 000 ihmistä, ja havaintoja ilmoitettiin lähes 30 000 linnunpöntöstä.

OSALLISTUMISOHJEET

  • Pönttöbongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Lintujen tarkkailupaikka voi olla esimerkiksi piha, tontti tai kesämökki. Pönttöbongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.
  • Havainnot ilmoitetaan BirdLifelle verkkolomakkeella. Lomakkeella pyydetään tiedot mm. tarkkailupaikalla olevista linnunpöntöistä ja niissä havaituista pesinnöistä. Lomake ja tarkemmat ilmoitusohjeet löytyvät osoitteesta www.ponttobongaus.fi.
  • Havaitsemasi pönttöpesinnät voit ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi / Pönttöbongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.. Merkitse korttiin lisäksi osoitteesi ja tarkkailupaikan osoite.
  • Havainnot pyydetään ilmoittamaan viimeistään sunnuntaina 15.6.

VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

LISÄTIETOJA

 

Mediatiedote 28.5.2014
Kuka pesii pöntössäsi? Osallistu Pönttöbongaukseen

BirdLife Suomi kutsuu kaikki luonnosta kiinnostuneet mukaan runsaan viikon kuluttua 7.–8.6. järjestettävään Pönttöbongaus-tapahtumaan. Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

Osallistuakseen Pönttöbongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pönttöbongaus ole kilpailu. Osallistujaa pyydetään kertomaan, paljonko ja millaisia linnunpönttöjä tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen sivuille.

Pönttöbongaus järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Tapahtumaan osallistui yli 5 000 ihmistä, ja havaintoja ilmoitettiin lähes 30 000 linnunpöntöstä.

Pönttöbongauksen suojelijana toimii muusikko Sakari Kuosmanen.

OSALLISTUMISOHJEET

  • Pönttöbongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Lintujen tarkkailupaikka voi olla esimerkiksi piha, tontti tai kesämökki. Pönttöbongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.
  • Havainnot ilmoitetaan BirdLifelle verkkolomakkeella. Lomakkeella pyydetään tiedot mm. tarkkailupaikalla olevista linnunpöntöistä ja niissä havaituista pesinnöistä. Lomake ja tarkemmat ilmoitusohjeet löytyvät osoitteesta www.ponttobongaus.fi.
  • Havaitsemasi pönttöpesinnät voit ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi / Pönttöbongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.. Merkitse korttiin lisäksi osoitteesi ja tarkkailupaikan osoite.
  • Havainnot pyydetään ilmoittamaan viimeistään sunnuntaina 15.6.

VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

LISÄTIETOJA

 

Mediatiedote 16.5.2014
Vie lapsi luontoon – Lasten lintuviikko 19.–25.5.

Ensi viikolla 19.–25.5. vietetään Lasten lintuviikkoa. Valtakunnallisen tapahtuman järjestävät yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonto-Liitto. Lasten lintuviikon teemana on lintujen pesintä.

Lasten lintuviikolla kannustamme kouluja, päiväkoteja ja muita lapsiryhmiä tekemään oman linturetken, jossa lajien tunnistamisen sijaan keskitytään helppojen pesinnän merkkien etsimiseen”, kertoo järjestökoordinaattori Inka Plit BirdLife Suomesta.

Toukokuun lopulla monien lintujen pesimäaika on parhaimmillaan, ja lintuja on helppo nähdä ja kuulla kaikissa ympäristöissä. Pesinnän merkkien etsiminen vaatii hiukan tarkkaavaisuutta, mutta se on jännittävää ja palkitsevaa puuhaa, mikä sopii hyvin lapsiryhmille.

Opettajat ja muut lapsiryhmien vetäjät jännittävät usein turhaan lähtemistä linturetkelle luokkansa tai ryhmänsä kanssa, koska he kokevat tuntevansa lintuja huonosti”, pohtii Plit.

Lintuja tarkkaillakseen lintuja ei kuitenkaan tarvitse tunnistaa lajilleen. Lasten lintuviikolla vakoillaan lintujen käyttäytymistä kuin salapoliisileikissä.

Lasten lintuviikkoon odotetaan osallistuvan yli kaksi tuhatta koululaista ja päiväkotilasta eri puolilta Suomea. Myös perheet, kerhot ja muut lapsiryhmät ovat tervetulleita osallistumaan. Tapahtuma on maksuton ja ikärajaton. Ryhmä voi vapaasti valita retkensä ajankohdan ensi viikolla. Tapahtuman verkkosivuilla on ryhmän vetäjälle valmis taustamateriaali. Osallistujien toivotaan ilmoittavan havainnoistaan verkkolomakkeella, jolloin ryhmä osallistuu hienojen luontoaiheisten palkintojen arvontaan.

Lasten lintuviikko on järjestetty vuodesta 2004 (aiemmin nimellä Lasten lintupäivä). Tapahtuman tarkoituksena on innostaa lapsia ja aikuisia yhteiseen lintuharrastukseen ja retkeilyyn.

LISÄTIETOJA:

Lasten lintuviikon materiaalit ja verkkolomake: www.birdlife.fi/lintuviikko

järjestökoordinaattori Inka Plit, p. 050 5755 081
BirdLife Suomi ry

 

Mediatiedote 3.5.2014
Tornien taistossa yli 330 tornia ja yli 200 lintulajia

BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestettiin tänään 21. kerran. Tapahtumaan osallistuttiin noin 330 lintutornissa ympäri maan. Torneissa kävi noin 2 400 ihmistä, ja eniten lajeja (104) havaittiin Porissa Yyterin lietteillä olevasta lintutornista.

Sadan lajin maaginen raja saavutettiin myös Kristiinankaupungin Siipyysssä (103), Porin Leveäkarissa (102) ja Mynämäen Mietoistenlahdella (100). Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahdella BirdLife Suomen joukkue havaitsi 92 lintulajia. Lapissa eniten lajeja (68) havaittiin Keminmaan Kallinkankaalla.

Aamu oli koko maassa kolea, ja monin paikoin saatiin sadekuuroja. Muuttoa luonnehdittiin monessa paikassa niukaksi. Silti lajeja ilmoitettiin kaikkiaan 207. Näiden joukossa oli monia mielenkiintoisia lajeja, kuten useita muutto-, arosuo- ja haarahaukkoja sekä sitruunavästäräkkejä. Harvinaisimpia lintuja olivat muun muassa ruostepääsky Varkaudessa, amerikantavi Mustasaaressa, ruokosirkkalintu Parikkalassa, sepelsieppo Helsingissä ja keltahemppo Hangossa.

Tornikisaa käytiin nyt neljännen kerran samaan aikaan myös Ruotsissa. Siellä tapahtumaan osallistui 65 tornia, ja eniten lajeja (103) havaittiin Öölannin eteläkärjessä Ottenbyssä.

Tornien taisto on vuodesta 1994 järjestetty leikkimielinen kilpailu, jossa joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista kahdeksan tunnin aikana. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja linnustonsuojeluun.
 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: pilgrimsfalk (muuttohaukka), brun glada (haarahaukka) stäpphök (arosuohaukka), citronärla (sitruunavästäräkki), rostgumpsvala (ruostepääsky), amerikansk kricka (amerikantavi), vassångare (ruokosirkkalintu), halsbandsflugsnappare (sepelsieppo), gulhämpling (keltahemppo)

VALOKUVA (lintuharrastajia tornissa) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (kuva: Jan Södersved)

LISÄTIETOJA:

 

Mediatiedote 2.5.2014
Laulujoutsen on vuoden lintu

Vuoden lintu 2014 on kansallislintumme laulujoutsen. Sukupuuton partaalla hoippuneen lajin kanta on jatkanut kasvuaan yli puoli vuosisataa, ja tänä vuonna BirdLife Suomi päivittää kymmenen vuoden takaisen kannanarvionsa. Silloin päädyttiin 4 600–6 000 pariin.

Nyt lintuharrastajat lähtevät laskemaan joutsenia kymmenentuhannen parin mutupohjalta. Samalla päivitetään tietoa laulujoutsenen tärkeimmistä levähdys- ja ruokailualueista. Laulujoutsen on alkanut levittäytyä omimmilta alueiltaan soilta, reheviltä järviltä, järvenlahdilta ja lammilta merenlahdille ja karuille selkävesille. Tiedon keruussa kaivataan luonnossaliikkujien apua.

Tänä keväänä laulujoutsenen muutto alkoi jo helmikuun lopulla, ja maaliskuussa joutsenet olivat ehtineet myös pohjoisimpaan Suomeen. Maan eteläosissa laulujoutsenet ovat nyt jo pesäpaikoillaan, ja hautova naaras erottuu kauas. Poikaset kuoritutuvat toukokuun lopulta alkaen ja varttuvat lentokykyisiksi noin kolmessa kuukaudessa. Poikueessa on tavallisesti 4–5 poikasta, mutta suurimmissa pesueissa on ollut peräti 11 poikasta.

Laulujoutsen pesii nykyään koko maassa pohjoisimmasta Lapista etelärannikolle ja Ahvenanmaalle. Huomenna järjestettävässä Tornien taisto -tapahtumassa lintuharrastajat tarkkailevat lintuja noin 330 tornissa. Arvatenkin laulujoutsenia nähdään lähes yhtä monessa tornissa.

Pesivien joutsenten lisäksi Suomessa asustelee kymmeniätuhansia pesimättömiä yksilöitä, sillä laulujoutsen on sukukypsä vasta neljä–viisivuotiaana. Suomen kautta muuttaa myös venäläisiä joutsenia. Kahtena edellisenä syksynä järjestetyn Joutsenbongauksen tulosten perusteella Suomessa lepäilee syksyllä 60 000–70 000 laulujoutsenta.

BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lintuja ovat viime vuosina olleet selkälokki (2013), mustakurkku-uikku (2012), kuovi (2011) ja kuikka (2010).
 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen), silltrut (selkälokki), svarthakedopping (mustakurkku-uikku), storspov (kuovi), storlom (kuikka)

VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (kuva: Jan Södersved)

LISÄTIETOJA: Laulujoutsen BirdLife Suomen verkkosivuilla

 

Mediatiedote 28.4.2014
Euroopan Natura 2000 -päivää vietetään 21.5.

Euroopan Natura 2000 -päivää vietetään 21.5. Espanjan BirdLifen aloitteesta syntynyt tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa, ja siihen osallistuu 18 Euroopan maata. Tapahtuman tarkoituksena on kiinnittää huomiota maailman suurimpaan suojelualueverkostoon.

Päivämäärä on valittu sen vuoksi, että 21.5.1992 hyväksyttiin EU:n luontodirektiivi, joka yhdessä vuonna 1979 hyväksytyn lintudirektiivin kanssa muodostaa Natura 2000 -verkoston perustan. Suojelualueverkostolla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta säilyttämällä arvokkaimmat luontotyypit ja uhanalaiset lajit.

Natura 2000 -verkostoon kuuluu eri puolilla Eurooppaa yli 26 000 merkittävää aluetta, joiden yhteispinta-ala on lähes miljoona neliökilometriä. Suomessa kohteita on runsaat 1 800, ja ne kattavat viisi miljoonaa hehtaaria, joista maa-alueita on kolme neljäsosaa.

Kuka tahansa voi osallistua Natura 2000 -päivän juhlistamiseen pienellä eleellä – julkaisemalla kuvan käsillä esitetystä perhosesta verkkosivulla www.natura2000day.eu tai sosiaalisessa mediassa. Twitteriin, Facebookiin tai Instagramiin ladattu kuva merkitään tunnuksella #Natura2000Day.

Päätapahtuma järjestetään Espanjassa Doñanassa, joka on yksi Euroopan tärkeimmistä luontokohteista. Erilaisten kosteikkojen, hiekkadyynien, korkkitammi- ja pinjametsien muodostamalla alueella elää useita uhanalaisia lajeja, ja kosteikoilla talvehtii noin miljoona vesilintua. Perhosen siiveniskun sanotaan voivan muuttaa maailmaa. Siiveniskua kuvaavien eleiden toivotaan auttavan Doñanan suojelussa.
 

LISÄTIETOJA: www.natura2000day.eu

 

Mediatiedote 28.4.2014
Tornien taistossa taas yli 300 lintutornia

BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestetään tänä keväänä lauantaina 3.5. Leikkimielisessä kilpailussa lintuharrastajat pyrkivät lintutorneista näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia klo 5–13. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja kansainvälisesti tärkeiden lintualueidemme lintulaskentoihin.

Ensimmäisen Tornien taiston järjesti Eläinmaailma-lehti vuonna 1994. Vuonna 2000 BirdLife Suomi tuli järjestäjäksi ja tapahtuma laajeni kaikille avoimeksi. Silloin joukkueita oli mukana 72. Nyt Tornien taisto järjestetään 21. kerran, ja mukana on yli 300 lintutornia etelärannikolta Lappiin. Tapahtuman eteläisin torni on Hankoniemen kärjessä Uddskatanilla ja pohjoisin Toivoniemen lintutorni Inarin Kaamasessa runsaan 1 000 kilometrin päässä.

Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan perjantaihin 2.5. saakka. Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Yli 90 tornilla järjestetään lisäksi opastettu linturetki klo 10.

Tornien taiston tulokset julkaistaan osoitteessa www.birdlife.fi/tornientaisto lauantaina 3.5. klo 18.
 

VALOKUVA (lintuharrastajia tornissa) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (kuva: Jan Södersved)

LISÄTIETOJA: www.birdlife.fi/tornientaisto

 

Mediatiedote 27.3.2014
BirdLife myönsi Juhani Koivusaarelle kultaisen ansiomerkin

BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin vaasalaiselle Juhani Koivusaarelle yli 40 vuotta kestäneestä ansiokkaasta tutkimus-, suojelu- ja järjestötoiminnasta Merenkurkun saaristossa. Ansiomerkki luovutettiin keskiviikkona Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen vuosikokouksessa Vaasassa.

Koivusaarta on siteerattu Suomen merikotkatutkimuksen uranuurtajaksi. Hän on tutkinut vuosikymmeniä ympäristömyrkkyjen vaikutuksia erityisesti merikotkaan ja toimii edelleen WWF:n merikotkatyöryhmän aluevastaavana Merenkurkussa. Hän oli aikoinaan tutkijakollegoineen aloittamassa merikotkan talviruokintaa, jotta merikotkalle voitiin turvata puhdas ravinto talvikuukausien ajaksi ja osa merikotkista saatiin luopumaan vaarallisesta muuttomatkasta.

Koivusaaren ryhmä otti myös ensimmäisenä käyttöön merikotkan selkään kiinnitettävän satelliittilähettimen, minkä avulla merikotkien liikkeistä on saatu paljon uutta tietoa. Pitkäjänteisen tutkimus- ja suojelutyön tuloksena merikotka on palannut kaikkialle merialueillamme ja paikoin sisämaahankin.

Merikotkan lisäksi Koivusaari on keskittynyt kalasääskeen ja valkoselkätikkaan. Hän on myös yksi Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen perustajajäsenistä ja yhdistyksen pitkäaikainen linnustonsuojeluvastaava. Yhdistyksen varapuheenjohtajana hän toimi 2004–2006.

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi.
 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: havsörn (merikotka), fiskgjuse (kalasääski), vitryggig hackspett (valkoselkätikka)

VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi Pertti Malinen mainittava
 

LISÄTIETOJA

  • Ansiomerkkien säännöt
  • Aikaisemmat ansiomerkkien saajat  

     

    Mediatiedote 26.3.2014
    Haarapääsky ehti jo Suomeen

    Kevään ensimmäinen haarapääsky nähtiin eilen iltapäivällä Helsingissä. Vanhankaupunginlahdella lennellyt haarapääsky ehti Suomeen poikkeuksellisen aikaisin. Maaliskuisia havaintoja on ilmoitettu vain muutama, ja tätä aikaisemmin haarapääsky on havaittu vain 22.3.1993, silloinkin Helsingissä.

    Haarapääsky saapuu Suomeen tavallisesti huhtikuun lopulta alkaen. Kevään ensihavainto on 2000-luvulla tehty keskimäärin 14.4. Pääskyjen pääjoukot saapuvat Suomeen vasta toukokuun lopulla.

    Haarapääsky talvehtii eteläisessä Afrikassa. Harvinaisen aikainen muuttaja on ilmeisesti saapunut meille Baltiaan asti ulottuneen lämpimän ilmamassan mukana.

    Kevätmuutto alkoi tänä keväänä noin kolme viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Jo helmikuussa saapui töyhtöhyyppiä ennätysmäärin. Viikonloppuna peippojen muutto pääsi vauhtiin, ja västäräkistäkin on ilmoitettu yli sata havaintoa. Etelä-Suomessa pihoilla voi nyt havaita peippojen lisäksi muun muassa mustarastaita ja punarintoja.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: ladusvala (haarapääsky), tofsvipa (töyhtöhyyppä), bofink (peippo), sädesärla (västäräkki), koltrast (mustarastas), rödhake (punarinta)

     

    LISÄTIETOJA

  • Lintutilanne BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • Uutinen Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan sivulla  

     

    Mediatiedote 24.3.2014
    BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita lintuharrastajia Seinäjoella

    BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin kuortanelaiselle Esko Rajalalle ja keuruulaiselle Pertti Sulkavalle.

    Esko Rajala on toiminut aktiivisesti Suomenselän Lintutieteellisessä Yhdistyksessä yli 30 vuotta. Hän on toiminut johtokunnan jäsenenä 1985–1992, yhdistyksensä havaintovastaavana vuodesta 1983 ja Suomenselän Linnut -lehden vastaavana toimittajana vuodesta 1984. Rajalan harrastus painottuu Suomenselkään, ja on vaikea keksiä sellaista suomenselkäläistä lintuharrastusprojektia, jossa Rajala ei olisi ollut mukana. Hän on tehnyt myös omia pienimuotoisia tutkimuksia ja julkaissut niitä Suomenselän linnut -lehdessä.

    Pertti Sulkava on aktiivisena biologian opettajana kannustanut nuoria lintuharrastuksen pariin yli 35 vuotta kouluajalla ja sen ulkopuolella. Hän on toiminut Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 1970 ja 1977–1980 sekä monissa muissa luottamustehtävissä. Sulkava on toiminut Suomenselän linnut -lehden vastaavana toimittajana 1971–1977 ja kirjoittanut lehteen useita artikkeleita vuodesta 1968. Hän on tutkinut muun muassa petolintujen ravintoa sekä avustanut useissa väitöskirjoihin johtaneissa tutkimuksissa.

    BirdLife Suomen hopeisen ansiomerkin saivat Harri Hutri Seinäjoelta, Jukka Koivisto Alavudelta, Pauli Pienimaa Alajärveltä, Tapio Sadeharju Seinäjoelta ja Risto Sulkava Espoosta. Ansiomerkit luovutettiin lauantaina 22.3. Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa Seinäjoella.

    BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun tai yhdistystoiminnan edistämiseksi. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta.
     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä
     

    LISÄTIETOJA

  • Ansiomerkkien säännöt
  • Aikaisemmat ansiomerkkien saajat  

    Mediatiedote 23.3.2014
    Lintuja tapetaan pesimäaikana löyhin perustein

    Seinäjoelle BirdLife Suomen vuosikokoukseen kokoontuneet lintuyhdistysten edustajat vetoavat metsästäjiin ja riistaviranomaisiin ja vaativat rauhoittamattomille linnuille nykyistä laajempaa pesimärauhaa.

    Eurooppalaisen lainsäädännön tarkoitus on rauhoittaa kaikki linnut, myös rauhoittamattomat lajit, pesimäajaksi. Tästä voidaan poiketa vain vakavien vahinkojen estämiseksi. Lain poikkeuksesta on Suomessa kuitenkin tullut sääntö, ja lupia myönnetään liian kevyin perustein. Pesimäaikaisia poikkeuslupia myönnetään vuosittain yli 200 000 lintuyksilön tappamiseen.

    Tappolupia myönnetään esimerkiksi koko kunnan alueelle ja jopa viiden vuoden ajaksi. Tällöin kyseessä ei ole laissa tarkoitettu poikkeus, vaan säännönmukainen rauhoitusajan kiertäminen. Poikkeuslupien osuus lajin pesimäkannasta saattaa olla hyvin suuri. Merilokkeja saa tappaa Suomessa pelkästään poikkeusluvilla määrän, joka vastaa 80 prosenttia koko maan pesimäkannasta.

    Lintujärjestöt hyväksyvät lintujen tappamisen poikkeusluvilla, jos linnut aiheuttavat merkittäviä vahinkoja, joita ei voi muuten estää. Tällöin vahingot on tapauskohtaisesti todistettava ja ongelman ratkaisemiseksi on ensin lain mukaisesti etsittävä muita toimintatapoja. Vahinkokohde on aina yksilöitävä ja lupa myönnettävä rajatulle alueelle. Lintujen aiheuttamasta terveysriskistä on oltava tilan hoitavan eläinlääkärin tai terveysviranomaisen puoltava lausunto. Lajien suojeleminen toisia Suomen luontoon kuuluvia lajeja tappamalla ei ole nykyaikaista luonnonsuojelua, eikä lupia pitäisi myöntää tällä perusteella.

    Järjestöt muistuttavat myös, että pesimäaikainen ampuminen tarkoittaa aina häiriötä muulle lajistolle. Poikkeusluvissa on huomioitava myös lajinmääritysongelmat. Esimerkiksi merilokki sekoitetaan helposti rauhoitettuun ja uhanalaiseen selkälokkiin.

    Lintujärjestöt edellyttävät, että poikkeuslupien myöntämiskäytäntöjä tarkastellaan kriittisesti ja niiden nykyään mahdollistama lintujen yleinen vaino pesimäaikaan lopetetaan. Rauhoittamattomien lintujen leimaaminen vahinkolinnuiksi vähentää yleistä kunnioitusta luontoa ja elävää elämää kohtaan.

    Suomen lainsäädännön mukaan rauhoittamattomia lintuja ovat varis, harakka, räkättirastas, kesykyyhky, harmaalokki, merilokki ja poronhoitoalueella korppi.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: havstrut (merilokki), silltrut (selkälokki), kråka (varis), skata (harakka), björktrast (räkättirastas), tamduva (kesykyyhky), gråtrut (harmaalokki), korp (korppi)

     

    LISÄTIETOJA

  • BirdLifen kannanotto rauhoittamattomien lintulajien pesimäaikaiseksi tappamiseksi myönnettäviin poikkeuslupiin  

     

    Mediatiedote 23.3.2014
    Suomenselältä vuoden lintuyhdistys

    BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n. Valinta julkistettiin sunnuntaina Seinäjoella BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa.

    Valinnan perusteena on erityisesti kunnostautuminen suojelu- ja tutkimustoiminnassa. Yhdistys osallistui BirdLife Suomen MAALI-hankkeeseen (maakunnallisesti tärkeät lintualueet) ja julkaisi ensimmäisenä kattavan raportin alueensa tärkeistä lintualueista. Lintulaskentoihin osallistui kymmeniä ihmisiä.

    Myös viime vuoden lintu, selkälokki. kartoitettiin hyvin kattavasti. Viranomaisiin yhdistys vaikuttaa säännöllisesti lausunnoilla ja kannanotoilla.

    Suomenselän Lintutieteellistä Yhdistystä kiitetään myös Suomen vanhimman alueellisen lintulehden, Suomenselän lintujen, säännöllisestä julkaisemisesta.

    Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluu 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. Yhdistys on perustettu vuonna 1964, ja siihen kuuluu tällä hetkellä yli 400 jäsentä. Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys on valittu vuoden lintuyhdistykseksi myös vuosina 1984 ja 2001.

    BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 alkaen.
     

    LISÄTIETOJA

  • Yhdistyksen kotisivut
  • Yhdistyksen MAALI-raportti  

    varapuheenjohtaja Seppo J. Ojala, p. 0400 342 711
    Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

     

    Mediatiedote 10.3.2014
    KHO kumosi päätöksen merimetsokannan vähentämisestä

    Korkein hallinto-oikeus on viime perjantaina antamassaan vuosikirjapäätöksessä todennut Pohjanmaalla merimetsokannan vähentämiseksi myönnetyn luvan lainvastaiseksi.

    Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli toissa vuonna myöntänyt luvan 150 merimetsoyksilön pyytämiseen ja ampumiseen Uudessakaarlepyyssä. BirdLife Suomen jäsenyhdistys Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Yhdistyksen mukaan hakemuksessa on lintudirektiivin vastaisesti haettu lupaa merimetsokannan harventamiseen, eikä vahinkojen torjumiseen. Lisäksi hakemuksessa lueteltujen vahinkojen ei voitu osoittaa olleen yksiselitteisesti merimetsojen aiheuttamia.

    Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, ja Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys valitti päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    KHO:n tuoreen päätöksen mukaan lintudirektiivin 9. artiklassa tarkoitetun poikkeuksen soveltaminen olisi edellyttänyt eriteltyä ja täsmällistä selvitystä merimetsojen aiheuttamista vahingoista. Alueella pesivien merimetsojen runsastumisesta huolimatta alueen kalavesille ei voitu katsoa aiheutuvan poikkeusluvan edellyttämää vakavaa vahinkoa.

    KHO:n mukaan ELY-keskuksen olisi pitänyt neuvotella asiasta riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa sekä tarvittaessa selvittää vahinkojen määrää kalasaalistietojen perusteella.

    Suomeen merimetsot ovat levittäytyneet Keski-Euroopasta, jonka alkuperäiseen pesimälajistoon merimetso kuuluu. Tällä erää merimetso on pesinyt Suomessa vuodesta 1996, mutta lajin tiedetään pesineen meillä myös 1700-luvulla. Viime vuonna Suomessa pesi noin 18 500 paria merimetsoja.

    ”Kalasaalismäärät nousevat merimetsoista huolimatta. Merimetsojen vainoaminen saisi jo loppua”, sanoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
     

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: storskarv (merimetso)

     

    LISÄTIETOJA

  • KHO:n päätös (2014:44)
  • Merimetso BirdLife Suomen verkkosivuilla  

    toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa
    p. 040 547 6175
    BirdLife Suomi ry

     

    Mediatiedote 17.2.2014
    21 luonnonsuojelujärjestöä vaatii yhteispohjoismaista suurpetokantojen hoitoa

    21 luonnonsuojelujärjestöä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta vetoaa tänään yhdessä maidensa hallituksiin, jotta uhanalaisten suurpetojen kantojen hoito suunniteltaisiin jatkossa yhteispohjoismaisesti. Järjestöillä on kaikkiaan yli 650 000 jäsentä ja tukijaa. Yhteinen kannanhoito on järjestöjen mielestä aloitettava sudesta, jonka suojelutilanne on suurpedoista huonoin niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin.

    Suomesta vetoomuksen ovat allekirjoittaneet BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.

    Järjestöjen mielestä pohjoismaiden suurpetokantaa kokonaisuutena koskeva suunnittelu on tärkeä askel kohti vastuullisempaa ja kestävämpää kannanhoitoa. Suurpedoilla on tyypillisesti hyvin laajat reviirit, jotka usein ulottuvat myös valtioiden rajojen yli. Osakantojen välinen yhteys ja yksilöiden vaihto eri alueiden välillä on oleellisen tärkeää elinvoimaisten suurpetokantojen säilyttämiseksi. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan yhteinen, keskisessä Skandinaviassa elävä susikanta, kärsii suuresti sisäsiittoisuudesta, koska uusia yksilöitä saapuu alueelle Suomesta vain harvoin. Suurpetojen kannanhoitoa on tähän mennessä suunniteltu vain kansallisesti, ja pyrkimykset pohjoismaiseen yhteistyöhön ovat olleet vähäisiä ja tehottomia.

    Ruotsissa susiasiaa käsitellyt laajapohjainen komitea (Vargkommittéen) päätyi suosittelemaan Suomelle, Ruotsille ja Norjalle yhteistä susikannan hoitoa. Myös EU suosittelee suurpedoille kantakohtaista, valtioiden rajat ylittävää hoitoa. Vetoomuksen allekirjoittaneiden järjestöjen mielestä seuraava johdonmukainen askel olisi Ruotsin ja Suomen yhteinen raportointi susikannan tilasta EU:lle seuraavan luontodirektiivin mukaisen raportoinnin yhteydessä.

    Yhteispohjoismaisten suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien tulisi sisältää seuraavat pääperiaatteet:

    • Kullekin lajille asetetaan tieteellisesti perustellut ja osakantojen väliset yhteydet huomioon ottavat kansalliset vähimmäiskannat.
    • Tavoitteena on EU:n luontodirektiivin mukaisesti, että lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä.
    • Geneettiseltä kannalta riittävä yksilöiden vaihto osakantojen välillä turvataan.
    • Kannanseurannan menetelmät yhdenmukaistetaan.
    • Alkuperäiskansojen oikeudet ja kulttuuriset tarpeet sekä taloudelliset tarpeet otetaan huomioon suurpetovahinkojen korvaamisessa.

    Suomessa vetoomus on lähetetty tänään maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle ja tiedoksi pääministeri Jyrki Kataiselle ja ympäristöministeri Ville Niinistölle.

    Vetoomuksen allekirjoittaneet järjestöt: WWF Norja, Norsk Zoologisk Forening, Forening Våre Rovdyr, SABIMA, NOAH – for dyrs rettigheter, Naturvernforbundet, Dyrebestkyttelesen Norge, Bygdefolk for rovdyr, BirdLife Suomi, Norsk Ornitologisk Forening, Aksjonen Rovviltets Rost, WWF Suomi, Luonto-Liitto, Natur og Ungdom, Suomen luonnonsuojeluliitto, Naturskyddsföreningen, Djurskyddet Sverige, WWF Ruotsi, Sveriges Ornitologiska Förening – BirdLife Ruotsi sekä Natur och Miljö
     

    LISÄTIETOJA

    Petteri Tolvanen, ohjelmapäällikkö, WWF Suomi, p. 0400 168 939
    Risto Sulkava, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 560 2113
    Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto, p. 040 754 7371
    Berndt Nordman, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, p. 045 270 0313
    Aki Arkiomaa, toiminnanjohtaja, BirdLife Suomi, p. 040 547 6175

     

    Mediatiedote 6.2.2014
    BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelussa 10 miljoonaa lintuhavaintoa

    BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelussa (www.tiira.fi) on nyt yli kymmenen miljoonaa lintuhavaintoa. Rajapyykki saavutettiin 11.1., kun Juha Vesa tallensi havaintonsa 20 viherpeiposta Kouvolan Jaalassa.

    Tiira-lintutietopalvelussa voi pitää omaa lintuhavaintopäiväkirjaa ja selata lintuhavaintoja. Tiira tuottaa linnuista kiinnostuneille ajankohtaista lintutietoa, ja Tiiran havainnoilla on tärkeä merkitys lintutiedon kartuttamisessa ja linnustonsuojelutyössä. Tiiraan tallennetut havainnot kertovat esimerkiksi muuton ajoittumisen vuosittaisesta vaihtelusta ja linnuille tärkeimpien muuttoreittien sekä levähdys- ja pesimäalueiden sijainnista.

    Vuonna 2006 julkaistu Tiira-lintutietopalvelu on kaikille avoin. Järjestelmään ilmoitetaan vuosittain yli miljoona lintuhavaintoa ja parhaina päivinä jopa yli 10 000 havaintoa. Tällä hetkellä Tiirassa on noin 20 000 käyttäjää. Tiirasta on tullut Suomen suurin tarkkaan paikkatietoon perustuva lajitietoa keräävä tietokanta.
     

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: grönfink (viherpeippo)

     

    LISÄTIETOJA

  • www.tiira.fi  

     

    Mediatiedote 31.1.2014
    BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita lintuharrastajia Helsingissä

    BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin helsinkiläiselle Kari Aholalle ja kirkkonummelaiselle Karno Mikkolalle.

    Kari Ahola on johtamansa Kimpari Bird Projectsin kanssa seurannut Kirkkonummelle, Siuntioon ja Lohjalle sijoittuvan 250 neliökilometrin kokoisen tutkimusalueen lintujen, pesintää vuodesta 1971. Ryhmä on harrastuksenaan vienyt satoja pönttöjä pöllöille ja muille kololinnuille, ja kerätyistä tiedoista on vuosien mittaan syntynyt yksi Suomen arvokkaimmista lintujen pesintöjä kuvaavista aineistoista. Kansainvälistäkin mielenkiintoa on herättänyt tutkimus, jossa ryhmän lehtopöllöaineiston perusteella osoitettiin, miten luonnonpopulaatio luonnonvalinnan kautta pystyy sopeutumaan ilmaston muutoksiin.

    Karno Mikkola on ollut Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan ja sen edeltäjän SLY:n nuorisojaoston kantavia voimia 1960-luvulta lähtien. Hän on puolustanut aktiivisesti Hangon Tulliniemen alueen luontoa ja oli perustamassa alueelle vuonna 1979 lintuasemaa, jossa lintuja edelleen tutkitaan ympäri vuoden. Mikkola toimi harvinaisuushavaintoja tarkastavan rariteettikomitean ensimmäisenä sihteerinä 1975–1984. Vuonna 1985 hän teki aloitteen nykyään yli 1000-jäsenisen Bongariliiton perustamiseksi.

    BirdLife Suomen hopeisen ansiomerkin saivat helsinkiläinen Eero Haapanen, vantaalainen Pekka Ikonen, helsinkiläinen Juha Laaksonen, raaseporilainen Aleksi Lehikoinen, helsinkiläinen Paul Segersvärd ja helsinkiläinen Martti Vattulainen. Ansiomerkit luovutettiin lauantaina 25.1. Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan 40-vuotisjuhlassa Helsingissä.

    BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun tai yhdistystoiminnan edistämiseksi. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta.
     

  • VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä
     

    LISÄTIETOJA

  • Ansiomerkkien säännöt
  • Aikaisemmat ansiomerkkien saajat  

     

    Mediatiedote 27.1.2014
    Marja- ja peippolintuja vähän Pihabongauksessa

    BirdLife Suomen viime viikonloppuna järjestämän Pihabongauksen alustavien tulosten mukaan keskimääräistä runsaampia talvilinnuistamme olivat närhi ja käpytikka. Molemmilla lajeilla oli viime syksynä voimakas vaellus. Myös Etelä-Suomeen vaeltaneet hiiripöllöt ilahduttivat pihabongaajia parillakymmenellä paikalla.

    Marjalinnut, kuten tilhet ja räkättirastaat olivat puolestaan hyvin vähissä. Marjalintujen vähyys johtuu huonosta pihlajanmarjasadosta. Vähän havaittiin myös punatulkkuja, peippoja, järripeippoja ja urpiaisia.

    Ailahtelevasti esiintyvä urpiainen oli viime vuonna Pihabongauksen runsaslukuisin lintulaji, mutta tänä vuonna vasta kuudestoista. Punatulkkuja oli vähemmän kuin koskaan aiemmin Pihabongauksessa. Myös keltasirkkujen määrä oli selvästi keskimääräistä pienempi. Vähäisen lumimäärän vuoksi suuri osa keltasirkuista on ollut peltoalueilla.

    Pihabongauksen runsain laji oli talitiainen. Alustavien tulosten mukaan noin joka viides Pihabongauksessa havaittu lintu oli talitiainen. Toiseksi runsain laji oli keltasirkku ja kolmanneksi runsain sinitiainen. Tavallisimmat lajit olivat edellisvuosien tapaan talitiainen (94 % pihoista), sinitiainen (88 %) ja harakka (62 %). Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 93 lintulajista.

    Alustavat tulokset perustuvat noin 8 000 pihan havaintoihin. Määrä kasvaa, sillä viikonlopun havaintoja otetaan vastaan perjantaihin 31.1. asti osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Tuloksia päivitetään jatkuvasti BirdLifen verkkosivuille, ja lopulliset yhteenvedot julkaistaan helmikuun lopulla.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Pihabongaus järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa.

    Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina olivat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Suomen Lintuvaruste Oy ja Kustannusosakeyhtiö Moreeni.

    BirdLife Suomi kiittää osallistujia. Seuraavan kerran pihabongataan vuoden kuluttua 24.–25.1.2015.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: nötskrika (närhi), större hackspett (käpytikka), hökuggla (hiiripöllö), sidensvans (tilhi), björktrast (räkättirastas), domherre (punatulkku), bofink (peippo), bergfink (järripeippo), gråsiska (urpiainen), gulsparv (keltasirkku), talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen)

     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

     

    Mediatiedote 21.1.2014
    Pihabongauksessa tarkkaillaan talvilintuja

    Ensi viikonloppuna 25.–26.1. tarkkaillaan talvilintuja, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää valtakunnallisen Pihabongaus-tapahtuman.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina tai sunnuntaina. Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle.

    Tapahtuman päätarkoituksena on saada ihmiset tarkkailemaan kotipihan lintuja. Samalla kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta sekä välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta.

    Viime talvena Pihabongaukseen osallistui 19 000 ihmistä yli 12 000 pihalla ympäri maan, ja havaintoja ilmoitettiin yhteensä yli 600 000 lintuyksilöstä.

    Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    ”Linnut ovat upea osa luontomme suurta rikkautta. Osallistumalla lintutietouden keräämisen Pihabongauksessa olet mukana edistämässä lintujen suojelun puolesta tehtävää työtä”, muistuttaa Jenni Haukio.

    Pihabongaus järjestetään Suomessa nyt jo yhdeksättä kertaa. Vastaavanlainen tapahtuma järjestetään tänä vuonna samaan aikaan myös Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa.

    OSALLISTUMISOHJEET

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

    • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla paikalla joko lauantaina 25. tai sunnuntaina 26. tammikuuta.
    • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
    • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
    • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 31.1. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

    Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimmat talvilintumme esittelevän videon sekä kuvia ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi.

    Osallistuneiden kesken arvotaan lintukiikareita, kirjoja, cd-levyjä ja muita palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 27.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Suomen Lintuvaruste Oy ja Kustannusosakeyhtiö Moreeni.

    LISÄTIETOJA

     

    Mediatiedote 14.1.2014
    Pihabongaus on koko perheen luontoharrastustapahtuma

    BirdLife Suomi järjestää jo yhdeksättä kertaa Pihabongaus-tapahtuman tammikuun viimeisenä viikonloppuna 25.–26.1. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla ja havainnot ilmoitetaan BirdLifelle.

    Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tapahtuman päätarkoituksena on saada mahdollisimman monet tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta sekä kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta ja siinä tapahtuvista muutoksista.

    Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    ”Tavallisimmin tavatut talitiainen, sinitiainen ja harakka ovat monelle päivittäisiä tuttuja, mutta harva tulee ajatelleeksi, että omalla koti- tai muulla tutulla pihalla saattaa tavata myös todellisia harvinaisuuksia! Juuri tästä jännittävien ja ennakoimattomien kohtaamisten mahdollisuudesta sekä halusta tunnistaa näkemänsä syntyy lintubongaamisen kiehtova tunnelma”, sanoo Jenni Haukio.

    Pihabongaus on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuonna Pihabongauksessa rikottiin ennätyksiä, kun 19 000 ihmistä tarkkaili lintuja yli 12 000 pihalla. Lintuyksilöitä havaittiin kaikkiaan yli 600 000.

    Havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 27.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    Malli Pihabongaukseen tulee Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB) on yli 30 vuoden ajan järjestänyt Big Garden Birdwatch -tapahtumaa, johon osallistuu nykyisin yli 500 000 ihmistä.

    Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Suomen Lintuvaruste Oy ja Kustannusosakeyhtiö Moreeni.

    OSALLISTUMISOHJEET LYHYESTI

    Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

    • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla paikalla joko lauantaina 25. tai sunnuntaina 26. tammikuuta.
    • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
    • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
    • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 31.1. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

    LISÄMATERIAALIA


    I KORTHET PÅ SVENSKA

    BirdLife Finland ordnar åt alla naturintresserade Gårdsplanskryss-evenemanget 25.–26.1. Allt går ut på att under en timme iaktta fåglar på egen gård eller vid någon annan plats. Timmen kan man själv välja endera på lördag eller söndag. Iakttagelserna rapporteras till BirdLife på web-adressen www.pihabongaus.fi eller med postkort.

    Grunden till evenemanget ligger i att få människor att engagera sig åt vinterns gårdsfåglar. Med ens samlas uppgifter som hjälper till att konkret få reda på vilka fåglar påträffas och i vilka mängder, som i sin tur ger grunder för forskning av fågelbeståndens utveckling och bidrar till fågelskydd.

    Gårdsplanskrysset (Pihabongaus) har ordnats i slutet av januari årligen sedan 2006. I fjol deltog 19 000 finländare med att observera fåglar på mer än 12 000 gårdsplan. Tillsammans observerades 600 000 fågelindivider.

    Idén kommer från Storbritannien där motsvarande räkningar har gjorts i över 30 år. Där heter det ”Big Garden Birdwatch” och årligen deltar över 500 000 entusiaster.

    Republikens presidents maka Jenni Haukio fungerar som evenemangets skyddare.

    Anmälning av räkningsresultaten och tilläggsuppgifter finns på www.pihabongaus.fi.

    LISÄTIETOJA / TILLÄGGSINFORMATION

     

  •    
  • 5.9.2014 - Valkoposkihanhen syyskanta kasvoi viidenneksellä
  • 19.8.2014 - BirdLife ja Metsästäjäliitto: Sorsastuksessa muistettava hyvät metsästystavat
  • 14.8.2014 - Uhanalainen selkälokki taantunut lähes viidenneksen
  • 24.7.2014 - Uhanalaisia lintuja entistä enemmän
  • 9.7.2014 - BirdLife Suomi tyrmää valkoposkihanhien vähentämisen
  • 30.6.2014 - Merimetson poikasia tapettu Perämerellä
  • 19.6.2014 - Lintujen pesimärauhaa kunnioitettava juhannuksenakin
  • 9.6.2014 - Yli puolet linnunpöntöistä asuttuna
  • 5.6.2014 - Osallistu pönttölintujen bongaukseen viikonloppuna
  • 28.5.2014 - Kuka pesii pöntössäsi? Osallistu Pönttöbongaukseen
  • 16.5.2014 - Vie lapsi luontoon – Lasten lintuviikko 19.–25.5.
  • 3.5.2014 - Tornien taistossa yli 330 tornia ja yli 200 lintulajia
  • 2.5.2014 - Laulujoutsen on vuoden lintu
  • 28.4.2014 - Euroopan Natura 2000 -päivää vietetään 21.5.
  • 28.4.2014 - Tornien taistossa taas yli 300 lintutornia
  • 27.3.2014 - BirdLife myönsi Juhani Koivusaarelle kultaisen ansiomerkin
  • 26.3.2014 - Haarapääsky ehti jo Suomeen
  • 24.3.2014 - BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita lintuharrastajia Seinäjoella
  • 23.3.2014 - Lintuja tapetaan pesimäaikana löyhin perustein
  • 23.3.2014 - Suomenselältä vuoden lintuyhdistys
  • 10.3.2014 - KHO kumosi päätöksen merimetsokannan vähentämisestä
  • 17.2.2014 - 21 luonnonsuojelujärjestöä vaatii yhteispohjoismaista suurpetokantojen hoitoa
  • 6.2.2014 - BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelussa 10 miljoonaa lintuhavaintoa
  • 31.1.2014 - BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita lintuharrastajia Helsingissä
  • 27.1.2014 - Marja- ja peippolintuja vähän Pihabongauksessa
  • 21.1.2014 - Pihabongauksessa tarkkaillaan talvilintuja
  • 14.1.2014 - Pihabongaus on koko perheen luontoharrastustapahtuma

    Aiempien vuosien lehdistötiedotteet löytyvät www-arkistosta.