BirdLife Suomi Sääksi. Kuva: Jorma Tenovuo.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
09 4135 3300
fax 09 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Tiedotteet
Haluatko BirdLife Suomen mediatiedotteet itsellesi tuoreeltaan sähköpostilla? Ilmoita nimesi ja sähköpostiosoitteesi osoitteeseen toimisto@birdlife.fi. Laita viestin otsikoksi "Tilaan mediatiedotteet". Lista päivitetään noin kahden viikon välein.

 


Mediatiedote 27.2.2015
Suomelle uusi lintualalaji löytyi vuosikymmenten takaa

Luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen, kokoelmista löytyi hernekertun aasialainen alalaji, jota ei ole aikaisemmin havaittu Suomessa. Kaksikymmentä vuotta kokoelmissa olleen näytteen määritys varmistettiin DNA-tekniikalla. Löydöstä julkaistiin tiedonanto uusimmassa Linnut-lehdessä.

Hangon lintuasemalla marraskuussa 1994 kuolleena löydetty hernekerttu toimitettiin museonäytteeksi sen normaalia ruskeamman värisävyn takia. Vasta nyt, runsaat 20 vuotta myöhemmin lintu voitiin määrittää DNA-tekniikan avulla aasialaiseksi halimodendri-alalajin edustajaksi. Linnusta otetut pari höyhentä analysointiin Oulun yliopistossa.

Hernekertun eurooppalainen alalaji pesii yleisesti Suomessa etelärannikolta Etelä-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Museonäytteestä määritetty alalaji esiintyy Suomea lähimpänä Kazakstanissa, ja siitä on vain muutamia aikaisempia syksyisiä havaintoja Länsi- ja Pohjois-Euroopasta. Alalajit eroavat keskimäärin yleisvärin ja pyrstösulkien kuvioinnin perusteella, mutta näkyvät erot ovat hyvin pieniä.

– Kehittyvät molekyylitekniikat ja uusi tutkimustieto auttavat yhä useammin hankalasti määritettävien lajien tai alalajien erottamisessa, kertoo Aleksi Lehikoinen BirdLife Suomen rariteettikomiteasta. Komitea tarkistaa havainnot suurharvinaisuuksista Suomessa.

Luonnontieteellisten museoiden kokoelmat paljastavat varmasti jatkossakin uusia yllätyksiä.
 

Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: ärtsångare (hernekerttu)

 

LISÄTIETOJA

  • Linnut-lehti
  • Aleksi Lehikoinen, p. 050 3182 340
    BirdLife Suomen rariteettikomitea

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 25.2.2015
    Ympäristöjärjestöt kannustavat Suomea mukaan uusiutuvan energian buumiin – puolueissakin valmiutta

    Ympäristöjärjestöt julkaisivat tänään energiapoliittiset tavoitteensa tulevalle hallituskaudelle. Samalla järjestöt julkaisivat puolueille tekemänsä vaalikyselyn tulokset.

    BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF kannustavat tulevaa hallitusta kääntämään kurssin nopeasti kohti energiajärjestelmää, joka toimii täysin uusiutuvalla energialla. Uuden teknologian läpimurron myötä maailmalla on käynnistynyt energia-alan murros, jossa Suomen kannattaa olla etukenossa mukana. Tämä edellyttää rohkeita tavoitteita ja johdonmukaista politiikkaa, joka priorisoi kestävän ja joustavan energian ja antaa niin kotitalouksille kuin yrityksillekin työkalut olla muutoksessa täysillä mukana.

    Järjestöt odottavat tulevalta hallitukselta myös käytännön toimia, joilla kivihiilen poltosta päästään eroon vuosikymmenen sisällä. Tavoiteaikataulu linjattiin päättyvällä hallituskaudella, mutta keinot tavoitteeseen pääsemiseksi puuttuvat. Järjestöjen mielestä tulevan hallituksen tulisi samalla laatia tiekartta myös turpeesta luopumiseksi energiantuotannossa.

    Puolueet hajautetun ja uusiutuvan energian puolesta

    Myös kahdeksan suurimman puolueen energiapoliittisissa tavoitteissa näkyy viitteitä lähestyvästä energia-alan murroksesta. Ympäristöjärjestöjen vaalikyselyssä puolueet – yhtä lukuun ottamatta – kannattivat nykyistä hajautetumpaan energiajärjestelmään siirtymistä sekä panostamista uusiutuvan energian lisäämiseen.

    Kysymys siitä, pitäisikö pitkän aikavälin (2050) tähtäimeksi ottaa Tanskan malliin 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan siirtyminen, aiheutti kuitenkin puolueissa hajontaa. Vahvimmin tavoitetta kannattivat vihreät ja vasemmisto – jälkimmäinen nopeutetulla aikataululla. RKP piti tavoitetta varteenotettavana, jos samalla saadaan aikaiseksi positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja talouden kasvuun. Keskusta arvioi, että vuoteen 2050 mennessä uusiutuvan energian osuus voisi nousta 85–90 prosenttiin. Myös KD arveli, että tuolloin olisi jonkin verran ydinvoimaa vielä käytössä. SDP ja Kokoomus tähtäisivät uusiutuvan energian sijaan päästöttömään energiantuotantoon.

    Puolueiden yleinen linja on kuitenkin selvä: jatkossa ilmasto- ja energiapolitiikan on tuettava siirtymistä uusiutuvan energian osuuden selvään kasvuun. Poikkeuksen muodostaa Perussuomalaiset, jotka eivät usko uusiutuvien mahdollisuuksiin.

    Puolueista löytyy vahvaa kannatusta myös energiatehokkuuden ja -säästön edistämiselle.

    Keinoina kivihiilen alasajamiseen kaikki paitsi Perussuomalaiset mainitsevat uusiutuvan energian. Keskusta ehdottaa lisäksi kivihiilen veron kiristämistä, Vihreät ja RKP päästökaupan korjaamista ja Vasemmistoliitto kivihiilen käyttökieltoa. Kokoomus väläyttää vastauksessaan hiilen talteenottoa, vaikka talteenoton kaupallinen toteutuvuus on näyttänyt epätodennäköiseltä.

    Turpeenkaivuulle löytyy puolustajia

    Turpeenpoltolle löytyy puolueista vielä puolustajia, vaikka kyseessä on kivihiilen veroinen päästölähde. Vasemmistoliittoa ja Vihreitä lukuun ottamatta muut puolueet haluavat jatkaa turpeen käyttöä energiantuotannossa senkin jälkeen, kun kivihiilestä on luovuttu. Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset haluaisivat jopa edelleen parantaa turpeen kilpailukykyä suhteessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin. RKP kannattaa nykyisen hallituksen linjaamaa tavoitetta turpeenpolton vähentämisestä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

    Pohdinta energiapolitiikan suunnasta jatkuu livenä 11.3.

    Ympäristöjärjestöt järjestävät keskiviikkona 11.3. kello 17 alkaen Suuren energiaväittelyn Helsingissä Bio Rexissä. Energiaan keskittyvässä tentissä ovat mukana puolueiden nimeämät johtavat poliitikot, joita haastamaan on tulossa nuoren polven nousevia tähtiä. Tiukkaa asiaa keventävät eturivin muusikoiden ja näyttelijöiden viihdepalat. Yleisö on tervetullut maksuttomaan tapahtumaan.  

    LISÄTIETOJA

    toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, BirdLife Suomi, p. 040 547 6175
    ilmasto- ja energiakampanjoitsija Kaisa Kosonen, Greenpeace, p. 050 368 8488
    ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green, Luonto-Liitto, p. 044 045 8898
    ilmastokampanjakoordinaattori Hanna Hakko, Maan ystävät, p. 044 576 9999
    verksamhetsledare Bernt Nordman, Natur och Miljö, p. 045 270 0313
    viestintäpäällikkö Matti Nieminen, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 564 2283
    pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF, p. 040 840 7461

     


    Mediatiedote 26.1.2015
    Tilhi ja mustarastas Pihabongauksen yllättäjät

    BirdLife Suomi järjesti viime viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 10. kerran. Marjalinnut, kuten musta- ja räkättirastas sekä tilhi, olivat tapahtumassa runsaampia kuin koskaan aikaisemmin.

    Alustavien tulosten mukaan pihabongauksen runsain laji oli tänäkin vuonna talitiainen, mutta tilhiä ja keltasirkkuja havaittiin lähes yhtä paljon. Tilhiä oli maanantaiaamuun mennessä ilmoitettu jo lähes 80 000 yksilöä. Lajin runsaus oli yli kaksinkertainen edelliseen ennätykseen verrattuna. Ilmiön syynä on syksyn hyvä pihlajanmarjasato.

    Mustarastas havaittiin yli puolella pihoista, ja se oli Pihabongauksen neljänneksi tavallisin laji edellään vain tali- ja sinitiainen sekä harakka. Aikaisemmissa Pihabongauksissa mustarastas ei ole koskaan ollut kymmenen tavallisimman lajin joukossa Sen sijaan tilhi oli suuresta yksilömäärästä huolimatta vasta 15. sijalla. Se havaittiin vain joka kuudennella pihalla.

    Ennätyksellisen runsaita Pihabongauksessa olivat myös räkättirastas, taviokuurna, punarinta ja pähkinänakkeli. Viherpeippo putosi jo kymmenen tavallisimman lajin listalta, ja varpusia oli vähemmän kuin koskaan ennen. Hömö- ja töyhtötiaisen määrät pysyivät alhaisella tasolla.

    Alustavat tulokset perustuvat yli 10 000 pihan havaintoihin. Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 105 lintulajista ja noin 550 000 lintuyksilöstä. Määrä kasvaa vielä, sillä viikonlopun havaintoja otetaan edelleen vastaan. Tuloksia päivitetään jatkuvasti BirdLifen verkkosivuille, ja lopulliset yhteenvedot julkaistaan helmikuun lopulla.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään tietoa maamme talvilinnuston muutoksista. Havaintoja voi ilmoittaa vielä perjantaihin 30.1. saakka osoitteessa www.pihabongaus.fi.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: koltrast (mustarastas), björktrast (räkättirastas), sidensvans (tilhi), talgoxe (talitiainen), gulsparv (keltasirkku), blåmes (sinitiainen), skata (harakka), tallbit (taviokuurna), rödhake (punarinta), nötväcka (pähkinänakkeli), grönfink (viherpeippo), gråsparv (varpunen), talltita (hömötiainen), tofsmes (töyhtötiainen)

     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    tiedottaja / informatör Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 22.1.2015
    Marjalintujen runsaus tuo väriä Pihabongaukseen

    Ensi viikonloppuna 24.–25.1. tarkkaillaan talvilintuja, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää jo 10. kerran valtakunnallisen Pihabongaus-tapahtuman.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina tai sunnuntaina. Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle.

    ”Linnuston monimuotoisuudesta nauttiminen on helppoa ja vaivatonta. Se ei vaadi varusteita eikä kauas kotoa siirtymistä – lintuja on helppo havainnoida kotipihalta”, kannustaa Pihabongauksen suojelijana toimiva tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    Tapahtuman päätarkoituksena onkin kannustaa ihmisiä tarkkailemaan kotipihan lintuja. Samalla kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta sekä välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta.

    ”Joka talvella on omat erityispiirteensä. Tänä talvena mustarastaita näyttää olevan enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös muita marjalintuja – tilhiä, taviokuurnia ja räkättirastaita – on tavallista runsaammin hyvän marjasyksyn jäljiltä”, kertoo BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen.

    Viime talvena Pihabongaukseen osallistui 19 000 ihmistä lähes 13 000 pihalla, ja havaintoja ilmoitettiin yhteensä yli 500 000 lintuyksilöstä.
     

    OSALLISTUMISOHJEET

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

    • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 24. tai sunnuntaina 25. tammikuuta.
    • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
    • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
    • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 30.1. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

    Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimmat talvilintumme esittelevän videon sekä kuvia ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi.

    Osallistuneiden kesken arvotaan kiikareita, cd-levyjä ja muita palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 26.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy ja Suomen Lintuvaruste Oy.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: koltrast (mustarastas), sidensvans (tilhi), tallbit (taviokuurna), björktrast (räkättirastas)
     

    LISÄTIETOJA

    tiedottaja / informatör Jan Södersved, p. 040 555 5393
    suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 21.1.2015
    Ympäristöjärjestöt: Metsähallitus pienensi poliitikkojen päättämää suojelutavoitetta

    Ympäristöjärjestöt vaativat valtionmetsiin lisäsuojelua, jotta Metsähallituksen omavaltaisesti pienentämä suojelumäärä saataisiin vastaamaan poliittisia päätöksiä. Ympäristöjärjestöt ovat tutkineet Metsähallituksen julkistamat metsiensuojelurajaukset ja löytäneet niistä lähes 2 000 hehtaaria jo kertaalleen suojeltuja metsiä.

    Osana Etelä-Suomen metsiensuojelun parantamista valtioneuvosto päätti keväällä 2014, että valtion metsiin perustetaan 13 000 hehtaaria uusia suojelualueita. Metsähallitus julkisti aluevalintansa viime syksynä.

    Ympäristöjärjestöjen analyysin mukaan uusia suojelualueita perustettiin vain reilulle 11 000 hehtaarille, sillä alueista vajaat 2 000 hehtaaria oli jo suojeltu hakkuilta. Järjestöt vaativat tilanteen korjaamista välittömästi.

    – Metsähallitus suojeli nyt toiseen kertaan esimerkiksi eräitä Natura-alueita ja toistelee, että valtionmailla ei olisi enää lisäsuojeltavaa. Tosiasiassa valtionmailla on suojelemattomia vanhoja ja lahopuustoisia metsiä, joiden ”löytäminen” jää järjestöjen tehtäväksi, sanoo Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitosta.

    Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto keskeyttivät lauantaina Metsähallituksen hakkuut Keski-Suomessa Keuruun lakkautetun varuskunnan alueella. Laajat avohakkuut uhkasivat noin 250 hehtaarin suuruista vanhaa metsää, joka täyttää METSO-ohjelman suojelukriteerit. Ne oli aloitettu siitä huolimatta, että Metsähallitukselle oli toimitettu tieto alueen luontoarvoista.

    Vastaava tilanne on kehittymässä Uudenmaan Lapinjärvellä, jossa järjestöt ovat esittäneet lähes 500 hehtaarin suuruista Ilveskallion aluetta suojeltavaksi. Metsähallitus on aloittamassa alueella useiden kymmenien hehtaarien hakkuita. Hakkuualueilla on runsaasti vanhojen metsien uhanalaisia lajeja.

    – Keuruun ja Lapinjärven tapaukset ovat esimerkkejä siitä, kuinka suojelun puute valtionmailla johtaa valtion varojen tehottomaan käyttöön METSO-ohjelman toteutuksessa. Valtion omistamia suojelun arvoisia metsiä tuhotaan hakkuissa samalla, kun yksityismailta etsitään kalliilla rahalla pirstaleisempia maita suojeluun, sanoo Liisa Rohweder WWF Suomesta.

    Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi, että valtio, kunnat ja muut julkisyhteisöt suojelevat 20 000 hehtaaria metsiään osana METSO-ohjelmaa. Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen osuudeksi tulleesta 7 000 hehtaarista vain 3 000 hehtaaria toteutuu. Myös syntyvä 4 000 hehtaarin vaje on kustannustehokkainta paikata valtionmaiden lisäsuojelulla.

    Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tarkoituksena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen. Tavoitteena on suojella pysyvästi 96 000 hehtaaria metsiä vuoteen 2025 mennessä. Alun perin tavoite asetettiin vuoteen 2016. Vuoden 2014 loppuun mennessä pysyviä METSO-kohteita on perustettu yksityismaille noin 37 000 hehtaaria ja valtion maille noin 23 000 hehtaaria. Kaikkiaan metsistä on Etelä-Suomessa suojeltu pari prosenttia.  

    LISÄTIETOJA

    puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 560 2113
    pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461
    metsävastaava Lauri Kajander, Luonto Liitto, p. 045 117 9610
    metsävastaava Matti Liimatainen, Greenpeace, p. 0400 346 329
    suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen, BirdLife Suomi, p. 09 4135 3300

     


    Mediatiedote 21.1.2015
    Yli tuhat laulujoutsenta uhmaa Suomen talvea

    Viime viikonlopun laulujoutsenlaskennoissa havaittiin lähes 1 300 talvehtivaa joutsenta. Laskennat ovat osa kansainvälistä hanketta, jonka tarkoituksena on arvioida Euroopan laulujoutsenkannan koko. Suomen talvista joutsenmäärää ei ole ennen selvitetty kattavasti.

    Suomessa eniten joutsenia löytyi Ahvenanmaalta, jossa talvea viettää yli 900 laulujoutsenta. Leudolle talvelle tyypillisesti valtaosa Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen joutsenista ruokaili pelloilla. Sisämaassa joutsenia talvehtii jokien ja salmien virtapaikoissa. Pohjoisimmat laulujoutsenet havaittiin Kolarissa ja Muoniossa.

    Ruotsissa laskettiin samaan aikaan 9 000–10 000 laulujoutsenta. Valtaosa joutsenista talvehtii Itämeren eteläosissa ja Pohjanmeren rannikolla. Ruotsin ja Suomen talvikantoihin vaikuttaa suuresti talven ankaruus, ja määrät ovat kasvaneet pesimäkannan kasvun ohella talvien leudontumisen myötä.

    Fennoskandiassa ja Venäjällä pesivän, Luoteis-Euroopassa talvehtivan laulujoutsenkannan kooksi arvioitiin vuoden 1995 talvilaskennoissa vajaat 60 000 yksilöä ja kymmenen vuotta sitten noin 90 000. Kanta lienee tästä edelleen kasvanut, sillä pelkästään Suomessa laskettiin viime syksyn Joutsenbongauksessa 57 600 laulujoutsenta.

    Kansainvälisistä joutsenlaskennoista vastaa Wetlands International -järjestö, ja Suomessa laskentoja koordinoivat Luonnontieteellinen keskusmuseo ja BirdLife Suomi.  

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen)
     

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Aleksi Lehikoinen) mainittava
     

    LISÄTIETOJA

    suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

    akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, p. 045 137 5732
    Luonnontieteellinen keskusmuseo, LUOMUS

     


    Mediatiedote 15.1.2015
    Pihabongaus järjestetään tänä talvena 10. kerran

    BirdLife Suomi järjestää 24.–25.1. jo kymmenennen kerran Pihabongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla ja havainnot ilmoitetaan BirdLifelle.

    Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Osallistuakseen siihen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tavoitteena on ennen kaikkea saada ihmiset tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja ja kiinnostumaan lähiluonnosta.

    ”Osallistumalla lintutietouden keräämisen Pihabongauksessa olet mukana edistämässä lintujen suojelun puolesta tehtävää arvokasta työtä. Samalla opit tuntemaan lähiluontoasi entistäkin paremmin. Talvinen luonto tarjoilee mitä yllättävimpiä ihmeitä.”, sanoo tapahtuman suojelijana toimiva tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    Pihabongaus on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuonna Pihabongauksessa 19 000 ihmistä tarkkaili lintuja noin 12 600 pihalla. Kaikkiaan havaittiin 89 lintulajia ja yli 500 000 lintuyksilöä.

    Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Tähän mennessä kerätyt havainnot osoittavat selkeästi muun muassa sinitiaisen ja pikkuvarpusen rajun runsastumisen ja toisaalta varpusen taantumisen. Voimakas vuosien välinen vaihtelu on tyypillistä muun muassa pihlajanmarjoja syöville linnuille.

    Tapahtumaviikonloppuna tehdyt havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 26.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    OSALLISTUMISOHJEET LYHYESTI

    Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

    • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 24. tai sunnuntaina 25. tammikuuta.
    • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
    • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
    • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 30.1. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

    LISÄMATERIAALIA


    I KORTHET PÅ SVENSKA

    BirdLife Finland ordnar åt alla naturintresserade Gårdsplanskryss-evenemanget 24.–25.1. Allt går ut på att under en timme iaktta fåglar på egen gård eller vid någon annan plats. Timmen kan man själv välja endera på lördag eller söndag. Iakttagelserna rapporteras till BirdLife på web-adressen www.pihabongaus.fi eller med postkort.

    Grunden till evenemanget ligger i att få människor att engagera sig åt vinterns gårdsfåglar. Med ens samlas uppgifter som hjälper till att konkret få reda på vilka fåglar påträffas och i vilka mängder, som i sin tur ger grunder för forskning av fågelbeståndens utveckling och bidrar till fågelskydd.

    Gårdsplanskrysset (Pihabongaus) har ordnats i slutet av januari årligen sedan 2006. I fjol deltog 19 000 finländare med att observera fåglar på ca 12 600 gårdsplan. Tillsammans observerades 89 fågelarter och över 500 000 fågelindivider.

    Republikens presidents maka Jenni Haukio fungerar som evenemangets skyddare.

    Anmälning av räkningsresultaten och tilläggsuppgifter finns på www.pihabongaus.fi.

    LISÄTIETOJA / TILLÄGGSINFORMATION

    tiedottaja / informatör Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     

       
  • 27.2.2015 - Suomelle uusi lintualalaji löytyi vuosikymmenten takaa
  • 25.2.2015 - Ympäristöjärjestöt kannustavat Suomea mukaan uusiutuvan energian buumiin – puolueissakin valmiutta
  • 26.1.2015 - Tilhi ja mustarastas Pihabongauksen yllättäjät
  • 22.1.2015 - Marjalintujen runsaus tuo väriä Pihabongaukseen
  • 21.1.2015 - Ympäristöjärjestöt: Metsähallitus pienensi poliitikkojen päättämää suojelutavoitetta
  • 21.1.2015 - Yli tuhat laulujoutsenta uhmaa Suomen talvea
  • 15.1.2015 - Pihabongaus järjestetään tänä talvena 10. kerran

    Aiempien vuosien lehdistötiedotteet löytyvät www-arkistosta.