BirdLife Suomi Sääksi. Kuva: Jorma Tenovuo.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
09 4135 3300
fax 09 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Tiedotteet
Haluatko BirdLife Suomen mediatiedotteet itsellesi tuoreeltaan sähköpostilla? Ilmoita nimesi ja sähköpostiosoitteesi osoitteeseen toimisto@birdlife.fi. Laita viestin otsikoksi "Tilaan mediatiedotteet". Lista päivitetään noin kahden viikon välein.

 


Mediatiedote 25.11.2016
BirdLife: Lintuinfluenssauutisoinnissa vältettävä ylilyöntejä

BirdLife Suomi haluaa muistuttaa, ettei Ahvenanmaalta löytynyt lintuinfluenssa vaikuta tavallisten ihmisten elämään. Lintuja voi edelleen huoletta ruokkia ja jatkaa työtä miljoonan linnunpöntön rajan saavuttamiseksi. Lintuja ei tarvitse pelätä.

Vielä ei ole tietoa, onko Ahvenanmaalta löytynyt lintuinfluenssa korkeapatogeenista tyyppiä. Lintuinfluenssan tyypillä on merkitystä siipikarjalle ja luonnonvaraisille linnuille, ja on tärkeää, että tuotantolintujen ja luonnonvarausten lintujen kohtaaminen estetään.

Mikäli Suomeen on rantautunut korkeapatogeeninen lintuinfluenssa, se aiheuttaa erityistä linnustonsuojelullista huolta vesilinnuista, joista useat on arvioitu uhanalaisiksi.

Lintuinfluenssatilanteen seuraamisessa lintuharrastajat ovat avainasemassa. Erityisesti kohteilla, joille kerääntyy paljon vesilintuja, on syytä ilmoittaa viranomaisille, mikäli löytyy useita kuolleita lintuja. BirdLife kehottaa lintuharrastajia erityiseen tarkkaavaisuuteen, jotta viranomaisilla on mahdollisimman hyvä kuva tilanteesta.

Mahdollisen tautitapauksen löytyessä on tärkeää koota tietoa myös muista paikalla havaituista lintulajeista ja määristä.

Monin paikoin Euroopassa vuonna 2005 esiintynyt korkeapatogeeninen lintuinfluenssatyyppi H5N1 aiheutti mediassa ja jopa viranomaisissa ylilyöntejä. Tautipelkoa lietsoivat muun muassa perusteettomat lintujen talviruokintakiellot ja kehotukset poistaa linnunpönttöjä pihasta.
 

LISÄTIETOJA

  • BirdLife Suomen perustietopaketti lintuinfluenssasta
  • Lintuinfluenssa THL:n sivuilla
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 22.11.2016
    Euroopan bioenergiapolitiikka tehotonta ja luonnolle haitallista

    Bioenergian tuotanto uhkaa luonnon monimuotoisuutta Euroopassa. BirdLife Internationalin tänään julkaiseman selvityksen mukaan bioenergialle asetetut tavoitteet ovat johtaneet muun muassa kestämättömiin metsänhakkuisiin eri puolilla maailmaa sekä viljelysmaan ja viljelykasvien enenevään käyttöön biokaasun tuotannossa.

    Bioenergian raaka-aineeksi hakataan puuta jopa suojelualueilta. EU:n bioenergiatarpeen kattaminen on lisäksi johtanut esimerkiksi sademetsien vähenemiseen Kolumbiassa ja suuriin metsien hakkuumääriin Venäjällä. Bioenergian käyttö vaikuttaa haitallisesti myös ilmastoon silloin, kun sen tuotanto johtaa luonnon hiilinielujen pienenemiseen.

    Selvityksessä kiinnitetään huomiota myös Suomen bioenergiapolitiikan epäkohtiin. Erityisesti järeän puuaineksen, kuten metsäteollisuudelle kelpaamattoman runkopuun ja kantojen laajamittainen korjuu heikentää luonnon monimuotoisuutta, sillä lahoava puuaines on tärkeä tuhansille metsissä eläville eliölajeille. Kantojen nostolla on lisäksi haitallisia maaperä- ja vesistövaikutuksia ja järeän puun käyttäminen bioenergiaksi on myös ilmastovaikutusten kannalta huonoin vaihtoehto.

    ”Bioenergiapolitiikan pitää muuttua. Raportin esimerkkitapaukset osoittavat jo nyt nykyisen politiikan haitallisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia”, toteaa BirdLifen bioenergia-asiantuntija Sini Eräjää.

    Selvityksessä suositellaan EU:n bioenergiapolitiikan kehittämistä siten, että nyt havaitut ongelmat korjataan ja bioenergiaa tuotetaan luonnon monimuotoisuuden, ihmisten ja ilmaston kannalta nykyistä kestävämmin.
     

    LISÄTIETOJA

  • The Black Book of Bioenergy
  • BirdLife Internationalin tiedote (pdf)
  • bioenergia-asiantuntija Sini Eräjää, sini.erajaa@birdlife.org
    puh. +32 2 238 5097, +32 476 975 960
    BirdLife International

     


    Mediatiedote 20.11.2016
    Hanhien levähdysalueet Suomessa turvattava

    BirdLife Suomen edustajat eivät hyväksy viimeaikaisia vaatimuksia vähentää pelloilla ruokailevien hanhien määriä merkittävästi. Hanhien aiheuttamien vahinkojen hillitsemiseksi tarvitaan toimenpiteitä, mutta lintujen tappaminen ei ole ratkaisu. Tärkeintä on ohjata hanhet pois ongelmapelloilta, mikä voidaan tehdä esimerkiksi hanhille tarkoitettujen ruokailupeltojen avulla.

    Varsinkin itäisen ja eteläisen Suomen luonnonsuojelualueverkostosta hanhien ruokailulle sopivat alueet puuttuvat käytännössä kokonaan. ”Muutonaikaiset ruokailualueet ovat linnuille äärimmäisen tärkeitä. Tällä hetkellä pellot ovat hanhille parhaita alueita, koska muita sopivia paikkoja ei ole”, kertoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

    BirdLife pitää tärkeänä, että viljelijöille korvataan taloudelliset vahingot silloin, kun hanhet niitä aiheuttavat. Ensisijaisesti pitää kuitenkin löytää keinoja vahinkojen estämiseksi.

    BirdLifen mielestä maataloustukijärjestelmää on kehitettävä siten, että osa pelloista voitaisiin viljellä hanhille asianmukaista korvausta vastaan. ”Vaikka Suomessa voi saada maataloustukea tietynlaisille lintupelloille, eivät ne itäsuomalaisten kokemusten perusteella kelpaa hanhille. Lintupeltojen tukiehtoja olisi siksi muutettava. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan uusia lintupeltoja ei enää oteta tuen piiriin, vaikka juuri itäisen Suomen ongelma-alueilla niitä ei ole käytännössä lainkaan”, ihmettelee BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

    Myös viljelytavat voidaan sopeuttaa nykytilanteeseen. Hanhet ruokailevat mielellään sänkipelloilla, jolloin ne eivät aiheuta vahinkoja. Siksi pellot kannattaa pitää kasvipeitteisinä syksyllä mahdollisimman pitkään eikä sänkiä kannata kyntää tarpeettoman aikaisin.

    BirdLifen mielestä myös hanhiparvien häirintä on hyväksyttävissä silloin, kun se tapahtuu pelloilla, joilla hanhet aiheuttavat huomattavaa taloudellista haittaa. Sänkipelloilta hanhia ei pidä pelotella.

    BirdLife Suomi muistuttaa, että muuttavien hanhien kannat ovat muuttoreitin maiden yhteistä omaisuutta, jonka hyvinvointia ei yhden valtion pidä vaarantaa. Vaikka hanhien levähtäminen on Suomessa uusi ilmiö, monet muut Euroopan maat ovat tulleet jo vuosikymmenet toimeen suurten hanhimäärien kanssa.

    ”Meillä vierailevien hanhien aiheuttamia haittoja ei saa ratkaista tappamalla lintuja”, tiivistää BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
     

    Taustaa

    Suomessa kevät- ja syysmuutolla levähtävien hanhien määrät ovat viime vuosina kasvaneet. Syksyllä itäisen ja eteläisen Suomen pelloilla ruokailee nykyään satojatuhansia hanhia, pääosin arktisia valkoposkihanhia. Muutos voi johtua monista syistä. Esimerkiksi maatalouden muutokset Venäjällä tai hanhien muuton aikaistuminen ovat voineet johtaa ruokailualueiden vaihtumiseen. Myös monen hanhilajin kannat ovat kasvaneet, mutta eivät lainkaan siinä määrin kuin Suomessa levähtävien lintujen lukumäärä.

    Suurien hanhimäärien alueilla osalle viljelijöistä on aiheutunut taloudellisia menetyksiä hanhien vuoksi. Hanhiparvet ovat esimerkiksi tuhonneet osan syysviljasadosta. Rauhoitettujen lintujen aiheuttamista tulonmenetyksistä saa korvauksia ympäristöministeriöltä.

    Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla suojeltu. Myös hanhien karkottaminen on luvanvaraista. Itä-Suomen hanhialueille on myönnetty hanhien häirintälupia, mutta koordinoimaton karkotus ei ole tuottanut toivottua tulosta. Osa viljelijöistä on kokenut, että hanhia pitäisi voida tappaa ongelmien vähentämiseksi.

    Länsi-Euroopassa hanhimäärät ja hanhien oleskelun kesto ovat aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Alankomaissa, jonka pinta-ala on vain reilu kymmenesosa Suomen alasta, talvehtii keskimäärin 1,7 miljoonaa hanhea ja pesii noin 200 000 hanhiparia.
     

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi)

     

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Jan Södersved) mainittava

    LISÄTIETOJA

    suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.11.2016
    Rovaniemeläinen Petri Kemppainen on vuoden retkikummi

    BirdLife Suomen vuoden retkikummiksi on valittu rovaniemeläinen Petri Kemppainen.

    Petri Kemppainen on toiminut retkioppaana yli 10 vuotta. Hän on kunnostautunut erityisesti vetämällä lapsille suunnattuja retkiä Lasten lintuviikolla toukokuussa. Rajavartijana työskentelevä Kemppainen on pitänyt sitä varten lomaa. Tänä vuonna retkille osallistui viisisataa lasta ja opettajaa. Vuosien mittaan Kemppaisen linturetkillä on käynyt tuhansia lapsia. He ovat olleet innostuneita, ja lintutietoutta on kertynyt myös opettajille.

    Kemppaisen oma lintuharrastus alkoi 1980-luvun alussa. Monipuoliseen lintuharrastukseen kuuluu myös lintujen rengastus. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen hallituksessa hän on toiminut kymmenkunta vuotta.

    BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 100 retkikummia. He ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä yleisölle. Retkikummitoiminta tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen saloihin.

    BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin. Tämän vuoden palkinto julkistettiin tänään BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa Lohjalla.
     

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä
    Petri Kemppainen oli lintuoppaana Rovaniemen Harjulammen lintutornissa keväällä 2016. Kuva: Esko Nevala

    LISÄTIETOJA

    vuoden retkikummi Petri Kemppainen, puh. 040 513 3838

    järjestökoordinaattori Inka Plit, p. 050 575 5081
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.11.2016
    Turkulainen Sebastian Andrejeff on vuoden nuori lintuharrastaja

    BirdLife Suomi on valinnut turkulaisen Sebastian Andrejeffin vuoden 2016 nuoreksi lintuharrastajaksi.

    20-vuotias Sebastian ”Sepi” Andrejeff innostui toden teolla linnuista vasta kolme vuotta sitten, jolloin hän liittyi Turun Lintutieteelliseen Yhdistykseen (TLY) ja alkoi retkeillä aktiivisesti. Sen jälkeen hän on kehittynyt nopeasti lintujentuntijana.

    Andrejeff on tehnyt erilaisia lintulaskentoja ja -kartoituksia ja on muun muassa perustanut oman talvilintulaskentareitin Turkuun. Hän on toiminut rengastusharjoittelijana ja on ehtinyt viettää lintuasemilla jo useita kuukausia. Paraisten Jurmosta onkin tullut yksi hänen suosikkiretkikohteistaan muiden lintuasemasaarten ohella.

    Andrejeff on osallistunut TLY:n vuosikatsausten kirjoittamiseen. Viime vuoden keväästä lähtien hän on myös vetänyt yhdistyksen nuorisojaostoa. Tämän vuoden alusta hänet valittiin lisäksi Bongariliiton sihteeriksi.

    BirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen lintuharrastus- ja järjestötoimintaan. Tämän vuoden palkinto julkistettiin eilen Bongariliiton syyskokouksessa Helsingissä.
     

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaaja ja kuvalähde (Tomi Muukkonen / www.lintukuvaaja.kuvat.fi) mainittava

    LISÄTIETOJA

    vuoden nuori lintuharrastaja Sebastian Andrejeff, p. 044 096 8080

    järjestökoordinaattori Inka Plit, p. 050 575 5081
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 2.11.2016
    Suomelle uusi lintulaji myös Helsingissä

    Helsingin Seurasaaressa jo muutaman päivän viipynyttä sieppoa pidetään idänpikkusieppona (Ficedula albicilla). Jos lajimääritys varmistuu, tämä on parin päivän sisällä jo toinen maalle uusi lintulaji.

    Idänpikkusieppo muistuttaa suuresti pikkusieppoa, jonka alalajina sitä aikaisemmin pidettiinkin. Höyhenpuvun värityksessä on pieniä eroja, ja lajien kutsuäänet ovat erilaisia. Helsinkiläinen Ville Supponen näki Seurasaaressa piilottelevan siepon jo perjantaina ja uudelleen eilen. Silloin heräsi vahva epäilys, että kyseessä voisi olla idänpikkusieppo. Marraskuussa myös pikkusiepon havaitseminen on hyvin harvinaista.

    Tänään Seurasaaressa on käynyt satoja lintuharrastajia, ja linnusta on saatu kuvia ja äänityksiä. Havainnon arvioi lopulta BirdLife Suomen rariteettikomitea, joka tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Se arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut Suomeen.

    Idänpikkusieppo pesii laajalla alueella Siperiassa Uralin itäpuolella ja talvehtii Kaakkois-Aasiassa. Euroopassa se on vain muutaman kerran havaittu suurharvinaisuus. Ruotsista ja Tanskasta on yksi havainto. Lisäksi laji on havaittu Ranskassa ja neljä kertaa Iso-Britanniassa.

    Mikäli eilen Nakkilasta löytynyt preeriakahlaaja sekä Seurasaaren idänpikkusieppo hyväksytään maamme lajilistalle, Suomessa on nyt havaittu 477 luonnonvaraista lintulajia.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: tajgaflugsnappare (idänpikkusieppo), mindre flugsnappare (pikkusieppo)

     

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (Helsinki, Seurasaari 2.11.2016, kuva: Pekka J. Nikander)

    LISÄTIETOJA

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 1.11.2016
    Suomelle uusi lintulaji nähtiin Nakkilassa

    Suomen ensimmäinen preeriakahlaaja (Bartramia longicauda) havaittiin tänään Nakkilassa. Ulvilalainen Kari Mäkelä näki retkellään Leistilänjärvellä auton edessä peltotiellä oudonnäköisen kahlaajan. Huomio kiinnittyi pieneen päähän ja isoon silmään. Puhelinkonsultoinnin perusteella Mäkelä päätyi preeriakahlaajaan. Määritykselle saatiin varmistus, kun lisää lintuharrastajia saapui paikalle.

    Preeriakahlaaja on pohjoisamerikkalainen kahlaaja, joka satunnaisesti harhautuu syksyisin Länsi-Eurooppaan. Havainnoista valtaosa on tehty Brittein saarilla, missä laji on havaittu noin 50 kertaa. Suomea lähinnä preeriakahlaaja on aikaisemmin havaittu Ruotsissa kaksi, Norjassa kolme ja Tanskassa kaksi kertaa. Lintuharrastajat olivat jo odottaneet lajin ensihavaintoa Suomessa.

    Preeriakahlaaja on pieni, suunnilleen suokukkokoiraan kokoinen ruskeankirjava kahlaaja. Se viihtyy avoimilla niityillä, ruohikkokentillä ja pelloilla.

    BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut. Viime vuoden loppuun mennessä Suomessa oli havaittu hyväksytysti 475 luonnonvaraista lintulajia. Mikäli rariteettikomitea hyväksyy havainnon preeriakahlaajasta, tämä on vuoden ensimmäinen maalle uusi lintulaji.
     

    Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: piparsnäppa (preeriakahlaaja)

     

    LISÄTIETOJA

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 3.10.2016
    Yli 20 000 ihmistä osallistui Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan

    Viime viikonloppuna 40:ssä Euroopan ja Keski-Aasian maassa tarkkailtiin lintuja osana BirdLifen EuroBirdwatchia, Euroopan suurinta lintuharrastustapahtumaa.

    Lauantaina ja sunnuntaina 1.–2.10. järjestettiin yli tuhat retkeä tai muuta tapahtumaa ja yli 24 000 ihmistä tarkkaili muuttolintuja. Alustavien tietojen mukaan viikonlopun aikana kirjattiin havaintoja lähes kuudesta miljoonasta lintuyksilöstä. Yli miljoonaa lintuyksilöä havaittiin Ruotsissa, Suomessa ja Liettuassa. Runsaimmat muuttajat olivat peippo ja kottarainen.

    Suomessa havaintoja kirjattiin eniten valkoposkihanhesta. Rääkkylän Vuoniemessä laskettiin sunnuntai-iltana 75 000 ja Iitin Sääskjärvellä 70 000 valkoposkihanhea. Seuraavaksi runsaimmat lajit olivat sepelkyyhky ja alli.

    Lauantaina Lappeenrannassa laskettiin yhdestä pisteestä noin 18 000 muuttavaa räkättirastasta ja Asikkalassa muutti yli 1 300 sinitiaista. Heikkotuulinen sunnuntai oli vielä monipuolisempi lintupäivä. Porkkalanniemellä Kirkkonummella laskettiin yli 20 000 muuttavaa sepelkyyhkyä, ja länsirannikolla vaelsi muun muassa tuhansia pyrstö- ja kuusitiaisia. Myös viimeiset kurjet lähtivät sunnuntaina liikkeelle, ja komeita kurkiauroja nähtiin iltaan saakka Länsi- ja Etelä-Suomessa.

    Viikonlopun harvinaisin lintu oli lauantaina Kuopiosta löytynyt arotasku. Harvinaisia taigauunilintuja havaittiin noin 50. Muita harvinaisuuksia olivat muun muassa kiljukotka, sinipyrstö, viitatiainen, hippiäisuunilintu ja harjalintu. Viikonlopun aikana Suomessa havaittiin 223 lintulajia.

    EuroBirdwatch-tapahtuman tarkoitus on edistää linnustonsuojelua ja lintuharrastusta. Valtioiden rajoista välittämättä matkaa tekevät muuttolinnut kuvastavat hyvin kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä lintujen suojelussa. BirdLifen selvityksen mukaan Välimeren maissa pyydetään laittomasti joka vuosi 25 miljoonaa muuttolintua. BirdLifen tavoitteena on turvata linnuille tärkeiden elinympäristöjen säilyminen pesimäalueilla, muutonaikaisilla levähdyspaikoilla ja talvehtimisalueilla.

    EuroBirdwatch järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 1993.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: bofink (peippo), stare (kottarainen), vitkindad gås (valkoposkihanhi), ringduva (sepelkyyhky), alfågel (alli), björktrast (räkättirastas), blåmes (sinitiainen), stjärtmes (pyrstötiainen), svartmes (kuusitiainen), trana (kurki), isabellastenskvätta (arotasku), taigasångare (taigauunilintu), blåstjärt (sinipyrstö), entita (viitatiainen), kungsfågelsångare (hippiäisuunilintu), härfågel (harjalintu)

     

    VALOKUVA valkoposkihanhista vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (kuvaaja Jussi Vakkala)

    LISÄTIETOJA

  • EuroBirdwatch-tapahtuma BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • EuroBirdwatch-tapahtuman kansainväliset verkkosivut
  • tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 28.9.2016
    EuroBirdwatch saa tuhannet ihmiset liikkeelle viikonloppuna

    Tulevana viikonloppuna 1.–2.10. muuttolintuja seurataan noin 40 maassa BirdLifen EuroBirdwatch-tapahtumassa. Viime vuonna eri puolilla Eurooppaa ja Keski-Aasiaa tapahtumaan osallistui yli 32 000 ihmistä. Euroopan suurin lintutapahtuma on järjestetty joka syksy vuodesta 1993 lähtien.

    Eri puolilla Suomea järjestetään viikonlopun aikana linturetkiä, muutonseurantaa ja muita tapahtumia, joihin kaikki linnusta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

    Suurin osa muuttolinnuistamme on jo lähtenyt, mutta lokakuun alku tarjoaa vielä runsaasti nähtävää. Itä-Suomeen on saapunut satojatuhansia valkoposkihanhia, jotka laiduntavat nyt pelloilla ennen kuin jatkavat muuttomatkaansa. Muun muassa peippoja, rastaita sekä sini- ja hömötiaisia näkee nyt muutolla. Lokakuun alku on myös hyvää aikaa idästä Suomeen saapuville lintuharvinaisuuksille. Taigauunilintuja on tänäkin syksynä nähty paljon.

    EuroBirdwatch-tapahtuman tarkoitus on edistää linnustonsuojelua ja lintuharrastusta. Valtioiden rajoista välittämättä matkaa tekevät muuttolinnut kuvastavat hyvin kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä lintujen suojelussa. BirdLifen tavoite on turvata linnuille tärkeiden elinympäristöjen säilyminen pesimäalueilla, muutonaikaisilla levähdyspaikoilla ja talvehtimisalueilla.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi), bofink (peippo), blåmes (sinitiainen), talltita (hömötiainen), taigasångare (taigauunilintu)

     

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa
    Itä-Suomessa lepäilee jo noin 400 000 muuttomatkalla olevaa valkoposkihanhea. Kuva: Jan Södersved

    LISÄTIETOJA

  • EuroBirdwatch-tapahtuma BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • Viikonlopun retkiä ja tapahtumia
  • Lintutilanne Suomessa
  • tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393 (tavoitettavissa 29.9. alkaen)
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 31.8.2016
    BirdLife: hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi epäonnistunut

    BirdLife Suomi katsoo maankäyttö- ja rakennuslakiin esitettyjen muutosten heikentävän luontoarvojen huomiointia kaavoituksessa ja huonontavan ympäristöviranomaisten ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristön tilaan.

    Esityksessä ollaan muun muassa vähentämässä ELY-keskusten kaavaohjausta ja rajoittamassa valitusoikeutta, vaikka ELY-keskukset ovat tehokkaasti ohjanneet sitä, että kaavoituksessa noudatetaan lakia. Selvitysten mukaan ELY-keskukset ovat valittaneet kaavoista vain harvoin ja syystä.

    ELY-keskukset ovat toimillaan varmistaneet sen, että luonto- ja ympäristö otetaan kaavoituksessa huomioon. Se on erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa, koska kunnallisessa päätöksenteossa ei aina anneta ympäristölle painoarvoa. Lakiesitys siirtää vastuun kaavoituksen valvonnasta kansalaisille ja johtaa suurella todennäköisyydellä myös kasvavaan määrään kaavavalituksia, mikä on epätoivottavaa”, sanoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

    Lainmuutoksessa on BirdLifen mukaan lukuisia ympäristöasioiden huomioon ottamista heikentäviä esityksiä. Esimerkiksi metsiä voisi hakata taajamien ja kesämökkien läheisyydessä nykyistä vapaammin, koska maisematyöluvan tarvetta esitetään vähennettäväksi. Tämä heikentää kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa lähiympäristöönsä.

    Lakiesitys on ristiriidassa yleisten yhteiskunnallisten tavoitteiden kanssa. Muutokset ovat lähtökohtaisesti luonnon ja ympäristön kannalta nykytilannetta heikentäviä, vaikka luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysyttäminen edellyttää ympäristö- ja luontoasioiden nykyistä parempaa huomioimista kaikessa toiminnassa”, Arkiomaa tiivistää.

    Hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi vähennettäisiin ELY-keskusten kaavaohjausta sekä rajoitettaisiin ELY-keskusten oikeutta valittaa kaavoista. ELY—keskukset voisivat jatkossa puuttua vain vaikutuksiltaan valtakunnallisiin ja maakunnallisesti merkittäviin asioihin. Tehdyn selvityksen mukaan ELY-keskukset tekevät Suomessa yhteensä noin kymmenen kaavavalitusta vuodessa ja 80 % ELYjen valituksista on hyväksytty oikeudessa. Kaikkiaan kaavoista tehdään vuosittain lähes 300 valitusta.

    LISÄTIETOJA

  • BirdLife Suomen lausunto lainmuutosesityksestä
  • Lakimuutosesitys ympäristöministeriön sivustolla
  • toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, p. 040 547 6175
    suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 22.8.2016
    Lintuharrastus kiinnosti yli tuhatta messuvierasta

    Suomen ensimmäiset lintumessut järjestettiin lauantaina 20.8. Helsingin Viikissä. Lintuharrastuksen messutapahtumaan kävi tutustumassa lähes 1 500 vierasta.

    Kauniissa kesäsäässä jaettiin lintutietoutta, esiteltiin lintuharrastusvälineitä ja osallistuttiin asiantuntijoiden opastamille linturetkille. Juuri tapahtuman alkaessa messualueen yli lensi harvinainen arosuohaukka ja vähän myöhemmin vielä toinen. Retkillä nähtiin myös muuttava maakotka ja yhteensä yli 70 lintulajia.

    Ohjelmalavalla esiintyivät Dick Forsman, joka on maailman parhaita petolintuasiantuntijoita, sekä luontotoimittaja Lasse J. Laine. Lisäksi kuultiin esitykset muun muassa vahingoittuneiden lintujen hoidosta sekä Välimeren alueen laittomasta pikkulintujen metsästyksestä. Esiintyjiä haastatteli Paul Segersvärd.

    ”Lintuharrastuksen suosion kasvu näkyy selvästi. Tällaiselle tapahtumalle oli selvästi kysyntää”, toteaa toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa BirdLife Suomesta.

    Lintumessujen järjestelyistä vastasivat BirdLife Suomi ja Suomen Lintuvaruste Oy. Messujen tuotolla tuetaan lintujen suojelua.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: stäpphök (arosuohaukka), kungsörn (maakotka)

     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä

    LISÄTIETOJA

  • Lintumessut BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, p. 040 547 6175
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 17.8.2016
    BirdLife ja Metsästäjäliitto: Sorsastuksessa muistettava kestävät riistakannat ja hyvät metsästystavat

    Sorsastuskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto muistuttavat hyvistä metsästystavoista. Ammuttava lintu on aina tunnistettava ennen laukausta. Ampumamatka on pidettävä riittävän lyhyenä, mikä haulikolla tarkoittaa alle 30 metriä. Noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa.

    Järjestöt suosittelevat, että ensisijaisesti metsästettäisiin lajeja, joiden kannankehitys on pitkällä aikavälillä suotuisa. Näitä ovat tärkeimmät riistasorsamme sinisorsa, telkkä ja tavi. Uhanalaisia riistasorsia ei järjestöjen mukaan tulisi metsästää.

    Vesilintujen pesinnät ovat tänä vuonna olleet normaalissa aikataulussa, ja keskenkasvuisia poikasia on lintuvesillä vähän. Ulkosaaristossa on sen sijaan vielä paikoin paljon pieniä poikasia muun muassa tukkakoskelolla ja tukkasotkalla. Niillä kohteilla, joilla on myöhäisiä poikueita, sorsastus kannattaa aloittaa vasta syyskuussa.

    –Toivomme, että metsästäjät edelleen kiinnittävät huomiota varmaan lajitunnistukseen ennen riistalaukausta, sanoo Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen.

    Kestävään metsästykseen kuuluu myös riistan elinympäristöistä huolehtiminen. Metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöt voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi lintukosteikkojen perustamiseksi ja kunnostamiseksi.

    – Esimerkki hyvästä yhteishankkeesta on Sammalistonsuon tuore kosteikko Riihimäellä, Salonen jatkaa. Hän suositteleekin metsästäjiä yhteistyöhön lintuharrastajien kanssa. Molemmat voivat oppia toisiltaan, kun henki on hyvä.

    Metsästettävistä vesilintulajeista jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka ja tukkakoskelo on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi ja metsähanhi, haapana, haahka ja isokoskelo vaarantuneiksi. Metsähanhen metsästys on tänäkin vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Myös merihanhen metsästys sisämaassa on kielletty.

    – Seurantojen mukaan moni uhanalainen vesilintulaji vähenee edelleen. Niiden metsästystä pitää välttää, sillä metsästyskuolleisuuteen on helpompi vaikuttaa kuin muihin vähenemisen syihin, kertoo BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

    Molemmat järjestöt toivovat lintukantojen seurannan ja saalistilastoinnin parantamista.

    Sorsalintujen metsästys alkaa lauantaina 20.8. kello 12.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: gräsand (sinisorsa), knipa (telkkä), kricka (tavi), småskrake (tukkakoskelo), vigg (tukkasotka), stjärtand (jouhisorsa), årta (heinätavi), brunand (punasotka), sädgås (metsähanhi), bläsand (haapana), ejder (haahka), storskrake (isokoskelo), grågås (merihanhi)
     

    BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 18 000 jäsentä ja tukijaa.

    Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 160 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.

     

    LISÄTIETOJA

    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    s-posti tero.toivanen@birdlife.fi
    BirdLife Suomi ry
    www.birdlife.fi

    vesilintuasiantuntija Jaska Salonen, p. 040 561 5076
    s-posti jaska.salonen@metsastajaliitto.fi
    Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund ry
    www.metsastajaliitto.fi

     


    Mediatiedote 15.8.2016
    Suomen ensimmäiset lintumessut

    Suomen ensimmäiset lintumessut järjestetään ensi lauantaina 20.8. Helsingin Viikissä. Lintuharrastuksen messutapahtumassa klo 10–18 on lintuharrastusvälineiden esittelyä, opastettuja linturetkiä ja lintuaiheista ohjelmaa. Messualueelle on vapaa pääsy.

    Messuilla on mukana lintuharrastusvälineiden maahantuojia, matkanjärjestäjiä, luontokirjojen kustantajia sekä lintuharrastusjärjestöjä. Ohjelmalavalla esiintyvät muun muassa petolintuguru Dick Forsman ja luontotoimittaja Lasse J. Laine. Ohjelmassa on myös esitykset muun muassa vahingoittuneiden lintujen hoidosta sekä Välimeren alueen laittomasta pikkulintujen metsästyksestä. Esiintyjiä haastattelee Paul Segersvärd.

    Messujen ajan järjestetään opastettuja kävelyretkiä tunnin välein klo 10.30–16.30. Alle tunnin mittaisilla linturetkillä tutustutaan Viikin koetilan peltojen lintuihin asiantuntevan oppaan johdolla. Aamuvirkuille on lisäksi tarjolla opastettu pitempi retki klo 8. Retkille lähdetään Gardenian kasvihuoneen pääovelta, messualueen reunalta.

    ”Lintumessuille ovat tervetulleita kaikki linnuista kiinnostuneet. Paikalla olevilta asiantuntijoilta voi kysellä linnuista mitä tahansa”, kannustaa toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa BirdLife Suomesta.

    Lintumessujen järjestäjinä ovat BirdLife Suomi ja Suomen Lintuvaruste Oy. Messut järjestetään Viikissä osoitteessa Koetilantie 1. Messujen tuotolla tuetaan lintujen suojelua.
     

    LISÄTIETOJA

  • Lintumessut BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, p. 040 547 6175
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 21.6.2016
    Lintujen pesimärauhaa kunnioitettava juhannuksena

    BirdLife Suomi pyytää juhannuksen viettäjiä muistamaan, että lintujen pesimäsaarille ja -luodoille ei pidä pesimäaikaan rantautua. Myös juhannuskokon paikka on valittava linnut ja muu luonto huomioiden.

    Lintuluodoilla pesivillä lokeilla, tiiroilla, sorsilla ja kahlaajilla on juhannuksen aikaan runsaasti sekä munapesiä että pieniä poikasia. Lyhytkin oleskelu pesimäpaikalla voi aiheuttaa pesinnälle merkittävää tuhoa. Juhannuskokon rakentaminen ja polttaminen pienellä luodolla tuhoaa usein pesimälinnuston täysin.

    Lintujen pesinnän häiritseminen ja pesien vahingoittaminen on luonnonsuojelulailla kielletty.*

    Parhaita lintujen pesimäpaikkoja ovat yleensä pienet, vähäpuustoiset tai puuttomat luodot. Vaikka yhtään pesää tai poikasta ei näkyisikään, ihmistä kohti hyökkäilevät tai varoitellen lentävät linnut ovat varma merkki pesinnästä. Tällaiselta paikalta on syytä poistua välittömästi.

    Maihinnousua lintujen pesimäpaikoille on suositeltavaa välttää vähintään heinäkuun lopulle asti. Pesimärauhan turvaaminen on tärkeää esimerkiksi usean uhanalaisen vesilintulajin ja uhanalaisen selkälokin suojelemiseksi.

    selkälokki ruotsiksi: silltrut

    LISÄTIETOJA:

    suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

    * Luonnonsuojelulain 39 §:n pesinnän suojaa koskeva kohta:

    Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden:

    • 1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen;
    • 2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; ja
    • 3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

     


    Mediatiedote 13.6.2016
    Yli puolet linnunpöntöistä asuttuja

    BirdLife Suomen Pönttöbongaus-tapahtuman alustavien tulosten mukaan yli puolet linnunpöntöistä on tänäkin kesänä asuttuna. Määrä on suunnilleen sama kuin viime vuonna, mutta yleisistä pönttöpesijöistä kirjosieppoja on hieman viime vuotta vähemmän ja pikkuvarpusten määrä on huvennut selvästi.

    Pesintä havaittiin nyt 53 prosentissa linnunpöntöistä. Viime vuonna vastaava luku oli 54 ja edellisenä 59 prosenttia. Koska kaksi edellistä kesää ovat olleet pesinnöille hyvin hankalia, pieni väheneminen on odotettua, mutta suurta romahdusta pönttölintujen kannoissa ei näytä tapahtuneen. Tämän vuoden pesinnät vaikuttaisivat lämpimän kevään ansiosta olevan hieman keskimääräistä varhaisempia.

    Alustavat tulokset perustuvat noin 2 200 paikan ja 18 000 pöntön havaintoihin. Yleisimmät pöntöissä pesivät linnut olivat kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Ne kattoivat jälleen lähes 80 % ilmoitetuista pesinnöistä. Kirjosiepon runsaus väheni jonkin verran viime vuodesta, mutta tiaisten määrät näyttävät pysyneen ennallaan. Vähissä tänä vuonna on sen sijaan käenpiika, jonka runsaus näyttäisi tähänastisten tulosten perusteella puolittuneen. Myös tällä vuosituhannella suuresti runsastuneen pikkuvarpusen havaintomäärä putosi nyt noin neljänneksen viime vuodesta.

    Viikonloppuna järjestetyn Pönttöbongauksen tavoitteena on kerätä tietoa pönttölintujen pesinnästä ja kannanmuutoksista sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Tapahtuma järjestettiin nyt neljännen kerran.

    Pönttöbongaushavaintoja voi ilmoittaa vielä sunnuntaihin 19.6. saakka tapahtuman verkkosivuilla www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

    Tapahtuman tulossivuilla voi tarkastella lajikohtaisesti, missä pönttöpesintöjä on havaittu ja missä vaiheessa eri lajien pesinnät nyt ovat eri puolilla Suomea.  

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: svartvit flugsnappare (kirjosieppo), talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen), pilfink (pikkuvarpunen), göktyta (käenpiika)

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA:

    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 8.6.2016
    Viikonloppuna bongataan pönttölintuja

    Tulevana viikonloppuna 11.–12.6. kuka tahansa voi osallistua luontotiedon kartuttamiseen osallistumalla Pönttöbongaukseen. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Osallistujilta kysytään, mitä linnunpönttöjä omalla pihalla tai muulla tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

    BirdLife Suomi odottaa havaintojen kertovan myös pesinnän ajoittumisesta eri puolilla maata. Onko lämmin loppukevät vaikuttanut pönttölintujen pesintäaikatauluun? Näkyvätkö kahden edelliskesän heikot pesimätulokset esimerkiksi kirjosieppojen määrissä?

    BirdLife korostaa, että pönttölintuja on tarkkailtava lintuja häiritsemättä. Pönttöihin ei pidä kurkkia tai pönttöjä avata.

    Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen sivuille.

    Pönttöbongaus järjestetään nyt neljättä kertaa. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yli 5 000 ihmistä, ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 linnunpöntön tiedot.
     

    Tiedotteen laji ruotsiksi: svartvit flugsnappare (kirjosieppo)

     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 2.6.2016
    Osallistu Pönttöbongaukseen – mitä lintuja pöntöissäsi pesii?

    BirdLife Suomi järjestää runsaan viikon kuluttua 11.–12.6. Pönttöbongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

    Osallistuakseen Pönttöbongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pönttöbongaus ole kilpailu. Osallistujaa pyydetään kertomaan, paljonko ja millaisia linnunpönttöjä tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

    Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen sivuille.

    Pönttöbongaus järjestetään tänä kesänä neljättä kertaa. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yli 5 000 ihmistä, ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 linnunpöntön tiedot. Tänä vuonna tietoja odotetaan enemmän, sillä Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa on rekisteröity jo lähes 800 000 linnunpönttöä.

    Pönttöbongauksen suojelijana toimii luontotoimittaja Juha Laaksonen.

    OSALLISTUMISOHJEET

    • Pönttöbongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Havaintopaikka voi olla esimerkiksi piha, tontti tai kesämökki. Pönttöbongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.
    • Havainnot ilmoitetaan BirdLifelle verkkolomakkeella. Lomakkeella pyydetään tiedot muun muassa tarkkailupaikalla olevista linnunpöntöistä ja niissä havaituista pesinnöistä. Lomake ja tarkemmat ilmoitusohjeet löytyvät osoitteesta www.ponttobongaus.fi.
    • Havaitsemasi pönttöpesinnät voit ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi / Pönttöbongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Merkitse korttiin lisäksi osoitteesi ja tarkkailupaikan osoite.
    • Havainnot pyydetään ilmoittamaan viimeistään sunnuntaina 19.6.

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 19.5.2016
    Arktiset linnut rikkoivat Suomen ennätyksiä

    Arktisten lintujen muutto on huipentunut tällä viikolla vaikuttavaan valkoposkihanhen massamuuttoon. Suomen ennätyksiä on rikottu BirdLife Suomen lintuasemalla Porvoon Söderskärillä, jossa arktisten lintujen muuttoa on seurattu yhtäjaksoisesti noin 50 vuotta.

    Valkoposkihanhien muutto alkoi lauantaina ja voimistui päivä päivältä. Tiistaina Söderskärillä laskettiin yli 170 000 muuttavaa hanhea ja keskiviikkona peräti 290 000 hanhea, mikä on hanhien päiväsummana uusi Suomen ennätys. Lähes kaikki lajilleen määritetyt hanhet olivat valkoposkihanhia. Eiliseen mennessä Söderskärillä on muuttanut tänä keväänä lähes 550 000 hanhea.

    Keskiviikkona valkoposkihanhimuuttoa sai ihailla laajalla rintamalla läntiseltä Uudeltamaalta Etelä- ja Pohjois-Karjalaan. Yli 110 000 hanhen muuttoja kirjattiin Inkoossa, Helsingissä ja Lappeenrannassa. Lukuisia parvia lensi myös suoraan Helsingin yli.

    Maanantaina Söderskärillä havainnoitiin voimakasta vesilintumuuttoa. Päivän aikana itään muutti yli 570 000 vesilintua. Lajilleen tunnistettiin yli 280 000 allia ja 230 000 mustalintua. Mustalintujen päiväsumma on tiettävästi suurin Suomessa koskaan laskettu. Kevään aikana Söderskärillä on laskettu jo lähes 1,4 miljoonaa muuttavaa arktista vesilintua.

    Maanantaina todettiin myös kuikkien huippumuutto. Kirkkonummen Mäkiluodosta laskettiin yli 7 000 ja Söderskäriltä 13 739 kuikkaa tai määrittämätöntä kuikkalintua. Myös se on uusi Suomen ennätys. Söderskärillä on laskettu jo noin 24 000 kuikkalintua.

    Toukokuussa Suomenlahtea pitkin muuttaa satojatuhansia hanhia ja sukeltajasorsia sekä kymmeniätuhansia kuikkalintuja ja kahlaajia kohti arktista tundraa. Pääjoukot matkaavat pitkin Suomenlahtea, josta ne siirtyvät mantereen päälle yleensä itäisellä Suomenlahdella. Sisämaassa muuttajia nähdään paljon vähemmän.

    Arktisten lintujen muutto eli arktika on loppukevään odotetuin muuttonäytelmä, jota sadat lintuharrastajat seuraavat ulkosaaristossa. Muun muassa sepelhanhen ja tundrakurmitsan päämuutto on vielä edessä. Virolahdella arktikaa seurataan sunnuntaihin asti Arktika-päivillä.
     

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi), alfågel (alli), sjöorre (mustalintu), storlom (kuikka), prutgås (sepelhanhi), kustpipare (tundrakurmitsa)

     

    VALOKUVA muuttavista valkoposkihanhista vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä

    LISÄTIETOJA

  • Lintutilanne 17.5. BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • Arktika-päivät
  • tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 12.5.2016
    Havaintoja koskikarasta kaivataan tänä kesänä

    BirdLife Suomen vuoden lintu on virtavesien tyrskyissä viihtyvä koskikara. Sen pesimäkanta ja kesäaikainen esiintyminen tunnetaan puutteellisesti, ja siksi BirdLife toivoo suomalaisten havaintoja koskikarasta tänä kesänä. Lajin havaitsee pesimäpaikoillaan varmimmin touko- ja kesäkuussa.

    Koskikara on suunnilleen kottaraisen kokoinen ja muistuttaa sitä myös väritykseltään. Se on pääosin harmaanmusta, mutta on helppo tuntea valkeasta rinnastaan ja lajityypillisestä käyttäytymisestä. Koskikara seisoskelee virtavesien äärellä rantakivillä ja hyppää välillä virtaan uimaan ja sukeltamaan.

    Koskikarat pesivät puhdasvetisten jokien ja purojen varsilla. Pesimäkanta painottuu Lappiin ja Koillismaalle, missä arvioidaan pesivän noin 300 paria. Koskikaran voi kuitenkin tavata pesivänä lähes mistä tahansa Suomessa; myös Etelä- ja Keski-Suomen virtavesillä pesii pieni kanta. Varsinkin Etelä-Suomessa suosittuja pesäpaikkoja ovat sillat, padot, myllyt tai muut ihmisen tekemät rakenteet.

    Koskikara on arvioitu Suomessa uhanalaiseksi. Se luokitellaan vaarantuneeksi pienen pesimäkannan ja kannan ilmeisen vähenemisen vuoksi. Kannankehityksestä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa.

    Koskikaran pesimähavainnot voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen koskikara@birdlife.fi. Viestissä on hyvä kertoa mahdollisimman tarkat paikkatiedot (esimerkiksi karttalinkki), havainnon päivämäärä, lintujen lukumäärä ja mahdolliset pesintään viittaavat tiedot

    BirdLife Suomi nimeää vuosittain vuoden linnun. Viime vuonna kerättiin havaintoja haara- ja räystäspääskystä.
     

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: strömstare (koskikara), ladusvala (haarapääsky), hussvala (räystäspääsky)

     

    VALOKUVA koskikarasta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Petri Vainio) mainittava

    LISÄTIETOJA

  • Vuoden lintu BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 7.5.2016
    Ruusulokki yllätti Tornien taistossa

    BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestettiin tänään 23. kerran. Tapahtumaan osallistuttiin yli 300 lintutornissa ympäri maan, ja torneissa kävi yli 2 300 ihmistä.

    Lintuja havainnoitiin lähes koko maassa aurinkoisessa ja lämpimässä säässä, ja hyönteissyöjälintuja havaittiin jo monipuolisesti. Tapahtuman aikana kello 5–13 havaittiin noin 220 lajia. Päivän erikoisin havainto oli Janakkalan Röyhynsuolla lintutornin edestä yllättäen löytynyt ruusulokki. Tämä arktinen lokkilaji on havaittu Suomessa aikaisemmin vain kahdeksan kertaa, viimeksi vuonna 2012.

    Muita suurharvinaisuuksia olivat muun muassa amerikantavi Jämsässä sekä muuttava isokihu Kokkolan Vattajassa, jossa kirjattiin myös päivän korkein lajimäärä (110). Samaan lajimäärään päästiin Porissa Yyterin Sannannokan lintutornissa. Vähintään sata lajia havaittiin kaikkiaan 17 tornista rannikkoalueella Virolahdelta Lumijoelle. Sisämaassa eniten lajeja (96) havaittiin Outokummun Sysmäjärvellä. Lapissa eniten lajeja (67) havaittiin Pellon Pellojärvellä.

    Tornikisaa käytiin tänään samaan aikaan myös Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa kuudennen kerran järjestettyyn tapahtumaan osallistui 65 tornia, ja eniten lajeja (103) havaittiin Norrköpingin edustalla. Tanskassa tornikisa järjestettiin toisen kerran, ja mukana oli noin 20 tornia.

    Tornien taisto järjestetään vuosittain toukokuun alussa. Tapahtumassa pyritään havaitsemaan pelkästään lintutornissa havainnoiden mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja osallistumismaksuilla kerätään tänä vuonna varoja äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojeluun.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: rosenmås (ruusulokki) amerikansk kricka (amerikantavi), storlabb (isokihu), dubbelbeckasin (heinäkurppa)

     

    VALOKUVA (lintuharrastajia Helsingin Lammassaaren tornissa 7.5.2016) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (kuvaaja Markku Pääsky)

    LISÄTIETOJA

  • Kaikki tulokset
  • Tulokset alueittain
  • Tornien taiston säännöt
  • Tapahtuman etusivu ja aiempien vuosien tuloksia
  • tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 2.5.2016
    Tornien taisto täyttää lauantaina 300 lintutornia

    BirdLife Suomen Tornien taisto järjestetään tänä keväänä lauantaina 7.5. Valtakunnallisessa tapahtumassa lintuharrastajat pyrkivät näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista kahdeksan tunnin aikana (klo 5–13). Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojeluun.

    Tornien taisto järjestetään tänä keväänä 23. kerran, ja tapahtumaan on ilmoittautunut jo noin 300 lintutornia etelärannikolta Lappiin ja Ahvenanmaalta Pohjois-Karjalaan. Lintutornikisa järjestetään samaan aikaan myös Ruotsissa ja Tanskassa.

    Vapaana oleviin torneihin voi vielä ilmoittautua mukaan BirdLife Suomen verkkosivuilla. Sivuilla on myös listattu mukana olevat tornit valtakunnallisesti ja alueellisesti. Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Noin 90 tornilla järjestetään lisäksi opastettu linturetki klo 10.

    Tornien taiston tulokset julkaistaan osoitteessa www.birdlife.fi/tornientaisto lauantaina 7.5. klo 18 mennessä.
     

    VALOKUVA (lintuharrastajia tornissa) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (kuva: Jan Södersved)

    LISÄTIETOJA: www.birdlife.fi/tornientaisto

  • kaikki osallistuvat tornit ja joukkueet
  • tornit, joilla järjestetään yleisöretki klo 10:00
  • kilpailun säännöt
  • aiempien vuosien tuloksia
  • tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 31.3.2016
    Suomalaisjoukkue voitti kansainvälisen lintukisan

    Suomalaisista lintuharrastajista koostuva joukkue voitti tiistaina Israelissa järjestetyn kansainvälisen Champions of the Flyway -lintukisan. Joukkueessa kilpailivat Jarkko Santaharju, William Velmala, Roni Väisänen ja Kaisa Välimäki.

    Champions of the Flyway järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Siihen kuuluvassa kisassa eri puolilta maailmaa tulevat joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnin aikana. Nyt mukana oli 15 kansainvälistä ja 24 kansallista joukkuetta.

    Väisäsen luotsaama joukkue havaitsi päivän aikana 174 lintulajia. Paras israelilaisjoukkue havaitsi 170 lajia, ja kansainvälisen sarjan toiseksi tullut joukkue 169 lajia. Viime vuonna suomalaisjoukkue sijoittui samalla kokoonpanolla toiseksi. Suomalaiset olivatkin yksi ennakkosuosikeista.

    ”Kilpailun voitto oli mahtavaa, mutta olemme eniten ylpeitä siitä työstä, jota olemme tehneet, jotta saisimme lintujen laittoman tappamisen mittakaavan näkyväksi myös Suomessa.”, kertoo Välimäki.

    Champions of the Flyway -tapahtuma onkin ennen kaikkea suojelutapahtuma. Ennen varsinaista lintukisaa suomalaisjoukkue keräsi 4 400 euroa ja joukkueet yhteensä noin 60 000 euroa linnustonsuojeluun. Tänä vuonna varoja kerättiin Kreikan BirdLifelle lintujen salametsästyksen vastaiseen työhön.

    Pikkulintujen laiton metsästys on edelleen yleistä Välimeren maissa. Vuosittain Välimeren alueella tapetaan noin 25 miljoonaa lintua. Kreikassa suurimpana ongelmana on muuttavien turturikyyhkyjen ampuminen ja varpuslintujen pyydystäminen häkkilinnuiksi. Kreikassa jopa 650 000 lintua vuodessa joutuu pyydyksiin ja häkkilinnuksi.

    BirdLife on jo vuosia työskennellyt aktiivisesti Välimeren alueen laittoman pyynnin kitkemiseksi.
     

    LISÄTIETOJA

  • Pikkulintujen tappaminen Välimeren alueella BirdLife Suomen sivuilla
  • Pikkulintujen tappaminen Välimeren alueella BirdLife Internationalin sivuilla
  • Champions of the Flyway
  • Kaisa Välimäki, kaisa.valimaki@helsinki.fi

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.3.2016
    Suomen on pysäytettävä lintujen väheneminen

    Turkuun BirdLife Suomen kevätkokoukseen tänään kokoontuneet lintuyhdistysten edustajat ovat erittäin huolissaan Suomen linnuston tilasta. Jo joka kolmas lintulaji on Suomessa uhanalainen. Yhdistysten mukaan tämä on seurausta siitä, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on unohdettu poliittisessa päätöksenteossa.

    Tämän vuoden alussa julkaistun uhanalaisarvioinnin mukaan Suomessa on 87 uhanalaista lintulajia eli 35 prosenttia Suomen pesimälinnuista on uhanalaisia. Suomessa linnuilla menee selvästi huonommin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa uhanalaisia lajeja on 54 (21 % lajistosta) ja Norjassa 46 (20 %). Euroopan tasolla uhanalaisia lintulajeja arvioitiin viime vuonna olevan 13 prosenttia.

    Linnut tunnetaan Suomessa paremmin kuin mikään muu eliöryhmä, ja ne ovat erinomaisia luonnon tilan ilmentäjiä eli indikaattoreita. Lintujen uhanalaisuus kertoo siksi myös niiden elinympäristöjen ja muiden niissä elävien lajien huonosta tilasta.

    Uhanalaisten lintulajien määrän kasvu osoittaa, että yhteiskunnan pitää lisätä panostusta luonnonsuojeluun ja luonnon parempaan huomioimiseen. Lintujen viestiä ei ole kuitenkaan kuultu, vaan suunta on pitkään ollut päinvastainen. Esimerkiksi METSO-ohjelman metsiensuojelurahoja on leikattu ja metsien talouskäyttöä ollaan tehostamassa, soidensuojeluohjelma jää pääosin toteuttamatta, eikä pitkään peräänkuulutettua rahoitusta lintuvesien hoitoon ole tullut.

    ”Päättäjien on aika herätä ymmärtämään luonnon köyhtyminen ja Suomen velvoitteet monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Vertailu Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin osoittaa, että Suomi on huolehtinut linnustostaan häpeällisen huonosti”, tiivistää BirdLife Suomen edustajiston puheenjohtaja Petri Seppälä.
     

    LISÄTIETOJA

  • Uhanalaiset linnut BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.3.2016
    Vuoden lintuyhdistys on Porista

    BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry:n. Valinta julkistettiin sunnuntaina Turussa BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa.

    Vuoden 2016 lintuyhdistys palkitaan erityisesti suojeluansioistaan. Porin Lintutieteellinen Yhdistys on joutunut toisinaan hyvinkin voimakkaan elinkeinoelämän kritiikin kohteeksi, mutta ei ole paineesta huolimatta suostunut tinkimään periaatteistaan.

    Viime vuonna yhdistys julkaisi omiin selvityksiin perustuvan laajan ja laadukkaan raportin Satakunnan maakunnallisesti tärkeistä lintualueista sekä jatkoi kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden linnustolaskentoja ja puolusti selkälokille tärkeää aluetta tuulivoimalta.

    Lisäksi yhdistys pitää yllä lintuasemaa Säpissä, julkaisee laadukasta Satakunnan linnut -nimistä lehteä, järjestää säännöllisesti lintuiltoja sekä varsinkin lapsille suunnattua lintukerhoa.

    Porin Lintutieteellinen Yhdistys on BirdLife Suomen vanhin jäsenyhdistys. Se on perustettu vuonna 1959, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 460 jäsentä. Sen toimialueeseen kuuluu koko Satakunnan maakunta sekä Pirkanmaahan kuuluva Sastamala.

    BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien.
     

    LISÄTIETOJA

  • Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry:n kotisivut
  • puheenjohtaja Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com
    Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry

    järjestökoordinaattori Inka Plit, p. 050 575 5081
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.3.2016
    BirdLife myönsi Esko Gustafssonille kultaisen ansiomerkin

    BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin turkulaiselle Esko Gustafssonille yli 40 vuotta kestäneestä linnustonseurannan ja lintuharrastuksen edistämisestä Varsinais-Suomessa. Ansiomerkki luovutettiin lauantaina Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa Turussa.

    Gustafsson on edistänyt linnustolaskentoja aktiivisesti. Hän on vastannut useista vuoden lintu -hankkeista sekä toiminut Varsinais-Suomen koordinaattorina Suomen kaikissa kolmessa lintuatlastutkimuksessa 1970-, 1980- ja 2000-luvulla. Lisäksi hän on järjestänyt lintulaskentakursseja.

    Gustafsson on toinen Varsinais-Suomen linnut -kirjan vastaavista kirjoittajista. Lisäksi hän on kirjoittanut kymmeniä artikkeleita yhdistyksen julkaisemassa Ukuli-lehdessä. Hän on myös osallistunut isolla panostuksella Jurmon lintuaseman rakennustalkoisiin.

    BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi.
     

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Tom Lindroos) mainittava

    LISÄTIETOJA

  • Ansiomerkkien säännöt
  • Aikaisemmat ansiomerkkien saajat
  • Esko Gustafsson, p. 050 339 9159

    Kim Kuntze, hallituksen jäsen, p. 050 343 2181
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 23.2.2016
    Uusia kansainvälisesti tärkeitä lintualueita tunnistettu Suomessa

    Suomeen on nimetty kolme uutta kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Alueet ovat merkittäviä merilintujen kerääntymisalueita eli muuton ja talvehtimisen aikaisia ruokailualueita sekä kesäisiä sulkasatoalueita. BirdLife Suomen toteuttaman selvityksen perusteella laajennettiin lisäksi seitsemää aiemmin pesimälinnustoltaan arvokkaaksi tunnistettua aluetta, jotta ne kattavat myös kerääntymisalueet. Kohteet on hyväksytty BirdLife Internationalin ylläpitämään maailmanlaajuiseen IBA-alueverkostoon.

    Uudet alueet ovat allille tärkeät Helsingin–Espoon matalikot pääkaupunkiseudun edustalla, haahkalle tärkeä Örö–Bengtskär Saaristomerellä ja pilkkasiivelle tärkeä Uudenkaupungin matalikot Selkämerellä. Aluelaajennukset ovat allin ja haahkan kerääntymisalueita. Alueet on valittu tieteellisin kriteerein, ja ne perustuvat selvityksessä todettuihin suuriin lintumääriin. Alue voidaan nimetä allille, haahkalle tai pilkkasiivelle kansainvälisesti tärkeäksi, jos sillä esiintyy säännöllisesti vähintään prosentti näiden lajien Itämeren tai Itä- ja Pohjanmeren talvikannasta.

    Viime vuosikymmeninä vesilintujen talvehtimisalueet ovat siirtyneet pohjoisemmaksi ja siksi talvehtivien lintujen määrät ovat Suomessa lisääntyneet. Tämä lisää Suomen vastuuta vesilintujen suojelussa. Esimerkiksi allin runsas talviaikainen esiintyminen Suomenlahdella on verrattain uusi ilmiö. On todennäköistä, että ilmaston edelleen lämmetessä meillä talvehtii entistä enemmän vesilintuja ja siten voi syntyä myös uusia kansainvälisesti tärkeitä alueita.

    Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) on BirdLife Internationalin hanke, jonka tuloksia on käytetty ohjenuorana linnustonsuojelualueiden perustamisessa maailmanlaajuisesti. Viime vuosina hankkeen painopiste on ollut merellisten IBA-alueiden tunnistamisessa. Suomessa on nyt 32 merellisen IBA-alueen määritelmän täyttävää aluetta, joista valtaosa on saaristolinnustolle tärkeitä pesimäalueita. Kaikkiaan IBA-alueita on Suomessa tasan 100.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: alfågel (alli), ejder (haahka), svärta (pilkkasiipi)

     

    VALOKUVA alliparvesta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Micha Fager) mainittava

    LISÄTIETOJA

  • Uudet IBA-alueet BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 1.2.2016
    Pihabongauksessa ennätysvähän lintuja

    BirdLife Suomi järjesti viime viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 11. kerran. Lintuja havaittiin selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Niukkuutta selittävät edelliskesän heikko pesimätulos, pihlajanmarjojen vähyys sekä viikonlopun leuto sää.

    Alustavien tulosten mukaan Pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka.

    Pihabongauksen positiivinen yllättäjä oli valkoselkätikka. Niitä havaittiin alustavissa tuloksissa noin 60 paikalla, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valkoselkätikan runsaus on seurausta viime syksyä poikkeuksellisen kovasta vaelluksesta. Venäläistä alkuperää olleista tikoista osa näyttää ilahduttavasti jääneen Suomeen täydentämään omaa kantaamme.

    Varpusia nähtiin vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Varpunen luokitellaankin tuoreessa uhanalaistarkastelussa vaarantuneeksi. Myös muut vaarantuneeksi luokitellut pihalinnut – viherpeippo, hömötiainen, töyhtötiainen ja punatulkku – vähenivät lähelle uusia pohjalukemia.

    Tavallista vähemmän nähtiin myös tilhiä, räkättirastaita ja muita marjalintuja, joita viime talvena oli ennätyksellisen paljon. Hyvin vähän havaittiin myös käpylintuja.

    Alustavat tulokset perustuvat noin 8 000 pihan havaintoihin. Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 91 lintulajista ja noin 300 000 lintuyksilöstä. Viikonlopun harvinaisin lintu oli Helsingissä koko talven viipynyt valkopäätiainen.

    Havaintoja voi ilmoittaa vielä perjantaihin 5.2. saakka osoitteessa www.pihabongaus.fi. Tuloksia päivitetään jatkuvasti BirdLifen verkkosivuille, ja lopulliset yhteenvedot julkaistaan helmikuun lopulla.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään tietoa maamme talvilinnuston muutoksista.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), gulsparv (keltasirkku), blåmes (sinitiainen), skata (harakka), vitryggig hackspett (valkoselkätikka), gråsparv (varpunen), grönfink (viherpeippo), talltita (hömötiainen), tofsmes (töyhtötiainen), domherre (punatulkku), sidensvans (tilhi), björktrast (räkättirastas), korsnäbb (käpylintu), azurmes (valkopäätiainen)

     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

    suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 28.1.2016
    Pihabongaus kartuttaa tietoa talvilinnuista

    Ensi viikonloppuna 30.–31.1. tarkkaillaan talvilintuja, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää jokatalvisen valtakunnallisen Pihabongaus-tapahtuman.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina tai sunnuntaina. Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle.

    Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tapahtuman päätarkoituksena on kannustaa ihmisiä tarkkailemaan kotipihan lintuja. Samalla kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta sekä välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta.

    ”Jo 11. kertaa järjestettävän Pihabongauksen tuloksissa näkyy selvästi esimerkiksi varpusen ja hömötiaisen väheneminen. Nyt molemmat lajit luokitellaan uhanalaiseksi”, kertoo BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

    Tänä talvena seurataan myös, miten viime vuoden kylmä kesä ja vasta äsken päättynyt kova pakkasjakso ovat vaikuttaneet talvilintuihimme.

    Viime talvena Pihabongaukseen osallistui 23 000 ihmistä lähes 15 000 pihalla, ja havaintoja ilmoitettiin yhteensä noin 800 000 lintuyksilöstä. Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
     

    OSALLISTUMISOHJEET

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

  • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 30. tai sunnuntaina 31. tammikuuta.
  • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
  • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
  • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 5.2. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.
  • Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimmat talvilintumme esittelevän videon sekä kuvia ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi.

    Osallistuneiden kesken arvotaan kiikareita, cd-levyjä ja muita palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 1.2. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy ja Suomen Lintuvaruste Oy.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: gråsparv (varpunen), talltita (hömötiainen)
     

    LISÄTIETOJA

  • Pihabongaus-verkkosivut
  • Pihabongaus-verkkosivut ruotsiksi
  • Valokuvia, artikkeleita ja tuloksia (vapaasti käytettäväksi uutisoinnin yhteydessä)
  • Jan Södersved, tiedottaja
    p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 15.1.2016
    Jo kolmannes Suomen linnuista uhanalaisia
    BirdLife vaatii toimenpiteitä

    Suomen lintujen uusi uhanalaisuusarviointi on julkaistu tänään. Arvion mukaan yli kolmannes lintulajeistamme on uhanalaisia. Edelliseen arvioon verrattuna uhanalaisten lintujen määrä on kasvanut peräti 28 lajilla, vaikka aikaa on kulunut vain viisi vuotta.

    Erityisen huolestuttava on vesien ja kosteikoiden linnuston tilanne. Puolet Suomen sorsalinnuista ja lähes puolet kahlaajista on nyt arvioitu uhanalaisiksi. Moni näistä lajeista kärsii erityisesti vesien rehevöitymisestä ja umpeenkasvusta. Voimakkaasti tällä vuosituhannella vähentyneitä lajeja ovat esimerkiksi tukka- ja punasotka, jouhisorsa ja heinätavi.

    BirdLife Suomi katsoo tulosten osoittavan, että luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ei ole panostettu riittävästi. BirdLife edellyttääkin yhteiskunnalta nykyistä voimakkaampia toimia uhanalaistumisen pysäyttämiseksi.

    ”Vesilintujen väheneminen osoittaa, että Suomi on laiminlyönyt elinympäristöjen hoidon – niin luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Tilanteen heikkeneminen on ollut jo kauan nähtävissä, mutta siihen ei ole puututtu", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

    ”Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. Sitoumuksesta huolimatta linnut luonnon tilan mittareina osoittavat tilanteen vain pahenevan. Tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Se on häpeällistä”, kommentoi tilannetta BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

    Suomen linnuista 87 lajia (36 %) luokitellaan nyt uhanalaiseksi ja 23 lajia (9 %) lähes uhanalaiseksi eli silmälläpidettäväksi.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: vigg (tukkasotka), brunand (punasotka), stjärtand (jouhisorsa), årta (heinätavi)

    VALOKUVA erittäin uhanalaiseksi luokitellusta punasotkasta, kuvaajan nimi (Petri Vainio) mainittava
     

    LISÄTIETOJA:

  • BirdLife Suomen uhanalaissivut
  • Ympäristöhallinnon tiedote
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi
    p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 14.1.2016
    Pihabongauksessa kerätään taas tietoja talvilinnuista

    BirdLife Suomi järjestää 30.–31.1. perinteisen Pihabongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla ja havainnot ilmoitetaan BirdLifelle.

    Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Se on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuoden Pihabongauksessa 23 000 ihmistä tarkkaili lintuja lähes 15 000 pihalla ympäri maan. Kaikkiaan havaittiin yli 100 lintulajia ja noin 800 000 lintuyksilöä.

    Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tavoitteena on ennen kaikkea innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. Viime vuonna etenkin pihlajanmarjoja syövät linnut olivat tavattoman runsaita. Tänä vuonna marjalinnut ovat kateissa ja ruokintapaikoilla jännitetään, miten viime kesän huonosti menneet pesinnät ja vuodenvaihteessa alkanut kova pakkasjakso näkyvät lintujen määrissä.

    Tapahtumaviikonloppuna tehdyt havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 1.2. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

     

    OSALLISTUMISOHJEET LYHYESTI

    Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

  • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 30. tai sunnuntaina 31. tammikuuta.
  • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
  • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
  • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 5.2. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.
  • LISÄMATERIAALIA

  • Valokuvia, artikkeleita ja tuloksia
  • Tulokset 2015
  •  

    I KORTHET PÅ SVENSKA

    BirdLife Finland ordnar åt alla naturintresserade Gårdsplanskryss-evenemanget 30.–31.1. Allt går ut på att under en timme iaktta fåglar på egen gård eller vid någon annan plats. Timmen kan man själv välja endera på lördag eller söndag. Iakttagelserna rapporteras till BirdLife på web-adressen www.pihabongaus.fi eller med postkort.

    Grunden till evenemanget ligger i att få människor att engagera sig åt vinterns gårdsfåglar. Med ens samlas uppgifter som hjälper till att konkret få reda på vilka fåglar påträffas och i vilka mängder, som i sin tur ger grunder för forskning av fågelbeståndens utveckling och bidrar till fågelskydd.

    Gårdsplanskrysset (Pihabongaus) har ordnats i slutet av januari årligen sedan 2006. I fjol deltog 23 000 finländare med att observera fåglar på närmare 15 000 gårdsplan. Tillsammans observerades över 100 fågelarter och ca 800 000 fågelindivider.

    Republikens presidents maka Jenni Haukio fungerar som evenemangets skyddare.

    Anmälning av räkningsresultaten och tilläggsuppgifter finns på www.pihabongaus.fi.

  • Foton, färdiga artiklar och tidigare resultat
  •  

    LISÄTIETOJA/TILLÄGGSINFORMATION

  • www.pihabongaus.fi

    Jan Södersved, tiedottaja/informatör
    p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     

  •    
  • 25.11.2016 - BirdLife: Lintuinfluenssauutisoinnissa vältettävä ylilyöntejä
  • 22.11.2016 - Euroopan bioenergiapolitiikka tehotonta ja luonnolle haitallista
  • 20.11.2016 - Hanhien levähdysalueet Suomessa turvattava
  • 20.11.2016 - Rovaniemeläinen Petri Kemppainen on vuoden retkikummi
  • 20.11.2016 - Turkulainen Sebastian Andrejeff on vuoden nuori lintuharrastaja
  • 2.11.2016 - Suomelle uusi lintulaji myös Helsingissä
  • 1.11.2016 - Suomelle uusi lintulaji nähtiin Nakkilassa
  • 3.10.2016 - Yli 20 000 ihmistä osallistui Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan
  • 28.9.2016 - EuroBirdwatch saa tuhannet ihmiset liikkeelle viikonloppuna
  • 31.8.2016 - BirdLife: hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi epäonnistunut
  • 22.8.2016 - Lintuharrastus kiinnosti yli tuhatta messuvierasta
  • 17.8.2016 - BirdLife ja Metsästäjäliitto: Sorsastuksessa muistettava kestävät riistakannat ja hyvät metsästystavat
  • 15.8.2016 - Suomen ensimmäiset lintumessut
  • 21.6.2016 - Lintujen pesimärauhaa kunnioitettava juhannuksena
  • 13.6.2016 - Yli puolet linnunpöntöistä asuttuja
  • 8.6.2016 - Viikonloppuna bongataan pönttölintuja
  • 2.6.2016 - Osallistu Pönttöbongaukseen – mitä lintuja pöntöissäsi pesii?
  • 19.5.2016 - Arktiset linnut rikkoivat Suomen ennätyksiä
  • 12.5.2016 - Havaintoja koskikarasta kaivataan tänä kesänä
  • 7.5.2016 - Ruusulokki yllätti Tornien taistossa
  • 2.5.2016 - Tornien taisto täyttää lauantaina 300 lintutornia
  • 31.3.2016 - Suomalaisjoukkue voitti kansainvälisen lintukisan
  • 20.3.2016 - Suomen on pysäytettävä lintujen väheneminen
  • 20.3.2016 - Vuoden lintuyhdistys on Porista
  • 20.3.2016 - BirdLife myönsi Esko Gustafssonille kultaisen ansiomerkin
  • 23.2.2016 - Uusia kansainvälisesti tärkeitä lintualueita tunnistettu Suomessa
  • 1.2.2016 - Pihabongauksessa ennätysvähän lintuja
  • 28.1.2016 - Pihabongaus kartuttaa tietoa talvilinnuista
  • 15.1.2016 - Jo kolmannes Suomen linnuista uhanalaisia – BirdLife vaatii toimenpiteitä
  • 14.1.2016 - Pihabongauksessa kerätään taas tietoja talvilinnuista

    Aiempien vuosien lehdistötiedotteet löytyvät www-arkistosta.