Kiuruista, pulmusista ja uuttukyyhkyistä on nyt havaintoja jo useilta paikkakunnilta. Muita uusia saapujia ovat mm. sepelkyyhky, uivelo, ruokki, riskilä, tuulihaukka ja räkättirastas. Useimmat ensimuuttajat pysähtyvät rannikkoseuduille, mutta jotkut jatkavat matkaansa suoraan sisämaahan. Esimerkiksi Joensuussa kiuru nähtiin ennätysaikaisin jo keskiviikkona, lokit ovat yleistyneet ainakin Tampereella, ja Lahdessa muutti 2 mustavarista pohjoiseen torstaina.
Vaikka leuto helmikuinen viikko onkin saanut linnut liikkeelle, ei vielä ole kyse lintujen päämuutosta. Useimpien em. lajien päämuutto tapahtuu vasta maaliskuussa ja huhtikuun alussa ja pohjoisimpaan Suomeen linnut saapuvat vielä paria viikkoa myöhemmin. Lintuharrastajille ensimmäiset muuttolinnut ovat kuitenkin aina kevään alku.
Kylmenevät säät ja voimakkaat pohjoistuulet perjantaina vähentänevät lintujen muuttohaluja ja saattaapa jokunen lintu palata takaisin Suomenlahden eteläpuolellekin. Uudet lämpimät ilmavirtaukset houkuttelevat kuitenkin nopeasti taas uusia lintuja maahamme.
Rönnskärin lintuasemalla sunnuntaina nähty niittykirvinen teki Suomen ennätyksen kahdella päivällä. Muita erittäin aikaisin havaittuja lintuja olivat mm. peippo, kulorastas, kuikka, kaakkuri ja ristisorsa.
Lämpimät säät houkuttivat monia saapujia myös aloittamaan laulunsa. Kiurujen ja kottaraisten laulua kuultiin Etelä-Suomessa jo monin paikoin ja laulukuorossa olivat mukana meillä talvehtineet tiaiset, keltasirkut ja viherpeipot.
Sunnuntaina saatiin seurata myös poikkeuksellisen komeaa kotkamuuttoa Nokialla. Iltapäivän aikana kaupungin ohitti peräti 15 merikotkaa ja kaksi maakotkaa. Koko Suomessa nähtiin sunnuntain aikana varmasti useita kymmeniä kotkia. Ne ovat matkalla Suomen läpi Venäjälle.
Alkukevään muuttolinnut etenevät usein säiden mukaan. Mikäli avoimia peltoja ja lämmintä riittää, jatkavat ne matkaansa kohti pohjoista. Mitä aikaisemmin kukin yksilö on pesimäalueella sitä paremman reviirin se saa valloitettua. Toisaalta näin aikaisin saapuvat linnut ottavat myös riskin: rankan takatalven yllättäessä suuri osa linnuista menehtyy kylmyyteen.
Maaliskuun alun lämmin sää houkutteli Suomeen runsaasti muuttolintuja, joista osa on lentänyt takaisin hieman etelämmäksi kylmän maaliskuun aikana. Kuitenkin kiuruja, peippoja ja monia muita siemensyöjiä on yhä maassamme, eivätkä ne pysty enää hakeutumaan suotuisammille alueille. Lunta on koko Suomessa nyt niin paljon, että linnut eivät löydä luontaista ravintoaan. Tällaisissa olosuhteissa linnut usein hakeutuvat ihmisasutuksen ja lintulautojen ääreen. Ihmiset voivatkin olla suurena apuna linnuille ruokkimalla niitä pääsiäisen aikana. Linnuille voi tarjota esimerkiksi monenlaisia siemeniä, viljaa, hedelmiä tai marjoja; myös leipä kelpaa, kunhan se ei ole suolaista.
Lintujen saapuminen pohjoiseen ikään kuin liian aikaisin on täysin luonnollinen ilmiö. Mitä aikaisemmin kukin yksilö palaa pesimäseudulle, sitä paremman reviirin se saa valloitettua. Toisaalta nämä aikaisin muuttavat yksilöt ottavat sen riskin, että säät kylmenevät ja ravinnonhankinta vaikeutuu.
Pääsiäisviikonlopun uusia tulokkaita etelärannikolla olivat mm. silkkiuikku, kuovi, rautiainen ja ruskosuohaukka; tiistaina kirjattiin saapuneeksi ensimmäinen metsäviklo Kymenlaaksossa ja suokukko Porissa. Kiurujen pääjoukot ovat liikkeellä juuri näinä päivinä ja pieniä määriä peippoja on nähty ympäri Etelä-Suomen.
Huolimatta varsin talvisista olosuhteista ovat ensimmäiset muuttolinnut ehtineet jo Pohjois-Suomeenkin. Havumetsien asukit taviokuurnat ovat palanneet, pulmuset ovat ehtineet Sodankylään asti ja naakkoja ja harmaalokkeja on havaittu eri puolilla Lappia. Kainuun korkeudella ovat kuukkelit aloittaneet jo pesänrakentamisen.
Kulunut viikko on oiva esimerkki siitä, kuinka sää määrää lintujen muuton etenemistahdin. Torstain lumisade ja pohjoistuuli pysäyttivät muuton täysin, mutta lämmin lounainen ilmavirtaus sai linnut taas liikkeelle. Lämpimän sään jatkuessa saavat eteläsuomalaiset pian nauttia peippojen laulusta ja Keski- ja Pohjois-Suomessa kiurut yleistyvät.
Varma kevään merkki ovat myös kaupunkilintujen pesimispuuhat. Ainakin varikset ja harakat kantelevat jo oksia nokassaan ja varpuset ilmoittelevat äänekkäästi valitsemistaan reviireistä.
Pieksämäellä talveaan viettänyt superharvinaisuus, mustakurkkurautiainen, on edelleen saman lintulaudan äärellä, mutta kun lämpimät etelätuulet jatkuvat, on todennäköistä, että sekin lähtee etsimään lajitovereitaan muualta.
Nyt vasta pieni peippojen etujoukko on saapunut maahamme ja rastaistakin on vain hajahavaintoja etelärannikolta. Useimmat pikkulinnut muuttavat yöllä, koska ne ovat silloin turvassa petolinnuilta. Jos yöt ovat kylmiä ja tuuli pohjoisessa, eivät linnut mielellään lähde ylittämään merta. Suomenlahden eteläpuolella odotteleekin suuret määrät lintuja sään muuttumista.
Vesilintujen muutto on myös edistynyt normaalia hitaammin. Monet vesilintujen käyttämät merenlahdet ja sisämaan tulvapellot ovat yhä jäässä. Ensimmäiset harmaasorsat ja heinätavit on kuitenkin jo nähty ja tukka- ja punasotkat ovat yleistyneet Etelä-Suomessa. Hanhia on hiljalleen kerääntynyt Länsi-Suomen peltoalueille ja metsähanhien parvista on tänä keväänä löydetty useita harvinaisia lyhytnokkahanhia.
Kurkien muutto käynnistyi keskiviikkona, jolloin Hangossa muutti yli 500 lintua. Sen jälkeen uusia kurkia ei juurikaan ole Suomeen saapunut, vaan nekin odottelevat tuulien muuttumista suotuisammiksi. Kurkien päämuutto tapahtuu yleensä huhtikuun kolmannella viikolla.
Kun sää seuraavan kerran muuttuu, odotetaan koko Suomessa valtavaa muuttoryntäystä. Rastaiden lisäksi mm. västäräkkien, pajusirkkujen ja punarintojen pääjoukot saapunevat seuraavan etelätuulisen jakson aikana. Myös haukkoja, vesilintuja ja kahlaajia on silloin liikkeellä runsaasti.
Myös näyttävä petolintujen muutto pääsi hyvään vauhtiin. Kevätmuutolla Suomessa runsaslukuisin petolintu, piekana, muutti runsain joukoin torstain ja sunnuntain välisenä aikana. Merien ylittämistä välttävät piekanat suuntaavat Suomen yli luoteeseen ja osa meillä nähtävistä linnuista pesiikin Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa. Myös varpushaukkoja oli mukavasti liikkeellä. Kylmästä ja tuulisesta säästä huolimatta auringonpaisteessa muodostuu nousevia ilmavirtauksia, joita hyväksi käyttämällä petolinnut ja myös kurjet suoriutuvat muuttomatkastaan jopa vastatuuleen.
Yli kuukauden hiljaisena jatkunut pikkulintujen kevätmuutto sai niin ikään vauhtia viikonloppuna. Kymmeniä tuhansia peippoja saapui Suomeen, mukanaan ensimmäiset järripeipot. Pieniä parvia västäräkkejä nähtiin ja niiden pääjoukot saapunevat aivan näinä päivinä. Vastatuuli laittaa muuttavat pikkulinnut kovalle koetukselle. Matka etenee monta kertaa hitaammin kuin myötätuulessa ja Suomenlahden ylittämiseen menee huomattavasti kauemmin.
Viikonlopun aikana havaittiin myös keväälle uusia muuttolintuja. Saapuneiksi kirjattiin mm. pikkutylli, kalasääski, luhtakana, pohjansirkku, ja mustahaikara. Pääskyistä ei vielä ole havaintoja. Ensimmäiset haarapääskyt saapuvat yleensä huhtikuun puolivälissä. Muitakin hyönteissyöjiä on saapunut poikkeuksellisen niukasti, esimerkiksi punarintojen laulua kuuluu vain siellä täällä Etelä-Suomessa.
Oulun-Kuusamon korkeudelle on ehtinyt mm. peippoja, kurkia ja ensimmäiset kuovit. Lapissa ovat pulmuset ja harmaalokit yleistyneet, vaikka maastossa onkin yhä täysi talvi.
Sään muuttumisesta kertovat myös päivän havainnot kattohaikarasta Janakkalassa ja ja mustahaikarasta Espoossa. Kurjen tavoin haikarat käyttävät auringonpaisteessa syntyviä nousevia ilmavirtauksia hyväkseen
Vilkkaan lintupäivän muita mielenkiintoisia havaintoja olivat useat havainnot uhanalaisesta muuttohaukasta ja harvinaisista lumihanhesta ja sinisiipitavista.
Niille, joiden kesä alkaa pääskyjen saapumisesta, aika on koittanut. Kevään ensimmäinen haarapääsky nähtiin Raahessa tiistaina. Toinen odotettu lisä kevään linnustoon ovat rastaat, joita ilmestyi yön aikana Etelä-Suomeen. Västäräkit ovat myös selvästi runsastuneet.
Kylmä kevät on myöhästyttänyt lintujen muuttoa 1-2 viikolla. Tiistain ja keskiviikon aikana vallitsi Suomessa lounainen ilmavirtaus ja se sai kurkien pääjoukot liikkeelle. Kurjet pysähtyivät kuitenkin pian sisämaahan päästyään ja niitä voikin viikonloppuna nähdä jatkamassa muuttoaan. Monien pikkulintujen ja kahlaajien muutto on myös pääsemässä käyntiin. Lauantaille ennustetaan puolipilvistä säätä ja lännen ja luoteen välistä tuulta. Lumikuurojen mahdollisuus on suurin Keski-Suomessa. Viileäkään sää tuskin enää pidättelee muuttolintuja, kuten viime päivien lintuhavainnot osoittavat. Odotettavissa on siis mielenkiintoinen lintuviikonloppu.
Lintujen muuttoa seurataan eri puolilla Suomea lintutorneissa, kallioilla, niemenkärjissä; missä vaan mistä on hyvä näkyvyys moneen suuntaan. Monissa paikoissa on myös yleisötilaisuuksia ja opastusta linnuista kiinnostuneille. Näitä paikkoja on lueteltu tämän tiedotteen lopussa.
Erityisen tarkasti kirjataan havainnot varpushaukoista, jonka muuttotapoja selvitetään BirdLifen kolmivuotisessa tutkimuksessa. Tutkimuksella selvitetään, miten mm. maastonmuodot ja sääolot vaikuttavat varpushaukkojen muuttosuuntiin.
Muuttolintutilanteesta tehdään ainakin kaksi tiedotetta lauantain kuluessa, yhteenveto koko päivästä tulee viimeistään kello 16. BirdLife suomen toimistosta voi myös kysellä väliaikatietoja muuton kulusta lauantaina.
Valtakunnallisen lintujen yhteishavainnointipäivän muutonseurauspaikkoja
| Helsingin seutu: | Lauttasaaren eteläkärki, Porkkalanniemi, Lähteelän lintutorni, ym. |
| Länsi-Uusimaa: | Lohja, Virkkalan Kukkumäki |
| Itä-Uusimaa: | Porvoo, Ruskiksen lintutorni |
| Kymenlaakso: | Virolahti, Vilkkiläntura, Lintulahden lintutorni |
| Etelä-Karjala: | Taipalsaari, Sarviniemi; Ylämaa, Sammalinen; Lappeenranta, Kotola; Joutseno, Konnunsuo; Rautjärvi, Simpele |
| Etelä-Häme: | Ahveniston lintutorni, Kalpalinna ja Toivanjoen torni |
| Pirkanmaa: | Linturetki Pirkanmaan lintupaikoille ja muutonseurantaa Puurijärven uudella lintutornilla |
| Satakunta: | Talkoot ja muutonseurantaa Säpin lintuasemasaarella |
| Keski-Suomi: | Äänekoski, Tärttävuori; Saarijärvi, Kusiaismäki; Leppävesi, Murokasniemi |
| Suomenselkä: | Linturetkiä Keuruulla, Lehtimäellä, Alavudella, Kuortaneella, Nurmossa ja Kauhavalla |
| Keski-Pohjanmaa: | Lohtaja, Ohtakari; Kalajoki, Letto; Pietarsaari; Kokkola |
| Pohjois-Pohjanmaa: | Siikajoki, Tauvo; Kempele,Honkanen; Hailuoto, Kirkkosalmi; Pattijoki, Yrjänä; Pyhäjoki, Parhalahti; Muhos, Soso |
| Lappi: | Muuton havainnointia Rovaniemellä ja Pellossa |
Tänään on kuitenkin jo havaittu muutama uusi muuttolintu: pajulintu, kirjosieppo ja pikkulokki. Petolintujen muuton odotetaan käynnistyvän kun ilma lämpenee päivällä. Tästä enteilevät myös havainnot kahdesta kattohaikaraparvesta etelärannikolla. Kattohaikarat saapuvat aurinkoisina päivinä meille Virosta, mutta palaavat yleensä pian sinne takaisin. Vaikka kattohaikaroita nähdään keväisin kymmeniä, ei niiden pesintää Suomessa ole vielä todettu.
Päivän kauneimmat linnut ovat epäilemättä Pukkilassa havaitut kolme kupariviuhkasorsaa. Tämä amerikkalainen vesilintu on levinnyt Englantiin istutusten myötä, mutta Suomessa nähtävät linnut ovat todennäköisesti vesilintutarhoilta karanneita.
Yhteenveto koko päivän havainnoista tulee noin kello 16. BirdLife suomen toimistosta voi myös kysellä väliaikatietoja muuton kulusta.
BirdLife Suomessa arvioidaan, että Euroopan ankara talvi on verottanut monien meidän pesimälintujemme kantoja. Lisäksi pitkään jatkuneet erittäin kylmät säät Keski- ja Itä-Euroopassa ovat pysäyttäneet lintujen muuton niin, että linnut ovat vielä kaukana Suomesta. Liettuasta saatujen tietojen mukaan muuttolinnut ovat kateissa myös sieltä eikä Suomen tilanteeseen siksi ole odotettavissa pikaista muutosta. Nähtäväksi jää onko muuttomatkalla olevien lintujen muuttovietti vielä kylliksi voimakas, jotta ne jatkaisivat matkaansa Suomeen asti. Osa meidän pesimälinnuista saattaa keskeyttää muuttonsa ja jäädä poikkeuksellisesti pesimään etelämmäs.
Päivän mittaan havaintoja kerättiin sadoilta lintuharrastajilta Virolahdelta ja Paraisilta Sodankylään ja Pelloon. Lähes poikkeuksetta raportoitiin muuton olleen poikkeuksellisen hiljaista. Pikkulinnut, vesi- ja petolinnut sekä kahlaajat ovat kaikki vähissä tai kokonaan kateissa. Peippoja nähtiin parhaillakin paikoilla vain joitakin satoja, kun niitä tähän aikaan vuodesta pitäisi muuttaa tuhansia päivässä. Haukoista vain varpushaukkoja muutti joitakin kymmeniä; kurkia, joutsenia ja hanhia nähtiin enemmälti vain länsirannikolla. Sielläkin merkillepantavaa on, että linnut ovat pysähtyneet peltoalueille viikkokausiksi, kun ne normaalisti ohittavat alueen muutamassa päivässä.
Huhtikuun loppu on normaalisti hyönteissyöjien muuttoaikaa. Nyt näitä lintuja on saapunut vasta kourallinen. Pahiten myöhässä ovat västäräkkien, rautiaisten ja punarintojen pääjoukot.
Pohjois-Suomessa muuttoaikataulusta ollaan niinikään pari viikkoa myöhässä. Pellot ovat edelleen paksun lumipeitteen alla ja muuttolinnuista vasta ensimmäiset peipot, joutsenet ja hanhet ovat saapuneet. Osa pulmusistakin on vasta matkalla pohjoiseen, mm. Kajaanissa muutti vielä pulmusparvia.
Koska maastossa oli tänään poikkeuksellisen paljon lintuharrastajia, nähtiin joka tapauksessa myös joitakin mielenkiintoisia lintuja. Kevään uusiksi saapujiksi kirjattiin kirjosieppo, pajulintu ja pikkulokki. Virosta meille vierailulle tulevia kattohaikaroita nähtiin etelärannikolla ja Ruotsissa pesivä avosetti nähtiin Kirkkonummella. Suomessa uhanalaisesta muuttohaukasta tehtiin taas ilahduttavan paljon havaintoja. Lisäksi harrastajia kiinnostivat eksoottiset kupariviuhkasorsat Pukkilassa ja mandariinisorsa Köyliössä. Nämä lienevät kuitenkin tarhoista karanneita lintuja.
Varsinkin hyönteissyöjiä odotetaan saapuvan massoittain kun yöt lämpenevät. Kirjosieppoja, leppälintuja, haara- ja räystäspääskyjä on saapunut vasta nimeksi, mutta viikonloppuun mennessä niitä näkyy varmasti jo monin paikoin. Myös käkien odotetaan palaavan maahamme tällä viikolla.
Lintujen laulukonsertti on tällaisten muuttoryntäysten yhteydessä poikkeuksellisen komeaa, kun yömuutolta laskeutuneet lintuparvet innostuvat aamutunteina laulamaan. Nyt onkin otollinen aika lähteä linturetkelle, yhden aamun aikana voi helposti nähdä kymmeniä lintulajeja ja uusia muuttolintujakin saapuu päivittäin. Monet lintuyhdistykset kautta Suomen järjestävät opastettuja retkiä yleisölle. Näistä yhdistyksistä antaa tietoa kattojärjestö BirdLife Suomi.
Harvinaisuuksista merkittävin on ollut Suomen ensimmäinen nokisiipilokki, jota sadat lintubongarit ovat jo käyneet katsomassa. Sepelrastaat ovat ohittaneet Etelä-Suomen ja nyt niitä nähdään siellä täällä keskisessä Suomessa. Alkavan eteläisen ilmavirtauksen yhteydessä Suomeen harhautunee taas uusia harvinaisuuksia. Nämä linnut erehtyvät jatkamaan muuttomatkaansa liian pitkään ja lentävät siksi Suomeen asti.
Suotuisat ilmavirtaukset ovat hemmotelleet lintuharrastajia viime päivinä. Helatorstain-sunnuntain välisenä aikana maassamme on tavattu runsaasti kaakkoisia lintuharvinaisuuksia, mm. maamme kolmas suohyyppä (Chettusia leucura).
Tiedot Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta kertovat jotakin ennenkuulumatonta. Valkosiipitiira (Chlidonias leucopterus) on eilen ja tänään näyttäytynyt Itämeren maissa erittäin runsaana. Saksassa yhdellä järvellä on nähty 800 yksilöä, Tanskassa yhteensä 450 lintua ja Ruotsissa eri paikoissa yli 500 lintua. Lintuharrastajat seuraavat erittäin suurella mielenkiinnolla lintujen liikehdintää naapurimaissamme: Ruotsissa linnut ovat liikkuneet nopeasti länsirannikolta itään, ja iltapäivällä ne olivat jo Gotlannissa. Uunituoreiden sääennusteiden perusteella todennäköisyys lintujen harhautumiseen Suomenlahdelle on vähintäänkin hyvä.
Valkosiipitiira pesii rehevillä matalilla järvillä, soilla ja kosteikoilla Mustanmeren ympäristössä ja Itä-Euroopan maissa. Meitä lähinnä se pesii Liettuassa. Laji on tavattu meillä alle 30 kertaa.
Sepelhanhet lähtivät levähtämisalueiltaan Gotlannista liikkeelle perjantai-iltana ja lauantaina niitä oli vastassa lintuharrastajien sankat joukot Suomenlahden saarissa ja niemenkärjissä. Hanhet seurasivat tänä vuonna Suomenlahden pohjoisrannikkoa, joten niiden muuttoa voitiin seurata Kirkkonummelta Virolahdelle ja edelleen Viipuriin asti. Parhaille muutonseurauspaikoille oli tänä viikonloppuna kerääntynyt satoja lintuharrastajia ja hanhimuutosta pääsivät lisäksi nauttimaan tuhannet mökkiläiset pitkin Suomenlahtea.
Toinen viikonlopun suuryllättäjä oli keräkurmitsa. Tämä puuttoman tundran pesimälintu pesii vähälukuisena tunturilapissa sekä Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa. Etelä- ja Keski-Suomessa keräkurmitsa on normaalisti erittäin harvinainen muuttoaikaan, mutta kuluneen viikonlopun aikana niitä on löydetty mullospelloilta eri puolilta Suomea yhteensä satoja yksilöitä.
Viikonlopun harvinaisin lintu oli pitkin etelärannikkoa länteen päin liikkunut suula. Lintu havaittiin ensin sunnuntaina Virolahdella ja maanantaiaamuna ensin eri puolilla Porvoon saaristoa ja myöhemmin Helsingin edustalla Santahaminassa. Suula on valtamerilintu, joka eksyy meille yleensä syksyisin ja se on tätä ennen nähty Suomessa 25 kertaa.
Preerianaurulokki (Larus pipixcan) pesii Yhdysvaltojen keskiosien aroilla ja talvehtii Väli- ja Etelä-Amerikan rannikoilla. Pitkän matkan muuttajana se harhautuu Eurooppaan säännöllisesti, eniten havaintoja on Iso-Britanniasta. Preerianaurulokki on jo toinen uusi lokkilaji Suomessa tänä vuonna. Dragsfjärdin maisemiin asettunut nokisiipilokki on sekin kotoisin Pohjois-Amerikasta.
Vuoriuunilintu (Phylloscopus bonelli) on tavallisen pajulintumme etelä-eurooppalainen sukulainen. Pääosa lajin kannasta pesii Espanjassa ja meitä lähimmät pesimäalueet sijaitsevat Etelä-Saksassa. Pyhtäällä havaittu lintu on kuitenkin itäistä rotua, eli se lienee kotoisin Kaakkois-Euroopasta tai Turkista.
Kesäkuu on usein kiireistä aikaa harvinaisista linnuista kiinnostuneille. Viime päivinä harvinaisuuksia on nähty vieläpä poikkeuksellisen runsaasti. Edellä mainittujen lisäksi ovat lintuharrastajat löytäneet mm. Suomen kolmannen amerikantukkasotkan Vuolijoelta, paksujalan Rautjärveltä, kaksi mustaotsalepinkäistä sekä useita ruokosirkkalintuja. Kaunein vierailija oli epäilemättä Kristiinankaupungissa piipahtanut isovesipääsky.
Lintuharrastajia, jotka kulkevat harvinaisten lintujen perässä kutsutaan bongareiksi. Bongarit välittävät reaaliaikaista tietoa harvinaisuuksien liikkeistä tekstihakulaitteisiin Lintutiedotus-ryhmässä. Bongariliitto ry on BirdLife Suomen jäsenyhdistys.
Kahlaajat aloittavat syysmuuttonsa linnuista ensimmäisinä jo kesäkuun puolella. Useimmilla kahlaajilla poikasista huolehtiminen on koiraan vastuulla. Naaraat lähtevät monesti etelää kohti ennen kuin poikaset ovat edes kuoriutuneet. Näitä muuttavia naaraita nähdään nyt sopivilla matalilla lahdilla ja rannoilla. Myöhemmin heinäkuussa muuttavat koiraat ja nuorten kahlaajien muutto tapahtuu sitten elo-syyskuussa.
Kahlaajia voi nähdä avoveden äärellä lähes missä vain, parhaita paikkoja Suomessa ovat länsirannikon matalat ja rauhalliset rannat. Sisämaassakin nähdään paikoin hyvin kahlaajia. Siilinjärvellä toimivalla kahlaajien rengastusasemalla rengastetaan vuosittain yli tuhat kahlaajaa. Mm. valkovikloja ja liroja asemalla rengastetaan kansainvälisestikin merkittäviä määriä. Rengastettujen lintujen avulla on selvitetty lintujen talvehtimisalueita sekä niiden muuttonopeuksia. Pitkämatkaisimmat kahlaajat lentävät syksyisin Siperian tundralta eteläisen Afrikan rannikoille talvehtimaan.
Kahlaajat ovat erittäin riippuvaisia maailman kosteikoista. Kosteikot ovat yksi maailman uhanalaisimmista biotoopeista ja niiden suojelua onkin viime vuosina vaadittu entistä voimakkaammin. Kansainvälinen Ramsarin sopimus suojelee maailman merkittävimpiä kosteikkoja. Suomesta Ramsarissa on mukana vasta noin kymmenen kohdetta. Sopimuksen piiriin kuuluvat mm. Vanhankaupunginlahti Helsingissä, Patvinsuon kansallispuisto sekä kiistelty Koitelaiskairan alue Lapissa.
Tutkijat etsivät pyitä Cat Locin luonnontilaisista metsistä huhtikuussa ja tekivät havaintoja yli 25 yksilöstä. Oranssiniskapyyn huomattiin asuttavan tiheiden metsiköiden lisäksi myös bambumetsiä ja pensaikkomaita. Koska sopivaa biotooppia on löytöalueen ympäristössä runsaasti, BirdLifen tutkijaryhmä arvioi, että laji ei olekaan niin uhanalainen kuin luultiin.
Huolimatta siitä, että Cat Locin alue on maailmanlaajuisesti tunnettu jaavansarvikuonoistaan (Rhinoceros sondaicus), aluetta uhkaavat metsähakkuut etenevät hälyttävällä vauhdilla. Cat Locin metsiä ei ole suojeltu ja niitä hakataan ja muutetaan viljelymaaksi. BirdLifen tutkijat kertovat, että kuluneen kolmen vuoden aikana runsaasti luonnontilaista metsää on muutettu pähkinänviljelymaaksi.
Oranssiniskapyyn lisäksi aasialaiseen Arborophila-sukuun kuuluu 14 pyylajia, joista peräti seitsemän on luokiteltu maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi. Suurin uhka näille kaikille on pesimäbiotoopin eli metsien häviäminen.
BirdLife Internationalin keskeisiä tavoitteita on tunnistaa maailman tärkeimmät endeemisyysalueet ja saada ne suojelun piiriin. Yksittäisten lajien sijasta tulisikin suojella niiden elinympäristöjä. Euroopan Unioni tukee BirdLifen työtä Vietnamissa.
BirdLife Internationalin keskeisiä tavoitteita on tunnistaa maailman tärkeimmät lintualueet ja saada ne suojelun kohteiksi. Yli sadassa maassa meneillään olevan Important Bird Areas eli IBA-hankkeella kootaan maailmanlaajuista tärkeiden lintupaikkojen rekisteriä. GEF:n tuki myönnettiin juuri IBA-työn suorittamiseen kymmenessä Afrikan maassa. Työn tekevät kunkin maan omat lintuasiantuntijat.
Lintujen suojeluun on maailmalla viime vuosina panostettu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Linnut ovat erinomainen ympäristön indikaattori. Niitä on helppo tutkia ja lintukannoissa tapahtuvat muutokset havaitaan nopeasti. Lintujen määrien vaihtelu kertoo muutoksista ympäristön tilassa. Monet torjunta-aineet esimerkiksi on huomattu ympäristölle haitallisiksi juuri lintujen ansiosta. Lintupaikkojen suojelu auttaa samalla muutakin luontoa, sillä linnustollisesti rikkaat alueet ovat luonnoltaan erittäin monimuotoisia.
BirdLifen saama tuki osoittaa, että luonnon monimuotoisuuden tärkeys tunnustetaan nyt myös taloudellisessa mielessä. Kyseessä on samalla erittäin merkittävä tunnustus järjestön uskottavuudelle organisaationa.
Myös Suomessa on meneillään tärkeiden lintualueiden kartoittaminen. Hanketta johtavat BirdLife Suomi ja Suomen Ympäristökeskus. Lausunnossaan Ympäristöministeriölle Birdlife Suomi on esittänyt, että Suomen tärkeimmät lintualueet tulee liittää Natura 2000-ohjelmaan.
(Hankkeessa mukana olevat Afrikan maat: Burkina Faso, Etelä-Afrikan tasavalta, Etiopia, Ghana, Kamerun, Kenia, Sierra Leone, Tansania, Tunisia, Uganda.)
Tähänastisten tutkimusten perusteella ympäristöviranomaiset ovat jo pystyneet rajaamaan pois joitakin mahdollisuuksia. Sinilevämyrkyistä Suomenojalla ei ole kyse, sillä sinilevät eivät juurikaan viihdy näissä lammikoissa, eikä sinilevien ylipäänsä ole todettu aiheuttaneen lintukuolemia. Läheiseltä vedenpuhdistamolta ei myöskään ole päästetty mitään Suomenojaan kahteen viikkoon.
Suomenojalta löydettyjen kuolleiden lintujen joukossa on sekä aikuisia lintuja että tämän kesäisiä poikasia. Kuolleena on löydetty naurulokkeja sekä koko- ja puolisukeltajasorsia, jotka käyttävät erilaisia ravintolähteitä. Tutkimuksissa yritetään nyt selvittää onko lintukuolemissa kysymys jostakin luonnollisesta häiriötilasta vai ihmisen aiheuttamasta olosuhteiden muutoksesta.
Suomenojalla pesii erittäin runsas lintukanta. Pesimälintuihin kuuluu kymmenkunta vesilintulajia, rantakanoja, lokkeja ja runsaasti varpuslintuja. Lintuharrastajien keskuudessa Suomenoja on erittäin suosittu retkikohde. Lintuharrastajat aloittavatkin Suomenojalla nyt tehokkaan lintujenseurannan, jotta lintukuolemien syy löytyisi. Lintuharrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi kerää Suomenojalla tehtyjä lintuhavaintoja numerossa (09) 685 4700.
Muutama vuosi sitten tapahtui lintukuolemia itäisellä Suomenlahdella. Näillä kahdella tapauksella ei todennäköisesti ole mitään yhteyttä. Silloin kuolleena löydettiin tiiroja ja ruokkilintuja, jotka ovat merilintuja. Suomenlahden lintukuolemat jäivät mysteeriksi, koska linnut olivat löydettäessä olleet kuolleena jo pitkän aikaa. Suomenojalta torstaina kerätyt näytteet ovat tuoreita, joten mahdollisuudet kuolinsyyn selviämiseen ovat olennaisesti paremmat.
Suomenojan altaalla löytyviin kuolleisiin tai kuoleviin lintuihin ei pidä koskea. Lemmikkieläinten ulkoiluttamista alueella kannattaa myös välttää.
Bakteeria löytyi kahdesta kuolleesta naurulokista. On vielä epäselvää, onko hiirilavantauti muidenkin Suomenojalla kuolleiden lintujen kuolinsyy.
BirdLife Suomesta huomautetaan, että tiedotusvastuu tällaisista tapauksista on terveysviranomaisilla. Tieto taudin löytymisestä tuli keskiviikkona Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselta (EELA) ja BirdLife Suomi tiedotti lintuharrastajille jo keskiviikkona iltapäivällä taudin löytymisestä. Espoon terveysviranomaiset ovat tienneet asiasta jo keskiviikkona, mutta lisätietoja asiasta ei ole saatu torstaihin kello 15.30 mennessä.
Pesinnän viivästymisestä johtuen monilla vesilinnuilla on myös sulkasato kesken. Lentokyvyttömien lintujen ampuminen on niinikään eettisesti arveluttavaa.
Toisin kuin naapurissamme Ruotsissa, saa Suomessa edelleen metsästää myös pimeässä, vaikka lajinmääritys on yleensä mahdotonta. Sorsastuksen yhteydessä kuoleekin joka vuosi rauhoitettuja lintuja, sillä varsinkin sorsanaaraiden tunnistaminen vaatii hyviä olosuhteita.
Erityisen tarkkana pitää olla hanhien metsästyksessä. Kiljuhanhi on maamme uhanalaisin pesimälintu ja nuoren kiljuhanhen erottaminen muista hanhista on hyvissäkin olosuhteissa vaikeaa. Rauhoitettujen lintujen ampuminen voi tulla ampujalle myös kalliiksi. Esimerkiksi kiljuhanhen ampumisesta määrätään Ympäristöministeriön ohjeen mukaan 38.000 markan sakko.
EU:n niin sanottu lintudirektiivi (79/409/ETY, seitsemäs artikla) kieltää lintujen metsästämisen pesimisaikana ja poikasten kasvatuksen aikana. Tältä osin Suomen metsästyslainsäädäntö onkin ristiriidassa direktiivin kanssa, huomautetaan BirdLife Suomesta.
Luontoon päästetyistä minkeistä suurin osa todennäköisesti kuolee nälkään, koska ne eivät osaa etsiä ravintoa. Osa eläimistä kuitenkin selviää kevääseen ja ne aiheuttavat vakavan uhkan paikalliselle linnustolle. "Tarhoilta karanneet minkit verottavat jo nyt Suomen lintuja huomattavissa määrin, emme siis halua luontoomme yhtään vapaata minkkiä lisää", toteaa BirdLife Suomen järjestösihteeri Mika Asikainen.
Erityisen pahoja tuhoja minkkien on todettu aiheuttavan saaristossa. Minkkikoiraat etsivät aktiivisesti uusia elinalueita ja hyvänä uimarina ne päätyvät usein saaristoon. Lintujen pesimäluodolle päästyään minkki käy järjestelmällisesti läpi kaikki saarella hautovat linnut ja tappaa ne yhdellä puraisulla. Yksikin minkki ehtii yhden yön aikana tuhota jopa satoja emolintuja ja koko vuoden poikastuotto menetetään samalla hetkessä. Erityisen alttiita minkkien tuhoille ovat ruokkilinnut, joista Suomessa pesii riskilä, ruokki ja etelänkiisla. Minkkien tuhot koskettavat kuitenkin myös vesilintuja, tiiroja ja lokkeja.
Pohjanmaalla vapaaksi päästetyt minkit uhkaavat erityisen rikkaita lintualueita. Jopa 40 % koko Itämeren riskiläkannasta arvioidaan pesivän Merenkurkun alueella. Jos nyt vapaaksi päästetyistä minkeistä kymmenenkin prosenttia selviää talven yli, voivat minkkien tuhot moninkertaistua myös saaristossa. Tuhoja on tapahtunut tätä ennenkin, esimerkiksi vuonna 1989 Vaasan Sundomin-lahdella minkit tuhosivat kokonaisen pikkulokkien kolonian.
"Eläinaktivistit sanovat olevansa eläinten asialla, mutta Suomen luonnonvaraisille eläimille heidän toimillaan on kovin tuhoava vaikutus", arvioi Mika Asikainen.
Hanhia muuttaa syksyisin Suomen kautta kymmeniätuhansia. Yleensä hanhimuutto tapahtuu linjan Helsinki-Varkaus-Lieksa itäpuolella. Syys-lokakuun vaihde on hanhien parasta muuttoaikaa ja ensi viikonlopulle Vienanmereltä etelään ennustettu kylmänpurkaus saattaa saada hanhet joukoittain liikkeelle. Hanhien suosima muuttoreitti kulkee maamme itärajaa hipoen, mutta itätuulilla parvet ajautuvat Itä- ja Etelä-Suomeen. Ensimmäisinä odotetaan sepel- ja metsähanhien ohilentoa, tundra- ja valkoposkihanhet muuttavat keskimäärin viikkoa myöhemmin.
Suomen kurjet muuttavat talveksi ainakin kahdelle eri talvehtimisalueelle. Itä-Suomen kurjet muuttavat Afrikan pohjoisosiin Tunisiaan ja Algeriaan ja Länsi-Suomen kurjet Espanjaan. Itäkurjet muuttavat myös eri reittiä ja aikaisemmin kuin länsikurjet. Kurkia muutti viimeksi runsaasti myöhään maanantai-iltana, jolloin Helsingin ilmatilan ylitti vajaat tuhat kurkea suurissa parvissa. Vaasan Söderfjärdenin kuuluisalla kurkien levähdysalueella sen sijaan laskettiin vielä torstaiaamuna lähes 1.700 kurkea.
Pikkulinnuista ovat voimakkaimmin olleet liikkeellä vihervarpuset, joita on parhaimpina päivinä laskettu kymmeniätuhansia. Petolinnuista varpushaukkoja on muuttanut hyvien muuttosäiden myötä jo useita tuhansia. Haarapääskyjä viivyttelee vielä etelärannikolla, useimmat hyönteissyöjät ovat kuitenkin jo lähteneet Suomesta.
Lintuharvinaisuuksia on toistaiseksi ollut niukasti. Siperiasta kotoisin olevia isokirvisiä ja taigauunilintuja on nähty muutamia ja isovesipääsky on tavattu Kaarinassa ja Raahessa. Lohjalla on ollut maanantaista alkaen nuori mustanmerenlokki. Lahdessa viime viikonvaihteessa nähty cachinnans-harmaalokki puhututtaa lintuharrastajia edelleen. Euroopassa tätä keltajalkaista lokkia pidetään omana lajinaan ja siitä saattaakin tulla uusin lisä Suomen lintujen lajiluetteloon.
Arktisten vesilintujen, etupäässä allien, muutto alkoi erittäin voimakkaana myöhään maanantai-iltana. Rautjärven Simpeleellä kuultiin allien ääntä tauotta keskiyöllä ja muutto jatkui runsaana aamun valjettua. Osa linnuista muuttaa pilvien yläpuolella näkymättömissä.
Suomen halki muuttaa keväin syksyin miljoonia vesilintuja ja satoja tuhansia hanhia. Syksyllä muutto ei ole niin keskittynyttä kuin keväällä ja tuulen suunnasta riippuu nähdäänkö lintuja Suomen puolella vai ei. Tällä hetkellä muutto on voimakkainta aivan kaakkoisimmassa Suomessa.
Suomessa seurataan viikonloppuna lintujen syysmuuttoa. Odotettavissa on hanhia, joutsenia ja säiden suosiessa myös kotkia. Tuhannet lintuharrastajat ovat maastossa ja palauttavat havaintojaan BirdLife Suomelle, joka kokoaa havainnoista yhteenvedon sunnuntaina. Sunnuntai-iltana tiedetään muuton yleiskuva jo koko Euroopan laajuudelta.
Maailman lintupäivien tavoite on kiinnittää maailmanlaajuista huomiota siihen, että 1.111 lintulajia maailmassa uhkaa sukupuutto. Tämä käsittää noin 11 prosenttia kaikista lintulajeista!
Pääasiallisin lintuja uhkaava tekijä kaikkialla maailmassa on elinympäristöjen tuhoutuminen. Metsien hävittäminen, kosteikkojen kuivattaminen ja maatalouden tehostaminen ovat ihmisen toiminnoista elinympäristöjä eniten tuhoavia.
BirdLife International esittää käytännön toimenpiteitä elinympäristöjen säästämiseksi Euroopassa uunituoreella julkaisullaan Habitats for Birds in Europe. Suomella on kirjan mukaan erityisvastuu vanhojen havumetsien suojelemisesta, sillä merkittävä osa Euroopan jäljellä olevista havumetsistä on juuri Suomessa.
"Esimerkiksi kuukkeli ja pohjantikka ovat Suomessa vielä melko yleisiä, mutta niiden suojelemiseen pitäisi panostaa jo nyt enemmän, koska huomattava osa lajien Euroopan kannoista pesii Suomessa", sanoo BirdLife Suomen järjestösihteeri Mika Asikainen.
Arktisten vesilintujen eli hanhien, allien ja kuikkalintujen muutto jatkui melko voimakkaana aivan maamme kaakkoisrajalla, eniten liikkeellä oli sepelhanhia. Pikkulinnuista muutto edistyi merkittävästi vain peipoilla, järripeipoilla ja räkättirastailla, joita kaikkia havaittiin muuttolennossa tuhansia. Vihervarpuset ovat poistuneet suurimmasta osasta Suomea, mutta etelärannikolla niitä muutti vielä tuhansia sunnuntaina.
Laulujoutsenet ovat yhä Pohjois-Suomessa. Tornionjokilaaksossa laskettiin perjantaina peräti 1.600 laulujoutsenta. Keski- ja Etelä-Suomessa joutsenia nähtiin vasta aivan pienissä parvissa. Etelärannikolla kovasti yleistyneitä kyhmyjoutsenia on sen sijaan runsaasti etelärannikolla ja lounaissaaristossa.
Sateinen ja sumuinen sää piti petolinnut viikonloppuna aloillaan. Maa- ja merikotkia nähtiin vain muutamia ja haukkojakin laskettiin kymmenissä. Petolinnut odottavat edelleen aurinkoisia, kuulaita muuttosäitä.
Kahlaajat ja hyönteissyöjät ovat lähes kokonaan jättäneet Suomen. Muutamat yksilöt uhmaavat Suomen säitä kuitenkin joka syksy. Tänä viikonloppuna havaituista viivyttelijöistä eniten myöhässä olivat Pyhtäällä nähdyt vesipääsky ja keräkurmitsa sekä Lohjalla ja Helsingissä nähdyt pikkutyllit.
Viikonlopun ylivoimaisesti harvinaisin lintu oli Helsingin Kyläsaaresta lauantaina löytynyt mongoliankirvinen. Kyseinen laji on nimensä mukaisesti kotoisin Mongoliasta ja on Euroopassa äärimmäisen harvinainen vieras. Suomeen laji on harhautunut tätä ennen yhdeksän kertaa, muualta Euroopasta tunnetaan vain neljä havaintoa.
Alustavien arvioiden mukaan Suomessa havaittiin viikonloppuna noin 170 lintulajia ja noin 150 000 lintuyksilöä. Havaintoja oli tekemässä noin 600 BirdLife Suomen lintuharrastajaa.
Copyright © 1998-1999 by BirdLife Finland.
Last updated September 03, 1999 by webmaster.