|
Mediatiedote 21.11.2007
EU:n maatalouspolitiikka tarvitsee ympäristöuudistuksen
EU:n komission eilen julkaisema maatalouspolitiikan uudistusesitys on
ympäristön kannalta pettymys. BirdLife Suomi ja Luonnonsuojeluliitto vaativat
EU:n maataloustukien muuttamista vastaamaan maatalousluonnon köyhtymisen,
ilmastomuutoksen ja vesiensuojelun haasteisiin.
Järjestöt vaativat EU:n maataloustukiin aitoja ympäristötavoitteita ja että
luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja vesiensuojelu otetaan paremmin
huomioon EU:n maatalouspolitiikassa.
”Erityisesti vesikysymykset korostuvat jatkossa Suomessakin Itämeren ja
sisävesien huononevan tilan takia”, sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen
Luonnonsuojeluliitosta.
BirdLife Suomen mielestä yksi ehdotuksen vakavimmista puutteista on, ettei
siinä esitetä korvaavia toimenpiteitä aiemmin tänä vuonna hyllytetyn
kesantopakon tilalle.
”Ehdotus lupaa vain arvioida mahdollisia kesannoinnin korvaajia, mutta vihjaa
niiden käytön vapaaehtoisuudesta. Kokemus on osoittanut, että vapaaehtoisuus tuo
harvoin merkittäviä ympäristöhyötyjä. Ympäristökesannointi tulee sitoa suoraan
tukeen”, sanoo BirdLife Suomen maatalousasiantuntija Irina Herzon.
Kesannoista, eli pienistä viljelemättömistä peltotilkuista, hyötyvät niin
maatalouden eläin- ja kasvilajisto, maaperän ja vesistöjen laatu kuin
ilmastomuutoksen torjuntakin. Suomessa useat tutkimuslaitokset ovat kiistatta
osoittaneet kesannoinnin merkityksen maatalouden eliöryhmien suojelussa.
Komission ehdotus jättää kesannointi vapaaehtoiseksi toimenpiteeksi on vakava
ja lyhytnäköinen virhe. Viljan ja biopolttoaineiden nousevat hinnat ovat jo
kannustaneet viljelijöitä kyntämään heikkotuottoisimpia peltolohkoja, jotka
aiemmin olivat kesannossa. Kesannoin lopettaminen heikentää entisestään Euroopan
maatalouslajiston tulevaisuutta.
Mediatiedote 19.11.2007
Teerijärven lokkiruoppauksista tutkintapyyntö
Kruunupyyn Teerijärven alueella on käynnissä lainvastaiset ruoppaukset,
joiden tarkoitus on hävittää uhanalaisen naurulokin pesimäpaikkoja. BirdLife
Suomi tekee asiasta tänään tutkintapyynnön poliisille.
Kaksi viikkoa sitten BirdLife Suomen jäsenyhdistys Keski-Pohjanmaan
Lintutieteellinen Yhdistys vaati Länsi-Suomen ympäristölupavirastoa
velvoittamaan Teerijärven naurulokkien pesimäpaikkojen ruoppausta suunnitelleet
hakemaan ruoppauslupaa. Toistaiseksi ympäristölupavirasto ei ole toiminut
asiassa.
Ilman lupaa tehtävä ruoppaushanke on sekä vesilain että luonnonsuojelulain
vastainen. Ruoppaukset aiheuttavat vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista
muuttumista sekä vaarantavat uhanalaisen naurulokin suotuisan suojelun tason
tavoitteen saavuttamisen.
Teerijärven alueella pesii 20 % Suomen naurulokkikannasta. Ruopattavilla
järvillä pesi viime kesänä noin 5700 paria naurulokkeja, mikä on lähes 8 %
Suomen kokonaiskannasta.
Terjärv fiskelag ja Terjärv Skifteslags Samfällighet tekivät aikaisemmin
syksyllä ruoppausilmoituksen, jonka mukaan he ryhtyvät ruoppaamaan Kruunupyyn
kunnan Teerijärven Sandviksjötä ja Hemsjötä vähentääkseen naurulokkien
pesimäpaikkoja. Ilmoituksen tekijät aloittivat ruoppaukset viime perjantaina.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: skrattmås (naurulokki)
Mediatiedote 18.11.2007
Aki Arkiomaa on BirdLife Suomen uusi puheenjohtaja
BirdLife Suomi ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Aki Arkiomaa.
41-vuotias Arkiomaa on helsinkiläinen lakimies ja lintuharrastaja, joka on
työskennellyt asianajotoimistoissa ja julkishallinnossa, ja tällä hetkellä hän
toimii lakiasiaintoimisto-yrittäjänä.
Arkiomaa on toiminut aiemmin maamme suurimman alueellisen lintuyhdistyksen
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n puheenjohtajana. Lisäksi
Arkiomaa on osallistunut aktiivisesti Suomen kiljuhanhityöryhmän toimintaan
toimien työryhmän puheenjohtajana useita vuosia ja osallistuen useisiin
tutkimusretkiin mm. Siperiaan, Kuolan niemimaalle ja Kazakstaniin. Lintu- ja
luontoharrastuksen lisäksi Arkiomaa harrastaa metsästystä.
BirdLife Suomen hallituksen jäsenenä Arkiomaa on ollut vuodesta 2004 lähtien.
Uuden puheenjohtajan kaksivuotinen toimikausi alkaa vuoden 2008 alussa.
Nykyinen puheenjohtaja Ulla Matturi jättää vuodenvaihteessa puheenjohtajan
tehtävät kaksivuotiskauden jälkeen.
BirdLife Suomi ry on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö. BirdLife Suomen
tavoitteena on linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen kautta edistää luonnon
monimuotoisuuden säilymistä ja kestävää kehitystä. BirdLife Suomi on osa
kansainvälistä BirdLife International -järjestöä.
Mediatiedote 18.11.2007
Punkaharjulta vuoden nuori lintuharrastaja
Johannes Hänninen Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry:stä on valittu
BirdLife Suomen vuoden 2007 nuoreksi lintuharrastajaksi. Hänninen on 17-vuotias
punkaharjulainen, joka on harrastanut lintuja kahdeksan vuotta.
Hänninen retkeilee pääosin Punkaharjun ympäristössä ja toimii aktiivisesti
alueellisessa lintuyhdistyksessä. Retkiltä on kertynyt paljon lintuhavaintoja
myös valtakunnalliseen pesimälintujemme levinneisyyttä selvittävään
Lintuatlas-tutkimukseen.
Vuoden nuoren lintuharrastajan kesätyötkin ovat liittyneet lintuihin, sillä
Hänninen on muun muassa toiminut lintuoppaana Parikkalan Siikalahdella.
BirdLife Suomi valitsee vuoden nuoren lintuharrastajan vuosittain. Valinnan
avulla kannustetaan nuoria harrastajia aktiiviseen lintuharrastus- ja
järjestötoimintaan.
Vuoden nuoren lintuharrastajan tulee olla BirdLife Suomen jäsenjärjestön
jäsen ja iältään alle 18-vuotias. Kaikenlainen aktiivinen toiminta niin
harrastus-, tutkimus- kuin yhdistystoiminnassakin luetaan eduksi. Maineen ja
kunnian lisäksi vuoden nuori lintuharrastaja palkitaan Suomen Lintuvaruste Oy:n
100 euron lahjakortilla.
Mediatiedote 14.11.2007
Jatkuvat öljypäästöt tappavat Itämeren vesilintuja
BirdLife Suomi vetoaa torstaina Puolassa kokoontuviin Itämeren maiden
ympäristöministereihin, että säännöllisten pienten öljypäästöjen torjuntaan
kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota.
Itämerellä menehtyy öljypäästöjen vuoksi satojatuhansia lintuja joka vuosi.
Useimmat päästöt ovat pienialaisia, mutta niitä tapahtuu jatkuvasti kaikkialla
Itämerellä.
Viime päivinä esimerkiksi Viron Saarenmaalta ja Latvian rannikolta on
löydetty satoja öljyyntyneitä vesilintuja. Lisäksi Kirkkonummen Porkkalassa
havaittiin muutamia öljyyntyneitä lintuja viime viikonloppuna.
Vesilintujen kuolleisuuden kannalta nykyinen tilanne on vähintään yhtä
huolestuttava kuin mahdollinen tankkerionnettomuus.
”Itämeren rannikkovaltiot ovat valmistautuneet tankkerionnettomuuksiin, mutta
samalla on ummistettu silmät siltä tosiasialta, että Itämerellä kuolee pienten
öljypäästöjen vuoksi useiden tankkerionnettomuuksien vaikutusten verran lintuja
joka vuosi. Useimmat maat eivät ole edes vaivautuneet selvittämään tilanteen
vakavuutta omalla rannikollaan”, sanoo suojeluasiantuntija Margus Ellermaa
BirdLife Suomesta.
Öljypäästöistä on eniten kärsinyt alli (Clangula hyemalis). Laji
talvehtii Itämeren keskiosien matalikoilla, jotka ovat laivaväylien varrella.
Viimeisten viidentoista vuoden aikana Itämeren allien määrä on vähentynyt 70 %.
Vesilinnut ovat erittäin herkkiä öljypäästöille, sillä öljyn vuoksi
höyhenpuku menettää lämpöeristyskykynsä ja lintu paleltuu kuoliaaksi. Lisäksi
öljy joutuu suun kautta sisäelimiin ja aiheuttaa myrkytyskuolemia.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: alfågel (alli).
Käsitteitä: HELCOM (Helsinki Commission) on Itämeren suojelusopimusta
hallinnoiva organisaatio.
VALOKUVIA JA VIDEOITA vapaasti käytettäväksi aiheen uutisoinnissa
- Lintuharrastajat ja rajavartijat tarkastelevat tuoreen öljypäästön
uhreja Saarenmaalla 7.11.2007. Kuva: Lauri Mäenpää.
Lataa kuva.
- Vatsastaan öljyyntynyt alli, Saarenmaa, Viro 6.11.2007. Kuva: Lauri
Mäenpää.
Lataa kuva.
- Rantaan uinut alli, joka on vatsasta öljyyntynyt. Merelliset vesilinnut,
kuten alli hakeutuvat lähes poikkeuksetta maihin vain, kun höyhenpuku on
öljyyntynyt. Lämmöneristyskyvyn menettänyt lintu palelisi vedessä enemmän
kuin kuivalla maalla. Video: Timo Pettay.
Lataa video.
Linkkejä Itämeren öljypäästökarttoihin (HELCOMin sivut):
vuosi 2005 ja
vuosi 2006.
Mediatiedote 14.11.2007
Nyt on aika aloittaa lintujen talviruokinta
Nyt on hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta myös Etelä-Suomessa, sillä
sään muututtua talviseksi lintujen ravinnonsaanti luonnosta hankaloituu.
Talviruokinta on tärkeä ravintolisä monelle linnulle, ja samalla
ruokintapaikka tarjoaa mielenkiintoista seurattavaa linnuista kiinnostuneelle.
Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian
suolaista. Suosituimpia talvilintujen ravintokohteita ovat maapähkinät,
auringonkukansiemenet, hirssi, kaura ja tali. Paras ruokintalaite on sellainen
ruokinta-automaatti, jossa linnut eivät voi istua ruoan päällä ja ulostaa sen
joukkoon.
Yleisimpiä ruokintapaikkojen vieraita ovat talitiainen, hömötiainen,
sinitiainen, punatulkku, viherpeippo ja keltasirkku.
Noin 70 lajia maamme runsaasta 240 pesimälajista talvehtii Suomessa.
Tammikuussa bongataan omalla kotipihalla
BirdLife Suomi kutsuu kaikki linnuista kiinnostuneet osallistumaan
Pihabongaus-tapahtumaan. Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja
omalla kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina 26. tai
sunnuntaina 27. tammikuuta ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle.
Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole
osallistumismaksua. Lisätietoja osoitteesta
www.pihabongaus.fi
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), talltita (hömötiainen),
blåmes (sinitiainen), domherre (punatulkku), grönfink (viherpeippo), gulsparv (keltasirkku).
Lisätietoja
lintujen talviruokinnasta
Mediatiedote 5.11.2007
Lintuharrastajat valittivat Teerijärven lokkiruoppauksesta
BirdLife Suomen jäsenyhdistys Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys on
vaatinut Länsi-Suomen ympäristölupavirastoa velvoittamaan Teerijärven
naurulokkien pesimäpaikkojen ruoppausta suunnitelleet hakemaan ruoppauslupaa.
Lintuharrastajien mukaan ilman lupaa tehtävä ruoppaushanke on sekä vesilain
että luonnonsuojelulain vastainen. Ruoppaukset aiheuttavat vesiluonnon ja sen
toiminnan vahingollista muuttumista sekä vaarantavat uhanalaisen naurulokin
suotuisan suojelun tason tavoitteen saavuttamisen. Näin ollen ruoppauksille
tulee hakea asianmukainen ympäristölupaviraston lupa.
Teerijärven alueella pesii 20 % Suomen naurulokkikannasta. Ruopattaviksi
ilmoitetuilla järvillä pesi viime kesänä noin 5700 paria naurulokkeja, mikä on
lähes 8 % Suomen kokonaiskannasta.
Terjärv fiskelag ja Terjärv Skifteslags Samfällighet tekivät aikaisemmin
syksyllä ruoppausilmoituksen, jonka mukaan he ryhtyvät ruoppaamaan Kruunupyyn
kunnan Teerijärven Sandviksjötä ja Hemsjötä vähentääkseen naurulokkien
pesimäpaikkoja. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan ruoppaukselle ei ollut
laillisia esteitä.
Tiedotteen lajit ruotsiksi: skrattmås (naurulokki)
Mediatiedote 16.10.2007
Suomen kuukkelien suojelu –seminaari
Perjantaina 19.10. klo 9.30-15.30 Tampereen kirjastotalo Metsossa (os.
Pirkankatu 2)
Tervetuloa kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan Etelä-Suomessa yhä
uhanalaisemmaksi käyvästä kuukkelista. Lajin nykytilanteesta ollaan ainakin
suojelujärjestöissä huolestuneita. Tämän takia Suomen luonnonsuojeluliitto ja
BirdLife Suomi ovat valinneet kuukkelin vuoden 2007 lajikseen.
Tampereen kirjastotalo Metsossa pidettävä yleisöseminaari kokoaa kuvaa
kuukkelin tämänhetkisestä tilanteesta. Päivän päättää klo 14.00 luontokuvaaja
Hannu Siitosen kuvaesitys ”Sielunlintu”. Moninkertainen keihäänheiton
arvokisamitalisti Hannu Siitonen on kilpakenttien jälkeen jatkanut toisenlaista
kamppailua: kuinka saada kuvia Etelä-Suomen viimeisistä kuukkeleista.
Toimittajat ja yleisö ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen.
Lisätietoja:
tarkempi ohjelma
Mediatiedote 12.10.2007
Maakotkia liikkeellä
Maakotkien syysmuutto on nyt parhaimmillaan. Esimerkiksi eilen torstaina
Espoossa havaittiin kuusitoista muuttavaa maakotkaa ja Kirkkonummella seitsemän.
Keskiviikkona Kajaanissa muutti seitsemän maakotkaa. BirdLife Suomen mukaan
alkavana viikonloppuna on vielä hyvä mahdollisuus nähdä maakotkia.
Maakotkia pesii maassamme noin 400 paria, valtaosa Pohjois-Suomessa. Vanhat
maakotkat viettävät ravintotilanteen salliessa talvenkin pesimäseuduillaan,
mutta nuoret ja esiaikuiset linnut muuttavat talveksi etelämmäksi. Talvialueet
ovat Etelä-Venäjällä ja Itä-Euroopassa tai Ruotsin ja Norjan eteläosissa. Osa
linnuista talvehtii haaskojen turvin Suomessa.
Syysmuutolla nähtävien maakotkien määrään vaikuttavat kesän pesintätulos ja
syksyn sääolot. Tänä vuonna maakotkat saivat Suomessa yli 180 poikasta, mikä on
pesintätuloksena erinomainen.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: kungsörn (maakotka).
LINTUHAVAINTOJA:
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
BirdLife Suomen Lintutilanne-sivut
Mediatiedote 10.10.2007
Teerijärven lokkiasiassa huonoa hallintotapaa
Länsi-Suomen ympäristökeskus ilmoitti eilen hyväksyvänsä Teerijärven
naurulokkien pesimäpaikkojen tuhoamisen ruoppaamalla. BirdLife Suomen mielestä
asiassa ei ole menetelty hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti, vaan on
haettu tietoisesti keinoa tuhota pesimäpaikat.
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto, ja täten myös esitetty ruoppaus, ei
ole linjassa luonnonsuojelulainsäädännön kanssa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen
velvollisuutena olisi ollut ruoppauksen kieltäminen.
Koska Teerijärven naurulokit ovat saaneet paljon julkisuutta, olisi ollut
erityisen tärkeää käsitellä asia läpinäkyvästi hyvän hallinnon mukaisesti.
Päätöksistä olisi pitänyt olla mahdollisuus valittaa ja päätökset olisi pitänyt
voida viedä oikeuden asiantuntijoiden tarkasteltaviksi.
”Nyt valittu tie johtaa kasvavaan epäluuloon hallintoa kohtaan. Vaikuttaa
siltä, että alueen viranomaiset ovat yhdessä etsineet laista tulkinnallisia
porsaanreikiä, jotta naurulokkiyhdyskunnat voidaan tuhota ilman valituksia.
Tällainen toiminta on täysin kestämätöntä. Kysymyksessä on Suomessa uhanalaisen
lajin suuret pesimäyhdyskunnat”, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja
tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi.
BirdLife Suomi vaatii, ettei Teerijärven alueella ryhdytä toimenpiteisiin
naurulokkiyhdyskuntien tuhoamiseksi nyt esitetyllä menettelyllä. Länsi-Suomen
ympäristökeskuksen Teerijärvellä tekemä linjaus uhkaa laajasti suurta joukkoa
luonnonsuojelualueiden ulkopuolella pesiviä lokkeja ja muita lintulajeja.
Suomen luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi kieltävät kumpikin lintujen
pesien tahallisen hävittämisen. Teerijärven tapauksessa on selvästi kyse pesien
tuhoamisesta, koska ruoppauksella tuhotaan pesimäpaikkaa. Vaikka naurulokit
rakentavat joka vuosi uuden pesän, on jatkuvassa käytössä olevan pesimäkolonian
asettumisen edellytysten tuhoaminen rinnastettavissa pesän tuhoamiseen.
Tällainen toiminta vaatii aina luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvan.
Teerijärven tapauksessa lupaa ei ole haettu.
Teerijärven alueella pitäisi ensisijaisesti puuttua naurulokkien runsauden
syyhyn, eli lokeille tarjolla olevaan ylimääräiseen ravintoon, ja tätä kautta
luonnollisesti vaikuttaa alueella pesivien naurulokkien määrään.
Naurulokki on BirdLife Suomen vuoden laji 2008. Ensi vuonna lintuharrastajat
kartoittavat uhanalaisen naurulokin esiintymistä koko Suomessa.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: skrattmås (naurulokki)
Mediatiedote 1.10.2007
Varovaisuutta hanhenmetsästykseen - rauhoitettuja muuttohanhia liikkeellä
Jokasyksyinen arktisten hanhien muutto on käynnissä. Metsästettävien meri-,
metsä- ja kanadanhanhien lisäksi liikkeellä on runsaasti rauhoitettuja tundra- ,
sepel- ja valkoposkihanhia, muistuttavat BirdLife Suomi ja Metsästäjäin
Keskusjärjestö.
Muuttavia hanhia voidaan lähiviikkoina tavata ylilentävinä parvina tai
pelloilla levähtävinä kaikkialla maassamme. Sääolosuhteista riippuen hanhet
voivat viipyä peltoaukeilla pitkäänkin odottamassa suotuisia tuulia
muuttomatkalleen.
BirdLife Suomi ja Metsästäjäin Keskusjärjestö kehottavat metsästäjiä
valppauteen hanhia metsästäessään ja varmistumaan siitä, että kohteena on
varmuudella luvallinen hanhilaji. Metsästäjän on hyvä kerrata hanhien
tuntomerkit. Kannattaa myös muistaa, että hanhet voivat muuttaa sekaparvina,
jolloin samassa parvessa voi olla eri hanhilajien yksilöitä.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi), bläsgås
(tundrahanhi), prutgås (sepelhanhi), sädgås (metsähanhi), kanadagås (kanadanhanhi),
grågås (merihanhi)
Mediatiedote 27.9.2007
Tänään ehkä syksyn paras kurkipäivä
BirdLife kertoo, että Pohjanmaalla Närpiössä on tänään aamupäivällä laskettu
tunnin aikana 9000 muuttavaa kurkea. Kyseessä on kuluvan syksyn suurin
kurkimuutto, joten päivästä voi tulla Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja
Uudellamaalla syksyn paras kurkipäivä.
Edelliset hyvät kurkimuuttopäivät olivat viime sunnuntaina, jolloin
Karstulassa laskettiin 4200 kurkea, ja 13.9, jolloin Kirkkonummella muutti 3400
kurkea.
Kurkien päämuutto ajoittuu syksyllä yleensä usealle päivälle ja syysmuuttoon
osallistuu kymmeniätuhansia kurkia. Suomalaiset kurjet talvehtivat Espanjassa ja
Pohjois-Afrikassa. Muuttomatkan tärkeitä levähdysalueita on mm. Virossa ja
Unkarissa.
Kurki on Suomen suurimpia lintuja; aikuisen linnun siipiväli on jopa 220 cm.
Suomessa arvioidaan pesivän 15 000-20 000 kurkiparia. Kurkien muuttoaurat ovat
yksi syksyn näyttävimmistä tapahtumista luonnossa.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: trana (kurki)
LINTUHAVAINTOJA:
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
BirdLife Suomen Lintutilanne-sivut
Mediatiedote 20.9.2007
Peippo on nyt syysmuuton pääosassa
Peippojen päämuutto on käynnissä. Sade ja vastainen tuuli on pakottanut
peippoparvet lentämään matalalla tai pysähtymään pelloille, ja parvia näkee nyt
runsaasti kaikkialla eteläisessä Suomessa. Tiistaina lintuharrastajat laskivat Vantaalla lähes 200 000 muuttavaa
peippoa, Kirkkonummen Porkkalassa 30 000 ja Hangon lintuasemalla 28 000.
Peipot talvehtivat Länsi- ja Keski-Euroopassa, ja muuttokausi kestää elokuun
lopulta marraskuun alkuun. Takaisin Suomeen peipot palaavat huhtikuussa. Peippo on toiseksi runsain pesimälintumme pajulinnun jälkeen. Peippo pesii
yleisenä Metsä-Lappiin saakka. Suomessa arvioidaan pesivän 5-7 miljoonaa
peippoparia.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: bofink (peippo), lövsångare (pajulintu)
LINTUHAVAINTOJA:
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
BirdLife Suomen Lintutilanne-sivut
Mediatiedote 18.9.2007
Lintuharrastajat Välimerelle muuttomatkaa turvaamaan
Suomalaisia lintuharrastajia on matkustanut Maltalle estämään muuttolintujen
laitonta ampumista.
BirdLife Maltan järjestämään kansainväliseen petolintujen suojelu- ja
seurantahankkeeseen 8.-23. syyskuuta Maltalla osallistuu myös suomalaisia
lintuharrastajia. Seitsemästä maasta saapuneiden reilun viidenkymmenen
vapaaehtoisen tavoitteena on estää petolintujen laitonta ampumista valvomalla
parhaita muuttopaikkoja. Lisäksi he keräävät tietoa saaren ylittävistä
petolinnuista.
"Joka päivä olen nähnyt, kun petolintuja ammutaan. Uskomattoman tylyä touhua.
Erästäkin sääkseä ammuttiin kolmetoista kertaa", kertoo Maltalle matkustanut
lintuharrastaja Petri Tamminen.
BirdLife Malta on järjestänyt vastaavaa petolintuseurantaa jo 1990-luvun
lopulta lähtien. Maltalla on yhä voimissaan laiton perinne ampua saaren yli
muuttavia petolintuja. Viime syksynä Suomessa rengastettu sääksi ammuttiin
lentokyvyttömäksi Maltalla.
Maltan kautta kulkee yksi Euroopan lintujen päämuuttoreiteistä. Maltalla
ammutaan tai pyydystetään vuosittain 2-3 miljoonaa lintua. Kontrolloimattoman
ampumisen seurauksena Maltalla pesivien lintulajien määrä on taantunut 32
lajista (vuonna 1916) nykyiseen 16 lajiin. Suojeltuja lajeja ammutaan sekä
lintukokoelmiin että huvikseen. Haluttuja lajeja ovat flamingo ja harmaahaikara
sekä monet petolinnut.
Välimeren muuttomatkoillaan ylittäviä suomalaisia petolintuja ovat sääksen
lisäksi mm. nuolihaukka, mehiläishaukka ja ruskosuohaukka.
Suomalaiset auttavat muuttolintuja myös Kyproksella
Maltan lisäksi laiton muuttolintujen tappaminen on yleistä Kyproksella, missä
tehtävään lintujen suojelutyöhön BirdLife Suomi on osallistunut keräämällä
lahjoituksia. Suomesta lahjoitetuilla varoilla on tuotettu juliste Kyproksen
linnuston ainutlaatuisuudesta sekä laittoman pikkulintupyynnin haitallisuudesta.
Julistetta jaettiin kaikissa Kyproksen kouluissa, ja se sai hyvän vastaanoton.
Julisteesta otettiin turkin-, kreikan- ja englanninkieliset painokset.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: fiskgjuse (sääksi), större flamingo (flamingo),
gråhäger (harmaahaikara), lärkfalk (nuolihaukka), bivråk (mehiläishaukka), brun
kärrhök (ruskosuohaukka).
Lisätietoja
BirdLife Maltan verkkosivut
BirdLife Suomen sivut Välimeren laittomasta lintupyynnistä
Miten voit auttaa
Mediatiedote 11.9.2007
BirdLife pisti huuhkajan puhelimeen
BirdLife Suomi kerää varoja linnustonsuojeluun laittamalla maailman suurimman
pöllön maailman pienimpiin puhelimiin.
Lintujen ja jalkapallon ystävät voivat tilata BirdLifelta omaan kännykkään
soittoääneksi aitoa huuhkajan huhuilua ja taustakuvaksi Helsingin
Olympiastadionilla kuvatun huuhkajan.
Huuhkaja sopii huhuilemaan myös kaupunkilaisen puhelimeen, sillä aikaisemmin erämaalintuna tunnettu huuhkaja on
kahden viime vuoden ajan pitänyt reviiriä aivan
Helsingin keskustassa. Tunnetuin Helsingin huuhkajista on Olympiastadionilla
viihtyvä lintu, joka mm. näyttäytyi jalkapallomaaottelussa Suomi-Belgia
kesäkuussa.
Huuhkaja esiintyy Suomessa aina saaristosta Tunturi-Lapin rajalle saakka.
Suomessa arvioidaan pesivän 2000-3000 huuhkajaparia.
Huuhkajan tilausohjeet löytyvät osoitteesta
www.birdlife.fi/huuhkaja
Valokuvia medialle
Mediatiedote 7.9.2007
Kurkien päämuutto alkoi
Kurkien ensimmäiset pääjoukot muuttavat tänään, kertoo lintujen
suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi.
Lähes 2000 muuttavaa kurkea oli laskettu kello 19 mennessä Kangasalla ja
noin 1400 sekä Jyväskylässä että Saarijärvellä. Lisäksi noin 900
muuttavaa kurkea oli laskettu kello 16 mennessä Pöytyällä.
Kurkien päämuutto ajoittuu syksyllä yleensä usealle päivälle ja
syysmuuttoon osallistuu kymmeniätuhansia kurkia.
Kurkien syysmuutto on alkanut vähitellen jo elokuussa. Päämuutto jakautuu
aina useaan huippupäivään: Syyskuun alkupuoliskolla muuttomatkalle lähtevät
pääosin Pohjois-Pohjanmaan kokoontumisalueiden linnut. Viimeisenä Suomesta
poistuvat Vaasan lähelle Söderfjärdenin peltoaukealle kokoontuneet linnut. Ne
lähtevät liikkeelle yleensä vasta lokakuussa.
Suomalaiset kurjet talvehtivat Espanjassa ja Pohjois-Afrikassa. Muuttomatkan
tärkeitä levähdysalueita on mm. Virossa ja Unkarissa.
Kurki on Suomen suurimpia lintuja; aikuisen linnun siipiväli on jopa 220 cm.
Suomessa arvioidaan pesivän 15 000-20 000 kurkiparia. Kurkien muuttoaurat ovat
yksi syksyn näyttävimmistä tapahtumista luonnossa.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: trana (kurki)
LINTUHAVAINTOJA:
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
BirdLife Suomen Lintutilanne-sivut
Mediatiedote 3.9.2007
Etelä-Suomen viimeisten kuukkeleiden etsintä kiihtyy
Etelä- ja Keski-Suomen kuukkelit ovat olleet tänä vuonna lintuharrastajien
ahkeran etsinnän kohteena. Toistaiseksi saadut tulokset vahvistavat pelon siitä,
että kuukkeli on jo hävinnyt suurimmasta osasta eteläistä Suomea.
Viimeisenä keinona etsintään on nyt otettu avuksi rasvaruokinnat, joiden
toivotaan houkuttelevan esiin metsissä mahdollisesti vielä piilottelevat linnut.
Syksyllä kuukkelit liikkuvat vilkkaasti reviirillään etsiessään ja
piilottaessaan ravintoa talven varalle.
BirdLife Suomi on valinnut kuukkelin vuoden lajiksi 2007. Vuoden aikana
lintuharrastajien tavoitteena on saada kattava kuva kuukkelin nykytilanteesta.
Kuukkeli on hävinnyt Etelä- ja Keski-Suomen metsistä nopeammin kuin mikään
muu lintulaji. Kuukkeli pärjää vielä Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa, mutta
sen kokonaiskanta Suomessa on vähentynyt muuttuneiden metsätalouskäytäntöjen
vuoksi kolmasosaan 1940-luvun jälkeen. Suomessa arvioidaan olevan jäljellä enää
50 000 kuukkeliparia.
Kuka tahansa voi osallistua ilmoittamalla uudet tai vanhat
kuukkelihavaintonsa BirdLife Suomelle. Ilmoittamisohjeet ja lisätietoa
kuukkelista löytyy osoitteesta
www.birdlife.fi/vuodenlaji.
BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana
kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lajeja ovat olleet mm. kottarainen
(2006), kaulushaikara (2005) ja laulujoutsen (2004).
Valokuvanäyttely kuukkelin elämästä Helsingin Rautatieasemalla 1.-7.9.
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry järjestää BirdLife
Suomen ja Hannu Siitosen ”Kuukkelin vuosi” -valokuvanäyttelyn Helsingin
Rautatieasemalla 1.-7.9.2007. Näyttely kertoo kuukkelin ja kuukkelimetsän
vuodenkierrosta: kevään pesinnästä, kesän poikasten kasvatuksesta, syksyisestä
ruuan varastoinnista ja talven selviämiskamppailusta. Luontokuvaaja Hannu
Siitonen on seurannut yhden Suomen eteläisimmän kuukkeliperheen elämää
Parikkalassa. Kuvat ovat nähtävissä rautatieaseman ollessa avoinna päivittäin
klo 5.00-1.30.
-
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: lavskrika (kuukkeli), stare (kottarainen),
rördrom (kaulushaikara) ja sångsvan (laulujoutsen).
Mediatiedote 29.8.2007
Lintujen syysmuutto hyvässä vauhdissa
Lintujen syysmuutto jatkuu kiivaana. Suomesta on lähtenyt kymmeniä
miljoonia lintuja. Valtaosa syysmuutolle jo lähteneistä lajeista on yöllä muuttavia
pikkulintuja, kuten pajulintuja, kerttuja ja sieppoja.
Yksi tämän hetken näkyvimmistä lajeista on puolestaan haarapääsky, joita on
laskettu yöpymäruovikoilta jopa tuhannen yksilön kerääntymiä.
Myös suurikokoisempien lajien, kuten metsähanhien ja sorsien muutto on
käynnistynyt. Erityisesti jouhisorsien muuttoparvia on havaittu
muutontarkkailupaikoilla.
Lintujen syysmuutto monipuolistuu ja muuttuu näyttävämmäksi lähiviikkoina.
Esimerkiksi kurkien muuttajamäärät ovat toistaiseksi olleet pieniä. Kurjet ovat
kuitenkin jo kerääntyneet parhaille levähdyskohteille, joilta ensimmäisen
pääjoukon odotetaan lähtevän muutolle syyskuun alkupuolella.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: lövsångare (pajulintu), ladusvala (haarapääsky),
sädgås (metsähanhi), stjärtand (jouhisorsa), trana (kurki).
LINTUHAVAINTOJA:
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
BirdLife Suomen Lintutilanne-sivut
Mediatiedote 17.8.2007
Harvinaisia punajalkahaukkoja liikkeellä
Suomessa on viime päivinä havaittu poikkeuksellisen paljon punajalkahaukkoja.
BirdLife Suomelle on elokuun aikana ilmoitettu jo yli kaksikymmentä havaintoa
tästä harvinaisesta haukkalajista, mikä on kymmenen kertaa enemmän kuin viime
vuonna vastaavaan aikaan. Eniten haukkoja on nähty Kaakkois-Suomessa, mutta
havaintoja on länsirannikkoa myöten.
Punajalkahaukka pesii Keski-Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Sen talvehtimisalueet
ovat Afrikassa. Syysmuutolla olevien haukkojen saapumista maahamme on edistänyt
lämmin poutasää sekä idän ja kaakon välinen lämmin ilmavirtaus.
Yleensä Suomessa nähdään vain kolmisenkymmentä punajalkahaukkaa vuodessa.
Toistaiseksi suurin punajalkahaukkavaellus havaittiin syksyllä 2005, jolloin
haukkoja laskettiin noin 350 yksilöä.
Punajalkahaukka on suhteellisen pienikokoinen haukka, ja erityisesti nuoret
linnut muistuttavat paljon sen lähisukulaista nuolihaukkaa. Vanha koiras on
pääosin siniharmaa, ja sillä on punaiset jalat ja pyrstön tyvi. Vanha naaras on
alapuolelta kauniin oranssinbeige ja yläpuolelta harmaa. Nuoret linnut ovat
alapuolelta juovikkaita.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: aftonfalk (punajalkahaukka), lärkfalk (nuolihaukka)
VALOKUVA:
Nuori punajalkahaukka Korppoon Utössa 13.8.2007. Kuvaaja: Jorma
Tenovuo. Kuva on vapaasti käytettävissä aiheen uutisoinnissa. Kuvaajan nimi
mainittava julkaisun yhteydessä.
Lataa kuva.
LINTUHAVAINTOJA:
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
BirdLife Suomen Lintutilanne-sivut
Mediatiedote 19.7.2007
Jo toinen outo haikaralaji Suomessa
Pohjois-Savon Rautavaaralla on havaittu outo haikaralaji, joka on
todennäköisesti kiinanriisihaikara (Ardeola bacchus). Lajia ei ole ennen
havaittu Suomessa, mutta Rautavaaran linnun epäillään todennäköisemmin karanneen
lintutarhasta kuin lentäneen meille lähimmältä pesimäalueeltaan
Koillis-Kiinasta.
Euroopasta tunnetaan tiettävästi vain kolme aikaisempaa havaintoa
kiinanriisihaikarasta. Näiden kaikkien on tulkittu koskeneen tarhasta karanneita
yksilöitä.
BirdLife Suomen rariteettikomitea tutkii Rautavaaran havainnon ja päättää
aikanaan hyväksytäänkö lintu Suomessa luonnonvaraisesti tavattujen lintulajien
listalle.
Posiolta heinäkuun alussa löydetty ja nyt Rovaniemellä majaileva
afrikkalainen savannihaikara on vastaavien tarhakarkulaisepäilyjen kohteena.
Euroopassa ja Lähi-idässä on eläintarhojen lisäksi runsaasti yksityisiä,
laillisia ja laittomia, lintukokoelmia, joiden sisältämistä linnuista on hyvin
vaikea saada tietoa.
--Tiedotteen laji ruotsiksi: bacchushäger (kiinanriisihaikara, abdimstork
(savannihaikara)
Mediatiedote 19.6.2007
Lintuluodoille pesimärauha
Lintuluodoilla on tällä hetkellä runsaasti sekä hautovia lintuja että pieniä
poikasia. BirdLife Suomi vetoaa kaikkiin vesilläliikkujiin ja kesänviettäjiin,
ettei lintujen pesimäluodoille tai -saarille noustaisi. Yksittäisen veneilijän
tai ulkoilijan lyhytkin oleskelu lintuluodolla tai aivan sen vieressä voi
aiheuttaa merkittävää tuhoa. Myöskään juhannuskokolle lintuluoto ei ole sopiva
paikka.
Pesivät linnut on yleensä helppo huomata. Jos linnut hyökkäilevät kohti
ihmistä tai lentelevät varoitellen luodon päällä, on se varma merkki lähellä
olevasta pesästä tai poikasista. Tällaisilta luodoilta ja saarilta on syytä
poistua välittömästi, vaikka yhtään pesää tai poikasta ei näkisikään.
”Lyhytkin pesimäluodolle poikkeaminen voi olla kohtalokas, koska emojen
paetessa ihmistä suojattomat munat ja poikaset altistuvat auringon paahteelle,
sään kylmyydelle tai varisten saalistukselle", sanoo BirdLife Suomen
suojeluasiantuntija Margus Ellermaa.
Vierassatamat tai niiden puuttuessa isot metsäiset saaret ovat linnut
huomioon ottavalle veneilijälle pikkusaaria tai puuttomia luotoja parempia
ankkuripaikkoja.
Saaristolintujen pesinnät ajoittuvat yleensä touko-heinäkuulle, osalla
lajeista elokuun lopulle saakka.
Pesimäaikana myös rauhoittamattomat lintulajimme nauttivat lain suojaa koko
maassa. Pesimäaikana kaikkien lintujen tappaminen tai häirintä on kielletty.
Juhannuskokkoa ei lintuluodolle
Juhannuskokon paikkaa valittaessa tulisi ottaa huomioon linnut ja muu luonto.
BirdLife Suomi vetoaa kokon rakentajiin, ettei lintuluodoille rakennettaisi
kokkoa. Kun kokon polttaa ankkuroidulla puulautalla riittävän etäällä
pesimäluodoista, varmistaa mukavan kesäyön juhlan sekä linnuille että ihmisille.
Mediatiedote 17.6.2007
Tutkimukset eivät tue metsästäjien joutsenväitteitä
Tutkimukset eivät tue metsästäjien väitteitä, joiden mukaan laulujoutsenen
runsastumisesta olisi haittaa muiden vesilintujen pesimäkannoille.
Laulujoutsen käyttäytyy joskus aggressiivisesti liian lähelle sen poikasia tai
pesää tulevia muita vesilintuja kohtaan. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan
tällä aggressiivisuudella ei ole kuitenkaan merkitystä muiden vesilintujen
lukumäärille ja poikastuotoille.
"Laulujoutsen kuuluu alkuperäiseen linnustoomme, ja muu pesimälinnustomme on
sopeutunut elämään sen kanssa. Laulujoutsenen pesiminen voi jopa parantaa muiden
lajien poikastuottoa - muut lajit hyötyvät laulujoutsenen aggressiivisuudesta
petoja kohtaan", sanoo BirdLife Suomen tiedottaja Lauri Hänninen.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko sanoi Väli-Suomen
sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisessa, että kansallislinnun sääntely tulee
jossain vaiheessa eteen. Kairikon mukaan kyse olisi riistanhoidosta. Hoidon
kohteena olisivat hänen mukaansa muut vesilinnut.
BirdLife Suomi selvitti laulujoutsenkannan kokoa viimeksi vuonna 2004, jolloin
meillä arvioitiin pesivän 5000-6000 paria laulujoutsenia.
Laulujoutsenkannan keskimääräinen vuosikasvu on viime vuosikymmeniä ollut noin
11 prosenttia. Alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta. Pohjois-Suomessa
keskimääräinen vuosikasvu on ollut 7 prosenttia edellisten 20 vuoden aikana, kun
taas monin paikoin Etelä-Suomessa kasvu on ollut jopa 20 prosenttia.
On todennäköistä, että kannan kasvu tulee lähivuosina hidastumaan myös Etelä- ja
Keski-Suomessa mm. hyvien pesimäpaikkojen puutteen vuoksi.
Lisätietoja
Mediatiedote 16.6.2007
Kuusamossa havaittiin 160 lintulajia
BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämä 24. SM-lintumaraton
kilpailtiin Kuusamossa eilen perjantaina ja tänään lauantaina. Kisaan
osallistui 30 joukkuetta, jotka havaitsivat 24 tunnin aikana Kuusamossa
yhteensä 160 lajia. Kilpailun voitti joukkue "Doz K Hahn" tuloksella
128 lajia. Toiseksi tuli "Takaveto" (125 lajia) ja kolmanneksi joukkue
"Karhu-Kuusamo" (125 lajia).
Voittajajoukkueessa kilpailivat Pentti Kallio, Olli Näyhä, Kari Engelbarth,
Kari Saarinen, Jari Markkula.
Tänä vuonna kilpailussa oli myös "ekosarja", jossa sai liikkua
vain jalan, polkupyörällä tai soutuveneellä. Ekosarjan voittajajoukkue
"Reporangat" havaitsi 88 lajia.
Lintumaratonin harvinaisin havainto oli rantakurvi. Muista havainnoista
mukavimpia olivat haarahaukka, tunturikihu, merikihu, sarvipöllö,
viirupöllö, satakieli, kultarinta, turkinkyyhky ja ruisrääkkä. Kilpailussa
havaittiin myös Kuusamon alueelle tyypillisiä harvinaisuuksia, kuten
sinipyrstöjä, virtavästäräkkejä ja lapinuunilintuja.
Kuusamossa on järjestetty lintumaraton vuodesta 1984 lähtien. Kilpailussa
2-5-henkiset joukkueet pyrkivät 24 tunnin aikana havaitsemaan mahdollisimman
monta lintulajia. Monet joukkueet tulevat Kuusamoon kisaamaan joka vuosi.
Kuusamon Lintumaratonin tuotolla tuettiin tänä vuonna Kansainvälisesti
tärkeiden lintualueiden (IBA) lintulaskentoja Kuusamon alueella.
Lisätietoja
Tiedotteen lajit ruotsiksi tereksnäppa (rantakurvi), brun glada
(haarahaukka), fjällabb (tunturikihu), kustlabb (merikihu), hornuggla
(sarvipöllö), slaguggla (viirupöllö), näktergal (satakieli), härmsångare
(kultarinta), turkduva (turkinkyyhky), kornknarr (ruisrääkkä), blåstjärt
(sinipyrstö), forsärla (virtavästäräkki), nordsångare (lapinuunilintu).
BirdLife Suomen Kuusamon
Lintumaratonin -sivu
Mediatiedote 14.6.2007
Lintuharrastajat kokoontuvat Kuusamoon
Lintuharrastajat kokoontuvat ensi viikonvaihteessa Kuusamoon, missä
käydään järjestyksessään 24. SM-lintumaraton. BirdLife Suomen ja
Kuusamon Lintukerhon järjestämässä kilpailussa liikutaan maastossa
joukkueittain ja yritetään havaita mahdollisimman monta lintulajia 24
tunnin aikana.
SM-lintumaraton alkaa perjantaina 15.6. kello 9 aloituskokouksella Rukan
kokouskeskuksessa, missä myös kilpailun tulokset selviävät lauantai-iltana.
24-tunnin kilpailussa useimmat joukkueet pääsevät sadan havaitun lajin
paremmalle puolelle. Lintumaratonin historian ennätystulos on 136 lajia
vuodelta 2001. Kuusamo on pesimälinnustoltaan erittäin mielenkiintoinen
lintualue, sillä siellä kohtaavat Etelä-Suomen ja Lapin linnut. Lisäksi
Kuusamossa voi nähdä muutamia itäisiä, koko Länsi-Euroopassa harvinaisia
lintulajeja, kuten sinipyrstön ja pikkusirkun.
Kuusamon Lintumaratonin tuotolla tuetaan tänä vuonna Kansainvälisesti
tärkeiden lintualueiden (IBA) lintulaskentoja Kuusamon alueella.
--
Tiedotteen lajit ruotsiksi: blåstjärt (sinipyrstö), dvärgsparv
(pikkusirkku).
BirdLife Suomen Kuusamon
Lintumaratonin -sivu
Mediatiedote 12.6.2007
Kaikki muuttolintulajit saapuneet
Kaikki Suomessa säännöllisesti pesivät muuttolintulajit ovat saapuneet.
Viimeisenä saapui lapinuunilintu, joka on BirdLife Suomen tietojen mukaan
havaittu jo kuudella paikkakunnalla: Joensuussa, Karjalohjalla, Kontiolahdella,
Raahessa, Suomussalmella ja Tohmajärvellä.
Perinteisesti viimeisenä meille saapuvan lapinuunilinnun muutto on vasta
alussa, sillä valtaosa lapinuunilinnuista ennättää pesimäpaikoilleen Kainuun,
Koillismaan ja Lapin koivikoihin yleensä vasta juhannusviikolla. Laji talvehtii
Kaakkois-Aasiassa.
Lapinuunilintujen saapuessa kiireisimmät muuttolintumme ovat jo lähteneet
syysmuutolle: mustaviklo- ja kuovinaaraat suuntaavat kesäkuun alkupuolella
etelään ja jättävät poikasten hoidon koiraiden vastuulle. Esimerkiksi Helsingin
Viikissä levähti sunnuntaina etelään matkaavia mustavikloja.
Linnunpoikanen tarvitsee harvoin ihmisen apua
Monilla linnuilla ovat poikaset lähdössä pesistä juuri näinä päivinä.
Luonnossa liikkujat tapaavat usein näitä pesästä lähteneitä lintuja, joita
luullaan orvoiksi. Lähes poikkeuksetta kyseessä on kuitenkin emojen hyvin
huolehtima poikanen, joka ei tarvitse ihmisen apua.
"Poikasten lentotaidot eivät ole vielä kovin kehittyneet, joten usein niiden
luullaan vahingoittaneen itseään. Usein myös luullaan, että emot ovat hylänneet
poikaset, mutta tämäkään ei tavallisesti pidä paikkaansa, vaan emot ovat
jossakin lähistöllä etsimässä ruokaa. Parasta on jättää tällaiset
yksinäisiltäkin näyttävät poikaset rauhaan", neuvoo tiedottaja Lauri Hänninen
BirdLife Suomesta.
--
Lisätietoa
Lintutilanne-sivulta
Tiedotteen lajit ruotsiksi: nordsångare (lapinuunilintu), svartsnäppa
(mustaviklo), storspov (kuovi).
Mediatiedote 3.6.2007
Jo toinen uusi lintulaji viikon sisällä
Salossa on havaittu amerikanhuitti (Porzana carolina). Havainto ensimmäinen
Suomesta. Jos BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon,
amerikanhuitista tulee uusi laji Suomessa tavattujen lintujen listalle.
Outo ääntelijä kuultiin ensimmäisen kerran ilmeisesti jo viikko sitten, mutta
amerikanhuitiksi lintu tunnistettiin vasta perjantain ja lauantain välisenä
yönä. Lauantai-iltana paikalle kerääntyi ennätyksellisesti yli 400
lintuharrastajaa havaitakseen harvinaisen vieraan, mutta amerikanhuitti ei enää
äännellyt eikä näyttäytynyt.
Havainto on jo toinen maalle uusi lintulaji viikon kuluessa, sillä viime
sunnuntaina nähtiin Hangossa Suomen ensimmäinen iberiantiltaltti.
Amerikanhuitti on Suomessa pesivän luhtahuitin sukulaislaji. Nimensä
mukaisesti laji on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Euroopassa amerikanhuitti on
hyvin harvinainen vieras. Valtaosa aikaisemmista havainnoista on
Isosta-Britanniasta, jossa amerikanhuitti on tavattu parikymmentä kertaa.
Amerikanhuitti on pieni, vain noin kottaraisen kokoinen rantakana, joka
viihtyy tiheän vesikasvillisuuden suojassa. Usein sen paljastaa vain pääasiassa
öisin kuuluva soidinääni.
Tähän mennessä maassamme on havaittu hyväksytysti 450 lintulajia. Uusia
lajeja tulee yleensä vain yksi kaksi vuodessa. Salon amerikanhuitti ja Hangon
iberiantiltaltti odottavat vielä BirdLife Suomen rariteettikomitean hyväksyntää.
BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt
valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko
määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: karolinasumphöna (amerikanhuitti), småfläckig
sumphöna (luhtahuitti), Iberisk gransångare (iberiantiltatti).
Mediatiedote 31.5.2007
Pohjois-Suomen linnustoa selvitetään
Kuluvana kesänä lintuharrastajat laskevat erityisesti Pohjois-Suomen
pesimälinnustoa. Lintulaskennat ovat osa BirdLifen Euroopan laajuista hanketta,
jossa selvitetään kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (Important Bird Areas,
IBA) tilaa.
”Pohjois-Suomen linnuston tila kiinnostaa muun muassa ilmastonmuutoksen
vuoksi. Tunturi- ja suolinnustolla menee huonosti jo nyt”, sanoo BirdLife Suomen
suojeluasiantuntija Margus Ellermaa.
Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (Important Bird Areas, IBA) on BirdLife
Internationalin ohjelma tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja
suojelemiseksi. Euroopassa on noin 5000 IBA-aluetta, joista 96 sijaitsee
Suomessa. Maailmasta näitä alueita on kartoitettu jo yli 10 000.
Kevätmuuton aikaan lintuharrastajat laskivat muutolla levähtäviä lintuja maan
eteläosien tärkeillä lintualueilla. Kesän pesimälintulaskentojen painopiste on
Pohjois-Suomessa ja saaristossa. Vuonna 2007 selvitetään tärkeiden lintualueiden
linnustoa useimmissa Euroopan valtioissa.
Pääosin vapaaehtoisvoimin tehtävissä laskennoissa selvitetään suojelullisesti
arvokkaiden lintulajien menestymistä. Vuonna 2008 julkaistava raportti antaa
tietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta Euroopassa. EU:n tavoite on pysäyttää
luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä.
Suomen laskentoja johtaa BirdLife Suomi. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat
Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus (SYKE), alueelliset ympäristökeskukset,
Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseo ja Riista- ja
kalataloudentutkimuslaitos. Lintulaskentoja tukevat Helsingin Vesi,
Karttakeskus, Kultasointu, Nikon ja Suomen Lintuvaruste.
Lisätietoja
Mediatiedote 29.5.2007
Iberiantiltaltti ensi kertaa Suomessa
Hangossa havaittiin sunnuntaina iberiantiltaltti (Phylloscopus ibericus).
Hankoniemen kärjessä Hangon lintuasemalla tehty havainto on ensimmäinen
Suomesta. Mikäli BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon,
iberiantiltaltista tulee 451. laji Suomessa havaittujen lintulajien listalle.
Iberiantiltaltti muistuttaa hyvin paljon Suomessa pesivää tiltalttia.
Helpoimmin lajit erottaa laulun perusteella. Iberiantiltaltti pesii
Lounais-Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa. Iberiantiltalttia pidettiin ennen
tiltaltin alalajina, mutta kun vuonna 2003 otettiin käyttöön
yhteiseurooppalaiset suositukset lintujen luokittelusta, siitä tuli oma lajinsa.
Lämmin eteläinen ilmavirtaus on tuonut Suomeen poikkeuksellisen paljon
eteläisiä lintuharvinaisuuksia. Viime päivinä on havaittu muun muassa
kenttäkerttunen Ahvenanmaalla, rusorintakerttu Hangossa sekä mehiläissyöjä
Hangossa, Kirkkonummella ja Mynämäellä.
Edellinen Suomelle uusi lintulaji oli Porissa viime lokakuussa havaittu
kivikkosirkku.
Tähän mennessä maassamme on havaittu hyväksytysti 450 lintulajia.
BirdLife Suomen rariteettikomitea
tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot.
Komitea arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu
luonnonvaraisesti harhautunut.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: Iberisk gransångare (iberiantiltatti),
gransångare (tiltaltti), fältsångare (kenttäkerttunen), biätare (mehiläissyöjä),
bergortolansparv (kivikkosirkku).
Alla olevassa osoitteessa ladattavissa oleva VALOKUVA Hangon
iberiantiltaltista on vapaasti julkaistavissa uutisoitaessa tämän tiedotteen
aiheesta. Kuvaajan nimi mainittava julkaisun yhteydessä. Kuvaaja: Petteri
Lehikoinen.
Lataa kuva
Mediatiedote 9.5.2007
Teerijärven lokit kuriin ruokaa vähentämällä
Paikallisia asukkaita häiritsevät suuret naurulokkiyhdyskunnat menestyvät
Teerijärvellä Keski-Pohjanmaalla, koska lokit saavat ravintoa muun muassa
läheisiltä turkistarhoilta.
Jos lokkeja halutaan vähentää, se onnistuu parhaiten estämällä niiden helppo
ravinnonsaanti turkistarhoilta. Samalla vähenisivät lokkien asukkaille
aiheuttamat haitat. Suuretkin lokkiyhdyskunnat voivat siirtyä muualle, jos
niiden lähialueella ravinto vähenee. Tämä on luonnonsuojelullisesti ainoa
hyväksyttävä rauhoitetun ja uhanalaisen naurulokin vähennyskeino.
Teerijärven alueella on 38 turkistarhaa ja rehusekoittamo, joilla lokit
ruokailevat erityisesti keväällä pesinnän alussa muun ravinnon ollessa vähissä.
”Kun lintujen runsaudesta aiheutuu ongelmia, on kummallista, että heti
ehdotetaan lintujen tappamista, mutta unohdetaan runsauden perussyyt.
Teerijärvellä on runsaasti lokkeja, koska hyvässä pesimäympäristössä on
turkistarhoja, joilta lokit saavat liian helposti ravintoa", sanoo
suojeluasiantuntija Margus Ellermaa BirdLife Suomesta.
Naurulokki on rauhoitettu ympäri vuoden, ja se on luokiteltu Suomessa
uhanalaiseksi lajiksi. Teerijärven lähialueella arvioidaan pesivän 11 000-15 000
naurulokkiparia, joka on lähes 20 % maamme kokonaiskannasta.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: skrattmås (naurulokki)
Mediatiedote 7.5.2007
Arktiset vesilinnut aikaisin liikkeelle
Arktisten vesilintujen muutto Suomenlahdella on alkanut keskimääräistä
aikaisemmin. Erityisesti valkoposkihanhia on havaittu ajankohtaan nähden
poikkeuksellisen paljon. Esimerkiksi tänään aamulla Porvoon Kummelskärin ohitti
yhteensä 10 000 valkoposkihanhea matkallaan arktisille pesimäalueilleen
Siperiaan. Yleensä valkoposkihanhien muutto on vilkastunut vasta kuun puolivälin
jälkeen.
Lisäksi eilen sunnuntaina laskettiin Porvoon Söderskärillä yli 100 000 ja
Haminan Koivuluodossa noin 150 000 muuttavaa vesilintua, joista valtalajina oli
mustalintu.
Sääolot ovat arktisen muuton jatkumiselle suotuisat ainakin vielä tiistaina.
Arktisella alueella, Jäämeren ja Siperian rannikolla, pesivien lintujen
Suomen kautta tapahtuvaa muuttoa kutsutaan arktikaksi. Touko-kesäkuisessa
arktikassa Suomenlahden kautta muuttaa vuosittain miljoonia arktisia lintuja,
mm. alleja, mustalintuja, valkoposki- ja sepelhanhia ja kahlaajia.
Arktika on kevään näyttävin lintutapahtuma Suomessa. Lintuharrastajat
kokoontuvat Suomenlahden niemenkärkiin ja saariin seuraamaan arktisille
pesimäalueilleen kiirehtiviä lintuja. Jos sää on suosiollinen voi yhdestä
havaintopaikasta nähdä päivässä jopa kymmeniätuhansia valkoposki- ja sepelhanhia
tai satojatuhansia alleja ja mustalintuja.
Arktisen vesilintumuuton päälajit alli ja mustalintu talvehtivat eteläisellä
Itämerellä ja Pohjanmerellä. Suomen kautta muuttavat valkoposki- ja sepelhanhet
talvehtivat Pohjanmeren rannikoilla.
--
Tiedotteen lajit ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi), sjöorre
(mustalintu), alfågel (alli), prutgås (sepelhanhi)
Mediatiedote 5.5.2007
Lintutornikisan voitto Poriin
BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtumaan osallistuttiin ennätyksellisesti
260 lintutornissa ympäri maan. Eniten lajeja, 109, havaittiin Porin Kaarluodossa.
Sadan lajin raja rikkoontui myös neljässä muussa tornissa: Porin Teemuluodossa
(107), Kristiinankaupungin Siipyyssä (103), Helsingin Viikin Purolahdessa (102)
ja Mynämäen Mynälahden isossa tornissa (102).
Tapahtuman sponsorin Kemiran joukkue havaitsi Porin Leveäkarin tornissa 98
lajia ja järjestäjän BirdLife Suomen joukkue Helsingin Viikin Keinumäessä 96
lajia. Torneista havaittiin keskimäärin 62 lajia. Kilpailun pohjoisimmassa
tornissa Inarin Kaamasessa havaittiin 24 lajia. Eteläisimmässä tornissa
Dragsfjärdin Morgonlandetilla havaittiin 65 lajia. Torneista raportoituja
harvinaisia lajeja olivat mm. kiljuhanhi Limingassa, jalohaikara Hyvinkäällä
sekä Kuortaneella, valkosiipitiira Outokummussa ja palsasirri Loviisassa.
Osallistujien kesken arvottu lintuharrastusvälineitä myyvän BirdLife Suomen
Lintuvarusteen 500 euron lahjakortti meni Inarin Mielikköjärvellä kisanneelle
joukkueelle.
Kaikkien osallistuneiden tornien tulokset ja harvinaisimmat lintuhavainnot
löytyvät osoitteesta www.birdlife.fi.
Tornien taisto on vuodesta 1994 järjestetty leikkimielinen kilpailu, jossa
joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista
kahdeksan tunnin aikana. Samalla torneissa esitellään yleisölle lintuja ja
lintuharrastusta sekä kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tänä vuonna varat
käytetään kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) lintulaskentoihin.
Tornien taiston järjestää lintuharrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi ja
tapahtumaa sponsoroivat Kemira ja Nikon.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: fjällgås (kiljuhanhi), ägretthäger (jalohaikara),
vitvingad tärna (valkosiipitiira), tuvsnäppa (palsasirri)
Kaikkien
osallistuneiden joukkueiden tulokset
Mediatiedote 2.5.2007
Kansainvälisiä lauluesityksiä yli 260 lintutornilla lauantaina
Euroopasta ja Afrikasta matkanneiden solistien lauluesityksiä kuunnellaan
lauantaina 5.5. ennätyksellisesti yli 260 lintutornilla, kun BirdLife Suomi
järjestää lintuharrastustapahtuma "Tornien taiston". Lintutorneista pyritään
näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia klo 05-13. Samalla
tehdään lintuja ja lintuharrastusta tunnetuksi.
Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Useilla
torneilla järjestetään lisäksi opastettuja linturetkiä.
Kilpailulla kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tänä vuonna varat käytetään
kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) lintulaskentoihin. Tapahtumaa
sponsoroivat Kemira ja Nikon.
Tornien taiston tulokset julkaistaan BirdLife Suomen verkkosivuilla
lauantaina 5.5. viimeistään klo 18.00.
Lisätietoa: osallistuvat tornit ja joukkueet, erityiset yleisötornit, kilpailun säännöt
ja aiempien vuosien tuloksia
Tornien taisto -sivuilta.
Mediatiedote 27.4.2007
Lintujen pesimäkausi alkanut - vältä metsänhakkuita
BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto vetoavat
kaikkiin metsänomistajiin metsänhakkuiden välttämiseksi lintujen pesimäkaudella.
Lisääntymisajan rauhoittaminen hakkuilta olisi konkreettinen askel kohti
aidosti kestävämpää metsätaloutta. Tästä huolimatta metsäyhtiöt pyrkivät
nimenomaan kasvattamaan kesähakkuiden määrää: tästä esimerkkinä on Metsäliiton
tuore Kesäsavotta-kampanja.
Erityisesti avohakkuiden vaikutus lintujen ja eläinten pesintään on tuhoisa.
Raskaat metsäkoneet murskaavat pesät helposti alleen puita kaadettaessa.
Etelä-Suomessa monien lintulajien pesinnät ovat jo pitkällä, ja touko-heinäkuu
on kiivainta pesimiskautta koko maassa. Kesäaikainen hakkuutauko olisi
metsätaloudelta selvä osoitus halusta vaalia luonnon monimuotoisuutta.
Mediatiedote 5.4.2007
Lintuharrastajat laskevat lepäilijöitä
Kylmä sään arvioidaan pysäyttävän lintujen kevätmuuton pääsiäisenä.
Lintuharrastajat laskevat kuitenkin tarkkaan jo saapuneet muuttajat, jotka ovat
pysähtyneet levähtämään tulvapelloille ja sulille järville.
Poikkeuksellisen tarkan seurannan syy on ”Kansainvälisesti tärkeiden
lintualueiden” eli IBA-alueiden (Important Bird Areas) tietojen päivitys.
Maailmasta on tähän mennessä tarkoin kriteerein valittu noin 10 000 tärkeää
lintualuetta, joista 96 sijaitsee Suomessa.
Lintulaskennat jatkuvat myös kesällä ja syksyllä, mutta nyt pääsiäisenä
erityisen mielenkiinnon kohteena ovat perinteiset hanhien ja joutsenten
levähdyspaikat.
”Aikaisen kevään myötä levähtävien hanhien määrät ovat normaalia huhtikuun
alkua suuremmat. Sellaisia paikkoja, joissa on viime päivinä laskettu yli
viisisataa muutolla levähtävää metsähanhea, on tietooni tullut jo kymmenkunta”,
kertoo IBA-koordinaattori Margus Ellermaa BirdLife Suomesta.
Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (Important Bird Areas, IBA) on BirdLife
Internationalin ohjelma tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja
suojelemiseksi. Koska Suomen IBA-alueiden linnustotiedot ovat pääosin
1990-luvulta, ne tarvitsevat päivitystä. Samanaikaisesti lasketaan lintuja myös
Euroopan muilla noin 5000 IBA-alueella.
Pääosin vapaaehtoisvoimin tehtävissä laskennoissa selvitetään suojelullisesti
arvokkaiden lintulajien menestymistä. Vuonna 2008 julkaistava raportti antaa
tietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta Euroopassa. EU:n tavoite on pysäyttää
luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä.
Suomen laskentoja johtaa BirdLife Suomi. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat
Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus (SYKE), alueelliset ympäristökeskukset,
Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseo ja Riista- ja
kalataloudentutkimuslaitos. Lintulaskentoja tukevat Suomen Lintuvaruste, Nikon
ja Karttakeskus.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: sädgås (metsähanhi).
Lisätietoja:
BirdLife Suomen IBA-sivut
BirdLife Internationalin IBA-sivut
Mediatiedote 24.3.2007
Etelä-Karjalasta vuoden lintuyhdistys
BirdLife Suomi on valinnut Vuoden lintuyhdistykseksi Etelä-Karjalan
Lintutieteellinen Yhdistys ry:n. Valinta julkistettiin BirdLife Suomen
edustajiston kevätkokouksessa tänään Valkealassa.
Valinnan perusteena oli yhdistyksen monipuolinen ja aktiivinen toiminta
lintujen suojelun ja lintuharrastuksen edistämisessä. Viimeisen vuoden aikana
yhdistys on muun muassa yleisölle järjestettävien linturetkien myötä tavoittanut
uusia ihmisiä ja kasvattanut jäsenmääräänsä reilusti.
Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys on perustettu vuonna 1969.
Yhdistyksen toimialueena on Etelä-Karjalan maakunta ja jäseniä yhdistyksellä on
noin 250. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat lintuhavaintojen kerääminen ja
julkaiseminen, lintuharrastukseen liittyvien retkien ja tapahtumien
järjestäminen sekä monimuotoinen linnustonsuojelutyö
BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, joka on nimennyt
”Vuoden lintuyhdistyksen” vuodesta 1980 alkaen.
Lisätietoja:
Etelä-Karjalan Lintutieteellisen yhdistyksen verkkosivut
Mediatiedote 24.3.2007
Vuoden retkikummi Kymenlaaksosta
BirdLife Suomen Vuoden retkikummiksi on valittu Eero Parkko Kymenlaakson
Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. Valinta julkistettiin BirdLife Suomen
edustajiston kevätkokouksessa tänään Valkealassa.
Haminalainen Parkko, 50, toimi vuoden 2006 aikana oppaana useilla retkillä,
joihin osallistui yhteensä yli 150 henkeä. Retket ovat tuoneet Kymenlaakson
Lintutieteelliselle Yhdistykselle myös uusia jäseniä.
Retkikummit ovat BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimivia aktiivisia
lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä yleisölle. Retkikummitoiminta
tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen
saloihin.
Tällä hetkellä BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 90
retkikummia. Vuoden retkikummi valittiin nyt kolmatta kertaa.
Lisätietoja:
Kymenlaakson Lintutieteellisen yhdistyksen verkkosivut
Mediatiedote 12.3.2007
Lintujen kevätmuutto käynnissä
Viikonlopun lämmin sää joudutti viime viikolla käynnistynyttä lintujen
kevätmuuttoa. Rannikoilla meno on ollut vilkkaampaa kuin sisämaassa, missä
muuttajien yksilömäärät ovat olleet vielä pieniä. BirdLife Suomen keräämien
tietojen mukaan liikkeellä on ollut kevään normaaleja ensimuuttajia eli
laulujoutsenia, kiuruja, kottaraisia, pulmusia, uuttukyyhkyjä, töyhtöhyyppiä ja
mustavariksia. Ensimmäinen kurki havaittiin viikonloppuna Päijät-Hämeessä.
Lämpimät säät saivat myös liikkeelle ensimmäiset petolinnut. Havaintoja on
tehty mm. hiiri- ja tuulihaukasta. Viikonlopun harvinaisimmasta havainnosta
vastasi Lounais-Suomessa nähty isohaarahaukka.
Vesilintujen muutto on vielä varsin vähäistä, sillä vedet ovat suurimmaksi
osaksi jäässä. Kevätmuuton edistyminen onkin nyt kiinni sääoloista: kylmä
pohjoisenpuoleinen virtaus hillitsee lintujen muuttohaluja, mutta lauha
lounaanpuoleinen ilmavirtaus saa suuret joukot liikkeelle. Ensimmäisiä muuttajia
kannattaa etsiä peltojen pälviltä ja vesistöjen sulista. Seuraavaksi
lintuharrastajat odottavat mm. hiirihaukkojen pääjoukkoja, sekä peippo- ja
rastasmuuton alkua.
Taustatietoa kevätmuutosta
Lintujen kevätmuutto kestää helmikuulta kesäkuulle. Ensimmäiset
kevätmuuttajat saapuvat helmi-maaliskuussa. Ensimmäisiä muuttajia ovat yleensä
isokoskelot, laulujoutsenet, harmaalokit, uuttukyyhkyt, mustavarikset ja
pulmuset. Ne reagoivat herkästi alkukevään säämuutoksiin ja siirtyvät kohti
pohjoista lämpimien lounaistuulten saattelemina.
Kevätmuutto on näyttävimmillään huhtikuussa, jolloin liikkeellä on monia
päivällä muuttavia lajeja, parvissa muuttavia lajeja ja isokokoisia lintuja,
kuten joutsenia, hanhia, kurkia ja petolintuja.
Lukumääräisesti eniten lintuja saapuu vasta toukokuussa, jolloin
saapumisvuorossa ovat yöllä muuttavat, Afrikassa talvehtineet pikkulinnut.
Pesimälajistomme viimeisin saapuja on lapinuunilintu, joka saapuu
talvehtimisalueiltaan Kaakkois-Aasiasta vasta juhannusviikolla.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: sånglärka (kiuru), töyhtöhyyppä (tofsvipa),
snösparv (pulmunen), bofink (peippo), sångsvan (laulujoutsen), uuttukyyhky (skogsduva), råka (mustavaris), hiirihaukka (ormvråk), sohaarahaukka (röd
glada), harmaalokki (gråtut), isokoskelo ((strorskrake), lapinuunilintu (nordsångare).
Mediatiedote 2.3.2007
Arohyyppien tärkeä talvehtimisalue löytyi
Tärkein tunnettu arohyyppien talvehtimisalue on löytynyt Syyriasta. Arohyyppä
on yksi Euraasian uhanalaisimmista linnuista. Sen maailmankannaksi arvioitiin
ennen tätä uutta löytöä 400–1500 yksilöä.
Syyriassa arohyyppiä etsivä BirdLifen tutkimusryhmä näki peräti 1200 lintua
yhden päivän aikana ja koko retkellä yhteensä 1500 lintua, kaikki muutamalla
ruohostoalueella Pohjois-Syyriassa.
“Tällainen löytö on unelmien täyttymys lintuharrastajalle”, sanoo
tutkimusmatkan johtaja Remco Hofland. ”Olimme aamupäivän iloinneet mukavista
arohyyppäparvista, yhteensä 400 lintua. Iltapäivällä löysimme sitten vielä 838
hyyppää, joista peräti 700 näkyi yhteen pisteeseen.”
Tuore tieto Syyriasta on rohkaiseva lajin suojelun parissa työskenteleville.
Seuraavaksi tutkitaan mahdollisuudet suojella löydetty alue. ”Jos aluetta ei
riittävästi suojella, koko lajin tulevaisuus voi olla vaakalaudalla”, sanoo
Stuart Butchart BirdLife Internationalista. Suojelutoimet tehtäisiin
yhteistyössä BirdLifen, paikallisten viranomaisten ja paikallisen
suojelujärjestön kanssa.
Arohyyppä on tutun peltolintumme töyhtöhyypän kaakkoinen sukulaislaji. Se on
tavattu Suomessa viisi kertaa, viimeksi vuonna 1994 Pietarsaaressa.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: stäppvipa (arohyyppä)
Lisätietoja
Mediatiedote 23.2.2007
Pihabongauksessa puoli miljoonaa lintua
BirdLife Suomen Pihabongaukseen osallistuttiin tammikuun viimeisenä
viikonloppuna maan jokaisessa kunnassa. Yli 12 000 ihmistä tarkkaili lintuja
runsaalla 8500 pihalla. Yhteensä lintuja nähtiin lähes 467 000 yksilöä ja lajeja
97.
Yleisimmät, eli useimmilla pihoilla havaitut, lajit olivat talitiainen (lähes
100 % paikoista), sinitiainen (85 %) ja harakka (67 %). Runsaimmat ilmoitetut
lajit olivat puolestaan talitiainen (yhteismäärä 75 000 yksilöä), keltasirkku
(70 000) ja urpiainen (62 000).
Urpiaisen lisäksi muutkin vaelluslinnut, kuten pikkukäpylintu ja
vihervarpunen, esiintyivät viime vuoteen nähden selvästi runsaampina. Lisäksi
syksyllä Suomeen vaeltaneita pähkinänakkeleita nähtiin 129 yksilöä. Lauha
alkutalvi näkyi selvästi tuloksissa satunnaistalvehtijoiden suurena määränä:
punarintoja nähtiin peräti 72 yksilöä (vuosi sitten 15) ja mustapääkerttuja 57
(3). Myös marjalinnut olivat tänä vuonna viimevuotista runsaampia. Tilhiä,
räkättirastaita ja taviokuurnia oli viime vuotta reilusti enemmän.
Keskimäärin osallistuneilla paikoilla nähtiin yhdeksän lajia. Harvinaisimman
linnun titteli meni valkopäätiaiselle. Valkopäätiainen pesii meitä lähinnä
Venäjällä, ja se on havaittu Suomessa vain kolmisenkymmentä kertaa.
Tapahtuma järjestettiin Suomessa toista kertaa. Pihabongauksessa on ideana
tarkkailla tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muussa sopivassa paikassa.
Pihabongauksen päätarkoituksena oli saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia
kotipihan lintuja. Tapahtuman suojelijana toimi pääministeri Matti Vanhanen.
Pihabongauksen pääyhteistyökumppanina oli Weilin+Göös Oy.
BirdLife Suomi kiittää osallistujia ja toivottaa pihabongaamaan seuraavan
kerran vuoden kuluttua 26.–27.1.2008!
--
Tiedotteen lajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen), skata
(harakka), gulsparv (keltasirkku), gråsiska (urpiainen), svarthätta
(mustapääkerttu), rödhake (punarinta), sidensvans (tilhi), björktrast
(räkättirastas), tallbit (taviokuurna), nötväcka (pähkinänakkeli), azurmes
(valkopäätiainen).
Lisätietoja
Mediatiedote 15.2.2007
Muuttolinnut turhan helposti lintuinfluenssan syntipukiksi
BirdLife varoittaa syyllistämästä muuttolintuja aina uuden
lintuinfluenssatapauksen löytyessä asiaa tutkimatta. Muuttolinnut voivat
levittää lintuinfluenssaa (H5N1) alueelta toiselle. Tämän leviämistien
mahdollisuutta käytetään kuitenkin helposti hyväksi myös tapauksissa, joissa
muuttolinnut eivät ole osallisia.
Näin tapahtui Isossa-Britanniassa kaksi viikkoa sitten, kun kuluvan vuoden
ensimmäinen länsieurooppalainen H5N1-tapaus todettiin brittiläisessä
kalkkunakasvattamossa. Viranomaiset ilmoittivat todennäköiseksi tartunnan
lähteeksi muuttolinnut, vaikka luonnonvaraisten lintujen osallisuudesta ei ollut
näyttöä.
Useat seikat puhuivat muuttolintujen syyttömyyden puolesta: helmikuun alussa
Euroopassa ei ollut havaittu muuttolintujen liikehdintää eikä Euroopassa ole
havaittu H5N1-virusta luonnonvaraisilla linnuilla kesän 2006 jälkeen.
Myöhemmin paljastui, että brittiläiselle lintuinfluenssatilalle oli
kuljetettu viikoittain 38 tonnia kalkkunanlihaa saman omistajan toisesta
tuotantolaitoksesta Unkarista. Unkarista oli löytynyt H5N1-lintuinfluenssaa
tarhahanhissa kymmenen päivää ennen Britannian lintuinfluenssalöytöä. Lisäksi
Unkarin ja Britannian virusten DNA-tutkimukset tukevat oletusta taudin
siirtymisestä siipikarjan mukana.
Vaikka muuttolinnutkin voivat levittää lintuinfluenssaa, tauti leviää
nopeimmin pitkiä matkoja siipikarjan ja lemmikkilintujen laillisten tai
laittomien kuljetusten mukana. Geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että
ainakin Kaakkois-Aasiassa siipikarjakuljetukset ovat merkittävin
lintuinfluenssan leviämistapa.
Lisätietoja
BirdLife International
BBC
BirdLife Suomen lintuinfluenssasivu
Mediatiedote 29.1.2007
Viikonloppuna bongattiin yli 6000 pihalla
BirdLife Suomen järjestämään Pihabongaukseen osallistuttiin innokkaasti
ympäri Suomen. Alustavien tulosten mukaan noin 10 000 ihmistä tarkkaili
kuluneena viikonloppuja lintuja yli 6000 paikalla kautta maan. Lintulajeja
kertyi noin 100 ja yksilöitä noin 300 000. Luvut tarkentuvat, kun postikorteilla
havaintojaan ilmoittaneet saadaan mukaan.
Alustavien tietojen (5500 pihaa mukana) mukaan yleisimmät kiikareihin osuneet
siivekkäät olivat viimevuotiseen tapaan talitiainen (97 % paikoista),
sinitiainen (82 %) ja harakka (65 %). Runsaimmat ilmoitetut lajit olivat
puolestaan talitiainen (yhteismäärä 46 000 yksilöä), keltasirkku (43 000) ja
urpiainen (39 000).
Erityisesti urpiaisen runsaus poikkeaa viime vuodesta. Syynä on luultavasti
koivun hyvä siemensato, joka on pitänyt urpiaisparvet Suomessa. Myös tapahtuman
suojelijana toimiva pääministeri Matti Vanhanen havaitsi itselleen uutena lajina
urpiaisen, kun hän osallistui Pihabongaukseen maakuntamatkalla Kuopiossa
lauantaina.
Lauha alkutalvi näkyi selvästi tuloksissa satunnaistalvehtijoiden suurena
määränä: peippoja havaittiin noin 400 (vuosi sitten 279), mustapääkerttuja yli
40 (3) ja punarintoja 35 (15). Myös tilhiä, räkättirastaita ja mustarastaita oli
viime vuotta enemmän. Lisäksi syksyllä Suomeen vaeltaneita pähkinänakkeleita
nähtiin yli 70.
Keskimäärin osallistuneilla paikoilla nähtiin yhdeksän lajia. Harvinaisimman
linnun titteli meni valkopäätiaiselle, joita havaittiin ainakin kolmella
paikalla. Oulussa ja Kuusamossa nähtiin jo aikaisemmin löydetyt linnut ja
Sallasta löytyi uusi yksilö. Valkopäätiainen pesii meitä lähinnä Venäjällä, ja
se on havaittu Suomessa vain kolmisenkymmentä kertaa.
Viikonlopun Pihabongaus-havaintoja otetaan vastaan vielä keskiviikkoon 31.
tammikuuta asti joko osoitteessa www.birdlife.fi tai postikortilla BirdLife
Suomi, PL 1285, 00101 Helsinki. Lopulliset tulokset julkaistaan helmikuun
lopulla BirdLife Suomen verkkosivuilla ja Tiira-lehdessä.
Tapahtuma järjestettiin Suomessa toista kertaa. Pihabongauksessa on ideana
tarkkailla tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla sopivalla
paikalla. Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan
talvisia kotipihan lintuja. Pihabongauksen pääyhteistyökumppanina tänä vuonna on
Weilin+Göös Oy. Seuraavan kerran pihabongataan vuoden kuluttua.
Tiedotteen lajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen),
skata (harakka), gulsparv (keltasirkku), gråsiska (urpiainen), bofink (peippo),
svarthätta (mustapääkerttu), rödhake (punarinta), sidensvans (tilhi), björktrast
(räkättirastas), koltrast (mustarastas), nötväcka (pähkinänakkeli), azurmes
(valkopäätiainen).
Lisätietoja (mm.
alueellista tietoa) VALOKUVIA medialle
Mediatiedote 22.1.2007
Viikonloppuna koko Suomi katsoo talvilintuja
BirdLife Suomi kutsuu kaikki linnuista kiinnostuneet osallistumaan
Pihabongaus-tapahtumaan ensi viikonloppuna 27.-28.1. Tapahtumassa tarkkaillaan
tunnin ajan lintuja omalla kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla joko
lauantaina 27. tai sunnuntaina 28. tammikuuta ja ilmoitetaan havainnot BirdLife
Suomelle.
”Lintujen talviruokinta ja kotipihan lintujen seuraaminen on mukava
harrastus. Pihabongauksen myötä me kaikki lintujen ystävät voimme myös
osallistua tiedon keräämiseen talvilinnuston tilasta”, sanoo tapahtuman
suojelijana toimiva pääministeri Matti Vanhanen.
Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia
lintulaudan ja kotipihan lintuja. Pihabongaus ei siis ole kilpailu. Samalla
välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta sekä kerätään tietoa
maamme talvisesta linnustosta. Tapahtuman suojelijana toimii pääministeri Matti
Vanhanen. Pihabongauksen pääyhteistyökumppanina on Weilin+Göös Oy.
Tapahtuma järjestetään Suomessa toista kertaa. Viime tammikuussa yli 7000
ihmistä tarkkaili lintuja lähes 5000 pihalla. Yhteensä lintuja nähtiin lähes 200
000 yksilöä ja lajeja satakunta.
Malli Pihabongaukseen tulee Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB)
on yli 25 vuoden ajan järjestänyt ”Big Garden Birdwatch” -tapahtumaa, johon
osallistui vuosi sitten yli 470 000 ihmistä. Säännöllisyyden ja suuren
osallistujamäärän ansiosta tapahtuman avulla on saatu myös hyödyllistä tietoa
monien lintulajien kannanvaihteluista. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna
Isossa-Britanniassa ja myös Ruotsissa samana viikonloppuna kuin Suomessa.
Osallistumisohjeet
Mediatiedote 18.1.2007
Kuukkeli on BirdLife Suomen vuoden laji
BirdLife Suomi on valinnut kuukkelin vuoden lajiksi 2007. Salaperäinen
kuukkeli on hävinnyt Etelä- ja Keski-Suomen metsistä nopeammin kuin mikään muu
lintulaji.
Kuukkeli pärjää vielä Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa, mutta sen
kokonaiskanta Suomessa on vähentynyt muuttuneiden metsätalouskäytäntöjen vuoksi
kolmasosaan 1940-luvun jälkeen. Koko maassa on jäljellä enää 50 000
kuukkeliparia.
Kuukkeli asusti reilu vuosisata sitten havumetsissä koko maassa. Etelässä
metsien pirstoutuminen eristi avomaita kammoavat ja ikänsä samoissa metsissä
asuvat kuukkelit toisistaan. Yksipuolisista talousmetsistä ne eivät löydä
tarpeeksi ruokaa eivätkä suojaisia pesäpaikkoja.
Kuluvana vuonna lintuharrastajien tavoitteena on omilla kartoituksilla ja
yleisön avulla saada mahdollisimman kattava kuva kuukkelin nykytilanteesta.
Erityistä huomiota kiinnitetään maan eteläpuoliskon kuukkelimetsien tutkimukseen
ja yhtenäisen levinneisyysalueen nykyisen etelärajan määrittämiseen.
Kuka tahansa voi osallistua ilmoittamalla uudet tai vanhat
kuukkelihavaintonsa BirdLife Suomelle.
Ilmoittamisohjeet (www.birdlife.fi/vuodenlaji).
Harmaan- ja oranssinkirjavan, punapyrstöisen kuukkelin lehahtaminen nuotiolle
tai kämpälle on metsävaelluksen kohokohtia. Kuukkeli ilmestyy retkeilijän eteen
usein yllättäen, osallistuu mielellään retkieväiden jakamiseen ja katoaa taas
hämyisään metsään.
Kuukkeleiden naapureina elää usein myös pohjantikkoja, kanahaukkoja,
pikkusieppoja, metsoja, liito-oravia ja muita vanhojen metsien vähentyneitä
lajeja.
BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana
kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lajeja ovat olleet mm. kottarainen
(2006), kaulushaikara (2005) ja laulujoutsen (2004).
---
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: lavskrika (kuukkeli), tretåig hackspett
(pohjantikka), duvhök (kanahaukka), mindre flugsnappare (pikkusieppo), tjäder
(metso), stare (kottarainen), rördrom (kaulushaikara), sångsvan (laulujoutsen).
Lisätietoa kuukkelista
| 
In English
På svenska
