Haluatko BirdLife Suomen mediatiedotteet itsellesi tuoreeltaan sähköpostilla? Ilmoita nimesi ja sähköpostiosoitteesi osoitteeseen toimisto@birdlife.fi. Laita viestin otsikoksi "Tilaan mediatiedotteet". Lista päivitetään noin kahden viikon välein.

---

Mediatiedote 30.12.2008 Suomalainen pääsky löytyi uhatulta kosteikolta Etelä-Afrikasta BirdLifen lintututkijat ovat löytäneet Suomessa rengastetun haarapääskyn Mount Morelandin kosteikolta Etelä-Afrikasta. Suomalainen pääsky on ensimmäinen tällä Etelä-Afrikan suurimmalla haarapääskyjen talvehtimispaikalla tavattu Euroopassa rengastettu lintu. Mount Moreland on BirdLifen erityistarkkailussa, koska se oli vaarassa tuhoutua Durbanin La Mercy -lentokentän laajennuksen vuoksi. BirdLifen suojelukampanja on kuitenkin pelastamassa kosteikon, sillä nyt lentokentän laajennustöitä tehdään lintuasiantuntijoiden valvonnassa ja pääskyjen talvehtimisoloja vaarantamatta. Durbanin kaupungin pohjoispuolella sijaitsevalla kosteikolla talvehtii jopa kolme miljoonaa haarapääskyä. Lentokentän laajennus liittyy kesällä 2010 Etelä-Afrikassa järjestettäviin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin. ”Lintu oli poikanen, kun rengastaja Pertti Hartikainen rengasti sen Pohjois-Savon Nilsiässä heinäkuun lopulla”, kertoo museomestari Seppo Niiranen Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta. ”Muuttolintujemme suojelu on kansainvälistä yhteistyötä. Tämän kosteikon säästyminen on siitä hieno esimerkki”, sanoo suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta. Haarapääskyjä arvioidaan pesivän Suomessa 130 000–180 000 paria. Tuttu kesäntuoja on vähentynyt meillä kolmanneksen kahdessa vuosikymmenessä. Suomen lisäksi haarapääsky on vähentynyt lähes kaikissa muissakin Euroopan maissa. BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto ja johtava linnustonsuojelun asiantuntija, joka toimii yli sadassa maassa, muun muassa Etelä-Afrikassa.  - Tiedotteen lajit ruotsiksi: ladusvala (haarapääsky) Lisätietoja BirdLife Internationalin tiedote ja mm. valokuvia vapaasti julkaistavaksi uutisoitaessa tästä aiheesta Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston kartta aikaisemmista suomalaisista haarapääskylöydöistä     Mediatiedote 9.12.2008 Joulupukki mukaan muuttolintujen suojeluun Linnustonsuojelujärjestö BirdLife Suomen linnunpönttökampanja on saanut vaikutusvaltaisen tukijan, kun itse Joulupukki ilmoittautui kampanjan suojelijaksi. ”Paljon matkustaneena olen omin silmin nähnyt muuttolintujen ahdingon”, sanoo Joulupukki. Linnustonsuojelujärjestön tuore kampanja tarjoaa mahdollisuuden antaa lahjaksi linnunpönttö, jonka BirdLifen asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään. Lahjoittaja saa puolestaan BirdLife-pönttökortin annettavaksi ystävälle. BirdLife-pönttö eroaa tavallisista linnunpöntöistä siinä, että se auttaa lintujamme myös muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla, koska pönttökampanjan tuotto käytetään linnustonsuojelutyöhön. ”Lisäksi tällainen lahja vähentää pukin kuormaa aattona”, sanoo Joulupukki pakkauskiireidensä keskeltä. Lahjapöntön voi lahjoittaa linnuille osoitteessa www.birdlife.fi/lahjapontto - VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi aiheesta uutisoitaessa Joulupukki ripustaa linnunpönttöä (Kuva: BirdLife Suomi): kuva 1 ja kuva 2 BirdLife Suomen pönttökortti (Piirros: Seppo Leinonen) Tyytyväinen telkkä uudessa BirdLife-pöntössä (Kuva: Jorma Tenovuo)   Mediatiedote 4.12.2008 Metsähallitus tuhosi jälleen kuukkelireviiriä Metsähallitus on jälleen avohakannut Etelä-Suomessa uhanalaisen kuukkelin reviiriä Virroilla Pirkanmaalla. Edellisestä hakkuusta Virtain kuukkelimetsissä on vain kaksi viikkoa. Tuoreimpien tehtyjen avohakkuiden pinta-ala on neljä hehtaaria ja suunniteltujen lisäksi kuusi hehtaaria. Aiemmin tehtyjen hakkuiden seurauksena luonnonsuojelujärjestöt BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto lähettivät ympäristöministeri Paula Lehtomäelle (kesk.) ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.) aloitteen, että Etelä-Suomen kuukkeleille tehtäisiin kokonaisvaltainen suojelusuunnitelma. "Metsähallituksen johtoon on vedottu viimeksi viime viikolla näiden alueiden suojelemiseksi. Aikaisemmissa hakkuissa vedottiin tietämättömyyteen kuukkelin reviiristä. Tässä tapauksessa tätäkään tekosyytä ei ole. Metsähallitus on tietoisesti vahingoittanut kuukkelin elinmahdollisuuksia Pirkanmaalla", sanoo Luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Harri Hölttä. Aikaisemmin koko maassa esiintyneen kuukkelin (Perisoreus infaustus) levinneisyysalue on supistunut enemmän kuin minkään muun metsälintulajin. Se on nykyään alueellisesti uhanalainen Etelä-Suomessa. Lajin pääasiallinen uhanalaistumisen syy on metsätalous. Kuukkeli kärsii suurten metsäisten suojelualueiden puutteesta. Nyt hakatut kuukkelin reviirit ovat ainoita tiedossa olevia elinvoimaisia kuukkelin elinalueita Pirkanmaalla. "Tällaista on metsien suojelu nyky-Suomessa. Edes uhanalaisten lajien elinalueita ei voida säästää, edes valtionmailla. Metsähallituksen joululahja kuukkeleille oli viedä niiltä tahallaan koti", sanoo Sini Harkki Greenpeacesta. Lisätiedot ja valokuvia   Mediatiedote 3.12.2008 BirdLife vetoaa ministereihin Konnunsuon puolesta BirdLife Suomi on vedonnut oikeusministeri Tuija Braxiin, hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemeen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäkeen Joutsenon Konnunsuon vankilan peltojen puolesta. Lintujärjestö pelkää, että vankilan suunnitellun lakkauttamisen yhteydessä peltojen maankäyttö muuttuu, mikä vahingoittaisi alueen linnustoa. Järjestön mukaan peltojen käyttö nykyisellään, valtion luomutilana, turvaisi parhaiten alueen linnustoarvot myös tulevaisuudessa. Konnunsuon peltoalue on kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA-alue). Pellot ovat hanhien, sorsien, kurkien ja kahlaajien erittäin merkittävä muuttoaikainen levähdyspaikka. Esimerkiksi hanhimäärät ovat alueella keväin syksyin valtakunnallisestikin huomattavia. Konnunsuon monipuoliseen pesimälajistoon kuuluu muun muassa peltosirkku, joka on hävinnyt laajoilta alueilta Suomesta ja muualta Euroopasta. Konnunsuon muita arvokkaita pesimälajeja ovat sinisuohaukka, ruisrääkkä ja kuovi. - Tiedotteen lajit ruotsiksi: ortolansparv (peltosirkku), blå kärrhök (sinisuohaukka), kornknarr (ruisrääkkä), storspov (kuovi). VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisoitaessa tästä aiheesta: Konnunsuon pellot tulva-aikaan. Kuvaaja: Karri Kuitunen Peltosirkku. Kuvaaja: Hannu Kettunen     Mediatiedote 25.11.2008 Linnuille voi antaa joululahjaksi pöntön BirdLife Suomi toivoo ihmisten ottavan luonnon huomioon joululahjahankinnoissaan. Linnustonsuojelujärjestön tuore kampanja tarjoaa mahdollisuuden antaa lahjaksi linnunpönttö, jonka BirdLifen asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään. Lahjoittaja saa puolestaan BirdLife-pönttökortin ystävälle annettavaksi. Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä nykymetsissä on liian vähän lahopuita ja luonnonkoloja. ”Esimerkiksi suurin osa Suomen viirupöllöistä pesii pöntöissä”, sanoo suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta. Tavallisesta peruspöntöstä poiketen BirdLife-pönttö auttaa lintujamme pesimäajan lisäksi muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla, sillä pönttökampanjan tuotto käytetään linnustonsuojelutyöhön. Lahjapöntön voi lahjoittaa linnuille osoitteessa www.birdlife.fi/lahjapontto - VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi aiheesta uutisoitaessa BirdLife Suomen pönttökortti (Piirros: Seppo Leinonen) Tyytyväinen telkkä uudessa BirdLife-pöntössä (Kuva: Jorma Tenovuo)     Mediatiedote 24.11.2008 Nyt on aika aloittaa lintujen talviruokinta Nyt on hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta myös Etelä-Suomessa, sillä sään muututtua talviseksi lintujen ravinnonsaanti luonnosta hankaloituu. Talviruokinta on tärkeä ravintolisä monelle linnulle, ja samalla ruokintapaikka tarjoaa mielenkiintoista seurattavaa linnuista kiinnostuneelle. Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian suolaista. Suosituimpia talvilintujen ravintokohteita ovat maapähkinät, auringonkukansiemenet, hirssi, kaura ja tali. Paras ruokintalaite on sellainen ruokinta-automaatti, jossa linnut eivät voi istua ruoan päällä ja ulostaa sen joukkoon. Yleisimpiä ruokintapaikkojen vieraita ovat talitiainen, hömötiainen, sinitiainen, punatulkku, viherpeippo ja keltasirkku. Noin 70 lajia maamme runsaasta 240 pesimälajista talvehtii säännöllisesti Suomessa. Tammikuussa bongataan omalla kotipihalla BirdLife Suomi kutsuu kaikki linnuista kiinnostuneet osallistumaan Pihabongaus-tapahtumaan. Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja 24.-25.1.2009 ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua. Pihabongauksen 2009 suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Lisätietoja osoitteessa www.pihabongaus.fi - Tiedotteen lajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), talltita (hömötiainen), blåmes (sinitiainen), domherre (punatulkku), grönfink (viherpeippo), gulsparv (keltasirkku). Lisätietoja talviruokinnasta Pihabongauksesta     Mediatiedote 21.11.2008 Pallaksen lisärakentaminen vaarantaisi muutkin kansallispuistot BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF vastustavat voimakkaasti ympäristöministeriön suunnitelmia sallia lisärakentaminen Pallaksen kansallispuistoon lainmuutoksella. Järjestöt pelkäävät tämän johtavan lisärakentamiseen myös muissa kansallispuistoissa ympäristöministeri Paula Lehtomäen vakuutteluista huolimatta. Myös valmistuva ympäristöarviointi tyrmää Pallaksen mittavan hotellilaajennuksen. "Pallaksen kansallispuiston matkailun kehittämisen lähtökohtaa mietittäessä täytyy muistaa, että kyseessä on kansallispuisto. Lähtökohtana on pidettävä, että puiston sisään ei rakenneta mitään ylimääräistä. Jo olemassa olevakin hotelli on nähtävä erityisenä poikkeuksena", toteaa WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen. "Hotellin voi korjata. Se ei vaadi lakimuutosta. Laajentaminen ja lisärakentaminen vaatisi kansallispuistolain muuttamisen. Miksi pitäisi rakentaa lisää kansallispuiston sisälle, kun aluetaloudelliset hyödyt voidaan saavuttaa rakentamalla puiston ulkopuolelle, ilman vaarallista ennakkotapausta?" kysyy Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. On ennen kuulumatonta, että yhden matkailuyrittäjän taloudellisen intressin takia eduskuntaan ollaan viemässä luonnonsuojelulain periaatteiden vastaista lakiesitystä. Hotellin laajentaminen olisi vastaus nimenomaan hotellin omistajan toiveisiin. Nykyinen hotelli ei ole myöskään ruuhkautunut. Valmistuvan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston lakimuutoksen ympäristöarvioinnin mukaan hotelli Pallaksen majoituskapasiteetin moninkertaistaminen saattaa myös syödä lähikylien majoitusliikkeiden asiakaskuntaa. Arvioinnissa todetaan myös, että alueeseen, johon hotellilla on maisemaekologisia vaikutuksia, tulisi ympäristöministeriön lakiesityksen myötä 3000 hehtaarin lisäys nykyiseen 6000 hehtaariin. Hotelli sijaitsee jo nyt herkän tunturiluonnon ytimessä. Alueen luonnonarvoja ei tule kuormittaa yhtään tätä enempää. "Hotellihanke sotii oikeustajua vastaan. Suomalaiset ovat aina korostaneet yhdenvertaisuutta. Nyt yhdelle sallittaisiin se, mitä muille ei sallita", sanoo BirdLife Suomen puheenjohtaja Aki Arkiomaa. Luonnonsuojelujärjestöt näkevät vaarana sen, että jos yhdelle yrittäjälle sallitaan erivapaudet kansallipuistoihin rakentamisessa, tullaan muuallakin vaatimaan samaa. Järjestöt kummeksuvat myös laajennushankkeen tavoitteita. Miksi nimenomaan luonnonsuojelualueelle olisi "tavoitteena houkutella kokonaan uudentyyppinen kävijäjoukko, jolla on nykyisiä kävijöitä vaativammat palvelutarpeet"? Kansallispuistot on perustettu luonnonnähtävyyksien suojelemiseksi ja luonnon turvapaikoiksi. Oikein hyödynnettynä niiden virkistyksellinen ja matkailullinen arvo on merkittävä kansantaloudellisesti ja paikallisesti.     Mediatiedote 16.11.2008 Karoliina Hämäläinen Etelä-Karjalasta on vuoden nuori lintuharrastaja BirdLife Suomi on valinnut Karoliina Hämäläisen Etelä-Karjalan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä vuoden 2008 nuoreksi lintuharrastajaksi. Hämäläinen on 17-vuotias savonlinnalainen, joka harrastaa lintuja monipuolisesti ja toimii jo mm. rengastusharjoittelijana. Hän on erityisesti kiinnostunut uhanalaisen valkoselkätikan tutkimuksesta ja suojelusta. BirdLife Suomi valitsee vuoden nuoren lintuharrastajan vuosittain. Valinnan avulla kannustetaan nuoria harrastajia aktiiviseen lintuharrastus- ja järjestötoimintaan. Vuoden nuoren lintuharrastajan tulee olla BirdLife Suomen jäsenjärjestön jäsen ja iältään alle 18-vuotias. Kaikenlainen aktiivinen toiminta niin harrastus-, tutkimus- kuin yhdistystoiminnassakin luetaan eduksi. Maineen ja kunnian lisäksi vuoden nuori lintuharrastaja palkitaan Suomen Lintuvaruste Oy:n 100 euron lahjakortilla.     Mediatiedote 11.11.2008 Suomi laiminlyö maatalouden ympäristönsuojelua BirdLife Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat tyrmistyneitä siitä, että Suomi vastustaa viimeiseen asti maatalouden ympäristöongelmien ratkaisua myös EU:ssa. Suomen maa- ja metsätalousministeriö on pitänyt Euroopan unionin komission esittämää kahdeksan prosentin suuruista suorien tukien siirtoa maaseudun kehittämiseen ja ympäristönhoitoon liian suurena. Suomalaisten ympäristöjärjestöjen mielestä tämä noin 5 miljoonaa euroa vastaava summa on selvästi liian pieni vastaamaan maatalouden ympäristöhaasteisiin. EU:n komission laatimassa maatalouspolitiikan väliarviossa (niin sanotussa ”terveystarkastuksessa”) on tarkoitus vastata uusiin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, vesistöpäästöjen vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Komissio ehdottaa varojen siirtoa viljelijöiden suorista tuista maaseudun kehittämisohjelmaan, jonka kautta viljelijöitä kannustetaan ympäristötoimiin. Maatalousympäristöissä elää metsiemme jälkeen eniten uhanalaisia lajeja ja perinnebiotoopeistamme peräti 93 prosenttia on uhanalaisia. Vesistöjen saamineen hyvään ekologiseen tilaan vaatii maatalouden ravinnepäästöjen rajua vähentämistä. Ilmastonmuutos lisää myös vesistökuormitusta entisestään sulan ajan pidentyessä ja sateisuuden kasvaessa. Suomi suhtautuu erittäin varauksellisesti myös suojakaistojen ja muiden ympäristön tilaa parantavien toimien lisäämiseen, vaikka suojakaistojen merkitys eroosion ja vesistöpäästöjen hallitsemisessa on hyvin perusteltua myös Suomessa. "Suomen vastuuton asenne tekee tyhjäksi maatalouspolitiikan uudistuksen ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. Se, että suomalaiset haluavat puhtaampia vesiä ja monimuotoista luontoa ei heijastu maatalouspolitiikkaamme", sanoo vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen Luonnonsuojeluliitosta. Ympäristöjärjestöjen mielestä komission esityksen suurin puute on kesannoinnin lopettaminen. Suomi tukee komission ehdotusta. "Kesannoinnin lopettaminen heikentää välittömästi maatalousympäristön ja vesistöjen tilaa. Pelkästään vapaehtoisten ympäristötukitoimenpiteiden kautta on mahdotonta saavuttaa riittävää kesantopinta-alaa etenkään tehokkaasti viljellyillä alueilla, joilla kesantojen merkitys on suurimmillaan", toteaa BirdLife Suomen maatalousasiantuntija Irina Herzon. Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (Luonto-MYTVAS 2000-2006) tulokset osoittivat, että ympäristötuen vaikuttavuus luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä on ollut hyvin vaatimaton ja sen vaikuttavuutta tulisi kehittää monimuotoisuutta edistävillä toimenpiteillä. Myös Valtiontalouden tarkastusviraston syyskuussa julkistama raportti osoittaa maatalouden ympäristötuet tehottomiksi. Ympäristöjärjestöt vaativat, että Suomi lopettaa EU:n ympäristötoimien jarruttamisen ja ryhtyy toimiin maatalouden ympäristöongelmien korjaamiseksi. Lisätietoja - vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen, Suomen luonnonsuojeluliitto, puhelin 09 228 08 235 - maatalousasiantuntija Irina Herzon, BirdLife Suomi, puhelin 040 5330946 - meriasiantuntija Sampsa Vilhunen, WWF, puhelin 040 550 3854 - Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle: MYTVAS-loppuraportti - Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 175/2008 Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen   Tausta: Kesanto tarkoittaa viljelemättömänä pidettävää peltoa. Alun perin kesannointivaatimuksen perusteina oli tuotannon rajoittaminen. Kesannoista tuli kuitenkin maatalousluonnon monimuotoisuuden turvapaikkoja yhä tehostuneessa maatalousympäristössä. Useat tutkimukset osoittavat kesantojen tärkeyden lajiston monimuotoisuudelle ja maaperän sekä vesistöjen kunnolle. Kesannoilla on myös suuri taloudellinen merkitys, koska ne ylläpitävät elinvoimaisia pölyttäjähyönteiskantoja.     Mediatiedote 23.10.2008 Maalle uusi lintulaji löytyi Korppoosta Korppoon Utön saarella on tänään havaittu viirukerttuli (Dendroica striata). Havainto on ensimmäinen Suomesta. Mikäli BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, viirukerttulista tulee 454. laji Suomessa havaittujen lintulajien listalle. Viirukerttuli pesii Pohjois-Amerikassa ja talvehtii Etelä-Amerikassa. Laji on nähty Atlantin tällä puolen joitakin kymmeniä kertoja aikaisemmin. Suurin osa havainnoista on Britteinsaarilta. Edellinen Suomelle uusi lintulaji oli kesäkuussa Tohmajärvellä havaittu siperiankurppa. BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.   Mediatiedote 3.10.2008 Suomen ympäristösaavutuksia ei pidä vesittää tekoaltaalla BirdLife Suomi vaatii Lapin-työryhmän tuoreen mietinnön välitöntä hylkäämistä, sillä toteutuessaan työryhmän ehdotukset hukuttaisivat Suomen parhaat ympäristösuojelusaavutukset kertaheitolla jälleen ehdotetun Vuotoksen tekoaltaan alle. Vuotoksen tekoaltaan rakentamista on eri vuosikymmeninä perusteltu kulloinkin poliittisessa suosiossa olevalla perustelulla. Nyt puhutaan muun muassa tulvasuojelusta, vaikka yhteiskunnan varoilla saavutettuja ympäristöhyötyjä oltaisiin hukuttamassa energiayhtiöiden voitontavoittelun vuoksi. Vuotoksen alue kuuluu Suomen kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin (Important Bird Areas, IBA).   Mediatiedote 23.9.2008 Ympäristöjärjestöt yhtyvät kritiikkiin ympäristötukijärjestelmän toimimattomuudesta BirdLife Suomi, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tyytymättömiä maatalouden ympäristötukeen. Vesien tila ei ole parantunut ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen jatkuu. Tilanne on entisestään pahenemassa, kun kesannointivelvoite loppuu ja ympäristörahoja siirretään taloustoimiin. Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat keväällä jättäneet eriävän mielipiteen ympäristötuen muutosten valmisteluryhmän esitykseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvosteli ympäristötukijärjestelmän toimivuutta viime viikolla 17.9. julkistamassaan raportissa. Ympäristöjärjestöjen mielestä ympäristötuki tulee muuttaa nykyistä selvästi enemmän ympäristöä hyödyttäväksi. Nyt maanviljelysala on lähes kokonaan ympäristötuen piirissä, mutta sekä luonnon monimuotoisuuden että vesistöjen tila vain heikkenee. Esimerkiksi nimenomaisesti peltoalueella pesivien lintulajien kannat ovat vähentyneet noin 40 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Suomi on kuitenkin muiden EU-maiden kanssa sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen 2010 mennessä. Nyt ympäristötuella tuetaan toimia, jotka kuuluvat pääosin hyvään maatalouskäytäntöön. Kaikkein toimivimmiksi tiedetyt ympäristönsuojelulliset toimenpiteet ovat vapaaehtoisen erityistukijärjestelmän piirissä, joiden rahoitus on riittämätön ja pinta-ala pieni. Ympäristöjärjestöt ovat tyytymättömiä tapaan, jolla järjestöjen ja tutkijoiden parannusesitykset huomioitiin ympäristötuen valmisteluryhmän ehdotuksissa. Ympäristöjärjestöt ovat huolestuneita myös reilun viikon takaisesta valtionneuvoston päätöksestä, jossa maatalouden ympäristötukirahoja esitetään siirrettäväksi tuotannollisiin toimiin, kuten salaojitukseen ja kuivureiden rakentamiseen. Ympäristöjärjestöjen mielestä nämä rahat pitäisi käyttää maatalousympäristön hyvinvointia edistäviin investointeihin. Ympäristöjärjestöt ovat viime viikolla kirjoittaneet asiasta ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle sekä tuottajajärjestöille.   Mediatiedote 22.9.2008 Maailman linnuilla menee huonommin kuin koskaan Maailman lintulajien tila on huonompi kuin koskaan aikaisemmin. Asia selviää BirdLife Internationalin tänään julkaisemasta maailman lintujen tilaa käsittelevästä raportista. Huolestuttavinta on laajalle levinneiden ja yleisten lintujen nopea väheneminen. Raportin mukaan lintujen vähentyminen saadaan pysäytettyä vain, mikäli valtiot ohjaavat luonnonsuojeluun nykyistä enemmän varoja. Lähes kaikille maailman uhanalaisimmille linnuille on tehty suojelusuunnitelmat, jotka sisältävät keinot lajien pelastamiseksi, mutta rahoitus lajien suojelemiseksi puuttuu. Merkittävimmät syyt lintujen vähenemiseen ovat laajeneva tehomaatalous, teollinen kalastus, vieraslajien leviäminen, metsien hakkuut ja luonnonmetsien korvaaminen puuplantaaseilla. Esimerkkejä lintulajien tilasta Euroopassa esiintyvistä yleisistä lintulajeista vähenee tällä hetkellä 45 %. Suomalaisista lajeista esimerkiksi peltosirkku (ortolansparv) on vähentynyt kahdessa vuosikymmenessä jopa 90 %. Peltosirkun vähentymisen pääsyynä ovat maatalousympäristössä tapahtuneet muutokset. Lue lisää Australiassa talvehtivien kahlaajalintujen populaatiot ovat vähentyneet 24 vuodessa  79 %. Lue lisää Pohjois-Amerikassa kahdenkymmenen yleisen lintulajin populaatiot ovat pienentyneet alle puoleen siitä mitä ne olivat vielä 1960-luvun lopulla. Lue lisää Aasialaisen bengalinkorppikotkan populaatio on vähentynyt 99, 9 % vuoden 1992 jälkeen. Ennen vähentymistä laji oli yksi maailman runsaslukuisimmista petolinnuista. Lue lisää Lisää esimerkkejä Esimerkkejä linnustonsuojelutyöstä Tänään julkaistu State of the world's birds -verkkosivusto Lisätietoja ja valokuvia BirdLife Internationalin englanninkielinen tiedote Tänään julkaistu State of the world's birds -verkkosivusto Valokuvia vapaasti julkaistavaksi tiedotteen aiheesta uutisoitaessa Valokuva peltosirkusta (kuvaaja: Hannu Kettunen) vapaasti julkaistavaksi tiedotteen aiheesta uutisoitaessa Maailman lintulajien suomenkieliset nimet   Mediatiedote 17.9.2008 Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskanta ylitti 10 000 yksilöä SYKE, Helsingin yliopisto ja BirdLife Suomi tiedottavat Suomen syksyinen valkoposkihanhien kokonaismäärä on jo yli 11 600 yksilöä. Näistä 7700 hanhea laskettiin pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudun syyskanta kasvoi noin 30 prosentilla edellisestä vuodesta. Suuria valkoposkihanhiparvia on ollut myös muualla rannikkoalueella. Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhikannan ja syyskerääntymien kasvua on seurattu aktiivisesti. Lajin pesimäkanta on kuitenkin levittäytynyt yhä laajemmalle, minkä vuoksi Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja BirdLife Suomi laajensivat syyslaskennan kattamaan koko Suomen. Laskennan tekivät vapaaehtoiset lintuharrastajat ja se toteutettiin 11.-13.9. Eniten valkoposkihanhia kerääntyy pääkaupunkiseudulle, jossa laskettiin 7700 yksilöä. Suuria määriä kerääntyy lisäksi Turun seudulle, jossa laskettiin 2400 valkoposkea. Porvoon ympäristössä laskettiin 600 yksilöä ja Kristiinankaupungissa 410. Pääkaupunkiseudulla eniten hanhia laskettiin Helsingin Viikissä 4200 yksilöä ja Espoon Laajalahdella 2540. Pääkaupunkiseudun syyskanta kasvoi edellisestä vuodesta hieman yli 30 prosenttia kasvun ollen lähes sama kuin edellisen kymmenen vuoden keskiarvo (33 %). Tänä syksynä valkoposkihanhien laskentaa helpotti lintujen kerääntyminen tietyille alueille. Sateisen alkusyksyn takia viljojen puintityöt olivat myöhässä ja vain osalta pelloista vilja oli jo korjattu. Valkoposkihanhet eivät ruokaile puimattomilla viljapelloilla vaan hakeutuvat sänkipelloille. Koko Suomen pesimäkanta on edelleen voimakkaassa kasvussa. Vuonna 1995 pesiviä pareja oli 32, 2003 pareja oli 550 ja viime vuonna 1900 valkoposkihanhiparia. Tänä vuonna pesivien valkoposkihanhien määrä ylitti 2000 parin rajan. Suomessa valkoposkihanhi pesii koko rannikkoalueella itärajalta Perämerelle. Suurimmat keskittymät ovat pääkaupunkiseudun ja Turun saaristossa. Helsingin, Espoon ja Sipoon saaristossa pesi vuonna 2008 yhteensä 1034 paria ja Turun kaupungin alueella 215 paria. Sisämaassa valkoposkihanhet pesivät Lahden Vesijärvellä, Päijänteellä, Iitissä, Etelä-Karjalassa ja Oulujärvellä. Arktisilla alueilla pääosin pesivä valkoposkihanhi on sopeutunut erinomaisesti Suomen luontoon ja kannankasvu tulee jatkumaan lähivuodet. Syyskuun lopussa ja lokakuussa Etelä-Suomen viljelyalueilla lepäilee ja ruokailee kotimaisten valkoposkihanhien lisäksi Venäjän arktisilla alueilla pesiviä valkoposkia. Näiden lintujen lepäilijämäärät riippuvat muutonaikaisista olosuhteista. Voimakkaan vastatuulen ja sateiden vallitessa ne laskeutuvat kesken muuttomatkan lähinnä Itä- ja Kaakkois-Suomen pelloille, mutta suotuisissa sääolosuhteissa ne jatkavat suoraan talvehtimisalueille Pohjanmeren ympäristöön. Viime vuosina myös arktisten alueiden valkoposkihanhia on lepäillyt loppusyksyllä Suomessa kymmeniä tuhansia yksilöitä. Valkoposkihanhi on rauhoitettu laji, joka alkoi pesiä Itämeren piirissä 1970-luvun alussa. Suomen pesimäkanta on saanut alkunsa eläintarhasta peräisin olevista linnuista, jotka ovat saaneet täydennystä talvehtimisalueilla arktista alkuperää olevista linnuista. Suomessa pesivät linnut ovat usein luottavaisia ihmisten suhteen ja ruokailevat yleisesti mm. kaupunkien puistonurmikoilla. Valkoposkihanhi eroaa helposti riistalintu kanadanhanhesta pienemmän kokonsa ja selvästi vaaleamman värityksensä ansiosta. Lisätietoja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sivuilta   Mediatiedote 20.8.2008 BirdLife tyytyväinen metsästäjien päätökseen rajoittaa hämärässä ampumista BirdLife Suomi on tyytyväinen eteläkarjalaisen Konnunsuon Eräkerhon päätökseen kieltää hanhien metsästys auringonlaskun jälkeen Joutsenon Konnunsuolla. BirdLife Suomi kannustaa muitakin metsästysseuroja toimimaan samoin. BirdLife on jo vuosia toivonut, että Suomessa kiellettäisiin liian hämärässä metsästäminen, kuten naapurimaassamme Ruotsissa on tehty. Konnunsuon Eräkerho on tänä vuonna yksimielisesti päättänyt kieltää hanhien metsästämisen auringonlaskusta aamuun tänä ja ensi vuonna. Konnunsuon alue on yksi Suomen tärkeimmistä hanhien levähdysalueista keväin syksyin. Alueella on viime vuosina levähtänyt suurin määrin myös rauhoitettuja hanhilajeja, kuten metsähanhea suuresti muistuttavia tundrahanhia. Rauhoitettujen hanhilajien levähdysmäärät ovat olleet suuria myös muualla itäisessä Suomessa viime syksyinä. Sorsan- ja hanhenmetsästyksen alkaessa BirdLife Suomi toivoo metsästäjiltä malttia luopua sekä hanhien että sorsien metsästyksestä liian hämärässä. Liian hämärässä varma lajinmääritys on usein mahdotonta, riski linnun haavoittumiseen suurempi ja ilman taitavaa noutavaa koiraa saaliin löytäminen epävarmaa. Iltahämärässä monet riistalajit ovat aktiivisia ja liikkuvat paikasta toiseen. BirdLife Suomi muistuttaa, että tällä niin sanotulla iltalennolla metsästäjällä on käytössään vain hyvin lyhyt aika ennen kuin on liian hämärää luotettavalle lajinmääritykselle. Ruotsissa on säädetty alue- ja päiväkohtaisesti kellonaika jolloin vesilintujen metsästys illalla loppuu ja aamulla alkaa. Näin pystytään välttämään liian hämärässä metsästämisen ongelmat. Suomessa lainsäädäntö sallii vesilintujen metsästyksen ympäri vuorokauden. - Tiedotteen lajit ruotsiksi: sädgås (metsähanhi), bläsgås (tundrahanhi)   Mediatiedote 6.8.2008 Sää pilasi lintujen pesimäkesän BirdLife Suomen tähän mennessä keräämien tietojen mukaan lintujen pesimäkesä on ollut heikko varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Syy pesinnän epäonnistumiseen on ollut sateinen ja viileä sää. Erityisen huonoja uutisia on saatu Lapista, missä etenkin suolinnut, kuten kahlaajat, laulujoutsen, metsähanhi, kurki ja muuttohaukka, ovat kärsineet kylmästä ja sateisesta kesä-heinäkuusta. Lisäksi Sallassa Värriön tutkimusaseman alueella 90 % kirjosiepon poikasista kuoli pesäpönttöihinsä. Pesinnät ovat sujuneet paremmin lähinnä rannikoilla. Esimerkiksi Suomenlahdella ja Saaristomerellä haahkalla ja tiiroilla on ollut erittäin hyvä poikaskesä. Syysmuutto vauhdissa Loppukesän lintuilmiö on ollut yhä käynnissä oleva käpytikkojen vaellus. Kiteellä laskettiin heinäkuun viimeisellä viikolla päivän aikana yli 1200 luoteeseen lentävää käpytikkaa, ja yli kolmensadan tikan päiviä on ollut Itä-Suomen lisäksi myös Porissa. Lähestyvän syksyn merkkejä ovat nyt muuttomatkaan valmistautuvien lajien kerääntyminen parviin hyville ruokailu- ja yöpymispaikoille. Pääsky- ja kottaraisparvia näkee peltoaukeilla sekä järvien ja merenlahtien ruovikoissa. Hattulan Lusinselällä laskettiin viime lauantaina 2500 haarapääskyä. Reheville järville kokoontuu monipuolinen joukko vesilintuja ja petolintujen muutto käynnistyy elokuun lopulla. Järvet ovat myös oiva paikka nähdä harmaahaikaroita, jotka viettävät kiertolaiselämää ennen varsinaista syysmuuttoaan. --- Tiedotteen lajit ruotsiksi: ejder (haahka), sångsvan (laulujoutsen), sädgås (metsähanhi), trana (kurki), svartvit flugsnappare (kirjosieppo), större hackspett (käpytikka), ladusvala (haarapääsky), stare (kottarainen), gråhäger (harmaahaikara). Katso viimeaikaisia lintuhavaintoja BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelusta www.tiira.fi - valitse vasemmalta kohta "Valtakunnan haut"!   Mediatiedote 21.7.2008 Tunnustuspalkinto Jukka-Pekka Leskiselle BirdLife Suomi on myöntänyt kangasalalaiselle Jukka-Pekka Leskiselle Pro Avibus – Lintujen puolesta -tunnustuspalkinnon. Palkinto on ensimmäinen Pro Avibus -tunnustus, jonka BirdLife on myöntänyt. Jukka-Pekka Leskinen on monipuolisesti tukenut Sääksisäätiön toimintaa sääksikeskuksen perustamisessa Wääksyn kartanon maille Kangasalle. Pro Avibus -tunnustus myönnetään hakemuksesta sellaisille henkilöille tai tahoille, jotka ovat erityisen merkittävällä tavalla edistäneet linnustonsuojelua, -tutkimusta tai lintuharrastusta. Kangasalan sääksikeskuksen toiminta-ajatuksena on sääksen suojelutyön esittely suurelle yleisölle. Sääksikeskuksessa yleisö pääsee näkemään kalastavia sääksiä lähietäisyydeltä. Paikka palvelee myös luontokuvaajia, ympäristöopetusta ja sääksen tutkimustyötä. -- Tiedotteen lajit ruotsiksi: fiskgjuse (sääksi)   Mediatiedote 17.6.2008 Lintuluodoille pesimärauha Lintuluodoilla on tällä hetkellä runsaasti sekä hautovia lintuja että pieniä poikasia. BirdLife Suomi vetoaa kaikkiin vesilläliikkujiin ja kesänviettäjiin, ettei lintujen pesimäluodoille tai -saarille noustaisi. Myöskään juhannuskokolle lintuluoto ei ole sopiva paikka. Yksittäisen veneilijän tai ulkoilijan lyhytkin oleskelu lintuluodolla tai aivan sen vieressä voi aiheuttaa merkittävää tuhoa. Pesivät linnut on yleensä helppo huomata. Jos linnut hyökkäilevät kohti ihmistä tai lentelevät varoitellen luodon päällä, on se varma merkki lähellä olevasta pesästä tai poikasista. Tällaisilta luodoilta ja saarilta on syytä poistua välittömästi, vaikka yhtään pesää tai poikasta ei näkisikään. ”Lyhytkin pesimäluodolle poikkeaminen voi olla kohtalokas, koska emojen paetessa ihmistä suojattomat munat ja poikaset altistuvat auringon paahteelle, sään kylmyydelle tai varisten saalistukselle", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi. Vierassatamat tai niiden puuttuessa isot metsäiset saaret ovat linnut huomioon ottavalle veneilijälle pikkusaaria tai puuttomia luotoja parempia ankkuripaikkoja. Saaristolintujen pesinnät ajoittuvat yleensä touko-heinäkuulle, osalla lajeista elokuun lopulle saakka. Pesimäaikana myös rauhoittamattomat lintulajimme nauttivat lain suojaa koko maassa. Pesimäaikana kaikkien lintujen tappaminen tai häirintä on kielletty. Juhannuskokkoa ei lintuluodolle Juhannuskokon paikkaa valittaessa tulisi ottaa huomioon linnut ja muu luonto. BirdLife Suomi vetoaa kokon rakentajiin, ettei lintuluodoille rakennettaisi kokkoa. Kun kokon polttaa ankkuroidulla puulautalla riittävän etäällä pesimäluodoista, varmistaa mukavan kesäyön juhlan sekä linnuille että ihmisille.     Mediatiedote 16.6.2008 Erittäin harvinainen lintulaji löytyi Tohmajärveltä Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä on havaittu siperiankurppa (Gallinago megala). Havainto on ensimmäinen Suomesta ja vasta toinen Euroopasta. Mikäli BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, siperiankurpasta tulee 453. laji Suomessa havaittujen lintulajien listalle. Tohmajärven Niiralan kylässä pellon yllä soidinlentoa lentävä ja välillä ladon katolla istuva ahkerasti äännellyt lintu on paikallisten asukkaiden mukaan havaittu ensimmäisen kerran jo 3. kesäkuuta. Lintuharrastajat pääsivät ihailemaan harvinaisuutta viime yönä. ”Siperiankurppa on yksi harvinaisimpia Euroopassa koskaan havaittuja lintulajeja. Jos lintu pysyy valitsemallaan reviirillä, uskon että moni länsieurooppalainen lintuharrastaja viettää juhannustaan Tohmajärvellä”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta. Siperiankurpan tunnetut pesimäalueet ovat yli 3000 kilometrin päässä Keski-Siperiassa Baikaljärven ympäristössä ja Pohjois-Mongoliassa. Talvehtimisalueet ovat Kaakkois-Aasiassa. Ainoa aikaisempi eurooppalainen havainto lajista on Euroopan puoleiselta Venäjältä raportoitu lintu vuodelta 2002. Siperiankurppa muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon Suomessa yleisenä pesivää taivaanvuohta. Helpoimmin lajit erottaa äänen perusteella. BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut. - Tiedotteen lajit ruotsiksi: taigabeckasin (siperiankurppa), enkelbeckasin (taivaanvuohi).   Mediatiedote 16.6.2008 Tarhakarkulainen tiibetinhanhi pesii ensi kertaa Suomessa Kemijärvellä on lauantaista saakka ihasteltu Suomessa harvinaista perhetapahtumaa, kun tiibetinhanhipariskunta on uinut neljän poikasensa kanssa Pitkänsillan kupeessa. Euroopassa tavattavat tiibetinhanhet ovat tarhalintujen jälkeläisiä, mutta alun perin keskiaasialainen laji saattaa olla kotiutumassa myös eurooppalaiseen luontoon. Pieniä määriä lintutarhoista karanneita tiibetinhanhia on pesinyt aikaisemmin Euroopassa Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Norjassa ja Ruotsissa. Kemijärven lakkautetun sellutehtaan jätevesijärvellä on havaittu enimmillään lähes 30 tiibetinhanhen parvi vuodesta 2001 alkaen. Linnut ovat viettäneet kesät Kemijärvellä, mutta niiden talvehtimisalueesta ei ole tietoa. Tiibetinhanhi eroaa ulkonäöltään selvästi muista Suomessa tavattavista hanhista. Sen yleisväri on vaalean harmaa, päässä ja kaulassa lajilla on tyypillinen musta-valkea kuviointi. Lajin alkuperäiset pesimäalueet ovat Keski-Aasiassa Kiinassa ja Mongoliassa. Näillä alueilla pesivät linnut talvehtivat Pohjois-Intiassa. Suomessa pesii säännöllisesti noin 240 lintulajia. - Tiedotteen lajit ruotsiksi: stripgås (tiibetinhanhi) Valokuva Kemijärven tiibetinhanhiperheestä vapaasti julkaistavaksi tämän uutisen yhteydessä Kuvaaja: Pirkka Aalto. Kuvaajan nimi mainittava julkaisun yhteydessä.   Mediatiedote 13.6.2008 Linnunpoikanen tarvitsee harvoin ihmisen apua Monilla linnuilla ovat poikaset lähdössä pesistä juuri näinä päivinä. Luonnossa liikkujat tapaavat usein näitä pesästä lähteneitä poikasia ja saattavat luulla niitä orvoiksi. Lähes poikkeuksetta kyseessä on kuitenkin emojen hyvin huolehtima poikanen, joka ei tarvitse ihmisen apua. "Poikasten lentotaidot eivät ole vielä kovin kehittyneet, joten usein niitä luullaan loukkaantuneiksi. Usein myös luullaan, että emot ovat hylänneet poikaset, mutta tämäkään ei tavallisesti pidä paikkaansa, vaan emot ovat jossakin lähistöllä etsimässä ruokaa. Parasta on jättää tällaiset yksinäisiltäkin näyttävät poikaset rauhaan", neuvoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta. ”Vaaralliselta paikalta, kuten tieltä, kannattaa poikanen kuitenkin siirtää sivuun.” Älä ruoki vesilintujen poikasia Viime kesinä on pääkaupunkiseudulla havaittu nuoria kanadanhanhia, joilla on lentämisen estävä luuston kehitysvaurio siivessä. Tavallinen syy tällaisen parantumattoman vaurion syntyyn on kasvuvaiheessa saatu yksipuolinen ja väärä ravinto. Lähes poikkeuksetta nämä linnut löytyvät rannoilta ja puistoista, joissa ihmiset ovat ruokkineet niitä. Vesilintujen poikasten leipäruokintaa olisikin hyvä välttää. Poikaset löytävät tarpeeksi ravintoa luonnosta. -- Tiedotteen lajit ruotsiksi: kanadagås (kanadanhanhi) Valokuva siipivikaisesta kanadanhanhesta   Mediatiedote 12.6.2008 Merimetsoilta vietiin yli 1500 munaa Tammisaaren Ådgrundetin saarella paljastui eilen törkeä luonnonsuojelurikos. Rauhoitettujen merimetsojen pesistä oli hävinnyt yli 1500 munaa tai poikasta. Tapaus on suurin merimetsoon Suomessa koskaan kohdistunut rikos. Tammisaaren poliisi tutkii tapausta luonnonsuojelurikoksena. Hävitystyön kohteena olleelta saarelta pesätarkastajat laskivat 21. toukokuuta 438 merimetson pesää, joissa oli joko munia tai pieniä poikasia. Eilen tehdyllä tarkastuskäynnillä saaressa oli vain seitsemän koskematonta pesää. Muista poikaset tai munat olivat hävinneet. ”Tuhon taustalla ei voi olla muu kuin ihminen. Vetoamme silminnäkijöihin, että he ilmiantavat tekijät. Tunteja kestänyttä tuhotyötä ei ole pystytty tekemään kenenkään näkemättä. Toivomme, että Tammisaaren poliisi saa tapauksen selvitettyä”, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi. ”Merimetso on luonnonsuojelulailla suojeltu, eikä kenelläkään ole oikeutta kajota sen pesimärauhaan, vaikka ei merimetsoista pitäisikään”, sanoo Lehtiniemi. Kun Tammisaaressa tihutyön tehneet saadaan kiinni, heitä odottaa rangaistus. Sakkojen lisäksi tekijät joutuvat maksamaan yli 100 000 euron korvauksen valtiolle tuhoamistaan rauhoitetun merimetson pesyeistä. Merimetso on eniten Suomessa runsastunut lintulaji viime vuosikymmenenä. Viime vuoden selvitysten mukaan Suomessa pesi 8894 merimetsoparia 29 yhdyskunnassa. Yhdyskunnista 70 % sijaitsee luonnonsuojelualueilla. Merimetsokolonioihin kohdistuvia rikoksia todetaan Suomessa vuosittain. Lajiin kohdistuu runsaasti harhaluuloja ja turhia pelkoja. Tutkimusten mukaan merimetson aiheuttamia haittoja yleisesti liioitellaan. Suurten yhdyskuntien pesimäluodoille kertyvät ulosteet ja tätä kautta kolonian mukanaan tuoma maisemallinen muutos lienevät todettujen tihutöiden taustavaikuttimina. Ådgrundetin tapauksesta jotain tietävien pyydetään soittamaan Tammisaaren poliisiin 071 873 0391. - Tiedotteen lajit ruotsiksi: storskarv (merimetso) Lisätietoja merimetsosta     Mediatiedote 12.6.2008 Pesiikö naurulokki mökkijärvelläsi? BirdLife Suomi kerää tänä kesänä tietoja naurulokkiyhdyskunnista, sillä naurulokki on valittu lintujen suojelu- ja harrastusjärjestön vuoden lajiksi. Lintuharrastajat toivovat havaintojenkeruussa suuren yleisön apua. Jos liikut rannoilla tai vesillä ja näet pesiviä naurulokkeja, voit ilmoittaa pesimäyhdyskunnista osoitteessa www.birdlife.fi/naurulokki. Yhdyskunnan tarkka sijainti ja suurin pesäpaikalla kerralla havaittu aikuisten naurulokkien määrä ovat kustakin yhdyskunnasta kaivattua tietoa. Lintuharrastajat kuitenkin muistuttavat, ettei pesimäyhdyskuntaan saa mennä lintuja häiritsemään. Etelä-Suomessa naurulokin poikaset ovat jo kuoriutuneet, mutta Pohjois-Suomen naurulokkiyhdyskunnissa haudonta on vielä käynnissä. Vuoden laji -hankkeen tavoitteena on selvittää naurulokin pesimäyhdyskuntien sijainti, pesivien parien kokonaismäärä ja kannan runsaus eri puolilla maata. Naurulokki asuttaa koko maan pohjoisimpia tunturiseutuja lukuun ottamatta. Naurulokki on vähentynyt 1970-luvun jälkeen voimakkaasti. Vähentymisen syitä ei tarkoin tunneta, mutta ainakin saatavilla olevan ravinnon väheneminen maatalouden tehostumisen ja pienten kaatopaikkojen sulkemisen myötä sekä vieraspetojen, minkin ja supikoiran, runsastuminen ovat heikentäneet poikastuottoa. Vaikka naurulokki on Suomessa vielä runsas, on se vähentymisensä vuoksi luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi eli uhanalaiseksi lajiksi. Monet vanhat yhdyskunnat ovat hävinneet kokonaan, ja uusia yhdyskuntia on tullut lähinnä taajamien tuntumaan. Naurulokkeja pesii Suomessa nykytietämyksen mukaan alle 100 000 paria. Vuoden laji -hankkeen yhtenä tavoitteena on tarkentaa naurulokin kannanarviota. Naurulokki on helppo tuntea tumman päänsä ansiosta. Ainoa toinen tummapäinen lokkimme on naurulokkia selvästi harvalukuisempi pikkulokki, joka eroaa suklaanruskeapäisestä naurulokista pienemmän kokonsa, siipien mustan alapinnan ja mustan pään perusteella. Lintuharrastajat keräävät naurulokkiselvityksen yhteydessä tietoja myös vähälukuisemmasta pikkulokista. BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lajeja ovat olleet mm. kuukkeli (2007), kottarainen (2006), kaulushaikara (2005) ja laulujoutsen (2004). - Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: skrattmås (naurulokki), dvärgmås (pikkulokki), lavskrika (kuukkeli), stare (kottarainen), rördrom (kaulushaikara), sångsvan (laulujoutsen). Lisätietoja Havaintoilmoituslomake: www.birdlife.fi/naurulokki Lisätietoa nauru- ja pikkulokista: www.birdlife.fi/vuodenlaji Valokuvia medialle     Mediatiedote 7.6.2008 Kuusamossa havaittiin 160 lajia Mediatiedote 7.6.2008 Kuusamossa havaittiin 160 lajia BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämä 25. SM-lintumaraton kilpailtiin Kuusamossa eilen perjantaina. Kisaan osallistui 32 joukkuetta, jotka havaitsivat 24 tunnin aikana Kuusamossa yhteensä 160 lajia. Kilpailun voitti joukkue Takaveto tuloksella 132 lajia. Toiseksi tuli MC Rallus (130 lajia) ja kolmanneksi joukkue Paras A-ryhmä (126 lajia). Voittajajoukkueessa kilpailivat Janne Aalto, Jaakko Aarniala, Vesa Jouhki, Andreas Linden ja Jukka Salokangas. Kilpailussa oli myös "ekosarja", jonka suosio kasvoi huomattavasti edellisvuodesta. Ekosarjassa sai liikkua vain jalan, polkupyörällä tai soutuveneellä ja kilpailuaika oli 15 tuntia. Voittajajoukkue Polkimet hukassa havaitsi 87 lajia. Lintumaratonin harvinaisin havainto oli pikkukotka, josta on vasta noin kymmenen havaintoa Suomesta. Tämän vuotista lintumaratonia sävyttivät muutenkin lukuisat harvinaisuudet. Kuusamon kaatopaikalla havaittiin grönlanninlokki. Kilpailulle uusia lajeja olivat myös lyhytnokkahanhi ja valkoposkihanhi. Arktisten lintujen muutto on vielä käynnissä, tästä kertovat havainnot meri- ja tunturikihuista. Kuusamon alueelle tyypillisiä harvinaisuuksia, kuten sinipyrstöjä ja pikkusirkkuja, havaittiin useita. Kuusamossa on järjestetty lintumaraton vuodesta 1984 lähtien. Kilpailussa 2-5-henkiset joukkueet pyrkivät 24 tunnin aikana havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia. Monet joukkueet tulevat Kuusamoon kisaamaan joka vuosi. Ekosarja oli ohjelmassa tänä vuonna toista kertaa. - Tiedotteen lajit ruotsiksi: dvärgörn (pikkukotka), vitvingad trut (grönlanninlokki), spetsbergsgås (lyhytnokkahanhi), vitkindad gås (valkoposkihanhi), kustlabb (merikihu), fjällabb (tunturikihu), blåstjärt (sinipyrstö), dvärgsparv (pikkusirkku). Valokuvia Lisätietoja   Mediatiedote 2.6.2008 Lintuharrastajat kokoontuvat Kuusamoon 25:nnettä kertaa Lintuharrastajat kokoontuvat perjantaiksi Kuusamoon, missä käydään järjestyksessään 25. SM-lintumaraton. BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämässä kilpailussa liikutaan maastossa joukkueittain ja yritetään havaita mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnin aikana. Kilpailussa on myös ”ekosarja”, jossa saa liikkua vain jalan, polkupyörällä tai soutuveneellä. SM-lintumaraton alkaa torstain ja perjantain välisenä yönä klo 00.00. Kilpailun tulokset selviävät lauantaina 7.6., jolloin järjestetään tulostilaisuus ja kilpailun 25-vuotisjuhla. 24-tunnin kilpailussa useimmat joukkueet pääsevät sadan havaitun lajin paremmalle puolelle. Lintumaratonin historian ennätystulos on 136 lajia vuodelta 2001. Kuusamo on pesimälinnustoltaan erittäin mielenkiintoinen lintualue, sillä siellä kohtaavat Etelä-Suomen ja Lapin linnut. Lisäksi Kuusamossa voi nähdä muutamia itäisiä, koko Länsi-Euroopassa harvinaisia lintulajeja, kuten sinipyrstön ja pikkusirkun. - Tiedotteen lajit ruotsiksi: blåstjärt (sinipyrstö), dvärgsparv (pikkusirkku). Valokuvia Lisätietoja   Mediatiedote 26.5.2008 Maatalouspolitiikan terveystarkastus ei tervehdytä luontoa Ympäristöjärjestöt BirdLife Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat pettyneitä EU-komission ehdotukseen maatalouspolitiikan terveystarkastukseksi, joka ilmestyi 20.5.[1] Maatalouspolitiikan terveystarkastukselta odotettiin uusia ratkaisuja muun muassa maatalouden ympäristöongelmiin, kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen sekä vesiensuojeluun. Samalla toivottiin verovarojen aikaisempaa laajempaa käyttöä julkishyödykkeiden [2] saamiseen tuotannon tukemisen sijasta. Vaikka komissio lupaa ehdotuksessaan vastata uusiin haasteisiin, kuten ilmastomuutokseen, vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseen, ei mitään laajamittaisia, uusia tai oletetuilta vaikutuksiltaan merkittäviä keinoja ole näihin haasteisiin vastaamiseksi ehdotettu. Kaikkein myönteisin ehdotus koskee modulaatioa [3], joka ohjaa rahaa kasvavissa määrin maatalouden vapaaehtoisiin ympäristönsuojelullisiin toimiin. Vaikka nyt ehdotettu summa on pienempi kuin alkuun esitetty, kannustamme Ministerineuvostoa hyväksymään sen. Ympäristöjärjestöt toivottavat tervetulleeksi komission yrityksen luoda kompensoivaa järjestelmää korvaamaan velvoitekesannon [4] poistuminen, mutta pitävät pakollisiin suojakaistoihin perustuvaa ehdotusta riittämättömänä. Kattaessaan aikaisemmin 8 % peltopinta-alasta kaikilla maatiloilla kesannot ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä maaseutuluonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Vaikka suojakaistat ovat erittäin arvokkaita myös vesiensuojelulle, leveys on ratkaisevaa niiden toimivuudessa. Ehdotuksen suurena heikkoutena voidaan pitää sitä, että jokainen jäsenmaa voisi itse päättää suojakaistojensa leveydestä. Suomen suhteen aiheellisena pelkona on, ettei suojakaistojen leveys tule kasvamaan lainkaan nykyisestä 60 senttimetristä. ”Ei ole olemassa tieteellistä näyttöä niin kapeiden kaistojen ympäristöhyödystä vesistöille ja maatalousluonnon monimuotoisuudelle. On täysin selvää, ettei tämä varsinkaan korvaa kesannoinnin poistumista, eikä ratkaise sen seurauksena syntyviä ympäristöongelmia vesistöjen, maaperän ja monimuotoisuuden kohdalla”, sanoo Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö. Tutkija Irina Herzon, BirdLife Suomesta, lisää: “Tämä lähestymistapa on myös epäreilu, koska se vaati vähemmän mailta, jossa ei enää ole vesistöjä jäljellä maatalousympäristöissä, koska maiseman monimuotoisuus on jo tuhottu. Tästä hyötyvät ne maanviljelijät, jotka ovat jo kuivattaneet kaikki lampareensa ja putkittaneet ojansa. Myös näiltä tuotantoalueilta tulisi vaatia samoin viljelymaan ja sen eliöstön monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä.” Yksi tehokkaimmista keinoista varmistaa maatalousluonnon säilyminen olisi kesantojen pakollinen perustaminen, jota tuettaisiin suoratuella ja joka tehtäisiin samalla pinta-alaprosentilla kaikissa jäsenmaissa. Kesannot tulisi sijoittaa ensisijaisesti vesistöjen varsille, mutta myös muualle maatalousympäristöön. Tällainen järjestelmä jakaisi ympäristövastuun tasapuolisesti kaikille jäsenmaille. Vapaaehtoisesti perustettujen kesantojen määrä jää todennäköisesti hyvin vähäiseksi nykyisten korkeiden viljanhintojen vuoksi. Taustatietoja toimittajille [1] Terveystarkastus on väliarvio yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan (CAP, Common Agriculture Policy) toimivuudesta. Sen ajankohta sovittiin edellisen uudistuksen aikana vuonna 2003. Seuraava maatalouspolitiikan mittavampi uudistus on vuonna 2013. [2] Julkishyödykkeillä tarkoitetaan tässä muun muassa luonnon monimuotoisuutta, vesien puhtautta ja monimuotoista maalaismaisemaa. [3] Modulaatio maatalouspolitiikassa tarkoittaa varojen siirtämistä suoran tuen potista maaseudun kehittämisohjelmaan, joka tukee ympäristönsuojelutoimintoja, eläinten hyvinvointia sekä maaseutuelinkeinojen monipuolistamista ja elinvoimaisuutta. [4] Kesanto tarkoittaa viljelemättömänä pidettävää peltoa. Alun perin kesannointivaatimuksen perusteina oli tuotannon rajoittaminen. Kesannoista tuli kuitenkin maatalousluonnon monimuotoisuuden turvapaikkoja tehostuneessa maatalousympäristössä. Useat tutkimukset osoittavat kesantojen tärkeyden lajiston monimuotoisuudelle ja maaperän sekä vesistöjen kunnolle. Kesannoilla on myös suuri taloudellinen merkitys, koska ne ylläpitävät elinvoimaisia pölyttäjähyönteiskantoja.     Mediatiedote 19.5.2008 Peltolintu kuovi kohti uhanalaisuutta Tänään julkaistussa kansainvälisessä lintujen uhanalaisuuslistan päivityksessä tuttu peltolintumme kuovi on siirretty maailmanlaajuisesti ”elinvoimaisten” lajien luokasta ”silmälläpidettäväksi”. Se tarkoittaa, että lajin katsotaan olevan vaarassa joutua tulevaisuudessa uhanalaiseksi. Kuovi on vähentynyt laajasti päälevinneisyysalueellaan Euroopassa. Suomessa kuovin vähentyminen painottuu Etelä-Suomeen. Vähentymisen syynä pidetään ensisijaisesti maatalousympäristön yksipuolistumista, jonka on aiheuttanut maatalouden tehostuminen, peltoalueiden yksipuolistuminen ja esimerkiksi karjatilojen väheneminen eteläisessä Suomessa. Käyränokkainen kuovi on pidetty maaseudun kevääntuoja, joka ilmoittaa saapumisestaan omalla nimellään, kuuluvalla ”kuuu-vi”-huudolla. Kuovi esiintyy Suomessa eteläistä Lappia myöten. Sen elinympäristöä ovat peltoaukeat, jokivarsien niityt ja suuret suot. Kuovin levinneisyysalue ulottuu Euroopasta itään Baikaljärvelle asti. Kuovin lisäksi muita kansainvälisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä Suomessa säännöllisesti tavattavia lintulajeja ovat kiljuhanhi, kiljukotka, ruisrääkkä, heinäkurppa, arosuohaukka, mustapyrstökuiri ja allihaahka. Ilmastonmuutos ja palmuöljyviljelmät maailman lintujen uusimmat uhatt Maailman noin 10 000 lintulajista uhanalaisiksi on nyt määritelty 1226 lajia; vuosi sitten luku oli 1221. Lisäksi silmälläpidettäviksi määriteltyjä lajeja on nyt 835. Tänään julkaistun uhanalaisuuspäivityksen mukaan 24 lajin tila on huonontunut aikaisemmasta. Tässä joukossa on muun muassa Suomesta muutama vuosi sitten todennäköisesti sukupuuttoon kuollut kultasirkku. Ilmastonmuutoksen arvioidaan pahentavan elinympäristöjensä tuhoutumisesta kärsivien uhanalaisten lajien ahdinkoa. Uhkana linnuille ovat palmuöljyviljelmiä varten tehtävät metsänhakkuut. Tällaiset hakkuut ovat aiheuttaneet muun muassa Papua-Uusi-Guineassa elävän haamulintuhaukan (Accipiter princeps) uhanalaistumisen. Lintujen uhanalaisuusluokittelu perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeistukseen. Uhanalaiset lajit jaetaan luokkiin sen perusteella, miten nopeasti niiden arvioidaan häviävän, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä. Luokat ovat Äärimmäisen uhanalainen (Critically endangered), Erittäin uhanalainen (Endangered)ja Vaarantunut (Vulnerable). Lisäksi määritellään Silmälläpidettävät (Near threatened) sekä alueellisesti uhanalaisia lajeja. BirdLife International on lintujen uhanalaisuusluokittelun toteuttava asiantuntija. - Tiedotteen lajit ruotsiksi: storspov, (kuovi), fjällgås, (kiljuhanhi), större skrikörn, (kiljukotka), kornknarr, (ruisrääkkä), dubbelbeckasin, (heinäkurppa), stäpphök, (arosuohaukka), rödspov, (mustapyrstökuiri), alförrädare (allihaahka), gyllensparv, (kultasirkku). Tietoa maatalousympäristön linnuista ja niiden huomioon ottamisesta BirdLife Internationalin tiedote   Mediatiedote 8.5.2008 Älä kaada pesämetsää BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto: Lintujen pesimäkausi on kiivaimmillaan suuressa osassa maata. BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto vetoavat kaikkiin metsänomistajiin metsänhakkuiden välttämiseksi lintujen pesimäkaudella huhtikuun lopulta heinäkuun loppuun. Hakkuiden vaikutus lintujen ja eläinten pesinnälle on tuhoisa. Metsien hakkuumäärät ovat viime vuosina olleet korkealla, ja niitä pyritään edelleen kasvattamaan. Mitä enemmän metsiä hakataan, sitä enemmän tehdään myös kesäaikaisia hakkuita. Esimerkkinä nimenomaisesti kesäaikaisten hakkuiden lisäämisestä on luonnonsuojelujärjestöjen mielestä vastuuton Metsäliiton Kesäsavotta-kampanja. Luonnonsuojelujärjestöt toteuttivat vuonna 2000 kesähakkuukampanjan, jonka tavoitteena oli kesäaikaisten hakkuiden vähentäminen lintujen pesimärauhan turvaamiseksi. Myös maa- ja metsätalousministeriön nimittämä kesähakkuutyöryhmä pohti kesähakkuiden haitallisuutta. Viime vuosien hakkuukertymien perusteella lintujen pesintöjen onnistuminen ei juuri metsäteollisuutta kiinnosta. Esimerkiksi vuonna 2007 touko-kesäkuun hakkuukertymä oli peräti 47 % suurempi kuin kesähakkuuadressin luovuttamista seuranneena vuonna 2001. Etelä-Suomessa monien lintulajien pesinnät ovat jo pitkällä, ja touko-heinäkuu on kiivainta pesimiskautta koko maassa. Kesäaikainen hakkuutauko on metsänomistajalta selkeä osoitus halusta vaalia luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi metsää omistavat kunnat ja kaupungit voisivat tehdä periaatepäätöksen siitä, ettei niiden mailla tehdä hakkuita touko-heinäkuussa. Kesähakkuukampanjan jälkeen vuonna 2001 hakattiin touko-kesäkuussa puuta 5491 tuhatta kuutiometriä. Vuonna 2007 hakattiin touko-kesäkuussa puuta 8071 tuhatta kuutiometriä. (Lähde: Metla, metsätilastollinen vuosikirja 2001 ja 2007.)     Mediatiedote 3.5.2008 Lintutornikisan voitto Kristiinankaupunkiin BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtumaan osallistuttiin ennätyksellisesti 271 lintutornissa ympäri maan. Eniten lajeja, 115, havaittiin Kristiinankaupungin Siipyyssä. Sadan lajin raja rikkoontui myös seitsemällä muulla paikkakunnalla: Pyhäjoella (112), Mynämäellä (102), Porvoossa (101), Helsingissä (100), Kiteellä (100), Siikajoella (100) ja Virolahdella (100). Tapahtuman sponsorin Kemiran joukkue havaitsi Helsingin Viikin Hakalanniemen tornissa 87 lajia ja tapahtuman järjestäjän BirdLife Suomen joukkue Helsingin Viikin Keinumäessä 97 lajia. Torneista havaittiin keskimäärin 67 lajia. Kilpailun pohjoisimmassa tornissa Inarin Kaamasjoella havaittiin 38 lajia. Kilpailun harvinaisin laji oli Tohmajärvellä pohjoiseen matkannut keisarikotka. Muita torneista raportoituja harvinaisuuksia olivat mm. jalohaikara Pukkilassa ja Urjalassa sekä tulipäähippiäinen Hangossa. Osallistujien kesken arvotut VPG Finlandin lahjoittamat linnunruoat ensi talveksi sai Tornion Alkukarinlehdella kisannut joukkue.  Tornien taisto on vuodesta 1994 järjestetty leikkimielinen kilpailu, jossa joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista kahdeksan tunnin aikana. Samalla torneissa esitellään yleisölle lintuja ja lintuharrastusta sekä kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tänä vuonna varat käytetään kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) lintulaskentoihin. Tornien taiston järjestää lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi ja tapahtumaa sponsoroivat Kemira ja VPG Finland Oy. Tiedotteen lajit ruotsiksi: kejsarörn (keisarikotka), ägretthäger (jalohaikara), brandkronad kungsfågel (tulipäähippiäinen). Kaikkien osallistuneiden tornien tulokset Lisätietoja Valokuvia medialle   Mediatiedote 29.4.2008 Naurulokki BirdLifen kiikarissa BirdLife Suomen vuoden 2008 laji on naurulokki. Lintuharrastajien tavoitteena on selvittää naurulokin pesimäyhdyskuntien sijainti, pesivien parien kokonaismäärä ja kannan runsaus eri puolilla maata. Naurulokin pesimätietojen keruuseen voi osallistua myös suuri yleisö. Kaikkia vesillä liikkujia pyydetäänkin ilmoittamaan naurulokin pesimäyhdyskunnista osoitteessa www.birdlife.fi/naurulokki. Lintuharrastajat kuitenkin muistuttavat, ettei pesimäyhdyskuntaan saa mennä lintuja häiritsemään. Yhdyskunnan tarkka sijainti ja suurin pesäpaikalla kerralla havaittu naurulokkimäärä on harrastajien kustakin yhdyskunnasta kaipaamaa tietoa. Naurulokki asuttaa koko maan pohjoisimpia tunturiseutuja lukuun ottamatta. Naurulokki on vähentynyt 1970-luvun jälkeen voimakkaasti. Vähentymisen syitä ei tarkoin tunneta, mutta ainakin saatavilla olevan ravinnon väheneminen maatalouden tehostumisen ja pienten kaatopaikkojen sulkemisen myötä sekä vieraspetojen, minkin ja supikoiran, runsastuminen ovat heikentäneet poikastuottoa. Vaikka naurulokki on Suomessa vielä runsas, on se vähentymisensä vuoksi luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi eli uhanalaiseksi lajiksi. Naurulokkeja pesii Suomessa nykytietämyksen mukaan alle 100 000 paria. Vuoden laji -hankkeen yhtenä tavoitteena on tarkentaa naurulokin kannanarviota. Naurulokki on helppo tuntea tumman päänsä ansiosta. Ainoa toinen tummapäinen lokkimme on naurulokkia selvästi harvalukuisempi pikkulokki, joka eroaa suklaanruskeapäisestä naurulokista pienemmän kokonsa, siipien mustan alapinnan ja mustan pään perusteella. Lintuharrastajat keräävät naurulokkiselvityksen yhteydessä tietoja myös vähälukuisemmasta pikkulokista. BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lajeja ovat olleet mm. kuukkeli (2007), kottarainen (2006), kaulushaikara (2005) ja laulujoutsen (2004). --- Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: skrattmås (naurulokki), dvärgmås (pikkulokki), lavskrika (kuukkeli), stare (kottarainen), rördrom (kaulushaikara), sångsvan (laulujoutsen). Lisätietoja Havaintoilmoituslomake: www.birdlife.fi/naurulokki Lisätietoa nauru- ja pikkulokista: www.birdlife.fi/vuodenlaji Valokuvia medialle   Mediatiedote 28.4.2008 Ennätysmäärä lintutorneja Tornien taistoon BirdLife Suomen järjestämä Tornien taisto -tapahtumaan osallistutaan ensi lauantaina 3.5. ennätyksellisesti noin 270 lintutornilla tuhannen kilpailijan voimin. Lintutorneista pyritään näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia klo 05-13. Samalla tehdään lintuja ja lintuharrastusta tunnetuksi. Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Useilla torneilla järjestetään lisäksi opastettuja linturetkiä. Tornit ja joukkueet ovat nähtävissä osoitteessa Tornien taisto -sivuilla. Kilpailulla kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tänä vuonna varat käytetään kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) lintulaskentoihin. Tornien taiston järjestää lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi ja tapahtumaa sponsoroivat Kemira ja VPG Finland Oy. Tornien taiston tulokset julkaistaan näillä sivuilla lauantaina 3.5. klo 18.00. Lisätietoja   Mediatiedote 25.4.2008 EY-tuomioistuin estää lintujen kevätmetsästyksen Maltalla BirdLife on tyytyväinen EY-tuomioistuimen tuoreeseen päätökseen estää lintujen kevätmetsästys Maltalla. Päätöksen mukaan tuomioistuin ryhtyy väliaikaisiin rangaistustoimenpiteisiin, mikäli Malta sallii lintujen kevätmetsästyksen tänä vuonna. Päätös on linjassa Suomen vuonna 2005 saaman vesilintujen kevätmetsästystä koskevan tuomion kanssa. Lintudirektiivi yksiselitteisesti kieltää lintujen metsästämisen niiden kevätmuutto- ja lisääntymisaikana. Malta sijaitsee tärkeällä lintujen muuttoreitillä, minkä vuoksi tuomioistuimen päätöksellä on merkitystä koko Euroopan linnuston tulevaisuudelle. Myös monia Suomessa pesiviä lintuja, kuten kalasääskiä, muuttaa Maltan kautta. EU:n komissio nosti tammikuussa 2008 kanteen Maltaa vastaan lintujen kevätmetsästyksen vuoksi. Tuomioistuimen lopullinen asian käsittely tapahtuu todennäköisesti vasta vuonna 2009. Nyt tehdyllä päätöksellä kuitenkin estetään kevätmetsästyksen jatkaminen, kunnes tapaus on tuomioistuimessa lopullisesti käsitelty. Linnustonsuojelujärjestöjen mukaan lintujen suojelutilanne on Maltalla EU-maiden surkein. Lainsäädäntö sallii edelleen lintudirektiivin vastaisen turturikyyhkyn ja viiriäisen kevätmetsästyksen. Lisäksi metsästyksen valvonta on riittämätöntä ja lakia rikotaan yleisesti. Maltalla tapetaan vuosittain 2-3 miljoonaa lintua, joiden joukossa on runsaasti myös rauhoitettuja lajeja, kuten petolintuja. Kontrolloimattoman ampumisen seurauksena Maltalla pesivien lintulajien määrä on vähentynyt 32 lajista (vuonna 1916) nykyiseen 16 lajiin. Maltan BirdLife ja useat muut Euroopan lintujensuojelujärjestöt ovat jo vuosia toimineet laittoman metsästyksen vähentämiseksi. Myös BirdLife Suomi on tukenut Maltan BirdLifen toimintaa. Lisätietoja BirdLife Internationalin tiedote BirdLife Suomen Välimeri-sivut   Mediatiedote 18.4.2008 Ympäristöjärjestöjen arvosana hallituksen ensimmäisestä vuodesta välttävä BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto: Hallitusohjelmassa luvattiin, että "ympäristöpolitiikan tavoitteena on Suomen aseman vakiinnuttaminen korkeasta ympäristönsuojelun tasosta tunnettuna tieto- ja osaamisyhteiskuntana". Pääministeri Matti Vanhanen onkin tuonut ilmastopolitiikkaa aikaisempia hallituksia aktiivisemmin esille. Samaan aikaan muu ympäristönsuojelu on kuitenkin kärsinyt. "Hallituksen päätöksentekoa on leimannut sekavuus ja mielivaltaisuus", ympäristöjärjestöistä todetaan. Ilmasto- ja energiapolitiikassa ruusuja ja risuja Ilmastopolitiikan suhteen Suomi on toiminut aikaisempaa tavoitteellisemmin, puolustanut kriitikoille EU:n edelläkävijyyttä sekä käärinyt hihansa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Ilmastopolitiikassa on näin tapahtunut selkeä käänne parempaan aikaisempiin hallituksiin nähden. Toisaalta ilmastopoliittisten tavoitteiden käytännön toteutus energiapolitiikassa on yskinyt pahasti. Esimerkiksi turpeen osalta vastaavat ministerit eivät ole hyväksyneet sitä tieteellistä tosiasiaa, että turpeen energiakäyttö on ilmastonmuutoksen kannalta kivihiiltäkin pahempi polttoaine. Sen sijaan hallitus hakee turpeelle jopa vahvempaa asemaa Suomessa ajamalla turvedieselin hyväksymistä EU:n uusiutuvan energian tavoitteeseen. Turpeen energiakäytön jatkaminen sotii Suomen ilmastotavoitetta vastaan sekä aiheuttaa vesistöjen yhä pahenevaa rehevöitymistä ja suoluonnon peruuttamatonta tuhoutumista. Hallitus on myös kartoittanut kaikki mahdolliset kohteet, jotka voidaan valjastaa vesivoiman tuotantoon vesistöjen ekologiaa huomioimatta. Sen lisäksi ministeri Pekkarinen on käynnistänyt vyörytyskampanjan Vuotoksen ja Kollajan osalta, koskiensuojelulain purkamiseksi sekä tekoaltaiden rakentamiseksi. Tuulivoimaan hallitus on suhtautunut vähätellen ja hidastellen, vaikka se on ollut Euroopassa viime vuosina uuden kapasiteetin rakentamisessa toiseksi suosituin sähköntuotantomuoto maakaasun jälkeen, ja vaikka hallituksen omatkin raportit osoittavat, että sillä voitaisiin tuottaa vuonna 2020 jo kymmenesosa Suomen sähköstä. Metsien ja vesien suojelussa sekä luonnonvarakysymyksissä ympäristöjärjestöt jättävät hallituksen luokalle Suomen jäljellä olevat luonnontilaiset metsät ovat edelleen uhattuna. Metsien suojelutarpeen suhteen jätettiin huomioimatta tutkimustulokset ja 250 tohtorin vaatimus luonnontilaisten alueiden säästämisestä Pohjois-Suomessa. Metsien käyttöä tehostetaan matkailunkin kannalta entistä kestämättömämmällä tavalla. Etelä-Suomen metsille laadittiin Metso-ohjelma, jolla luonnon monimuotoisuuden vähenemistä oli tarkoitus hillitä. Itse ohjelma jäi tavoitteiltaan vaatimattomaksi. Sen lisäksi sen rahoituskin jäi alle puoleen esitetystä, joten Metso-ohjelmalla suojeltavien Etelä-Suomen metsien määrä jää mitättömän pieneksi. Valtion metsien suojelu ohitettiin Etelä-Suomen osalta täysin. Suurpetopolitiikan osalta hallitus saa myös arvosanan neljä. Suurpetojen salametsästys on suuri ongelma. Esimerkiksi susia on hävinnyt paljon ja erittäin todennököinen syy on metsästysrikollisuus. Metsästysrikokset jäävät maassamme selvittämättä ja satunnaisille kiinnijääneille rangaistukset ovat mitättömiä. Käyttöön tulee ottaa törkeän metsästysrikoksen nimike ja salametsästyksestä pitää keskustella julkisesti. Vesistöjen osalta vesipuitedirektiiviä ei ole saatu käytäntöön lisärahoituksen puutteen takia. Lisäksi Merentutkimuslaitos aiotaan lakkauttaa samalla, kun Itämeren tila on huonompi kuin koskaan aiemmin. Maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi ei ole myöskään tehty mitään käytännön toimenpiteitä. Jätteen synnyn ehkäisyssä ja kierrätyksessäkään ei ole päästy eteenpäin. Hallitus hyväksyi huhtikuussa 2008 valtakunnallisen jätesuunnitelman. Jätteen synnyn ehkäisy jää edelleen kuolleeksi kirjaimeksi ilman määrällisiä tavoitteita tai tehokkaita ohjauskeinoja. Myöskään kierrätystä ei ole huomioitu riittävästi. Suomi tavoittelee vasta vuonna 2016 yhdyskuntajätteelle kierrätystavoitteeksi 50 prosenttia, kun useissa EU-maissa kierrätetään jo nyt yli 60 prosenttia jätteestä. Hallituksen kokonaisarvosanaksi ilmasto- ja, energiapolitiikan, metsien ja vesistöjen suojelun sekä luonnonvarojen kestävän käytön osalta tulee välttävä. Pääministerin on saatava hallituksensa ruotuun ja valtionhallinto toimimaan hallitusohjelmaan kirjatun korkean ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi.   Mediatiedote 16.3.2008 Vuoden retkikummi Etelä-Karjalasta BirdLife Suomen Vuoden retkikummiksi on valittu Sirkka-Liisa Vaalivirta Etelä-Karjalan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. Valinta julkistettiin BirdLife Suomen edustajiston kevätkokouksessa tänään Nurmijärvellä. Vaalivirta opastaa linnuista kiinnostuneita pääasiassa asuinpaikkansa Savitaipaleen Heituinlahdella ja Mäntyperän lintutornilla. Hän on tunnettu innostavana lintuoppaana niin koululaisten kuin vanhempienkin retkeläisten keskuudessa. Vaalivirta on toiminut jo yli kymmenen vuotta retkikummina. Retkikummit ovat BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimivia aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä yleisölle. Retkikummitoiminta tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen saloihin. Tällä hetkellä BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 100 retkikummia. Vuoden retkikummi valittiin nyt neljättä kertaa.     Mediatiedote 11.3.2008 Lintujen kevätmuutto pääsi vauhtiin Viikonlopun lämmin sää joudutti lintujen kevätmuuttoa. Rannikoilla meno on ollut vilkkaampaa kuin sisämaassa, missä muuttajien yksilömäärät ovat olleet vielä pieniä. BirdLife Suomen keräämien tietojen mukaan liikkeellä on ollut runsaasti kevään normaaleja ensimuuttajia eli laulujoutsenia, kiuruja, kottaraisia, pulmusia, uuttukyyhkyjä, töyhtöhyyppiä ja mustavariksia. Lämpimät säät saivat myös liikkeelle ensimmäiset hiirihaukat. Toistaiseksi kevään harvinaisin lintu on ollut isohaarahaukka, joka on havaittu sekä Länsi-Uudellamaalla - Inkoossa ja Siuntiossa - että Äetsässä Pirkanmaanlla. Kevätmuuton edistyminen on nyt kiinni sääoloista: kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus hillitsee lintujen muuttohaluja, mutta lauha lounaanpuoleinen ilmavirtaus saa suuret joukot liikkeelle. Seuraavaksi lintuharrastajat odottavat hiirihaukan päämuuttoa sekä peippo- ja rastasmuuton alkua. Taustatietoa kevätmuutosta Lintujen kevätmuutto kestää helmikuulta kesäkuulle. Ensimmäiset kevätmuuttajat saapuvat helmi-maaliskuussa. Ensimmäisiä muuttajia ovat yleensä isokoskelot, laulujoutsenet, harmaalokit, uuttukyyhkyt, mustavarikset ja pulmuset. Ne reagoivat herkästi alkukevään säämuutoksiin ja siirtyvät kohti pohjoista lämpimien lounaistuulten saattelemina. Kevätmuutto on näyttävimmillään huhtikuussa, jolloin liikkeellä on monia päivällä muuttavia lajeja, parvissa muuttavia lajeja ja isokokoisia lintuja, kuten joutsenia, hanhia, kurkia ja petolintuja. Lukumääräisesti eniten lintuja saapuu vasta toukokuussa, jolloin saapumisvuorossa ovat yöllä muuttavat, Afrikassa talvehtineet pikkulinnut. Pesimälajistomme viimeisin saapuja on lapinuunilintu, joka saapuu talvehtimisalueiltaan Kaakkois-Aasiasta vasta juhannusviikolla. Tiedotteen lajit ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen), sånglärka (kiuru), stare (kottarainen), snösparv (pulmunen), skogsduva (uuttukyyhky), töyhtöhyyppä (tofsvipa), råka (mustavaris), ormvråk (hiirihaukka), röd glada (isohaarahaukka), bofink (peippo), storskrake (isokoskelo), gråtrut (harmaalokki), nordsångare (lapinuunilintu). LINTUHAVAINTOJA: BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu BirdLife Suomen Lintutilanne-sivut     Mediatiedote 8.3.2008 Vuoden lintuyhdistys pääkaupunkiseudulta BirdLife Suomi on valinnut Vuoden lintuyhdistykseksi Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n. Valinta julkistettiin tänään Helsingissä järjestetyssä linnustonsuojelusymposiossa. Valinnan perusteena oli yhdistyksen erittäin aktiivinen retki- ja suojelutoiminta, hyvä osallistuminen BirdLife Suomen järjestämiin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) -kartoituksiin, aktiivinen varainhankintatoiminta sekä jäsenmäärän jatkuva kasvu. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on perustettu vuonna 1974. Sittemmin yhdistyksestä on kehittynyt yli 2000 jäsenellään maamme suurin lintuharrastajien paikallisyhdistys. Yhdistyksen toimintaan kuuluvat linnustonsuojelu ja -tutkimus sekä monipuolinen jäsentoiminta retkineen, kokouksineen ja erilaisine tapahtumineen. BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistyksen on nimetty vuodesta 1980 alkaen. Lisätietoja Vuoden lintuyhdistyksestä Tringa ry:n verkkosivulta www.tringa.fi.   Mediatiedote 22.2.2008 Lauha talvi piti linnut poissa pihoilta Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyssä BirdLife Suomen Pihabongauksessa nähtiin selvästi vähemmän lintuja kuin vuosi sitten, vaikka lintuja tarkkailtiinkin yhtä monella paikalla. Lintuja nähtiin yhteensä 380 000 yksilöä, mikä on lähes 100 000 vähemmän kuin vuosi sitten, vaikka viimevuotiseen tapaan yli 12 000 ihmistä tarkkaili lintuja noin 8500 pihalla ympäri maan. Asukasmäärään suhteutettuna eniten pihabongausintoa oli Lapissa ja Kuusamossa. ”Yksi syy viimevuotista vähäisemmille lintumäärille oli talvessa. Sulan maan vuoksi linnut saivat ainakin eteläisessä Suomessa ravintoa muualta kuin ruokinnoilta”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta. Keskimäärin pihalla havaittiin 7 lajia ja 45 yksilöä; vuosi sitten luvut olivat 8 ja 55. Viime vuoteen verrattuna tuloksissa oli myös silmiinpistävää urpiaisen putoaminen runsaustilastossa sijalta 3 sijalle 12 sekä tilhien ja räkättirastaiden vähäiset määrät. Tilhiä oli vuosi sitten kymmeniätuhansia, nyt 252 yksilöä; räkättirastaita puolestaan nähtiin vuosi sitten yli 4000 ja nyt 24 yksilöä. Vaihtelu näille lajeille tarjolla olevan ravinnon määrissä selittää tuloksia. Urpiaisen esiintymiseen vaikuttaa koivun siemensato ja tilhien ja rastaiden määrään vaikuttaa pihlajanmarjojen runsaus. Ehkä syksyn heikko marjasato vaikutti myös mustapääkerttuun, joita havaittiin nyt vain kahdeksan lintua, vaikka vuosi sitten niitä laskettiin kuutisenkymmentä. Pähkinänakkeleita oli odotetusti vähemmän (13) kuin viime vuonna (129), jolloin meille oli vaeltanut runsaasti itäisiä nakkeleita. Sekä harmaapäätikkoja (244) että valkoselkätikkoja (7) nähtiin vähemmän kuin vuosi sitten. Yleisimmät pihalinnut olivat viimevuotiseen tapaan talitiainen, sinitiainen ja harakka. Runsaimmat lajit olivat puolestaan talitiainen, keltasirkku ja viherpeippo. Yhteensä Pihabongauksessa havaittiin lajeja 92, kymmenisen vähemmän kuin vuosi sitten. Harvinaisimmat lajit olivat mustakaularastas Kotkassa ja töyhtökiuru Inarissa. Pihabongaus järjestettiin Suomessa nyt kolmatta kertaa. Kaikille tarkoitetun tapahtuman ideana on tarkkailla tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla. Tavoitteena on innostaa ihmisiä huomaamaan lähiympäristönsä linnut ja samalla kerätä hyödyllistä tietoa talvisesta linnustostamme. Pihabongauksen suojelija oli pääministeri Matti Vanhanen ja pääyhteistyökumppani VPG Finland Oy. BirdLife Suomi kiittää osallistujia ja toivottaa pihabongaamaan seuraavan kerran vuoden kuluttua! Lisää tuloksia Valokuvia medialle   Mediatiedote 7.2.2008 Ympäristöjärjestöt vetoavat ministereihin kesantojen puolesta Euroopan neuvostossa käsitellään parhaillaan kesannoinnin lopullista poistamista osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Kesannoinnin poisto olisi katastrofi Suomen ja muun Euroopan maatalousympäristön tulevaisuudelle. BirdLife Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat vedonneet maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaan sekä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiseen kesantojen laajamittaisen säilyttämisen puolesta. Kesantoja eli viljelemättömänä pidettäviä peltoja ei enää tarvita maataloustuotannon rajoittamiseen, mutta ympäristöjärjestöt korostavat kesannoinnin säilyttämisen välttämättömyyttä sen huomattavien myönteisten ympäristövaikutusten vuoksi. Kesannot ovat hyödyllisiä maatalousluonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle sekä tärkeä keino maatalouden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. ”Kesannointia tulee ehdottomasti jatkaa ympäristön- ja luonnonhoidon nimissä kaikkialla Euroopassa. Samat vähimmäisehdot kesantojen peittävyydessä kaikissa EU-maissa olisi reilu ratkaisu, koska se tasoittaisi maiden vastuuta maatalousympäristön hyvinvoinnin turvaamisessa. Suomen tulisi ottaa aktiivisesti kantaa kesantojen säilyttämisen puolesta myös EU:n tasolla”, sanoo tutkija Irina Herzon Helsingin yliopistosta. Useat tutkimukset Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa osoittavat kesantojen tärkeyden lajiston monimuotoisuudelle ja maaperän sekä vesistöjen kunnolle. Myös tuoreet suomalaiset tutkimustulokset vahvistavat, että luonto hyötyy selvästi kesannoinnista. Kesannoilla on myös suuri taloudellinen merkitys, koska ne ylläpitävät elinvoimaisia pölyttäjähyönteiskantoja. Maatalousympäristön pesimälintujen kannat ovat romahtaneet EU:ssa yli kolmanneksella muutamassa vuosikymmenessä tehomaatalouden vuoksi. Nykyaikaisessa viljely-ympäristössä kesannot ovat ainoita peltolohkoja, joissa maassa pesivät peltolinnut, kuten uhanalainen ruisrääkkä, sekä vähentyneet töyhtöhyyppä ja kuovi, voivat turvallisesti pesiä. Myös kiurun runsauden on havaittu Suomessa seuraavan tarkasti kesannoinnin kokonaisalaa. Kesantojen poistuessa viljely-ympäristöjen luonnon monimuotoisuus vähenee oleellisesti koko Euroopassa. Tämä on erityisen suuri uhka juuri nyt, kun myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen aiheuttaa lajeille ylimääräistä stressiä.   Taustatietoja toimittajille   Kesanto tarkoittaa viljelemättömänä pidettävää peltoa. Kesannointivaatimus on perustettu vähentämään maatalouden ylituotantoa vuonna 1992, ja sen viimeisten vuosien vähimmäisvaatimus oli 8 % tilan pinta-alasta. Viime vuoden huono sato ja korkeat viljahinnat antoivat perusteita poistaa velvoitekesanto. Neuvosto käsittelee juuri velvoitekesannoinnin lopullista poistamista. Alun perin kesannointivaatimuksen perusteina ei ollut luonnon monimuotoisuuden ylläpito, vaan tuotannon rajoittaminen. Kesannoista tuli kuitenkin maatalousluonnon monimuotoisuuden turvapaikkoja yhä tehostuneessa maatalousympäristössä. Kesantoja perustetaan usein käyttäen tehokkaasti kilpailevaa siemenseosta, joka estää maaperän siemenpankissa olevien lajien kasvun. Pölyttäjähyönteisten ravinnon ja esimerkiksi lintujen siemenravinnon kannalta hyöty kasvaa merkittävästi, kun kesannon perustamisessa käytetään tavallista heikommin kilpailevien heinien ja erityisesti mesikasvien siemeniä. Kaikkien tutkimustulosten mukaan kesannot ovat tärkeitä monille lintulajeille. Hyötyviä lajeja ovat kiuru, niittykivinen, pensastasku, töyhtöhyyppä ja isokuovi. Esimerkiksi kiuru valitsee keväällä saapuessaan minkä tahansa ruohopeitteisen pellon, mutta rehun korjaaminen tuhoaa poikueita nurmilta ja heinäpelloilta. Kesantojen pölytystaloudellinen merkitys Euroopassa on erittäin suuri. Kanadalaistutkimuksessa osoitettiin, että rapsisato kasvoi merkittävästi kesantoalueiden lähellä. Suomessa MMM:n vetämä työryhmä tiedostaa kesannon ympäristöhyödyt ja käsittelee mahdollisuuksia säilyttää kesannointi Suomen ympäristöohjelmassa perustuen osana, mutta vähimmäisalojen ehtoja ei ole enää mahdollista lisätä. Kasvavat viljanhinnat ja biopolttoaineiden tuet kilpailevat kesannon alasta.   Mediatiedote 29.1.2008 Talitiainen oli jälleen pihalintujen ykkönen BirdLife Suomen viikonloppuna järjestämän Pihabongauksen alustavien tulosten mukaan yleisimmät kiikareihin osuneet siivekkäät olivat viimevuotiseen tapaan talitiainen (96 % pihoista), sinitiainen (82 %) ja harakka (69 %). Runsaimmat ilmoitetut lajit olivat puolestaan talitiainen (yhteismäärä 51 000 yksilöä), keltasirkku (39 000) ja viherpeippo (35 000). Viime vuoteen verrattuna tuloksissa oli silmiinpistävää muun muassa urpiaisen putoaminen runsaustilastossa sijalta 3. sijalle 13. sekä tilhien (viimeksi 14 % pihoista; nyt vain 0,4 %) ja räkättirastaiden (viimeksi 5 %; nyt 0,2 % pihoista) vähäiset määrät. ”Vaihtelu näille lajeille tarjolla olevan ravinnon määrissä selittää tuloksia. Urpiaisen esiintymiseen vaikuttaa koivun siemensato ja tilhien ja rastaiden määrään vaikuttaa pihlajanmarjojen määrä”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta. Yhteensä Pihabongauksessa havaittiin lajeja noin 90. Keskimäärin osallistuneilla paikoilla nähtiin seitsemän lajia, viime vuonna luku oli yhdeksän. Harvinaisimmat lajit olivat mustakaularastas Kotkassa ja töyhtökiuru Inarissa. Nämä alustavat tulokset perustuvat noin 6000 pihan havaintoihin. Määrä kasvaa vielä, sillä viikonlopun havaintoja otetaan vastaan vielä torstaihin 31. tammikuuta asti joko täällä tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, PL 1285, 00101 Helsinki. BirdLife Suomesta arvioidaan osallistujamäärän nousevan viimevuotiselle tasolle tai hieman sen yli. Lopulliset tulokset julkaistaan helmikuun lopulla BirdLife Suomen verkkosivuilla ja Tiira-lehdessä. Pihabongaus järjestettiin Suomessa nyt kolmatta kertaa. Pihabongauksessa on ideana tarkkailla tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla. Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja. Tapahtuman suojelija oli jo kolmatta kertaa pääministeri Matti Vanhanen. Pihabongauksen pääyhteistyökumppanina on VPG Finland Oy. Seuraavan kerran pihabongataan vuoden kuluttua. - Tiedotteen lajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen), skata (harakka), gulsparv (keltasirkku), grönfink (viherpeippo), sidensvans (tilhi), björktrast (räkättirastas), taigatrast (mustakaularastas), tofslärka (töyhtökiuru)   Lisätietoja Enemmän (mm. alueellista jakoa) alustavia tuloksia täältä. Valokuvia medialle     Mediatiedote 22.1.2008 Kiuruparvi jo Ahvenanmaalla BirdLife Suomen tietoon on tullut keväisiä lintuhavaintoja: Ahvenanmaan Hellestorpista raportoitiin sunnuntaina peräti 25 kiurun parvi. Lisäksi Taivassalossa oli viikonloppuna viiden merihanhen parvi. ”Uskon tällaisten kevätlintujen saapuneen ulkomailta viikonlopun voimakkaan etelävirtauksen mukana. On silti vähän makuasia, voiko jo puhua kevätmuuton alkaneen, sillä nämä linnut todennäköisesti palaavat vielä etelään sään kylmentyessä”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta. Viime vuosina ensimmäiset kevätmuuttajat on usein havaittu jo tammi-helmikuussa, mutta lähes poikkeuksetta näin aikaiset tulijat ovat joutuneet palaamaan kylmän sään vuoksi takaisin. ”Todenteolla lintujen kevätmuutto käynnistyy vasta maalis-huhtikuussa”, sanoo Hänninen. Kiurut talvehtivat Keski- ja Lounais-Euroopassa, muutama yksilö lauhoina talvina Suomessakin. Merihanhet viettävät talveaan Pohjanmeren rannikolla. Viikonloppuna pihabongataan Sään kylmentyessä muuttolinnut suunnistavat takaisin lämpimämpiin oloihin tai sitten ne yrittävät sinnitellä kylmän jakson yli linturuokintojen turvin. ”Viime viikonlopun lauha eteläinen virtaus yhdistettynä nyt kylmenevään säähän ennustaa mielenkiintoista Pihabongausta”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta. BirdLife Suomi järjestää kaikille linnuista kiinnostuneille tarkoitetun Pihabongaus-tapahtuman viikonloppuna 26.-27.1. Tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. Tiedotteen lajit ruotsiksi: sånglärka (kiuru), grågås (merihanhi). LINTUHAVAINTOJA: BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu     Mediatiedote 21.1.2008 Viikonloppuna bongataan pihalintuja - Pihabongaus-tapahtuman suojelijana pääministeri Vanhanen BirdLife Suomi järjestää kaikille linnuista kiinnostuneille tarkoitetun Pihabongaus-tapahtuman viikonloppuna 26.-27.1. Tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina 26. tai sunnuntaina 27. tammikuuta ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. ”Osallistuminen on helppoa. Lintuja tarkkaillaan viikonloppuna itse valitsemassa paikassa itselleen sopivaan aikaan tunnin ajan. Sitten lähetetään netin kautta tai postikortilla BirdLifelle tiedot tunnistetuista lajeista ja niiden yksilömääristä”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta. ”Ja jos sää on kovin ikävä, Pihabongauksen säännöt sallivat lintujen tarkkailun myös ikkunasta”, muistuttaa Hänninen. Pihabongauksen päätarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan talvisia pihalintuja. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta sekä kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta. Tapahtuman suojelija on pääministeri Matti Vanhanen ja pääyhteistyökumppani VPG Finland Oy. Osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife Suomi julkaisee verkkosivuillaan alustavaa tietoa Pihabongauksen tuloksista 28.1. ja tarkemmat tulokset helmikuun aikana. Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimpien talvilintujemme kuvat ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi. Samana viikonloppuna järjestetään vastaavat tapahtumat myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Pihabongaus järjestetään Suomessa nyt kolmatta kertaa. Viime tammikuussa yli 12 000 ihmistä tarkkaili lintuja 8 500 pihalla. Yhteensä lintuja nähtiin puoli miljoonaa yksilöä ja lajeja satakunta. Malli Pihabongaukseen tulee Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB) on yli 25 vuoden ajan järjestänyt ”Big Garden Birdwatch” -tapahtumaa, johon osallistui vuosi sitten yli 400 000 ihmistä. Lisätietoja ja osallistumisohjeet Valokuvia medialle   Mediatiedote 15.1.2008 Ilmastonmuutos hävittää kymmenesosan Suomen lintulajeista - Suomen vastuu Euroopan lintujen suojelussa myös kasvaa pohjoiseen siirtyvien lajien myötä Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos hävittää vuosisadan loppuun mennessä Suomesta yli 20 lintulajia ja monet koko maassa esiintyvät lajit siirtyvät pesimään vain Pohjois-Suomeen. Suomessa pesivien lajien kokonaismäärän ennustetaan kuitenkin kasvavan, sillä runsaasti uusia pesimälajeja levittäytyy Suomeen. Tutkimus "Climatic Atlas of European Breeding Birds" ennustaa Euroopassa pesivien lintulajien levinneisyysalueiden siirtyvän vuosisadan loppuun mennessä keskimäärin 550 kilometriä kohti koillista ja levinneisyysalueen pienenevän keskimäärin viidenneksellä. Euroopan linnustollisen runsauden painopiste siirtyy itäisestä Keski-Euroopasta eteläiseen Suomeen ja lähialueillemme, mutta jopa kymmenillä lajeilla on huomattava riski hävitä tällä vuosisadalla Euroopan pesimälajistosta. "Tutkimuksen tulokset lisäävät luonnonsuojelun tarvetta. Ilmastonmuutos on valtava uhka pesimälinnustollemme, ja vastuumme Euroopan linnuston hyvinvoinnista tulee kasvamaan", sanoo suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta. Erityisesti eteläisten kosteikko- ja metsälajien ennustetaan leviävän Suomeen, mutta samanaikaisesti monet pohjoiset metsälinnut, suolinnut ja erityisesti tunturilinnut, kuten kiiruna ja pulmunen, vähenevät tai katoavat pesimälinnustostamme kokonaan. Muutamat nykyään Etelä-Suomessa pesivät lajit, kuten metso ja teeri, tulevat häviämään Etelä-Suomesta. Yksittäisten lajien esiintymisen ennuste on kuitenkin selvästi epävarmempi kuin tutkimuksessa saadut keskimääräiset muutokset, sillä tutkimuksessa ei ole voitu ottaa huomioon ilmaston lisäksi muita lintulajien esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä. ”Ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi on huolehdittava siitä, että lintupopulaatiot ovat vahvoja nykyisillä esiintymisalueillaan, helpotettava niiden mahdollisuutta siirtyä ja sopeutua uuteen paikkaan. Keinot ovat suojelualueet, niiden väliset toimivat ekologiset yhteydet sekä nykyistä paremmin monimuotoisuutta ylläpitävä maankäyttö suojelualueiden ulkopuolella”, sanoo Lehtiniemi. ”Julkaistu ennuste ei ota huomioon muuttolintujemme talvehtimisalueiden muutosten todennäköisiä vaikutuksia. Lintujemme ja sitä kautta myös meidän oma tulevaisuutemme voi olla nyt julkaistua pelottavaa ennustetta huonompikin”, sanoo Lehtiniemi. Tiedotteen lajit ruotsiksi fjällripa (kiiruna), snösparv (pulmunen), tjäder (metso), orre (teeri). Lisähuomioita toimittajille Ilmastoatlas-tutkimuksen ovat toteuttaneet Professorit Brian Huntley (Durham University) ja Rhys Green (Englannin BirdLife, University of Cambridge) sekä tohtorit Yvonne Collingham ja Steve Willis (Durham University). Sen on julkaissut Lynx kustantamo yhdessä Englannin BirdLifen, BirdLife Internationalin ja Durhamin yliopiston kanssa. Lisäksi mukana työssä on ollut mm. European Bird Cencus Council, jonka keräämään lintuharrastajien tuottamaan aineistoon nykyhetkeä kuvaavat pesimäaineistokartat perustuvat. Analyysissä käytetty malli perustuu ilmastomallille, jonka mukaan keskilämpötila nousee keskimäärin kolme astetta (ns. ”HadCM3 B2”-ennuste) verrattuna esiteolliseen aikaan. Mikäli toteutuva ilmastonmuutos on tätä pienempi tai suurempi, sillä on huomattavia vaikutuksia mallin johtopäätöksiin ja lintujen esiintymisessä tapahtuviin muutoksiin. Analyysi ei yksiselitteisesti kerro, missä laji esiintyy tulevaisuudessa. Se kertoo, missä lajin nykyisellä esiintymisalueella olevat ilmasto-olot sijaitsevat tulevaisuudessa. Lajit todennäköisesti siirtyvät ilmasto-olosuhteiltaan samankaltaisille alueille, mutta siirtymisen voi estää esimerkiksi elinympäristöjen ja maankäytön erilaisuus. Analyysi ennustaa muutoksia käyttäen hyväksi kolmea ilmastomuuttujaa: kesän lämpimyyttä, talven kylmyyttä ja veden määrää. - Tiedotteen lajit ruotsiksi fjällripa (kiiruna), snösparv (pulmunen), tjäder (metso), orre (teeri) Valokuvia ja karttoja neljästä esimerkkilajista BirdLife Suomen ilmastonmuutossivut BirdLife Internationalin tiedote BirdLife Internationalin Climate Change -sivut   Mediatiedote 3.1.2008 Kesälintu kirjosieppo talvehtii Helsingissä Talven yllätyslintu löytyi tänään Helsingin Puistolasta, jossa havaittiin kirjosieppo. Kirjosieppo on maassamme yleinen pesimälintu, mutta sitä ei tiettävästi koskaan ennen ole tavattu meillä tammikuussa. Kirjosiepot talvehtivat normaalisti trooppisessa Afrikassa. Pääjoukot lähtevät Suomesta jo elokuussa, viimeisiä lintuja nähdään vielä lokakuussa. Marraskuussa kirjosieppo on jo harvinaisuus. Yksi joulukuinen havainto tunnetaan: Virolahdella havaittiin kirjosieppo 6.12.1982. Keväällä kirjosieppojen pääjoukot saapuvat toukokuun puolivälissä, aikaisimmat havainnot ovat huhtikuun alusta. Kirjosieppo on yksi pidetyimmistä linnuistamme, koska se usein pesii pihapiiriin laitetussa linnunpöntössä. Suomessa arvioidaan pesivän 550 000 kirjosieppoparia. - Tiedotteen lajit ruotsiksi: svartvit flugsnappare (kirjosieppo)   LINTUHAVAINTOJA: BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu BirdLife Suomen Lintutilanne-sivut

30.12.2008 - Suomalainen pääsky löytyi uhatulta kosteikolta Etelä-Afrikasta 9.12.2008 - Joulupukki mukaan muuttolintujen suojeluun 4.12.2008 - Metsähallitus tuhosi jälleen kuukkelireviiriä 3.12.2008 - BirdLife vetoaa ministereihin Konnunsuon puolesta 25.11.2008 - Linnuille voi antaa joululahjaksi pöntön 24.11.2008 - Nyt on aika aloittaa lintujen talviruokinta 21.11.2008 - Pallaksen lisärakentaminen vaarantaisi kansallispuistot 16.11.2008 - Etelä-Karjalasta on vuoden nuori lintuharrastaja 11.11.2008 - Suomi laiminlyö maatalouden ympäristönsuojelua 23.10.2008 - Maalle uusi lintulaji löytyi Korppoosta 3.10.2008 - Suomen ympäristösaavutuksia ei pidä vesittää tekoaltaalla 23.9.2008 - Ympäristöjärjestöt yhtyvät kritiikkiin ympäristötukijärjestelmän toimimattomuudesta 22.9.2008 - Maailman linnuilla menee huonommin kuin koskaan 17.9.2008 - Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskanta ylitti 10 000 yksilöä 20.8.2008 - BirdLife tyytyväinen metsästäjien päätökseen rajoittaa hämärässä ampumista 6.8.2008 - Sää pilasi lintujen pesimäkesän 21.7.2008 - Tunnustuspalkinto Jukka-Pekka Leskiselle 17.6.2008 - Lintuluodoille pesimärauha 16.6.2008 - Erittäin harvinainen lintulaji löytyi Tohmajärveltä 16.6.2008 - Tarhakarkulainen tiibetinhanhi pesii ensi kertaa Suomessa 13.6.2008 - Linnunpoikanen tarvitsee harvoin ihmisen apua 12.6.2008 - Merimetsoilta vietiin yli 1500 munaa 12.6.2008 - Pesiikö naurulokki mökkijärvelläsi? 7.6.2008 - Kuusamossa havaittiin 160 lajia 2.6.2008 - Lintuharrastajat kokoontuvat Kuusamoon 25:nnettä kertaa 26.5.2008 - Maatalouspolitiikan terveystarkastus ei tervehdytä luontoa 19.5.2008 - Peltolintu kuovi kohti uhanalaisuutta 8.5.2008 - Älä kaada pesämetsää 3.5.2008 - Lintutornikisan voitto Kristiinankaupunkiin 29.4.2008 - Naurulokki BirdLifen kiikarissa 28.4.2008 - Ennätysmäärä lintutorneja Tornien taistoon 25.4.2008 - EY-tuomioistuin estää lintujen kevätmetsästyksen Maltalla 16.3.2008 - Vuoden retkikummi Etelä-Karjalasta 11.3.2008 - Lintujen kevätmuutto pääsi vauhtiin 3.8.2008 - Vuoden lintuyhdistys pääkaupunkiseudulta 22.2.2008 - Lauha talvi piti linnut poissa pihoilta 7.2.2008 - Ympäristöjärjestöt vetoavat ministereihin kesantojen puolesta 29.1.2008 - Talitiainen oli jälleen pihalintujen ykkönen 22.1.2008 - Kiuruparvi jo Ahvenanmaalla 21.1.2008 - Viikonloppuna bongataan pihalintuja 15.1.2008 - Ilmastonmuutos hävittää kymmenesosan Suomen lintulajeista 3.1.2008 - Kesälintu kirjosieppo talvehtii Helsingissä Aiempien vuosien lehdistötiedotteet löytyvät www-arkistosta.