|
Mediatiedote 30.12.2008
Suomalainen pääsky löytyi uhatulta kosteikolta Etelä-Afrikasta
BirdLifen lintututkijat ovat löytäneet Suomessa rengastetun haarapääskyn
Mount Morelandin kosteikolta Etelä-Afrikasta. Suomalainen pääsky on ensimmäinen
tällä Etelä-Afrikan suurimmalla haarapääskyjen talvehtimispaikalla tavattu
Euroopassa rengastettu lintu.
Mount Moreland on BirdLifen erityistarkkailussa, koska se oli vaarassa
tuhoutua Durbanin La Mercy -lentokentän laajennuksen vuoksi. BirdLifen
suojelukampanja on kuitenkin pelastamassa kosteikon, sillä nyt lentokentän
laajennustöitä tehdään lintuasiantuntijoiden valvonnassa ja pääskyjen
talvehtimisoloja vaarantamatta.
Durbanin kaupungin pohjoispuolella sijaitsevalla kosteikolla talvehtii jopa
kolme miljoonaa haarapääskyä. Lentokentän laajennus liittyy kesällä 2010
Etelä-Afrikassa järjestettäviin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin.
”Lintu oli poikanen, kun rengastaja Pertti Hartikainen rengasti sen Pohjois-Savon Nilsiässä heinäkuun
lopulla”, kertoo museomestari Seppo Niiranen Luonnontieteellisen keskusmuseon
rengastustoimistosta.
”Muuttolintujemme suojelu on kansainvälistä yhteistyötä. Tämän kosteikon
säästyminen on siitä hieno esimerkki”, sanoo suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu
Lehtiniemi BirdLife Suomesta.
Haarapääskyjä arvioidaan pesivän Suomessa 130 000–180 000 paria. Tuttu
kesäntuoja on vähentynyt meillä kolmanneksen kahdessa vuosikymmenessä. Suomen
lisäksi haarapääsky on vähentynyt lähes kaikissa muissakin Euroopan maissa.
BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto ja johtava
linnustonsuojelun asiantuntija, joka toimii yli sadassa maassa, muun muassa
Etelä-Afrikassa.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: ladusvala (haarapääsky)
Lisätietoja
Mediatiedote 9.12.2008
Joulupukki mukaan muuttolintujen suojeluun
Linnustonsuojelujärjestö BirdLife Suomen linnunpönttökampanja on saanut
vaikutusvaltaisen tukijan, kun itse Joulupukki ilmoittautui kampanjan
suojelijaksi.
”Paljon matkustaneena olen omin silmin nähnyt muuttolintujen ahdingon”, sanoo
Joulupukki.
Linnustonsuojelujärjestön tuore kampanja tarjoaa mahdollisuuden antaa
lahjaksi linnunpönttö, jonka BirdLifen asiantuntijat rakentavat ja vievät
metsään. Lahjoittaja saa puolestaan BirdLife-pönttökortin annettavaksi
ystävälle. BirdLife-pönttö eroaa tavallisista linnunpöntöistä siinä, että se
auttaa lintujamme myös muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla, koska
pönttökampanjan tuotto käytetään linnustonsuojelutyöhön.
”Lisäksi tällainen lahja vähentää pukin kuormaa aattona”, sanoo Joulupukki
pakkauskiireidensä keskeltä.
Lahjapöntön voi lahjoittaa linnuille osoitteessa
www.birdlife.fi/lahjapontto
-
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi aiheesta uutisoitaessa
Mediatiedote 4.12.2008
Metsähallitus tuhosi jälleen kuukkelireviiriä
Metsähallitus on jälleen avohakannut Etelä-Suomessa uhanalaisen kuukkelin
reviiriä Virroilla Pirkanmaalla. Edellisestä hakkuusta Virtain kuukkelimetsissä
on vain kaksi viikkoa. Tuoreimpien tehtyjen avohakkuiden pinta-ala on neljä
hehtaaria ja suunniteltujen lisäksi kuusi hehtaaria.
Aiemmin tehtyjen hakkuiden seurauksena luonnonsuojelujärjestöt BirdLife
Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto lähettivät
ympäristöministeri Paula Lehtomäelle (kesk.) ja maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.) aloitteen, että Etelä-Suomen kuukkeleille
tehtäisiin kokonaisvaltainen suojelusuunnitelma.
"Metsähallituksen johtoon on vedottu viimeksi viime viikolla näiden alueiden
suojelemiseksi. Aikaisemmissa hakkuissa vedottiin tietämättömyyteen kuukkelin
reviiristä. Tässä tapauksessa tätäkään tekosyytä ei ole. Metsähallitus on
tietoisesti vahingoittanut kuukkelin elinmahdollisuuksia Pirkanmaalla", sanoo
Luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Harri Hölttä.
Aikaisemmin koko maassa esiintyneen kuukkelin (Perisoreus infaustus)
levinneisyysalue on supistunut enemmän kuin minkään muun metsälintulajin. Se on
nykyään alueellisesti uhanalainen Etelä-Suomessa. Lajin pääasiallinen
uhanalaistumisen syy on metsätalous. Kuukkeli kärsii suurten metsäisten
suojelualueiden puutteesta. Nyt hakatut kuukkelin reviirit ovat ainoita tiedossa
olevia elinvoimaisia kuukkelin elinalueita Pirkanmaalla.
"Tällaista on metsien suojelu nyky-Suomessa. Edes uhanalaisten lajien
elinalueita ei voida säästää, edes valtionmailla. Metsähallituksen joululahja
kuukkeleille oli viedä niiltä tahallaan koti", sanoo Sini Harkki Greenpeacesta.
Lisätiedot ja valokuvia
Mediatiedote 3.12.2008
BirdLife vetoaa ministereihin Konnunsuon puolesta
BirdLife Suomi on vedonnut oikeusministeri Tuija Braxiin, hallinto- ja
kuntaministeri Mari Kiviniemeen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäkeen
Joutsenon Konnunsuon vankilan peltojen puolesta.
Lintujärjestö pelkää, että vankilan suunnitellun lakkauttamisen yhteydessä
peltojen maankäyttö muuttuu, mikä vahingoittaisi alueen linnustoa. Järjestön
mukaan peltojen käyttö nykyisellään, valtion luomutilana, turvaisi parhaiten
alueen linnustoarvot myös tulevaisuudessa.
Konnunsuon peltoalue on kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA-alue). Pellot
ovat hanhien, sorsien, kurkien ja kahlaajien erittäin merkittävä muuttoaikainen
levähdyspaikka. Esimerkiksi hanhimäärät ovat alueella keväin syksyin
valtakunnallisestikin huomattavia.
Konnunsuon monipuoliseen pesimälajistoon kuuluu muun muassa peltosirkku, joka
on hävinnyt laajoilta alueilta Suomesta ja muualta Euroopasta. Konnunsuon muita
arvokkaita pesimälajeja ovat sinisuohaukka, ruisrääkkä ja kuovi.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: ortolansparv (peltosirkku), blå kärrhök
(sinisuohaukka), kornknarr (ruisrääkkä), storspov (kuovi).
VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisoitaessa tästä aiheesta:
Mediatiedote 25.11.2008
Linnuille voi antaa joululahjaksi pöntön
BirdLife Suomi toivoo ihmisten ottavan luonnon huomioon
joululahjahankinnoissaan.
Linnustonsuojelujärjestön tuore kampanja tarjoaa mahdollisuuden antaa
lahjaksi linnunpönttö, jonka BirdLifen asiantuntijat rakentavat ja vievät
metsään. Lahjoittaja saa puolestaan BirdLife-pönttökortin ystävälle
annettavaksi.
Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä nykymetsissä on liian vähän
lahopuita ja luonnonkoloja.
”Esimerkiksi suurin osa Suomen viirupöllöistä pesii pöntöissä”, sanoo
suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.
Tavallisesta peruspöntöstä poiketen BirdLife-pönttö auttaa lintujamme
pesimäajan lisäksi muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla, sillä pönttökampanjan
tuotto käytetään linnustonsuojelutyöhön.
Lahjapöntön voi lahjoittaa linnuille osoitteessa
www.birdlife.fi/lahjapontto
-
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi aiheesta uutisoitaessa
Mediatiedote 24.11.2008
Nyt on aika aloittaa lintujen talviruokinta
Nyt on hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta myös Etelä-Suomessa, sillä
sään muututtua talviseksi lintujen ravinnonsaanti luonnosta hankaloituu.
Talviruokinta on tärkeä ravintolisä monelle linnulle, ja samalla
ruokintapaikka tarjoaa mielenkiintoista seurattavaa linnuista kiinnostuneelle.
Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian
suolaista. Suosituimpia talvilintujen ravintokohteita ovat maapähkinät,
auringonkukansiemenet, hirssi, kaura ja tali. Paras ruokintalaite on sellainen
ruokinta-automaatti, jossa linnut eivät voi istua ruoan päällä ja ulostaa sen
joukkoon.
Yleisimpiä ruokintapaikkojen vieraita ovat talitiainen, hömötiainen,
sinitiainen, punatulkku, viherpeippo ja keltasirkku.
Noin 70 lajia maamme runsaasta 240 pesimälajista talvehtii säännöllisesti
Suomessa.
Tammikuussa bongataan omalla kotipihalla
BirdLife Suomi kutsuu kaikki linnuista kiinnostuneet osallistumaan
Pihabongaus-tapahtumaan. Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja
24.-25.1.2009 ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Pihabongaukseen ei
tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.
Pihabongauksen 2009 suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Lisätietoja osoitteessa
www.pihabongaus.fi
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), talltita (hömötiainen),
blåmes (sinitiainen), domherre (punatulkku), grönfink (viherpeippo), gulsparv (keltasirkku).
Lisätietoja
Mediatiedote 21.11.2008
Pallaksen lisärakentaminen vaarantaisi muutkin kansallispuistot
BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF vastustavat voimakkaasti
ympäristöministeriön suunnitelmia sallia lisärakentaminen Pallaksen
kansallispuistoon lainmuutoksella. Järjestöt pelkäävät tämän johtavan
lisärakentamiseen myös muissa kansallispuistoissa ympäristöministeri Paula
Lehtomäen vakuutteluista huolimatta. Myös valmistuva ympäristöarviointi tyrmää
Pallaksen mittavan hotellilaajennuksen.
"Pallaksen kansallispuiston matkailun kehittämisen lähtökohtaa mietittäessä
täytyy muistaa, että kyseessä on kansallispuisto. Lähtökohtana on pidettävä,
että puiston sisään ei rakenneta mitään ylimääräistä. Jo olemassa olevakin
hotelli on nähtävä erityisenä poikkeuksena", toteaa WWF Suomen suojelujohtaja
Jari Luukkonen.
"Hotellin voi korjata. Se ei vaadi lakimuutosta. Laajentaminen ja
lisärakentaminen vaatisi kansallispuistolain muuttamisen. Miksi pitäisi rakentaa
lisää kansallispuiston sisälle, kun aluetaloudelliset hyödyt voidaan saavuttaa
rakentamalla puiston ulkopuolelle, ilman vaarallista ennakkotapausta?" kysyy
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.
On ennen kuulumatonta, että yhden matkailuyrittäjän taloudellisen intressin
takia eduskuntaan ollaan viemässä luonnonsuojelulain periaatteiden vastaista
lakiesitystä. Hotellin laajentaminen olisi vastaus nimenomaan hotellin omistajan
toiveisiin. Nykyinen hotelli ei ole myöskään ruuhkautunut.
Valmistuvan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston lakimuutoksen
ympäristöarvioinnin mukaan hotelli Pallaksen majoituskapasiteetin
moninkertaistaminen saattaa myös syödä lähikylien majoitusliikkeiden
asiakaskuntaa.
Arvioinnissa todetaan myös, että alueeseen, johon hotellilla on
maisemaekologisia vaikutuksia, tulisi ympäristöministeriön lakiesityksen myötä
3000 hehtaarin lisäys nykyiseen 6000 hehtaariin.
Hotelli sijaitsee jo nyt herkän tunturiluonnon ytimessä. Alueen luonnonarvoja
ei tule kuormittaa yhtään tätä enempää.
"Hotellihanke sotii oikeustajua vastaan. Suomalaiset ovat aina korostaneet
yhdenvertaisuutta. Nyt yhdelle sallittaisiin se, mitä muille ei sallita", sanoo
BirdLife Suomen puheenjohtaja Aki Arkiomaa.
Luonnonsuojelujärjestöt näkevät vaarana sen, että jos yhdelle yrittäjälle
sallitaan erivapaudet kansallipuistoihin rakentamisessa, tullaan muuallakin
vaatimaan samaa.
Järjestöt kummeksuvat myös laajennushankkeen tavoitteita. Miksi nimenomaan
luonnonsuojelualueelle olisi "tavoitteena houkutella kokonaan uudentyyppinen
kävijäjoukko, jolla on nykyisiä kävijöitä vaativammat palvelutarpeet"?
Kansallispuistot on perustettu luonnonnähtävyyksien suojelemiseksi ja luonnon
turvapaikoiksi. Oikein hyödynnettynä niiden virkistyksellinen ja matkailullinen
arvo on merkittävä kansantaloudellisesti ja paikallisesti.
Mediatiedote 16.11.2008
Karoliina Hämäläinen Etelä-Karjalasta on vuoden nuori lintuharrastaja
BirdLife Suomi on valinnut Karoliina Hämäläisen Etelä-Karjalan
Lintutieteellisestä Yhdistyksestä vuoden 2008 nuoreksi lintuharrastajaksi.
Hämäläinen on 17-vuotias savonlinnalainen, joka harrastaa lintuja monipuolisesti
ja toimii jo mm. rengastusharjoittelijana.
Hän on erityisesti kiinnostunut uhanalaisen valkoselkätikan tutkimuksesta ja
suojelusta.
BirdLife Suomi valitsee vuoden nuoren lintuharrastajan vuosittain. Valinnan
avulla kannustetaan nuoria harrastajia aktiiviseen lintuharrastus- ja
järjestötoimintaan.
Vuoden nuoren lintuharrastajan tulee olla BirdLife Suomen jäsenjärjestön
jäsen ja iältään alle 18-vuotias. Kaikenlainen aktiivinen toiminta niin
harrastus-, tutkimus- kuin yhdistystoiminnassakin luetaan eduksi. Maineen ja
kunnian lisäksi vuoden nuori lintuharrastaja palkitaan Suomen Lintuvaruste Oy:n
100 euron lahjakortilla.
Mediatiedote 11.11.2008
Suomi laiminlyö maatalouden ympäristönsuojelua
BirdLife Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat tyrmistyneitä siitä,
että Suomi vastustaa viimeiseen asti maatalouden ympäristöongelmien ratkaisua
myös EU:ssa.
Suomen maa- ja metsätalousministeriö on pitänyt Euroopan unionin komission
esittämää kahdeksan prosentin suuruista suorien tukien siirtoa maaseudun
kehittämiseen ja ympäristönhoitoon liian suurena. Suomalaisten
ympäristöjärjestöjen mielestä tämä noin 5 miljoonaa euroa vastaava summa on
selvästi liian pieni vastaamaan maatalouden ympäristöhaasteisiin.
EU:n komission laatimassa maatalouspolitiikan väliarviossa (niin sanotussa
”terveystarkastuksessa”) on tarkoitus vastata uusiin ympäristöhaasteisiin, kuten
ilmastonmuutoksen torjuntaan, vesistöpäästöjen vähentämiseen ja luonnon
monimuotoisuuden säilyttämiseen. Komissio ehdottaa varojen siirtoa viljelijöiden
suorista tuista maaseudun kehittämisohjelmaan, jonka kautta viljelijöitä
kannustetaan ympäristötoimiin.
Maatalousympäristöissä elää metsiemme jälkeen eniten uhanalaisia lajeja ja
perinnebiotoopeistamme peräti 93 prosenttia on uhanalaisia. Vesistöjen saamineen
hyvään ekologiseen tilaan vaatii maatalouden ravinnepäästöjen rajua
vähentämistä. Ilmastonmuutos lisää myös vesistökuormitusta entisestään sulan
ajan pidentyessä ja sateisuuden kasvaessa.
Suomi suhtautuu erittäin varauksellisesti myös suojakaistojen ja muiden
ympäristön tilaa parantavien toimien lisäämiseen, vaikka suojakaistojen merkitys
eroosion ja vesistöpäästöjen hallitsemisessa on hyvin perusteltua myös Suomessa.
"Suomen vastuuton asenne tekee tyhjäksi maatalouspolitiikan uudistuksen
ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. Se, että suomalaiset haluavat puhtaampia
vesiä ja monimuotoista luontoa ei heijastu maatalouspolitiikkaamme", sanoo
vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen Luonnonsuojeluliitosta.
Ympäristöjärjestöjen mielestä komission esityksen suurin puute on
kesannoinnin lopettaminen. Suomi tukee komission ehdotusta.
"Kesannoinnin lopettaminen heikentää välittömästi maatalousympäristön ja
vesistöjen tilaa. Pelkästään vapaehtoisten ympäristötukitoimenpiteiden kautta on
mahdotonta saavuttaa riittävää kesantopinta-alaa etenkään tehokkaasti
viljellyillä alueilla, joilla kesantojen merkitys on suurimmillaan", toteaa
BirdLife Suomen maatalousasiantuntija Irina Herzon.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman maatalouden ympäristötuen
vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (Luonto-MYTVAS 2000-2006) tulokset
osoittivat, että ympäristötuen vaikuttavuus luonnon monimuotoisuuden
säilyttämisessä on ollut hyvin vaatimaton ja sen vaikuttavuutta tulisi kehittää
monimuotoisuutta edistävillä toimenpiteillä. Myös Valtiontalouden
tarkastusviraston syyskuussa julkistama raportti osoittaa maatalouden
ympäristötuet tehottomiksi.
Ympäristöjärjestöt vaativat, että Suomi lopettaa EU:n ympäristötoimien
jarruttamisen ja ryhtyy toimiin maatalouden ympäristöongelmien korjaamiseksi.
Lisätietoja
- vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen, Suomen luonnonsuojeluliitto,
puhelin 09 228 08 235
- maatalousasiantuntija Irina Herzon, BirdLife Suomi, puhelin 040 5330946
- meriasiantuntija Sampsa Vilhunen, WWF, puhelin 040 550 3854
- Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja
maisemalle:
MYTVAS-loppuraportti - Valtiontalouden tarkastusviraston
raportti 175/2008 Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen
Tausta:
Kesanto tarkoittaa viljelemättömänä pidettävää peltoa. Alun perin
kesannointivaatimuksen perusteina oli tuotannon rajoittaminen. Kesannoista tuli
kuitenkin maatalousluonnon monimuotoisuuden turvapaikkoja yhä tehostuneessa
maatalousympäristössä. Useat tutkimukset osoittavat kesantojen tärkeyden
lajiston monimuotoisuudelle ja maaperän sekä vesistöjen kunnolle. Kesannoilla on
myös suuri taloudellinen merkitys, koska ne ylläpitävät elinvoimaisia
pölyttäjähyönteiskantoja.
Mediatiedote 23.10.2008
Maalle uusi lintulaji löytyi Korppoosta
Korppoon Utön saarella on tänään havaittu viirukerttuli (Dendroica striata).
Havainto on ensimmäinen Suomesta. Mikäli BirdLife Suomen rariteettikomitea
hyväksyy havainnon, viirukerttulista tulee 454. laji Suomessa havaittujen
lintulajien listalle.
Viirukerttuli pesii Pohjois-Amerikassa ja talvehtii Etelä-Amerikassa. Laji on
nähty Atlantin tällä puolen joitakin kymmeniä kertoja aikaisemmin. Suurin osa
havainnoista on Britteinsaarilta.
Edellinen Suomelle uusi lintulaji oli kesäkuussa Tohmajärvellä havaittu
siperiankurppa.
BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt
valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko
määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.
Mediatiedote 3.10.2008
Suomen ympäristösaavutuksia ei pidä vesittää tekoaltaalla
BirdLife Suomi vaatii Lapin-työryhmän tuoreen mietinnön välitöntä
hylkäämistä, sillä toteutuessaan työryhmän ehdotukset hukuttaisivat Suomen
parhaat ympäristösuojelusaavutukset kertaheitolla jälleen ehdotetun Vuotoksen
tekoaltaan alle.
Vuotoksen tekoaltaan rakentamista on eri vuosikymmeninä perusteltu kulloinkin
poliittisessa suosiossa olevalla perustelulla. Nyt puhutaan muun muassa
tulvasuojelusta, vaikka yhteiskunnan varoilla saavutettuja ympäristöhyötyjä
oltaisiin hukuttamassa energiayhtiöiden voitontavoittelun vuoksi.
Vuotoksen alue kuuluu Suomen kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin (Important
Bird Areas, IBA).
Mediatiedote 23.9.2008
Ympäristöjärjestöt yhtyvät kritiikkiin ympäristötukijärjestelmän toimimattomuudesta
BirdLife Suomi, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tyytymättömiä
maatalouden ympäristötukeen. Vesien tila ei ole parantunut ja luonnon
monimuotoisuuden väheneminen jatkuu. Tilanne on entisestään pahenemassa, kun
kesannointivelvoite loppuu ja ympäristörahoja siirretään taloustoimiin.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat keväällä jättäneet eriävän mielipiteen
ympäristötuen muutosten valmisteluryhmän esitykseen. Valtiontalouden
tarkastusvirasto arvosteli ympäristötukijärjestelmän toimivuutta viime viikolla
17.9. julkistamassaan raportissa.
Ympäristöjärjestöjen mielestä ympäristötuki tulee muuttaa nykyistä selvästi
enemmän ympäristöä hyödyttäväksi. Nyt maanviljelysala on lähes kokonaan
ympäristötuen piirissä, mutta sekä luonnon monimuotoisuuden että vesistöjen tila
vain heikkenee. Esimerkiksi nimenomaisesti peltoalueella pesivien lintulajien
kannat ovat vähentyneet noin 40 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Suomi on
kuitenkin muiden EU-maiden kanssa sitoutunut pysäyttämään luonnon
monimuotoisuuden vähenemisen 2010 mennessä.
Nyt ympäristötuella tuetaan toimia, jotka kuuluvat pääosin hyvään
maatalouskäytäntöön. Kaikkein toimivimmiksi tiedetyt ympäristönsuojelulliset
toimenpiteet ovat vapaaehtoisen erityistukijärjestelmän piirissä, joiden
rahoitus on riittämätön ja pinta-ala pieni. Ympäristöjärjestöt ovat
tyytymättömiä tapaan, jolla järjestöjen ja tutkijoiden parannusesitykset
huomioitiin ympäristötuen valmisteluryhmän ehdotuksissa.
Ympäristöjärjestöt ovat huolestuneita myös reilun viikon takaisesta
valtionneuvoston päätöksestä, jossa maatalouden ympäristötukirahoja esitetään
siirrettäväksi tuotannollisiin toimiin, kuten salaojitukseen ja kuivureiden
rakentamiseen. Ympäristöjärjestöjen mielestä nämä rahat pitäisi käyttää
maatalousympäristön hyvinvointia edistäviin investointeihin. Ympäristöjärjestöt
ovat viime viikolla kirjoittaneet asiasta ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle sekä
tuottajajärjestöille.
Mediatiedote 22.9.2008
Maailman linnuilla menee huonommin kuin koskaan
Maailman lintulajien tila on huonompi kuin koskaan aikaisemmin. Asia selviää
BirdLife Internationalin tänään julkaisemasta maailman lintujen tilaa
käsittelevästä raportista. Huolestuttavinta on laajalle levinneiden ja yleisten
lintujen nopea väheneminen.
Raportin mukaan lintujen vähentyminen saadaan pysäytettyä vain, mikäli
valtiot ohjaavat luonnonsuojeluun nykyistä enemmän varoja. Lähes
kaikille maailman uhanalaisimmille linnuille on tehty suojelusuunnitelmat, jotka
sisältävät keinot lajien pelastamiseksi, mutta rahoitus lajien suojelemiseksi
puuttuu.
Merkittävimmät syyt lintujen vähenemiseen ovat laajeneva tehomaatalous, teollinen kalastus, vieraslajien leviäminen, metsien hakkuut ja luonnonmetsien
korvaaminen puuplantaaseilla.
Esimerkkejä lintulajien tilasta
Euroopassa esiintyvistä yleisistä lintulajeista vähenee tällä hetkellä 45 %.
Suomalaisista lajeista esimerkiksi peltosirkku (ortolansparv) on vähentynyt
kahdessa vuosikymmenessä jopa 90 %. Peltosirkun vähentymisen pääsyynä ovat
maatalousympäristössä tapahtuneet muutokset.
Lue lisää
Australiassa talvehtivien kahlaajalintujen populaatiot ovat vähentyneet 24
vuodessa 79 %.
Lue lisää
Pohjois-Amerikassa kahdenkymmenen yleisen lintulajin populaatiot ovat
pienentyneet alle puoleen siitä mitä ne olivat vielä 1960-luvun lopulla.
Lue lisää
Aasialaisen bengalinkorppikotkan populaatio on vähentynyt 99, 9 % vuoden 1992
jälkeen. Ennen vähentymistä laji oli yksi maailman runsaslukuisimmista
petolinnuista.
Lue lisää
Lisää esimerkkejä
Esimerkkejä linnustonsuojelutyöstä
Lisätietoja ja valokuvia
Mediatiedote 17.9.2008
Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskanta ylitti 10 000 yksilöä
SYKE, Helsingin yliopisto ja BirdLife Suomi tiedottavat
Suomen syksyinen valkoposkihanhien kokonaismäärä on jo yli 11 600 yksilöä.
Näistä 7700 hanhea laskettiin pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudun syyskanta
kasvoi noin 30 prosentilla edellisestä vuodesta. Suuria valkoposkihanhiparvia on
ollut myös muualla rannikkoalueella.
Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhikannan ja syyskerääntymien kasvua on
seurattu aktiivisesti. Lajin pesimäkanta on kuitenkin levittäytynyt yhä
laajemmalle, minkä vuoksi Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja
BirdLife Suomi laajensivat syyslaskennan kattamaan koko Suomen. Laskennan
tekivät vapaaehtoiset lintuharrastajat ja se toteutettiin 11.-13.9.
Eniten valkoposkihanhia kerääntyy pääkaupunkiseudulle, jossa laskettiin 7700
yksilöä. Suuria määriä kerääntyy lisäksi Turun seudulle, jossa laskettiin 2400
valkoposkea. Porvoon ympäristössä laskettiin 600 yksilöä ja
Kristiinankaupungissa 410.
Pääkaupunkiseudulla eniten hanhia laskettiin Helsingin Viikissä 4200 yksilöä
ja Espoon Laajalahdella 2540. Pääkaupunkiseudun syyskanta kasvoi edellisestä
vuodesta hieman yli 30 prosenttia kasvun ollen lähes sama kuin edellisen
kymmenen vuoden keskiarvo (33 %).
Tänä syksynä valkoposkihanhien laskentaa helpotti lintujen kerääntyminen
tietyille alueille. Sateisen alkusyksyn takia viljojen puintityöt olivat
myöhässä ja vain osalta pelloista vilja oli jo korjattu. Valkoposkihanhet eivät
ruokaile puimattomilla viljapelloilla vaan hakeutuvat sänkipelloille.
Koko Suomen pesimäkanta on edelleen voimakkaassa kasvussa. Vuonna 1995
pesiviä pareja oli 32, 2003 pareja oli 550 ja viime vuonna 1900
valkoposkihanhiparia. Tänä vuonna pesivien valkoposkihanhien määrä ylitti 2000
parin rajan. Suomessa valkoposkihanhi pesii koko rannikkoalueella itärajalta
Perämerelle. Suurimmat keskittymät ovat pääkaupunkiseudun ja Turun saaristossa.
Helsingin, Espoon ja Sipoon saaristossa pesi vuonna 2008 yhteensä 1034 paria ja
Turun kaupungin alueella 215 paria. Sisämaassa valkoposkihanhet pesivät Lahden
Vesijärvellä, Päijänteellä, Iitissä, Etelä-Karjalassa ja Oulujärvellä.
Arktisilla alueilla pääosin pesivä valkoposkihanhi on sopeutunut erinomaisesti
Suomen luontoon ja kannankasvu tulee jatkumaan lähivuodet.
Syyskuun lopussa ja lokakuussa Etelä-Suomen viljelyalueilla lepäilee ja
ruokailee kotimaisten valkoposkihanhien lisäksi Venäjän arktisilla alueilla
pesiviä valkoposkia. Näiden lintujen lepäilijämäärät riippuvat muutonaikaisista
olosuhteista. Voimakkaan vastatuulen ja sateiden vallitessa ne laskeutuvat
kesken muuttomatkan lähinnä Itä- ja Kaakkois-Suomen pelloille, mutta suotuisissa
sääolosuhteissa ne jatkavat suoraan talvehtimisalueille Pohjanmeren ympäristöön.
Viime vuosina myös arktisten alueiden valkoposkihanhia on lepäillyt
loppusyksyllä Suomessa kymmeniä tuhansia yksilöitä.
Valkoposkihanhi on rauhoitettu laji, joka alkoi pesiä Itämeren piirissä
1970-luvun alussa. Suomen pesimäkanta on saanut alkunsa eläintarhasta peräisin
olevista linnuista, jotka ovat saaneet täydennystä talvehtimisalueilla arktista
alkuperää olevista linnuista. Suomessa pesivät linnut ovat usein luottavaisia
ihmisten suhteen ja ruokailevat yleisesti mm. kaupunkien puistonurmikoilla.
Valkoposkihanhi eroaa helposti riistalintu kanadanhanhesta pienemmän kokonsa ja
selvästi vaaleamman värityksensä ansiosta.
Lisätietoja
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sivuilta
Mediatiedote 20.8.2008
BirdLife tyytyväinen metsästäjien päätökseen rajoittaa hämärässä ampumista
BirdLife Suomi on tyytyväinen eteläkarjalaisen Konnunsuon Eräkerhon
päätökseen kieltää hanhien metsästys auringonlaskun jälkeen Joutsenon
Konnunsuolla. BirdLife Suomi kannustaa muitakin metsästysseuroja toimimaan
samoin. BirdLife on jo vuosia toivonut, että Suomessa kiellettäisiin liian
hämärässä metsästäminen, kuten naapurimaassamme Ruotsissa on tehty.
Konnunsuon Eräkerho on tänä vuonna yksimielisesti päättänyt kieltää hanhien
metsästämisen auringonlaskusta aamuun tänä ja ensi vuonna.
Konnunsuon alue on yksi Suomen tärkeimmistä hanhien levähdysalueista keväin
syksyin. Alueella on viime vuosina levähtänyt suurin määrin myös rauhoitettuja
hanhilajeja, kuten metsähanhea suuresti muistuttavia tundrahanhia.
Rauhoitettujen hanhilajien levähdysmäärät ovat olleet suuria myös muualla
itäisessä Suomessa viime syksyinä.
Sorsan- ja hanhenmetsästyksen alkaessa BirdLife Suomi toivoo metsästäjiltä
malttia luopua sekä hanhien että sorsien metsästyksestä liian hämärässä. Liian
hämärässä varma lajinmääritys on usein mahdotonta, riski linnun haavoittumiseen
suurempi ja ilman taitavaa noutavaa koiraa saaliin löytäminen epävarmaa.
Iltahämärässä monet riistalajit ovat aktiivisia ja liikkuvat paikasta
toiseen. BirdLife Suomi muistuttaa, että tällä niin sanotulla iltalennolla
metsästäjällä on käytössään vain hyvin lyhyt aika ennen kuin on liian hämärää
luotettavalle lajinmääritykselle.
Ruotsissa on säädetty alue- ja päiväkohtaisesti kellonaika jolloin
vesilintujen metsästys illalla loppuu ja aamulla alkaa. Näin pystytään
välttämään liian hämärässä metsästämisen ongelmat. Suomessa lainsäädäntö sallii
vesilintujen metsästyksen ympäri vuorokauden.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: sädgås (metsähanhi), bläsgås (tundrahanhi)
Mediatiedote 6.8.2008
Sää pilasi lintujen pesimäkesän
BirdLife Suomen tähän mennessä keräämien tietojen mukaan lintujen pesimäkesä
on ollut heikko varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Syy pesinnän
epäonnistumiseen on ollut sateinen ja viileä sää.
Erityisen huonoja uutisia on saatu Lapista, missä etenkin suolinnut, kuten
kahlaajat, laulujoutsen, metsähanhi, kurki ja muuttohaukka, ovat kärsineet
kylmästä ja sateisesta kesä-heinäkuusta. Lisäksi Sallassa Värriön tutkimusaseman
alueella 90 % kirjosiepon poikasista kuoli pesäpönttöihinsä.
Pesinnät ovat sujuneet paremmin lähinnä rannikoilla. Esimerkiksi
Suomenlahdella ja Saaristomerellä haahkalla ja tiiroilla on ollut erittäin hyvä
poikaskesä.
Syysmuutto vauhdissa
Loppukesän lintuilmiö on ollut yhä käynnissä oleva käpytikkojen vaellus.
Kiteellä laskettiin heinäkuun viimeisellä viikolla päivän aikana yli 1200
luoteeseen lentävää käpytikkaa, ja yli kolmensadan tikan päiviä on ollut
Itä-Suomen lisäksi myös Porissa.
Lähestyvän syksyn merkkejä ovat nyt muuttomatkaan valmistautuvien lajien
kerääntyminen parviin hyville ruokailu- ja yöpymispaikoille. Pääsky- ja
kottaraisparvia näkee peltoaukeilla sekä järvien ja merenlahtien ruovikoissa.
Hattulan Lusinselällä laskettiin viime lauantaina 2500 haarapääskyä.
Reheville järville kokoontuu monipuolinen joukko vesilintuja ja petolintujen
muutto käynnistyy elokuun lopulla. Järvet ovat myös oiva paikka nähdä
harmaahaikaroita, jotka viettävät kiertolaiselämää ennen varsinaista
syysmuuttoaan.
---
Tiedotteen lajit ruotsiksi: ejder (haahka), sångsvan (laulujoutsen), sädgås
(metsähanhi), trana (kurki), svartvit flugsnappare (kirjosieppo), större
hackspett (käpytikka), ladusvala (haarapääsky), stare (kottarainen), gråhäger
(harmaahaikara).
Katso viimeaikaisia
lintuhavaintoja BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelusta www.tiira.fi -
valitse vasemmalta kohta "Valtakunnan haut"!
Mediatiedote 21.7.2008
Tunnustuspalkinto Jukka-Pekka Leskiselle
BirdLife Suomi on myöntänyt kangasalalaiselle Jukka-Pekka Leskiselle Pro
Avibus – Lintujen puolesta -tunnustuspalkinnon. Palkinto on ensimmäinen Pro
Avibus -tunnustus, jonka BirdLife on myöntänyt.
Jukka-Pekka Leskinen on monipuolisesti tukenut Sääksisäätiön toimintaa
sääksikeskuksen perustamisessa Wääksyn kartanon maille Kangasalle.
Pro Avibus -tunnustus myönnetään hakemuksesta sellaisille henkilöille tai
tahoille, jotka ovat erityisen merkittävällä tavalla edistäneet
linnustonsuojelua, -tutkimusta tai lintuharrastusta.
Kangasalan sääksikeskuksen toiminta-ajatuksena on sääksen
suojelutyön esittely suurelle yleisölle. Sääksikeskuksessa yleisö pääsee
näkemään kalastavia sääksiä lähietäisyydeltä. Paikka palvelee myös
luontokuvaajia, ympäristöopetusta ja sääksen tutkimustyötä.
--Tiedotteen lajit ruotsiksi: fiskgjuse (sääksi)
Mediatiedote 17.6.2008
Lintuluodoille pesimärauha
Lintuluodoilla on tällä hetkellä runsaasti sekä hautovia lintuja että pieniä
poikasia. BirdLife Suomi vetoaa kaikkiin vesilläliikkujiin ja kesänviettäjiin,
ettei lintujen pesimäluodoille tai -saarille noustaisi. Myöskään juhannuskokolle
lintuluoto ei ole sopiva paikka.
Yksittäisen veneilijän tai ulkoilijan lyhytkin oleskelu lintuluodolla tai
aivan sen vieressä voi aiheuttaa merkittävää tuhoa.
Pesivät linnut on yleensä helppo huomata. Jos linnut hyökkäilevät kohti
ihmistä tai lentelevät varoitellen luodon päällä, on se varma merkki lähellä
olevasta pesästä tai poikasista. Tällaisilta luodoilta ja saarilta on syytä
poistua välittömästi, vaikka yhtään pesää tai poikasta ei näkisikään.
”Lyhytkin pesimäluodolle poikkeaminen voi olla kohtalokas, koska emojen
paetessa ihmistä suojattomat munat ja poikaset altistuvat auringon paahteelle,
sään kylmyydelle tai varisten saalistukselle", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja
tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi.
Vierassatamat tai niiden puuttuessa isot metsäiset saaret ovat linnut
huomioon ottavalle veneilijälle pikkusaaria tai puuttomia luotoja parempia
ankkuripaikkoja.
Saaristolintujen pesinnät ajoittuvat yleensä touko-heinäkuulle, osalla
lajeista elokuun lopulle saakka.
Pesimäaikana myös rauhoittamattomat lintulajimme nauttivat lain suojaa koko
maassa. Pesimäaikana kaikkien lintujen tappaminen tai häirintä on kielletty.
Juhannuskokkoa ei lintuluodolle
Juhannuskokon paikkaa valittaessa tulisi ottaa huomioon linnut ja muu luonto.
BirdLife Suomi vetoaa kokon rakentajiin, ettei lintuluodoille rakennettaisi
kokkoa. Kun kokon polttaa ankkuroidulla puulautalla riittävän etäällä
pesimäluodoista, varmistaa mukavan kesäyön juhlan sekä linnuille että ihmisille.
Mediatiedote 16.6.2008
Erittäin harvinainen lintulaji löytyi Tohmajärveltä
Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä on havaittu siperiankurppa (Gallinago megala).
Havainto on ensimmäinen Suomesta ja vasta toinen Euroopasta. Mikäli BirdLife
Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, siperiankurpasta tulee 453. laji
Suomessa havaittujen lintulajien listalle.
Tohmajärven Niiralan kylässä pellon yllä soidinlentoa lentävä ja välillä
ladon katolla istuva ahkerasti äännellyt lintu on paikallisten asukkaiden mukaan
havaittu ensimmäisen kerran jo 3. kesäkuuta. Lintuharrastajat pääsivät
ihailemaan harvinaisuutta viime yönä.
”Siperiankurppa on yksi harvinaisimpia Euroopassa koskaan havaittuja
lintulajeja. Jos lintu pysyy valitsemallaan reviirillä, uskon että moni
länsieurooppalainen lintuharrastaja viettää juhannustaan Tohmajärvellä”, sanoo
tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta.
Siperiankurpan tunnetut pesimäalueet ovat yli 3000 kilometrin päässä
Keski-Siperiassa Baikaljärven ympäristössä ja Pohjois-Mongoliassa.
Talvehtimisalueet ovat Kaakkois-Aasiassa. Ainoa aikaisempi eurooppalainen
havainto lajista on Euroopan puoleiselta Venäjältä raportoitu lintu vuodelta
2002.
Siperiankurppa muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon Suomessa yleisenä pesivää
taivaanvuohta. Helpoimmin lajit erottaa äänen perusteella.
BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt
valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko
määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: taigabeckasin (siperiankurppa), enkelbeckasin
(taivaanvuohi).
Mediatiedote 16.6.2008
Tarhakarkulainen tiibetinhanhi pesii ensi kertaa Suomessa
Kemijärvellä on lauantaista saakka ihasteltu Suomessa harvinaista
perhetapahtumaa, kun tiibetinhanhipariskunta on uinut neljän poikasensa kanssa
Pitkänsillan kupeessa. Euroopassa tavattavat tiibetinhanhet ovat tarhalintujen
jälkeläisiä, mutta alun perin keskiaasialainen laji saattaa olla kotiutumassa
myös eurooppalaiseen luontoon.
Pieniä määriä lintutarhoista karanneita tiibetinhanhia on pesinyt aikaisemmin
Euroopassa Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Norjassa ja Ruotsissa.
Kemijärven lakkautetun sellutehtaan jätevesijärvellä on havaittu enimmillään
lähes 30 tiibetinhanhen parvi vuodesta 2001 alkaen. Linnut ovat viettäneet kesät
Kemijärvellä, mutta niiden talvehtimisalueesta ei ole tietoa.
Tiibetinhanhi eroaa ulkonäöltään selvästi muista Suomessa tavattavista
hanhista. Sen yleisväri on vaalean harmaa, päässä ja kaulassa lajilla on
tyypillinen musta-valkea kuviointi.
Lajin alkuperäiset pesimäalueet ovat Keski-Aasiassa Kiinassa ja Mongoliassa.
Näillä alueilla pesivät linnut talvehtivat Pohjois-Intiassa.
Suomessa pesii säännöllisesti noin 240 lintulajia.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: stripgås (tiibetinhanhi)
Valokuva Kemijärven tiibetinhanhiperheestä vapaasti julkaistavaksi tämän
uutisen yhteydessä Kuvaaja: Pirkka Aalto. Kuvaajan nimi mainittava julkaisun
yhteydessä.
Mediatiedote 13.6.2008
Linnunpoikanen tarvitsee harvoin ihmisen apua
Monilla linnuilla ovat poikaset lähdössä pesistä juuri näinä päivinä.
Luonnossa liikkujat tapaavat usein näitä pesästä lähteneitä poikasia ja
saattavat luulla niitä orvoiksi. Lähes poikkeuksetta kyseessä on kuitenkin
emojen hyvin huolehtima poikanen, joka ei tarvitse ihmisen apua.
"Poikasten lentotaidot eivät ole vielä kovin kehittyneet, joten usein niitä
luullaan loukkaantuneiksi. Usein myös luullaan, että emot ovat hylänneet
poikaset, mutta tämäkään ei tavallisesti pidä paikkaansa, vaan emot ovat
jossakin lähistöllä etsimässä ruokaa. Parasta on jättää tällaiset
yksinäisiltäkin näyttävät poikaset rauhaan", neuvoo tiedottaja Lauri Hänninen
BirdLife Suomesta. ”Vaaralliselta paikalta, kuten tieltä, kannattaa poikanen
kuitenkin siirtää sivuun.”
Älä ruoki vesilintujen poikasia
Viime kesinä on pääkaupunkiseudulla havaittu nuoria kanadanhanhia, joilla on
lentämisen estävä luuston kehitysvaurio siivessä. Tavallinen syy tällaisen
parantumattoman vaurion syntyyn on kasvuvaiheessa saatu yksipuolinen ja väärä
ravinto. Lähes poikkeuksetta nämä linnut löytyvät rannoilta ja puistoista,
joissa ihmiset ovat ruokkineet niitä.
Vesilintujen poikasten leipäruokintaa olisikin hyvä välttää. Poikaset
löytävät tarpeeksi ravintoa luonnosta.
--
Tiedotteen lajit ruotsiksi: kanadagås (kanadanhanhi)
Valokuva
siipivikaisesta kanadanhanhesta
Mediatiedote 12.6.2008
Merimetsoilta vietiin yli 1500 munaa
Tammisaaren Ådgrundetin saarella paljastui eilen törkeä luonnonsuojelurikos.
Rauhoitettujen merimetsojen pesistä oli hävinnyt yli 1500 munaa tai poikasta.
Tapaus on suurin merimetsoon Suomessa koskaan kohdistunut rikos. Tammisaaren
poliisi tutkii tapausta luonnonsuojelurikoksena.
Hävitystyön kohteena olleelta saarelta pesätarkastajat laskivat 21.
toukokuuta 438 merimetson pesää, joissa oli joko munia tai pieniä poikasia.
Eilen tehdyllä tarkastuskäynnillä saaressa oli vain seitsemän koskematonta
pesää. Muista poikaset tai munat olivat hävinneet.
”Tuhon taustalla ei voi olla muu kuin ihminen. Vetoamme silminnäkijöihin,
että he ilmiantavat tekijät. Tunteja kestänyttä tuhotyötä ei ole pystytty
tekemään kenenkään näkemättä. Toivomme, että Tammisaaren poliisi saa tapauksen
selvitettyä”, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu
Lehtiniemi.
”Merimetso on luonnonsuojelulailla suojeltu, eikä kenelläkään ole oikeutta
kajota sen pesimärauhaan, vaikka ei merimetsoista pitäisikään”, sanoo
Lehtiniemi.
Kun Tammisaaressa tihutyön tehneet saadaan kiinni, heitä odottaa rangaistus.
Sakkojen lisäksi tekijät joutuvat maksamaan yli 100 000 euron korvauksen
valtiolle tuhoamistaan rauhoitetun merimetson pesyeistä.
Merimetso on eniten Suomessa runsastunut lintulaji viime vuosikymmenenä.
Viime vuoden selvitysten mukaan Suomessa pesi 8894 merimetsoparia 29
yhdyskunnassa. Yhdyskunnista 70 % sijaitsee luonnonsuojelualueilla.
Merimetsokolonioihin kohdistuvia rikoksia todetaan Suomessa vuosittain.
Lajiin kohdistuu runsaasti harhaluuloja ja turhia pelkoja. Tutkimusten mukaan
merimetson aiheuttamia haittoja yleisesti liioitellaan. Suurten yhdyskuntien
pesimäluodoille kertyvät ulosteet ja tätä kautta kolonian mukanaan tuoma
maisemallinen muutos lienevät todettujen tihutöiden taustavaikuttimina.
Ådgrundetin tapauksesta jotain tietävien pyydetään soittamaan Tammisaaren
poliisiin 071 873 0391.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: storskarv (merimetso)
Lisätietoja
merimetsosta
Mediatiedote 12.6.2008
Pesiikö naurulokki mökkijärvelläsi?
BirdLife Suomi kerää tänä kesänä tietoja naurulokkiyhdyskunnista, sillä
naurulokki on valittu lintujen suojelu- ja harrastusjärjestön vuoden lajiksi.
Lintuharrastajat toivovat havaintojenkeruussa suuren yleisön apua. Jos liikut
rannoilla tai vesillä ja näet pesiviä naurulokkeja, voit ilmoittaa
pesimäyhdyskunnista osoitteessa www.birdlife.fi/naurulokki.
Yhdyskunnan tarkka sijainti ja suurin pesäpaikalla kerralla havaittu
aikuisten naurulokkien määrä ovat kustakin yhdyskunnasta kaivattua tietoa.
Lintuharrastajat kuitenkin muistuttavat, ettei pesimäyhdyskuntaan saa mennä
lintuja häiritsemään.
Etelä-Suomessa naurulokin poikaset ovat jo kuoriutuneet, mutta Pohjois-Suomen
naurulokkiyhdyskunnissa haudonta on vielä käynnissä.
Vuoden laji -hankkeen tavoitteena on selvittää naurulokin pesimäyhdyskuntien
sijainti, pesivien parien kokonaismäärä ja kannan runsaus eri puolilla maata.
Naurulokki asuttaa koko maan pohjoisimpia tunturiseutuja lukuun ottamatta.
Naurulokki on vähentynyt 1970-luvun jälkeen voimakkaasti. Vähentymisen syitä ei tarkoin tunneta, mutta ainakin saatavilla olevan
ravinnon väheneminen maatalouden tehostumisen ja pienten kaatopaikkojen
sulkemisen myötä sekä vieraspetojen, minkin ja supikoiran, runsastuminen ovat
heikentäneet poikastuottoa. Vaikka naurulokki on Suomessa vielä runsas, on se
vähentymisensä vuoksi luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi eli uhanalaiseksi
lajiksi. Monet vanhat yhdyskunnat ovat hävinneet kokonaan, ja uusia yhdyskuntia
on tullut lähinnä taajamien tuntumaan.
Naurulokkeja pesii Suomessa nykytietämyksen mukaan alle 100 000 paria. Vuoden
laji -hankkeen yhtenä tavoitteena on tarkentaa naurulokin kannanarviota.
Naurulokki on helppo tuntea tumman päänsä ansiosta. Ainoa toinen tummapäinen
lokkimme on naurulokkia selvästi harvalukuisempi pikkulokki, joka eroaa
suklaanruskeapäisestä naurulokista pienemmän kokonsa, siipien mustan alapinnan
ja mustan pään perusteella.
Lintuharrastajat keräävät naurulokkiselvityksen yhteydessä tietoja myös
vähälukuisemmasta pikkulokista.
BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana
kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lajeja ovat olleet mm. kuukkeli (2007),
kottarainen (2006), kaulushaikara (2005) ja laulujoutsen (2004).
-
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: skrattmås (naurulokki), dvärgmås
(pikkulokki), lavskrika (kuukkeli), stare (kottarainen), rördrom
(kaulushaikara), sångsvan (laulujoutsen).
Lisätietoja
Havaintoilmoituslomake:
www.birdlife.fi/naurulokki
Lisätietoa nauru- ja pikkulokista:
www.birdlife.fi/vuodenlaji
Valokuvia medialle
Mediatiedote 7.6.2008
Kuusamossa havaittiin 160 lajia
Mediatiedote 7.6.2008
Kuusamossa havaittiin 160 lajia
BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämä 25. SM-lintumaraton
kilpailtiin Kuusamossa eilen perjantaina. Kisaan osallistui 32 joukkuetta, jotka
havaitsivat 24 tunnin aikana Kuusamossa yhteensä 160 lajia. Kilpailun voitti
joukkue Takaveto tuloksella 132 lajia. Toiseksi tuli MC Rallus (130 lajia) ja
kolmanneksi joukkue Paras A-ryhmä (126 lajia).
Voittajajoukkueessa kilpailivat Janne Aalto, Jaakko Aarniala, Vesa Jouhki,
Andreas Linden ja Jukka Salokangas.
Kilpailussa oli myös "ekosarja", jonka suosio kasvoi huomattavasti
edellisvuodesta. Ekosarjassa sai liikkua vain jalan, polkupyörällä tai
soutuveneellä ja kilpailuaika oli 15 tuntia. Voittajajoukkue Polkimet hukassa
havaitsi 87 lajia.
Lintumaratonin harvinaisin havainto oli pikkukotka, josta on vasta noin
kymmenen havaintoa Suomesta. Tämän vuotista lintumaratonia sävyttivät muutenkin
lukuisat harvinaisuudet. Kuusamon kaatopaikalla havaittiin grönlanninlokki.
Kilpailulle uusia lajeja olivat myös lyhytnokkahanhi ja valkoposkihanhi.
Arktisten lintujen muutto on vielä käynnissä, tästä kertovat havainnot meri- ja
tunturikihuista. Kuusamon alueelle tyypillisiä harvinaisuuksia, kuten
sinipyrstöjä ja pikkusirkkuja, havaittiin useita.
Kuusamossa on järjestetty lintumaraton vuodesta 1984 lähtien. Kilpailussa
2-5-henkiset joukkueet pyrkivät 24 tunnin aikana havaitsemaan mahdollisimman
monta lintulajia. Monet joukkueet tulevat Kuusamoon kisaamaan joka vuosi.
Ekosarja oli ohjelmassa tänä vuonna toista kertaa.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: dvärgörn (pikkukotka), vitvingad trut (grönlanninlokki),
spetsbergsgås (lyhytnokkahanhi), vitkindad gås (valkoposkihanhi), kustlabb (merikihu),
fjällabb (tunturikihu), blåstjärt (sinipyrstö), dvärgsparv (pikkusirkku).
Mediatiedote 2.6.2008
Lintuharrastajat kokoontuvat Kuusamoon 25:nnettä kertaa
Lintuharrastajat kokoontuvat perjantaiksi Kuusamoon, missä käydään
järjestyksessään 25. SM-lintumaraton. BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon
järjestämässä kilpailussa liikutaan maastossa joukkueittain ja yritetään havaita
mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnin aikana. Kilpailussa on myös
”ekosarja”, jossa saa liikkua vain jalan, polkupyörällä tai soutuveneellä.
SM-lintumaraton alkaa torstain ja perjantain välisenä yönä klo 00.00.
Kilpailun tulokset selviävät lauantaina 7.6., jolloin järjestetään
tulostilaisuus ja kilpailun 25-vuotisjuhla.
24-tunnin kilpailussa useimmat joukkueet pääsevät sadan havaitun lajin
paremmalle puolelle. Lintumaratonin historian ennätystulos on 136 lajia vuodelta
2001. Kuusamo on pesimälinnustoltaan erittäin mielenkiintoinen lintualue, sillä
siellä kohtaavat Etelä-Suomen ja Lapin linnut. Lisäksi Kuusamossa voi nähdä
muutamia itäisiä, koko Länsi-Euroopassa harvinaisia lintulajeja, kuten
sinipyrstön ja pikkusirkun.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: blåstjärt (sinipyrstö), dvärgsparv (pikkusirkku).
Mediatiedote 26.5.2008
Maatalouspolitiikan terveystarkastus ei tervehdytä luontoa
Ympäristöjärjestöt BirdLife Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi
ovat pettyneitä EU-komission ehdotukseen maatalouspolitiikan
terveystarkastukseksi, joka ilmestyi 20.5.[1]
Maatalouspolitiikan terveystarkastukselta odotettiin uusia ratkaisuja muun
muassa maatalouden ympäristöongelmiin, kuten luonnon monimuotoisuuden
vähenemiseen sekä vesiensuojeluun. Samalla toivottiin verovarojen aikaisempaa
laajempaa käyttöä julkishyödykkeiden [2] saamiseen tuotannon tukemisen sijasta.
Vaikka komissio lupaa ehdotuksessaan vastata uusiin haasteisiin, kuten
ilmastomuutokseen, vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen
pysäyttämiseen, ei mitään laajamittaisia, uusia tai oletetuilta vaikutuksiltaan
merkittäviä keinoja ole näihin haasteisiin vastaamiseksi ehdotettu.
Kaikkein myönteisin ehdotus koskee modulaatioa [3], joka ohjaa rahaa
kasvavissa määrin maatalouden vapaaehtoisiin ympäristönsuojelullisiin toimiin.
Vaikka nyt ehdotettu summa on pienempi kuin alkuun esitetty, kannustamme
Ministerineuvostoa hyväksymään sen.
Ympäristöjärjestöt toivottavat tervetulleeksi komission yrityksen luoda
kompensoivaa järjestelmää korvaamaan velvoitekesannon [4] poistuminen, mutta
pitävät pakollisiin suojakaistoihin perustuvaa ehdotusta riittämättömänä.
Kattaessaan aikaisemmin 8 % peltopinta-alasta kaikilla maatiloilla kesannot ovat
olleet ensiarvoisen tärkeitä maaseutuluonnon monimuotoisuuden säilymiselle.
Vaikka suojakaistat ovat erittäin arvokkaita myös vesiensuojelulle, leveys on
ratkaisevaa niiden toimivuudessa. Ehdotuksen suurena heikkoutena voidaan pitää
sitä, että jokainen jäsenmaa voisi itse päättää suojakaistojensa leveydestä.
Suomen suhteen aiheellisena pelkona on, ettei suojakaistojen leveys tule
kasvamaan lainkaan nykyisestä 60 senttimetristä.
”Ei ole olemassa tieteellistä näyttöä niin kapeiden kaistojen
ympäristöhyödystä vesistöille ja maatalousluonnon monimuotoisuudelle. On täysin
selvää, ettei tämä varsinkaan korvaa kesannoinnin poistumista, eikä ratkaise sen
seurauksena syntyviä ympäristöongelmia vesistöjen, maaperän ja monimuotoisuuden
kohdalla”, sanoo Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliiton
luonnonsuojelupäällikkö.
Tutkija Irina Herzon, BirdLife Suomesta, lisää: “Tämä lähestymistapa on myös
epäreilu, koska se vaati vähemmän mailta, jossa ei enää ole vesistöjä jäljellä
maatalousympäristöissä, koska maiseman monimuotoisuus on jo tuhottu. Tästä
hyötyvät ne maanviljelijät, jotka ovat jo kuivattaneet kaikki lampareensa ja
putkittaneet ojansa. Myös näiltä tuotantoalueilta tulisi vaatia samoin
viljelymaan ja sen eliöstön monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä.”
Yksi tehokkaimmista keinoista varmistaa maatalousluonnon säilyminen olisi
kesantojen pakollinen perustaminen, jota tuettaisiin suoratuella ja joka
tehtäisiin samalla pinta-alaprosentilla kaikissa jäsenmaissa. Kesannot tulisi
sijoittaa ensisijaisesti vesistöjen varsille, mutta myös muualle
maatalousympäristöön.
Tällainen järjestelmä jakaisi ympäristövastuun tasapuolisesti kaikille
jäsenmaille. Vapaaehtoisesti perustettujen kesantojen määrä jää todennäköisesti
hyvin vähäiseksi nykyisten korkeiden viljanhintojen vuoksi.
Taustatietoja toimittajille
[1] Terveystarkastus on väliarvio yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan (CAP,
Common Agriculture Policy) toimivuudesta. Sen ajankohta sovittiin edellisen
uudistuksen aikana vuonna 2003. Seuraava maatalouspolitiikan mittavampi uudistus
on vuonna 2013.
[2] Julkishyödykkeillä tarkoitetaan tässä muun muassa luonnon
monimuotoisuutta, vesien puhtautta ja monimuotoista maalaismaisemaa.
[3] Modulaatio maatalouspolitiikassa tarkoittaa varojen siirtämistä suoran
tuen potista maaseudun kehittämisohjelmaan, joka tukee
ympäristönsuojelutoimintoja, eläinten hyvinvointia sekä maaseutuelinkeinojen
monipuolistamista ja elinvoimaisuutta.
[4] Kesanto tarkoittaa viljelemättömänä pidettävää peltoa. Alun perin
kesannointivaatimuksen perusteina oli tuotannon rajoittaminen. Kesannoista tuli
kuitenkin maatalousluonnon monimuotoisuuden turvapaikkoja tehostuneessa
maatalousympäristössä. Useat tutkimukset osoittavat kesantojen tärkeyden
lajiston monimuotoisuudelle ja maaperän sekä vesistöjen kunnolle. Kesannoilla on
myös suuri taloudellinen merkitys, koska ne ylläpitävät elinvoimaisia
pölyttäjähyönteiskantoja.
Mediatiedote 19.5.2008
Peltolintu kuovi kohti uhanalaisuutta
Tänään julkaistussa kansainvälisessä lintujen uhanalaisuuslistan
päivityksessä tuttu peltolintumme kuovi on siirretty maailmanlaajuisesti
”elinvoimaisten” lajien luokasta ”silmälläpidettäväksi”. Se tarkoittaa, että
lajin katsotaan olevan vaarassa joutua tulevaisuudessa uhanalaiseksi.
Kuovi on vähentynyt laajasti päälevinneisyysalueellaan Euroopassa. Suomessa
kuovin vähentyminen painottuu Etelä-Suomeen. Vähentymisen syynä pidetään
ensisijaisesti maatalousympäristön yksipuolistumista, jonka on aiheuttanut
maatalouden tehostuminen, peltoalueiden yksipuolistuminen ja esimerkiksi
karjatilojen väheneminen eteläisessä Suomessa.
Käyränokkainen kuovi on pidetty maaseudun kevääntuoja, joka ilmoittaa
saapumisestaan omalla nimellään, kuuluvalla ”kuuu-vi”-huudolla. Kuovi esiintyy
Suomessa eteläistä Lappia myöten. Sen elinympäristöä ovat peltoaukeat,
jokivarsien niityt ja suuret suot. Kuovin levinneisyysalue ulottuu Euroopasta
itään Baikaljärvelle asti.
Kuovin lisäksi muita kansainvälisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä
Suomessa säännöllisesti tavattavia lintulajeja ovat kiljuhanhi, kiljukotka,
ruisrääkkä, heinäkurppa, arosuohaukka, mustapyrstökuiri ja allihaahka.
Ilmastonmuutos ja palmuöljyviljelmät maailman lintujen uusimmat uhatt
Maailman noin 10 000 lintulajista uhanalaisiksi on nyt määritelty 1226 lajia;
vuosi sitten luku oli 1221. Lisäksi silmälläpidettäviksi määriteltyjä lajeja on
nyt 835.
Tänään julkaistun uhanalaisuuspäivityksen mukaan 24 lajin tila on huonontunut
aikaisemmasta. Tässä joukossa on muun muassa Suomesta muutama vuosi sitten
todennäköisesti sukupuuttoon kuollut kultasirkku.
Ilmastonmuutoksen arvioidaan pahentavan elinympäristöjensä tuhoutumisesta
kärsivien uhanalaisten lajien ahdinkoa. Uhkana linnuille ovat palmuöljyviljelmiä
varten tehtävät metsänhakkuut. Tällaiset hakkuut ovat aiheuttaneet muun muassa
Papua-Uusi-Guineassa elävän haamulintuhaukan (Accipiter princeps)
uhanalaistumisen.
Lintujen uhanalaisuusluokittelu perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton
(IUCN) ohjeistukseen. Uhanalaiset lajit jaetaan luokkiin sen perusteella, miten
nopeasti niiden arvioidaan häviävän, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä.
Luokat ovat Äärimmäisen uhanalainen (Critically endangered), Erittäin
uhanalainen (Endangered)ja Vaarantunut (Vulnerable). Lisäksi määritellään
Silmälläpidettävät (Near threatened) sekä alueellisesti uhanalaisia lajeja.
BirdLife International on lintujen uhanalaisuusluokittelun toteuttava
asiantuntija.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: storspov, (kuovi), fjällgås, (kiljuhanhi), större
skrikörn, (kiljukotka), kornknarr, (ruisrääkkä), dubbelbeckasin, (heinäkurppa),
stäpphök, (arosuohaukka), rödspov, (mustapyrstökuiri), alförrädare (allihaahka),
gyllensparv, (kultasirkku).
Mediatiedote 8.5.2008
Älä kaada pesämetsää
BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto:
Lintujen pesimäkausi on kiivaimmillaan suuressa osassa maata. BirdLife Suomi,
Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto vetoavat kaikkiin metsänomistajiin
metsänhakkuiden välttämiseksi lintujen pesimäkaudella huhtikuun lopulta
heinäkuun loppuun. Hakkuiden vaikutus lintujen ja eläinten pesinnälle on
tuhoisa.
Metsien hakkuumäärät ovat viime vuosina olleet korkealla, ja niitä pyritään
edelleen kasvattamaan. Mitä enemmän metsiä hakataan, sitä enemmän tehdään myös
kesäaikaisia hakkuita. Esimerkkinä nimenomaisesti kesäaikaisten hakkuiden
lisäämisestä on luonnonsuojelujärjestöjen mielestä vastuuton Metsäliiton
Kesäsavotta-kampanja.
Luonnonsuojelujärjestöt toteuttivat vuonna 2000 kesähakkuukampanjan, jonka
tavoitteena oli kesäaikaisten hakkuiden vähentäminen lintujen pesimärauhan
turvaamiseksi. Myös maa- ja metsätalousministeriön nimittämä kesähakkuutyöryhmä
pohti kesähakkuiden haitallisuutta.
Viime vuosien hakkuukertymien perusteella lintujen pesintöjen onnistuminen ei
juuri metsäteollisuutta kiinnosta. Esimerkiksi vuonna 2007 touko-kesäkuun
hakkuukertymä oli peräti 47 % suurempi kuin kesähakkuuadressin luovuttamista
seuranneena vuonna 2001.
Etelä-Suomessa monien lintulajien pesinnät ovat jo pitkällä, ja
touko-heinäkuu on kiivainta pesimiskautta koko maassa. Kesäaikainen hakkuutauko
on metsänomistajalta selkeä osoitus halusta vaalia luonnon monimuotoisuutta.
Esimerkiksi metsää omistavat kunnat ja kaupungit voisivat tehdä
periaatepäätöksen siitä, ettei niiden mailla tehdä hakkuita touko-heinäkuussa.
Kesähakkuukampanjan jälkeen vuonna 2001 hakattiin touko-kesäkuussa puuta 5491
tuhatta kuutiometriä. Vuonna 2007 hakattiin touko-kesäkuussa puuta 8071 tuhatta
kuutiometriä. (Lähde: Metla, metsätilastollinen vuosikirja 2001 ja 2007.)
Mediatiedote 3.5.2008
Lintutornikisan voitto Kristiinankaupunkiin
BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtumaan osallistuttiin ennätyksellisesti
271 lintutornissa ympäri maan. Eniten lajeja, 115, havaittiin
Kristiinankaupungin Siipyyssä. Sadan lajin raja rikkoontui myös seitsemällä
muulla paikkakunnalla: Pyhäjoella (112), Mynämäellä (102), Porvoossa (101),
Helsingissä (100), Kiteellä (100), Siikajoella (100) ja Virolahdella (100).
Tapahtuman sponsorin Kemiran joukkue havaitsi Helsingin Viikin Hakalanniemen
tornissa 87 lajia ja tapahtuman järjestäjän BirdLife Suomen joukkue Helsingin
Viikin Keinumäessä 97 lajia.
Torneista havaittiin keskimäärin 67 lajia. Kilpailun pohjoisimmassa tornissa
Inarin Kaamasjoella havaittiin 38 lajia.
Kilpailun harvinaisin laji oli Tohmajärvellä pohjoiseen matkannut
keisarikotka. Muita torneista raportoituja harvinaisuuksia olivat mm.
jalohaikara Pukkilassa ja Urjalassa sekä tulipäähippiäinen Hangossa.
Osallistujien kesken arvotut VPG Finlandin lahjoittamat linnunruoat ensi
talveksi sai Tornion Alkukarinlehdella kisannut joukkue.
Tornien taisto on vuodesta 1994 järjestetty leikkimielinen kilpailu, jossa
joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista
kahdeksan tunnin aikana. Samalla torneissa esitellään yleisölle lintuja ja
lintuharrastusta sekä kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tänä vuonna varat
käytetään kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) lintulaskentoihin.
Tornien taiston järjestää lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife
Suomi ja tapahtumaa sponsoroivat Kemira ja VPG Finland Oy.
Tiedotteen lajit ruotsiksi: kejsarörn (keisarikotka), ägretthäger
(jalohaikara), brandkronad kungsfågel (tulipäähippiäinen).
Mediatiedote 29.4.2008
Naurulokki BirdLifen kiikarissa
BirdLife Suomen vuoden 2008 laji on naurulokki. Lintuharrastajien tavoitteena
on selvittää naurulokin pesimäyhdyskuntien sijainti, pesivien parien
kokonaismäärä ja kannan runsaus eri puolilla maata.
Naurulokin pesimätietojen keruuseen voi osallistua myös suuri yleisö. Kaikkia
vesillä liikkujia pyydetäänkin ilmoittamaan naurulokin pesimäyhdyskunnista
osoitteessa
www.birdlife.fi/naurulokki.
Lintuharrastajat kuitenkin muistuttavat, ettei pesimäyhdyskuntaan saa mennä
lintuja häiritsemään. Yhdyskunnan tarkka sijainti ja suurin pesäpaikalla
kerralla havaittu naurulokkimäärä on harrastajien kustakin yhdyskunnasta
kaipaamaa tietoa.
Naurulokki asuttaa koko maan pohjoisimpia tunturiseutuja lukuun ottamatta.
Naurulokki on vähentynyt 1970-luvun jälkeen voimakkaasti.
Vähentymisen syitä ei tarkoin tunneta, mutta ainakin saatavilla olevan
ravinnon väheneminen maatalouden tehostumisen ja pienten kaatopaikkojen
sulkemisen myötä sekä vieraspetojen, minkin ja supikoiran, runsastuminen ovat
heikentäneet poikastuottoa. Vaikka naurulokki on Suomessa vielä runsas, on se
vähentymisensä vuoksi luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi eli uhanalaiseksi
lajiksi.
Naurulokkeja pesii Suomessa nykytietämyksen mukaan alle 100 000 paria. Vuoden
laji -hankkeen yhtenä tavoitteena on tarkentaa naurulokin kannanarviota.
Naurulokki on helppo tuntea tumman päänsä ansiosta. Ainoa toinen tummapäinen
lokkimme on naurulokkia selvästi harvalukuisempi pikkulokki, joka eroaa
suklaanruskeapäisestä naurulokista pienemmän kokonsa, siipien mustan alapinnan
ja mustan pään perusteella.
Lintuharrastajat keräävät naurulokkiselvityksen yhteydessä tietoja myös
vähälukuisemmasta pikkulokista.
BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana
kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lajeja ovat olleet mm. kuukkeli (2007),
kottarainen (2006), kaulushaikara (2005) ja laulujoutsen (2004).
---
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: skrattmås (naurulokki), dvärgmås
(pikkulokki), lavskrika (kuukkeli), stare (kottarainen), rördrom
(kaulushaikara), sångsvan (laulujoutsen).
Lisätietoja
Havaintoilmoituslomake:
www.birdlife.fi/naurulokki
Lisätietoa nauru- ja pikkulokista:
www.birdlife.fi/vuodenlaji
Valokuvia medialle
Mediatiedote 28.4.2008
Ennätysmäärä lintutorneja Tornien taistoon
BirdLife Suomen järjestämä Tornien taisto -tapahtumaan osallistutaan ensi
lauantaina 3.5. ennätyksellisesti noin 270 lintutornilla tuhannen kilpailijan
voimin. Lintutorneista pyritään näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta
lintulajia klo 05-13. Samalla tehdään lintuja ja lintuharrastusta tunnetuksi.
Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Useilla
torneilla järjestetään lisäksi opastettuja linturetkiä. Tornit ja joukkueet ovat
nähtävissä osoitteessa Tornien
taisto -sivuilla.
Kilpailulla kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tänä vuonna varat käytetään
kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) lintulaskentoihin. Tornien
taiston järjestää lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi ja
tapahtumaa sponsoroivat Kemira ja VPG Finland Oy.
Tornien taiston tulokset julkaistaan näillä sivuilla lauantaina 3.5. klo
18.00.
Lisätietoja
Mediatiedote 25.4.2008
EY-tuomioistuin estää lintujen kevätmetsästyksen Maltalla
BirdLife on tyytyväinen EY-tuomioistuimen tuoreeseen päätökseen estää
lintujen kevätmetsästys Maltalla. Päätöksen mukaan tuomioistuin ryhtyy
väliaikaisiin rangaistustoimenpiteisiin, mikäli Malta sallii lintujen
kevätmetsästyksen tänä vuonna.
Päätös on linjassa Suomen vuonna 2005 saaman vesilintujen kevätmetsästystä
koskevan tuomion kanssa. Lintudirektiivi yksiselitteisesti kieltää lintujen
metsästämisen niiden kevätmuutto- ja lisääntymisaikana.
Malta sijaitsee tärkeällä lintujen muuttoreitillä, minkä vuoksi
tuomioistuimen päätöksellä on merkitystä koko Euroopan linnuston
tulevaisuudelle. Myös monia Suomessa pesiviä lintuja, kuten kalasääskiä, muuttaa
Maltan kautta.
EU:n komissio nosti tammikuussa 2008 kanteen Maltaa vastaan lintujen
kevätmetsästyksen vuoksi. Tuomioistuimen lopullinen asian käsittely tapahtuu
todennäköisesti vasta vuonna 2009. Nyt tehdyllä päätöksellä kuitenkin estetään
kevätmetsästyksen jatkaminen, kunnes tapaus on tuomioistuimessa lopullisesti
käsitelty.
Linnustonsuojelujärjestöjen mukaan lintujen suojelutilanne on Maltalla
EU-maiden surkein. Lainsäädäntö sallii edelleen lintudirektiivin vastaisen
turturikyyhkyn ja viiriäisen kevätmetsästyksen. Lisäksi metsästyksen valvonta on
riittämätöntä ja lakia rikotaan yleisesti. Maltalla tapetaan vuosittain 2-3
miljoonaa lintua, joiden joukossa on runsaasti myös rauhoitettuja lajeja, kuten
petolintuja.
Kontrolloimattoman ampumisen seurauksena Maltalla pesivien lintulajien määrä
on vähentynyt 32 lajista (vuonna 1916) nykyiseen 16 lajiin.
Maltan BirdLife ja useat muut Euroopan lintujensuojelujärjestöt ovat jo
vuosia toimineet laittoman metsästyksen vähentämiseksi. Myös BirdLife Suomi on
tukenut Maltan BirdLifen toimintaa.
Lisätietoja
Mediatiedote 18.4.2008
Ympäristöjärjestöjen arvosana hallituksen ensimmäisestä vuodesta välttävä
BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö,
Suomen luonnonsuojeluliitto:Hallitusohjelmassa luvattiin, että
"ympäristöpolitiikan tavoitteena on Suomen aseman vakiinnuttaminen korkeasta
ympäristönsuojelun tasosta tunnettuna tieto- ja osaamisyhteiskuntana".
Pääministeri Matti Vanhanen onkin tuonut ilmastopolitiikkaa aikaisempia
hallituksia aktiivisemmin esille. Samaan aikaan muu ympäristönsuojelu on
kuitenkin kärsinyt.
"Hallituksen päätöksentekoa on leimannut sekavuus ja mielivaltaisuus",
ympäristöjärjestöistä todetaan.
Ilmasto- ja energiapolitiikassa ruusuja ja risuja
Ilmastopolitiikan suhteen Suomi on toiminut aikaisempaa tavoitteellisemmin,
puolustanut kriitikoille EU:n edelläkävijyyttä sekä käärinyt hihansa rakennusten
energiatehokkuuden parantamiseksi. Ilmastopolitiikassa on näin tapahtunut selkeä
käänne parempaan aikaisempiin hallituksiin nähden.
Toisaalta ilmastopoliittisten tavoitteiden käytännön toteutus
energiapolitiikassa on yskinyt pahasti. Esimerkiksi turpeen osalta vastaavat
ministerit eivät ole hyväksyneet sitä tieteellistä tosiasiaa, että turpeen
energiakäyttö on ilmastonmuutoksen kannalta kivihiiltäkin pahempi polttoaine.
Sen sijaan hallitus hakee turpeelle jopa vahvempaa asemaa Suomessa ajamalla
turvedieselin hyväksymistä EU:n uusiutuvan energian tavoitteeseen. Turpeen
energiakäytön jatkaminen sotii Suomen ilmastotavoitetta vastaan sekä aiheuttaa
vesistöjen yhä pahenevaa rehevöitymistä ja suoluonnon peruuttamatonta
tuhoutumista.
Hallitus on myös kartoittanut kaikki mahdolliset kohteet, jotka voidaan
valjastaa vesivoiman tuotantoon vesistöjen ekologiaa huomioimatta. Sen lisäksi
ministeri Pekkarinen on käynnistänyt vyörytyskampanjan Vuotoksen ja Kollajan
osalta, koskiensuojelulain purkamiseksi sekä tekoaltaiden rakentamiseksi.
Tuulivoimaan hallitus on suhtautunut vähätellen ja hidastellen, vaikka se on
ollut Euroopassa viime vuosina uuden kapasiteetin rakentamisessa toiseksi
suosituin sähköntuotantomuoto maakaasun jälkeen, ja vaikka hallituksen omatkin
raportit osoittavat, että sillä voitaisiin tuottaa vuonna 2020 jo kymmenesosa
Suomen sähköstä.
Metsien ja vesien suojelussa sekä luonnonvarakysymyksissä
ympäristöjärjestöt jättävät hallituksen luokalle
Suomen jäljellä olevat luonnontilaiset metsät ovat edelleen uhattuna. Metsien
suojelutarpeen suhteen jätettiin huomioimatta tutkimustulokset ja 250 tohtorin
vaatimus luonnontilaisten alueiden säästämisestä Pohjois-Suomessa. Metsien
käyttöä tehostetaan matkailunkin kannalta entistä kestämättömämmällä tavalla.
Etelä-Suomen metsille laadittiin Metso-ohjelma, jolla luonnon
monimuotoisuuden vähenemistä oli tarkoitus hillitä. Itse ohjelma jäi
tavoitteiltaan vaatimattomaksi. Sen lisäksi sen rahoituskin jäi alle puoleen
esitetystä, joten Metso-ohjelmalla suojeltavien Etelä-Suomen metsien määrä jää
mitättömän pieneksi. Valtion metsien suojelu ohitettiin Etelä-Suomen osalta
täysin.
Suurpetopolitiikan osalta hallitus saa myös arvosanan neljä. Suurpetojen
salametsästys on suuri ongelma. Esimerkiksi susia on hävinnyt paljon ja erittäin
todennököinen syy on metsästysrikollisuus. Metsästysrikokset jäävät maassamme
selvittämättä ja satunnaisille kiinnijääneille rangaistukset ovat mitättömiä.
Käyttöön tulee ottaa törkeän metsästysrikoksen nimike ja salametsästyksestä
pitää keskustella julkisesti.
Vesistöjen osalta vesipuitedirektiiviä ei ole saatu käytäntöön
lisärahoituksen puutteen takia. Lisäksi Merentutkimuslaitos aiotaan lakkauttaa
samalla, kun Itämeren tila on huonompi kuin koskaan aiemmin. Maatalouden
ravinnepäästöjen vähentämiseksi ei ole myöskään tehty mitään käytännön
toimenpiteitä.
Jätteen synnyn ehkäisyssä ja kierrätyksessäkään ei ole päästy eteenpäin.
Hallitus hyväksyi huhtikuussa 2008 valtakunnallisen jätesuunnitelman. Jätteen
synnyn ehkäisy jää edelleen kuolleeksi kirjaimeksi ilman määrällisiä tavoitteita
tai tehokkaita ohjauskeinoja. Myöskään kierrätystä ei ole huomioitu riittävästi.
Suomi tavoittelee vasta vuonna 2016 yhdyskuntajätteelle kierrätystavoitteeksi 50
prosenttia, kun useissa EU-maissa kierrätetään jo nyt yli 60 prosenttia
jätteestä.
Hallituksen kokonaisarvosanaksi ilmasto- ja, energiapolitiikan, metsien ja
vesistöjen suojelun sekä luonnonvarojen kestävän käytön osalta tulee välttävä.
Pääministerin on saatava hallituksensa ruotuun ja valtionhallinto toimimaan
hallitusohjelmaan kirjatun korkean ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi.
Mediatiedote 16.3.2008
Vuoden retkikummi Etelä-Karjalasta
BirdLife Suomen Vuoden retkikummiksi on valittu Sirkka-Liisa Vaalivirta
Etelä-Karjalan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. Valinta julkistettiin BirdLife
Suomen edustajiston kevätkokouksessa tänään Nurmijärvellä.
Vaalivirta opastaa linnuista kiinnostuneita pääasiassa asuinpaikkansa
Savitaipaleen Heituinlahdella ja Mäntyperän lintutornilla. Hän on tunnettu
innostavana lintuoppaana niin koululaisten kuin vanhempienkin retkeläisten
keskuudessa.
Vaalivirta on toiminut jo yli kymmenen vuotta retkikummina.
Retkikummit ovat BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimivia aktiivisia
lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä yleisölle. Retkikummitoiminta
tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen
saloihin.
Tällä hetkellä BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 100
retkikummia. Vuoden retkikummi valittiin nyt neljättä kertaa.
Mediatiedote 11.3.2008
Lintujen kevätmuutto pääsi vauhtiin
Viikonlopun lämmin sää joudutti lintujen kevätmuuttoa. Rannikoilla meno on
ollut vilkkaampaa kuin sisämaassa, missä muuttajien yksilömäärät ovat olleet
vielä pieniä.
BirdLife Suomen keräämien tietojen mukaan liikkeellä on ollut runsaasti
kevään normaaleja ensimuuttajia eli laulujoutsenia, kiuruja, kottaraisia,
pulmusia, uuttukyyhkyjä, töyhtöhyyppiä ja mustavariksia.
Lämpimät säät saivat myös liikkeelle ensimmäiset hiirihaukat. Toistaiseksi
kevään harvinaisin lintu on ollut isohaarahaukka, joka on havaittu sekä
Länsi-Uudellamaalla - Inkoossa ja Siuntiossa - että Äetsässä Pirkanmaanlla.
Kevätmuuton edistyminen on nyt kiinni sääoloista: kylmä pohjoisenpuoleinen
virtaus hillitsee lintujen muuttohaluja, mutta lauha lounaanpuoleinen
ilmavirtaus saa suuret joukot liikkeelle. Seuraavaksi lintuharrastajat odottavat
hiirihaukan päämuuttoa sekä peippo- ja rastasmuuton alkua.
Taustatietoa kevätmuutosta
Lintujen kevätmuutto kestää helmikuulta kesäkuulle. Ensimmäiset
kevätmuuttajat saapuvat helmi-maaliskuussa. Ensimmäisiä muuttajia ovat yleensä
isokoskelot, laulujoutsenet, harmaalokit, uuttukyyhkyt, mustavarikset ja
pulmuset. Ne reagoivat herkästi alkukevään säämuutoksiin ja siirtyvät kohti
pohjoista lämpimien lounaistuulten saattelemina.
Kevätmuutto on näyttävimmillään huhtikuussa, jolloin liikkeellä on monia
päivällä muuttavia lajeja, parvissa muuttavia lajeja ja isokokoisia lintuja,
kuten joutsenia, hanhia, kurkia ja petolintuja.
Lukumääräisesti eniten lintuja saapuu vasta toukokuussa, jolloin
saapumisvuorossa ovat yöllä muuttavat, Afrikassa talvehtineet pikkulinnut.
Pesimälajistomme viimeisin saapuja on lapinuunilintu, joka saapuu
talvehtimisalueiltaan Kaakkois-Aasiasta vasta juhannusviikolla.
Tiedotteen lajit ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen), sånglärka (kiuru), stare
(kottarainen), snösparv (pulmunen), skogsduva (uuttukyyhky), töyhtöhyyppä (tofsvipa),
råka (mustavaris), ormvråk (hiirihaukka), röd glada (isohaarahaukka), bofink
(peippo), storskrake (isokoskelo), gråtrut (harmaalokki), nordsångare
(lapinuunilintu).
LINTUHAVAINTOJA:
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
BirdLife Suomen Lintutilanne-sivut
Mediatiedote 8.3.2008
Vuoden lintuyhdistys pääkaupunkiseudulta
BirdLife Suomi on valinnut Vuoden lintuyhdistykseksi Helsingin Seudun
Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n. Valinta julkistettiin tänään Helsingissä
järjestetyssä linnustonsuojelusymposiossa.
Valinnan perusteena oli yhdistyksen erittäin aktiivinen retki- ja
suojelutoiminta, hyvä osallistuminen BirdLife Suomen järjestämiin
kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) -kartoituksiin, aktiivinen
varainhankintatoiminta sekä jäsenmäärän jatkuva kasvu.
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on perustettu vuonna
1974. Sittemmin yhdistyksestä on kehittynyt yli 2000 jäsenellään maamme suurin
lintuharrastajien paikallisyhdistys. Yhdistyksen toimintaan kuuluvat
linnustonsuojelu ja -tutkimus sekä monipuolinen jäsentoiminta retkineen,
kokouksineen ja erilaisine tapahtumineen.
BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30
jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistyksen on nimetty vuodesta 1980 alkaen.
Lisätietoja Vuoden lintuyhdistyksestä Tringa ry:n verkkosivulta
www.tringa.fi.
Mediatiedote 22.2.2008
Lauha talvi piti linnut poissa pihoilta
Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyssä BirdLife Suomen
Pihabongauksessa nähtiin selvästi vähemmän lintuja kuin vuosi sitten, vaikka
lintuja tarkkailtiinkin yhtä monella paikalla. Lintuja nähtiin yhteensä 380 000
yksilöä, mikä on lähes 100 000 vähemmän kuin vuosi sitten, vaikka viimevuotiseen
tapaan yli 12 000 ihmistä tarkkaili lintuja noin 8500 pihalla ympäri maan.
Asukasmäärään suhteutettuna eniten pihabongausintoa oli Lapissa ja Kuusamossa.
”Yksi syy viimevuotista vähäisemmille lintumäärille oli talvessa. Sulan maan
vuoksi linnut saivat ainakin eteläisessä Suomessa ravintoa muualta kuin
ruokinnoilta”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta. Keskimäärin
pihalla havaittiin 7 lajia ja 45 yksilöä; vuosi sitten luvut olivat 8 ja 55.
Viime vuoteen verrattuna tuloksissa oli myös silmiinpistävää urpiaisen
putoaminen runsaustilastossa sijalta 3 sijalle 12 sekä tilhien ja
räkättirastaiden vähäiset määrät. Tilhiä oli vuosi sitten kymmeniätuhansia, nyt
252 yksilöä; räkättirastaita puolestaan nähtiin vuosi sitten yli 4000 ja nyt 24
yksilöä.
Vaihtelu näille lajeille tarjolla olevan ravinnon määrissä selittää tuloksia.
Urpiaisen esiintymiseen vaikuttaa koivun siemensato ja tilhien ja rastaiden
määrään vaikuttaa pihlajanmarjojen runsaus. Ehkä syksyn heikko marjasato
vaikutti myös mustapääkerttuun, joita havaittiin nyt vain kahdeksan lintua,
vaikka vuosi sitten niitä laskettiin kuutisenkymmentä.
Pähkinänakkeleita oli odotetusti vähemmän (13) kuin viime vuonna (129),
jolloin meille oli vaeltanut runsaasti itäisiä nakkeleita. Sekä harmaapäätikkoja
(244) että valkoselkätikkoja (7) nähtiin vähemmän kuin vuosi sitten.
Yleisimmät pihalinnut olivat viimevuotiseen tapaan talitiainen, sinitiainen
ja harakka. Runsaimmat lajit olivat puolestaan talitiainen, keltasirkku ja
viherpeippo. Yhteensä Pihabongauksessa havaittiin lajeja 92, kymmenisen vähemmän
kuin vuosi sitten. Harvinaisimmat lajit olivat mustakaularastas Kotkassa ja
töyhtökiuru Inarissa.
Pihabongaus järjestettiin Suomessa nyt kolmatta kertaa. Kaikille tarkoitetun
tapahtuman ideana on tarkkailla tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla
sopivalla paikalla. Tavoitteena on innostaa ihmisiä huomaamaan lähiympäristönsä
linnut ja samalla kerätä hyödyllistä tietoa talvisesta linnustostamme.
Pihabongauksen suojelija oli pääministeri Matti Vanhanen ja pääyhteistyökumppani
VPG Finland Oy.
BirdLife Suomi kiittää osallistujia ja toivottaa pihabongaamaan seuraavan
kerran vuoden kuluttua!
Mediatiedote 7.2.2008
Ympäristöjärjestöt vetoavat ministereihin kesantojen puolesta
Euroopan neuvostossa käsitellään parhaillaan kesannoinnin lopullista
poistamista osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Kesannoinnin poisto olisi
katastrofi Suomen ja muun Euroopan maatalousympäristön tulevaisuudelle. BirdLife
Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat vedonneet maa- ja
metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaan sekä ympäristöministeri Kimmo
Tiilikaiseen kesantojen laajamittaisen säilyttämisen puolesta.
Kesantoja eli viljelemättömänä pidettäviä peltoja ei enää tarvita
maataloustuotannon rajoittamiseen, mutta ympäristöjärjestöt korostavat
kesannoinnin säilyttämisen välttämättömyyttä sen huomattavien myönteisten
ympäristövaikutusten vuoksi. Kesannot ovat hyödyllisiä maatalousluonnon
monimuotoisuudelle ja maisemalle sekä tärkeä keino maatalouden
ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
”Kesannointia tulee ehdottomasti jatkaa ympäristön- ja luonnonhoidon nimissä
kaikkialla Euroopassa. Samat vähimmäisehdot kesantojen peittävyydessä kaikissa
EU-maissa olisi reilu ratkaisu, koska se tasoittaisi maiden vastuuta
maatalousympäristön hyvinvoinnin turvaamisessa. Suomen tulisi ottaa aktiivisesti
kantaa kesantojen säilyttämisen puolesta myös EU:n tasolla”, sanoo tutkija Irina
Herzon Helsingin yliopistosta.
Useat tutkimukset Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa osoittavat kesantojen
tärkeyden lajiston monimuotoisuudelle ja maaperän sekä vesistöjen kunnolle. Myös
tuoreet suomalaiset tutkimustulokset vahvistavat, että luonto hyötyy selvästi
kesannoinnista. Kesannoilla on myös suuri taloudellinen merkitys, koska ne
ylläpitävät elinvoimaisia pölyttäjähyönteiskantoja.
Maatalousympäristön pesimälintujen kannat ovat romahtaneet EU:ssa yli
kolmanneksella muutamassa vuosikymmenessä tehomaatalouden vuoksi. Nykyaikaisessa
viljely-ympäristössä kesannot ovat ainoita peltolohkoja, joissa maassa pesivät
peltolinnut, kuten uhanalainen ruisrääkkä, sekä vähentyneet töyhtöhyyppä ja
kuovi, voivat turvallisesti pesiä. Myös kiurun runsauden on havaittu Suomessa
seuraavan tarkasti kesannoinnin kokonaisalaa.
Kesantojen poistuessa viljely-ympäristöjen luonnon monimuotoisuus vähenee
oleellisesti koko Euroopassa. Tämä on erityisen suuri uhka juuri nyt, kun myös
ilmastonmuutokseen sopeutuminen aiheuttaa lajeille ylimääräistä stressiä.
Taustatietoja toimittajille
- Kesanto tarkoittaa viljelemättömänä pidettävää peltoa.
- Kesannointivaatimus on perustettu vähentämään maatalouden ylituotantoa
vuonna 1992, ja sen viimeisten vuosien vähimmäisvaatimus oli 8 % tilan
pinta-alasta. Viime vuoden huono sato ja korkeat viljahinnat antoivat
perusteita poistaa velvoitekesanto. Neuvosto käsittelee juuri
velvoitekesannoinnin lopullista poistamista.
- Alun perin kesannointivaatimuksen perusteina ei ollut luonnon
monimuotoisuuden ylläpito, vaan tuotannon rajoittaminen. Kesannoista tuli
kuitenkin maatalousluonnon monimuotoisuuden turvapaikkoja yhä tehostuneessa
maatalousympäristössä.
- Kesantoja perustetaan usein käyttäen tehokkaasti kilpailevaa
siemenseosta, joka estää maaperän siemenpankissa olevien lajien kasvun.
Pölyttäjähyönteisten ravinnon ja esimerkiksi lintujen siemenravinnon
kannalta hyöty kasvaa merkittävästi, kun kesannon perustamisessa käytetään
tavallista heikommin kilpailevien heinien ja erityisesti mesikasvien
siemeniä.
- Kaikkien tutkimustulosten mukaan kesannot ovat tärkeitä monille
lintulajeille. Hyötyviä lajeja ovat kiuru, niittykivinen, pensastasku,
töyhtöhyyppä ja isokuovi. Esimerkiksi kiuru valitsee keväällä saapuessaan
minkä tahansa ruohopeitteisen pellon, mutta rehun korjaaminen tuhoaa
poikueita nurmilta ja heinäpelloilta.
- Kesantojen pölytystaloudellinen merkitys Euroopassa on erittäin suuri.
Kanadalaistutkimuksessa osoitettiin, että rapsisato kasvoi merkittävästi
kesantoalueiden lähellä.
- Suomessa MMM:n vetämä työryhmä tiedostaa kesannon ympäristöhyödyt ja
käsittelee mahdollisuuksia säilyttää kesannointi Suomen ympäristöohjelmassa
perustuen osana, mutta vähimmäisalojen ehtoja ei ole enää mahdollista
lisätä. Kasvavat viljanhinnat ja biopolttoaineiden tuet kilpailevat kesannon
alasta.
Mediatiedote 29.1.2008
Talitiainen oli jälleen pihalintujen ykkönen
BirdLife Suomen viikonloppuna järjestämän Pihabongauksen alustavien tulosten
mukaan yleisimmät kiikareihin osuneet siivekkäät olivat viimevuotiseen tapaan
talitiainen (96 % pihoista), sinitiainen (82 %) ja harakka (69 %).
Runsaimmat ilmoitetut lajit olivat puolestaan talitiainen (yhteismäärä 51 000
yksilöä), keltasirkku (39 000) ja viherpeippo (35 000).
Viime vuoteen verrattuna tuloksissa oli silmiinpistävää muun muassa urpiaisen
putoaminen runsaustilastossa sijalta 3. sijalle 13. sekä tilhien (viimeksi 14 %
pihoista; nyt vain 0,4 %) ja räkättirastaiden (viimeksi 5 %; nyt 0,2 % pihoista)
vähäiset määrät.
”Vaihtelu näille lajeille tarjolla olevan ravinnon määrissä selittää
tuloksia. Urpiaisen
esiintymiseen vaikuttaa koivun siemensato ja tilhien ja rastaiden määrään
vaikuttaa pihlajanmarjojen määrä”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife
Suomesta.
Yhteensä Pihabongauksessa havaittiin lajeja noin 90. Keskimäärin
osallistuneilla paikoilla nähtiin seitsemän lajia, viime vuonna luku oli
yhdeksän. Harvinaisimmat lajit olivat mustakaularastas Kotkassa ja töyhtökiuru
Inarissa.
Nämä alustavat tulokset perustuvat noin 6000 pihan havaintoihin. Määrä kasvaa
vielä, sillä viikonlopun havaintoja otetaan vastaan vielä torstaihin 31.
tammikuuta asti joko täällä
tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, PL 1285, 00101 Helsinki. BirdLife
Suomesta arvioidaan osallistujamäärän nousevan viimevuotiselle tasolle tai
hieman sen yli. Lopulliset tulokset julkaistaan helmikuun lopulla BirdLife
Suomen verkkosivuilla ja Tiira-lehdessä.
Pihabongaus järjestettiin Suomessa nyt kolmatta kertaa. Pihabongauksessa on
ideana tarkkailla tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla
paikalla. Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan
talvisia kotipihan lintuja. Tapahtuman suojelija oli jo kolmatta kertaa
pääministeri Matti Vanhanen. Pihabongauksen pääyhteistyökumppanina on VPG
Finland Oy. Seuraavan kerran pihabongataan vuoden kuluttua.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen),
skata (harakka), gulsparv (keltasirkku), grönfink (viherpeippo), sidensvans
(tilhi), björktrast (räkättirastas), taigatrast (mustakaularastas), tofslärka
(töyhtökiuru)
Lisätietoja
Mediatiedote 22.1.2008
Kiuruparvi jo Ahvenanmaalla
BirdLife Suomen tietoon on tullut keväisiä lintuhavaintoja: Ahvenanmaan
Hellestorpista raportoitiin sunnuntaina peräti 25 kiurun parvi. Lisäksi
Taivassalossa oli viikonloppuna viiden merihanhen parvi.
”Uskon tällaisten kevätlintujen saapuneen ulkomailta viikonlopun voimakkaan etelävirtauksen
mukana. On silti vähän makuasia, voiko jo puhua kevätmuuton alkaneen, sillä nämä
linnut todennäköisesti palaavat vielä etelään sään kylmentyessä”, sanoo
tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta.
Viime vuosina ensimmäiset kevätmuuttajat on usein havaittu jo
tammi-helmikuussa, mutta lähes poikkeuksetta näin aikaiset tulijat ovat
joutuneet palaamaan kylmän sään vuoksi takaisin.
”Todenteolla lintujen kevätmuutto käynnistyy vasta maalis-huhtikuussa”, sanoo
Hänninen.
Kiurut talvehtivat Keski- ja Lounais-Euroopassa, muutama yksilö lauhoina
talvina Suomessakin. Merihanhet viettävät talveaan Pohjanmeren rannikolla.
Viikonloppuna pihabongataan
Sään kylmentyessä muuttolinnut suunnistavat takaisin lämpimämpiin oloihin tai
sitten ne yrittävät sinnitellä kylmän jakson yli linturuokintojen turvin.
”Viime viikonlopun lauha eteläinen virtaus yhdistettynä nyt kylmenevään
säähän ennustaa mielenkiintoista Pihabongausta”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen
BirdLife Suomesta.
BirdLife Suomi järjestää kaikille linnuista kiinnostuneille tarkoitetun
Pihabongaus-tapahtuman viikonloppuna 26.-27.1. Tapahtumassa tarkkaillaan tunnin
ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitetaan
havainnot BirdLife Suomelle osoitteessa
www.pihabongaus.fi tai postikortilla.
Tiedotteen lajit ruotsiksi: sånglärka (kiuru), grågås (merihanhi).
LINTUHAVAINTOJA:
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
Mediatiedote 21.1.2008
Viikonloppuna bongataan pihalintuja
- Pihabongaus-tapahtuman suojelijana pääministeri Vanhanen
BirdLife Suomi järjestää kaikille linnuista kiinnostuneille tarkoitetun
Pihabongaus-tapahtuman viikonloppuna 26.-27.1. Tapahtumassa tarkkaillaan tunnin
ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina 26.
tai sunnuntaina 27. tammikuuta ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle
osoitteessa
www.pihabongaus.fi tai postikortilla.
”Osallistuminen on helppoa. Lintuja tarkkaillaan viikonloppuna itse
valitsemassa paikassa itselleen sopivaan aikaan tunnin ajan. Sitten lähetetään
netin kautta tai postikortilla BirdLifelle tiedot tunnistetuista lajeista ja
niiden yksilömääristä”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta.
”Ja jos sää on kovin ikävä, Pihabongauksen säännöt sallivat lintujen
tarkkailun myös ikkunasta”, muistuttaa Hänninen.
Pihabongauksen päätarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan talvisia
pihalintuja. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta
sekä kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta. Tapahtuman suojelija on
pääministeri Matti Vanhanen ja pääyhteistyökumppani VPG Finland Oy.
Osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife Suomi
julkaisee verkkosivuillaan alustavaa tietoa Pihabongauksen tuloksista 28.1. ja
tarkemmat tulokset helmikuun aikana.
Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimpien
talvilintujemme kuvat ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta
www.pihabongaus.fi.
Samana viikonloppuna järjestetään vastaavat tapahtumat myös Ruotsissa,
Norjassa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa.
Pihabongaus järjestetään Suomessa nyt kolmatta kertaa. Viime tammikuussa yli
12 000 ihmistä tarkkaili lintuja 8 500 pihalla. Yhteensä lintuja nähtiin puoli
miljoonaa yksilöä ja lajeja satakunta.
Malli Pihabongaukseen tulee Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB)
on yli 25 vuoden ajan järjestänyt ”Big Garden Birdwatch” -tapahtumaa, johon
osallistui vuosi sitten yli 400 000 ihmistä.
Mediatiedote 15.1.2008
Ilmastonmuutos hävittää kymmenesosan Suomen lintulajeista
- Suomen vastuu Euroopan lintujen suojelussa myös kasvaa pohjoiseen siirtyvien lajien myötä
Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos hävittää vuosisadan
loppuun mennessä Suomesta yli 20 lintulajia ja monet koko maassa esiintyvät
lajit siirtyvät pesimään vain Pohjois-Suomeen. Suomessa pesivien lajien
kokonaismäärän ennustetaan kuitenkin kasvavan, sillä runsaasti uusia
pesimälajeja levittäytyy Suomeen.
Tutkimus "Climatic Atlas of European Breeding Birds" ennustaa Euroopassa
pesivien lintulajien levinneisyysalueiden siirtyvän vuosisadan loppuun mennessä
keskimäärin 550 kilometriä kohti koillista ja levinneisyysalueen pienenevän
keskimäärin viidenneksellä.
Euroopan linnustollisen runsauden painopiste siirtyy itäisestä
Keski-Euroopasta eteläiseen Suomeen ja lähialueillemme, mutta jopa kymmenillä
lajeilla on huomattava riski hävitä tällä vuosisadalla Euroopan
pesimälajistosta.
"Tutkimuksen tulokset lisäävät luonnonsuojelun tarvetta. Ilmastonmuutos on
valtava uhka pesimälinnustollemme, ja vastuumme Euroopan linnuston
hyvinvoinnista tulee kasvamaan", sanoo suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu
Lehtiniemi BirdLife Suomesta.
Erityisesti eteläisten kosteikko- ja metsälajien ennustetaan leviävän
Suomeen, mutta samanaikaisesti monet pohjoiset metsälinnut, suolinnut ja
erityisesti tunturilinnut, kuten kiiruna ja pulmunen, vähenevät tai katoavat
pesimälinnustostamme kokonaan. Muutamat nykyään Etelä-Suomessa pesivät lajit,
kuten metso ja teeri, tulevat häviämään Etelä-Suomesta.
Yksittäisten lajien esiintymisen ennuste on kuitenkin selvästi epävarmempi
kuin tutkimuksessa saadut keskimääräiset muutokset, sillä tutkimuksessa ei ole
voitu ottaa huomioon ilmaston lisäksi muita lintulajien esiintymiseen
vaikuttavia tekijöitä.
”Ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi on huolehdittava
siitä, että lintupopulaatiot ovat vahvoja nykyisillä esiintymisalueillaan,
helpotettava niiden mahdollisuutta siirtyä ja sopeutua uuteen paikkaan. Keinot
ovat suojelualueet, niiden väliset toimivat ekologiset yhteydet sekä nykyistä
paremmin monimuotoisuutta ylläpitävä maankäyttö suojelualueiden ulkopuolella”,
sanoo Lehtiniemi.
”Julkaistu ennuste ei ota huomioon muuttolintujemme talvehtimisalueiden
muutosten todennäköisiä vaikutuksia. Lintujemme ja sitä kautta myös meidän oma
tulevaisuutemme voi olla nyt julkaistua pelottavaa ennustetta huonompikin”,
sanoo Lehtiniemi.
Tiedotteen lajit ruotsiksi fjällripa (kiiruna), snösparv (pulmunen), tjäder
(metso), orre (teeri).
Lisähuomioita toimittajille
- Ilmastoatlas-tutkimuksen ovat toteuttaneet Professorit Brian Huntley (Durham
University) ja Rhys Green (Englannin BirdLife, University of Cambridge) sekä
tohtorit Yvonne Collingham ja Steve Willis (Durham University). Sen on
julkaissut Lynx kustantamo yhdessä Englannin BirdLifen, BirdLife
Internationalin ja Durhamin yliopiston kanssa. Lisäksi mukana työssä on
ollut mm. European Bird Cencus Council, jonka keräämään lintuharrastajien
tuottamaan aineistoon nykyhetkeä kuvaavat pesimäaineistokartat perustuvat.
- Analyysissä käytetty malli perustuu ilmastomallille, jonka mukaan
keskilämpötila nousee keskimäärin kolme astetta (ns. ”HadCM3 B2”-ennuste)
verrattuna esiteolliseen aikaan. Mikäli toteutuva ilmastonmuutos on tätä
pienempi tai suurempi, sillä on huomattavia vaikutuksia mallin
johtopäätöksiin ja lintujen esiintymisessä tapahtuviin muutoksiin.
- Analyysi ei yksiselitteisesti kerro, missä laji esiintyy
tulevaisuudessa. Se kertoo, missä lajin nykyisellä esiintymisalueella olevat
ilmasto-olot sijaitsevat tulevaisuudessa. Lajit todennäköisesti siirtyvät
ilmasto-olosuhteiltaan samankaltaisille alueille, mutta siirtymisen voi
estää esimerkiksi elinympäristöjen ja maankäytön erilaisuus.
- Analyysi ennustaa muutoksia käyttäen hyväksi kolmea ilmastomuuttujaa:
kesän lämpimyyttä, talven kylmyyttä ja veden määrää.
- Tiedotteen lajit ruotsiksi fjällripa (kiiruna), snösparv (pulmunen), tjäder
(metso), orre (teeri)
Mediatiedote 3.1.2008
Kesälintu kirjosieppo talvehtii Helsingissä
Talven yllätyslintu löytyi tänään Helsingin Puistolasta, jossa havaittiin
kirjosieppo. Kirjosieppo on maassamme yleinen pesimälintu, mutta sitä ei
tiettävästi koskaan ennen ole tavattu meillä tammikuussa.
Kirjosiepot talvehtivat normaalisti trooppisessa Afrikassa. Pääjoukot
lähtevät Suomesta jo elokuussa, viimeisiä lintuja nähdään vielä lokakuussa.
Marraskuussa kirjosieppo on jo harvinaisuus. Yksi joulukuinen havainto
tunnetaan: Virolahdella havaittiin kirjosieppo 6.12.1982.
Keväällä kirjosieppojen pääjoukot saapuvat toukokuun puolivälissä,
aikaisimmat havainnot ovat huhtikuun alusta.
Kirjosieppo on yksi pidetyimmistä linnuistamme, koska se usein pesii
pihapiiriin laitetussa linnunpöntössä. Suomessa arvioidaan pesivän 550 000
kirjosieppoparia.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: svartvit flugsnappare (kirjosieppo)
LINTUHAVAINTOJA:
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
BirdLife Suomen Lintutilanne-sivut
|