|
Mediatiedote 29.12.2009
Uusi lintulaji löytyi Kaakkois-Aasiasta
BirdLifen kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt tieteelle uuden
uunilintulajin (Phylloscopus calciatilis). Laji esiintyy Vietnamissa ja
Laosissa. Lajilla ei ole vielä suomenkielistä nimeä.
Uusi uunilintulaji muistuttaa hyvin paljon yli 1000 kilometriä pohjoisempana
Kiinassa pesivää kultauunilintua, joksi sitä aluksi luultiin. Myös Suomen
runsaslukuisin pesimälintu pajulintu kuuluu samaan uunilintujen
Phylloscopus-sukuun kuin Kaakkois-Aasian uusi laji.
Seuraavaksi BirdLife aikoo arvioida uuden lajin uhanalaisuuden.
Maailmasta tunnetaan noin 10 000 lintulajia. Niistä uhanalaisia on joka
kahdeksas. Uusia lintulajeja löydetään muutama vuosittain.
-
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 16.12.2009
Pidetään talitiaiset Suomessa linnunpönttöjen avulla
Linnustonsuojelujärjestö BirdLife tarjoaa tänä jouluna mahdollisuuden
osallistua suomalaisten lintujen suojeluun lahjoittamalla linnunpönttöjä.
”Tähän mennessä kampanjassa on lahjoitettu reilut 700 pikkulintupönttöä,
jotka sopivat myös tutulle talitiaiselle, mutta se ei selvästikään riitä, kun
ainakin yksi tiainen lähti jo lentokonekyydillä Espanjaan”, sanoo tiedottaja
Lauri Hänninen BirdLife Suomesta.
Talitiaisia arvioidaan pesivän Suomessa noin miljoona paria. Suurin osa
talitiaisistamme viettää talven Suomessa, ja linnut voivat yöpyä etenkin kovilla
pakkasilla myös linnunpöntöissä.
Linnunpönttökampanjassa BirdLifen asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään
lahjoitettuja pönttöjä vastaavan määrän oikeita linnunpönttöjä. Lahjoittaja saa
puolestaan linnunpöntön muotoisen joulukortin.
Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina verkkosivuillaan talitiaisesta, joka
matkusti Finnairin lomalennolla Malagaan tiistaiaamuna.
Lahjapöntön voi lahjoittaa osoitteessa www.birdlife.fi/lahjapontto
-
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi aiheesta uutisoitaessa
Mediatiedote 8.12.2009
Joululahjaksi voi antaa linnunpöntön
Linnustonsuojelujärjestö BirdLife tarjoaa mahdollisuuden osallistua jouluna
suomalaisten metsälintujen suojeluun lahjoittamalla linnunpönttöjä.
BirdLifen asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään lahjoitettuja pönttöjä
vastaavan määrän oikeita linnunpönttöjä ennen ensi kesän pesimäkautta.
Lahjoittaja saa puolestaan taiteltavan linnunpöntön muotoisen joulukortin, jonka
voi antaa ystävälle, pystyttää joulupöytää koristamaan tai vaikkapa kiinnittää
joulukuuseen.
Kololinnuilla on pula pesimäpaikoista, sillä nykymetsissä on liian vähän
lahopuita ja luonnonkoloja. Lintujen asuntopulaa voi helpottaa pöntöillä. Ilman
pönttöjä moni lintulaji olisi nykyistä harvinaisempi. Hyvin rakennettu pönttö
kestää vuosikausia ja tarjoaa turvallisen kasvupaikan monelle lintupoikueelle.
Tavallisesta peruspöntöstä poiketen BirdLife-pönttö auttaa lintujamme
pesimäajan lisäksi muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla, sillä pönttökampanjan
tuotto käytetään linnustonsuojelutyöhön.
Lahjapöntön voi lahjoittaa linnuille osoitteessa
www.birdlife.fi/lahjapontto
-
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi aiheesta uutisoitaessa
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 16.11.2009
BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita lintuharrastajia
BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin kirkkonummelaiselle Pertti
Koskimiehelle, espoolaiselle Terho Poutaselle ja lappeenrantalaiselle Esa
Sojamolle.
Koskimiehen ura lintututkijana ja lintukirjailijana on merkittävä. Hän on
tutkinut sääkseä ja uhanalaista tunturihaukkaa, ja julkaissut satoja sekä
tieteellisiä että kansantajuisia artikkeleita. Koskimiehen kirjoittamat
lintukirjat ovat johdattaneet vuosien varrella lukuisia ihmisiä
lintuharrastuksen pariin.
Poutanen on ollut aktiivinen lintuharrastaja ja lintuyhdistystoimija
1960-luvulta lähtien. Myös hän on aktiivinen lehtikirjoittelija, jonka
kirjoitukset ovat nostaneet esiin tärkeitä luonnonsuojelukysymyksiä ja
innostaneet ihmisiä kiinnostumaan linnuista.
Sojamo on arvostettu koskikara- ja ruskosuohaukkatutkija sekä pitkäaikainen
ja monipuolinen lintuharrastaja, joka rengastaa, tekee lintulaskentoja, seuraa
muuttoa ja valokuvaa.
Ansiomerkit luovutettiin lauantaina Lappeenrannassa Etelä-Karjalan
Lintutieteellisen Yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa.
BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai
kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta,
yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai
-suojelun edistämiseksi.
Hopeiset ansiomerkit myönnettiin Pirkka Aallolle, Jukka Jantuselle, Jari
Kontiokorvelle, Seppo Löfgrenille, Markku Paakkiselle ja Paavo Rantaselle.
-
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 16.11.2009
Lauri Tamminen Karstulasta on vuoden nuori lintuharrastaja
BirdLife Suomi on valinnut karstulalaisen Lauri Tammisen vuoden 2009 nuoreksi
lintuharrastajaksi.
17-vuotias Tamminen on harrastanut lintuja jo lähes kymmenen vuotta. Hänet
tunnetaan väsymättömänä retkeilijänä, joka on kartuttanut Suomenselän
Lintutieteellisen Yhdistyksen havaintoarkistoa lukemattomilla havainnoilla. Hän
on osallistunut aktiivisesti useisiin seurantatutkimuksiin, kuten lintuatlakseen
sekä talvilintu-, vesilintu- ja varpuslaskentoihin.
Tänä vuonna Tamminen osallistui BirdLifen vuoden lintu -hankkeeseen
kartoittamalla kymmenien hiekkakuoppien törmäpääskyt. Lisäksi hän on toiminut jo
neljän vuoden ajan rengastusavustajana ja ollut mukana rengastamassa reilusti
yli 2 500 lintua.
Tamminen on ehtinyt osallistua myös yhdistystoimintaan. Hänet on nähty niin
lintutornin rakennustalkoissa kuin lintuoppaana useissa yleisötapahtumissa. Hän
on lisäksi erikoistunut lintu- ja luontokuvaukseen, ja hänen kuva-arkistoistaan
löytyy jo lähes 20 000 valokuvaa.
BirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren
lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen
lintuharrastus- ja järjestötoimintaan. Maineen ja kunniakirjan lisäksi vuoden
nuori lintuharrastaja saa 100 euron lahjakortin BirdLifen Suomen
Lintuvarusteeseen. Tämän vuoden palkinto julkistettiin BirdLife Suomen
edustajiston kokouksessa Lappeenrannassa 15.11.
-
Lisätietoja
puheenjohtaja Jouni Lamminmäki, puh. 050 516 8800
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 16.11.2009
Vuoden retkikummi Pirkanmaalta
BirdLife Suomen Vuoden retkikummiksi on valittu Olavi ”Olli” Kalkko
Pirkanmaan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä.
Kalkko on toiminut linturetkioppaana jo kymmenisen vuotta. Oli retkiyleisö
suuri tai pieni, nuoria tai vanhoja, miehiä tai naisia, Kalkko on pidetty ja
arvostettu opas. Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen jäsenistöstä löytyy
runsaasti ihmisiä, jotka Kalkon vetämät retket ovat innostaneet pysyvästi
lintuharrastuksen pariin.
Lintuharrastuksesta Kalkolle on kertynyt kokemusta noin 40 vuoden ajalta,
joten harvassa ovat ne tilanteet, kun hän ei tiedä vastausta retkeläisten
kysymyksiin.
Retkikummit ovat BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimivia aktiivisia
lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä yleisölle. Retkikummitoiminta
tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen
saloihin.
Tällä hetkellä BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 100
retkikummia. Vuoden retkikummi valittiin nyt viidettä kertaa. Tämän vuoden
palkinto julkistettiin BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa Lappeenrannassa
15.11.
-
Lisätietoja
järjestökoordinaattori Inka Plit, puh. 050 575 5081
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 6.11.2009
Nyt on aika aloittaa lintujen talviruokinta
Nyt on hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta myös Etelä-Suomessa, sillä
sään muututtua talviseksi lintujen ravinnonsaanti luonnosta hankaloituu.
Talviruokinta on tärkeä ravintolisä monelle linnulle, ja samalla ruokintapaikka
tarjoaa mielenkiintoista seurattavaa linnuista kiinnostuneelle.
Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian
suolaista. Suosituimpia talvilintujen ravintokohteita ovat maapähkinät,
auringonkukansiemenet, hirssi, kaura ja tali. Paras ruokintalaite on sellainen
ruokinta-automaatti, jossa linnut eivät voi istua ruoan päällä ja ulostaa sen
joukkoon.
Yleisimpiä ruokintapaikkojen vieraita ovat talitiainen, hömötiainen,
sinitiainen, punatulkku, viherpeippo ja keltasirkku. Noin 70 lajia maamme
runsaasta 240 pesimälajista talvehtii säännöllisesti Suomessa.
Tammikuussa tarkistetaan talvilintutilanne
Tammikuun lopussa selviää, miten tämän talven lintutilanne poikkeaa
edellisistä talvista, kun BirdLife järjestää viidennen kerran
Pihabongaus-tapahtuman. Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja
30.-31.1.2010 ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Pihabongaukseen ei
tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.
Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Lisätietoja osoitteessa www.pihabongaus.fi
--
Tiedotteen lajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), talltita (hömötiainen),
blåmes (sinitiainen), domherre (punatulkku), grönfink (viherpeippo), gulsparv (keltasirkku).
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 19.10.2009
Maalle uusi lintulaji Hailuodossa
Hailuodossa on havaittu amerikankurmitsa (Pluvialis dominica). Havainto on
ensimmäinen Suomesta. Mikäli BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy
havainnon, amerikankurmitsasta tulee 456. laji Suomessa havaittujen lintulajien
listalle. Amerikankurmitsa on kahlaajalaji, joka pesii nimensä mukaisesti
Pohjois-Amerikassa. Lajia havaitaan säännöllisesti Euroopassa, ja sitä on
pitkään odotettu myös Suomeen.
Amerikankurmitsa nähtiin Hailuodossa ensi kerran eilen iltapäivällä, ja se
oli paikalla vielä tänä aamuna.
Amerikankurmitsa on toinen maalle uusi laji tänä vuonna. Edellinen oli
heinäkuussa Kristiinankaupungissa havaittu ylänkötylli. Uusia lajeja tulee
maamme lajilistalle yleensä vain yksi kaksi vuodessa. BirdLife Suomen
rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti
harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät
ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.
--
Tiedotteen lajit ruotsiksi:
amerikansk tundrapipare (amerikankurmitsa), mongolpipare (ylänkötylli)
VALOKUVIA Hailuodon amerikankurmitsasta:
Harri Taavetti, puh. 040 541 2729
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 5.10.2009
Viikonloppuna tarkkailtiin muuttolintuja 35 Euroopan maassa
Kuluneena viikonloppuna 63 000 eurooppalaista lintuharrastajaa tarkkaili
muuttolintuja 35 maassa ja ilmoitti nähneensä yhteensä yli 2,5 miljoonaa
lintuyksilöä. Suomesta ilmoitettiin 490 000 lintua, joista eniten oli
valkoposkihanhia (yli 200 000), räkättirastaita (69 000) ja punakylkirastaita
(11 000). Suomessa havaittiin viikonlopun aikana 195 lintulajia.
Vielä enemmän lintuja ilmoitettiin Venäjältä (900 000 yksilöä) ja Unkarista
(495 000).
Suomessa lintujen syysmuutto on nyt näyttävimmillään, sillä lajisto on
monipuolista ja liikkeellä on paljon päivällä muuttavia parvilintuja. Lintuja laskettiin osana EuroBirdwatch-tapahtumaa, joka on BirdLifen
vuosittain järjestämä Euroopan laajuinen lintuharrastusviikonloppu.
BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto ja johtava
linnustonsuojelun asiantuntija, joka toimii yli sadassa maassa ja jolla on yli
10 miljoonaa tukijaa
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi), björktrast
(räkättirastas), rödvingetrast (punakylkirastas).
Lisätietoja
Kansainvälisellä
tulossivulla olevan taulukon Suomen luvut kertovat
sunnuntai-iltapäivään klo 17 mennessä ilmoitetuista lintumääristä, jonka jälkeen
havaintoja saatiin vielä lisää.
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 1.10.2009
Merimetso ei ole vieraslaji
BirdLife on huolissaan merimetsoa koskevasta julkisesta keskustelusta, joka
sisältää paljon virheellisiä väitteitä. Yksi usein toistettu virheellinen
väittämä on, että merimetso olisi meillä citykanin kaltainen vieraslaji.
”Merimetson rinnastaminen Helsingin citykaneihin on perusteetonta.
Alkuperäisluontoomme kuulumattomat kanit ovat täällä ihmisen kuljettamina.
Merimetso on sen sijaan palannut luontaisesti alueelle, josta ihminen on sen
aiemmin hävittänyt”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta.
Turun Akatemian varhaisten tutkielmien mukaan merimetso oli lounaissaariston
pesimälaji vielä 1700-luvulla. Ihminen hävitti lajin niin Suomen kuin monien
lähimaidemmekin pesimälinnustosta.
Merimetson historia Suomen pesimälajina ulottuu todennäköisesti kauemmaksi
kuin ihmisen, sillä myöhäiskivikautisilta asuinpaikoilta on löydetty merimetson
luujäännöksiä. Merimetso palasi Suomen pesimälinnustoon vuonna 1996.
Suomen lisäksi merimetso hävitettiin aikanaan monista muistakin Euroopan
maista. Keski- ja Pohjois-Euroopassa oli 1960-luvun jäljellä vain 3500-4600
merimetsoparia. Nykykanta on yli 300 000 paria. Merimetsokannan kasvussa ja
levittäytymisessä on siis kyse ihmisen hävittämän alkuperäislajin palaamisesta
luontaisille esiintymispaikoilleen.
BirdLife vetoaa päättäjiin, etteivät he lähde mukaan merimetsopopulismiin ja
keskittyvät Itämerta koskevassa päätöksenteossa meren hyvinvoinnin kannalta
aidosti merkittäviin asioihin.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: storskarv (merimetso)
Vieraslajiksi kutsutaan alueelle ihmisen toimesta levinnyttä lajia, joka ei
alun perin ole esiintynyt alueella eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin
leviämään.
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 22.9.2009
BirdLife kaipaa faktoja merimetsokeskusteluun
- kalastovaikutuksista ei näyttöä
BirdLife on huolissaan merimetsoa koskevasta julkisesta keskustelusta, joka
sisältää paljon virheellisiä väitteitä. Tutkimus- tai tilastotiedot eivät tue
jatkuvasti toistettuja väitteitä siitä, että runsastunut merimetso uhkaisi
suomalaista kalastuselinkeinoa tai kalakantoja. Viralliset
ammattikalastustilastot osoittavat kalansaaliiden päinvastoin kasvaneen samaan
aikaan kun merimetso on runsastunut.
BirdLife pitää perusteettomina vaatimuksia merimetson kannanrajoituksille
lajin kalastovaikutusten vuoksi. Merimetsokannan rajoittamista on vaadittu
erityisesti sen vuoksi, että sen pesimäaikaisessa ravinnossa on todettu kuhaa ja
ahventa.
Ahvenen ja kuhan kokonaissaaliit ovat selvästi suurempia kuin 1980-luvulla,
vaikka ammattikalastajien määrä oli silloin noin kaksinkertainen nykypäivään
verrattuna. Ammattikalastuksen kokonaiskalansaalis on myös suurempi kuin
1980-luvulla. Kalastajaa kohden laskettu kuhasaalis on ollut 2000-luvulla lähes
30 % suurempi kuin 1990-luvulla.
Suomalaisten merimetson ravintotutkimusten mukaan laji käyttää pesimäaikaan
ravinnokseen pienikokoista kalaa ja valtaosin vähäarvoisia kalalajeja, kuten
särkikaloja. Ahvenen osuus ravinnosta on ollut noin 20 % ja kuhan noin 5 %.
EU-lainsäädäntö sallii merimetsojen tappamisen, mikäli ne aiheuttavat
merkittävää taloudellista haittaa, eikä haitan estäminen ole muilla keinoin
mahdollista. Haitta täytyy kuitenkin pystyä osoittamaan. Nykytutkimukset eivät
tue väitteitä merimetson aiheuttamista merkittävistä haitoista Suomessa.
"Jos merkittäviä haittoja on, BirdLife hyväksyy välttämättömät toimet
haittojen vähentämiseksi. Yksilöiden tappamiseen tai muihin
kannanrajoitustoimiin ei kuitenkaan voida lähteä, ei merimetson eikä minkään
muunkaan lintulajin kohdalla, vain siksi, ettei lajista pidetä", muistuttaa
BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
"Todellinen syy merimetsovihaan lienee se, että merimetso on meillä uusi ja
näkyvä pesimälaji, joka sotkee pesimäluodot valkoisiksi. Suomalaiset eivät ole
siihen vielä tottuneet. Visualinen haitta ei kuitenkaan riitä syyksi lajin
vähennystoimiin", sanoo Lehtiniemi.
BirdLife vetoaa päättäjiin, etteivät he lähde mukaan merimetsopopulismiin ja
keskittyvät Itämerta koskevassa päätöksenteossa meren hyvinvoinnin kannalta
aidosti merkittäviin asioihin.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: storskarv (merimetso)
Lisätietoja
VALOKUVA
merimetsosta vapaasti julkaistavaksi uutisoitaessa tästä aiheesta. Kuvaaja: Jorma Tenovuo
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 10.9.2009
EY-tuomioistuin kielsi lintujen kevätmetsästyksen Maltalla
BirdLife on tyytyväinen EY-tuomioistuimen tuoreeseen päätökseen, jonka mukaan
Maltalla harrastettu lintujen kevätmetsästys on laitonta. BirdLife pitää
tärkeänä, ettei lintujen kevätmetsästystä harjoiteta missään Euroopassa ja
odottaa Maltan muuttavan lainsäädäntöään päätöksen mukaiseksi.
Maltalla on ollut sallittua turturikyyhkyn ja viiriäisen kevätmetsästys.
Lintudirektiivi kieltää lintujen metsästämisen niiden kevätmuutto- ja
lisääntymisaikana.
Malta sijaitsee tärkeällä lintujen muuttoreitillä, minkä vuoksi
tuomioistuimen päätös on tärkeä koko Euroopan linnustolle.
Kevätmetsästyksen kieltäminen on tärkeä askel Maltan kestämättömän
metsästyskäytännön parantamisessa. Maltalla ammutaan edelleen myös syksyisin
runsaasti rauhoitettuja muuttolintulajeja, esimerkiksi Pohjois-Euroopassa
pesiviä haukkoja. Laittoman metsästyksen viranomaisvalvonta on täysin
riittämätöntä. BirdLife järjestää joka syksy Maltalla leirin, jossa
vapaaehtoiset eri puolelta Eurooppaa valvovat metsästystä tärkeimmillä
muuttolintukohteilla.
-
BirdLife Internationalin
kansainvälinen
mediatiedote (englanniksi)
Tiedotteen lajit ruotsiksi:
turturduva (turturikyyhky), vaktel (viiriäinen).
Lisätietoja
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 9.9.2009
Valkoposkihanhia laskettiin 14 200 yksilöä
Suomen syksyinen valkoposkihanhien kokonaismäärä on 14 200 yksilöä. Näistä 8
600 hanhea laskettiin pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudun syyskanta kasvoi
noin 12 prosentilla edellisestä vuodesta. Suuria valkoposkihanhiparvia on
havaittu myös muualla rannikkoalueella.
Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja BirdLife Suomi toteuttivat
valkoposkihanhien syyslaskennan 4.─6.9.2009. Laskennan tekivät vapaaehtoiset
lintuharrastajat.
Eniten valkoposkihanhia kerääntyy pääkaupunkiseudulle, jossa laskettiin 8 600
yksilöä. Suuria määriä kokoontu lisäksi Turun seudulle, jossa havaittiin 2 600
valkoposkea. Kristiinankaupungissa havaittiin 760, Porissa 720 ja Kaarinassa 580
valkoposkea. Sisämaassa valkoposkihanhia laskettiin eniten Lahden-Hollolan
Vesijärvellä 150 yksilöä.
Pääkaupunkiseudulla eniten hanhia oli Espoon Laajalahdella 4 660, Helsingin
Niskalassa 1 900, Vantaan Västerkullassa 1 500 ja Kirkkonummen Hirsalan tien
varren pelloilla 800. Pääkaupunkiseudun syyskanta kasvoi edellisestä vuodesta 12
prosenttia. Kasvu oli selvästi pienempi kuin edellisen kymmenen vuoden
keskiarvo, joka on 31 prosenttia.
Suomessa valkoposkihanhi pesii koko rannikkoalueella itärajalta Perämerelle.
Suurimmat keskittymät ovat pääkaupunkiseudun ja Turun saaristossa. Helsingin,
Espoon ja Sipoon saaristossa pesi vuonna 2009 yhteensä 1 300 paria ja Turun
seudulla 269 paria. Sisämaassa valkoposkihanhet pesivät Lahden-Hollolan
Vesijärvellä, Päijänteellä, Iitissä, Etelä-Karjalassa ja Oulujärvellä. Pääosin
arktisilla alueilla pesivä valkoposkihanhi on sopeutunut erinomaisesti Suomen
luontoon ja kannankasvu tulee jatkumaan lähivuosina.
Aika ajoin keskustellaan valkoposkihanhen metsästyksestä. Perusteena pidetään
hanhien aiheuttamia ulostehaittoja kaupunkien nurmilla ja lajin runsastumista.
Ulostehaittoja ei kuitenkaan vähennetä metsästyksellä, sillä nurmet likaantuvat
kesällä emojen ja poikasten ruokaillessa niillä. Helsingin Kaivopuistossa,
Espoon Otsolahdessa ja Turun Ruissalossa ruokailevat hanhet ovat kaupunkien
edustalla pesiviä kesyjä lintuja. Metsästys ei vaikuttaisi haittoihin, sillä
kaupunkien keskustoissa hanhia ei voi metsästää lintujen poikasaikana
keskikesällä. Ulostehaittojen vähentämiseksi on löydettävä muita ratkaisuja,
kuten aitoja tai karkotteita.
Runsastumisestaan huolimatta valkoposkihanhea ei saa EU:ssa metsästää.
Valkoposkihanhi kuuluu EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin, joiden
elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Valkoposkihanhen metsästämisen
salliminen Suomessa edellyttäisi muutosta lintudirektiiviin. Valkoposkien
tappaminen on sallittua vain alueellisen ympäristökeskuksen myöntämien
erikoisluvin, mikäli ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa, eikä vahinkojen estäminen
ole mahdollista kuin lintuja tappamalla.
Lisätietoja
- Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh.
0400 148 685
- Kenttämestari Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto, puh. 0400 771
232
- Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry, puh. 09
4135 3325
Mediatiedote 19.8.2009
Lintujen pesimäkesä: Vain pöllöt pärjäsivät
Kulunut pesimäkesä oli pöllöillä ennätyksellisen hyvä, mutta monien muiden
lintujemme pesinnät sujuivat keskimääräistä huonommin.
Pöllöt pesivät maan etelä- ja keskiosissa ennätysmäärin, ja pesintätuloskin
oli monella pöllölajillamme erittäin hyvä. Kuitenkin Pohjois-Suomessa pöllöjä
oli heikosti myyrien vähäisestä määrästä johtuen. Maan eteläosan erinomainen
myyrätilanne sai myös Lapin pesimälintuna tunnetun haukkalajin, piekanan,
kasvattamaan poikasiaan jopa Suupohjassa ja Pirkanmaalla.
Tutuista pönttölinnuista tiaisilla ja kirjosiepolla oli pesimämenestyksessä
runsasta alueellista vaihtelua. Paikoin lähes puolet pesinnöistä epäonnistui.
Vaihtelevaa pesintämenestystä selittää muun muassa se, millainen sääjakso sattui
poikasten kuoriutumisen aikaan.
Monien sorsalintujemme pesimäkannat vähenivät viime vuodesta, ja sinisorsaa
lukuun ottamatta yleisimmät sorsalajimme saivat vähemmän poikasia kuin
normaalisti.
Myös tiiroilla, lokeilla ja kahlaajilla pesintätulos oli keskimääräistä
heikompi. Pesintöjä tuhosivat kylmä ja sateinen sää, merenpinnan
korkeusvaihtelut, minkit ja ihminen.
Lisätietoja
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: fjällvråk (piekana), svartvit flugsnappare
(kirjosieppo).
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
intendentti Jari Valkama, puh. 050 582 0572
Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimisto
Mediatiedote 13.8.2009
Satelliittilähetintä kantanut Tuulia-selkälokki ammuttiin Keski-Pohjanmaalla
Uhanalaisen selkälokin satelliittiseurantahanke koki kolauksen, kun
pesimäpaikallaan Kokkolan saaristossa toukokuun lopussa satelliittilähettimen
saanut Tuulia-niminen selkälokki löytyi eilen keskiviikkona laittomasti
ammuttuna kaustislaiselta turkistarhalta.
”Lähetin oli näyttänyt Tuulialle kuukauden päivät samaa paikkaa, joten
kävimme paikalla, josta löysimme linnun ja lähettimen. Lintu oli ammuttu
kesäkuun lopulla pienoiskiväärillä turkistarhan katolle, jonne se oli jätetty”,
sanoo satelliittiseurantahankkeen Suomen vastuuhenkilö, lokkitutkija Risto
Juvaste.
Enne tätä Tuulia kävi satelliittiseurannan mukaan kuukauden ajan
säännöllisesti ruokailemassa kaukana pesimäsaareltaan, jopa 50-60 kilometrin
etäisyydellä sisämaassa Kaustisella ja Vetelissä.
”Kun toinen emoista ammuttiin, poikasetkin todennäköisesti menehtyivät.
Kokkolan saariston selkälokkikanta on ollut enimmillään noin 400 paria, mutta on
viime vuosina vähentynyt jyrkästi”, kertoo Juhani Hannila Kokkolan kaupungin
ympäristötoimistosta.
Selkälokin ohjeellinen korvausarvo valtiolle on 757 euroa. Kokkolan poliisi
tutkii tehtyä luonnonsuojelurikosta. Selkälokki on uhanalainen laji, joka on
rauhoitettu ympäri vuoden. Selkälokin tunnistaminen muista lokkilajeista voi
olla hankalaa.
Suomessa pesivä selkälokin mustaselkäinen muoto on maailman suomalaisin
lintu, jonka säilymisestä juuri suomalaisilla on suurin vastuu. Selkälokki oli
BirdLife Suomen vuoden lintu vuonna 2003, jolloin pesimäkannaksi laskettiin noin
8000 paria. Se on noin puolet maailman kokonaiskannasta. BirdLife on toiminut
Afrikassa lajin talvehtimismahdollisuuksien parantamiseksi.
Käynnissä olevan satelliittiseurantahankkeen päätavoitteena on selvittää
uhanalaisen Afrikkaan muuttavan selkälokin muuttoreittejä, talvehtimisalueita ja
suunnistautumiskykyä. Lokeille kiinnitetään Suomessa ja Venäjällä
satelliittilähettimiä, joiden avulla lintuja pystytään seuraamaan jopa useiden
vuosien ajan. Satelliittitietojen mukaan ensimmäiset suomalaiset selkälokit ovat
jo matkalla kohti Afrikkaa.
Hankkeessa satelliittilähettimen on saanut jo noin 70 suomalaista
selkälokkia.
Hankkeen pääorganisaattori on saksalainen Max Planckin ornitologinen
instituutti ja suomalaisia yhteistyökumppaneita ja tukiyhteisöjä ovat Suomen
ympäristökeskus, Helsingin yliopiston rengastustoimisto, BirdLife Suomi sekä
Pirkanmaan Jätehuolto Oy.
Lisätietoja
- VALOKUVIA median vapaasti julkaistavaksi tiedotteen aiheesta
uutisoitaessa
http://gavarc.kuvat.fi/kuvat/SELKALOKKI/
- selkälokkitutkija Juhani Hannila (Kokkola), puh 0400 780 9307
- suojelu- ja tutkimuspäällikkö (BirdLife Suomi) Teemu Lehtiniemi, puh.
0400 749 786
- tiedottaja (BirdLife Suomi) Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
Mediatiedote 23.7.2009
Suomelle uusi lintulaji löytyi Kristiinankaupungista
Kristiinankaupungissa on havaittu ylänkötylli (Charadrius mongolus).
Eilen iltapäivällä saaristosta löytynyt lintu on viihtynyt paikalla ainakin vielä tänään aamulla.
Havainto on ensimmäinen Suomesta. Mikäli BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon,
ylänkötyllistä tulee 455. laji Suomessa havaittujen lintulajien listalle.
Ylänkötylli pesii Keski- ja Itä-Aasiassa ja talvehtii Itä-Afrikasta Kaakkois-Aasiaan ulottuvalla alueella.
Lajia on tavattu satunnaisesti Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa, mutta Suomesta lajia ei ole aikaisemmin löydetty.
Edellinen Suomelle uusi lintulaji oli lokakuussa 2008 Korppoossa havaittu pohjoisamerikkalainen viirukerttuli.
BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot.
Komitea arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.
Uusia lajeja tulee maamme lajilistalle yleensä vain yksi–kaksi vuodessa.
Tiedotteen lajit ruotsiksi: mongolpipare (ylänkötylli), vitkindad skogssångare (viirukerttuli)
Lisätietoja ja valokuvia (kuvaaja: linnun löytäjä Harry Lillandt)
lintuasiantuntija Johannes Hänninen, puh. 09-4135 3300
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 15.7.2009
BirdLife Suomi tuomitsee Haminan tervapääskynpesien hävittämisen
Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi on tyrmistynyt
tervapääskyn pesien tahallisesta hävittämisestä Haminassa. Haminan kaupunki on
jatkanut tervapääskyjen pesäpaikkana olleen vanhan koulun purkutöitä huolimatta
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kielteisestä poikkeuslupapäätöksestä.
”Tapaus on käsittämätön, sillä kaupunki on toiminut tietoisesti vastoin lakia ja
vastoin ympäristöviranomaisen päätöstä. Jos tahtoa olisi ollut, keinot poikasten
säästämiseksi olisivat olleet löydettävissä”, arvostelee BirdLife Suomen
hallituksen puheenjohtaja Aki Arkiomaa.
Kaikkien lintujen tappaminen ja häirintä pesimäaikana on lailla kielletty.
Haminan tapauksella on kuitenkin merkitystä laajemminkin, sillä kaupungin
virkamiesten toiminta näyttää erittäin huonoa esimerkkiä lähiympäristön
asukkaille ja muille kansalaisille.
”Teko osoittaa vakavaa piittaamattomuutta. Miten tavallisten ihmisten voi
olettaa kunnioittavan lakeja, kun virkamiehet ohittavat ne halunsa mukaan näin
kevyesti”, kysyy Arkiomaa.
Tiedotteen laji ruotsiksi: tornseglare (tervapääsky)
Lisätietoja:
puheenjohtaja Aki Arkiomaa, puh. 040 547 6175
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 25.6.2009
Linnunpoikanen tarvitsee harvoin ihmisen apua
Monilla linnuilla ovat poikaset lähdössä pesistä juuri näinä päivinä.
Luonnossa liikkujat tapaavat usein näitä pesästä lähteneitä poikasia ja
saattavat luulla niitä orvoiksi. Lähes poikkeuksetta kyseessä on kuitenkin
emojen hyvin huolehtima poikanen, joka ei tarvitse ihmisen apua.
Poikasten lentotaidot eivät ole vielä kovin kehittyneet, joten usein niitä
luullaan loukkaantuneiksi. Usein myös luullaan, että emot ovat hylänneet
poikaset, mutta tämäkään ei tavallisesti pidä paikkaansa, vaan emot ovat
jossakin lähistöllä etsimässä ruokaa.
"Parasta on jättää tällaiset yksinäisiltäkin näyttävät poikaset rauhaan",
neuvoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta. ”Vaaralliselta paikalta,
kuten tieltä, kannattaa poikanen kuitenkin siirtää sivuun.”
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 18.6.2009
Kesähakkuun tuhoavat lintujen pesinnät
BirdLife Suomi muistuttaa, että kesäaikaisten metsänhakkuiden vaikutus
lintujen pesinnälle on tuhoisa. Julkisuuteen eilen noussutta kymmenien
harmaahaikaroiden menehtymistä ei olisi tapahtunut, mikäli maanomistaja,
Helsingin kaupunki, olisi noudattanut BirdLife Suomen suositusta toteuttaa
hakkuut lintujen pesimäkauden ulkopuolella. BirdLife Suomi vetoaa jälleen tänä
kesänä kaikkiin metsänomistajiin, että metsänomistajat välttävät hakkuita
lintujen pesimäkaudella huhtikuun lopulta heinäkuun loppuun.
Etelä-Suomessa monien lintulajien pesinnät ovat pitkällä, ja touko-heinäkuu
on kiivainta pesimiskautta koko maassa. Kesäaikainen hakkuutauko on
metsänomistajalta selkeä osoitus halusta vaalia luonnon monimuotoisuutta.
Esimerkiksi metsää omistavien kuntien ja kaupunkien tulisi tehdä periaatepäätös
siitä, ettei niiden mailla tehdä hakkuita touko-heinäkuussa. Se olisi tärkeää
monille kuntalaisille.
Luonnonsuojelujärjestöt toteuttivat vuonna 2000 kesähakkuukampanjan, jonka
tavoitteena oli kesäaikaisten hakkuiden vähentäminen lintujen pesimärauhan
turvaamiseksi. Myös maa- ja metsätalousministeriön nimittämä kesähakkuutyöryhmä
pohti kesähakkuiden haitallisuutta ja antoi suosituksia kesäaikaisten hakkuiden
suuntaamiseksi vähälintuisiin elinympäristöihin. Kesäaikaisia hakkuita ei
kuitenkaan kielletty. Valitettavasti kampanjalla ja suosituksilla ei ole ollut
juurikaan vaikutusta kesäaikaisiin hakkuukertymiin.
Viimeksi julkisuuteen nousi Helsingin kaupungin mailla Sipoon Elisaaressa
tehty hakkuu, jonka seurauksena kymmeniä harmaahaikaran poikasia nääntyi
nälkään. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat eilen.
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 16.6.2009
Kalajoen laulaja varmistui kirjorastaaksi
Kalajoella lintuharrastajia hämmästyttänyt laulaja varmistui myöhään
maanantai-iltana erittäin harvinaiseksi kirjorastaaksi. Lintu lennähti paikalle
kokoontuneiden lintuharrastajien editse ja tarvittavat tuntomerkit linnun
identiteetin varmistamiseen nähtiin. Valokuvia pikaisesta ohilennosta ei
kuitenkaan onnistuttu saamaan.
Tämä Siperiassa pesivä rastaslaji on havaittu Suomessa aikaisemmin vain kolme
kertaa. Edellisen kerran laji tavattiin meillä kymmenen vuotta sitten, jolloin
Raahesta löytyi kuollut lintu. Elävänä kirjorastas nähtiin viimeksi Suomessa 21
vuotta sitten Ahvenanmaalla.
Ensimmäisen kerran lintuharrastajat kuulivat Kalajoen oudon viheltelijän
sunnuntaina.
-
Tiedotteen laji ruotsiksi: guldtrast (kirjorastas)
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 15.6.2009
Mystistä laulajaa jäljitetään Kalajoella
Lintuharrastajat kuulivat Kalajoella viime yönä linnun, jota epäillään
erittäin harvinaiseksi kirjorastaaksi. (Zoothera dauma). Tämä Siperiassa pesivä
rastaslaji on havaittu Suomessa aikaisemmin vain kolme kertaa. Edellisen kerran laji tavattiin meillä kymmenen vuotta sitten, jolloin
Raahesta löytyi kuollut lintu. Elävänä kirjorastas nähtiin viimeksi Suomessa 21
vuotta sitten Ahvenanmaalla.
Kirjorastas on räkättirastasta hieman suurempi ja väritykseltään
ruskeankirjava. Laji on tyypillisesti erittäin arka, ja se pakenee ihmistä
kaukaa. Toistaiseksi Kalajoen outoa laulajaa ei ole onnistuttu näkemään, mutta sen
haikeista vihellyksistä koostuva laulu saatiin nauhoitettua.
-
Tiedotteen laji ruotsiksi: guldtrast (kirjorastas)
KUUNTELE nauhoite Kalajoen laulajasta - (15.6. Petri Pelttari / Tarsiger.com)
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 10.6.2009
Linnuille pesimärauha
Luonnossa on tällä hetkellä runsaasti sekä hautovia lintuja että pieniä
poikasia. BirdLife vetoaa erityisesti vesilläliikkujiin ja kesänviettäjiin,
ettei lintujen pesimäluodoille tai -saarille noustaisi. Myöskään juhannuskokolle
luoto ei ole sopiva paikka.
Pesimäaikana myös rauhoittamattomien lintulajien tappaminen tai häirintä on
lailla kielletty. Jos lintu pesii häiritsevässä paikassa, ilman viranomaisten
poikkeuslupaa asiaan ei voi puuttua. Toimenpiteet pesinnän estämiseksi
esimerkiksi talon katolla tai ullakolla tulee tehdä ennen pesimäkautta, eikä
pesimäaikana, jolloin poikaset kuolisivat pesään.
Lintuluodot ovat herkkiä häirinnälle
Luodoilla pesivät linnut on yleensä helppo huomata. Jos linnut hyökkäilevät
kohti ihmistä tai lentelevät varoitellen luodon päällä, on se varma merkki
lähellä olevasta pesästä tai poikasista. Tällaisilta luodoilta ja saarilta on
syytä poistua välittömästi, vaikka yhtään pesää tai poikasta ei näkisikään.
”Lyhytkin pesimäluodolle poikkeaminen voi olla kohtalokas, koska emojen
paetessa ihmistä suojattomat munat ja poikaset altistuvat kylmyydelle, auringon
paahteelle tai varisten saalistukselle", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja
tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi.
Vierassatamat tai niiden puuttuessa isot metsäiset saaret ovat linnut
huomioon ottavalle veneilijälle pikkusaaria tai puuttomia luotoja parempia
ankkuripaikkoja.
Saaristolintujen pesinnät ajoittuvat yleensä touko-heinäkuulle, osalla
lajeista elokuun lopulle saakka.
Juhannuskokkoa ei lintuluodolle
Juhannuskokon paikkaa valittaessa tulisi ottaa huomioon linnut ja muu luonto.
BirdLife vetoaa kokon rakentajiin, ettei luodoille rakennettaisi kokkoa. Kun
kokon polttaa ankkuroidulla puulautalla riittävän etäällä pesimäluodoista,
varmistaa mukavan kesäyön juhlan sekä ihmisille että linnuille.
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 9.6.2009
BirdLife laskee Lapin lintuja
BirdLifen lintulaskijat rämpivät tällä ja ensi viikolla Lapin soilla ja
kapuavat tuntureilla. Lintulaskennat ovat osa BirdLifen Euroopan laajuista
hanketta, jossa selvitetään kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (Important
Bird Areas, IBA) tilaa.
Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (Important Bird Areas, IBA) on BirdLife
Internationalin ohjelma tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja
suojelemiseksi. Euroopassa on noin 5000 IBA-aluetta, joista 97 sijaitsee
Suomessa. Maailmasta näitä alueita on kartoitettu jo yli 10 000.
Suomen laskentoja johtaa BirdLife Suomi. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat
Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus (SYKE), alueelliset ympäristökeskukset,
Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseo ja Riista- ja
kalataloudentutkimuslaitos.
Lintulaskentoja tukevat tänä vuonna Ekokem, Espoon Nosturikeskus Oy
Pohjanväre, Helsingin Vesi, Joutsen Finland Oy, Karttakeskus, Kultasointu,
Vision Hunters Ltd ja Suomen Lintuvaruste.
Lisätietoja
Margus Ellermaa, puh. 050 362 9875 (matkalla pohjoiseen, tavoitettavissa
vielä tänään tiistaina 9.6.)
suojeluasiantuntija, kansallinen IBA-koordinaattori
Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
tiedottaja
Mediatiedote 6.6.2009
Kuusamon Valtavaara on säilytettävä suojelualueena
BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto tyrmäävät
suunnitelmat matkailurakentamisesta Kuusamon Valtavaaran suojelualueelle.
Valtavaaran luonnonsuojelualueen purkaminen matkailurakentamisen takia on
noussut julkiseen keskusteluun tänä keväänä. Rakentaminen uhkaisi sekä
Valtavaaran hienoa metsäluontoa että alueen merkitystä suosittuna
luontomatkailukohteena.
Valtavaara on yksi maamme kansainvälisesti tärkeistä lintualueista. Se on
tärkeimpiä uhanalaisen sinipyrstön esiintymispaikkoja. Sinipyrstö on
siperialainen lintu, joka pesii Länsi-Euroopassa vain Suomen luonnontilaisimmissa
kuusimetsissä. Tämä on tehnyt Valtavaarasta tärkeän matkakohteen Kuusamoon
suuntaaville tuhansille koti- ja ulkomaisille lintuharrastajille. Moni
ulkomaalainen lintuturisti tulee Suomeen ja nimenomaan maisemallisesti upealle
Valtavaaralle nähdäkseen sinipyrstön.
BirdLife ja Luonnonsuojeluliitto ovat Valtavaaran lisäksi huolissaan
muistakin suojelualueille suunnitelluista rakennushankkeista. Vaikka monilla
suojelualueilla on suuri merkitys matkailulle, niiden päätehtävänä on luonnon
suojelu. Luonnonsuojelun kanssa ristiriidassa olevien matkailupalvelujen, kuten
laskettelurinteiden ja lomamökkien rakentamisen, on tapahduttava suojelualueiden
ulkopuolella.
Lisätietoja
- Teemu Lehtiniemi, puhelin 0400 749 786, suojelu- ja tutkimuspäällikkö,
BirdLife Suomi
- Harri Hölttä, puhelin 040 722 9224, metsäasiantuntija, Suomen
luonnonsuojeluliitto
- Lintuturismi Kuusamossa: Olli Lamminsalo, puhelin 0500 501 706, Kuusamon
lintumatkailu Oy
- Lintuturismista myös: Jari Peltomäki, puhelin 040 591 9120, toimitusjohtaja, Finnature Oy
IBA (Important Bird Areas) on hanke, jossa tieteellisin kriteerein
kartoitetaan maailman tärkeimmät lintukohteet. Kohteita on Suomesta nimetty 97.
Mediatiedote 20.5.2009
Lasten lintupäivää vietetään kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna
BirdLife Suomi kutsuu lapset ja perheet viettämään Lasten lintupäivää
kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-7.6. Tapahtumaan odotetaan paljon
osallistujia ympäri Suomen, ja mukaan ehtii vielä ilmoittautua. Lintupäivän
tarkoituksena on innostaa lapsia ja aikuisia yhteiseen luontoharrastukseen sekä
lintujen ja muun luonnon havainnointiin.
Lasten lintupäivänä lapsiryhmät retkeilevät, tekevät havaintoja ja nauttivat
luonnosta. Ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi luontopolun kiertäminen tai oman
lähimetsän lintujen tarkkailua. Tapahtumat toimivat lasten ehdoilla, ja aikuiset
voivat olla esimerkiksi apuna havainnoinnissa.
Mukaan voi ilmoittautua kuka tahansa. Ryhmän suosituskoko on 1-6 lasta sekä
yhteyshenkilönä toimiva aikuinen. Suurta lintutuntemusta ei vaadita - tärkeintä
ovat yhteiset hauskat luontokokemukset. Tapahtuman voi pitää oman valintansa
mukaan joko lauantaina 6.6. tai sunnuntaina 7.6. Osallistujat vastaavat itse
oman lintupäivänsä järjestelyistä, mutta BirdLife Suomi tarjoaa osallistujille
materiaalia ja palkintoja. Ilmoittautuminen päättyy torstaina 28.5.
Lasten lintupäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja tapahtuma on
siitä lähtien kasvanut tasaista tahtia. Vuonna 2008 mukana oli jo yli sata lasta
25 eri paikkakunnalta tai seudulta.
Lisätietoja
Lisätiedot ja ilmoittautuminen
Järjestökoordinaattori Inka Plit, puh. 050 5755081
BirdLife Suomi
Mediatiedote 19.5.2009
Vuoden lintu on törmäpääsky
BirdLife Suomen Vuoden lintu 2009 on törmäpääsky, jonka pesimäkantaa
lintuharrastajat selvittävät tänä kesänä. Laji on erikoistunut asumaan
erityisesti hiekkakuoppien seinämissä, sillä luontaisia pesimäpaikkoja -
joenrantojen eroosiotörmiä - on muun muassa tulvasäännöstelyjen vuoksi nykyään
hyvin vähän. Käytännössä törmäpääsky elää nyky-Suomessa ihmisten armoilla.
Suomen törmäpääskykantaa ei ole selvitetty aiemmin samanlaisella koko maan
kattavalla menetelmällä. Suuri yleisö voi osallistua hankkeeseen ilmoittamalla
tietämiään törmäpääskyn pesimäpaikkoja osoitteessa www.birdlife.fi/vuodenlaji
BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana
kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lintuja ovat olleet mm. naurulokki
(2008), kuukkeli (2007), kottarainen (2006, kaulushaikara (2005) ja laulujoutsen
(2004).
-
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: backsvala (törmäpääsky) skrattmås
(naurulokki), lavskrika (kuukkeli), stare (kottarainen), rördrom
(kaulushaikara), sångsvan (laulujoutsen).
Lisätietoja
Vuoden lintu -hankkeen koordinaattori Santtu Ahlman, puh. 044 509 6814 (pe
22.5. alkaen)
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711 (ei to-pe 21.-22.5.)
Mediatiedote 14.5.2009
Uhanalaisten lintujen määrä kasvaa
Tänään julkaistun maailman lintujen tuoreimman uhanalaisuusarvion mukaan
uhanalaisia lintulajeja on nyt 1227 (12 % maailman lintulajeista), mikä on
enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Äärimmäisen uhanalaisia lintulajeja on nyt 192. Uudet tähän korkeimpaan
uhanalaisuusluokkaan joutuneet lajit olivat äskettäin Kolumbiasta löydetty
sukkakolibrilaji (Eriocnemis isabellae), etiopilainen sidamonkiuru (Heteromirafra
sidamoensis) ja Galapagoksella elävä puusirkku (Camarhynchus pauper).
Toisaalta indigoara (Anodorhynchus leari) ja mustakainaloviistäjän (Pterodroma
axillaris) uhanalaisuusluokkaa voitiin laskea suurimmassa sukupuuttovaarassa
olevista äärimmäisen uhanalaisista erittäin uhanalaisiksi.
Maailmanlaajuista lintulajien uhanalaisuutta arvioi BirdLife International.
Tämä arviointi tehdään nykyään vuosittain. Maailmassa on noin 10 000 lintulajia.
Uhanalaisuusluokkia ovat äärimmäisen uhanalaiset (critically endangered),
erittäin uhanalaiset (endangered) ja vaarantuneet (vulnerable).
BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto ja johtava
linnustonsuojelun asiantuntija, joka toimii yli sadassa maassa ja jolla on yli
10 miljoonaa tukijaa.
-
Lisätietoja
Lisätietoa uhanalaisista linnuista ja niiden suojelusta
www.birdlife.org/extinction
suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 13.5.2009
Lähes tuhatta lintuparia odottaa lahjapönttö tänä kesänä
Linnustonsuojelujärjestö BirdLifen jouluna aloittama ”Lahjoita linnulle koti”
-kampanja on tuottanut tulosta, sillä suomalaiset ovat tähän mennessä
lahjoittaneet noin 800 linnunpönttöä maamme kololinnuille.
BirdLifen asiantuntijoiden rakentamat ja metsään viemät pöntöt on sijoitettu
laajalle alueelle Etelä- ja Itä-Suomeen. Pönttöjä voi yhä lahjoittaa linnuille
osoitteessa
www.birdlife.fi/lahjapontto.
”Osa kolopesijöistä on vielä muuttomatkalla, esimerkiksi kirjosieppoja tulee
maahamme kesäkuun alkuun asti. Kun väsynyt muuttomatkalainen löytää heti
saapuessaan hyvän pöntön, niin varmasti se tuntuu mukavalta”, sanoo tiedottaja
Lauri Hänninen BirdLife Suomesta.
Pöntön lahjoittaja saa itselleen BirdLife-pönttökortin merkiksi tekemästään
lahjoituksesta. Kampanjan tuotto käytetään linnustonsuojeluun.
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi aiheesta uutisoitaessa
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 9.5.2009
Tornikisan voitto Pyhäjoelle
BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtumaan osallistuttiin ennätyksellisesti
289 lintutornissa ympäri maan. Eniten lajeja, 113, havaittiin Pyhäjoen
Parhalahden tornissa. Sadan lajin raja rikkoontui myös viidellä muulla
paikkakunnalla: Lumijoella (112), Virolahdella (102), Kiteellä (102),
Siikajoella (101), ja Joensuussa (100).
Lännestä tullut sadealue tasoitti tämän vuoden kisaa perinteisesti lähes
ylivoimaisten Porin ja Kristiinankaupunkien tornien ja muun maan välillä.
Torneista havaittiin keskimäärin 65 lajia. Kilpailun pohjoisimmassa tornissa
Inarin Kaamasessa havaittiin 46 lajia. BirdLifen vuoden lintu törmäpääsky
havaittiin 89 tornista.
Tapahtuman sponsorit havaitsivat lintuja seuraavasti: Kemiran joukkue
Kirkkonummen Porkkalassa 88 lajia ja Vahanen-yhtiöt Helsingin Viikin Hakalassa
72 lajia. Tapahtuman järjestäjän BirdLifen joukkue havaitsi Helsingin Viikin
Keinumäessä 90 lajia.
Torneista raportoituja pikkuharvinaisuuksia olivat muun muassa punapäänarsku,
avosetti, lampiviklo, jalohaikara ja niittysuohaukka.
Osallistujien kesken arvottu 500 euron lahjakortti BirdLifen
Lintuvarusteeseen meni Kouvolan Lappalanjärvellä kisanneelle
Mimmiliiga-nimiselle naisjoukkueelle.
Tornien taisto on vuodesta 1994 järjestetty leikkimielinen kilpailu, jossa
joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista
kahdeksan tunnin aikana. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään
varoja linnustonsuojeluun. Tornien taiston järjestää lintujen suojelu- ja
harrastusjärjestö BirdLife Suomi ja tapahtumaa sponsoroivat All Optics Finland
Oy, Kemira ja Vahanen-yhtiöt.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: rödhuvad dykand (punapäänarsku), skärfläcka
(avosetti), dammsnäppa (lampiviklo), ägretthäger (jalohaikara), ängshök
(niittysuohaukka), backsvala (törmäpääsky).
Lisätietoja
VALOKUVIA
(laulava peippo, lintuharrastajia tornissa)
tiedottaja Lauri Hänninen, 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 4.5.2009
Ennätysmäärä lintutorneja Tornien taistoon
BirdLife Suomen järjestämä Tornien taisto -tapahtumaan osallistutaan lauantaina
9.5. ennätyksellisesti lähes 300 lintutornilla tuhannen kilpailijan voimin.
Lintutorneista pyritään näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia
klo 05-13. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja
linnustonsuojeluun.
Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Useilla
torneilla järjestetään lisäksi opastettuja linturetkiä. Tornit ja joukkueet ovat
nähtävissä osoitteessa www.birdlife.fi/tornientaisto. Tornien taiston järjestää lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife
Suomi ja tapahtumaa sponsoroivat All Optics Finland Oy, Kemira ja Vahanen-yhtiöt.
Tornien taiston tulokset julkaistaan osoitteessa www.birdlife.fi lauantaina
9.5. klo 18.00.
--
Lisätietoja
VALOKUVIA
(laulava peippo, lintuharrastajia tornissa)
tiedottaja Lauri Hänninen, 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 3.4.2009
Loukkaantuneiden lintujen hoito tulee säilyttää Heinolassa
Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi on tyrmistynyt Heinolan
kaupungin aikeista lopettaa luonnonvaraisten lintujen hoito Heinolan
lintutarhoilla.
Loukkaantuneiden luonnonvaraisten lintujen hoitotoiminta on Suomessa jo nyt
riittämätöntä. Supistusten sijaan hoitotoimintaa pitäisi laajentaa ja kehittää.
Ainoa kestävä ratkaisu olisi valtion rahoittama valtakunnallinen
loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitopaikkaverkosto, johon Heinolan
lintutarhat kuuluisi keskeisenä toimijana.
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 1.4.2009
Lintujen kevätmuutto vauhtiin
Alkuviikon lämmin lounainen ilmavirtaus toi kevään ensimmäisen
muuttolinturyntäyksen Suomeen. Pohjanlahdella laskettiin maanantaina ja
tiistaina tuhansia haahkoja ja satoja merimetsoja. Etelä-Suomen pelloilla on
havaittu satoja kiuruja, kottaraisia, töyhtöhyyppiä ja muita tyypillisiä kevään
ensimuuttajia.
”Nyt alkaa lintuharrastuksen kevätsesonki, sillä sään suosiessa meille saapuu
joka päivä uusia kevätmuuttajalajeja”, ennustaa Hänninen.
Suomessa on tänä vuonna tavattu jo 177 lintulajia. Maaliskuussa havaittiin 18
vuodelle uutta lajia, joista puolet aivan viime päivinä. Kevätmuuton edistyminen
on nyt kiinni sääoloista: kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus yöpakkasineen
hillitsee lintujen muuttohaluja, mutta lauha lounaanpuoleinen ilmavirtaus saa
suuret joukot liikkeelle. Seuraavaksi lintuharrastajat odottavat peippo- ja
rastasmuuton piristymistä.
Lukumääräisesti eniten lintuja saapuu vasta toukokuussa, jolloin
saapumisvuorossa ovat yöllä muuttavat, Afrikassa talvehtineet pikkulinnut. Koska
yli 40 % Euroopassa pesivistä Afrikassa talvehtivista lintulajeista on
vähentynyt 1980-luvun jälkeen, BirdLife käynnisti tänä keväänä kansainvälisen
”Born to Travel” -kampanjan, joka kertoo muuttolintujen suojelun tärkeydestä
niiden Euroopan ja Afrikan välisillä muuttoreiteillä.
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 22.3.2009
Vuoden lintuyhdistys Lohjalta
BirdLife Suomi on valinnut Vuoden lintuyhdistykseksi Lohjan lintutieteellinen
yhdistys Hakki ry:n. Valinta julkistettiin tänään Nurmijärvellä BirdLife Suomen
edustajiston kokouksessa.
Valinnan perusteena on vuodesta toiseen jatkunut korkeatasoinen
yhdistystoiminta, jäsenmäärän kasvu ja ahkera osallistuminen BirdLife Suomen
järjestämiin valtakunnallisiin yhteishankkeisiin. BirdLife Suomi toteaa myös
yhdistyksen saavuttaneen toimialueellaan arvostetun lintuasiantuntija-aseman.
Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry on BirdLife Suomen jäsenyhdistys.
Hakin toimialueeseen kuuluvat Lohjan kaupunki sekä Karjalohjan ja Siuntion
kunnat. Vuosi 2009 on Hakin neljästoista toimintavuosi.
Yhdistyksen toimintaan kuuluvat linnustonsuojelu ja -tutkimus sekä
monipuolinen jäsentoiminta retkineen, kokouksineen ja erilaisine tapahtumineen.
BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30
jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistyksen on nimetty vuodesta 1980 alkaen.
Lisätietoja
puheenjohtaja Jan Södersved, puh. 040 5555 393
Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 21.3.2009
BirdLife kampanjoi muuttolintujen puolesta
BirdLife käynnisti tänään kansainvälisen Born to Travel -kampanjan,
joka kertoo muuttolintujen suojelun tärkeydestä niiden Euroopan ja Afrikan
välisillä muuttoreiteillä.
Yli 40 % Euroopassa pesivistä Afrikkaan muuttavista lintulajeista
on vähentynyt 1980-luvun jälkeen. Näistä lintulajeista joka kymmenes on jo
luokiteltu kansainvälisesti uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi lajiksi.
”Lintujen tuhansien kilometrien muuttomatkat ja hämmästyttävä suunnistuskyky
ovat osoitus luonnon ainutlaatuisuudesta. Joka kevät muuttolinnut onnistuvat
ylittämään vuoristoja, meriä ja aavikoita, mutta monen kohtaloksi koituu se,
että ihminen on tuhonnut lintujen muuttomatkalla tarvitsemat levähdys- ja
ruokailupaikat. Lisäksi vaarana on Välimeren alueella yhä harjoitettava
muuttolintujen laiton tappaminen”, sanoo BirdLife Internationalin pääjohtaja
Marco Lambertini.
BirdLife työskentelee Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa yli 70 maassa,
joissa nyt kampanjoidaan muuttolintujen uhkista ja käynnissä olevista
suojeluhankkeista.
BirdLifen suurimmat suojeluhankkeet liittyvät tärkeisiin lintualueisiin,
ilmastonmuutokseen, aavikoitumiseen, kosteikkoihin, laittomaan metsästykseen ja
maatalouslinnustoon.
”Born to Travel -kampanja pyrkii auttamaan myös aivan tuttuja Euroopan
laajuisesti vähentyneitä lintuja, joita ovat esimerkiksi haarapääsky ja käki”,
sanoo kampanjakoordinaattori Ania Sharwood Smith.
BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto ja johtava
linnustonsuojelun asiantuntija, joka toimii yli sadassa maassa ja jolla on yli
10 miljoonaa tukijaa.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: ladusvala (haarapääsky), gök (käki), fjällgås
(kiljuhanhi).
VALOKUVIA ja VIDEO vapaasti käytettäväksi tästä aiheesta uutisoitaessa
Lisätietoja
suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
European Coordinator of the Born to Travel Campaign Ania Sharwood Smith, puh:
+31 6 5096 9759
BirdLife International
Mediatiedote 21.3.2009
Talvehtivat tukkasotkat runsastuneet dramaattisesti talvien leudontuessa
Ahvenanmaalla talvehti kuluvana talvena lähes tuhat kertaa enemmän
tukkasotkia kuin 1980-luvun puolivälissä.
Lintuharrastajat laskivat tammikuussa Ahvenanmaan pääsaaren etelärannikolla
yli 9000 talvehtivaa tukkasotkaa. Kun säännölliset laskennat aloitettiin
1980-luvulla, seurannan ensimmäisinä vuosina 1984–87 tukkasotkia havaittiin
keskimäärin 12 yksilöä talvessa. Neljänä viimeisimpänä vuotena 2006–2009
tukkasotkia laskettiin keskimäärin 4500 yksilöä talvessa.
Syynä talvehtivien tukkasotkien määrän kasvulle on talvien leudontuminen,
mikä on pitänyt rannikkoalueet jäättöminä entistä pidempään.
”Talvehtivien tukkasotkien määrän dramaattinen lisääntyminen on esimerkki
siitä, ettei ilmastonmuutos aiheuta ainoastaan vähäisiä muutoksia eliöstöön.
Ilmastonmuutos voi johtaa dramaattisiin muutoksiin ilmastollisilla
rajapinnoilla, kuten merijään ja sulan veden rajalla”, sanoo akatemiatutkija
Anssi Vähätalo Helsingin yliopistosta.
Tiedot julkaistiin tänään Nurmijärvellä BirdLife Suomen ja Bongariliiton
järjestämässä Linnut ja ilmastonmuutos -seminaarissa.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet ilmastonmuutoksen vaikuttavan myös
muuttolintujen kevätmuuton ja pesinnän ajoittumiseen sekä pesimäaikaiseen
levinneisyyteen. Aikaisina keväinä linnut saapuvat ja pesivät aiemmin ja
eteläiset lajit pesivät yhä pohjoisempana.
--
Antalet övervintrande viggar ökar dramatiskt då vintrarna blir mildare
Under den gångna vintern övervintrade nästan tusen gånger mera viggar på
Åland än i mitten av 1980-talet. I januari räknade fågelskådarna på sydsidan av
fasta Åland över 9000 övervintrande viggar. Då de årliga taxeringarna inleddes
på 1980-talet, observerades under de första åren 1984-87 i genomsnitt 12 viggar
per vinter. Under åren 2006-2009 har det observerats i genomsnitt 4500 viggar
per vinter.
Orsaken till ökningen av antalet övervintrande viggar är de isfria och milda
vintrarna.
Uppgifterna publicerades idag på Fåglarna och klimatförändringen-seminariet i
Nurmijärvi. Seminariet ordnades av BirdLife Finland och Bongariliitto.
Lisätietoja
akatemiatutkija Anssi Vähätalo, puh. 040 548 6877
Helsingin yliopisto
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 21.3.2009
BirdLife Suomi palkitsi linnustonseurannan uranuurtajan
BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin professori Risto A.
Väisäselle.
Vuodenvaihteessa Luonnontieteellisestä keskusmuseosta eläkkeelle jäänyt
Väisänen on tehnyt merkittävän uran Suomen linnustonseurannan kehittämisessä.
Väisäsen panos on ollut erityisen tärkeä linnustonseurannan tärkeimmän
laskentamenetelmän, ns. linjalaskennan, kehitystyössä. Hänellä on myös ollut
keskeinen rooli maamme pesimälinnuston levinneisyyksiä kartoittavissa
lintuatlastutkimuksissa.
Väisänen on työssään koordinoinut erilaisia valtakunnallisia
linnustonseurantahankkeita, kuten pesimälintu-, talvilintu-, vesilintu- ja
saaristolintulaskentoja. Linnustonseurannan tuloksia käytetään muun muassa
lajien uhanalaisuusarvioinneissa. Linnustonseuranta on tärkeää, koska
linnustomuutokset kertovat myös laajemmista elinympäristössämme tapahtuvista
muutoksista.
Väisänen on julkaissut kymmeniä linnustonseurantaan ja lintuihin liittyviä
artikkeleita, joiden kautta hän on innostanut lintuharrastajia osallistumaan
lintulaskentoihin. Väisänen on lisäksi BirdLife Suomen nykyisen
nimistötoimikunnan puheenjohtaja. Toimikunta vastaa maailman lintulajien
suomenkielisestä nimistöstä.
BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai
kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta,
yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai
-suojelun edistämiseksi.
Lisätietoja
palkittu Risto A. Väisänen, puh. 040 825 9132
hallituksen puheenjohtaja Aki Arkiomaa, puh. 040 547 6175
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 16.3.2009
Matti Riihimäki BirdLife Suomen toiminnanjohtajaksi
Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi ry:n
toiminnanjohtajaksi on valittu Matti Riihimäki. 40-vuotias Riihimäki on
tammisaarelainen lintuharrastaja, joka on työskennellyt viime vuodet
projektijohtajana it-alalla. Uusi toiminnanjohtaja uskoo, että
lintuharrastuksesta on tulossa koko ajan laajempien kansanjoukkojen
ajanvietettä.
”Lintujen ja lintuharrastuksen medianäkyvyys sekä koko ajan kasvava
harrastajamäärä kertovat yleisestä kiinnostuksesta lintuihin”, sanoo Matti
Riihimäki.
”Minusta lintuharrastuksessa onkin hienointa sen monimuotoisuus ja
mukautuvaisuus erilaisiin elämäntilanteisiin”, sanoo Riihimäki, joka tällä
hetkellä tarkkailee lintuja muun muassa ulkoillessaan pienten lastensa kanssa.
Linnut ovat lisäksi tärkeitä tutkimuskohteita, jotka kertovat myös laajemmin
ympäristön tilasta.
”Ajankohtaisiin teemoihin liittyvät tutkimukset ilmastonmuutoksen
vaikutuksista lintujen muuttoon, pesimälinnuston levinneisyyttä kartoittava
Lintuatlas ja Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) laskennat.
Kaikki nämä ovat samalla hienoja esimerkkejä harrastustoiminnan ja tieteen
tekemisen arvokkaasta yhteistyöstä ”, sanoo Riihimäki.
BirdLife Suomi ry on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jonka
alueelliset jäsenyhdistykset kattavat koko Suomen. BirdLife Suomen tavoitteena
on linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen kautta edistää luonnon
monimuotoisuuden säilymistä ja kestävää kehitystä. BirdLife Suomi on osa
kansainvälistä BirdLife International -järjestöä, joka on maailman suurin
ympäristöjärjestöjen verkosto ja johtava linnustonsuojelun asiantuntija.
Lisätietoja
uusi BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Matti Riihimäki, puh. 044 040 2500
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
Mediatiedote 6.3.2009
Ympäristöjärjestöt varoittavat Pallaksen lakiesityksestä
BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen
luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi tiedottavat
Suomalaiset luonto- ja ympäristöjärjestöt ovat huolissaan ympäristöministeri
Paula Lehtomäen aikomuksesta antaa eduskunnalle lakiesitys, joka johtaisi
hotellirakennustyömaan käynnistämiseen kansallispuistossa. Suomen
luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Luonto- Liitto, Natur och Miljö sekä BirdLife
Suomi uskovat, että lain muuttaminen voi johtaa rakentamiseen muissakin
kansallispuistoissa. Muihin luonnonsuojelualueisiin kohdistuvia
rakennushankkeita on tiettävästi jo odottamassa Pallas-päätöstä.
Ympäristöministeriö tilasi vuoden 2008 lopulla Pallas-hankkeesta
ympäristöarvioinnin Suomen ympäristökeskukselta ja muilta alan
asiantuntijaviranomaisilta. Se osoitti, että lakiesityksen mahdollistama
hotellin laajennus olisi vahingollinen Pallaksen tunturiluonnolle usean
kilometrin säteellä rakennuspaikasta. Järjestöt pitävät huolestuttavana, että
ympäristöministeriö jatkaa luonnonsuojelualueelle kaavaillun rakennushankkeen
edistämistä, vaikka sen itse tilaama asiantuntijaselvitys osoittaa hankkeen
olevan vahingollinen alueen ainutlaatuiselle luonnolle.
Järjestöt kannattavat Pallaksen kehittämisessä majoitustilojen rakentamista
kansallispuiston rajojen ulkopuolelle. Tämä on nykyisen lainsäädännön mukaista,
yrittäjiä tasa-arvoisesti kohtelevaa sekä matkailun ja työllisyyden kehittämisen
kannalta tehokkainta.
Hotellitilojen rakentaminen rauhoitetun alueen ulkopuolelle on normaali
käytäntö kaikkialla Suomessa. Siitä on hyviä kokemuksia myös Pallaksen
lähikylien majoituspalveluyrityksissä.
Lakimuutoksen keskeisenä perusteluna on esitetty Pallaksen hotellin
omistajayrityksen taloudellisen kannattavuuden parantamista. Ympäristöjärjestöt
ovat huolissaan ajatuksesta, että lakia säädettäisiin vain yhden yrityksen
suosimiseksi. Tämä heikentäisi ympäristöministeriön uskottavuutta puolueettomana
ympäristön ja yleisen edun ajajana.
Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö sekä
BirdLife Suomi esittävät, että Pallas-Yllästunturin kansallispuiston lain
muuttamisesta luovutaan. Kansallispuistot on perustettu luonnonnähtävyyksien
suojelemiseksi ja luonnon turvapaikoiksi.
Lisätietoja
Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 0400
153 133
Jari Luukkonen, suojelujohtaja, WWF Suomi, puh. 040 585 0020
Risto Mustonen, metsävastaava, Luonto-Liitto, puh. 0400 687 856
Bernt Nordman, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, puh. 050 5250348
Teemu Lehtiniemi, suojelu- ja tutkimuspäällikkö, BirdLife Suomi, puh. 0400
749 786
Mediatiedote 27.2.2009
Pihabongaus rikkoi osallistujaennätyksen
Tammikuun lopulla järjestetyssä BirdLife Suomen Pihabongaukseen osallistui
enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin tapahtuman nelivuotisen historian
aikana. Lähes 15 000 ihmistä tarkkaili lintuja tunnin ajan noin 10 000 pihalla
ympäri maan. Pihabongaukseen osallistui ihmisiä lähes kaikista Suomen kunnista.
Innokkaimmat pihabongarit löytyivät Lapista, Kainuusta ja Kuusamosta.
Pihabongauksessa havaittiin lintuja yhteensä lähes puoli miljoonaa yksilöä, mikä
on reilu satatuhatta enemmän kuin vuosi sitten. Keskimäärin pihalta havaittiin 8
lajia ja 50 yksilöä; vuosi sitten luvut olivat 7 ja 45.
Yleisimmät lajit olivat viimevuotiseen tapaan talitiainen (96 % pihoista),
sinitiainen (81 %) ja harakka (65 %). Harvinaisin laji oli Kuhmossa havaittu
idänturturikyyhky, joka oli uusi laji Kainuulle. Yhteensä lajeja havaittiin
tasan sata. Korkeaa lajimäärää selittää ainakin lauha talvi ja myyrien
runsaus. Rannikoilla oli monipuolisesti vesilintuja ja peltoaukeilla talvehtii
myyriä syöviä petolintuja. Esimerkiksi piekanoita ilmoitettiin nyt 25 yksilöä,
vaikka aikaisemmissa Pihabongauksissa lajia ei ole havaittu laisinkaan.
Lauha talvi näkyi muun muassa siinä, että hippiäisiä, puukiipijöitä ja
mustarastaita nähtiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Yllättäen, vaikka
takana oli myös hyvä marjasyksy, mustapääkerttuja havaittiin vain viisi yksilöä.
Tulokset osoittavat myös, että pikkuvarpusen runsastuminen jatkuu: laji nähtiin
joka neljännellä pihalla. Silti tavallinen varpunen oli pihoilla vielä hieman
pikkuvarpusta yleisempi.
Syksyn valkoselkätikkavaellus näkyi tuloksissa: Pihabongauksessa havaittiin
31 uhanalaista valkoselkätikkaa. Jostain syystä suurinta tikkaamme palokärkeä
havaittiin vain 127 yksilöä, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuosi sitten.
Ainoaa vihreäselkäistä tikkaamme harmaapäätikkaa nähtiin selvästi edellisiä
vuosia enemmän peräti 474 yksilöä.
Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla
paikalla. Pihabongauksen tavoitteena on saada ihmiset kiinnostumaan
asuinympäristönsä linnuista ja kerätä tietoa talvilinnustostamme. Tapahtuman
suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Pihabongauksen
pääyhteistyökumppanina on Lintuvaruste Oy. Pihabongausta harrastetaan Suomen
lisäksi ainakin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja tapahtuman alkuperäisessä
kotimaassa Isossa-Britanniassa.
BirdLife Suomi kiittää osallistujia ja toivottaa pihabongaamaan seuraavan
kerran vuoden kuluttua 30.–31.1.2010.
-
Tiedotteen lajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen),
skata (harakka), större turturduva (idänturturikyyhky), fjällvråk (piekana),
kungsfågel (hippiäinen), trädkrypare (puukiipijä), koltrast (mustarastas),
svarthätta (mustapääkerttu), pilfink (pikkuvarpunen), gråsparv (varpunen),
vitryggig hackspett (valkoselkätikka), spillkråka (palokärki), gråspett
(harmaapäätikka).
Mediatiedote 19.2.2009
Nyt on aika viedä linnunpönttöjä metsään
Nyt on oikea aika rakentaa, ripustaa ja huoltaa linnunpönttöjä. Vaikka
esimerkiksi kirjosiepot vasta valmistautuvat kevätmuuttoon trooppisessa
Afrikassa, niin meillä talvehtineet tiaiset alkavat kohta katsastaa
pesäpaikkoja. Pöllöillä pesintä voi olla jo käynnissä, joten niiden pöntöt pitää
jättää rauhaan.
Jos pönttöä ei itse nikkaroi, niin linnustonsuojelujärjestön kevätkampanja
tarjoaa mahdollisuuden lahjoittaa linnuille pesäpönttö, jonka BirdLifen
asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään. Lahjoittaja saa puolestaan
BirdLife-pönttökortin, jonka voi pitää itse tai antaa ystävälle.
BirdLife-pönttö auttaa lintujamme pesimäajan lisäksi muuttomatkoilla ja
talvehtimisalueilla, koska kampanjan tuotto käytetään linnustonsuojeluun. Pöntön
voi lahjoittaa osoitteessa
www.birdlife.fi/lahjapontto
Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä nykymetsissä on vähän lahopuita
ja luonnonkoloja. Ilman pönttöjä moni lintulaji olisi nykyistä harvinaisempi.
Pikkulintujen lisäksi pöntöissä pesivät telkkä ja isokoskelo sekä monet pöllöt.
Pönttöjä kannattaa asettaa kaikenlaisiin metsiin. Eniten pulaa pesäkoloista
on talousmetsissä. Pönttöjen ripustamiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi aiheesta uutisoitaessa
Mediatiedote 26.1.2009
Lähes sata lajia Pihabongauksessa
BirdLife Suomen järjestämän Pihabongauksen alustavien tulosten mukaan
viikonloppuna havaittiin yhteensä 98 lintulajia.
”Korkeaa lajimäärää selittää ainakin lauha talvi ja myyrien runsaus.
Rannikoilla oli monipuolisesti vesilintuja ja peltoaukeilla talvehtii myyriä
syöviä petolintuja, kuten piekanoita”, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife
Suomesta.
Lauha talvi näkyi muun muassa siinä, että hippiäinen ja mustarastas nähtiin
useammalla pihalla kuin vuosi sitten. Tulokset osoittavat myös, että
pikkuvarpusen runsastuminen jatkuu. Punatulkku harvinaistui jo toisena
perättäisenä vuonna, mutta syytä tähän ei tiedetä.
Syksyn valkoselkätikkavaellus näkyi tuloksissa: 20 pihalla käväisi
uhanalainen valkoselkätikka.
Keskimäärin yhdellä pihalla havaittiin kahdeksan lajia, joista yleisimmät
olivat viimevuotiseen tapaan talitiainen (96 % pihoista), sinitiainen (82 %) ja
harakka (66 %). Harvinaisin laji oli Savonlinnassa havaittu mustakaularastas.
Nämä alustavat tulokset perustuvat noin 6200 pihan havaintoihin. Määrä kasvaa
vielä, sillä viikonlopun havaintoja otetaan vastaan vielä perjantaihin 30.
tammikuuta asti joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla BirdLife
Suomi, PL 1285, 00101 Helsinki.
Osallistujamäärän arvioidaan nousevan selvästi viimevuotista suuremmaksi,
jolloin 12 000 ihmistä pihabongasi 8500 pihalla. Lopulliset tulokset julkaistaan
helmikuun lopulla BirdLife Suomen verkkosivuilla ja Tiira-lehdessä.
Pihabongaus järjestettiin Suomessa nyt neljättä kertaa. Pihabongauksessa
tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla.
Pihabongauksen tavoitteena on saada ihmiset kiinnostumaan asuinympäristönsä
linnuista ja kerätä tietoa talvilinnustostamme.
Tapahtuman suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Pihabongauksen
pääyhteistyökumppanina on Lintuvaruste Oy.
BirdLife Suomi kiittää osallistujia. Seuraavan kerran pihabongataan vuoden
kuluttua!
Tiedotteen lajit ruotsiksi: fjällvråk (piekana), kungsfågel (hippiäinen),
koltrast (mustarastas), pilfink (pikkuvarpunen), domherre (punatulkku),
vitryggig hackspett (valkoselkätikka), talgoxe (talitiainen), blåmes
(sinitiainen), skata (harakka), taigatrast (mustakaularastas).
Materiaalia
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 19.1.2009
Viikonloppuna bongataan pihalintuja
- Pihabongaus-tapahtuman suojelijana tasavallan presidentti Halonen
BirdLife Suomi järjestää kaikille linnuista kiinnostuneille tarkoitetun
Pihabongaus-tapahtuman ensi viikonloppuna 24.-25.1. Tapahtumassa tarkkaillaan
tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot
BirdLife Suomelle.
”Osallistua kannattaa, vaikka lauhan sään vuoksi lintuja ei omalla pihalla
olisikaan. Myös lintujen vähyys tai puuttuminen on BirdLifelle tärkeä tieto”,
sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta.
”Tapahtuma on tarkoitettu kaikille. Mikään huipputunnistaja ei tarvitse
olla”, muistuttaa Hänninen.
Pihabongauksen päätarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan talvisia
pihalintuja. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta
sekä kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta. Pihabongauksen suojelija on
tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tapahtuman yhteistyökumppani on
Lintuvaruste Oy.
Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife Suomi
julkaisee verkkosivuillaan alustavaa tietoa Pihabongauksen tuloksista 26.1. ja
tarkemmat tulokset helmikuun aikana.
Pihabongaus järjestetään Suomessa nyt neljättä kertaa. Viime tammikuussa yli
12 000 ihmistä tarkkaili lintuja 8500 pihalla. Malli Pihabongaukseen tulee
Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB) on yli 25 vuoden ajan
järjestänyt ”Big Garden Birdwatch” -tapahtumaa, johon osallistuu nykyisin yli
400 000 ihmistä.
Havaintojen ilmoittaminen ja lisätiedot:
www.pihabongaus.fi
Osallistumisohjeet
Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa.
Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole
osallistumismaksua.
- Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla
paikalla joko lauantaina 24. tai sunnuntaina 25. tammikuuta.
- Tunnista havaitsemasi lintulajit.
- Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan
aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
- Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLife Suomelle
viimeistään perjantaina 30.1. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai
postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, PL 1285, 00101 Helsinki.
Postikortissa tulee olla lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja
havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.
Anvisningar för att delta i Pihabongaus
Vem som helst kan delta var som helst i Finland. Man behöver inte anmäla sig
till evenemanget och ingen deltagaravgift bärs.
- Iakttag fåglar på din egen gård eller i en park under en timmes
tid,endera på lördag 24. eller söndag 25.1.
- Artbestäm de fåglar du ser.
- Räkna hur många individer av arterna du kan som mest se på en gång, för
att undvika att räkna samma individer många gånger.
- Anmäl de arter du sett och individmängden för varje art till BirdLife
Finland senast 30.1, endera på adressen www.pihabongaus.fi eller med
postkort till BirdLife Finland PB 1285 00101 HELSINGFORS. På kortet bör
framgå även skådarens/skådarnas namn, adressen där man iakttog och tiden för
iakttagelsen
Materiaalia
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita henkilöitä
BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin porilaiselle Kimmo
Nuotiolle. Nuotio on edistänyt lintujen suojelua, lintututkimusta ja
-harrastusta Satakunnassa jo kolmen vuosikymmenen ajan.
Sekä päivätyössään Porin kaupungin luonnonsuojeluvalvojana että
vapaa-ajallaan Porin Lintutieteellisen yhdistyksen edustajana Nuotio on
merkittävästi edistänyt monien Satakunnan luontokohteiden suojelua.
Nuotion luontoinventointeja saaristossa, rannikolla ja järvillä on
hyödynnetty monien kuntien rantayleiskaavojen laatimisessa sekä kosteikkojen
suojelusuunnitelmissa. Hän on myös organisoinut useiden lintupaikkojen
kunnostus- ja hoitotoimet ja vastannut Porin lintuvesien lintutorni- ja
pitkospuuverkostosta.
Nuotio on ollut aktiivinen nuorison innostamisessa lintuharrastukseen, mikä
onkin näkynyt Porin Lintutieteellisen yhdistyksen vireänä toimintana.
Nuotio on kouluttanut luontokartoittajia lintulaskijoiksi Porin
metsäopistolla vuodesta 1994 alkaen ja kuulunut valtakunnallisiin
linnustonsuojelun ja -tutkimuksen työryhmiin.
BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai
kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta,
yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai
-suojelun edistämiseksi.
Hopeinen ansiomerkki Asko Erikssonille
BirdLife Suomen hopeisen ansiomerkin sai puolestaan porilainen Asko Eriksson.
Hän on osallistunut aktiivisesti lintuyhdistys- ja tutkimustoimintaan Porissa.
Erikssonin erityinen ansio on ollut rengastajien koulutustoiminta. Hän on
toiminut Säpin lintuaseman hoitajana ja isäntänä jo 20 vuotta.
BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki voidaan antaa kansallisesti tai
paikallisesti huomattavasta ja pitkäaikaisesta, vähintään 15-vuotisesta
toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen tai suojelun hyväksi.
Ansiomerkit jaettiin Porin Lintutieteellisen yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa
viime lauantaina.
-
Lisätietoja
palkittu Kimmo Nuotio, puh. 044 297 9756 puheenjohtaja Risto Vilen, puh. 040 524 8391
Porin Lintutieteellisen yhdistys
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
Mediatiedote 7.1.2009
Pihabongauksesta tulossa poikkeuksellisen kiinnostava
- Pihabongaus-tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentti Halonen
- Viime vuosina Pihabongaukseen osallistuttu Suomen jokaisessa kunnassa
BirdLife Suomi järjestää kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetun
Pihabongaus-tapahtuman kahden viikon kuluttua viikonloppuna 24.-25.1.
Tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla
ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle osoitteessa www.pihabongaus.fi tai
postikortilla.
”Tämän vuoden Pihabongauksesta odotamme erityisen mielenkiintoista, koska
lauha alkutalvi on pitänyt talvilinnustomme poikkeuksellisen monipuolisena”,
sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta.
”Vaikka Pihabongauksessa ei kilpailla lintumäärissä, niin osallistujamäärissä
voisivat vaikkapa naapurikunnat kilpailla. Viime vuonna erityisesti Lapissa
oltiin väestömäärään nähden erityisen ahkeria pihabongaajia”, sanoo tiedottaja
Lauri Hänninen BirdLife Suomesta.
Pihabongauksen päätarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan talvisia
pihalintuja. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta
sekä kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta. Tapahtuman suojelija on
tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife Suomi
julkaisee verkkosivuillaan alustavaa tietoa Pihabongauksen tuloksista 26.1. ja
tarkemmat tulokset helmikuun aikana.
Pihabongaus järjestetään Suomessa nyt neljättä kertaa. Viime tammikuussa yli
12 000 ihmistä tarkkaili lintuja 8500 pihalla. Malli Pihabongaukseen tulee
Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB) on yli 25 vuoden ajan
järjestänyt ”Big Garden Birdwatch” -tapahtumaa, johon osallistuu nykyisin yli
400 000 ihmistä.
Havaintojen ilmoittaminen ja lisätiedot:
www.pihabongaus.fi
Osallistumisohjeet pähkinänkuoressa
Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa.
Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole
osallistumismaksua.
- Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla
paikalla joko lauantaina 24. tai sunnuntaina 25. tammikuuta.
- Tunnista havaitsemasi lintulajit.
- Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan
aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
- Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLife Suomelle
viimeistään perjantaina 30.1. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai
postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, PL 1285, 00101 Helsinki.
Postikortissa tulee olla lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja
havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.
Materiaalia
I korthet på svenska
BirdLife Finland ordnar åt alla naturintresserade “Pihabongaus”- evenemanget
24-25.1. Allt går ut på att under en timme iaktta fåglar på egen gård eller vid
någon annan plats. Timmen kan man själv välja endera på lördag eller söndag.
Iakttagelserna rapporteras till BirdLife på web-adressen www.pihabongaus.fi
eller med postkort.
Grunden till evenemanget ligger i att få människor att engagera sig åt
vinterns gårdsfåglar. Med ens samlas uppgifter som hjälper till att konkret få
reda på vilka fåglar påträffas och i vilka mängder, som i sin tur ger grunder
för forskning av fågelbeståndens utveckling och bidrar till fågelskydd.
Republikens president Tarja Halonen fungerar som evenemangets skyddare.
”Pihabongaus” ordnas nu för fjärde året i rad. I fjol deltog över 12 000
finländare med att observera fåglar på över 8 500 gårdar. Då iakttogs inalles en
halv miljon fåglar, ca. 100 olika arter! Idén kommer från Storbritannien där
motsvarande räkningar har gjorts i 25 år. Där heter det ”Big Garden Bird Watch”
och i fjol deltog över 400 000 entusiaster.
Anmälning av räkningsresultaten och tilläggsuppgifter finns på
www.pihabongaus.fi.
Lisätietoja
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711
BirdLife Suomi ry
| 
In English
På svenska
