BirdLife Suomi

Toimintakertomus 1996

1.   Yleistä

BirdLife Suomi r.y. BirdLife Finland r.f. (vuoteen 1995 Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) jatkoi aktiivisesti toimintaansa lintuharrastuksen, -suojelun ja -tutkimuksen edistämiseksi. BirdLife Suomi on valtakunnallinen nuorisojärjestö sekä 29 lintutieteellisen yhdistyksen keskusjärjestö. BirdLife Suomi on myös maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan luonnonsuojelujärjestön BirdLife Internationalin Suomen osasto.

BirdLife Suomessa tapahtui merkittäviä uudistuksia: toiminnanjohtaja ja järjestösihteeri vaihtuivat ja toimisto siirrettiin Heinolasta Helsinkiin. Lisäksi perustettiin uusi tiedotuslehti, Tiira, joka ensimmäisenä lintulehtenä Suomessa tavoittaa säännöllisesti koko jäsenistön.

Vuoden tärkeimmät hankkeet olivat IBA (Important Bird Areas, Tärkeät lintualueet), jonka maastotyöt toteutettiin, sekä BirdLife Internationalin Euroopan kokouksen isännöinti Lappeenrannassa 1.-6.6.

1.1. Jäsenyhdistykset

BirdLife Suomeen kuului 29 jäsenyhdistystä, joihin kuului kaikkiaan 6 956 henkilöä (vuonna 1995 jäseniä oli 6 740).

BirdLife Suomen jäsenyhdistykset ja jäsenmäärät vuonna 1996
     
1. Bongariliitto r.y. 700
2. Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 130
3. Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus r.y. 107
4. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa r.y.   1157
5. Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 139
6. Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 60
7. Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 238
8. Kemin Lintuharrastajat Xenus r.y. 130
9. Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 108
10. Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 231
11. Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 292
12. Kyrösjärven Seudun Lintuharrastajat r.y. 80
13. Lapin Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 120
14. Lounais-Hämeen Lintuharrastajat r.y. 160
15. Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 94
16. Ostrobothnia Australis r.f. 95
17. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 378
18. Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 158
19. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 190
20. Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikka 163
21. Porin Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 308
22. Porvoon Seudun Lintuyhdistys r.y. 110
23. Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 196
24. Suomen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 559
25. Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 272
26. Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 100
27.   Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 524
28. Valkeakosken Lintuharrastajat r.y. 140
29. Ålands Fågelskyddsförening r.f. 17

1.2. BirdLife Suomen jäsenyydet ja edustukset kotimaassa

Jäsenyydet:
1. Aikakauslehtien Liitto ry, jäsen (Linnut-lehti)
2. Opintotoiminnan Keskusliitto ry (OK-Opintokeskus), jäsenyhdistys
3. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen
4. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta ry, jäsenyhdistys

Edustukset (suluissa liittoa edustanut henkilö):
1. Ympäristöministeriön NATURA 2000 -työryhmä (Esa Lammi, Markku Mikkola-Roos, Tapani Veistola)
2. Itämeren suojelukomission (HELCOM) laguunityöryhmä (Markku Mikkola-Roos, Marcus Walsh)
3. Valtakunnallinen metsäsertifiointitoimikunta (Marcus Walsh)
4. Suomen ympäristökeskuksen öljyvahingoissa öljyyntyneiden ja vahingoittuneiden lintujen hoidon asiantuntijaryhmä (Markku Mikkola-Roos)

1.3. Huomionosoitukset

BirdLife Suomen "Vuoden lintuyhdistys" -tunnustuspalkinto myönnettiin Kymenlaakson Lintutieteelliselle Yhdistykselle. Pitkäaikaiselle järjestösihteerille Osmo Ruottiselle myönnettiin yhdistyksen standaari. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Suomenselän LTY:n perustajajäsenelle Risto Saariselle.

Rouva Tellervo Koivisto sekä ympäristönsuojeluneuvos Olli Paasivirta nimitettiin BirdLife Suomen suojeluklubin kunniajäseneksi.

2.   Edustajisto

Edustajisto, BirdLife Suomen korkein päättävä elin, kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa 1. kesäkuuta ja syyskokoukseensa 24. marraskuuta.

Edustajistoon kuului 95 edustajaa. Puheenjohtajana toimi Pertti Uusivuori. BirdLife Suomen tilintarkastajina toimivat Arto Kalliola ja Antti Karlin sekä varatilintarkastajina Jouko Astor ja Helge Joutsi.

3.   Hallitus

BirdLife Suomen 12-jäseninen hallitus kokoontui 14 kertaa. Kokoukset pidettiin Helsingissä, paitsi kerran Lappeenrannassa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin):

Christer Casagrande    puheenjohtaja (14/14)
Reijo Purasmaa varapuheenjohtaja     (09/14)
Ilkka Wentus taloudenhoitaja (14/14)
Heikki Pakkala sihteeri (14/14)
Pirkka Aalto jäsen (03/14)
Toni Eskelin jäsen (04/14)
Jouni Lamminmäki jäsen (11/14)
Lasse Luukkonen jäsen (01/14)
Jari Peltomäki jäsen (03/14)
Kalle Ruokolainen jäsen (08/14)
Jan Södersved jäsen (13/14)
Marko Vauhkonen jäsen (10/14)

4.   Toimitilat ja henkilökunta

BirdLife Suomen toimitilat Heinolan vesitornissa suljettiin remontin vuoksi huhtikuussa. Toimisto päätettiin siirtää saman tien Helsinkiin. Uuden toimiston (os. Annankatu 29 A, 5. krs) avajaisia vietettiin 23.5. Tiloihin kuuluu myös kellari, johon perustettiin mm. Linnut-lehden arkisto. Toimisto päivitti itselleen laajan koti- ja ulkomaisen lintuharrastus- ja luonnonsuojelualan lehtivaihdon.

Toimisto sai 1.7. yksityisenä lahjoituksena uuden tietokoneen sekä Ympäristöministeriöltä käytetyn tietokoneen. Nämä helpottivat toimintaa huomattavasti.

Toimisto on osittain yhteiskäytössä Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan kanssa. Tringa osallistuu toimiston ylläpitokustannuksiin.

Pitkäaikainen toiminnanjohtaja Tapani Veistola erosi BirdLife Suomen palveluksesta 29.4. Vt. toiminnanjohtajaksi kutsuttiin 30.4. alkaen kansainvälisten asioiden sihteeri Marcus Walsh. 18.11. hallitus valitsi yksimielisesti uudeksi toiminnanjohtajaksi Suomen luontaistuotekauppiaiden liiton toiminnanjohtajan Katriina Heinosen. Valintaprosessi oli monivaiheinen ja perusteellinen.

Järjestösihteeri Osmo Ruottisen pitkä kausi yhdistyksen palveluksessa päättyi toimiston muutettua Helsinkiin. Vt. järjestösihteerinä toimi 6.5.-30.6. Maija Kallio-Mannila sekä tämän jälkeen 30.8. asti Juhani Kairamo yhdessä Vesa Oksasen kanssa, minkä jälkeen Juhani Kairamo jatkoi vuoden loppuun. Pysyvän järjestösihteerin valintaa lykättiin, jotta uusi toiminnanjohtaja voisi osallistua valintaan.

Tilapäiseksi toimistosihteeriksi otettiin 6.11. alkaen työharjoittelija Satu Pasanen. Työvoimatoimisto maksaa toimistosihteerin palkan koko harjoittelun ajan (9 kuukautta).

BirdLife Suomen muut osapäiväiset ja tilapäiset toimihenkilöt olivat Linnut -lehden toimitussihteeri Pekka Routasuo sekä projektiluonteisiin lintututkimuksiin palkatut 17 henkeä. Linnut-lehteä toimitti ostopalveluna Tmi Luontotieto Pertti Koskimies. Merkittävä osa kaikesta toiminnasta tehtiin talkoovoimin.

4.1. Toimikunnat

Vuoden lopulla BirdLife Suomella oli kahdeksan toimikuntaa.

1. ATK-toimikunta
Antti Tanskanen (pj), Ari Ahtiainen, Tapani Ekholm, Pentti Honkanen, Markku Kortesmaa, Tero Linjama, Timo Pulliainen, Kari Salovaara, Tapio Tohmo, Jukka Virtanen ja Rauno Yrjölä. Toimikunta ei kokoontunut. Yrjölä avusti kuitenkin ansiokkaasti toimiston henkilökuntaa jäsenrekisterin ylläpidossa ja kehittämisessä. Salovaara hoiti BirdLife Suomen ja BirdLife Internationaalin www-sivuja.

2. Linnustonsuojelutoimikunta
Pertti Koskimies (pj), Timo Asanti, Jaakko Järvinen, Juhani Koivu, Esa Lammi, Mauri Leivo, Markku Mikkola-Roos, Matti Nieminen, Ari Rajasärkkä (1.11. alkaen), Tapani Veistola (29.4. asti) ja Marcus Walsh. Toimikunta kokoontui kuusi kertaa, lisäksi sen IBA-työryhmä kokoontui viisi kertaa. Toimikunta keskittyi IBA-hankkeeseen, mutta osallistui lisäksi mm. valtakunnallisiin metsäsertifiointineuvotteluihin, Natura 2000 -projektin ohjausryhmään sekä BirdLife Internationalin ruisrääkkä-anomukseen. Lisäksi annettiin lausuntoja useista ajankohtaisista kotimaisista suojelukysymyksistä.

3. Lintuatlastoimikunta (yhteinen Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa)
BirdLife Suomen edustajat: Antti Karlin, Erkki Kellomäki ja Timo Pulliainen. Suomen toisen lintuatlaksen käsikirjoitus on valmistumisvaiheessa.

4. Julkaisutoimikunta
Kari Degerstedt (pj), Juha Juutinen, Christer Nyman, Jörgen Palmgren, Kalle Ruokolainen, Tapani Veistola (29.4. asti), sekä päätoimittaja Pertti Koskimies ja toimitussihteeri Pekka Routasuo. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa. Toimikunta valvoi ja kehitti Linnut- ja Tiira-lehtien sisältöä. Linnut-vuosikirja päätettiin siirtää kevääseen 1997.

5. Talous- ja kehitystoimikunta
Kari Degerstedt (pj), Juhani Kairamo, Ilkka Stén, Tapani Veistola (29.4. asti), Marcus Walsh ja Ilkka Wentus. Toimikunta kokoontui kolme kertaa.

6. Tutkimusyhtiön selvitystoimikunta
Reijo Purasmaa (pj), Mikael Kilpi ja Jouni Lamminmäki. Työryhmä päätti työnsä jättämällä selvityksensä keväällä. Tutkimusyhtiötä ei perusteta toistaiseksi, koska nykyisen tutkimustoiminnan laajuus ja muoto ei sitä edellytä. Toimikunnan mukaan parhaiten tutkimusten laajentaminen lintulaskennasta muihin ympäristöselvityksiin onnistuu ehkä yhteistyössä toisten yhtiöiden kanssa.

7. Esitetoimikunta
Jan Södersved (pj), Tapani Veistola, Marcus Walsh ja Rauno Yrjölä. Toimikunta valmisteli suojeluklubin esitteen ja yritysjäsenesitteet. Toimikunnan työ päättyi.

8. Rariteettikomitea (yhteinen Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa)
Hannu Jännes (pj), Matti Lammin-Soila, Tom Lindroos, Pekka J. Nikander (sihteeri), Tapani Numminen, Jari Peltomäki ja Visa Rauste.

4.2. Edustus muissa toimikunnissa

BirdLife Suomi oli edustettuna seuraavissa BirdLife Suomesta riippumattomissa toimikunnissa:
Kurkityöryhmä: Juhani Rinne (pj), Jouko Alhainen, Ilkka Stén.
Peltolintutyöryhmä: Jouko Alhainen, Ari Turtola, Simo Veistola, Pentti Vikberg.
Selkävesityöryhmä: Risto Juvaste (pj), Hannu Ekblom, Mikael Kilpi, Esa Lammi, Ari Lyytikäinen, Marko Vauhkonen.
Kuusamon lintumaratontoimikunta: Heikki Seppänen (pj), Hannu Hautala, Irma Hautala, Pekka Helo, Ulla Koskenkorva, Olli Lamminsalo, Tapani Veistola, Pentti Zetterberg.
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen lintumatkailuryhmä: BirdLife Suomelta Tapani Veistola 29.4. asti ja Marcus Walsh 1.5. alkaen.

5.   Talous

BirdLife Suomen talouden perustana olivat valtionapu, muu julkinen projektirahoitus, tilaustutkimukset, jäsen-, ja tilausmaksut, mainostulot sekä lahjoitukset. Omatoimista rahoitusta tehostettiin huomattavasti, erityisesti uudella yritystukijäsenyydellä sekä suojeluklubin uudistuksella. Yhdistykselle myönnettiin elokuussa yleiskeräyslupa.

Yhdistysten jäsenmaksu varsinaisilta jäseniltä vuonna 1996 oli kolmekymmentä (30) markkaa. Suojeluklubin kautta toimintaan saatiin noin 60 000 mk ja muina lahjoituksina 10 128 mk.

Opetusministeriön myöntämä valtionapu oli 120 000 mk, mikä oli 10 000 mk vähemmän kuin edellisenä vuonna. Merkittävimmät projektiavustukset saatiin Ympäristöministeriöltä BirdLife Internationalin Euroopan kokouksen järjestämiseen (132 200 mk) ja Viron IBA-työhön (50 000 mk) sekä OK-Opintokeskukselta kurssien järjestämiseen (49 400 mk).

Yritystukijäsenlogo ja -ehdot julkaistiin syyskuussa. Vuoden lopussa kolme yritystä oli allekirjoittanut jäsenyyssopimuksen.

Tilikauden alijäämä oli 5 338 mk.

6.   LYL:n Lintuvaruste Oy

BirdLife Suomi omistaa kokonaan LYL:n Lintuvaruste Oy:n. Yhtiö ei jakanut osinkoa vuonna 1996, mutta se lyhensi velkaansa yhdistykselle 5 000 mk.

7.   Tutkimukset

7.1. Oma tutkimustoiminta

BirdLife Internationalin IBA-projekti (Important Bird Areas, Tärkeät lintualueet) jatkui toista vuottaan menestyksellisesti Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Ympäristöministeriön palkkaaman työvoiman turvin. Myös jäsenyhdistys Bongariliitto tuki hanketta merkittävällä lahjoituksella. Jäsenyhdistysten aluevastaaville pidettiin 9.3. IBA-koulutustilaisuus. Lintupaikkojen inventointeihin osallistui kesällä koordinaattorin lisäksi 35 alueellisten ympäristökeskusten palkkaamaa ja yli 200 vapaaehtoista laskijaa. Tulosten perusteella IBA-alueiden määrä Suomessa nousee 35:stä noin 150:een.

Vuoden projektilaji oli edellisvuoden tapaan maailmanlaajuisesti uhanalainen ruisrääkkä. Suurtutkimuksen rahoittamiseksi vuosiksi 1997-99 valmisteltiin Suomen osuutta kahdeksan BirdLife-järjestön yhteishakemukseen EU:n LIFE-rahastolle. Yhteishakemuksen kokosi BirdLifen saksalainen partneri, ja hakemus jätettiin 27.12.

Kevään yhteishavainnointipäivän 20.4. teemalaji oli varpushaukka, jonka muuttoa seurattiin Timo Lehesvirran johtamassa tutkimuksessa. Tutkimuksesta kerrottiin Tiira 2/96:ssa.

BirdLife Suomen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Eläinmuseon) yhteiset Suomen linnuston seurantatutkimukset jatkuivat vakiintunein muodoin.

7.2. Tilaustutkimukset

Merkittävin tilaustutkimus oli Helsingin kaupungin tilaama Viikin ja Laajalahden lintujen vertaileva seurantatutkimus, jota johti Markku Mikkola-Roos. Metsähallitukselle tehtiin Perä-Pohjolan alueella lintulaskentoja Markus Keskitalon johdolla. Pertti Koskimies laati Metsähallitukselle Pihlajaveden linnuston seurantasuunnitelman.

8.   Linnustonsuojelu

Suojelutyön pohjana oli Suomen kansallinen linnustonsuojeluohjelma vuodelta 1995, joka asettaa etusijalle BirdLife Internationalissa yhteisesti sovitut projektit. Suojelutyö jakaantui laji- ja paikkasuojeluun sekä yleisen maankäytön kestävän käytön ohjaamiseen.

Lajisuojelussa keskityttiin ruisrääkkään sekä kansallisten seurantatutkimusten tukemiseen. Ympäristöministeriölle korostettiin, että EU:n lintudirektiivin erikoissuojeltujen lajien luetteloon olisi tärkeää saada lisää boreaalisia lajeja.

Eurokansanedustajille lähetettiin useita kirjelmiä varhaiskevätmetsästyksen sallimiseen tähtäävästä lintudirektiivin muutosaloitteen johdosta. Ranskan aloite kaatui EU-parlamentissa äänestyksen jälkeen.

Paikkasuojelussa keskityttiin saattamaan IBA-alueet EU:n luontodirektiivin Natura 2000 -suojelualueverkoston piiriin. BirdLife Suomi järjesti muiden ympäristöjärjestöjen kanssa useita lehdistötilaisuuksia, joissa kiinnitettiin huomiota esitetyn Natura-alueverkoston puutteisiin. Samasta aiheesta tehtiin lukuisia tiedotteita ja kahdesti käytiin ympäristöministeri Pekka Haaviston puheilla.

BirdLife Suomi oli mukana kansallisessa metsäsertifiointitoimikunnassa, joka aloitti toimintansa elokuussa. Tavoitteena oli luoda Suomen oloihin soveltuvat kestävät metsänhoidon kriteerit, jotka säilyttävät metsien monimuotoisuuden niiden talouskäytön rinnalla. Järjestön edustajana työryhmässä oli Marcus Walsh.

EU-tasolla saatiin Komission päätös BirdLife Suomen tekemästä valituksesta Viikin Vanhankaupunginlahden rakentamishankkeesta: Komissio ei katso rakennushankkeiden rikkovan lintudirektiiviä. BirdLife Suomi on valittanut myös yhdessä EU-parlamentaarikko Heidi Hautalan kanssa Vuotoksen allashankkeesta, mutta tästä ei vielä saatu päätöstä. EU-asioissa korvaamattomana apuna oli BirdLife Internationalin EU-toimisto Brysselissä.

Paikallisissa suojeluasioissa autettiin jäsenyhdistyksiä mahdollisuuksien mukaan.

BirdLife Suomella on virallisen tarkkailijan asema Itämeren suojelukomissiossa. Komission järjestämään Suomenlahden suojeluseminaariin osallistuttiin 17.9. Helsingissä.

BirdLife Suomi on BirdLife Internationalin linturikollisuustoimikunnan Eurogroup Against Bird Crimen jäsen. Toimikunnalle välitettiin mm. tullihallituksen tilastoja maahamme tuoduista häkkilinnuista. Vuonna 1996 Suomessa paljastettiin yleisövihjeiden perusteella kaksi laitonta täytettyjen lintujen hallussapitotapausta.

Helsingin Korkeasaaressa järjestettiin 10.3. linnustonsuojeluseminaari, jossa esiteltiin mm. suojelutyön priorisointia ja öljyyntyneiden lintujen hoitoa. Kemissä järjestettiin 16.3. seminaari "Vanhat metsät ja linnut".

BirdLife Suomen koti- ja ulkomaista suojelutyötä tuki sen suojeluklubi, jonka kautta tilataan myös BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehti. Suojeluklubin kannatusjäsenet saivat lisäksi ilmaisen retken sekä taiteilija Dick Forsmanin muuttohaukka-aiheisen teoksen. Suojeluklubissa oli vuoden lopussa noin 320 jäsentä. Näistä kannatusjäsenmaksun maksoi 23 ja kansainvälisen jäsenmaksun 66 henkilöä.

Merkittävää suojelutyötä on myös pesäpönttöjen rakentaminen, jota tehtiin monissa jäsenyhdistyksissä. BirdLife Suomi hoitaa myös presidentin virka-asunnon Mäntyniemen linnunpönttöjä.

Monissa suojeluhankkeissa tehtiin yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Maailman Luonnon Säätiön WWF kanssa.

9.   Julkaisut ja tiedotus

Tiira-tiedotuslehdestä ilmestyi ensimmäinen vuosikerta (4 numeroa). Lehti on ensimmäinen BirdLife Suomen kaikki jäsenet säännöllisesti tavoittava julkaisu. Se keskittyy esittelemään BirdLife-järjestöjen sekä jäsenyhdistysten perustoimintoja ja -ohjelmia sekä tiedottamaan tulevista tapahtumista ympäri maan. Tätä varten jokaiselle yhdistykselle on varattu lehdestä palstatilaa. Lehti tarjoaa lukemista myös aloittelevalle harrastajalle ja toimii siltana aktiiviharrastukseen. Lehden päätoimittajana oli Kalle Ruokolainen.

Linnut-lehti ilmestyi aikataulunsa mukaisesti kuudesti. Painosmäärä oli 3 200. Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen kautta lehteä lähetetään moniin maihin, joista vastavuoroisesti saadaan maahamme tutkijoiden käyttöön useita alan aikakauslehtisarjoja. Lehden päätoimittajana oli Pertti Koskimies.

Lehdistötiedotteita annettiin 22 ja joukkoviestimiä avustettiin lähes päivittäin. BirdLife Suomen edustajia esiintyi televisiossa kahdesti kertomassa metsästyksen lajitunnistusongelmista sekä kerran European BirdWatch -tapahtuman yhteydessä. Radiohaastatteluja oli useita kymmeniä.

Lintuhavaintoja välitettiin mm. Linnut-lehden "viimeaikaisia havaintoja" -palstalle ja Lintuverkko-sähköpostiin. Yhdistyksellä on myös omat Kari Salovaaran ylläpitämät www-sivut. BirdLife Internationalin jäsenjärjestöille järjestettiin Kari Salovaaran ja Nyttab Ab:n yhteistyönä kansainvälinen automaattinen postituslista, joka välittää viestejä kaikille järjestelmään liittyneille partnereille.

Vuoden aikana yhdistyksille lähetettiin neljä tiedotetta. Edustajakokousasioiden lisäksi esiteltiin mm. puheenjohtajakokouksien aiheita, Euroopan kokousta Lappeenrannassa, hallituksen päätöksiä sekä muita ajankohtaisia tapahtumia.

Suojeluklubin jäsenille tehtiin neljä suojelutiedotetta, joissa kerrottiin yksityiskohtaisemmin ajankohtaisista asioista.

10.   Nuorisotyö

Nuorisotyö on BirdLife Suomen keskeinen osa ja integroitu kaikkeen toimintaan. Erityisesti retket ja kurssit on suunnattu nuorille.

Syksyllä Tiirassa esiteltiin retkikummijärjestelmä, jonka avulla pyritään auttamaan uusia harrastajia alkuun. Vuoden lopussa retkikummeja oli noin 20.

Varhaisnuorisotyötä alettiin suunnitella yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Luonto-Liiton varhaisnuorisolehteen Sieppoon päätettiin tehdä lintuliite, jota ideoimaan nimettiin BirdLife Suomen puolelta Matti Nieminen.

11.   Koulutus

BirdLife Suomi järjesti itse tai Opintotoiminnan Keskusliiton OK-opintokeskuksen kanssa 11 kurssia:

Kurssin nimi Aika Paikka Osanottajia
Puheenjohtajakurssi 20.01. Jyväskylä 25
Perämeren Special 24.-25.02. Hailuoto 40
Linnustonsuojelukurssi    10.03. Helsinki 13
Hanhiviikonloppu 20.-21.04. Liminganlahti 10
Viron lintukurssi 03.-05.05. Viro 20
Lintulaskentakurssi 10.-12.05. Lammi 9
Arktikalintukurssi 17.-19.05. Virolahti 24
Arktikalintukurssi 17.-19.05. Sipoo 12
Tunturilintukurssi 08.-14.06. Kilpisjärvi 8
Lasten ja nuorten lintukurssi 05.-07.07. Liminganlahti 10
Rengastus- ja kahlaajakurssi    26.-28.07.    Liminganlahti    8

BirdLife Suomi järjesti 16.3. Kemissä seminaarin aiheesta "Vanhat metsät ja linnut", johon osallistui noin 50 henkeä, sekä 23.11. Joensuussa seminaarin aiheesta "Lintumatkailu Suomesta ja Suomeen", johon osallistui 90 henkeä. Lisäksi 10.3. järjestettiin yhden päivän linnustonsuojelukurssi Helsingin Korkeasaaressa.

Suomen ympäristökeskus ja BirdLife Suomi järjestivät 9.3. IBA-koulutuspäivän Helsingissä alueellisille IBA-vastaaville. BirdLife Internationalin Euroopan kokouksessa Lappeenrannassa pidettiin eri maiden IBA-vastaaville IBA-koulutuspäivä, johon Suomesta osallistui Mauri Leivo. Lappeenrannan kokouksen yhteydessä pidettiin myös lukuisia muita seminaareja, mm. metsäsertifioinnista ja Natura 2000 -ohjelmasta.

BirdLife Suomi osallistui Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen lintumatkailuhankkeen ohjausryhmään sekä lähetti tietoa lintuharrastuksesta hankkeen piirissä oleville noin 500 kiinnostuneelle yritykselle. Alan yrittäjien koulutusseminaareihin lähetettiin materiaalia ja kunniapuheenjohtaja Ilkka Stén kävi 18.9. Pieksämäellä esittelemässä yrittäjille BirdLife-järjestöä ja sen toimintaa.

BirdLife Suomi järjesti jäsenyhdistystensä puheenjohtajakokoukset Jyväskylässä 20.1., Lappeenrannassa 1.6. ja Joensuussa 23.11. Kokouksista saadut kokemukset olivat hyviä, ja jatkossa päätettiin kokoontua kerran vuodessa.

BirdLife Suomen edustajat vierailivat useiden jäsenyhdistysten kokouksissa esittelemässä kattojärjestön toimintaa ja ajankohtaisia lintuharrastuksen ja -suojelun kysymyksiä.

12.   Retkitoiminta

BirdLife Suomi ja sen jäsenyhdistykset järjestivät vuoden aikana noin 100 yleisöretkeä kotimaassa ja yhden retken Viroon. BirdLife Suomen suojeluklubin yritys- ja kannatusjäsenten vuosiretki tehtiin marraskuussa Hankoon. Myös monet koulutustilaisuudet painottuivat retkiin. Lisäksi järjestö osallistui Kuusamon bongauskisan järjestelyihin 14.-16.6. Kisaan osallistui 92 ihmistä 25 joukkueessa.

Kevätmuuton yhteishavainnointipäivä järjestettiin 20.4. Eläinmaailma-lehden "Tornien taisto" -kutsukilpailuun osallistuttiin 4.5. European BirdWatch-tapahtumassa 28.-29.9. seurattiin muuttoa liki 40 maassa eri puolilla Eurooppaa. Kaikki tilaisuudet saivat huomattavasti julkisuutta televisiota myöten.

BirdLife Suomi lähetti muiden sisarjärjestöjensä kanssa lintuhavaintolistan jäsentensä raportoimista linnuista Japanin teleyhtiölle NTT:lle ajalta 28.9.-15.10. Kaikkiaan NTT:lle raportoitiin yli 5 000 lintulajia, mikä toi BirdLife Internationalille yli 50 000 dollaria sponsorirahaa.

13.   Näyttelytoiminta

BirdLife Suomen järjestämä ja Instrumentarium Oy:n sponsoroima "Vuoden lintupiirtäjä" -näyttely pidettiin Helsingin yliopiston Eläinmuseossa tammi-helmikuussa. Erittäin suosituksi muodostuneeseen kilpailuun osallistui yli 1000 työtä. Tuomariston muodostivat Jari Kostet (pj), Esa Lammi sekä Osmo Ruottinen (sihteeri).

OK-Opintokeskuksen tuella valmisteltiin taidenäyttelyä. "Tunturipöllöstä kyproksenkerttuun" -näyttelyn avajaiset Espoon kaupungin ympäristökeskuksen ympäristövalistustalo Villa Elfvikissä lykkääntyivät tammikuuhun 1997.

Lappeenrannan BirdLife Internationalin kokouksessa 1.-6.6. pidettiin laaja näyttely. Postereita oli niin harrastusvälineistä, tutkimuksesta kuin liki kaikista BirdLifen Euroopan keskusjärjestöistä. Esillä oli myös 11 BirdLife Suomen jäsenyhdistystä.

Kalvoja sekä posteri- ja esitemateriaalia lintuharrastuksesta ja -suojelusta lähetettiin pyynnöstä useisiin näyttelyihin ympäri maata.

14.   Kansainvälinen toiminta

14.1. BirdLife Internationalin Euroopan kokous

BirdLife Suomi isännöi 1.-6.6. BirdLife Internationalin Euroopan kokouksen Lappeenrannassa. Kokoukseen osallistui 200 henkeä 35 maasta. Kokous oli menestys ja sai runsaasti kiitosta. Isännyyden mahdollisti Ympäristöministeriön kokoustuki.

Lappeenrannan kokouksessa BirdLifen Euroopan Partnerit päättivät yhteisestä tavoiteohjelmastaan vuosille 1997-99:

BirdLife Suomea edusti kokouksessa edustajiston puheenjohtaja Pertti Uusivuori sekä lähes koko hallitus. Kokoustyöryhmän puheenjohtajana toimi Marcus Walsh, varapuheenjohtajana Jussi Kairamo sekä jäseninä Jaakko Järvinen, Maija Kallio-Mannila, Veijo Kantele, Kari Salovaara ja Ilkka Wentus. 4.6. järjestettiin vieraille retki Parikkalan Siikalahdelle, jonka suunnitteli isäntäyhdistyksen Etelä-Karjalan LTY:n Jukka Jantunen. Muina retkioppaina toimivat Sampsa Cairenius, Karri Kuitunen, Markku Loippo, Olli-Pekka Pietiläinen ja Marko Ruti.

Seuraavan kerran BirdLifen Euroopan Partnerit kokoontuvat työkokoukseen Sevillassa helmikuussa 1998. Tavoiteohjelma päivitetään seuraavan kerran BirdLife Internationalin maailmankokouksen yhteydessä Costa Ricassa syyskuussa 1999.

14.2. Muu kansainvälinen toiminta

EU-asioita hoidetaan yhdessä BirdLife Internationalin Brysselin toimiston kanssa. Toimisto valvoo myös keskeisten suojelusopimusten valvontaa ja toteutumista Suomessa. BirdLife Suomi on virolaisen BirdLife-partnerin Eesti Ornitoloogiaühingin (EOÜ) tukijärjestö. Työstä vastaa BirdLife Suomen kunniapuheenjohtaja Ilkka Stén. Suomen ympäristöministeriö myönsi Viron IBA-työhön 120 000 mk kahden vuoden apurahan, jonka ehtona ollut 25% vastarahoitus toteutui. Syksyllä anottiin lisäksi EOÜ:n järjestökehitystoimintaan apurahaa EU:n Itä-Euroopan demokratiarahastolta PHARE:lta. EOÜ:n toimintaa esiteltiin jäsenistölle Tiirassa 4/96 ja vedottiin lahjoitusten saamiseksi järjestön toimintaan.

David Chandler, BirdLife Internationalin Sihteeristön Euroopan järjestökehitysvastaava kävi Suomessa 6.-8.3. osana Lappeenrannan kokouksen järjestelyjä. Ilkka Stén kävi BirdLife Internationalin Sihteeristössä Cambridgessa 18.1.-1.2. osana perehtymistään tukijärjestötoimintaan. Marcus Walsh osallistui BirdLifen Euroopan partnereiden talouskokoukseen Amsterdamissa ja Walsh sekä taloudenhoitaja Ilkka Wentus talouskokoukseen Cambridgessa 23.9. Wentus osallistui Brysselissä 25.-29.11. EU:n rahoittamaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen tutustumismatkaan EU:n hallintoon.

Annika Forsten välitti havaintokoosteita Suomesta Eurobirdnetiin, kansainväliselle sähköpostituslistalle.

Tämä toimintakertomus hyväksyttiin BirdLife Suomi ry:n edustajiston sääntömääräisessä kevätkokouksessa Tampereella 23. maaliskuuta 1997.

Copyright © 1998 by BirdLife Finland.
Last updated May 28, 1998 by webmaster.