BirdLife Suomi

Toimintakertomus 1997


1.   Yleistä

BirdLife Suomi r.y. BirdLife Finland r.f. (vuoteen 1995 Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) on valtakunnallinen nuorisojärjestö sekä 28 lintutieteellisen yhdistyksen keskusjärjestö. Se on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan ympäristönsuojelujärjestö BirdLife Internationalin partneri.

Toimintavuoden 1997 aikana liitto jatkoi aktiivitoimintaansa lintuharrastuksen ja -tutkimuksen sekä linnustonsuojelun edistämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti.

Vuoden tärkeimmät hankkeet olivat Tärkeät lintualueet (Important Bird Areas, IBA) -hanke, jonka maastotyöt saatettiin päätökseen sekä Natura 2000 -ohjelmaan liittyneet vaikuttamistoimet. Järjestöllisistä hankkeista tärkein oli retkikummitoiminnan kehittäminen ja laajentaminen. Tärkein kansainvälinen projekti oli Viron tärkeät lintualueet.

BirdLife Suomessa tapahtui merkittäviä uudistuksia vuoden alussa: keskeiset toimihenkilöt, toiminnanjohtaja, järjestösihteeri ja Linnut-lehden päätoimittaja vaihtuivat.

1.1. Jäsenyhdistykset

BirdLife Suomeen kuului 29 jäsenyhdistystä. Kyrösjärven Seudun Lintuharrastajat ry erotettiin 4.6.1997 sen lopetettua toimintansa, minkä jälkeen jäsenyhdistyksiä oli 28. Yhdistyksiin kuului henkilöjäseniä yhteensä 7 137 (31.12. tilanteen mukaan). Vuonna 1996 jäseniä oli 6 956.

BirdLife Suomen jäsenyhdistykset ja jäsenmäärät vuonna 1997
     
1. Bongariliitto r.y. 750
2. Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 115
3. Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus r.y. 99
4. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa r.y.   1228
5. Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 143
6. Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 72
7. Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 235
8. Kemin Lintuharrastajat Xenus r.y. 128
9. Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 113
10. Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 242
11. Kuopion Luonnonystäväin yhdistys r.y./Kuikka 166
12. Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 256
13. Lapin Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 192
14. Lounais-Hämeen Lintuharrastajat r.y. 151
15. Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 96
16. Ostrobothnia Australis r.f. 100
17. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 412
18. Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 168
19. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 211
20. Porin Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 310
21. Porvoon Seudun Lintuyhdistys r.y. 121
22. Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 190
23. Suomen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 619
24. Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 274
25. Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 89
26.   Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 498
27. Valkeakosken Lintuharrastajat r.y. 131
28. Ålands Fågelskyddsförening r.f. 28

Elokuussa toteutettiin jäsenkysely, jossa tiedusteltiin jäsenten mielipiteitä mm. liiton avaintoiminnoista, tiedottamisesta ja organisaatiosta. Kyselyyn vastasi 14 jäsenyhdistystä. Tulokset esiteltiin edustajiston kokouksessa Vaasassa 23.11. ja lähetettiin yhdistyksille.

1.2. BirdLife Suomen jäsenyydet ja edustukset

Jäsenyydet:
1. Aikakauslehtien Liitto ry, jäsen (Linnut-lehti)
2. Opintotoiminnan Keskusliitto ry (OK-Opintokeskus), jäsenyhdistys
3. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen
4. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta ry, jäsenyhdistys
Näissä yhteisöissä liittoa edusti Katriina Heinonen.

Kotimaiset edustukset (suluissa liittoa edustanut henkilö):
1. Ympäristöministeriön NATURA 2000 -työryhmä (Esa Lammi)
2. Itämeren suojelukomissio HELCOM (Marcus Walsh)
3. Ympäristöjärjestöjen metsäsertifiointitoimikunta (Marcus Walsh)
4. Sääksisäätiö (Juhani Koivu)
5. Ympäristöministeriön Kiljuhanhityöryhmä (Aki Arkiomaa)
6. Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntatyöryhmä (Ari Vuorio)
7. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän lintuasiantuntijaryhmä (Mika Asikainen)
8. Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue -hanke, neuvottelukunta (Mika Asikainen)
9. Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen lintumatkailun kehittämisryhmä (Katriina Heinonen)

Kansainväliset edustukset:
1. BirdLife International (Matti Helminen)
2. Eurogroup against Bird Crime (Katriina Heinonen)
3. Skandinavisk Ornitologisk Union (Marcus Walsh)
4. Working Group of European Bird Protection Societies (Katriina Heinonen)

1.3. Huomionosoitukset

Liiton "Vuoden lintuyhdistys" -tunnustuspalkinto myönnettiin Bongariliitto ry:lle. Nimitys julkistettiin ja sääksi-kiertopalkinto luovutettiin yhdistyksen edustajille edustajiston kokouksessa Tampereella 23.3.

Liiton hopeinen ansiomerkki myönnettiin Timo Pulliaiselle ja Tapio Tohmolle (Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys).

Marcus Walshille myönnettiin liiton standaari. Entistä puheenjohtajaa Christer Casagrandea muistettiin liiton suojeluklubin taululla.

Liiton ansiomerkkien ja pöytäviirin myöntämisperusteet uusittiin syksyllä.


2.   Edustajisto

Edustajistoon, liiton korkeimpaan päättävään elimeen, kuului 95 edustajaa. Sen puheenjohtajana toimi Pertti Uusivuori ja varapuheenjohtajana Tero Ilomäki.

Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 23.3.Tampereella ja syyskokoukseen 23.11.Vaasassa. Kummassakin kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin liiton sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa esiteltiin myös luonnos liiton uusiksi säännöiksi.

Tilintarkastajina toimivat Merja Taiminen ja Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young sekä varatilintarkastajina Jouko Astor ja Helge Joutsi.


3.   Hallitus

BirdLife Suomen 12-jäseninen hallitus kokoontui 11 kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): Pöytäkirjapykäliä kertyi 262 kappaletta.

Heikki Pakkala puheenjohtaja (11/11)
Reijo Purasmaa varapuheenjohtaja (09/11)
Ilkka Wentus taloudenhoitaja (11/11)
Jouni Lamminmäki sihteeri (10/11)
Mikko Alestalo jäsen (08/11)
Toni Eskelin jäsen (01/11)
Annika Forsten jäsen (10/11)
Matti Helminen jäsen (07/11)
Mika Ohtonen jäsen 23.3. alkaen (04/11)
Lasse Luukkonen jäsen 23.3. saakka     (00/11)
Vesa Pallasvesa jäsen (05/11)
Kalle Ruokolainen     jäsen (02/11)
Jan Södersved jäsen (07/11)


4.   Toimitilat ja henkilökunta

Liiton toimihenkilöt olivat toiminnanjohtaja Katriina Heinonen (astui toimeen 1.1.97), järjestösihteeri Mika Asikainen (24.1.97) ja tilapäisenä toimistosihteerinä työharjoittelussa Satu Pasanen 31.7. saakka. Yksityisen lahjoituksen turvin Satu Pasanen jatkoi toimistosihteerin tehtävässä 1.9. alkaen. Linnut-lehden päätoimittajana aloitti Kari Degerstedt, joka kuitenkin joutui jättämään tammikuussa tehtävän. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin Janne Taskinen. Lehden ilmoitusmyynnistä vastasi Väinö Väänänen. Projektiluonteisiin lintututkimuksiin oli palkattuna kahdeksan henkeä.

BirdLife Suomen toimisto sijaitsi Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A, 00100. Liiton tiloissa sijaitsi myös Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan toimisto.

4.1. Toimikunnat

Vuoden lopulla BirdLifella oli 12 toimikuntaa.

1. Liittohallituksen valmisteluryhmä (VR)
Heikki Pakkala (pj), Jan Södersved, Ilkka Wentus ja Katriina Heinonen (siht). Ryhmä valmisteli hallituksen kokousten asioita, huolehti liiton talouden ja varainhankinnan seurannasta ja kehittämisestä sekä erilaisten anomusten laadinnasta, käsitteli tiedottamista sekä kansainvälisiä asioita. Ryhmä kokoontui 20 kertaa.

2. Linnustonsuojelutoimikunta
Pertti Koskimies (pj), Timo Asanti, Jaakko Järvinen, Juhani Koivu, Esa Lammi, Mauri Leivo, Markku Mikkola-Roos, Matti Nieminen, Ari Rajasärkkä, Lars Reinius, Pentti Vikberg ja Marcus Walsh (siht). Toimikunta keskittyi IBA-hankkeeseen ja lausunnon valmisteluun Natura 2000 -ohjelmasta. Lisäksi se osallistui mm. valtakunnallisiin metsäsertifiointineuvotteluihin ja valmisteli lausuntoja useita muista ajankohtaisasioista. Toimikunta kokoontui yhdeksän kertaa.

3. Julkaisutoimikunta
Mika Ohtonen (pj), Reijo Ikävalko ja Heikki Vasamies. Toimikunta osallistui Linnut-lehden suunnitteluun yhdessä päätoimittajan kanssa sekä koordinoi liiton muuta tiedotustoimintaa. Ryhmä perustettiin loppuvuonna, joten se ehti kokoontua yhden kerran.

4. Myynti- ja markkinointitoimikunta
Heikki Pakkala (pj), Kari Engelbarth, Juhani Kiiskinen, Vesa Pallasvesa, Ilkka Wentus ja Katriina Heinonen (siht). Toimikunta suunnitteli liiton varainhankintaa sekä avusti valmisteluryhmää markkinointia ja varainhankintaa koskevissa asioissa. Se kokoontui neljä kertaa.

5. Sääntömuutostoimikunta
Pertti Uusivuori (pj), Kari Degerstedt, Mika Ohtonen, Heikki Pakkala, Mika Asikainen (siht). Toimikunta valmisteli luonnoksen liiton uusiksi säännöiksi, jotka esiteltiin edustajiston syyskokouksessa. Toimikunta ei pitänyt erillisiä kokouksia.

6. Tutkimustoimikunta
Mikko Alestalo (pj), Toni Eskelin. Toimikunta suunnitteli ja valvoi liiton tutkimustoimintaa. Toimikunta ei pitänyt erillisiä kokouksia.

7. Kotisivujen toimitusneuvosto
Kari Salovaara (pj), Jaakko Järvinen, Heikki Liehu, Jarmo Saarikko, Rauno Yrjölä. Toimikunnan tehtävänä oli suunnitella liiton kotisivujen kokonaisuus ja ylläpitosuunnitelma. Toimikunta kokoontui kerran.

8. Viro-suhteiden työryhmä (yhteinen Viron Lintuseuran kanssa)
Ilkka Stén (pj), Matti Helminen, Heikki Pakkala ja Mika Asikainen (siht). Syksyllä perustettu toimikunta suunnitteli yhteistyön kehittämistä Viron Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa sekä koordinoi liiton ja Viron Lintuseuran työtä Virossa. Se kokoontui kaksi kertaa.

9. Finiba-ohjausryhmä (yhteinen Suomen ympäristökeskuksen kanssa)
Matti Helminen, Mika Ohtonen, Heikki Pakkala. Ohjausryhmä vastaa liiton ja Suomen ympäristökeskuksen välisen Suomen tärkeät lintualueet-hankkeen yhteistyösopimuksen valvonnasta ja toteutumisesta. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa.

10. IBA-asiantuntijaryhmä (yhteinen Suomen ympäristökeskuksen kanssa)
Janne Lampolahti, Pertti Koskimies, Esa Lammi ja Antti Below. Asiantuntijaryhmä edustaa liittoa lintujensuojeluun liittyvissä kysymyksissä IBA-hankkeessa.

11. Lintuatlastoimikunta (yhteinen Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa)
Antti Karlin, Erkki Kellomäki ja Timo Pulliainen. Suomen toisen lintuatlaksen käsikirjoitus valmistui syyskaudella.

12. Rariteettikomitea (yhteinen Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa)
Hannu Jännes (pj), Matti Lammin-Soila, Tom Lindroos (siht), Pekka J. Nikander, Tapani Numminen, Jari Peltomäki ja Visa Rauste. Liiton hallituksen yhteyshenkilönä toimi Annika Forsten.

4.2. Edustus muissa toimikunnissa

Liitto oli edustettuna seuraavissa BirdLife Suomesta riippumattomissa toimikunnissa:
Kurkityöryhmä: Juhani Rinne (pj), Jouko Alhainen, Ilkka Stén.
Peltolintutyöryhmä: Jouko Alhainen, Ari Turtola, Simo Veistola, Pentti Vikberg.


5.   Talous

BirdLife Suomen talouden perustana olivat opetusministeriön yleisavustus nuorisotoimintaan, jäsen- ja tilausmaksut, mainostulot, linnustonsuojeluklubin maksut, yritysjäsenyysmaksut, tilaustutkimusmaksut, muu julkinen projektirahoitus sekä lahjoitukset. Omatoimista rahoitusta kehitettiin toteuttamalla yritysjäsenyyskampanja liikeyrityksille sekä Linnut-lehden tilauskampanja.

Yhdistysten jäsenmaksu varsinaisilta jäseniltä oli kolmekymmentä (30) markkaa. Jäsenmaksutuottoina saatiin 208 360 mk. Linnustonsuojeluklubin kautta toimintaan saatiin 57 110 mk ja muina lahjoituksina 26 500 mk.

Opetusministeriön yleisavustus oli 130 000 mk. Merkittävimmät projektiavustukset saatiin Viron tärkeät lintualueet -hankkeeseen ympäristöministeriöltä 70 000 mk ja OK-opintokeskukselta 14 272 mk kurssien sekä Linnut taiteessa -näyttelyn järjestämiseen.

Yritysjäsenyyssopimus solmittiin Finnair Oy:n, Suomen Matkatoimisto Oy:n, R. Erik Serlachiuksen Säätiön ja yhteissopimuksena lintumatkailuhankkeeseen osallistuvien matkailuyritysten kanssa. Sopimusten arvo oli 15 500 mk.

Logotuotteina myytiin BirdLife-paitoja, kortteja, tarroja ja tiira-pinssejä. Jälkimmäisiä myytiin myös muiden maiden BirdLife-partnereille. Logotuotteiden tuotto oli 6 400 mk.


6.   Lintuvaruste Oy

BirdLife Suomi omistaa Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa, mutta yhtiö lyhensi velkaansa liitolle 15 074 markkaa. Liiton edustajana yhtiössä oli varapuheenjohtaja Reijo Purasmaa.


7.   Tutkimukset

7.1. Oma tutkimustoiminta

IBA (Important Bird Areas, Tärkeät lintualueet) -projekti jatkui toista vuottaan menestyksellisesti yhteishankkeena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa.

Keväällä allekirjoitettiin yhteistyösopimus liiton ja Syken kesken IBA-hankkeen jatkamiseksi.

Jäsenyhdistyksistä Bongariliitto ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa tukivat hanketta merkittävillä lahjoituksilla. Tulosten perusteella IBA-alueiden määrä Suomessa nousee 35:stä noin 150:een.

Vuonna 1996 aloitettua varpushaukkahavaintojen keruuta jatkettiin. Varpushaukka oli myös yhteishavainnointipäivän 26.4. teemalaji. Havaintojen pohjalta laaditusta tutkimuksesta vastasi Timo Lehesvirta.

Yhdistysten alueellisista IBA-vastaavista 12 osallistui IBA-koulutustilaisuuteen 1.3. Helsingissä.

7.2. Tilaustutkimukset

Kesällä suoritettiin Metsätähti Oy:n tilauksesta ympäristövaikutuksia käsitelleet linnustotutkimukset Äänekosken, Kuhmon, Eurajoen ja Loviisan alueilla osana ydinvoimaloiden uraanipolttoaineiden sijoituspaikan valintaan tähtäävinä ydinvoima-alue (YVA) -tutkimuksina. Tutkimusprojektin päällikkönä toimi Rauno Yrjölä.


8.   Linnustonsuojelu

8.1. Lausunnot ja vaikuttaminen

Linnustonsuojelussa keskeisimmät toiminnot olivat liiton lausunnon valmistelu ja esittäminen Natura 2000 -ohjelmasta ympäristöministeriölle sekä FINIBA-hankkeen tukeminen.

Natura 2000 -lausunnon lisäksi annettiin lausunto tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön vaikutuksista lintukantoihin Suomessa.

Liitto osallistui valtakunnallisiin metsäsertifiointineuvotteluihin ja sertifiointijärjestelmän kehittämiseen.

Osallistuttiin ympäristöministeri Pekka Haaviston järjestämään ympäristöjärjestöjen tapaamiseen, jossa käsiteltiin Suomen ja Venäjän raja-alueille sijoittuvaa Vihreää vyöhykettä.

Maailman Luonnon Säätiön WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa tehtiin kantelu maaliskuussa Euroopan Unionion komissiolle ympäristöministeriön ja Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteisöoikeuden soveltamisvirheestä pääkaupunkiseudun Mustavuori-Östersundomin -alueen ja Helsingin Vuosaaren sataman asemakaavaluonnoksen rajaustoimissa.

Liitto lähetti joulukuussa kantelun oikeuskanslerille Uudenmaan ympäristökeskuksen menettelystä Kanteleenjärven vesioikeuskäsittelyssä. Ympäristökeskus ei ollut toimittanut vesihallitukselle riittäviä tietoja sen päätöksentekoa varten ja oli sitten toiminut moitittavasti.

8.2. Linnustonsuojeluklubi

Linnustonsuojeluklubi edisti linnustonsuojelutyötä Suomessa ja muualla maailmassa.

Keväällä uudistettiin klubin jäsenyysehdot ja -edut sekä julkaistiin uusi klubiesite.

Klubin toimintaa tuki 309 henkilöä. Perusjäsenmaksun (100 mk) maksaneita oli 257, kansainvälisen jäsenmaksun (350 mk) oli 34 ja tukijäsenmaksun (1 000 mk) maksaneita oli 17 henkeä.

8.3. Lintuihin kohdistuvat rikokset

Liitto puuttui laittomaan täytettyjen lintujen kauppaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Aiheesta tiedotettiin jäsenyhdistyksille ja muille kohderyhmille. SYKEn kanssa tiivistettiin yhteistyötä linturikoksien torjumiseksi. Myös monet jäsenyhdistysten jäsenet puuttuivat paikallisesti havaittuihin salametsästystapauksiin sekä muihin linturikoksiin.

8.4. Öljyntorjunta

Liitto osallistui Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntaryhmän työhön. SYKEn kanssa valmisteltiin yhteistyösopimusta öljyvahingoissa öljyyntyneiden lintujen pelastamiseksi.

8.5. Muu linnustonsuojelutoiminta

Jäsenyhdistykset tekivät merkittävää linnustonsuojelutyötä rakentamalla tekopesiä ja pesäpönttöjä sekä huolehtimalla lintujen talviruokinnasta.

Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen ja Suomen Ladun kanssa tehtiin yhteistyötä mm. lintujen talviruokinnan edistämiseksi.

Liitto hoiti myös presidentin virka-asunnon Mäntyniemen piha-alueen linnunpönttöjä.


9.   Tiedottaminen ja julkaisut

Liiton toimisto antoi 19 lehdistötiedotetta ja avusti joukkoviestimiä lähes viikoittain, keväällä päivittäin. BirdLifen edustajia esiintyi TV:ssä kertomassa lintujen muutosta ja muista ajankohtaisasioista kevätmuuton aikaan ja BirdLife Internationalin Maailman lintupäivä -tapahtuman (World Birdwatch) yhteydessä lokakuussa. Radiohaastatteluja oli useita kymmeniä.

Vuoden aikana yhdistyksille lähetettiin kuusi tiedotetta. Edustajakokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia ja päivämääriä. Retkikummeille lähetettiin neljä tiedotetta.

Tiira-tiedotuslehden toinen vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehti on ensimmäinen BirdLife Suomen kaikki jäsenet säännöllisesti tavoittava julkaisu. Lehti esitteli liiton ja sen jäsenyhdistysten perustoimintoja, kansallisia ja kansainvälisiä linnustonsuojeluaiheita, lintuharrastusta aktivoivia aiheita sekä tiedotti liiton ja jäsenyhdistysten tapahtumista. Lehden numeroiden 1, 3 ja 4 painosmäärä oli 7 000 kpl ja numeron 2 painosmäärä 9 500 kpl. Painopaikka oli Lehtisepät Oy Pieksämäellä. Lehden päätoimittajana toimi Kalle Ruokolainen.

Linnut-lehti, tilauspohjainen aikakauslehti ilmestyi 32. vuosikertana kauttaaltaan neliväriseksi uudistuneena kuutena, 48-sivuisena numerona. Lehden tavoitteena oli kentän ilmiöihin sitoutumatta tuottaa mielenkiintoista ja monipuolista tietoa linnuista sekä Suomen rajojen sisältä että myös ulkopuolelta. Aikaisempaan verraten lehti nosti profiiliaan erityisesti lehdessä julkaistujen korkeatasoisten valokuvien ansiosta. Tilaajamäärä kohosi lähes 3 000:een. Lehti lähetettiin myös Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen kautta moniin maihin, jota vastaan maahamme saatiin tutkijoiden käyttöön useita julkaisusarjoja. Painosmäärä oli 3 500 kpl. Painopaikkana oli Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopiossa. Päätoimittajana oli tammikuuhun saakka Kari Degerstedt ja sen jälkeen Janne Taskinen.

Linnut-vuosikirja ilmestyi ensimmäisen kerran. Kirjassa esiteltiin vuoden 1996 keskeisimmät linnuston- suojeluhankkeet: uhanalaisten lajien seurantaraportit ja muita tärkeitä linnustonsuojelututkimuksia. Satasivuisen kirjan toimittivat Tapio Solonen ja Esa Lammi. Kirjan painosmäärä oli 1 850 kpl.

Linnustonsuojeluklubille laadittiin kaksi suojelutiedotetta, joissa selvitettiin ajankohtaisia linnustonsuojeluasioita. Tiedotteen painosmäärä oli 500 kpl ja siitä vastasi linnustonsuojelutoimikunta Marcus Walshin johdolla.

Keväällä julkaistiin linnustonsuojeluklubin uusi esite. Sen painosmäärä oli 3 000 kpl. Esitettä jaettiin mm. messuilla, Liminganlahden opastuskeskuksessa ja Villa Elfvikin luontokeskuksessa Espoossa sekä lähetettiin retkikummeille, kaupan alan järjestöjen jäsenille ja muille yhteistyökumppaneille.

Liitolla on omat Kari Salovaaran ylläpitämät WWW-sivut.


10.   Nuorisotyö

Nuorten lintuharrastajien ohjaamiseen suunniteltu retkikummijärjestelmä alkoi. Ensimmäisen vuoden aikana 35 retkikummia 18 jäsenyhdistyksestä ilmoittautui mukaan. Retkikummit järjestivät kymmeniä retkiä, lintukursseja ja muita tapahtumia. Retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin Linnut- ja Tiira-lehtiä.

Yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa tiivistettiin. Sieppo 2/97:n välissä julkaistiin Lintuliite, josta otettiin erikoispainos. Sitä jaettiin mm. retkikummeille ja päiväkoteihin. Liitto avusti myös Luonto-Liiton lastenleirin suunnittelussa.


11.   Koulutustoiminta

Liitto järjesti vuoden aikana seitsemän kurssia. Osa niistä järjestettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.

Kurssin nimi Aika Paikka Osanottajia
Määritys 1997 x) 15.-16.03. Riihimäki runsaat 150
Liminganlahden kevät herää 01.-04.05. Liminganlahti 12
Viron Linnut 10.-12.05. Matsalunlahti, Viro 25
Viron ja Latvian linnut 10.-16.05. Viro, Latvia 20
Lintulaskentakurssi 16.-18.05. Lammin biologinen asema    6
Arktikalintujen muutto 23.-25.05. Virolahti 20
Paras alku lintuharrastukselle    11.-13.07.    Liminganlahti 22

x) Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Bongariliitto ry:n kanssa.

Edustajiston kevätkokouksen yhteydessä 21.3. Tampereella järjestettiin seminaari aiheena Uhanalaisten lintulajien nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa. Tapahtumaan osallistui runsaat 60 lintuharrastajaa. Suunnittelusta vastasi linnustonsuojelutoimikunta ja johtajana toimi Marcus Walsh.

Edustajiston syyskokouksen yhteydessä 22.11. Vaasassa järjestettiin seminaari aiheena Talous kuntoon. Tapahtumaan osallistui lähes 30 osanottajaa. Kouluttajina toimivat Ilkka Wentus ja Juhani Kairamo. Seminaarissa julkistettiin ja jaettiin liiton taloushallinnon kansio yhdistyksille. Sen suunnittelusta vastasi Ilkka Wentus.

Järjestösihteeri ja hallituksen yhdistysvastaavat vierailivat yhdistysten tapahtumissa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita.


12.   Retkitoiminta

BirdLife Suomi ja sen jäsenyhdistykset järjestivät vuoden aikana lähes sata yleisöretkeä, joihin osallistui runsaat 1 000 henkeä. Lisäksi retkikummien järjestämillä yleisöretkillä oli satoja osallistujia.

Kevätmuuton yhteishavainnointipäivä järjestettiin 26.4. Liitto kokosi havaintoja ja välitti tietoja tiedotusvälineille. Yhteishavainnointiin osallistui satoja harrastajia ympäri Suomen.

Eläinmaailma-lehden "Tornien taisto" -tapahtumaan osallistuttiin 17.5. Virolahdella. BirdLife Suomen joukkue opasti päivän aikana useita lintuharrastajaryhmiä ja havaitsi tapahtumassa 105 lintulajia.

BirdLife Internationalin World Birdwatch 97 eli Maailman lintupäivät järjestettiin 4.-5.10. Tapahtumaan osallistuttiin noin sadassa maassa eri puolilla maailmaa. Suomessa tapahtumaan osallistui noin 600 harrastajaa, ja se sai runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä.

BirdLife Suomi osallistui lokakuussa BirdLife Internationalin World Bird Count- tapahtumaan, jossa koottiin lokakuun lajilistaa koko maailmasta. Suomesta raportoitiin 234 lajia ja koko maailmasta yhteensä huikeat 5 935 lajia. Japanilainen teleyhtiö NTT lahjoitti BirdLife Internationalille 1 000 jeniä jokaisesta lajista eli yhteensä 240 000 markkaa.


13.   Näyttelytoiminta

Liiton järjestämä Vuoden Lintupiirtäjä -kilpailun parhaimmisto oli esillä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseossa 10.1.-12.2. Kilpailuun osallistui runsaat 1 500 työtä. Tuomariston jäsenet olivat Jari Kostet (pj), Esa Lammi ja Juhani Kairamo (siht). Kilpailu ja näyttely järjestettiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Oy Instrumentarium Ab:n optiikkaryhmän kanssa.

Linnut taiteessa -näyttely "Tunturipöllöstä kyproksenkerttuun" järjestettiin luontokeskus Villa Elfvikin tiloissa Espoossa 17.1.-7.2. Näyttelyssä oli esillä kahdeksan suomalaisen lintutaiteilijan töitä. Näyttely järjestettiin OK-opintokeskuksen ja Espoon kaupungin kanssa, ja siihen tutustui runsaat 500 kävijää.

Liitto osallistui luonto- ja ympäristöaiheisille Extreme-messuille Lahdessa 23.-25.5. sekä lahjatavara- ja harrastusaiheisille Forma-messuille Helsingissä 29.-31.8.

Liiton sekä lintuharrastuksen ja -suojelun esittelyaineistoa lähetettiin yleisötilaisuuksiin eri puolille maata.

Loppuvuonna ulkoasiainministeriöltä anottiin määrärahaa "Muuttolinnun tie" -näyttelyn toteuttamiseksi. Näyttelyn tavoitteena on esitellä ihmisen luonnolle, erityisesti linnustolle aiheuttamia haittoja kehitysmaissa.


14.   Kansainvälinen toiminta

14.1. BirdLife International

Liitto toimi edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sihteeristön kanssa erityisesti linnustonsuojelullisissa, tiedotuksellisissa ja koulutuksellisissa asioissa. Liitto sai sihteeristöltä materiaalista ja muuta apua linnustonsuojelun, tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi.

EU-asioissa liitto sai apua BirdLife Internationalin Brysselin toimistosta joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa.

BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehti välitettiin linnustonsuojeluklubin kansainvälisen maksun maksaneille jäsenille. Lehden tilauskampanja järjestettiin Tiira-lehdessä 4/97 ja Linnut-lehdessä 6/97.

BirdLife Internationalin Euroopan alueen johtaja David Chandler oli liiton vieraana 22.-25.5. Hän tutustui liiton toimintaan ja pääkaupunkiseudun tärkeisiin lintualueisiin. Matkareitti ulottui myös Mikkelin seudulle. Neuvotteluissa käsiteltiin mm. BirdLife Suomen osuutta Internationalin toiminnassa, toiminnallisen yhteistyön tiivistämistä ja Tärkeät lintualueet (IBA) -hankkeiden edistymistä maailmalla. Helsingin Porvarinlahdella järjestettiin onnistunut tiedotustilaisuus, jossa johtaja Chandler selvitti tiedotusvälineiden edustajille Natura 2000 -ohjelman toteutusperiaatteita ja ohjelman merkitystä luonnon säilymiseksi ja ympäristöjen pelastamiseksi. Vierailun aikana pidettiin neuvottelu myös Viron lintutieteellisen yhdistyksen (Eesti Ornitoloogiaühingin, EOÜ) edustajien Jaanus Eltsin ja Kaja Petersonin kanssa Viron tärkeät lintualueet -projektista ja EOÜ:n järjestökehityssuunnitelmista.

Liitto on pitänyt yllä yhteyksiä useisiin BirdLife-partnereihin erityisesti linnustonsuojeluun, Natura 2000 -ohjelman valmisteluun ja Baltian maiden avustamisprojekteihin liittyvissä asioissa.

14.2. Viro

Liitto on Viron Lintutieteellisen Yhdistyksen ns. johtojärjestö ja ohjaa kaikkia BirdLife Internationalin toimintoja Virossa. Viron tärkeät lintualueet -hanketta koordinoi liiton kunniapuheenjohtaja Ilkka Stén. Viro-yhteyksien ja toimintojen kehittämiseksi tehtiin yhteistyötä Suomessa toimivan Viron Lintuseuran kanssa.

Tiira-lehdessä 3/97 esiteltiin Viron IBA-hanketta ja vedottiin jäsenkuntaa osallistumaan yleiskeräysluvan turvin järjestettyyn Viron IBA:n tukikeräykseen. Keräyksen tuotto oli 14 695 mk.

Vuoden aikana selvitettiin liiton mahdollisuudet avustaa Viron lintutieteellisen yhdistyksen ympäristökasvatusohjelman ja järjestökehityksen toteuttamista.

Ympäristöministeriöltä anottiin lisämäärärahaa Viron IBA -hankkeen päätökseen saattamiseksi vuodelle 1998 sekä ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosastolta määrärahaa Viron lintutieteellisen yhdistyksen ympäristökasvatusohjelma- ja järjestökehitysprojektiin vuosille 1998-1999.

14.3. Latvia, Liettua ja Venäjä

Liitto tiivisti yhteyksiä myös Latvian lintutieteellisen yhdistyksen ja Liettuan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa.

Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosastolta anottiin määrärahaa kummankin yhdistyksen ympäristökasvatusohjelma- ja järjestökehitysprojekteihin vuosille 1998-2000 sekä vastaavan projektin selvityshankkeeseen Suomen lähialueilla Venäjällä vuodelle 1998.


15.   Yhteistyö muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa

Perinteistä yhteistyötä jatkettiin Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton, Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston (WWF) ja Natur och Miljö'n kanssa. Natura 2000 -ohjelmaan liittyvien aiheiden käsittely oli keskeisimpiä yhteisiä toimintoja.

Yhteistyötä tiivistettiin Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, ympäristöministeriön ja ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kanssa.

Liitto laajensi lintumatkailua, koulutusta ja näyttelytoimintaa koskevaa yhteistyötä Tmi Finnature'n kanssa. Yhteistyötä lintumatkailun edistämiseksi kehitettiin myös Suomen Matkatoimisto Oy:n ja Lintumatkat Earlybirdin kanssa.

Suomen Ladun, Suomen Partiolaisten ja Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa suunniteltiin yhteistoimintaa lintuharrastuksen ja -suojelun lisäämiseksi näiden järjestöjen jäsenten keskuudessa.

Viro-yhdistysten Liiton ja Tuglas-seuran myötävaikutuksella näiden järjestöjen jäsenille välitettiin tietoa Viron IBA -projektista ja esitettiin vetoomus projektin tukemiseksi.

Eräiden erikoiskaupan alan järjestöjen tiedotteissa lähetettiin yritysjäsenyys- sekä linnustonsuojeluklubin aineistoa.

Tämä toimintakertomus hyväksyttiin BirdLife Suomi ry:n edustajiston sääntömääräisessä kevätkokouksessa Helsingissä 22. maaliskuuta 1998.


Copyright © 1998 by BirdLife Finland.
Last updated May 13, 1998 by webmaster.