BirdLife Suomi

Toimintakertomus 1998

1.   Yleistä

BirdLife Suomi r.y. BirdLife Finland r.f. (vuoteen 1995 Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) on valtakunnallinen nuorisojärjestö sekä 28 lintutieteellisen yhdistyksen ja näiden 7 073 jäsenen keskusjärjestö. Liitto on maailmanlaajuisen, noin 100 maassa toimivan BirdLife International -järjestön partneri.

BirdLife Suomi pyrkii edistämään linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimimaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta.

Toimintavuonna 1998 BirdLife Suomi täytti 25 vuotta. Juhlavuoden vietossa painottuivat tiedotukselliset, linnustonsuojelulliset sekä järjestökehitystä edistävät toiminnat.

Vuoden 1998 päätavoitteet olivat:

  1. Järjestötoiminnan kehittäminen ja liiton yhtenäisyyden edistäminen.
  2. Liiton toiminnan tunnetuksi tekeminen juhlavuoden toimintojen avulla.
  3. Tärkeät lintualueet (Important Bird Areas - IBA) -projektin edistäminen.
  4. Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminnan laajentaminen.
  5. Liiton taloudellisen tilan tasapainottaminen.

Taloudellisen tilan tasapainottaminen näkyi kaikessa BirdLife Suomen toiminnassa eikä kaikkea suunniteltua säästösyistä toteutettu. Tiukan säästöohjelman avulla neljän edellisen vuoden alijäämäinen tuloskehitys saatiin katkaistua.

1.1. Jäsenyhdistykset

BirdLife Suomeen kuului 28 jäsenyhdistystä. Yhdistyksiin kuului henkilöjäseniä yhteensä 7 073 (31.12. tilanteen mukaan). Vuonna 1997 jäseniä oli 7 137.

BirdLife Suomen jäsenyhdistykset ja jäsenmäärät vuonna 1998
     
1. Bongariliitto r.y. 845
2. Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 136
3. Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus r.y. 91
4. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa r.y.   1261
5. Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 139
6. Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 70
7. Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 208
8. Kemin Lintuharrastajat Xenus r.y. 124
9. Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 111
10. Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 279
11. Kuopion Luonnonystäväin yhdistys r.y./Kuikka 184
12. Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 266
13. Lapin Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 134
14. Lounais-Hämeen Lintuharrastajat r.y. 125
15. Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 81
16. Ostrobothnia Australis r.f. 32
17. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 426
18. Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 137
19. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 210
20. Porin Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 280
21. Porvoon Seudun Lintuyhdistys r.y. 122
22. Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 180
23. Suomen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 612
24. Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 268
25. Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 94
26.   Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. 516
27. Valkeakosken Lintuharrastajat r.y. 114
28. Ålands Fågelskyddsförening r.f. 28

1.2. BirdLife Suomen jäsenyydet ja edustukset

Jäsenyydet:
1. Aikakauslehtien Liitto ry, jäsen (Linnut-lehti)
2. Opintotoiminnan Keskusliitto ry (OK-Opintokeskus), jäsenyhdistys
3. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen
4. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta ry, jäsenyhdistys
5. Siemenpuu-säätiö - Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö, jäsenyhdistys
Näissä yhteisöissä liittoa edusti Katriina Heinonen.

Kotimaiset edustukset (suluissa liittoa edustanut henkilö):
1. Ympäristöministeriön NATURA 2000 -työryhmä (Esa Lammi)
2. Itämeren suojelukomissio HELCOM, BirdLife Internationalin edustus (Matti Helminen)
3. Ympäristöjärjestöjen metsäsertifiointitoimikunta (Marcus Walsh)
4. Sääksisäätiö (Arto Kalliola)
5. Ympäristöministeriön kiljuhanhityöryhmä (Aki Arkiomaa)
6. Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntatyöryhmä (Ari Vuorio)
7. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän lintuasiantuntijaryhmä (Mika Asikainen)
8. Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue -hanke, neuvottelukunta (Katriina Heinonen)
9. Ympäristöjärjestöjen metsätyöryhmä (Marcus Walsh)
10. Ympäristöjärjestöjen maataloustyöryhmä (Marcus Walsh)
11. Ympäristöjärjestöjen Natura 2000 -työryhmä (Mika Asikainen)
12. Maakotka 2000 -työryhmä (Olli Lamminsalo)
13. Kuusamon kotka -työryhmä (Olli Lamminsalo)
14. Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta (Mika Asikainen, Olli Lamminsalo, Mika Ohtonen)

Kansainväliset edustukset:
1. BirdLife International (Matti Helminen)
2. Eurogroup Against Bird Crime (Katriina Heinonen)
3. Skandinavisk Ornitologisk Union (Katriina Heinonen). Järjestö lopetettiin keväällä.
4. Working Group of European Bird Protection Societies (Katriina Heinonen)

1.3. Huomionosoitukset

BirdLife Suomen "Vuoden lintuyhdistys" -tunnustuspalkinto myönnettiin Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry:lle. Nimitys julkistettiin edustajiston juhlakokouksessa Helsingissä 22.3.

BirdLife Suomi myönsi juhlavuoden kunniaksi tavallista enemmän ansiomerkkejä.

Kultaisen ansiomerkin saivat: Martti Lagerström, Lasse J. Laine, Leo Lehtonen, Pertti Kalinainen, Jouko Pihlainen, Jaakko Syrjänen ja Rauno Tenovuo.

Hopeinen ansiomerkki myönnettiin seuraaville: Jouko Alhainen, Dick Forsman, Hannu Hautala, Olavi Heikkuri, Eero Heinonen, Esa Hohtola, Lasse Härö, Esko Joutsamo, Jukka Jokimäki, Arto Juvonen, Tapio Korkolainen, Raimo Koskenkorva, Lasse Kosonen, Esa Lehikoinen, Heikki Liehu, Juhani Lokki, Juha Markkola, Rainer Mäkelä, Veikko Neuvonen, Daithi O'Ceallaigh, Arvo Ohtonen, Markku Ojala, Olli Paasivirta, Esko Rajala, Tuomo Salmela, Pertti Salolainen, Heikki Seppänen, Matti Tynjälä, Pertti Uusivuori ja Jouni Ylipekkala.

2.   BirdLife Suomi 25 vuotta

Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton perustamiskokous pidettiin 20.1.1973 Lammilla. BirdLife Suomen 25-vuotisjuhlatilaisuus pidettiin juhlaseminaarin muodossa 21.3. Helsingissä. Liiton edustajisto kokoontui juhlakokoukseen 22.3.

Juhlavuoden kunniaksi uudistettiin BirdLife Suomen ansiomerkit, jotka suunnitteli Ossi Piipponen. Ansiomerkkejä jaettiin yhteensä 37 kappaletta (kohta 1.3).

Muut juhlavuoden toiminnot on esitelty toimintakertomuksen muissa kohdissa.

3.   Linnustonsuojelu

Suojelutoiminnan keskeisin tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita Suomessa. Tärkeimmät näistä ovat uhanalaisten lajien suojeluohjelmat (Species Action Plans), maamme tärkeiden lintualueiden kartoitus ja suojelu (Important Bird Areas eli IBA-projekti) sekä habitaatti- eli yleissuojeluohjelmat (Habitats for Birds in Europe).

Linnustonsuojelussa keskeisimmät toiminnot olivat suojelutoimikunnan jaostojen toiminnan käynnistäminen sekä lausuntojen antaminen. Suojelutoimikunta jakautui vuoden alussa kolmeen jaostoon (laji- ja paikkajaosto sekä luonnonvarajaosto), jotka tekevät suuren osan liiton suojelutyöstä.

Jäsenyhdistykset tekivät merkittävää linnustonsuojelutyötä mm. rakentamalla tekopesiä ja pesäpönttöjä sekä huolehtimalla lintujen talviruokinnasta.

3.1. Lausunnot ja vaikuttaminen

BirdLife Suomi toimi Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokouksessa 27.2. kutsuttuna asiantuntijana koskien Amsterdamin sopimusta, joka liittyy kestävän kehityksen edistämiseen ja ympäristönsuojelun asemaan EU:ssa.

Jätettiin lausunto ympäristöministeriön ehdotuksesta uusiksi ja laajennettaviksi Natura-alueiksi ja SPA-alueiksi. Lausunnossa kannatettiin kaikkia lisäyksiä ja laajennuksia sekä vaadittiin IBA-alueita liitettäväksi Naturaan SPA-merkinnällä varustettuna.

Metsähallitukselle annettiin lausunto yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa luonnonarvoltaan erityisen tärkeistä metsäalueista Suomessa.

Tehtiin lisäselvityspyyntö oikeuskanslerinvirastolle Uudenmaan ympäristökeskuksen menettelystä Pukkilan Kanteleenjärven kunnostusta koskevassa vesioikeusprosessissa.

Ympäristöministeriölle annettiin lausunto päätösluonnoksesta kotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.

Laadittiin käyttökieltohakemus Uudenmaan ympäristökeskukselle koskien Lauttasaaren ja Espoon siltojen alueella tapahtuvalle vesiskootterikilpailulle. Hakemuksen allekirjoitti 17 järjestöä.

Annettiin Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmälle yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa lausunto vastuullisen matkailun kehittämisen edellyttämästä yhteistyöstä virallisen organisaation ja järjestöjen kesken.

Tehtiin valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen valtioneuvoston päätöksestä Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä. Valituksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että kolmasosa Suomen kansainvälisistä IBA-alueista oli jätetty ilman lintudirektiivin mukaista SPA-merkintää. Valituksesta aiheutuviin kuluihin saatiin tukea Helsingin vanhalta rallilta.

3.2. Lajisuojelu

Aloitettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelu. Tavoitteena oli saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös ne keinot, joilla BirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua, ja työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojelutoimikunnan lajijaosto. Vuoden aikana valmistui 4 suojelusuunnitelmaa (pikkutikka, pilkkasiipi, ruisrääkkä ja räyskä) ja 11 oli vuoden lopussa valmisteilla (etelänsuosirri, kaakkuri, kangaskiuru, kehrääjä, maakotka, metso, pikkusieppo, punakuiri, pyrstötiainen, selkälokki ja tuulihaukka). Työ jatkuu vuonna 1999.

Osallistuttiin ympäristöministeriön asettaman Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän lintuasiantuntijaryhmän toimintaan. Työryhmä laatii Suomen uhanalaisten lintujen luettelon uusien uhanalaisuuskategorioiden ja -kriteereiden mukaan. Samalla työryhmä laatii luettelon lajeista, joiden säilyttämisessä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu (kansainväliset vastuulajit).

Jatkettiin yhteistyötä Maailman luonnon säätiön (WWF) toimintaryhmien ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa uhanalaisten lintulajien suojelussa.

Aloitettiin yhteistyö Maakotka 2000 -projektin toteuttamisessa Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa. Kuusamon kunnan ja Kuusamon luontokerhon kanssa aloitettiin yhteistyö hankkeessa maakotkan muuton seuraamiseksi satelliitin välityksellä.

3.3. Paikkasuojelu

Tavoitteena oli saada suurin osa Tärkeät lintualueet (IBA) -projektin kohteista suojeltua Natura 2000 -ohjelmassa. Valtioneuvoston esityksessä Suomen Natura 2000 -ohjelmaksi kaikkiaan 96 IBA-alueesta 90 oli mukana, 21 niistä ilman lintudirektiivin mukaista SPA-merkintää.

IBA hankkeen tuloksia esitellään BirdLife Internationalin kirjassa, joka julkistetaan BirdLife Internationalin maailmankokouksessa Malesiassa lokakuussa 1999. Kirjassa esitellään kaikki Euroopan kansainvälisen tason lintualueet. Suomen IBA-aluetiedot on lähetetty Sihteeristöön tarkistettavaksi ja johdanto kappaletta viimeistellään vuodenvaihteessa.

Jatkettiin Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) hanketta yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. FINIBA-tietokannan tietoja on tarkistettu ja täydennetty, aluekokonaisuuksia ja alueiden numerointia on suunniteltu ja karttoja alueista on tehty.

3.4. Luonnonvarain käytön vaikutukset

Luonnonvarajaosto osallistui ympäristöjärjestöjen (Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Greenpeace Nordic, WWF Suomen Rahasto, Natur och Miljö) yhteisen metsätyöryhmän työskentelyyn. Metsätapaamisia järjestettiin noin kuuden viikon välein. Työryhmän päällimmäisinä asioina olivat metsäsertifiointi ja metsätalouden kehittämisohjelma.

Metsäsertifioinnissa pyrittiin ajamaan Suomeen FSC-pohjaista (FSC = Forest Stewardship Council) sertifiointiratkaisua. Neuvottelut metsäteollisuuden ja metsänomistajien kanssa katkesivat keväällä johtuen erilaisista näkemyksistä Suomen sertifiointistandardin perusteista.

Kansallinen metsäohjelma on maamme virallinen metsästrategia. Osallistuttiin uuden ohjelman laadintaan ja sen sisältöön pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon sertifiointitason tavoitetta. Uusi ohjelma valmistuu tammikuussa 1999.

BirdLife Suomen aloitteesta ympäristöjärjestöt perustivat keväällä ympäristöjärjestöjen yhteisen maataloustyöryhmän. Kimmokkeena oli uusi ympäristötukityöryhmä, joka päättää maatalouden ympäristötuen kriteereistä vuosille 1999-2004. Ympäristöjärjestöillä oli työryhmässä yksi edustaja. Työryhmälle esitettiin ympäristöjärjestöjen vaihtoehtomalli ympäristötuen jakamisesta.

3.5. Yleissuojelu

BirdLife Suomi järjesti 21.3. kevätkokouksen yhteydessä asiantuntijaseminaarin, jonka aiheena oli Suomen linnuston pitkäaikaiset muutokset ja tulevaisuus. Juhlaseminaarin johtajana toimi Matti Helminen ja siihen osallistui noin 100 henkeä.

Syksyn edustajiston kokouksen yhteydessä järjestettiin Rantalinnusto ja lintuvesien hoito -seminaari yhdessä Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Visio opintokeskuksen kanssa. Seminaarissa oli noin 60 osallistujaa.

Aloitettiin syksyllä "Lintujen talviruokinta" -projekti yhteistyössä Suomen Eläinsuojelu -yhdistyksen kanssa Kerox Oy:n tukemana. Tavoitteena on kerätä varoja talviruokinnan hoitamiseksi eri puolilla maata sekä aktivoida yleisöä osallistumaan talviruokintaan.

Osallistuttiin ympäristöministeri Pekka Haaviston järjestämään ympäristöjärjestöjen tapaamisiin, joissa käsiteltiin Suomen ja Venäjän lähialueilla toimivien kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa.

Osallistuttiin Suomen kestävän kehityksen toimikunnan Tulevaisuuden visiot seminaariin marraskuussa. Seminaarissa käsiteltiin ympäristönsuojelullisia ja luontomatkailuun liittyviä teemoja.

3.6. Öljyntorjunta

BirdLife Suomi osallistui Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntaryhmän työhön.

Tavoitteena oli luoda BirdLife Suomen öljyntorjuntaorganisaatio tukemaan valtion virallisen öljyntorjuntaorganisaation toimintaa ja toteuttaa se yhteistyössä merenrannikon ja suurten järvien jäsenyhdistyksien kanssa. Hanketta lykättiin ulkopuolisen rahoituksen puutteessa.

3.7. Kansainvälinen suojelu

Liito maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. BirdLife Suomen jäsenmaksut sekä myytyjen logotuotteiden royaltymaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen.

Ympäristöministeriöltä saatiin 80 000 mk lisämääräraha Viron IBA-hankkeen päätökseen saattamiseksi. Hanketta koordinoi liiton kunniapuheenjohtaja Ilkka Stén. Hankkeessa jatkettiin olemassaolevien suunnitelmien mukaan. Maailman lintupäivän yhteydessä järjestettiin Läänemaan IBA-kohteiden esittely. Vuoden aikana selvitettiin IBA-kohteiden suojelumahdollisuuksia SPA-alueina ja näihin liittyviä EU-määräyksiä. Myös Tarton lähellä olevaa Ropka-Ihaste tulvaniittyä hoidettiin. Mustapyrstökuirille laadittiin suojelusuunnitelma.

BirdLife International järjesti 21.-22.2. Valsainissa, Espanjassa kansallisten IBA-koordinaattorien tapaamisen, jonka tavoitteena oli tehostaa kansainvälisen sihteeristön ja koordinaattorien välistä yhteistyötä mm. kouluttamalla koordinaattorit käyttämään yhteistä tietojenkäsittelyohjelmaa. Kokous pohti myös IBA-ohjelman käyttömahdollisuuksia pyrittäessä suojelemaan tärkeitä lintualueita niiden merkitystä uhkaavalta käytöltä. Aktiivinen tiedotustoiminta todettiin erityisen tärkeäksi, koska tieto alueiden sijainnista ja merkityksestä voi jo ennakolta ehkäistä rakennus- ja hyödyntämishankkeiden kohdistumista niihin. Suomen IBA-koordinaattorin asemasta kokoukseen osallistui liittohallituksen jäsen Matti Helminen.

Aloitettiin BirdLife Internationalin kanssa yhteistyössä Euroopan Unionin rahoittamana tunturihaukan suojelusuunnitelman laatiminen Euroopan Unionin alueelle. Hanketta vetää Pertti Koskimies ja se jatkuu vielä 1999.

Osallistuttiin maailmanlaajuisesti uhanalaisen ruisrääkän kansainvälisen suojeluryhmän kokoukseen 11.-15.9. Hilpoltsteinissa Saksassa. Osallistumisen mahdollisti Englannin BirdLife-partnerin (RSPB) taloudellinen tuki.

Osallistuttiin tanskalaisen BirdLife-partnerin (Dansk Ornitologisk Forening) hankkeeseen Itämeren merilinnuston suojelemiseksi.

Välitettiin BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa.

Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen kotisivuilla välitettiin tietoja kansainvälisistä suojeluhankkeista, joihin lintuharrastajat voivat osallistua.

Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toiminnan perustamiseen yhdessä muiden ympäristö- ja kehitysapujärjestöjen kanssa (Tulevaisuuden elävä luonto ry., Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry. Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry, Liikenneliitto ry. Luonto-Liitto ry., WWF Suomen Rahasto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Tinku, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Tekniikka elämää palvelemaan, Uusi Tuuli, Vihreä Sivistysliitto, Ympäristö ja Kehitys). Säätiö on kehitysmaiden ympäristörahasto ja sen toiminta rahoitetaan valtion kehitysyhteistyövaroista. BirdLife Suomen tavoitteena on säätiön avulla tukea BirdLife Internationalin kansainvälisiä suojeluhankkeita.

3.8. Linnustonsuojeluklubi

Linnustonsuojeluklubin jäsenet tukevat suoraan BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Linnustonsuojeluklubin markkinointia jatkettiin myös liiton ulkopuolisille kohderyhmille, kuten Suomen Latu ja eräät kaupan alan järjestöt. Keväällä julkaistiin uusi klubiesite. Tavoitteena oli kasvattaa klubin jäsenmäärä tuhanteen (1 000) juhlavuoden aikana. Klubin toimintaa tuki 368 henkilöä. Perusjäsenmaksun (100 mk) maksaneita oli 303, kansainvälisen jäsenmaksun (350 mk) oli 49 ja tukijäsenmaksun (1 000 mk) maksaneita oli 16 henkeä.

3.9. Lintuihin kohdistuvat rikokset

Välitettiin kansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle tietoja linturikoksista Suomessa. Ryhmä tuotti mm. petolintujen metsästyksestä Euroopan laajuisen raportin.

Jatkettiin yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi. Jatkettiin tunturihaukan myyntikiellon jälkiseurantaa ja tehtiin ilmoitus täytetyn maakotkan kuljetuksesta.

Myös monet jäsenyhdistysten jäsenet puuttuivat paikallisesti havaittuihin salametsästystapauksiin sekä muihin linturikoksiin.

4.   Tutkimukset

4.1. Oma tutkimustoiminta

Tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Tutkimukset toteutettiin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin.

Suomen toinen lintuatlas, joka toteutettiin vuosina 1986-89, sai vihdoin päätepisteensä Hanke toteutettiin yhdessä Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Sen lopputulokset esittelevä Muuttuva pesimälinnusto -kirja ilmestyi keväällä Otavan julkaisemana. Julkistamistilaisuudessa 5.5. oli läsnä atlashankkeen suojelija rouva Tellervo Koivisto. Kirjan toimittivat Risto A. Väisänen, Esa Lammi ja Pertti Koskimies. Kirjaa myytiin yhdessä Suomen Lintuvaruste Oy:n ja SLY:n Lintutieto Oy:n kanssa jäsenistölle ja atlaksen maastotöihin osallistuneille erikoishintaan.

Vuonna 1996 aloitettua varpushaukan muuttosuuntatutkimus jatkui kolmatta ja viimeistä vuotta. Tutkimuksesta vastasi Timo Lehesvirta.

BirdLife Suomen jäsenyhdistyksien jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantatutkimuksien tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnut-lehdessä.

4.2. Tilaustutkimukset

Vuoden aikana annettiin yksi tarjous tuulivoimalan perustamisen vaikutusten selvittämiseksi linnustoon ja lintujen muuttoon. Tarjous ei johtanut tilaukseen. Myös muita vastaavia alustavia keskusteluja käytiin.

5.   Lintuharrastuksen edistäminen

5.1. Näkyvyyden edistäminen

BirdLife Suomi tuotti aineistoa lintuharrastuksen markkinoimiseksi ja jäsenyhdistysten tunnetuksi tekemiseksi. Tiira-lehtiä lähetettiin halukkaille yhdistyksille jaettavaksi.

Lintuharrastustietoutta välitettiin liiton yhteistyöjärjestöjen (Luonto-Liitto, Suomen Latu, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Partiolaiset) jäsentiedotteiden ja lehtien välityksellä. Aineistoa välitettiin myös kouluille, kerhoille ja muille kohderyhmille. Tringan kanssa yhteistyössä välitettiin Tiira-lehden vuosikerta kaikkiin Tringan alueen kouluihin.

5.2. Tapahtumat

Keväällä järjestettiin 25.4. yhteishavainnointipäivä, johon osallistui tuhansia lintuharrastajia ympäri Suomen. Euroopan lintupäivänä 3.-4.10. noin 500 harrastajaa osallistui Euroopan laajuiseen lintutapahtumaan. Euroopan lintupäivä oli samalla osa 17 järjestön yhteistä eläinten viikkoa 4.10.-10.10.

Osallistuttiin kansainvälisen Kuusamon lintumaratonin järjestelyihin olemalla mukana järjestelytoimikunnan markkinointi- ja tiedotustyössä.

Osallistuttiin Einari Merikallio -seminaarin järjestämiseen Keravalla 24.10. Pääjärjestäjät olivat Keravan kaupunki ja Kerava-seura.

5.3. Kotisivut ja Lintuverkko

BirdLife Suomen kotisivuja käytettiin hyväksi lintuharrastuksen edistämiseksi, erityisesti aloittelevat lintuharrastajat huomioiden. Kesällä aloitettiin lyhyet katsaukset, jotka viikoittain kertovat lintutilanteen eri puolilla maata. Katsaukset on koottu yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja ne on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille ja niillä tavoitellaan uusia jäseniä jäsenyhdistyksiin. Sivut ovat nähtävissä myös MTV3:n Luonnossa-kotisivujen kautta.

Kotisivut palvelivat myös pidemmälle ehtinyttä harrastajaa. Niillä on ajantasainen lista Suomessa tavatuista lintulajeista, lintuhavaintojen kirjaamisohjeet sekä lintuharrastajien sähköpostihakemisto. Rariteettikomitean hyväksymät harvinaisuushavainnot, kuvia lintuharvinaisuuksista, tarkastettavien lajien lista ja rk-lomakepohjat löytyvät myös verkosta.

BirdLife Suomi ylläpiti lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko), jossa oli vuoden lopussa 500 jäsentä. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua vastaavaa listaa (Euro Bird Net). Työstä vastasi Martin Helin ja kotisivujen toimitusneuvosto.

5.4. Muu toiminta

Osallistuttiin Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Matkailun Edistämiskeskuksen lintumatkailun kehittämisprojektiin sekä Parikkalan kunnan ja Lomayhtymä ry:n lintumatkailuhankkeeseen Etelä-Karjalassa ja Venäjän lähialueilla. Aloitettiin lintumatkailussa toimivien lintuoppaiden sertifiointijärjestelmän luominen laadun parantamiseksi. Työ jatkuu vielä 1999.

Keskon kanssa tuotettiin yhteistyössä K-lähikaupoille lintujuliste, jota jaettiin kesällä kaikissa K-lähikaupoissa. Valokuvien osalta yhteistyötä tehtiin Timo-Heikki Variksen kanssa.

Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osuu kevääseen maalis-toukokuulle.

Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa julkaistiin linnunpönttöjen rakennusohjeet, jotka saivat hyvää julkisuutta televisiossa. Rakennusohjeet julkaistiin myös kotisivuilla.

Retkikummien välityksellä levitettiin tietoutta lintuharrastuksesta linturetkillä ja Tiira-lehtien välityksellä.

6.   Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta

Retkikummitoimintaa laajennettiin ja tavoitteena oli saada kummeja jokaiseen jäsenyhdistykseen vuoden 1998 aikana. Järjestösihteeri avusti retkikummeja sekä seurasi heidän toimintaansa ja tuloksia. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 40 henkilöä n. 20 jäsenyhdistyksessä. Retkikummit järjestivät yhteensä kymmeniä linturetkiä lapsille ja nuorille.

Yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa tiivistettiin ja laajennettiin. Tuotettiin lapsille ja nuorille suunnattu lintuharrastusopas, Kuukkelin kaltaiset, yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Oppaassa esitellään lintuharrastusta sekä molempien järjestöjen toimintaa. Oppaan painaminen tapahtuu tammikuussa 1999. Luonto-Liiton Sieppo-lehteä avustettiin lintuaiheisissa jutuissa.

Tiira-lehdessä julkaistiin myös varhaisnuorille ja nuorille suunnattuja juttuja.

Yhteistyötä kehitettiin myös Suomen Partiolaiset ry:n sekä Suomen Latu ry:n nuorisoryhmien kanssa

7.   Järjestötoiminta ja jäsenpalvelut

Jäsenyhdistyksiä on kannustettu tekemään aktiivista jäsenhankintaa. Tätä varten lähetettiin BirdLife Suomen lehtiä yhdistyksille sekä retkikummien tapahtumiin osallistuneille. Lisäksi BirdLife Suomi tuki järjestökehitystä tuottamalla aineistoa, kuten järjestöesitteen, sekä järjestämällä koulutusta ja neuvontaa.

Jäsenyhdistysten käyttöön tuotettiin määritysdiasarja, jota käytettiin noin kymmenessä tapahtumassa vuoden aikana.

Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Sähköpostin käyttöä tiedottamisessa ja käytännön asioissa tehostettiin. Kaikki BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin myös sähköpostina.

Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen kotisivuja. Niiltä löytyvät kaikki liiton toiminnan perustiedot: uusin tapahtumakalenteri, toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset sekä edustajiston pöytäkirjat ja kokoonpano. Sivujen yhteydessä on keskustelufoorumi jäsenistölle. Kotisivuilla on lisäksi jäsenyhdistyksien ajantasaiset yhteystiedot, kartat havaintojenkeruualueista sekä linkit jäsenyhdistysten omille kotisivuille. Osoitteenmuutoksetkin voidaan hoitaa kotisivujen kautta.

Tarjottiin edelleen jäsenrekisteripalveluja niitä haluaville yhdistyksille. Jäsenrekisteriohjelman uusimista lykättiin taloudellisista syistä.

Lintulehtipaketin välittämistä jatkettiin. Välitettyjä tilauksia oli yhteensä 633.

Lokakuussa toteutettiin jäsenkysely, jossa tiedusteltiin jäsenten mielipiteitä mm. BirdLife Suomen avaintoiminnoista, tiedottamisesta ja organisaatiosta. Kyselyyn vastasi viisi jäsenyhdistystä.

Liiton taloudellinen tilanne rajasi mahdollisuuksia kehittää järjestötoimintaa ja lisätä jäsenpalveluita.

8.   Tiedotustoiminta ja julkaisut

8.1. Linnut-lehti

Linnut-lehti, tilauspohjainen aikakauslehti ilmestyi 33. vuosikertanaan viitenä numerona, joista yksi oli kaksoisnumero. Lehden tavoitteena oli kentän ilmiöihin sitoutumatta tuottaa mielenkiintoista ja monipuolista tietoa linnuista sekä Suomen rajojen sisältä että myös ulkopuolelta.

Keväällä lehdelle toteutettiin tilauskampanja ID-yhtiön hoitamana ja kesällä lehteä markkinoitiin Suomen eläimet -kirjasarjan mukana. Syksystä alkaen Linnut on mahdollista tilata kestotilauksena ja myös kotisivujen välityksellä. Tilaajamäärä oli 2 700. Lehti lähetettiin myös Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen kautta moniin maihin, jota vastaan maahamme saatiin tutkijoiden käyttöön useita julkaisusarjoja.

Painosmäärä oli 3 100 kpl. Painopaikkana oli Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopiossa. Linnut-lehden artikkelihakemisto toteutettiin liiton kotisivujen yhteyteen. Päätoimittajana oli Janne Taskinen ja liiton toimisto ylläpiti lehden tilaajarekisteriä.

Edellisen vuoden ja alkuvuoden talousvaikeudet Linnut-lehdessä hankaloittivat julkaisemista ja lehteä jouduttiin supistamaan yhdellä kaksoisnumerolla sekä muilla säästötoimilla. Keväällä rekrytoitu uusi mainoshankkija Juha Halminen onnistui loppuvuonna parantamaan tilannetta.

8.2. Tiira-lehti

Tiira-tiedotuslehden kolmas vuosikerta ilmestyi kolmena numerona. Lehti on ensimmäinen BirdLife Suomen kaikki jäsenet säännöllisesti tavoittava julkaisu. Lehti esitteli liiton ja sen jäsenyhdistysten perustoimintoja, kansallisia ja kansainvälisiä linnustonsuojeluaiheita, lintuharrastusta aktivoivia aiheita sekä tiedotti liiton ja jäsenyhdistysten tapahtumista. Lehden painosmäärä oli 7000-9500 kpl. Painopaikka oli Lehtisepät Oy Pieksämäellä. Lehden päätoimittajana toimi Kalle Ruokolainen.

8.3. Linnut-vuosikirja

Linnut-vuosikirja ilmestyi toisen kerran. Kirjassa esiteltiin vuoden 1997 keskeisimmät linnustonsuojeluhankkeet: uhanalaisten lajien seurantaraportit ja muita tärkeitä linnustonsuojelututkimuksia. Kirjan toimittivat Tapio Solonen ja Esa Lammi. Kirjan painosmäärä oli 1300 kpl. Vuosikirjan kustannuspohjaa pyrittiin laajentamaan.

8.4. Liiton kotisivut

BirdLife Suomen kotisivut uusittiin kokonaan ja uudistus oli vuoden lopussa lähes valmis. Sivuja pidettiin ajan tasalla lähes joka päivä ja niillä esitellään liittoa ja lintuharrastusta sekä ajankohtaisia järjestöasioita. Sivuilta löytyvät mm. rariteettikomitean arkisto, Linnut-lehden hakemisto ja linnunpönttöjen rakennusopas. Uusituilla sivuilla on käynyt huhtikuun alusta alkaen yli 20 000 kävijää. Liiton kotisivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvarusteen kotisivut. Kotisivujen ylläpitämisestä vastasi liiton webmaster Heikki Liehu ja kotisivujen toimitusneuvosto. Osan sivuista tuotti liiton toimisto.

8.5. Muut julkaisut ja esitteet

BirdLife Suomen uusi järjestöesite julkaistiin keväällä 3 000 kpl painoksena ja linnustonsuojeluklubin esitteestä julkaistiin uusi painos. Sen painosmäärä oli 2 000 kpl. Esitteitä jaettiin mm. messuilla, opastuskeskuksissa sekä lähetettiin retkikummeille ja muille yhteistyökumppaneille.

8.6. Näyttelytoiminta

Liiton järjestämä Vuoden Lintupiirtäjä -kilpailun parhaimmisto oli esillä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisellä keskusmuseolla 16.1.-25.2. Kilpailuun osallistui runsaat 1 500 työtä. Tuomariston jäsenet olivat Jari Kostet (pj.), Mika Asikainen (siht), Esa Lammi, Risto Lamminsoila ja Tiina Suonperä-Kauppinen. Kilpailu ja näyttely järjestettiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Oy Instrumentarium Ab:n optiikkaryhmän kanssa. Näyttely oli esillä myös Jyväskylässä keväällä ja Oulussa syksyllä.

Yhteistyössä Galleria Dixin kanssa järjestettiin lintutaidenäyttely esillä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseossa 14.3.-13.4. Näyttelyssä oli esillä 11 taiteilijan lintuaiheisia töitä.

Osallistuttiin Erämessuille 4.-7.6. Riihimäellä. Liiton osastoon tutustui noin 5 000 henkilöä.

Aivan vuoden lopulla toteutettiin "Muuttolinnun tie" -näyttelyhanke, jossa esiteltiin ihmisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia kehitysmaissa ja niiden vaikutuksia linnustoon. Hanke rahoitettiin ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosaston 35 000 mk avustuksella. Näyttely toteutettiin Finnaturen kanssa ja se on esillä vuoden 1999 aikana.

8.7. Muu tiedotustoiminta

Liiton toimisto antoi 18 lehdistötiedotetta ja avusti joukkoviestimiä lähes viikoittain, keväällä päivittäin. BirdLifen edustajia esiintyi TV:ssä kertomassa lintujen muutosta ja muista ajankohtaisasioista. Radiohaastatteluja oli useita kymmeniä.

Vuoden aikana yhdistyksille lähetettiin 7 tiedotetta. Edustajakokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia ja päivämääriä.

9.   Koulutustoiminta

BirdLife Suomi järjesti vuoden aikana 11 kurssia. Osa niistä järjestettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.

Kurssin nimi Aika Paikka Osan-
ottajia
Suomen linnuston pitkäaikaiset muutokset ja tulevaisuus -seminaari 21.03. Helsinki 100
Hanhivappu 01.-03.05. Liminganlahti ja Hailuoto    15
Viikonloppu Matsalussa 09.-11.05. Matsalunlahti, Viro    22
Viikonloppu Matsalussa 16.-18.05. Matsalunlahti, Viro 20
Latvian linnut 16.-22.05. Latvia 15
Arktikakurssi 20.-24.05. Virolahti 14
Paras alku lintuharrastukselle 17.-19.07.    Liminganlahti 20
Arktinen kesä 20.-25.07.    Varanginvuono 10
Kurkimatka Viroon 26.-28.09.    Matsalunlahti, Viro 23
Rantalinnusto ja lintuvesien hoito -seminaari    21.11. Kokkola 60

Järjestösihteeri ja hallituksen yhdistysvastaavat vierailivat yhdistysten tapahtumissa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita.

BirdLife Suomi ja sen jäsenyhdistykset järjestivät vuoden aikana lähes sata yleisöretkeä, joihin osallistui runsaat 1 000 henkeä. Lisäksi retkikummien järjestämillä yleisöretkillä oli satoja osallistujia.

Kevätmuuton yhteishavainnointipäivä järjestettiin 25.4. BirdLife Suomi kokosi havaintoja ja välitti tietoja tiedotusvälineille. Yhteishavainnointiin osallistui tuhansia harrastajia ympäri Suomen.

Eläinmaailma-lehden "Tornien taisto" -tapahtumaan osallistuttiin 16.5. Virroilla. BirdLife Suomen joukkue opasti päivän aikana useita lintuharrastajaryhmiä ja havaitsi tapahtumassa 81 lintulajia.

BirdLife Internationalin European Birdwatch 98 eli Euroopan lintupäivät järjestettiin 3.-4.10. Tapahtumaan osallistuttiin 29 Euroopan maassa ja noin 40.000 ihmistä teki havaintoja yhteensä 1,5 miljoonasta linnusta. Suomessa tapahtumaan osallistui noin 500 harrastajaa, ja se sai runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä. Liitto järjesti tapahtuman Helsingin Tähtitorninmäellä yhdessä Helsingin seudun Lintutieteellisen yhdistyksen Tringan kanssa.

10.   Kansainvälinen toiminta

10.1. BirdLife International

BirdLife Suomi toimi edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sihteeristön kanssa erityisesti linnustonsuojelullisissa, tiedotuksellisissa ja koulutuksellisissa asioissa. Liitto sai sihteeristöltä materiaalista ja muuta apua linnustonsuojelun, tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi.

EU-asioissa BirdLife Suomi sai apua BirdLife Internationalin Brysselin toimistosta joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa.

BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin jäsenille sekä lehden tilaajille.

BirdLife International järjesti Euroopan partnerien kokoukseen 23.-24.2. Valsainissa, Espanjassa. Tavoitteena oli järjestön Euroopan toimintaohjelman kehittely ja valmistautuminen Malesiassa 1999 pidettävään maailmankokoukseen. Kokoustyöskentely oli lähinnä tietojenvaihtoa järjestön päämajan, Euroopan komitean ja partnereiden kesken. Partnereilla oli tilaisuus esitellä toimintaansa erityisen "Partner forum" -näyttelyn muodossa. Kokouksen osanottajat olivat ensisijaisesti partnereiden toiminnanjohtajia tai muita toimihenkilöitä. Suomea edusti liittohallituksen jäsen Matti Helminen.

BirdLife Suomi on pitänyt yllä yhteyksiä useisiin BirdLife-partnereihin erityisesti linnustonsuojeluun, Natura 2 000 -ohjelman valmisteluun ja Baltian maiden avustamisprojekteihin liittyvissä asioissa. Liiton edustaja osallistui ruotsalaisen BirdLife partnerin (Sveriges Ornitologiska Förening) vuosikokoukseen. Maaliskuussa osallistuttiin BirdLife Internationalin ympäristö- ja järjestöseminaariin Israelissa.

10.2. Viro

BirdLife Suomi on Viron Lintutieteellisen Yhdistyksen (Eesti Ornitoloogiaühing, engl. EOS) ns. johtojärjestö ja ohjaa kaikkia BirdLife Internationalin toimintoja Virossa. Viro-yhteyksien ja toimintojen kehittämiseksi tehtiin yhteistyötä Suomessa toimivan Viron Lintuseuran kanssa.

Käynnistettiin EOS:n ympäristökasvatusohjelma- ja järjestökehityshanke. Hanke toteutettiin ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosaston antaman 100 000 mk tuen avulla ja yhteistyössä tanskalaisen (Dansk Ornitologisk Forening) ja hollantilaisen (Vogelbescherming Nederland) BirdLife partnerin kanssa. BirdLife Suomen tukema hanke keskittyi EOS:n järjestökehityksen tukemiseen ja perusrakenteiden vahvistamiseen. Vuoden 1998 aikana luotiin EOS:n pitkän aikavälin toimintaohjelma ja järjestön talouteen keskittyvä liiketoimintasuunnitelma. Tuen avulla jäsenistölle järjestettiin kaksi workshoppia, joissa suunniteltiin hankkeita ja koulutettiin jäseniä perustamaan paikallisia toimintaryhmiä. Hankkeen avulla tehtiin järjestön esittelylehtinen varainhankintaa varten. Myös jäsenlehteä tuettiin. Hanke jatkuu ja siihen anottiin tukea vuodelle 1999.

Liiton toinen yhteistyöhanke oli Viron IBA, joka on esitelty kohdassa kansainvälinen suojelu.

11.   Hallinto

11.1. Edustajisto

Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 93 edustajaa. Sen puheenjohtajana toimi Pertti Uusivuori ja varapuheenjohtajana Tero Ilomäki.

Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 22.3. Helsingissä, joka oli samalla edustajiston juhlakokous sekä syyskokoukseen 22.11. Kokkolassa. Kummassakin kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin liiton sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa kuultiin tilannekatsaus sääntömuutoshankkeen edistymisestä.

Tilintarkastajina toimivat Merja Taiminen ja Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young sekä varatilintarkastajina Aki Arkiomaa ja Timo Böhme.

11.2. Liittohallitus

BirdLife Suomen 12-jäseninen hallitus kokoontui 9 kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): pöytäkirjapykäliä kertyi 191 kappaletta. Kukin hallituksen jäsen vastasi erikseen nimetyistä toimialoista ja toimi lisäksi yhden tai useamman jäsenyhdistyksen nimettynä yhteyshenkilönä.

Heikki Pakkala puheenjohtaja (9/9)
Reijo Purasmaa varapuheenjohtaja     (6/9)
Ilkka Wentus taloudenhoitaja (9/9)
Jouni Lamminmäki sihteeri (9/9)
Mikko Alestalo jäsen (7/9)
Annika Forsten jäsen (9/9)
Matti Helminen jäsen (4/9)
Olli Lamminsalo jäsen (7/9)
Mika Ohtonen jäsen (7/9)
Vesa Pallasvesa jäsen (8/9)
Juhani Rinne jäsen (7/9)
Kalle Ruokolainen     jäsen (1/9)

11.3. Toimikunnat

Vuoden lopussa BirdLifella oli 17 toimikuntaa.

1. Liittohallituksen valmisteluryhmä (VR)
Heikki Pakkala (pj), Jouni Lamminmäki, Ilkka Wentus ja Katriina Heinonen (siht). Ryhmä valmisteli hallituksen kokousten asioita, huolehti liiton talouden ja varainhankinnan seurannasta sekä säästöohjelman valvonnasta ja käsitteli tiedottamista sekä ajankohtaisia asioita. Ryhmä kokoontui 26 kertaa.

2. Linnustonsuojelutoimikunta
Timo Asanti, Mika Asikainen, Samuli Korpinen, Vesa Pallasvesa ja Marcus Walsh. Toimikunnan tehtävänä on toteuttaa liiton linnustonsuojelutyötä. Toimikunta jakaantui käytännön työtä varten kolmeen jaostoon: laji- ja paikkajaosto sekä luonnonvarajaosto. Toimikunnan jäseninä olivat jaostojen puheenjohtajat, järjestösihteeri ja hallituksen edustaja.

2.1 Lajijaosto
Samuli Korpinen(pj), Mika Asikainen (siht), Antti Below, Timo Lehesvirta, Niko Leikola ja Tuomas Seimola. Jaoston tavoitteena oli tehdä lajikohtaiset suojelusuunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lajeille Suomessa. Jaosto perustettiin vasta syksyllä ja se kokoontui kolme kertaa.

2.2 Paikkajaosto
Timo Asanti (pj), Mauri Leivo ja Markku Mikkola-Roos. Jaosto toteuttaa IBA-ohjelman käytännön työtä ja vastaa muusta lintupaikkojen suojelusta.

2.3 Luonnonvarajaosto
Marcus Walsh (pj), Pentti Vikberg ja Vesa Oksanen. Jaosto tekee yhteistyötä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa lähinnä metsätalous- ja maatalousasioissa. Yhteiskokouksia muiden järjestöjen kanssa järjestettiin noin kuukauden välein.

3. Julkaisutoimikunta
Mika Ohtonen (pj), Kari Degerstedt, Reijo Ikävalko, Mikko Pöyhönen ja Heikki Vasamies. Toimikunta osallistui Linnut-lehden suunnitteluun yhdessä päätoimittajan kanssa sekä koordinoi Linnut-lehden, vuosikirjan ja Tiira-lehden keskinäistä tehtävänjakoa ja liiton muuta tiedotustoimintaa. Ryhmä kokoontui 3 kertaa.

4. Myynti- ja markkinointitoimikunta
Heikki Pakkala (pj), Kari Engelbarth, Juhani Kiiskinen, Vesa Pallasvesa, Ilkka Wentus ja Katriina Heinonen (siht). Toimikunta suunnitteli liiton varainhankintaa sekä avusti toiminnanjohtajaa markkinointia ja varainhankintaa koskevissa asioissa. Se kokoontui kolme kertaa.

5. Sääntömuutostoimikunta
Pertti Uusivuori (pj), Mika Ohtonen, Heikki Pakkala ja Mika Asikainen (siht). Toimikunta valmisteli luonnoksen liiton uusiksi säännöiksi, jotka toimitettiin ennakkotarkastukseen. Ennakkotarkastuksessa todettujen lisämuutostarpeiden takia toimikunnan työ jatkuu. Toimikunta kokoontui kerran.

6. Tutkimustoimikunta
Mikko Alestalo (pj) ja Rauno Yrjölä. Toimikunta suunnitteli ja valvoi liiton tutkimustoimintaa sekä valmisteli tarjoukset tilaustutkimuksista sekä hoiti tilausneuvottelut. Toimikunta ei pitänyt erillisiä kokouksia.

7. Kotisivujen toimitusneuvosto
Heikki Liehu (pj), Mika Asikainen (siht), Martin Helin, Heikki Pakkala, Timo Pulliainen, Jarmo Saarikko, Pekka Suopajärvi ja Tapio Tohmo. Toimikunta vastasi liiton kotisivuista ja niiden kehittämisestä. Toimikunta kokoontui kahdesti.

8. Kansainvälisten hankkeiden työryhmä
Annika Forsten, Katriina Heinonen, Matti Helminen, Heikki Pakkala ja Marcus Walsh. Ryhmän tehtävänä oli valmistella ja seurata kansainvälisiä kehityshankkeita BirdLife Internationalin kanssa sekä valmistella ja seurata liiton kansainvälisiä suojelu- ja järjestökehityshankkeita. Rahoitus ei toteutunut suunnitelluille kansainvälisille hankkeille.

9. Järjestökehitysryhmä
Mika Asikainen, Jouni Lamminmäki ja Mika Ohtonen. Ryhmän tehtävänä oli suunnitella ja valmistella jäsenyhdistyksien kanssa yhdessä toteutettavaa järjestökehityshanketta. Ryhmä kokoontui 1 kerran.

10. 25-vuotisjuhlatoimikunta
Matti Helminen, Katriina Heinonen ja Pertti Uusivuori. Ryhmä valmisteli ja valvoi liiton 25-vuotisjuhlavuoden tapahtumia.

11. Kurkityöryhmä
Juhani Rinne, Jouko Alhainen ja Ilkka Stén. Ryhmä vastaa Suomen kurkityöstä. Ryhmä kokoontui 3 kertaa. Ryhmässä kehitettiin uusi alumiininen värirengas, jota valmistettiin sekä koti- että ulkomaiseen käyttöön. Kurkea kohti omakustannushinta on noin 50 mk, jonka rengastaja joutuu maksamaan. Tämä hidastaa renkaiden käyttöönottoa. Työryhmän ulkomainen kirjeenvaihto oli laajaa. Ryhmä käsitteli tietoon tulleet kontrollit, vei ne omaan rekisteriinsä ja raportoi edelleen rengastustoimistoon.

12. Viro-suhteiden työryhmä (yhteinen Viron Lintuseuran kanssa)
Ilkka Stén (pj), Matti Helminen, Heikki Pakkala ja Mika Asikainen (siht). Ryhmä suunnitteli yhteistyön kehittämistä Viron Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa sekä koordinoi liiton ja Viron Lintuseuran työtä Virossa. Se kokoontui kerran.

13. Finiba-ohjausryhmä (yhteinen Suomen ympäristökeskuksen kanssa)
Matti Helminen ja Mika Ohtonen. Ohjausryhmä vastasi liiton ja Suomen ympäristökeskuksen välisen Suomen tärkeät lintualueet -hankkeen yhteistyösopimuksen valvonnasta ja toteutumisesta. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa.

14. IBA-asiantuntijaryhmä (yhteinen Suomen ympäristökeskuksen kanssa)
Esa Lammi, Janne Lampolahti ja Erkki Virolainen. Asiantuntijaryhmä edusti liittoa lintujen suojeluun liittyvissä kysymyksissä IBA-hankkeessa.

15. Lintuatlastoimikunta (yhteinen Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa)
Antti Karlin, Erkki Kellomäki ja Timo Pulliainen. Suomen toinen lintuatlas ilmestyi vihdoinkin tänä vuonna.

16. Rariteettikomitea (yhteinen Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa)
Liitolla ei ole erillisiä edustajia. Rariteettikomitean tarkoitus on tarkistaa Suomessa tehdyt harvinaisuushavainnot. Ryhmään kuuluivat: Hannu Jännes (pj), Matti Lammin-Soila, Tom Lindroos (siht), Pekka J. Nikander, Tapani Numminen, Jari Peltomäki ja Visa Rauste. Liiton hallituksen yhteyshenkilönä toimi Annika Forsten.

17. CITES-työryhmä
Katriina Heinonen ja Mika Asikainen. Ryhmän tehtävänä on valvoa CITES-yleissopimuksen mukaisten lintulajien laitonta kauppaa. Ryhmään pyritään saamaan edustajat myös muista yhteistyötahoista.

12.   Henkilökunta ja toimitilat

Liiton toimihenkilöt olivat toiminnanjohtaja Katriina Heinonen, järjestösihteeri Mika Asikainen ja toimistosihteerinä Satu Pasanen (31.8. saakka). Toiminnanjohtaja oli taloudellisista syistä lomautettuna 15.11.-31.12. Linnut-lehden päätoimittajana toimi Janne Taskinen ja lehtien ilmoitusmyynnistä vastasi Juha Halminen (1.3. alkaen). Toimistoharjoittelijana toimi 25.6. - 13.7. Seppo Mäkelä.

BirdLife Suomen toimisto sijaitsi Helsingissä (Annankatu 29 A). Liiton tiloissa sijaitsi myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n toimisto. Toimisto muutti huhtikuussa uusiin suurempiin tiloihin naapurihuoneistoon.

13.   Talous

BirdLife Suomen talouden perustana olivat opetusministeriön yleisavustus nuorisotoimintaan, jäsen- ja tilausmaksut, mainostulot, linnustonsuojeluklubin maksut, yritysjäsenyysmaksut, tilaustutkimusmaksut, muu julkinen projektirahoitus sekä lahjoitukset. Omatoimista rahoitusta kehitettiin toteuttamalla yritysjäsenyyskampanja liikeyrityksille sekä Linnut-lehden tilauskampanja.

Yritysjäsenyyssopimus solmittiin Finnair Oyj:n, Suomen Matkatoimisto Oy:n, R. Erik Serlachiuksen Säätiön, Lomayhtymä ry:n, Mainostoimisto Visio Nice'n ja Vaisala Oyj:n kanssa. Sopimusten arvo oli 28 500 mk.

Logotuotteina myytiin BirdLife-paitoja, -kortteja, -tarroja ja tiira-pinssejä. Jälkimmäisiä myytiin myös muiden maiden BirdLife-partnereille. Logotuotteiden tuotto oli 15 790 mk. Vuoden aikana logotuotteiden myynti siirrettiin Suomen Lintuvaruste Oy:lle.

13.1. Jäsenmaksut

Yhdistysten jäsenmaksu oli kolmekymmentä (30) markkaa per varsinainen jäsen. Jäsenmaksutuottoina saatiin 204 750 mk. Linnustonsuojeluklubin kautta toimintaan saatiin 67 790 mk ja muina lahjoituksina 46 260 mk.

13.2. Valtionavut

Opetusministeriön yleisavustus oli 150 000 mk. Merkittävimmät projektiavustukset saatiin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta Viron järjestökehityshankkeeseen 100 000 mk ja näyttelyhankkeeseen "Muuttolinnun tie" 35 000 mk sekä Viron tärkeät lintualueet -hankkeeseen ympäristöministeriöltä 80 000 mk. OK-opintokeskukselta saatiin 15 000 mk kurssien järjestämiseen.

13.3. Juhlavuoden varainhankintakampanja

Juhlakeräyksen suojelijana toimi suurlähettiläs Pertti Salolainen. Keräystä mainostettiin liiton julkaisuissa ja keräyskirjeitä lähetettiin noin 600 yritykseen. Keräyksen tuotto oli 17 480 mk.

14.   Suomen Lintuvaruste Oy

BirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa, mutta yhtiö lyhensi velkaansa liitolle 19 067 markkaa. Liiton edustajana yhtiössä oli varapuheenjohtaja Reijo Purasmaa.

Tämä toimintakertomus hyväksyttiin BirdLife Suomi ry:n edustajiston sääntömääräisessä kevätkokouksessa Helsingissä 21. maaliskuuta 1999.

Copyright © 1999 by BirdLife Finland.
Last updated March 25, 1999 by webmaster.