BirdLife Suomi r.y. BirdLife Finland r.f. on valtakunnallinen nuorisojärjestö sekä 28 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden 7267 jäsenen keskusjärjestö. Liitto on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife International-järjestön partneri.
BirdLife Suomi pyrkii edistämään linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta.
Toimintavuonna 1999 merkittävään osaan nousivat suojeluasiat ympäristöministeriön tuella palkatun suojeluvastaavan myötä. Myös tiedotustoimintaan ja tiedottamiseen panostettiin vahvasti. Liiton pitkän aikavälin toimintaa ohjaamaan laadittiin viiden vuoden visio.
Vuoden 1999 päätavoitteet olivat:
BirdLife Suomeen kuului 28 jäsenyhdistystä. Yhdistyksiin kuului henkilöjäseniä yhteensä 7 267 (31.12. tilanteen mukaan). Vuonna 1998 jäseniä oli 7 073.
| BirdLife Suomen jäsenyhdistykset ja jäsenmäärät vuonna 1999 | ||
| 1. | Bongariliitto r.y. | 914 |
| 2. | Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 124 |
| 3. | Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus r.y. | 91 |
| 4. | Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa r.y. | 1322 |
| 5. | Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 139 |
| 6. | Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 73 |
| 7. | Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 231 |
| 8. | Kemin Lintuharrastajat Xenus r.y. | 128 |
| 9. | Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 113 |
| 10. | Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 330 |
| 11. | Kuopion Luonnonystäväin yhdistys r.y./Kuikka | 182 |
| 12. | Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 247 |
| 13. | Lapin Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 134 |
| 14. | Lounais-Hämeen Lintuharrastajat r.y. | 143 |
| 15. | Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 102 |
| 16. | Ostrobothnia Australis r.f. | 32 |
| 17. | Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 446 |
| 18. | Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 149 |
| 19. | Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 210 |
| 20. | Porin Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 277 |
| 21. | Porvoon Seudun Lintuyhdistys r.y. | 146 |
| 22. | Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 194 |
| 23. | Suomen Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 522 |
| 24. | Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 290 |
| 25. | Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 109 |
| 26. | Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. | 477 |
| 27. | Valkeakosken Lintuharrastajat r.y. | 114 |
| 28. | Ålands Fågelskyddsförening r.f. | 28 |
Siemenpuu-säätiössä liittoa edusti Heikki Pakkala, muissa liittoa edusti Katriina Heinonen 15.1. asti ja Mika Asikainen 16.1. alkaen.
Kotimaiset edustukset (suluissa liittoa edustanut henkilö):
Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta (Mika Asikainen, Olli Lamminsalo, Mika Ohtonen)
Kuusamon satelliittikotkat -työryhmä (Olli Lamminsalo)
Maakotka 2000 -työryhmä (Olli Lamminsalo)
Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntatyöryhmä (Ari Vuorio)
Sääksisäätiö (Arto Kalliola)
Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän lintuasiantuntijaryhmä (Mika Asikainen)
Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue -hanke, neuvottelukunta (Katriina Heinonen 15.1. asti, 16.1. alkaen Mika Asikainen)
Ympäristöjärjestöjen maataloustyöryhmä (Marcus Walsh)
Ympäristöjärjestöjen metsäsertifiointitoimikunta (Marcus Walsh)
Ympäristöjärjestöjen Natura 2000 -työryhmä (Mika Asikainen)
Kansainväliset edustukset:
1. Itämeren suojelukomissio HELCOM, BirdLife Internationalin edustus (Matti Helminen)
2. BirdLife International (Matti Helminen)
3. Eurogroup Against Bird Crime (Katriina Heinonen 15.1. asti ja Mika Asikainen 16.1. alkaen)
4. Working Group of European Bird Protection Societies (Katriina Heinonen 15.1. asti ja Mika Asikainen 16.1. alkaen)
BirdLife Suomen Vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry:lle, perusteluina mm. aktiivisen toiminnan uudelleen käynnistäminen. Nimitys julkistettiin edustajiston kevätkokouksessa Helsingissä 21.3.
BirdLife Suomen ansiomerkkejä myönnettiin yksi kappale, Reijo Purasmaa sai liiton hopeisen ansiomerkin 9.12.
Suojelutoiminnan keskeisin tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita Suomessa. Tärkeimmät näistä ovat uhanalaisten lajien suojeluohjelmat (Species Action Plans), maamme tärkeiden lintualueiden kartoitus ja suojelu (Important Bird Areas eli IBA-projekti) sekä habitaatti- eli elinympäristön suojeluohjelmat (Habitats for Birds in Europe).
Ympäristöministeriö tuki suojeluvastaavan palkkaamista liitolle Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle 1.7.-31.12. Tämä mahdollisti erityisen keskittymisen suojeluasioihin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Suojeluasiantuntijana toimi Teemu Lehtiniemi.
Liitolle laadittiin pitkän aikavälin suojelutoimintaa ohjaamaan viisivuotinen suojelustrategia, jossa noudateltiin pitkälti BirdLife Internationalin uutta Euroopan tavoiteohjelmaa. Suomen strategia esiteltiin liiton edustajistolle syyskokouksessa.
Laadittiin yhteistyössä BirdLife Internationalin kanssa kymmenkohtainen tavoiteohjelma "Greening Europe" Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle. Ohjelma myös käännettiin suomeksi ja sitä levitettiin laajasti Suomen hallitukselle, ministeriöihin, eurokansanedustajille ja muille tärkeille tahoille. Marcus Walsh ja Teemu Lehtiniemi esittelivät ohjelmaa Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokouksessa 9.9. Tavoiteohjelmasta laadittiin lisäksi posteri, joka oli esillä Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen 75-vuotisjuhlakongressissa ja edustajiston kokouksessa. Ohjelma julkaistiin myös liiton suomen- ja englanninkielisillä kotisivuilla ja lisäksi suomenkielinen versio ohjelmasta lähetettiin liiton jäsenyhdistyksille tiedoksi.
Lähetettiin EU:n komissiolle kirje liittyen Suomen vastaukseen komission perusteltuun lausuntoon vesilintujen kevätmetsästyksestä. Kirjeen liitteenä toimitettiin karttoja ja kaavioita todisteeksi vesilintujen esiintymisestä Suomen merialueilla syksyllä, joten kevätmetsästys ei ole ainoa vaihtoehto. Kartat laadittiin lintuasemilta, Turun Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä ja yksittäisiltä lintuharrastajilta saaduista tiedoista. Lisäksi korjattiin Suomen esittämiä laskelmia vesilintujen poikastuotosta uusilla kirjallisuuteen perustuvilla laskelmilla. Kirje toimitettiin tiedoksi myös BirdLife Internationalille, Sveriges ornitologiska förening:lle (SOF, Ruotsin BirdLife partneri), Ligue pour la Protection des Oiseaux:lle (LPU, Ranskan BirdLife partneri) sekä Eesti Ornitoloogiaühing:lle (EOS, Viron BirdLife ehdokasjäsen).
Valitettiin Uudenmaan ympäristökeskukselle sen antamasta päätöksestä vesiskoottereiden käytöstä. Valituksen tuotti ympäristöneuvos Olli Paasivirta ja sen allekirjoitti kolme järjestöä.
Lokkien ampumislupiin liittyvistä hakemuksista ja päätöksistä annettiin kolme lausuntoa alueellisille ympäristökeskuksille ja Pirkanmaan lintutieteelliselle yhdistykselle.
Ympäristöministeriölle annettiin lausunto Repoveden alueen luontoarvojen kartoittamistarpeesta ja mahdollisesta kansallispuiston perustamisesta alueelle. Lausunto annettiin yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa.
Annettiin lausunto Kangasalan kunnalle IBA-alueelle tehdystä asemakaavasuunnitelmasta.
Tehtiin Tringan kanssa yhteinen vastaselitys Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Natura-ohjelmasta annettujen valitusten johdosta. Selityksessä kiinnitettiin huomiota linnustonsuojelullisten kokonaisvaikutusten arvioinnin puutteeseen.
Suomen EU-ministerijaostolle lähetettiin EU-puheenjohtajuuskauden alussa kirje, jossa toivottiin Suomen näyttävän muille EU-maille hyvää esimerkkiä metsästysasioissa.
Osallistuttiin Mustavuoren-Östersundominlahden Natura-alueesta järjestettyyn kuulemistilaisuuteen 7.9. Vuosaaren satamahankkeesta ja Natura-katselmuksesta keskusteltiin lisäksi ympäristöministeri Hassin vastaanotolla.
Sorsastuksen yhteydessä annettiin runsaasti haastatteluja ja tiedotettiin asiaan liittyvistä epäkohdista, kuten rauhoitettujen lintujen ampumistapauksista. Metsästäjäin keskusjärjestön kanssa aloitettiin yhteistyö sorsastuksen lieveilmiöiden vähentämiseksi.
Tiedotettiin ja paheksuttiin voimakkaasti Ahvenanmaan maakuntahallituksen päätöstä aloittaa korpin metsästäminen. Toiminta johti korpin rauhoittamiseen uudelleen Ahvenanmaalla.
Vuonna 1998 Uudenmaan ympäristökeskukselle tehtyyn vesiskootterikilpailukielto -hakemukseen (Helsingin Lauttasaaren ja Espoon siltojen lähialue) saatiin myönteinen päätös.
Jatkettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelua. Tavoitteena oli saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös ne keinot, joilla BirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua, ja työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojelutoimikunnan lajijaosto. Vuoden lopussa oli valmiina seuraavat lajisuojelusuunnitelmat (6): kehrääjä, pikkusieppo, ruisrääkkä, pikkutikka, räyskä ja selkälokki. Valmisteilla oli seurravat sunnitelmat (17): punakuiri, kuikka, nuolihaukka, kangaskiuru, pyrstötiainen, kalasääski, etelänsuosirri, kiljuhanhi, valkoselkätikka, muuttohaukka, kaakkuri, kotka, merikotka, tunturihaukka, tuulihaukka rantakurvi ja metso. Työ jatkuu vuonna 2000.
Osallistuttiin ympäristöministeriön asettaman Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän lintuasiantuntijaryhmän toimintaan. Työryhmä laatii Suomen uhanalaisten lintujen luettelon uusien uhanalaisuuskategorioiden ja -kriteereiden mukaan. Samalla työryhmä laatii alueellisesti uhanalaisten lintujen luettelot sekä luettelon lajeista, joiden säilyttämisessä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu (kansainväliset vastuulajit). Työryhmä kokoontui kaksi kertaa.
Aloitettiin kaksivuotinen ruisrääkän suojeluprojekti, jonka vetäjänä toimii Petri Parkko. Ruisrääkän suojelemisen kannalta keskeistä olisi lisätä tietämystä lajin pesimäbiologiasta ja elinympäristövalinnasta, joista saadaan tietoa rengastamalla ja radiolähetinseurannalla. Ulkopuolisen tuen puuttuessa suunniteltua pesinnän seurantaa radiolähettimien avulla ei vielä toteutettu. Ensimmäisenä kesänä keskityttiinkin rengastuksen tehostamiseen ja tuloksena oli ennätykselliset yli 100 rengastusta. Vuosi oli hyvä ruisrääkkien suhteen, sillä havaittujen rääkkien yhteismäärä nousi yli 2500. Projekti jatkuu vuonna 2000, ja sille haetaan avustusta ympäristöministeriöltä.
Kuusamon kunnan ja Kuusamon luontokerhon kanssa jatkettiin yhteistyötä hankkeessa nuorten maakotkien muuton seuraamiseksi satelliitin välityksellä. Kaksi kotkaa, Inaria ja Kuusamo, valjastettiin lähettimellä 19.7. Hanketta seurasivat aktiivisesti mm. Nelosen Uutiset, TV2/Ympäristöuutiset, Iltasanomat ja Koillissanomat. Muissa tiedotusvälineissä julkaistiin tietoja kotkien liikkeistä ajoittain. Kuusamo-kotka liikkui syksyllä hitaasti kohti etelää, kunnes kuoli Kuhmossa marraskuun puolivälissä. Inaria lähti lokakuun alussa syysmuutolle, joka johti sen lopulta Ukrainaan, missä senkin tie ilmeisesti katkesi. Nuorten kotkien suuri kuolleisuus aiheutti vilkasta keskustelua lehdistössä ja lintuverkossa.
Jatkettiin yhteistyötä Maailman luonnon säätiön Suomen rahaston (WWF) toimintaryhmien ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa uhanalaisten lintulajien suojelussa.
Jatkettiin yhteistyötä Maakotka 2000 -projektin toteuttamisessa Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa.
Tavoitteena oli saada kaikki Tärkeät lintualueet (IBA) -projektin kohteista suojeltua Natura 2000 -ohjelmassa. Valtioneuvoston esityksessä Suomen Natura 2000 -ohjelmaksi kaikkiaan 96 IBA-alueesta 90 oli mukana, 21 niistä ilman lintudirektiivin mukaista SPA-merkintää (Special Protection Area, erityissuojelualue). Asiasta on jätetty valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellisenä vuonna.
BirdLife Internationalin IBA -hankkeen tuloksia esitellään BirdLife Internationalin kirjassa, joka julkistetaan maaliskuussa 2000. Kirjassa esitellään kaikki Euroopan kansainvälisesti merkittävät lintualueet. Viimeiset korjaukset Suomen osalta toimitettiin BirdLife Internationalin sihteeristöön lokakuussa.
Jatkettiin Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) hanketta yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Suomen ympäristökeskuksen saama ympäristöministeriön tuki hankkeelle päättyy 1999 lopussa. Suomen ympäristökeskuksen kanssa käytiin neuvotteluja hankkeen saattamiseksi loppuun.
Pukkilan Kanteleenjärven kunnostusta koskevassa vesioikeusprosessissa jätettyyn kanteluun saatiin oikeuskanslerin päätös. Päätöksessä todettiin, että Uudenmaan ympäristökeskus ei ollut toiminut asiallisesti jättäessään toimittamatta vesioikeudelle järvestä tehdyn linnustoselvityksen. Viivästymistä ei kuitenkaan voitu katsoa kenenkään yksittäisen virkamiehen viaksi, minkä vuoksi oikeuskansleri ei ryhtynyt muihin toimenpiteisiin huomautuksen lisäksi.
Osallistuttiin loppuvuodesta aloitettuun ympäristöjärjestöjen Pysäytä pesähakkuut -kampanjaan, jolla vastustetaan metsien hakkuita lintujen pesimäaikana. Kampanjaan liittyen toimitettiin lintujen pesintöjen ajoittumistietoa viralliselle kesähakkuutyöryhmälle. Osallistuttiin myös kampanjamateriaalin suunnitteluun.
Annettiin metsäyhtiö UPM Kymmenelle tietoja alueellisesti uhanalaisen kuukkelin elinympäristövaatimuksista.
Suojelutoimikunnan luonnonvarajaosto osallistui Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton, Greenpeace Nordic:n, Maailman luonnon säätiön Suomen rahaston (WWF) sekä Natur och Miljö:n yhteisen metsätyöryhmän työskentelyyn.
Luonnonvarainjaosto osallistui metsätalouden luontovaikutusten seurantaan ympäristöjärjestöjen yhteisen metsätalouden seurantaryhmän puitteissa. Jaosto otti myös kantaa metsiensuojelualueiden laajentamis- ja vaalimiskysymyksiin. Seurantaryhmä käsitteli julkisuudessa suojelualuekysymysten lisäksi metsien alue-ekologia-käsitteen tarkentamistarvetta, osallistui kesähakkuiden kieltokampanjaan sekä asia käsittelevän maa- ja metsätalousministeriön työryhmän työhön, osallistui Etelä-Suomen metsiensuojelutarvetta kartoittavan työryhmän seminaariin sekä WWF:n kampanjointiin saada Hyvän metsänhoidon neuvoston (FSC) mukaista metsänhoitoa Suomeen.
Jaosto osallistui myös Suomen ympäristökeskuksen kansallisia kestävän luonnonvarainkäytön indikaattoreita pohtivan työryhmän työhön. Lisäksi jaosto auttoi BirdLife Internationalia kehittämään metsänsuojelupolitiikkaansa ja -tavoitteitaan. Lisäksi autettiin Suomen luonnonsuojeluliiton metsäinventoijia yhteistyöhön BirdLife Suomen jäsenyhdistysten kanssa tavoitteena kartoittaa viimeiset suojelemattomat vanhat metsät.
BirdLife Suomen maatalousjaosto piti yhteyttä myös BirdLife Internationalin Euroopan Partnereiden EU-maatalouspolitiikkaa seuraavaan työryhmään (Agriculture Task Force). Ryhmän koordinaattorina on Giovanna Pisano, Royal Society for the Proctection of Birds (RSBP, Ison-Britannian BirdLife partneri).
Maatalousjaosto vastasi 3-5.12.1999 Tampereella pidetyn Euroopan kansalaisjärjestöjen suurtapaamisen maatalouden ympäristövaikutuksia käsitelleestä seminaaripäivästä (4.12.). Seminaarin vetäjänä toimi maatalousjaoston kutsusta Giovanna Pisano, joka oli BirdLife Suomen vieraana 3-5.12.1999. Tapahtuma sai runsaasti huomiota ja Pisanon ja Asikaisen haastattelut poikivat mm. lintujen suojeluaiheisen pääkirjoituksen Helsingin Sanomiin. Pisano piti myös Helsingissä (3.12.) suojelujärjestöille esitelmän EU:n maatalouspolitiikan ajankohtaisista suojelukysymyksistä sekä tapasi ympäristöministeriön maataloudesta vastaavia edustajia.
Aloitettiin ympäristöjärjestöjen yhteinen maatalous ja luonnon monimuotoisuus -hanke ympäristöministeriön tukemana. Hankkeeseen osallistuivat BirdLife Suomen lisäksi Metsästäjien keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Maailman luonnon säätiön Suomen rahasto (WWF). Tutkija Mikko Pitkänen valmisteli maatalousympäristön eliöstön muutoksia käsittävää tutkimusraporttia 15.7. alkaen. Raportin toisena kirjoittajana oli dosentti Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Tutkimusraportti "Maatalous ja luonnon monimuotoisuus" julkistetaan vuonna 2000. Raportissa käsitellään maataloudessa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia maatalousympäristön kasvien, lintujen ja eräiden hyönteisryhmien esiintymiseen ja runsauteen.
Edustajiston kokouksen yhteydessä 20.3. järjestettiin Linnustonsuojelun lainsäädäntö ja organisaatio -seminaari, jossa tarjottiin monipuolista tietoa linnustonsuojelusta Suomessa ja EU:ssa. Seminaarissa oli nelisenkymmentä osallistujaa 15 jäsenyhdistyksestä. Luennoitsijoina toimivat Marika Paukkunen (ympäristöministeriö), Camilla von Bonsdorff (Helsingin kaupunki), Veijo Miettinen (Suomen ympäristökeskus), Esko Jaakkola (ympäristöministeriö) ja Sakari Niemelä (Ympäristölakiasiaintoimisto Niemelä ja Sario).
Lohtajalla ilmi tulleeseen lintujen jalkarautapyyntiin reagoitiin kirjoittamalla lehdistötiedote. Asia sai paikallisissa lehdissä erittäin runsaasti huomiota.
Vuosaaren satamaa vastustavat tahot perustivat Pro Suomenlahti -liikkeen, joka pyrkii tuottamaan ja jäsentämään Vuosaari-kriittistä keskustelua ympäristön ja verovarojen järkevän käytön turvaamiseksi. Liike mm. järjesti tiedotustilaisuuden Vuosaariasiasta 11.2. Liitto oli mukana Pro Suomenlahti -liikkeen toiminnassa.
Liiton suojelutoimikunnan alle koottiin ryhmä, joka laatii liitolle metsästyspoliittisen ohjelman. Vastaava ohjelma on tekeillä myös muissa Pohjoismaissa ja ohjelmat on tarkoitus koordinoida keskeisiltä kohdiltaan samanlaisiksi, jotta asioita voidaan edistää yhteispohjoismaisin lausunnoin.
BirdLife Internationalin joka viides vuosi järjestettävä maailmankonferenssi järjestettiin lokakuussa Malesiassa. Kokoukseen osallistuivat Suomesta Teemu Lehtiniemi ja Mika Asikainen. Osallistumisen mahdollisti ympäristöministeriön ja BirdLife Internationalin tuki. Konferenssissa oli yhteensä 450 osanottajaa 115 eri maasta.
Konferenssin alussa pidettiin Euroopan partnereiden kokous, jossa hyväksyttiin yhteinen toimintasuunnitelma ja tavoitteet seuraavaksi viideksi vuodeksi. Euroopan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Joszef Fidloczky. Lars Lindell Ruotsista valittiin hallitukseen pohjoismaiden yhteisenä ehdokkaana.
Maailmankonferenssissa esiteltiin uusia tietoja lintujen suojelutilanteesta maailmalla. BirdLifen kunniapuheenjohtaja Jordanian kuningatar Noor piti kaksi puhetta ja toimi yhden session puheenjohtajana. Konferenssin yhteydessä järjestettiin näyttely, jossa kaikki osallistujamaat esittelivät toimintaansa.
Maailman BirdLife-partnereiden kokouksessa hyväksyttiin BirdLife 2000 -tavoiteohjelma ja valittiin BirdLife Internationalille uusi hallitus. Uuden hallituksen puheenjohtajana jatkaa Gerard Bertrand ja Euroopan edustajina hallitukseen valittiin Johanna Winkelman ja Joszef Fidloczky, sekä Royal Society for the Proctection of Birds:n (RSBP, Ison-Britannian BirdLife partneri) edustajana Alistair Gammel.
Liitto maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. BirdLife Suomen jäsenmaksut sekä myytyjen logotuotteiden royalty-maksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen.
Osallistuttiin Ligue pour la Protection des Oiseaux:n (LPU, Ranskan BirdLife partneri) ja BirdLife Internationalin organisoimaan metsästysvetoomukseen. Vetoomus postitettiin kaikille jäsenille Linnut-lehden mukana maaliskuussa. Lisäksi vetoomusta jaettiin muiden ympäristöjärjestöjen kautta. Suomesta koottiin yhteensä noin 12000 allekirjoitusta ja koko Euroopasta yli 2 miljoonaa, mikä ylittää alkuperäisen tavoitteen eli metsästäjien keräämän 1,8 miljoonaa allekirjoitusta selvästi. Vetoomuksella vastustetaan metsästäjien ajamia väljennyksiä lintudirektiiviin.
Laadittiin BirdLife Internationalin tilauksesta Euroopan neuvoston rahoittamana tunturihaukan suojelusuunnitelma Euroopan alueelle. Hanketta koordinoi Pertti Koskimies ja työryhmään osallistui asiantuntijoita seitsemästä maasta. Lopullinen suunnitelma toimitettiin BirdLife Internationalille sopimuksen mukaan 15.12.
Teemu Lehtiniemi osallistui liiton edustajana lintudirektiivin 20-vuotisen historian juhlaksi järjestettyyn kokoukseen, joka järjestettiin 18.-20.11. Helsingörissä Tanskassa. Kokouksessa käsiteltiin lintudirektiiivin vaikutuksia linnustonsuojelun tilaan Euroopan Unionissa sekä runsaan metsästäjäosanoton vuoksi myös huomattavan laajalti metsästysasioita.
Osallistuttiin Dansk Ornitologisk Forening:n (DOF, Tanskan BirdLife partneri) hankkeeseen Itämeren merilinnuston suojelemiseksi. Hankkeen tavoitteena on julkaista Itämeren alueen IBA-alueista kirja. Kirjaa varten toimitettiin tiedot Suomen rannikoiden IBA-alueista. Hankkeen rahoituksesta vastaa Tanskan valtio.
Välitettiin BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Lisäksi mm. Maltan ja Ranskan BirdLife -järjestöille välitettiin tietoja Suomen metsästysasioista. Osallistuttiin BirdLife Internationalin laatiman lintudirektiivi 20 vuotta posterin suunnitteluun.
Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen kotisivuilla välitettiin tietoja kansainvälisistä suojeluhankkeista.
EU-asioissa BirdLife Suomi sai apua BirdLife Internationalin Brysselin toimistosta joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa.
Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toiminnan perustamiseen yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on kehitysmaiden ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun toteutumista maailmanlaajuisesti ja sen toiminta rahoitetaan valtion kehitysyhteistyövaroista.
Linnustonsuojeluklubin jäsenet tukevat suoraan BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Tavoitteena oli kasvattaa klubin jäsenmäärä tuhanteen. Klubin toimintaa tuki 371 henkilöä. Perusjäsenmaksun (100 mk) maksaneita oli 285, kansainvälisen jäsenmaksun (350 mk) oli 67 ja tukijäsenmaksun (1.000 mk) maksaneita oli 19 henkeä.
Välitettiin kansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle tietoja linturikoksista Suomessa. Suomessa todettiin 2 linturikettä (mainan ja kottaraisen maahantuotiyritys sekä papukaijojen kauppaamistapaus) vuonna 1999 sekä muutamia pienempiä huomautukseen johtaneita myyntitapauksia.
Jatkettiin yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi.
Suomen Lintutieteellinen Yhdistys järjesti 75-juhlansa kunniaksi yhdessä Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen ja BirdLife Suomen kanssa laajan Linnut kongressin Turussa 9.-11.8. Kongressissa kuultiin esitelmiä ja raportteja kymmenistä eri lintututkimuksista ja kongressin tuloksista on raportoitu liiton julkaisuissa.
Tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Tutkimukset toteutettiin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin.
BirdLife Suomen jäsenyhdistyksien jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantatutkimuksien tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnut-lehdessä.
Ruisrääkän suojeluprojekti, joka sisältää myös tutkimusta, on esitelty kohdassa 2.2.
Liitto teki Fingrid Verkko Oyj:n tilauksesta kartoitustutkimuksen lintujen aiheuttamista sähkökatkoksista. Lintuharrastajien tekemiä havaintoja kartoitettiin Tiira-lehdessä julkaistulla kyselyllä, joka toistettiin yhdistyksille jäsenkirjeissä kahdesti kevään ja alkukesän 1999 aikana. Lintuharrastajat ilmoittivat yhteensä 5 havaintoa, joissa oli viitteitä linnun aiheuttamasta oikosulusta. Vastaavanlainen kyselytutkimus tehtiin myös sähkölaitoksille, joilta saatujen vastausten mukaan lintujen aiheuttamia katkoksia sattuu runsaasti. Rengastustoimiston rengaslöytöaineistosta löytyi myös varsin runsaasti sähköiskuihin kuolleita lintuja. Aineistossa tavallisin oikosulun aiheuttaja on huuhkaja ja muutkin pöllöt ovat runsaasti edustettuna.
Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen pitkäaikainen hanke maailman lintujen suomenkielisistä nimistä valmistui vuoden lopussa. Liitto suosittaa nimistön käyttöönottoa jäsenistölleen. Nimistö julkaistaan liiton kotisivuilla helmikuussa 2000.
Tiira-lehtiä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä noin 5 000 lehteä jaettiin erilaisissa tapahtumissa jäsenyhdistysten välityksellä.
17.4. järjestettiin yhteishavainnointipäivä, johon osallistui tuhansia lintuharrastajia ympäri Suomen. Maailman lintupäiviin 2.-3.10. osallistui noin 200 harrastajaa. Suomen lokakuun lajilista lähetettiin World Bird Countia koordinoineelle Wild Bird Society of Japan:lle (Japanin BirdLife partneri). Maailman lintupäivä oli Suomessa osa lähes kymmenen järjestön yhteistä eläinten viikkoa 4.-10.10.
Osallistuttiin kansainvälisen Kuusamon lintumaratonin järjestelyihin olemalla mukana järjestelytoimikunnan markkinointi- ja tiedotustyössä.
Liminganlahdella järjestettiin jäsenhankinta- ja PR-tempaus yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa 24.-25.4. Viikonlopun aikana yli tuhat linnuista kiinnostunutta vieraili alueella ja sai tietoa BirdLife Suomesta ja PPLY:stä.
BirdLife Suomi ylläpiti lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko), jossa oli vuoden lopussa noin 750 jäsentä. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet), jolla oli yli 800 ihmistä. Työstä vastasi Martin Helin ja kotisivujen toimitusneuvosto.
Myös liiton kotisivuja käytettiin hyväksi lintuharrastuksen edistämiseksi. Kotisivuista tarkemmin kohdassa 7.4.
Jatkettiin lintumatkailussa toimivien lintuoppaiden sertifiointijärjestelmän luomista opastoiminnan laadun parantamiseksi. Työ jatkuu vielä vuonna 2000.
Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osuu kevääseen maalis-toukokuulle.
Retkikummien välityksellä levitettiin tietoutta lintuharrastuksesta linturetkillä ja Tiira-lehtien välityksellä.
Järjestettiin Kansaneläkelaitoksen henkilökunnalle linturetki Kirkkonummen Porkkalaan.
Retkikummitoimintaa jatkettiin tavoitteena saada kummeja jokaiseen jäsenyhdistykseen. Vuoden lopussa retkikummeina toimi yli 40 henkilöä yli 20 jäsenyhdistyksessä. Retkikummit järjestivät yhteensä kymmeniä linturetkiä lapsille ja nuorille.
Julkaistiin lapsille ja nuorille suunnattu lintuharrastusopas, Kuukkelin kaltaiset, yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Oppaassa esitellään lintuharrastusta sekä molempien järjestöjen toimintaa. Opasta markkinoitiin näkyvästi mm. Helsingin Sanomissa ja lähes koko 600 kappaleen painos myytiin loppuun.
Liiton kotisivuille perustettiin aloittelevaa lintuharrastajaa palveleva kokonaisuus, jossa esitellään lintuharrastusta. Sivuilta saa paljon perustietoa lintuharrastuksen aloittamisesta ja tarvittavasta välineistöstä.
Jäsenyhdistyksiä on kannustettu tekemään aktiivista jäsenhankintaa. Tätä varten lähetettiin BirdLife Suomen lehtiä yhdistyksille sekä retkikummien tapahtumiin osallistuneille.
Syksyn edustajiston kokouksen yhteydessä järjestettiin yhdistysten toimihenkilöille koulutuspäivä, jonka aiheena oli jäsenhankinta. Seminaarissa oli mukana 20 yhdistystä. Seminaari oli erittäin onnistunut ja kiinnostus jäsenhankintaa kohtaan oli suurta.
Elokuussa järjestettiin liiton kesäpäivät Ähtärissä. Kesäpäivät ovat tilaisuus, jossa liiton toimihenkilöt ja luottamushenkilöt tapaavat jäsenyhdistysten ihmisiä vapaamuotoisissa merkeissä.
Bongariliiton kanssa yhteistyössä järjestettiin Määritys 99 tapahtuma Nurmijärvellä. Tapahtumaan osallistui yli 100 henkilöä. Tämän lisäksi liiton määritysdiasarja oli edelleen jäsenyhdistysten käytössä.
Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Sähköpostia käytettiin tehokkaasti hyväksi tiedottamisessa ja käytännön asioissa. Kaikki BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin myös sähköpostina yli sadalle jäsenyhdistysten toimihenkilölle.
Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen kotisivuja. Niiltä löytyvät kaikki liiton toiminnan perustiedot: uusin tapahtumakalenteri, toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset sekä edustajiston pöytäkirjat ja kokoonpano. Kotisivuilla on lisäksi jäsenyhdistyksien ajantasaiset yhteystiedot, kartat havaintojenkeruualueista sekä linkit jäsenyhdistysten omille kotisivuille. Osoitteenmuutoksetkin voidaan hoitaa kotisivujen kautta.
Tarjottiin edelleen jäsenrekisteripalveluja niitä haluaville yhdistyksille. Jukka Koivisto laati liitolle uuden jäsenrekisteriohjelman, joka otettiin käyttöön vuoden lopulla.
Lintulehtipaketin välittämistä jatkettiin. Välitettyjä tilauksia oli yhteensä 56.
Toiminnanjohtaja ja järjestösihteeri sekä liittohallituksen jäsenet vierailivat yhdistysten tapahtumissa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita.
Linnut-lehti, tilauspohjainen aikakauslehti ilmestyi 34. vuosikertanaan neljänä numerona. Lehden tavoitteena oli tuottaa mielenkiintoista ja monipuolista tietoa linnuista sekä Suomen rajojen sisältä että myös ulkopuolelta.
Linnut 1/99 lähetettiin kampanjana kaikille liiton jäsenille. Kampanja tuotti noin 150 uutta tilaajaa.
Painosmäärä oli 3 100 kpl. Painopaikkana oli Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopiossa. Linnut-lehden artikkelihakemisto toteutettiin liiton kotisivujen yhteyteen. Päätoimittajana oli Tapio Solonen ja liiton toimisto ylläpiti lehden tilaajarekisteriä. Mainoshankinnasta vastasi onnistuneesti Juha Halminen.
Tiira-tiedotuslehden neljäs vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehti esitteli liiton ja sen jäsenyhdistysten perustoimintoja, kansallisia ja kansainvälisiä linnustonsuojeluaiheita, lintuharrastusta aktivoivia aiheita sekä tiedotti liiton ja jäsenyhdistysten tapahtumista. Lehden painosmäärä oli 7 500 kpl. Painopaikka oli Lehtisepät Oy Pieksämäellä. Lehden päätoimittajana toimi Kalle Ruokolainen kolmen ensimmäisen numeron ajan ja Mika Asikainen numerossa 4/1999. Liiton henkilökunta toimitti lehteen pääosan aineistosta.
Linnut-vuosikirja ilmestyi kolmannen kerran. Kirjan sisältö koostuu lähinnä linnustonseurannan raporteista ja uhanalaisten lajien tutkimusraporteista. Kirjan toimittivat Tapio Solonen ja Esa Lammi. Kirjan painosmäärä oli 1 300 kpl. Vuosikirja julkaistiin Suomen ympäristökeskuksen tuella ja yhteistyössä Luonnontieteellisen Keskusmuseon Eläinmuseon kanssa.
BirdLife Suomen kotisivuja osoitteessa http://www.birdlife.fi/ pidettiin ajan tasalla lähes päivittäin ja kotisivujen kävijämäärä kasvoi yli kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana sivuilla vieraili yhteensä noin 75 000 kävijää. Kotisivujen ylläpitämisestä vastasi liiton webmaster Heikki Liehu ja kotisivujen toimitusneuvosto. Osan sivuista tuotti liiton toimisto.
Sivujen suosituin palvelu on Lintutilanne Suomessa -katsaus, joka viikoittain kertoo lintutilanteen eri puolilla maata. Katsaus kootaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja se on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille. Sivut ovat nähtävissä myös MTV3:n Luonnossa-kotisivujen kautta.
Toukokuussa ja syyskuussa järjestettiin kuukauden harvinaisuusveikkaus. Molempiin veikkauksiin osallistui noin 100 henkeä.
Liiton kotisivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvarusteen kotisivut.
Muuttolinnun tie -näyttelystä teetettiin kaksi kopiota, jotka olivat esillä Liminganlahden opastuskeskuksessa ja Porvoon luonnontieteellisessä museossa. Kymmenen pienikokoisempaa kopiota jaettiin jäsenyhdistyksille käyttöön. Näyttelyyn tutustui vuoden aikana arviolta 40 000 ihmistä ja se oli nähtävillä mm. kolmessa museossa, luontokeskuksissa ja kirjastoissa. Näyttelyssä esitellään ihmisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia kehitysmaissa ja niiden vaikutuksia linnustoon. Loppuvuonna näyttelystä toteutettiin myös Internet-versio, joka on nähtävissä liiton kotisivuilla. Lisäksi näyttelyyn tuotettiin kaksi uutta taulua. Hanke rahoitettiin ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosaston avustuksella.
Liiton toimisto antoi 47 lehdistötiedotetta, joiden läpimenoprosentti oli erittäin hyvä. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin lähes viikoittain, keväällä päivittäin. BirdLifen edustajia esiintyi TV:ssä kertomassa lintujen muutosta ja muista ajankohtaisasioista. Radiohaastatteluja oli useita kymmeniä.
Vuoden aikana yhdistyksille lähetettiin 4 tiedotetta. Edustajakokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia.
BirdLife Suomi järjesti vuoden aikana 10 kurssia. Osa niistä järjestettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.
| Kurssin nimi | Aika | Paikka | Osan- ottajia |
| Määritys 99 | 13.-14..03. | Nurmijärvi | 100 |
| Linnustonsuojelun lainsäädäntö ja -organisaatio | 20.03. | Helsinki | 40 |
| Kevätmuutto | 23.-25.04. | Kristiinankaupunki | 12 |
| Hanhivappu | 30.4.-02.05. | Liminganlahti ja Hailuoto | 9 |
| Viikonloppu Matsalussa | 08.-10.05. | Matsalunlahti, Viro | 22 |
| Arktikakurssi | 20.-23.05. | Virolahti | 15 |
| Taigametsän erikoisuudet | 20.-22.06. | Kuusamo | 8 |
| Lasten lintukurssi | 16.-18.07. | Liminganlahti | 12 |
| Arktinen kesä | 20.-25.07. | Varanginvuono+Lappi | 16 |
| Jäsenhankinta-seminaari | 21.11. | Lahti | 25 |
BirdLife Suomi ja sen jäsenyhdistykset järjestivät vuoden aikana noin sata yleisöretkeä, joihin osallistui runsaat tuhat henkeä. Lisäksi retkikummien järjestämillä yleisöretkillä oli satoja osallistujia.
EU:n ympäristökomissaari Ritt Bjerregaard vieraili Suomessa 29.4. Tapaamisessa oli liiton edustajana Mika Asikainen. Tapaamisessa oli esillä mm. vesilintujen kevätmetsästys Suomessa.
BirdLife Internationalin uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin turkkilainen Canan Orhun. Suojelupäälliköksi valittiin unkarilainen Szabolcs Nagy ja Suojelusihteeriksi italialainen Umberto Gallo-Orsi. Euroopan toimiston sihteerinä toimii hollantilainen Marianne de Rijk. Euroopan toimisto siirtyi Cambridgestä Wageningeniin Hollantiin.
BirdLife Suomi toimi edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sihteeristön kanssa erityisesti linnustonsuojelullisissa, tiedotuksellisissa ja koulutuksellisissa asioissa. Liitto sai sihteeristöltä materiaalia ja muuta apua linnustonsuojelun, tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi. Liitto osallistui BirdLifen Euroopan ja maailman viisivuotissuunnitelmien laadintaan.
BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin jäsenille sekä lehden tilaajille.
BirdLife Suomi on Eesti Ornitoloogiaühing:n (EOS, Viron BirdLife ehdokasjäsen) ns. johtojärjestö ja ohjaa kaikkia BirdLife Internationalin toimintoja Virossa. Viro-yhteyksien ja toimintojen kehittämiseksi tehtiin yhteistyötä Suomessa toimivan Viron Lintuseuran kanssa.
Jatkettiin Ulkoministeriön tukemana Viron järjestökehityshanketta, jonka tavoitteena on kehittää EOS:n toimintaa ja johtaa EOS BirdLife Internationalin täysivaltaiseksi partneriksi. EOS:n kehitys jatkui menestyksellisesti. Jäsenistön määrä kasvoi yli 10 prosenttia. Vuoden aikana EOS osallistui kahteen laajaan suojelukampanjaan, joista toinen koski pesimäaikaisten metsänhakkuiden vastustamista ja toinen Saarenmaan syväsatamia. Tuen avulla EOS pystyi järjestämään useita jäsenistön koulutustilaisuuksia sekä jäsenhankintatempauksia.
MATRA on Hollannin valtion tukijärjestelmä kansalaisjärjestöille. MATRA-tukea on käytetty erityisesti entisen Neuvostoliiton vaikutuspiirin ympäristöjärjestöjen tukemiseen. Myös EOS:lla on ollut erilaisia MATRAn avulla rahoitettuja hankkeita. Vogelbescherming Nederland:n (Hollannin BirdLife partneri) aktiivisen työn tuloksena EOS saa MATRAn kautta tukea erilaisiin kehityshankkeisiin 1999-2001 yhteensä 55 079 euroa, mikä auttaa merkittävästi EOS:n kehittymistä. Hanketta ja rahaliikennettä valvoo ensisijaisesti Vogelbescherming Nederland. Johtojärjestönä BirdLife Suomi on mukana hankesopimuksessa, joka allekirjoitettiin 28.1.1999. MATRA-hankkeessa järjestettiin myös workshop 26.-30.8. Hollannissa, johon Suomesta osallistui Mika Asikainen.
Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 93 edustajaa. Sen puheenjohtajana toimi Pertti Uusivuori ja varapuheenjohtajana Tero Ilomäki.
Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 21.3. Helsingissä sekä syyskokoukseen 20.11. Lahdessa. Kummassakin kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin liiton sääntömääräiset asiat.
Tilintarkastajina toimivat Merja Taiminen ja Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young sekä varatilintarkastajina Aki Arkiomaa ja Timo Böhme.
BirdLife Suomen 12-jäseninen hallitus kokoontui 9 kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): pöytäkirjapykäliä kertyi 194 kappaletta. Kukin hallituksen jäsen vastasi erikseen nimetyistä toimialoista ja toimi lisäksi yhden tai useamman jäsenyhdistyksen nimettynä yhteyshenkilönä.
| Heikki Pakkala | puheenjohtaja | (8/9) |
| Reijo Purasmaa | varapuheenjohtaja | (6/9) |
| Ilkka Wentus | taloudenhoitaja | (9/9) |
| Jouni Lamminmäki | sihteeri | (8/9) |
| Mikko Alestalo | jäsen | (7/9) |
| Matti Helminen | jäsen | (6/9) |
| Rauno Laine | jäsen | (8/9) |
| Olli Lamminsalo | jäsen | (3/9) |
| Mika Ohtonen | jäsen | (5/9) |
| Vesa Pallasvesa | jäsen | (6/9) |
| Juhani Rinne | jäsen | (6/9) |
| Marko Vauhkonen | jäsen | (9/9) |
Vuoden lopussa BirdLife Suomella oli 12 toimikuntaa.
1. Liittohallituksen valmisteluryhmä (VR)
Heikki Pakkala (pj), Jouni Lamminmäki, Ilkka Wentus ja Katriina Heinonen 15.1.
asti, 16.1. alkaen Mika Asikainen (siht). Ryhmä valmisteli hallituksen kokousten
asioita, huolehti liiton talouden ja varainhankinnan seurannasta sekä
säästöohjelman valvonnasta ja käsitteli tiedottamista sekä ajankohtaisia
asioita. Ryhmä kokoontui 24 kertaa.
2. Linnustonsuojelutoimikunta
Timo Asanti, Mika Asikainen, Samuli Korpinen, Vesa Pallasvesa ja Marcus Walsh.
Toimikunnan tehtävänä on toteuttaa liiton linnustonsuojelutyötä. Toimikunta
jakaantui käytännön työtä varten kolmeen jaostoon: laji- ja paikkajaosto sekä
luonnonvarajaosto. Toimikunnan jäseninä olivat jaostojen puheenjohtajat,
järjestösihteeri ja hallituksen edustaja.
2.1 Lajijaosto
Samuli Korpinen (pj), Mika Asikainen (siht), Antti Below, Timo Lehesvirta, Niko
Leikola ja Tuomas Seimola. Jaoston tavoitteena oli tehdä lajikohtaiset
suojelusuunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lajeille
Suomessa.
2.2 Paikkajaosto
Timo Asanti (pj), Mauri Leivo, Markku Mikkola-Roos. Jaosto toteuttaa
IBA-ohjelman käytännön työtä ja vastaa muusta lintupaikkojen suojelusta.
2.3 Luonnonvarajaosto
Marcus Walsh (pj), Pentti Vikberg, Vesa Oksanen. Jaosto tekee yhteistyötä muiden
ympäristöjärjestöjen kanssa lähinnä metsätalous- ja maatalousasioissa.
3. Julkaisutoimikunta
Mika Ohtonen (pj), Kari Degerstedt, Reijo Ikävalko, Mikko Pöyhönen ja Heikki
Vasamies. Toimikunta osallistui Linnut-lehden suunnitteluun yhdessä
päätoimittajan kanssa sekä koordinoi Linnut-lehden, vuosikirjan ja Tiira-lehden
keskinäistä tehtävänjakoa ja liiton muuta tiedotustoimintaa.
4. Sääntömuutostoimikunta
Pertti Uusivuori (pj), Mika Ohtonen, Heikki Pakkala, Mika Asikainen (siht).
Toimikunta valmisteli liiton uusia sääntöjä. Uusi sääntöluonnos jaettiin
edustajistolle syyskokouksessa.
5. Tutkimustoimikunta
Mikko Alestalo (pj), Rauno Yrjölä ja Juhani Rinne. Toimikunta suunnitteli ja
valvoi liiton tutkimustoimintaa sekä valmisteli tarjoukset tilaustutkimuksista.
6. Kotisivujen toimitusneuvosto
Heikki Liehu (pj), Mika Asikainen (siht), Martin Helin, Heikki Pakkala, Timo
Pulliainen, Pekka Suopajärvi ja Tapio Tohmo. Toimikunta vastasi liiton
kotisivuista ja niiden kehittämisestä.
7. Järjestökehitysryhmä
Mika Asikainen ja Jouni Lamminmäki. Ryhmän tehtävänä oli suunnitella ja
valmistella jäsenyhdistyksien kanssa yhdessä toteutettavaa
järjestökehityshanketta.
8. Kurkityöryhmä
Juhani Rinne, Jouko Alhainen ja Ilkka Stén. Ryhmä vastaa Suomen kurkityöstä.
9. Viro-suhteiden työryhmä (yhteinen Viron Lintuseuran kanssa)
Matti Helminen, Heikki Pakkala ja Mika Asikainen (siht). Ryhmä suunnitteli
yhteistyön kehittämistä Viron Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa sekä
koordinoi liiton ja Viron Lintuseuran työtä Virossa.
10. Finiba-ohjausryhmä (yhteinen Suomen ympäristökeskuksen kanssa)
Matti Helminen ja Mika Ohtonen. Ohjausryhmä vastasi liiton ja Suomen
ympäristökeskuksen välisen Suomen tärkeät lintualueet -hankkeen
yhteistyösopimuksen valvonnasta ja toteutumisesta.
11. IBA-asiantuntijaryhmä (yhteinen Suomen ympäristökeskuksen kanssa)
Esa Lammi, Janne Lampolahti ja Erkki Virolainen. Asiantuntijaryhmä edusti
liittoa lintujen suojeluun liittyvissä kysymyksissä IBA-hankkeessa.
12. Rariteettikomitea (yhteinen Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa)
Rariteettikomitean tarkoitus on tarkistaa Suomessa tehdyt harvinaisuushavainnot.
Komiteaan kuuluivat: Hannu Jännes (pj), Matti Lammin-Soila, Tom Lindroos (siht),
Pekka J. Nikander, Tapani Numminen, Jari Peltomäki ja Visa Rauste. Liiton
hallituksen yhteyshenkilönä toimi Mika Ohtonen.
Liiton toimihenkilöt olivat toiminnanjohtaja Katriina Heinonen ja järjestösihteeri Mika Asikainen 15.1.saakka. 16.1. alkaen toiminnanjohtajana toimi Mika Asikainen. Teemu Lehtiniemi toimi järjestösihteerinä 26.1.-31.5. ja suojeluasiantuntijana 1.7.-31.12. Toimistosihteerinä toimi Kirsi Peltonen 18.8. alkaen. Linnut-lehden päätoimittajana toimi Tapio Solonen ja lehtien ilmoitusmyynnistä vastasi Juha Halminen. Mikko Pitkänen työskenteli maatalous ja monimuotoisuus -projektissa 15.7. alkaen.
BirdLife Suomen toimisto sijaitsi Helsingissä (Annankatu 29 A). Liiton tiloissa sijaitsi myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n toimisto.
BirdLife Suomen talouden perustana olivat opetusministeriön yleisavustus nuorisotoimintaan, jäsen- ja tilausmaksut, mainostulot, linnustonsuojeluklubin maksut, yritysjäsenyysmaksut, tilaustutkimusmaksut, muu julkinen projektirahoitus sekä lahjoitukset.
Yritysjäsenyyssopimus solmittiin Finnairin, Suomen Matkatoimisto Oy:n, R. Erik Serlachiuksen Säätiön, WSOY:n, Finnaturen ja Lapin Safareiden kanssa. Sopimusten arvo oli 31.000 mk.
Logotuotteina myytiin BirdLife-paitoja, -kortteja, -tarroja ja tiira-pinssejä. Jälkimmäisiä myytiin myös muiden maiden BirdLife-partnereille. Logotuotteiden tuotto oli 579 mk ja niiden myynnistä vastasi pääasiassa Suomen Lintuvaruste Oy.
Yhdistysten jäsenmaksu oli kolmekymmentä (30) markkaa per varsinainen jäsen. Jäsenmaksutuottoina saatiin 176.430 mk. Linnustonsuojeluklubin kautta toimintaan saatiin 54.308 mk ja muina lahjoituksina 11.750 mk.
Opetusministeriön yleisavustus oli 160.000 mk. Ympäristöministeriön tukea saatiin Maatalous ja monimuotoisuus -projektiin 100.000 mk ja suojeluasiantuntijan palkkaamiseen 50.000 mk. Muut merkittävät projektiavustukset saatiin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta Viron järjestökehityshankkeeseen 50.000 mk ja näyttelyhankkeeseen "Muuttolinnun tie" 32.000 mk. Lisäksi OK-opintokeskukselta saatiin 23.700 mk kurssien järjestämiseen. Ympäristöministeriö avusti myös kansainvälisiin kokouksiin osallistumista.
Perustettiin kolme rahastoa, kansainvälinen-, linnustonsuojelu- ja tutkimusrahasto tehostamaan varainhankintaa.
BirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa, mutta yhtiö lyhensi velkaansa liitolle 9.972 markkaa. Liiton edustajana yhtiön hallituksessa oli Reijo Purasmaa ja yhtiökokouksessa Heikki Pakkala ja Matti Helminen.
Tämä toimintakertomus hyväksyttiin BirdLife Suomi ry:n edustajiston sääntömääräisessä kevätkokouksessa Forssassa 26. maaliskuuta 2000.
Copyright © 2000 by BirdLife Finland.
Last updated July 06, 2001 by webmaster.