BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö sekä 29 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden 7 741 jäsenen keskusjärjestö (tilanne 1.1.2001). Liitto on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife International - järjestön partneri.
BirdLife Suomi pyrkii edistämään linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja - tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta.
Toiminnan painopisteenä vuonna 2000 oli erityisesti jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen. Vuoden päätavoitteet olivat:
BirdLife Suomeen kuului vuoden alussa 28 jäsenyhdistystä. Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry hyväksyttiin liiton jäseneksi vuoden 2001 alusta lähtien. Jäsenyhdistyksiin kuului henkilöjäseniä yhteensä 7 582 (31.12. tilanteen mukaan). Vuonna 1999 jäseniä oli 7 267.
| BirdLife Suomen jäsenyhdistykset ja jäsenmäärät vuonna 2000 | ||
| 1. | Bongariliitto ry | 922 |
| 2. | Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 124 |
| 3. | Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry | 81 |
| 4. | Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry | 1511 |
| 5. | Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys ry | 114 |
| 6. | Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry | 56 |
| 7. | Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry | 237 |
| 8. | Kemin Lintuharrastajat Xenus ry | 127 |
| 9. | Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 91 |
| 10. | Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry | 356 |
| 11. | Kuopion Luonnonystäväin yhdistys ry/Kuikka | 223 |
| 12. | Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry | 247 |
| 13. | Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry | 116 |
| 14. | Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry | 157 |
| 15. | Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry | 113 |
| 16. | Ostrobothnia Australis rf | 40 |
| 17. | Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 509 |
| 18. | Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 162 |
| 19. | Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 208 |
| 20. | Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry | 273 |
| 21. | Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry | 158 |
| 22. | Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry | 219 |
| 23. | Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry | 513 |
| 24. | Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry | 295 |
| 25. | Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 105 |
| 26. | Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry | 505 |
| 27. | Valkeakosken Lintuharrastajat ry | 92 |
| 28. | Ålands Fågelskyddsförening rf | 28 |
Jäsenyydet:
1. Aikakauslehtien Liitto ry, jäsen (Linnut-lehti)
2. Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry (OK-opintokeskus), jäsenyhdistys
3. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen
4. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta ry, jäsenyhdistys
5. Siemenpuu-säätiö - Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö, jäsenyhdistys
Liittoa edusti Mika Asikainen sekä Siemenpuu-säätiössä myös Heikki Pakkala.
Lisäksi liitto on hakenut kansainvälisen metsien sertifiointijärjestön Forest
Stewardship Council (FSC) jäsenyyttä.
Kotimaiset edustukset (suluissa liittoa edustanut henkilö):
Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta (Mika Asikainen, Mika Ohtonen)
Kuusamon satelliittikotkat -työryhmä (Olli Lamminsalo)
Maakotka 2000 -työryhmä (Olli Lamminsalo)
Metsästäjäin Keskusjärjestön Pienpetohankkeen ohjausryhmä (Matti Helminen, varalla Teemu Lehtiniemi)
Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen nimistöryhmä (Heikki Liehu ja Visa Rauste)
Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntatyöryhmä (Teemu Lehtiniemi)
Sääksisäätiö (Arto Kalliola)
Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän lintuasiantuntijaryhmä (Mika Asikainen)
Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue-hanke, neuvottelukunta (Mika Asikainen)
Ympäristöjärjestöjen maataloustyöryhmä (Marcus Walsh)
Ympäristöjärjestöjen metsäsertifiointitoimikunta (Marcus Walsh)
Ympäristöjärjestöjen Natura 2000-työryhmä (Esa Lammi)
Ympäristöministeriön Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Asta Lähdesmäki, varalla Marcus Walsh)
Kansainväliset edustukset:
1. BirdLife International (Matti Helminen)
2. Eurogroup Against Bird Crime (Mika Asikainen)
3. Working Group of European Bird Protection Societies (Mika Asikainen)
4. Itämeren suojelukomissio HELCOM, BirdLife Internationalin edustaja (Matti Helminen)
BirdLife Suomen ansiomerkkejä myönnettiin 5 kappaletta: Heikki Koluselle (Päijät-Häme) myönnettiin liiton kultainen ansiomerkki ja Esa Lammille (Päijät- Häme), Kari Reinikaiselle (Päijät-Häme), Johan Tastille (Pirkanmaa) ja Jorma Kettuselle (Lounais-Häme) liiton hopeinen ansiomerkki.
BirdLife Suomen Vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto ja vuoden lintulehti -tunnustus myönnettiin Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry:lle ja Ornis Fennicalle, perusteluina mm. ansiokas toiminta tutkimusten julkaisijana ja maailman lintujen nimistön julkaisemisessa.
Vuoden lintujulkaisuksi valittiin Kuopion ja Pohjois-Savon Linnusto. Retkikummitoiminnasta palkittiin Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ja parhaiden kotisivujen tunnustuksen sai Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys. Tunnustukset julkistettiin edustajiston kevätkokouksessa Forssassa 26.3.
Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Lauri Mustalahti Pirkanmaan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. Kainuun Sanomille ja Kainuun radiolle myönnettiin kunniakirja lintuharrastuksesta ja linnustonsuojelusta tiedottamisesta. Valinnat julkistettiin edustajiston syyskokouksessa Kajaanissa 19.11.
Suojelutoiminnan keskeisin tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita Suomessa. Tärkeimmät näistä ovat uhanalaisten lajien suojeluohjelmat (Species Action Plans), maamme tärkeiden lintualueiden kartoitus ja suojelu (Important Bird Areas eli IBA-projekti) sekä habitaatti- eli elinympäristön suojeluohjelmat (Habitats for Birds in Europe).
Ympäristöministeriö tuki suojeluasiantuntijan palkkaamista liitolle. Tämä mahdollisti erityisen keskittymisen suojeluasioihin vuoden jälkipuoliskolla. Suojeluasiantuntijana toimi Teemu Lehtiniemi.
Suojelutoiminnassa seurattiin liiton suojelutoiminnan 5-vuotisstrategiaa, joka on tehty mukaillen BirdLife Internationalin Euroopan tavoiteohjelmaa.
Lähetettiin EU:n komissiolle kirje liittyen Suomen vastaukseen komission perusteltuun lausuntoon vesilintujen kevätmetsästyksestä. Kirjeen liitteenä toimitettiin monipuolisesti tietoja mm. Suomen sääoloista ja kevätmetsästyksen tilanteesta Suomessa. 25.5. käytiin neuvotteluja Suomen kevätmetsästyksestä maa- ja metsätalousministerin kanssa.
Kevätmetsästysasiassa toimitettiin kritiikkiä kysymyksenasettelusta ja puutteellisesta tutkimussuunnitelmasta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesilintututkimuksesta tutkimuksen ohjausryhmälle ja pyydettiin ohjausryhmää tuomaan nämä epäkohdat ilmi tutkimuksen loppuraportissa. Sanomalehtiin kirjoitettiin useita vastineita kevätmetsästykseen liittyen.
Ympäristöministeriön biodiversiteettiseurannan työryhmälle esitettiin 26.1. BirdLifen näkemyksiä siitä, kuinka biodiversiteettiseuranta Suomessa tulisi järjestää.
Osallistuttiin BirdLife Internationalin ja Ranskan BirdLifen (LPO) Ranskan EU- puheenjohtajuuskauden tavoiteohjelman sisällön muokkaamiseen.
BirdLife Suomen ja muiden järjestöjen vuonna 1999 tekemä yhteinen valitus vesiskootterien käytöstä hylättiin Uudenmaan hallinto-oikeudessa. Päätöksestä tehtiin jatkovalitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen tammikuussa 2001. Valituksen tuotti ympäristöneuvos Olli Paasivirta ja sen allekirjoitti kolme järjestöä.
Annettiin Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunto Helsingin ja Porvoon ulkosaariston merihiekan nostosuunnitelmaan liittyneestä ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmasta. Lausunnossa esitettiin eri vaihtoehtojen monipuolista vertaamista mukaan lukien vertaaminen nollavaihtoehtoon sekä merihiekan noston rajoittamista luontoarvoiltaan vähäarvoisimmille kohteille sekä pääsääntöisesti vain yhdelle alueelle.
Lähetettiin Euroopan komissiolle kirje koskien Suomen valtion kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) vajavaisesta suojelusta saamaa EY-tuomioistuimen kannetta.
Annettiin Natura-2000 täydennysehdotuksesta lausunto ympäristöministeriölle. Lausunnossa todettiin BirdLife Suomen kannattavan kaikkia lisäyksiä. Lisäksi toivottiin, että Suomi kiirehtii Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä valmisteluun palautettujen IBA-alueiden suojelua sekä myös muiden IBA-alueiden suojelua. IBA-alueiden vajavaisesta suojelusta lähetettiin kirje myös ympäristöministerille.
Annettiin lausunto metsäkanalintutyöryhmän muistiosta Maa- ja metsätalousministeriölle. Lausunnossa vaadittiin, että metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi toimitaan aktiivisesti ja rajoitetaan metsästysmäärät mahdollisimman pieniksi, jotta kannat elpyvät.
Euroopan Parlamentin suomalaisille jäsenille toimitettiin tietoa lintudirektiivin muuttamisyrityksen estämiseksi. Italialaisen europarlamentaarikon tekemä aloite ei saanut määräaikaan mennessä taaksensa riittävää määrää euroedustajia ja se mitätöitiin. BirdLife Suomen toiminnasta asiassa saatiin runsaasti positiivista palautetta eurokansanedustajilta.
Esitettiin maa- ja metsätalousministeriölle, että tämä asettaisi työryhmän miettimään keinoja vieraslajien minkin ja supikoiran aiheuttamien linnustotuhojen vähentämiseksi. Ehdotuksen johdosta Metsästäjäin Keskusjärjestö suunnitteli yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa projektin näiden vieraslajien kantojen vähentämiseksi. Projekti käynnistyy vuonna 2001. BirdLife Suomella on edustus asiantuntijaryhmässä.
Sorsastuksen yhteydessä annettiin runsaasti haastatteluja ja tiedotettiin asiaan liittyvistä epäkohdista. Eri puolilla Suomea ammuttiin mm. useita rauhoitettuja valkoposkihanhia. Ongelmasta oltiin yhteydessä Suomen Ympäristökeskukseen ja mietittiin keinoja vastaavien tapausten ehkäisemiseksi ja luetteloimiseksi.
Toimitettiin kesähakkuutyöryhmälle aineistoa koskien mm. eri metsälintulajien pesinnän ajoittumista. Kesähakkuutyöryhmän toiminta ei johtanut toivottuun tulokseen kesähakkuiden pääsääntöiseksi kieltämiseksi, mutta työryhmän antamat suositukset rajoittaa hakkuita herkimmillä metsätyypeillä olivat askel positiiviseen suuntaan. Kesähakkuuasiassa käytiin neuvotteluja maa- ja metsätalousministerin kanssa 5.5.
Jatkettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelua. Tavoitteena on saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös ne keinot, joilla BirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua, ja työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojeluasiantuntija. Vuoden lopussa oli valmiina seuraavat lajisuojelusuunnitelmat (14): kehrääjä, pikkusieppo, ruisrääkkä, pikkutikka, räyskä, selkälokki, peltosirkku, lapasotka, naurulokki, kultasirkku, käenpiika, lapinsirri, mustapyrstökuiri ja pikkutiira. Työ jatkuu vuonna 2001.
Jatkettiin kaksivuotista ruisrääkän suojeluprojektia, jonka vetäjänä toimi Petri Parkko. Ruisrääkän suojelemisen kannalta keskeistä olisi lisätä tietämystä lajin elinympäristövalinnasta ja pesimäbiologiasta, josta saadaan tietoa rengastamalla ja radiolähetinseurannalla. Bongariliiton tuella radiolähetinseuranta voidaan toteuttaa kesällä 2001. Kesällä 2000 projekti toteutettiin edellisen vuoden kaltaisesti eli keskityttiin rengastuksen tehostamiseen ja yksilömäärien kartoittamiseen. Ruisrääkkien määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna ja nousi yli 6 000:n. Rengastettujen ruisrääkkien määrä nousi myös yli 180 koiraaseen. Hanketta esiteltiin mm. Aamu-TV:ssä elokuussa.
Toteutettiin käenpiian suojeluprojekti vuoden laji -projektina. Projektissa kartoitettiin Suomen taantunutta käenpiikakantaa. Raportti vuoden aikana tehdyistä havainnoista julkaistaan vuonna 2001.
Kuusamon kunnan ja Kuusamon luontokerhon kanssa jatkettiin yhteistyötä hankkeessa nuorten maakotkien muuton seuraamiseksi satelliitin välityksellä. Kaksi kotkaa, Inaria 2 ja Nature, valjastettiin lähettimellä. Hanketta seurasivat aktiivisesti mm. Nelosen Uutiset, TV2/Ympäristöuutiset, Iltasanomat ja Koillissanomat. Kotkista saatiin edellistä vuotta niukemmin paikannustietoja. Nuorten kotkien suuri kuolleisuus aiheutti vilkasta keskustelua lehdistössä ja lintuverkossa. Maakotka 2000 -projektin toteuttamisessa jatkettiin yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa.
Kurkityöryhmä jatkoi kurjen rengastusta värirenkailla, nyt pääosin omilla alumiinirenkailla, jotka takaavat paremman keston ja luettavuuden. Osallistuttiin Euroopan neljänteen kurkikokoukseen, jossa suomalaisilla oli yksi esitelmä. Suomen kurkikanta arvioitiin tarkkuudella, joka on aivan uutta Euroopassa. Värirengastettuja kurkia käytiin etsimässä ja havaittiin Unkarissa, Tunisiassa ja Ranskassa. Vuoden aikana yhdelle kurjelle asennettiin Bongariliiton tuella satelliittilähetin. Kurki nähtiin myöhemmin elossa mutta laite oli silloin jo vaiennut eikä tietoja muuttomatkasta saatu. Rengastajakokouksen yhteydessä pidettiin kurkityöryhmän yleiskokous.
Maailman luonnon säätiön Suomen rahaston (WWF) toimintaryhmien ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien suojelussa.
Tiedotettiin Etelä-Suomen viimeisten kuukkelien suojelun tärkeydestä ja kannan uhanalaisuudesta Virtain Riponevalla tapahtuneen kuukkelimetsän hakkuuta koskeneen kiistan yhteydessä.
BirdLife Suomen toiminta vuonna 1999 korpin rauhoittamiseksi Ahvenanmaan maakunnassa sai myönteisen päätöksen, kun korppi rauhoitettiin alkuvuodesta.
Valmisteltiin metsähanhien kartoitukseen ja suojelutilanteen parantamiseen tähtäävää projektia ja haettiin projektille rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriöstä. Projekti toteutetaan vuonna 2001.
Suunniteltiin lajiprojekti peltosirkulle. Peltosirkun vähentymisestä tiedottamiseen ja havaintojen keräämiseen keskittyvä projekti toteutetaan vuonna 2001 vuoden laji -projektina.
BirdLife Internationalin Euroopan IBA -hankkeen tuloksia esitellään BirdLife Internationalin kirjassa, joka julkistettiin 29.3. Euroopan parlamentissa. BirdLife Suomi piti kirjan kansallisen julkistamistilaisuuden ympäristöministeriössä 19.4. Kirjassa esitellään kaikki Euroopan kansainvälisesti merkittävät lintualueet. Kirjaa varten toimitettiin suomalaisten huippukuvaajien kuvia suomalaisista linnuista ja lintupaikoista. Toiminnanjohtaja osallistui BirdLife Internationalin IBA-kokoukseen Brysselissä 30.3.-2.4.
Suomessa tavoitteena oli saada kaikki Tärkeät lintualueet (IBA) -projektin kohteista suojeltua Natura 2000-ohjelmassa. Valtioneuvoston esityksessä Suomen Natura 2000-ohjelmaksi kaikkiaan 96 IBA-alueesta 90 oli mukana, 21 niistä ilman lintudirektiivin mukaista SPA-merkintää (Special Protection Area, erityissuojelualue). Lisäksi monet alueet ovat mukana Naturassa vain osittain suojeltuina.
Naturan ulkopuolelle jätetyistä IBA-alueista valitettiin vuonna 1999 Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitukseen saatiin kielteinen päätös kesäkuussa. Euroopan komissio haastoi kuitenkin Suomen EY-tuomioistuimeen IBA- alueiden vajavaisen suojelun tähden. Liiton edustajiston julkilausumassa vaadittiin IBA-alueiden parempaa suojelua.
Kohdevastaavajärjestelmää Suomen IBA-alueiden seurannan ja suojelutilanteen tehostamiseksi kehitettiin. Vuoden lopussa kohdevastaavia oli 39 kappaletta niiden keskittyessä Etelä-Suomeen. Vuoden aikana valmistettiin kohdevastaaville ohjeisto ja autettiin yhdistyksiä ja kohdevastaavia kohteita koskeneiden ongelmien kanssa. Kohdevastaavia pyritään saamaan mahdollisimman monelle IBA- kohteelle ja kohdevastaaville toimitetaan lisämateriaalia vuonna 2001.
Jatkettiin Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) hanketta yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Suomen ympäristökeskuksen saama ympäristöministeriön tuki hankkeelle päättyi 1999 lopussa. Suomen ympäristökeskuksen kanssa käytiin neuvotteluja hankkeen saattamiseksi loppuun. Projektin loppuraportti ja FINIBA- verkostoehdotus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2001 alussa.
Edistettiin Mustavuori-Östersundominlahden alueen suojelua hankkimalla tarpeellisia lausuntoja ja toimittamalla vastaaviin tapauksiin liittyviä tietoja muille järjestöille. Korkein hallinto-oikeus kumosi Suomen valtioneuvoston päätöksen Vuosaaren satamasta, minkä jälkeen ympäristöministeriö pyysi luontodirektiivin mukaisen selvityksen satamahankkeesta liikenneministeriöltä.
BirdLife Suomella oli elokuussa vieraanaan lintupaikkojen kunnostuksen ammattilainen, Simon Stennett Englannin BirdLifesta (Royal Society for the Protection of Birds, RSPB). Stennett kiersi jäsenyhdistyksissä tärkeimmillä lintupaikoilla arvioimassa mitä kunnostustoimenpiteitä missäkin kannattaisi tehdä. Alueisiin tutustumisen ja kunnostussuunnitelmien tekemisen perimmäisenä ajatuksena oli, että yhdistykset hakevat rahoitusta alueellisilta ympäristökeskuksilta ja järjestävät kunnostustalkoita vuonna 2001 ja sen jälkeen.
Jäsenyhdistysten kiinnostus Stennettiä kohtaan oli erinomainen. Kaikille pyydetyille kohteille ei ehditty aikapulan vuoksi. Myös muutamat alueelliset ympäristökeskukset sekä Metsähallitus osallistuivat vierailuihin. Käyntinsä aikana Stennett vieraili BirdLifen edustajien kanssa yhteensä 14 kohteessa, joista yhdeksästä hän kirjoitti perusteelliset kommentit. Vieraillut kohteet olivat Helsingin Viikki, Porvoon Ruskis, Lappeenrannan Haapajärvi, Joensuun Höytiäinen, Värtsilän Sääperi, Forssan Koijärvi, Haminan Kirkkojärvi, Haminan Lupinlahti, Virolahden Vilkkiläntura, Kokkolan Rummelö, Kalajoen Vihaslahti, Sumiaisten Pyhäjärvi, Lievestuoreen lietteet, Luhangan Ulakon tikkametsä ja Parikkalan Siikalahti.
Tuettiin Luonto-Liiton hanketta, jossa kartoitettiin Suomen vanhat metsät. Hankkeen tuotoksena julkaistiin suuri kartta, johon kaikki vanhat metsät on merkitty.
Osallistuttiin julkiseen keskusteluun metsien suojelun tilasta Suomessa. Metsiensuojelun avainkysymyksiä olivat Etelä-Suomen metsien suojelun tarvetta arvioineen toimikunnan raportti ja sertifiointikeskustelu.
Syksyllä haettiin kansainvälisen sertifiointijärjestön Forest Stewardship Councilin (FSC) jäsenyyttä. Jäsenyys astuu yleensä voimaan noin puolen vuoden kuluttua hakemuksesta.
Jatkettiin ympäristöjärjestöjen yhteistä "Maatalous ja luonnon monimuotoisuus" -hanketta ympäristöministeriön tukemana. Hankkeeseen osallistuivat BirdLife Suomen lisäksi Metsästäjien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen WWF ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Tutkija Mikko Pitkäsen raportti "Maatalous ja luonnon monimuotoisuus" julkaistiin Ympäristöministeriössä 1.2. Raportin toisena kirjoittajana oli dosentti Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Raportissa käsitellään maataloudessa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia maatalousympäristön kasvien, lintujen ja eräiden hyönteisryhmien esiintymiseen ja runsauteen. Mikko Pitkäsen siirryttyä WWF:n palvelukseen projektiin palkattiin Marjo Heikkilä. Projektin toisessa vaiheessa keskityttiin maatalouden erityistukitoimien vaikutuksiin luonnon monimuotoisuuteen. Tutkimusraportti "Maatalouden erityistuki ja luonnon monimuotoisuus" julkaistaan alkuvuodesta 2001.
Edustajiston kokouksen yhteydessä 25.3. järjestettiin "Linnut ja lintuharrastus vuosisadan vaihtuessa" -symposio. Symposiossa tarjottiin monipuolista tietoa lintuharrastuksen, -tieteen ja linnustonsuojelun alueilta. Seminaarissa oli noin seitsemänkymmentä osallistujaa. Luennoitsijoina toimivat Esa Lehikoinen (Turun yliopisto), Tapani Veistola (Suomen luonnonsuojeluliitto), Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jan Södersved, Ulla Peltomäki ja Mika Honkalinna.
Osallistuttiin ympäristöministeriön asettaman Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän lintuasiantuntijaryhmän toimintaan. Työryhmän raportti maanlaajuisesti uhanalaisista lajeista julkaistiin kesäkuussa 2000. Työryhmä laatii myös alueellisesti uhanalaisten lintujen luettelot sekä luettelon lajeista, joiden säilyttämisessä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu (kansainväliset vastuulajit). Julkaistiin uuden uhanalaisluettelon lintutiedot näyttävästi liiton kotisivuilla.
Liitto jatkoi toimintaa pro Suomenlahti -liikkeessä lähinnä toimimalla asiantuntijana ja tiedottamasta tilanteesta muualle Eurooppaan. Pro Suomenlahti -liike on Vuosaaren satamaa vastustavien tahojen perustama 1999. Se pyrkii tuottamaan ja jäsentämään Vuosaari-kriittistä keskustelua ympäristön ja verovarojen järkevän käytön turvaamiseksi.
Liiton suojelutoimikunnan alle vuonna 1999 perustettu ryhmä, joka laatii liitolle metsästyspoliittisen ohjelman jatkoi toimintaansa. Vastaava ohjelma on tekeillä myös muissa Pohjoismaissa ja ohjelmat on tarkoitus koordinoida keskeisiltä kohdiltaan samanlaisiksi, jotta asioita voidaan edistää yhteispohjoismaisin lausunnoin.
Jäsenyhdistyksille välitettiin edullista linnunruokaa. Lintujen talviruokinnasta tiedotettiin runsaasti mm. laajalevikkisen Pirkka-lehden välityksellä.
Liitto maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. BirdLife Suomen jäsenmaksut sekä myytyjen logotuotteiden royalty-maksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen.
Suojeluasiantuntija Teemu Lehtiniemi osallistui liiton edustajana elinympäristöjen suojelua koskeneeseen kokoukseen Englannissa 4.-8.10. Kokouksessa käsiteltiin eri elinympäristöissä kokemusten mukaan käyttökelpoisinta toimintaa lintujen suojelun edistämiseksi sekä esimerkkitapausten merkitystä valistustyössä.
Toiminnanjohtaja Mika Asikainen osallistui 13.-16.1. Latviassa pidettyyn BirdLifen metsäkokoukseen. Kokouksessa pohdittiin tapoja, joilla BirdLifen tulisi edistää metsien ja metsälinnuston suojelua Euroopassa.
Romaniassa Tisza-joella kultakaivoksessa tapahtuneen myrkkyvuodon vuoksi Unkarissa havaittiin merikotkien ruokailevan saastuneilla ja kuolleilla kaloilla. Unkarin BirdLifen (MME) pyynnöstä järjestettiin keräys Unkarissa talvehtivien merikotkien auttamiseksi ja saasteettoman ruoan hankkimiseksi. Keräyksen tuotto oli 8 000 markkaa.
Valmisteltiin yhdessä WWF:n kanssa Baltian metsien linnuston inventointiprojekti. Latviaan on tulossa suuri suomalais-ruotsalainen sellutehdas. Alueen metsien luonnonarvot ovat huonosti tunnettuja, joten tarve projektille on ilmeinen. Projektille haettiin rahoitusta Suomen ulkoministeriöstä ja se toteutetaan yhteistyössä Baltian maiden BirdLife- partnereiden ja WWF-edustusten kanssa. Projekti käynnistyy vuonna 2001, jos rahoitus järjestyy.
Toimittiin aktiivisesti ja tiedotettiin BirdLifen Internationalille Euroopan metsien tilasta ja tarpeesta hankkia BirdLifen Euroopan yksikköön metsäkoordinaattori. Metsäkoordinaattorin saaminen selviää alkuvuonna 2001.
Välitettiin BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Vuoden aikana oltiin yhteydessä eri suojelukysymysten yhteydessä useimpiin Euroopan BirdLife-partnereihin. Erityisen aktiivisesti oltiin yhteydessä BirdLife Internationaliin ja Englannin BirdLifeen (RSPB).
EU-asioissa BirdLife Suomi sai apua BirdLife Internationalin Brysselin toimistosta, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa.
Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toiminnan perustamiseen yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on kehitysmaiden ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun toteutumista maailmanlaajuisesti ja sen toiminta rahoitetaan valtion kehitysyhteistyövaroista.
Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen kotisivuilla välitettiin tietoja kansainvälisistä suojeluhankkeista.
Linnustonsuojeluklubin jäsenet tukevat suoraan BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Tavoitteena oli kasvattaa klubin jäsenmäärä tuhanteen. Klubin toimintaa tuki 508 henkilöä. Perusmaksun (100 mk) maksaneita oli 413, kansainvälisen maksun maksaneita (350 mk) oli 68 ja tukimaksun maksaneita (1 000 mk) maksaneita oli 27 henkeä.
Välitettiin tarvittaessa kansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle tietoja linturikoksista Suomessa.
Hyvinkään Ridasjärvellä toukokuussa tapahtuneesta lintujen munien keräämistapauksesta ilmoitettiin välittömästi Suomen ympäristökeskuksen linturikosvastaaville. Tapauksessa munankerääjät keräsivät lintujen pesiltä 450 munaa, jotka olivat pääosin naurulokin, kalatiiran, silkkiuikun, nokikanan ja punasotkan. Syksyllä eri puolilla Suomea tapahtuneista rauhoitettujen valkoposkihanhien ampumistapauksista oltiin yhteydessä Suomen Ympäristökeskukseen. Lisäksi jatkettiin muutakin yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi.
Tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Tutkimukset toteutettiin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin.
BirdLife Suomen jäsenyhdistyksien jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantatutkimuksien tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnut- lehdessä.
Ehdotetusta uudesta lintuatlasmenetelmästä tiedotettiin Linnut- ja Tiira- lehdessä sekä kotisivuilla ja kehotettiin jäsenistöä osallistumaan uuden menetelmän kehittämiseen.
Monet suojeluprojektit sisältävät myös tutkimusta, ne on esitelty kohdassa 2.
Liitto julkaisi Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen maailman lintujen suomenkielisen nimistön liiton kotisivuilla helmikuussa 2000. Liitto suosittaa nimistön käyttöönottoa jäsenistölleen. Nimistö lähetettiin kaikille jäsenyhdistyksille sekä sähköisessä muodossa että painettuna versiona.
Tiira-lehtiä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä yli 10 000 lehteä jaettiin erilaisissa tapahtumissa jäsenyhdistysten välityksellä. Lisäksi jaettiin BirdLife Internationalin tuottamaa suomenkielistä Lintudirektiivijulistetta 1 100 kappaletta.
BirdLife Internationalin esittelyvideo tuotettiin suomenkielisellä tekstityksellä ja näytettiin mm. ympäristöministeriössä pidetyssä IBA- tilaisuudessa huhtikuussa. Jäsenyhdistykset käyttivät videota omissa tapahtumissaan. Videon tekstityksen tuotti ja sponsoroi Varesvuo Partners Oy.
Suomen lintujen lajiluettelo julkaistiin yhdessä Lintuvarusteen kanssa. Kuukkelin kaltaiset opasta tarjottiin jäsenyhdistyksille jäsenhankinnan työkaluksi. Liiton toimintaa esiteltiin Lotto-arvonnan yhteydessä kesäkuussa.
Aloitettiin koko maan lintutornitietojen kokoaminen vuonna 2001 julkaistavaa lintutorniopasta varten. Tietoja kokosi Pia Juvonen. Tietojen käytöstä myös Suomen Linnut CD-rom-levyllä neuvoteltiin WSOY:n kanssa.
Hanna Aalto toimi Liminganlahdella ja Siikalahdella viikonloppuisin lintuoppaana ja lintuharrastuksen esittelijänä. Lisäksi Tiira-lehdessä esiteltiin Suomen parhaimpia lintupaikkoja numerossa 2/2000.
Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osui kevääseen maalis-huhtikuulle.
Tuotettiin lintuharrastukseen liittyviä tietoteknisiä palveluita Helsingin ympäristökeskuksen tilauksesta Oy Gardenia-Helsinki Ab:lle.
Yhdessä Eläinmaailma-lehden kanssa järjestettiin ensimmäinen avoin Tornien taisto 6.5. Tapahtumaan osallistui peräti 72 lintutornia ja vähintään 2 000 ihmistä kävi päivän aikana tutustumassa kilpailuun ja lintuharrastukseen. Tapahtuman sponsorina toimi Kemira. Havaittujen lajien määrä vaihteli 9 ja 105 lajin välillä. Liiton joukkueessa Hakalan tornilla Helsingin Vanhankaupunginlahdella kilpailivat Helena Alestalo, Mikko Alestalo, Teemu Lehtiniemi, Heikki Liehu, Karno Mikkola ja Pertti Uusivuori. Liiton materiaalia oli jaettavana yhdeksässä paikassa.
22.4. järjestettiin jäsenyhdistyksissä yhteishavainnointipäivä, johon osallistui lintuharrastajia ympäri Suomen. Euroopan lintupäivät oli 30.9.-1.10. Liitto toimi koko Euroopan tapahtuman koordinaattorina.
Järjestettiin seitsemästoista Kuusamon SM-lintumaraton yhdessä Kuusamon Luontokerhon kanssa 16.-17.6. Maratoniin osallistui 33 joukkuetta ja 115 henkilöä.
Palvelutyönantajien liiton kanssa järjestettiin Lintusafari Espoon Suomenojalla 30.5. Tapahtumaan osallistui kymmeniä ryhmiä eri yrityksistä.
31.3.-1.4. osallistuttiin Leonian asiakkailleen järjestämään risteilyyn esittelemällä osallistujille lintuharrastusta ja liiton toimintaa.
BirdLife Suomi ylläpiti lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko), jossa oli vuoden lopussa noin 1 000 jäsentä. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet), jolla oli yli 1 000 ihmistä. Työstä vastasi Martin Helin ja kotisivujen toimitusneuvosto.
Marraskuussa perustettiin BirdLife-aktiivit -postituslista, jolle kootaan kaikki jäsenyhdistysten ja liiton aktiivit tiedottamisen tehostamiseksi. Vuoden lopussa listalla oli 78 jäsentä.
Myös liiton kotisivuja käytettiin hyväksi lintuharrastuksen edistämiseksi. Kotisivuista tarkemmin kohdassa 6.4.
Nuorisotoimintaa toteutettiin pääasiassa retkikummien kautta. Retkikummit ovat jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Retkikummitoimintaa jatkettiin tavoitteena saada kummeja jokaiseen jäsenyhdistykseen. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 50 henkilöä 18 jäsenyhdistyksessä.
Retkikummien välityksellä levitettiin tietoutta lintuharrastuksesta linturetkillä ja Tiira-lehtien välityksellä. Retkikummit järjestivät yhteensä noin 160 retkeä ja tapahtumaa, joista osa oli suunnattu pelkästään lapsille ja nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui yhteensä noin 2 500 ihmistä.
Otettiin toinen painos lapsille ja nuorille suunnatusta lintuharrastusoppaasta, Kuukkelin kaltaiset, yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Oppaassa esitellään lintuharrastusta sekä molempien järjestöjen toimintaa. Jäsenyhdistykset käyttivät opasta uusille jäsenille jaettavana lahjana.
BirdLife Suomi järjesti vuoden aikana 8 kurssia. Osa niistä järjestettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.
| Kurssin nimi | Aika | Paikka | Osan- ottajia |
| Kevätmuutto | 20.-23.04. | Kristiinankaupunki | 12 |
| Hanhivappu | 29.04.-01.05 | Liminganlahti ja Hailuoto | 7 |
| Arktikakurssi | 18.-21.05. | Virolahti | 13 |
| Taigametsän erikoisuudet | 18.-20.06. | Kuusamo | 14 |
| Nuorten lintuleiri | 05.-09.07. | Oulu, Kuusamo | 10 |
| Jäämeri special | 18.-23.07 | Varanginvuono, Norja | 16 |
| Arktiset kahlaajat | 25.-27.08. | Tauvo, Hailuoto | 5 |
| Syysmuuttokurssi | 29.09.-01.10. | Kristiinankaupunki | 18 |
Lisäksi järjestettiin Suomen Matkatoimiston kanssa yhteistyössä viikonloppumatka Viron Matsalunlahdelle 6.-8.5.
Jäsenyhdistyksiä on kannustettu tekemään aktiivista jäsenhankintaa. Tätä varten lähetettiin BirdLife Suomen lehtiä yhdistyksille sekä retkikummien tapahtumiin osallistuneille.
Syksyn edustajiston kokouksen yhteydessä järjestettiin yhdistysten toimihenkilöille koulutuspäivä, jonka aiheena oli onnistuneiden toimintamuotojen esittely. Seminaarissa oli mukana 11 yhdistystä. Seminaari oli erittäin onnistunut ja sen tuottamaa materiaalia hyödynnetään tulevina vuosina järjestökehitystyössä.
Tuotettiin yhteistyössä Tringan kanssa harrastusdiasarja kaikille jäsenyhdistyksille. Liiton määritysdiasarja oli edelleen jäsenyhdistysten käytössä.
Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti edelleen jäsenyhdistysten toimintapalsta. Sähköpostia käytettiin tehokkaasti hyväksi tiedottamisessa ja käytännön asioissa. Kaikki BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin myös sähköpostina yli sadalle jäsenyhdistysten toimihenkilölle.
Yhdistyskyselyn tuloksista koottiin yhteenveto, jossa esiteltiin yhdistysten onnistuneita toimintamuotoja. Yhteenveto postitettiin kaikille jäsenyhdistyksille. Jäsenistön toiveita kartoitettiin Tiira-lehdessä 4/2000 järjestetyssä suuressa jäsenkyselyssä, johon vastasi peräti 550 vastaajaa.
Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen kotisivuja. Niiltä löytyvät kaikki liiton toiminnan perustiedot: uusin tapahtumakalenteri, toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset sekä edustajiston pöytäkirjat ja kokoonpano. Kotisivuilla on lisäksi jäsenyhdistyksien ajantasaiset yhteystiedot, kartat havaintojenkeruualueista sekä linkit jäsenyhdistysten omille kotisivuille (21 kpl). Osoitteenmuutoksetkin voidaan hoitaa kotisivujen kautta.
Tarjottiin edelleen jäsenrekisteripalveluja niitä haluaville yhdistyksille. Liiton palveluja käytti kolme jäsenyhdistystä.
Lintulehtipaketin välittämistä jatkettiin. Välitettyjä tilauksia oli yhteensä 640.
Toiminnanjohtaja, suojeluasiantuntija ja järjestösihteeri sekä liittohallituksen jäsenet vierailivat yhdistysten tapahtumissa noin 20 kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita.
Jäsenyhdistyksille tehtiin perusesite, josta muokattiin oma esite 14:lle yhdistykselle. Lisäksi tuotettiin ja jaettiin liiton omaa esitettä.
Kesäkuussa kommentoitiin opetusministeriön suunnitelmaa muuttaa nuorisotyötä tekevien järjestöjen avustussysteemiä.
Linnut-lehti, tilauspohjainen aikakauslehti ilmestyi 35. vuosikertanaan neljänä numerona. Lehden tavoitteena oli tuottaa mielenkiintoista ja monipuolista tietoa linnuista sekä Suomen rajojen sisältä että myös ulkopuolelta.
Painosmäärä oli 3 200 kpl. Painopaikkana oli Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopiossa. Päätoimittajana oli Tapio Solonen ja liiton toimisto ylläpiti lehden tilaajarekisteriä. Mainoshankinnasta vastasi onnistuneesti Juha Halminen.
Loppuvuonna toteutettiin laaja Linnut-lehtien vanhojen irtonumeroiden myynti, joka sai hyvän vastaanoton. Samassa yhteydessä koko Linnut-lehtien varasto inventoitiin.
Tiira-tiedotuslehden viides vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehti esitteli liiton ja sen jäsenyhdistysten perustoimintoja, kansallisia ja kansainvälisiä linnustonsuojeluaiheita, lintuharrastusta aktivoivia aiheita sekä tiedotti liiton ja jäsenyhdistysten tapahtumista. Lehden painosmäärä oli 8 000- 11 000 kpl. Painopaikka oli Lehtisepät Oy Pieksämäellä. Lehden päätoimittajana toimi Mika Asikainen. Liiton henkilökunta toimitti lehteen pääosan aineistosta.
Linnut-vuosikirja ilmestyi neljännen kerran. Kirjan sisältö koostuu lähinnä linnustonseurannan raporteista ja uhanalaisten lajien tutkimusraporteista sekä "Rengastus 100 vuotta" esitelmien sadosta. Kirjan toimittivat Tapio Solonen ja Esa Lammi. Kirjan painosmäärä oli 1 300 kpl. Vuosikirja julkaistiin Suomen ympäristökeskuksen ja Rengastajatoimikunnan tuella ja yhteistyössä Luonnontieteellisen Keskusmuseon Eläinmuseon kanssa.
BirdLife Suomen kotisivuja osoitteessa http://www.birdlife.fi/ pidettiin ajan tasalla lähes päivittäin ja kotisivujen kävijämäärä kasvoi noin 10 000:een kuukaudessa. Vuoden aikana sivuilla vieraili yhteensä noin 123 000 kävijää. Kotisivujen ylläpitämisestä vastasi liiton webmaster Teemu Lehtiniemi ja kotisivujen toimitusneuvosto. Suurimman osan sivuista tuotti liiton toimisto.
Sivujen suosituin palvelu on Suomen Lintutilanne -katsaus, joka viikoittain kertoo lintutilanteen eri puolilla maata. Katsaus kootaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja se on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille. Sivut olivat nähtävissä myös MTV3:n Luonnossa -kotisivujen kautta.
Lokakuussa järjestettiin kuukauden harvinaisuusveikkaus, kilpailuun osallistui lähes 200 henkeä.
Liiton kotisivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvarusteen kotisivut, joilla vieraili noin 15 000 kävijää.
Muuttolinnun tie -näyttelyyn toteutettiin Muuttolintujen elämästä ja BirdLifen toiminnasta kertova liite. Liitettä jaetaan etupäässä biologiaan painottuville yläasteille.
Näyttelyn 12 kopiota olivat esillä jäsenyhdistysten järjestämissä paikoissa eri puolilla Suomea. Näyttelyssä esitellään ihmisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia kehitysmaissa ja niiden vaikutuksia linnustoon. Internet-versio näyttelystä on nähtävissä liiton kotisivuilla. Hanke rahoitettiin ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosaston avustuksella.
Osallistuttiin Tringan toteuttaman arktikanäyttelyn kuluihin. Näyttely oli esillä Suomenlinnassa yhden viikonlopun arktikatapahtumassa toukokuussa, jossa vieraili noin 600 ihmistä.
Liiton toimisto antoi 57 lehdistötiedotetta, joiden läpimenoprosentti oli erittäin hyvä. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin 130 kertaa, keväällä lähes päivittäin. BirdLifen edustajia esiintyi TV:ssä kertomassa lintujen muutosta ja muista ajankohtaisasioista 5 kertaa. Radiohaastatteluja oli noin 70.
Vuoden aikana yhdistyksille lähetettiin 3 jäsentiedotetta. Edustajakokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia.
Ilmavoimien esikunnan kanssa sovittiin liiton kotisivujen Lintutilanne- palstan linkittämisestä Ilmavoimien sisäiseen intranettiin.
Maatalous ja luonnon monimuotoisuus -julkaisusta kohdassa 2.6.
BirdLife Suomi toimi edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sihteeristön kanssa erityisesti linnustonsuojelullisissa, tiedotuksellisissa ja koulutuksellisissa asioissa. Liitto sai sihteeristöltä materiaalia ja muuta apua linnustonsuojelun, tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi.
BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin jäsenille sekä lehden tilaajille. Suomen levikki oli 210.
Toiminnanjohtaja osallistui BirdLife Internationalin järjestämään projektinhallinta-workshopiin kesäkuussa Englannissa. Workshopissa käsiteltiin avustushakemusten tekoa ja projektin hallintaa ja raportointia. Kokouksessa suunniteltiin avustushakemuksen tekemistä Suomen ulkoministeriölle.
Itämeren tärkeitä lintualueita esittelevä kirja julkaistiin elokuussa. Suomen osuuden tuotti Mauri Leivo.
Jatkettiin ulkoministeriön tukemana Viron järjestökehityshanketta, jonka tavoitteena on kehittää Eesti Ornitoloogiaühingin (EOÜ, Viron BirdLife) toimintaa ja johtaa EOÜ BirdLife Internationalin täysivaltaiseksi partneriksi. BirdLife Internationalin hallitus hyväksyi EOÜ:n partneriksi toukokuussa 2000. EOÜ:n jäsenmäärä on kasvanut edelleen, vuoden aikana saatiin 71 uutta jäsentä ja jäsenmäärä vuoden lopussa oli 787.
Hollannin valtion tukema MATRA-hanke jatkui. Vogelbescherming Nederlandin (Hollannin BirdLife-partneri) aktiivisen työn tuloksena EOÜ saa MATRAn kautta tukea erilaisiin kehityshankkeisiin 1999-2001 yhteensä 55 079 euroa, mikä auttaa merkittävästi EOÜ:n kehittymistä. Hanketta ja rahaliikennettä valvoo ensisijaisesti Vogelbescherming Nederland. Johtojärjestönä BirdLife Suomi on mukana hankesopimuksessa, joka allekirjoitettiin 28.1.1999.
Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 93 edustajaa. Sen puheenjohtajana toimi Pertti Uusivuori ja varapuheenjohtajana Tero Ilomäki.
Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 26.3. Forssassa sekä syyskokoukseen 19.11. Kajaanissa. Kummassakin kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin liiton sääntömääräiset asiat. Kajaanissa käsiteltiin ja hyväksyttiin lisäksi ensimmäisen kerran liiton uudet säännöt. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi 1.1.2001 alkaen valittiin Ilkka Wentus.
Tilintarkastajina toimivat Merja Taiminen ja Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young sekä varatilintarkastajina Aki Arkiomaa ja Timo Böhme.
BirdLife Suomen 12-jäseninen hallitus kokoontui 8 kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): pöytäkirjapykäliä kertyi 179 kappaletta. Kukin hallituksen jäsen vastasi erikseen nimetyistä toimialoista ja toimi lisäksi yhden tai useamman jäsenyhdistyksen nimettynä yhteyshenkilönä. Hallituksen jäseniä esiteltiin Tiira-lehden palstalla.
| Heikki Pakkala | puheenjohtaja | (7/8) |
| Matti Helminen | varapuheenjohtaja | (5/8) |
| Ilkka Wentus | taloudenhoitaja | (5/8) |
| Jouni Lamminmäki | sihteeri | (6/8) |
| Mikko Alestalo | jäsen | (5/8) |
| Pia Juvonen | jäsen | (7/8) |
| Rauno Laine | jäsen | (7/8) |
| Heikki Liehu | jäsen | (8/8) |
| Mika Ohtonen | jäsen | (4/8) |
| Vesa Pallasvesa | jäsen | (6/8) |
| Juhani Rinne | jäsen | (5/8) |
| Marko Vauhkonen | jäsen | (7/8) |
1. Liittohallituksen valmisteluryhmä (VR)
Heikki Pakkala (pj), Jouni Lamminmäki, Ilkka Wentus ja Mika Asikainen (siht).
Ryhmä valmisteli hallituksen kokousten asioita, huolehti liiton talouden ja
varainhankinnan seurannasta ja käsitteli tiedottamista sekä ajankohtaisia
asioita. Ryhmä kokoontui 12 kertaa. Osa asioista käsiteltiin sähköpostitse.
2. Linnustonsuojelutoimikunta
Mika Asikainen, Teemu Lehtiniemi, Matti Helminen, Marko Vauhkonen ja Marcus
Walsh. Toimikunta kokoontui yhden kerran.
3. Julkaisutoimikunta
Mika Ohtonen (pj), Kari Degerstedt, Reijo Ikävalko, Rauno Laine, Tapio Solonen
ja Heikki Vasamies. Toimikunta osallistui Linnut-lehden suunnitteluun yhdessä
päätoimittajan kanssa sekä koordinoi Linnut-lehden, vuosikirjan ja Tiira-lehden
keskinäistä tehtävänjakoa ja liiton muuta tiedotustoimintaa. Toimikunta
kokoontui 2 kertaa.
4. Sääntömuutostoimikunta
Pertti Uusivuori (pj), Mika Ohtonen, Heikki Pakkala, Mika Asikainen (siht).
Toimikunta valmisteli liiton uusia sääntöjä. Uudet säännöt hyväksyttiin
ensimmäisen kerran edustajiston syyskokouksessa.
5. Tutkimustoimikunta
Mikko Alestalo (pj), Teemu Lehtiniemi ja Juhani Rinne.
6. Kotisivujen toimitusneuvosto
Teemu Lehtiniemi, Martin Helin, Heikki Pakkala, Timo Pulliainen, Pekka
Suopajärvi ja Tapio Tohmo. Kotisivuasioita hoidettiin sähköpostiyhteyksillä.
7. Järjestökehitysryhmä
Mika Asikainen, Pia Juvonen ja Jouni Lamminmäki.
8. Viro-suhteiden työryhmä (yhteinen Viron Lintuseuran kanssa)
Matti Helminen, Heikki Pakkala ja Mika Asikainen (siht).
9. Rariteettikomitea
Visa Rauste (pj), Tom Lindroos (siht. 14.9. asti), Heikki Luoto (siht. 14.9.
alkaen), Antero Lindholm, Pekka J. Nikander, Tapani Numminen ja Jari Peltomäki.
Liiton hallituksen yhteyshenkilönä toimi Mika Ohtonen. Rariteettikomitean
hyväksymät havainnot julkaistiin syyskuusta lähtien liiton kotisivuilla.
10. Lintuoppaiden sertifiointityöryhmä
Heikki Pakkala, Ulla Peltomäki, Dick Forsman ja Lasse J. Laine.
Liiton toimihenkilöt olivat toiminnanjohtaja Mika Asikainen, Teemu Lehtiniemi toimi järjestösihteerinä 1.1.-23.7. ja suojeluasiantuntijana 24.7.-31.12. Katri Helppi toimi järjestösihteerinä 24.7. -31.12. Toimistosihteerinä toimi Kirsi Peltonen. Linnut-lehden päätoimittajana toimi Tapio Solonen ja lehtien ilmoitusmyynnistä vastasi Juha Halminen. Marjo Heikkilä työskenteli maatalous ja monimuotoisuus -projektissa 1.6. alkaen.
BirdLife Suomen toimisto sijaitsi Helsingissä (Annankatu 29 A). Liiton tiloissa sijaitsi myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n toimisto. Toimiston puhelinjärjestelmä uusittiin kesällä.
BirdLife Suomen talouden perustana olivat opetusministeriön yleisavustus nuorisotyötä tekeville järjestöille, jäsen- ja tilausmaksut, mainostulot, linnustonsuojeluklubin maksut, yritysjäsenyysmaksut, tilaustutkimusmaksut, muu julkinen projektirahoitus sekä lahjoitukset.
Yritysjäsenyyssopimus solmittiin Lomayhtymä ry / Karjalan Lomahovin, Suomen Matkatoimisto Oy:n, R. Erik Serlachiuksen Säätiön, Finnaturen ja Lintumatkat Early Birdin kanssa. Sopimusten arvo oli 23 000 mk.
Liitolle hankittiin uusi taloushallinto-ohjelma vuodelle 2001.
Yhdistysten jäsenmaksu oli kolmekymmentä markkaa per varsinainen jäsen. Jäsenmaksutuottoina saatiin 202 590 mk. Linnustonsuojeluklubin kautta toimintaan saatiin 77 777 mk ja muina lahjoituksina 67 787 mk.
Opetusministeriön yleisavustus oli 170 000 mk. Ympäristöministeriön tukea saatiin Maatalous ja monimuotoisuus -projektiin 150 000 mk ja suojeluasiantuntijan palkkaamiseen 50 000 mk. Muut merkittävät projektiavustukset saatiin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta Viron järjestökehityshankkeeseen 100 000 mk ja näyttelyhankkeeseen "Muuttolinnun tie" 55 000 mk. Lisäksi OK-opintokeskukselta saatiin 22 121 mk kurssien järjestämiseen.
BirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa, mutta yhtiö lyhensi velkaansa liitolle 14 356 mk. Liiton edustajana yhtiön hallituksessa oli Mika Asikainen ja Marko Vauhkonen ja yhtiökokouksessa 27.6. Heikki Liehu ja Heikki Pakkala.
Tämä toimintakertomus hyväksyttiin BirdLife Suomi ry:n edustajiston sääntömääräisessä kevätkokouksessa Kiljavalla 18. maaliskuuta 2001.
Copyright © 2001 by BirdLife Finland.
Last updated July 05, 2001 by webmaster.