BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö sekä 29 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden 8139 jäsenen keskusjärjestö. Liitto on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife International -järjestön partneri.
BirdLife Suomi pyrkii edistämään linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta.
Vuoden päätavoitteet olivat:
BirdLife Suomeen kuului vuoden alussa 29 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistyksiin kuului henkilöjäseniä yhteensä 8 139. Vuoden 2000 lopussa jäseniä oli 7 582. Jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 7%.
| BirdLife Suomen jäsenyhdistykset ja jäsenmäärät vuonna 2001 | ||
| 1. | Bongariliitto ry | 930 |
| 2. | Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 167 |
| 3. | Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry | 96 |
| 4. | Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry - Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry | 1696 |
| 5. | Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys ry | 140 |
| 6. | Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry | 73 |
| 7. | Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry | 258 |
| 8. | Kemin Lintuharrastajat Xenus ry | 123 |
| 9. | Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Mellersta österbottens Ornitologiska Förening rf | 77 |
| 10. | Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry | 369 |
| 11. | Kuopion Luonnonystäväin Yhdistys ry/Kuikka | 269 |
| 12. | Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry | 248 |
| 13. | Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry | 139 |
| 14. | Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry | 164 |
| 15. | Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry | 157 |
| 16. | Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry | 113 |
| 17. | Ostrobothnia Australis rf | 51 |
| 18. | Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry | 542 |
| 19. | Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 184 |
| 20. | Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 262 |
| 21. | Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry | 272 |
| 22. | Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry, Borgå Nejdens Fågelförening ry | 159 |
| 23. | Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry | 250 |
| 24. | Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry, ruotsiksi Ornitologiska Föreningen i Finland rf | 351 |
| 25. | Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry | 318 |
| 26. | Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 104 |
| 27. | Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, ruotsiksi Åbo Ornitologiska Förening rf | 513 |
| 28. | Valkeakosken Lintuharrastajat ry | 85 |
| 29. | Ålands Fågelskyddsförening rf | 29 |
Kiljuhanhen ystävät ry haki liiton jäsenyyttä, mutta hakemus hylättiin. Rauman Seudun Lintuharrastajat haki jäsenyyttä 2.12., mutta yhdistystä ei oltu vielä rekisteröity patentti- ja rekisterihallituksessa, joten hakemus käsitellään vuonna 2002.
Jäsenyydet:
1. Aikakauslehtien Liitto ry, jäsen (Linnut-lehti)
2. Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry (OK-opintokeskus), jäsenyhdistys
3. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen
4. Siemenpuu-säätiö - Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö,
jäsenyhdistys
5. Veronmaksajain Keskusliitto ry, jäsen
Liittoa edusti Mika Asikainen sekä Siemenpuu-säätiön valtuuskunnassa
lisäksi Teemu Lehtiniemi. Liitto on hakenut myös kansainvälisen
metsien sertifiointijärjestön Forest Stewardship Council (FSC) jäsenyyttä.
Kotimaiset edustukset (suluissa liittoa edustanut henkilö):
Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta (Mika Asikainen, Mika Ohtonen)
Kuusamon satelliittikotkat-työryhmä (Olli Lamminsalo)
Maakotka 2000-työryhmä (Olli Lamminsalo)
Metsästäjäin Keskusjärjestön Pienpetohankkeen ohjausryhmä
(Matti Helminen, varalla Teemu Lehtiniemi)
Metsäteho Oy:n Metsänkäsittely ja linnusto -työryhmä,
asiantuntijajäsen (Teemu Lehtiniemi)
Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen nimistöryhmä (Heikki Liehu ja
Visa Rauste)
Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntatyöryhmä (Teemu
Lehtiniemi)
Sääksisäätiö (Arto Kalliola)
Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän lintuasiantuntijaryhmä
(Mika Asikainen)
Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue-hanke, neuvottelukunta (Mika
Asikainen)
Ympäristöjärjestöjen maataloustyöryhmä (Marcus
Walsh)
Ympäristöjärjestöjen metsäryhmä (Marcus Walsh)
Ympäristöministeriön Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta
(Asta Lähdesmäki, varalla Marcus Walsh)
Kansainväliset edustukset:
1. BirdLife International (Matti Helminen)
2. Eurogroup Against Bird Crime (Teemu Lehtiniemi)
3. Working Group of European Bird Protection Societies (Mika Asikainen)
4. EU Advisory committee for forest and cork production (Harri Hölttä)
BirdLife Suomen ansiomerkkejä myönnettiin neljä: Juhani Rinne ja Pertti Saurola saivat kultaisen ansiomerkin, ja Ari Ahtiainen sekä Vilho Kuntsi saivat hopeisen ansiomerkin.
BirdLife Suomen Vuoden lintuyhdistys-tunnustuspalkinto myönnettiin Suomenselän Lintutieteelliselle Yhdistykselle, perusteluina yhdistyksen monipuolinen toiminta liiton päätavoitteiden hyväksi. Vuoden lintulehti -tunnustus myönnettiin Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistyksen Lintukymille monipuolisen, laadukkaan ja aikataulussa ilmestyvän lehden toimittamisesta. Vuoden lintujulkaisuksi valittiin Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan Uudenmaan lintupaikkaopas ja parhaiden kotisivujen tunnustuksen sai Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys. Tunnustukset julkistettiin edustajiston kevätkokouksessa Kiljavalla 18.3. 2 Linnustonsuojelu ja -tutkimus
Suojelutoiminnan keskeisin tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita Suomessa. Tärkeimmät näistä ovat uhanalaisten lajien suojeluohjelmat (Globally Threatened Birds, Species Action Plans), maamme tärkeiden lintualueiden kartoitus ja suojelu (Important Bird Areas eli IBA-projekti) sekä habitaatti- eli elinympäristön suojeluohjelmat (Habitats for Birds in Europe). Ympäristöministeriö tuki suojeluasiantuntijan palkkaamista liitolle. Tämä mahdollisti erityisen keskittymisen suojeluasioihin. Suojeluasiantuntijana toimi Teemu Lehtiniemi. Suojelutoiminnassa seurattiin liiton suojelutoiminnan 5-vuotisstrategiaa, joka on tehty mukaillen BirdLife Internationalin Euroopan tavoiteohjelmaa. Suojelutoimintaa koordinoi liiton suojelutoimikunta, joka kokoontui vuoden aikana 3 kertaa.
Liiton tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Tutkimukset toteutetaan pääasiassa vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksien jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantatutkimuksien tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnut-lehdessä.
Lähetettiin EU:n komissiolle kaksi kirjettä (kesä- ja joulukuussa) liittyen vesilintujen kevätmetsästykseen. Kirjeissä kehotettiin komissiota kiirehtimään kevätmetsästysasian käsittelyä ja korostettiin Suomen merkitystä esimerkkitapauksena nykyisille ja tuleville jäsenmaille. Lisäksi korostettiin, että Suomessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemä tutkimus osoittaa useista puutteista huolimatta, että kevätmetsästettäviä lajeja esiintyy saaristossa riittävästi myös syksyllä. Komissio lähetti Suomelle täydentävän perustellun lausunnon heinäkuussa 2001.
Pyydettiin Ålands Fågelskyddsföreningiä (ÅFF) toimittamaan komissiolle kirje, jossa yhdistys toteaa, ettei sillä ole mitään tekemistä Suomen valtion komissiolle lähettämien karttojen kanssa. Kartoilla esitellään väärää tietoa kevätmetsästettävien lajien levinneisyydestä ja niissä on ÅFF:n ja maakuntahallituksen nimi. Ålands Fågelskyddsförening lähetti kirjeen komissiolle maaliskuussa.
Esitettiin maa- ja metsätalousministeriölle, ympäristöministeriölle ja pääministerille, että rauhoittamattomien lintulajien pesimäaikaista rauhoitusaikaa pidennettäisiin lajien esiintymisen mukaiseksi ja että BirdLife Suomelta pyydettäisiin vastaisuudessa lausunto kaikissa lakimuutoksissa, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä lintujen suojelun kannalta. Lähetetyn kirjeen pohjaksi kerättiin rauhoittamattomien lintujen esiintymistä koskevaa aineistoa pohjoisilta jäsenyhdistyksiltä. Aineiston avulla voitiin osoittaa, ettei Suomen metsästyslaki ole rauhoittamattomien lintulajien pesimäaikaisen rauhoituksen osalta lintudirektiivin mukainen. Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaista rauhoitusaikaa muutettiin vuoden aikana kahdesti suotuisaan suuntaan, mutta hallitus ei kysynyt BirdLife Suomen kantaa asetusluonnoksesta.
Sorsastuksen yhteydessä annettiin runsaasti haastatteluja asiaan liittyvistä epäkohdista. Suomessa ammuttiin sorsastuksen yhteydessä mm. rauhoitettu laulujoutsen Pudasjärvellä. Rauhoitettujen lintujen ampumistapauksista oltiin yhteydessä Suomen ympäristökeskukseen ja mietittiin keinoja vastaavien tapausten ehkäisemiseksi ja luetteloimiseksi. Liiton toimistolla alettiin pitää listaa vastaavista luonnonsuojelurikoksista.
Avustettiin Pirkanmaan Lintutieteellistä Yhdistystä Kangasalan lintuvesien osayleiskaavaa koskeneessa valituksessa. Valituksessa korostettiin suunnitelman negatiivisia linnustovaikutuksia IBA- ja Natura-alueeseen ja ympäristövaikutusten arvioinnin riittämättömyyttä. Tapaus otettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa käsittelyyn, mutta siitä ei saatu päätöstä vielä kuluneen vuoden aikana.
Pyydettiin ympäristöministeriötä kiirehtimään petolintujen pesien merkintäkylttien laatimista ja levittämistä petolintujen rengastajien käyttöön. Helmikuussa tehtyyn kyselyyn vastattiin, että suunnittelu on vielä kesken, mutta merkit saadaan käyttöön kuluneen vuoden aikana. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Laadittiin Pirkanmaan ympäristökeskukselle lausunto hakemuksesta, joka koski rauhoitettujen lokkilajien ampumista lohenkasvatusaltailla. Lausunnossa korostettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja pelätyn imumatoloisinfektion estämisessä. Ympäristökeskus ei antanut hakijalle lupaa, vaan hylkäsi anomuksen viitaten BirdLife Suomen lausuntoon.
Avustettiin Pohjois-Pohjanmaan, Lounais-Suomen ja Kymenlaakson ympäristökeskusta hakemuksissa, joissa haluttiin tappaa naakkoja niiden aiheuttamien muovitettujen säilörehupaalien rikkoutumisten vuoksi. Liitto korosti, että paalien peittäminen estää naakkojen aiheuttamat tuhot, on kustannuksiltaan kohtuullinen ja kestävä vaihtoehtoinen tapa tuhojen välttämiseksi. Ympäristökeskukset eivät antaneet naakkojen tappolupaa hakijoille, vaan viittasivat BirdLife Suomen kantaan.
Toimitettiin kaikkiin alueellisiin ympäristökeskuksiin lausunto siitä, miten tulisi toimia rauhoitettuja lokkeja koskevien tappolupien kanssa.
Annettiin Hämeen ympäristökeskukselle lausunto anomuksesta, joka koski rauhoitettujen lintulajien ampumista pihlajanmarjatilalta. Lausunnossa todettiin, ettei ampuminen ole kestävä ratkaisu, sillä marja-aika ulottuu pitkälle ajanjaksolle lintujen syysmuuttokauden aikana ja lintujen vaihtuminen on suurta. Pelottelumenetelmät ja viljelmän suojaaminen sen sijaan antaisivat paremman tuloksen.
Laadittiin alueellisten yhdistysten käyttöön kirjepohja, jolla yhdistykset voivat ilmoittaa toimialueensa kunnille olevansa osallisia kaavoituksessa. Yhdistykset lähettivät kirjettä eteenpäin toimialueensa kunnille.
Liitto ilmoitti kaikille maakuntien liitoille haluavansa osallistua maakuntakaavojen laadintaan, kun ne tulevat kussakin maakunnassa ajankohtaiseksi. Ilmoittautumisesta saatiin positiivista palautetta.
Vuosaaren satamahankkeesta tehty kantelu vedettiin pois komissiosta, koska kantelu oli tehnyt tehtävänsä ja ympäristöministeriön ottaman kannan mukaan satamahanke saa jatkossa direktiivinmukaisen kohtelun. Tapauksen seuraamista jatketaan edelleen.
Aloitettiin metsähanhen kartoitusprojekti. Projektin tarkoituksena on selvittää Suomen metsähanhikannan tilaa, esiintymistä ja kokoa. Projektin koordinaattorina toimi Jorma Pessa. Vuoden lopussa perustettiin BirdLife Suomen metsähanhityöryhmä, johon päätettiin kutsua edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Metsähallituksesta, Oulun yliopistosta, Pohjois-Pohjanmaan Lintutie-teellisestä Yhdistyksestä, Lapin Riistanhoitopiiristä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. PPLY:n edustaja edustaa paikallisia lintuyhdistyksiä, riistanhoitopiirejä edustaa Lapin Riistanhoitopiiri ja alueellisia ympäristökeskuksia edustaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Työryhmä aloittaa toimintansa vuoden 2002 alussa.
Laadittiin haarapääskystä esitekortti, joka toimitettiin valtaosalle Suomen maitotiloja. Kortissa korostettiin haarapääskyn vähenemistä ja vähenemisen syitä sekä annettiin neuvoja siitä, miten karjatiloilla voidaan paremmin huomioida haarapääskyt. Kortti oli erityisesti tarpeen sen jälkeen kun Valio Oy lähetti tiloille oman ohjeistuksensa, jossa kehotettiin häätämään haarapääskyt tuotantotiloista niiden aiheuttaman tautiriskin vuoksi. Kortissa painotettiin erityisesti, että kohutut suu- ja sorkkatauti tai hullun lehmän tauti eivät leviä haarapääskyjen mukana. Neuvottelujen jälkeen Valio suostui maksamaan kortin painatuksen ja jakelun.
Jatkettiin ruisrääkän suojeluprojektia, jonka vetäjänä toimi Petri Parkko. Ruisrääkän suojelemisen kannalta keskeistä olisi lisätä tietämystä lajin elinympäristövalinnasta ja pesimäbiologiasta, josta saadaan tietoa rengastamalla ja radiolähetinseurannalla. Bongariliiton tukema radiolähetinseuranta toteutettiin Kymenlaaksossa kesällä 2001. Radiolähetinseuranta jatkuu vuonna 2002.
Toteutettiin peltosirkun suojeluprojekti vuoden laji -projektina. Projektissa kartoitettiin Suomen taantunutta peltosirkkukantaa. Raportti vuoden aikana tehdyistä havainnoista julkaistaan vuonna 2002.
Jatkettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelua. Tavoitteena on saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös ne keinot, joilla BirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua, ja työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojeluasiantuntija. Vuoden lopussa oli valmiina seuraavat lajisuojelusuunnitelmat (16): kehrääjä, kultasirkku, mustapyrstökuiri, pikkutiira, lapinsirri, naurulokki, käenpiika, lapasotka, peltosirkku, metsähanhi, sinipyrstö, ruisrääkkä, räyskä, selkälokki, pikkutikka ja pikkusieppo. Työ jatkuu vuonna 2002.
Kurkityöryhmä jatkoi toimintaansa aktiivisesti. Jouko Alhainen ja Pekka Mustakallio olivat Tunisiassa selvittämässä Soussen suunnan kurkien yöpymistä sekä ruokailupaikkaa ja saivat samalla yhden kontrollin suomalaisesta värirenkaasta. Tämän ohessa he avustivat suoma-laisen kurkifilmin tekemisessä. Värirengastusta jatkettiin edelleen ja sitä laajennettiin Pohjois-Savoon. Rengastusarkistoa on hoitanut Pekka Mustakallio. Esim. pelkästään Unkarista saatiin kaikkiaan 63 hyväksyttyä värirengaskontrollia. Rengastajakokouksen yhteydessä pidettiin kurkityöryhmän kokous. Vuoden näkyvin saavutus oli Arto Miikkulaisen Suomen kurkikantaa koskevien laskentatulosten julkaisu Linnut-lehdessä.
Selvitettiin kultasirkkukantojen tilaa Suomen lähialueilla mahdollisen kartoitusprojektin pohjaksi. Saatujen tietojen perusteella todettiin, ettei kartoitusprojektille ole välitöntä tarvetta. Kultasirkku on taantunut Suomen lähialueilla mm. Venäjän Karjalassa kymmenessä vuodessa kymmenesosaan. Taantuminen on osa laajempaa ilmiötä, sillä lajin taantumisesta on kuulunut hälyttäviä tietoja mm. Siperiasta.
Laadittiin projektisuunnitelma metson suojelemiseksi. Projektisuunnitelmaa tarjottiin mahdolliselle rahoittajalle, mutta rahoituspäätöstä ei saatu vielä. Projektille etsitään edelleen rahoittajaa vuonna 2002.
Suomen WWF:n toimintaryhmien ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien suojelussa.
Kuusamon kunnan ja Kuusamon luontokerhon kanssa jatkettiin yhteistyötä hankkeessa nuorten maakotkien muuton seuraamiseksi satelliitin välityksellä.
Suomessa tavoitteena on saada kaikki Tärkeät lintualueet (IBA) -projektin kohteista suojeltua Natura 2000-ohjelmassa. Valtioneuvoston esityksessä Suomen Natura 2000-ohjelmaksi kaikkiaan 96 IBA-alueesta 90 oli mukana, 21 niistä ilman lintudirektiivin mukaista SPA-merkintää (Special Protection Area, erityissuojelualue). Lisäksi monet alueet ovat mukana Naturassa vain osittain suojeltuina. IBA-alueiden vaillinaisen suojelun vuoksi Suomi on saanut haasteen EY-tuomioistuimeen.
Jatkettiin Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) -hanketta yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. FINIBA-alueluettelo julkaistiin elokuussa internet-versiona. FINIBAn julkistustilaisuus järjestettiin Viikin Gardenia-Helsingissä 17.8., ja aihe läpäisi uutiskynnyksen käytännössä kaikissa maan sanomalehdissä ja radiouutisissa. Alueluettelo sai runsaasti positiivista palautetta. FINIBA-kartoitusten tuloksena Suomesta löydettiin 411 kansallisesti arvokasta lintualuetta. FINIBA-alueiden suojelun edistämiseksi otettiin runsaasti yhteyden-ottoja eri tasojen päättäjiin ja suunnittelijoihin, mm. kaikkiin maakuntaliittoihin. Liiton tavoitteena on, että suojelemattomat FINIBA-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja muussa päätöksenteossa siten, että kunkin kohteen linnustollinen merkitys pystytään ylläpitämään, vaikka niillä ei olisi virallista suojelustatusta.
Kohdevastaavajärjestelmää Suomen tärkeiden lintualueiden (IBA ja FINIBA) seurannan ja suojelutilanteen tehostamiseksi kehitettiin. Vuoden lopussa kohdevastaava oli 56 IBA-alueella sekä parillakymmenellä FINIBA-alueella. Vuoden aikana kehitettiin kohdevastaavien ohjeistoa ja autettiin kohdevastaavia ongelmatapauksissa. Kohdevastaaville lähetettiin loppuvuodesta uutta ohjeistoa ja kysely. Koska FINIBA-alueet otettiin mukaan kohdevastaavajärjestelmän piiriin, järjestelmä muutettiin toimimaan alueellisesti yhdistyskohtaisena. Tavoitteena on saada kohdevastaava mahdollisimman monelle IBA- ja FINIBA-alueelle.
Koulutettiin paikallisyhdistysten puheenjohtajia puheenjohtajakokouksessa maankäyttö- ja rakennuslaista sekä sen yhdistyksille tuomasta velvoitteesta ja mahdollisuuksista linnustonsuojelutilanteen parantamiseksi. Koulutuksen pohjalta laadittiin tilanteesta tiivistelmä yhdistyksille ja kohdevastaaville.
Liitto osallistuu Espanjan BirdLifen (SEO) aloitteesta käynnistyneeseen hankkeeseen, jossa tiedotetaan esitteen ja internet-sivujen avulla lintujen erityissuojelualueiden (SPA) ja IBA-alueiden merkityksestä linnuille. Hanke on EU:n rahoittama ja mukana on 11 EU-maata. Erityispaino on SPA-ohjelman tuomissa hyödyissä (esim. SPA-alueilla tehtävien hankkeiden rahoitusmahdollisuudet). Projekti toteutetaan pääasiassa vuosina 2002-2003.
Tutustuttiin Kemiön rantaosayleiskaavaan lähinnä sen Sjölaxin FINIBA-aluetta koskeviin selvityksiin ja käynnistettiin toimet kaavan muuttamiseksi. Alue on merihanhen tärkein sulkimisalue Suomessa.
Edistettiin Mustavuori-östersundominlahden alueen suojelua hankkimalla tarpeellisia lausuntoja ja toimittamalla vastaaviin tapauksiin liittyviä tietoja muille järjestöille.
Edistettiin Vuotoksen (Kemihaaran soiden IBA-alue) suojelua kansallisesti hankkimalla asiantuntijoilta lausuntoja alueen linnustollisesta merkityksestä. Lausuntoja toimitettiin eteenpäin tärkeimmille kansallisille ja kansainvälisille toimijoille.
Annettiin Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta lausunto yhdessä Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa. Lausunnossa korostettiin ympäristöasioiden heikkoa huomiointia itse kaavassa ja mm. ekologisten käytävien vajavaista huomioimista.
Laadittiin lausunto uusista kaavamerkinnöistä ja niiden ohjeistuksesta ympäristöministeriölle. Lausunnossa korostettiin luonnonsuojeluohjelmien ulkopuolisten, luonnonarvoiltaan arvokkaiden alueiden (esim. FINIBA-alueet) huomioimista kaavoituksessa.
Liiton kesäpäivien yhteydessä järjestettiin kunnostustalkoot Porin Yyterissä. Talkoissa niitettiin järviruokoa etelänsuosirrin tärkeältä pesimäniityltä. Talkoiden järjestelyistä vastasi Kimmo Nuotio Porin lintutieteellisestä yhdistyksestä ja niihin osallistui noin 20 henkeä.
Liitto jatkoi toimintaa pro Suomenlahti -liikkeessä lähinnä toimimalla asiantuntijana ja tiedottamasta tilanteesta muualle Eurooppaan. Pro Suomenlahti -liike on Vuosaaren satamaa vastustavien tahojen vuonna 1999 perustama. Se pyrkii tuottamaan ja jäsentämään Vuosaari-kriittistä keskustelua ympäristön ja verovarojen järkevän käytön turvaamiseksi.
Osallistuttiin asiantuntijajäsenenä metsänkäsittely ja linnusto -opasryhmän työskentelyyn. Ryhmän työn tuloksena laaditaan vuoden 2002 alkupuoliskolla opas käytännön metsänhoitotoimijoille. Oppaassa esitellään metsätaloustoimijoille tapoja miten linnuston hyvinvointi voidaan ottaa huomioon metsänkäsittelyssä. Suositukset kattavat paitsi lakisääteiset linnuston huomioimistavat myös vapaaehtoiset tavat, kuten petolintujen pesien huomioiminen.
Tilattiin yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen (Greenpeace, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Tringa ja WWF) kanssa galluptutkimus suomalaisten asenteista metsien suojeluun. Kyselyyn vastanneilta saatiin vankka tuki metsien suojelun tehostamiselle.
Jatkettiin ympäristöjärjestöjen yhteistä "Maatalous ja luonnon monimuotoisuus" -hanketta ympäristöministeriön tukemana. Hankkeeseen osallistuivat BirdLife Suomen lisäksi Metsästäjien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen WWF ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus.
Tutkija Marjo Heikkilän raportti "Maatalouden ympäristötuki ja luonnon monimuotoisuus" (BirdLife Suomen julkaisuja No 2) julkaistiin ympäristöministeriössä 14.2. Raportissa käsitellään maatalouden ympäristötukijärjestelmän merkitystä luonnon monimuotoisuuden edistämisessä ja tarkastellaan viljelijöiden toimintaa luonnonhoitajana. Raportin tuloksia esiteltiin julkaisutilaisuuden ohella erilaisissa hallinnon ja järjestöjen tilaisuuksissa.
Julkaistiin "Biodiversity of agricultural landscapes in Finland" -raportti BirdLife Suomen julkaisuja No 3, toimittajat Mikko Pitkänen & Juha Tiainen), joka on osittain uudistettu sekä laajennettu versio suomenkielisestä raportista "Maatalous ja luonnon monimuotoisuus".
Valmisteltiin tammikuussa 2002 järjestettävää EU:n yhteisen maatalouspolitiikan haasteet -seminaaria. Seminaarissa käsitellään yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistamistarpeita sekä esitetään ratkaisuvaihtoehtoja maataloustukien myöntämisen perusteiksi. Seminaari järjestetään yhteistyössä WWF:n ja SLL:n kanssa.
Seminaareissa, ministeriöissä ja oppilaitoksissa pidettiin useita esitelmiä ja luentoja. Lisäksi tuotettiin useita artikkeleita eri lehtiin ja osallistuttiin aktiivisesti BirdLife Internationalin Agriculture Task Forcen työskentelyyn. Valmisteltiin ja haettiin jatkorahoitusta hankkeelle vuodelle 2002.
Toimitettiin vuoden aikana kaksi linnustonsuojelutiedotetta. Tiedotteista ensimmäisessä käsiteltiin Välimeren alueella tapahtuvaa laitonta lintujen tappamista ja toisessa FINIBA- ja IBA-alueiden suojelua ja projektin edistymistä.
Jatkettiin yhteistyötä Fingrid Verkko Oy:n kanssa tarkastelemalla lintujen merkittävyyttä tiettyjen voimalinjaverkkojen sähkökatkosten aiheuttajana ja tätä kautta näiden linjojen aiheuttamaa lintukuolleisuutta. Työssä oli palkattuna Toni Eskelin.
Päivitettiin tuulivoimaa koskeva julkilausuma uusien tutkimustietojen mukaiseksi.
Jäsenyhdistyksille välitettiin edullista linnunruokaa. Lintujen talviruokinnasta tiedotettiin ja avustettiin toimittajia.
Liitto maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. BirdLife Suomen jäsenmaksut sekä myytyjen logotuotteiden royalty-maksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen.
BirdLifen Euroopan kokouksessa Gibraltarissa syyskuussa jäsenjärjestöt hyväksyivät järjestölle metsiensuojelutavoitteet vuosiksi 2002-2004. Uusi metsiensuojeluohjelma val-misteltiin pitkälti Suomessa BirdLife Suomen suojelutoimikunnan jäsenten Kalle Ruokolaisen ja Marcus Walshin johdolla. Ohjelma sai erittäin hyvän vastaanoton ja hyväksyttiin yksimielisesti pienin lisäyksin.
Osallistuttiin aktiivisesti BirdLife Internationalin Euroopan osaston maatalousasioita käsittelevän Agriculture Task Force -työryhmän toimintaan. Liittoa edusti työryhmässä maatalousvastaava Marjo Heikkilä.
Osallistuttiin BirdLife Internationalin lintu- ja luontodirektiiviä käsittelevään seminaariin Brysselissä 15.-16. marraskuuta. Samassa yhteydessä osallistuttiin 17. marraskuuta Birds and Habitats Directive Task Force - työryhmän kokoukseen. Liittoa edusti tapahtumissa suojeluasiantuntija Teemu Lehtiniemi.
Välitettiin BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Vuoden aikana oltiin eri suojelukysymyksissä yhteydessä useimpiin Euroopan BirdLife-partnereihin. Erityisen aktiivisesti oltiin yhteydessä BirdLife Internationaliin ja Iso-Britannian BirdLife-partneriin (RSPB). Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen kotisivuilla välitettiin tietoja kansainvälisistä suojeluhankkeista.
Avustettiin Viron BirdLife-partneria (EOÜ) Saarenmaan Undvan satamahankkeen vastustamisessa antamalla selvitys siitä, miten Suomessa käsitellään ja on käsitelty Vuosaaren satamahanketta. Undvan satamahanke on ainakin toistaiseksi jäädytetty EOÜ:n toimien ansiosta.
Toimitettiin BirdLife Internationalin, Euroopan metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymän (FACE) ja EU:n komission välisiä metsästysasioita koskevia neuvotteluja varten tietoja lintujen metsästysajoista Suomessa.
Toimitettiin BirdLife Internationalille lista Suomen niistä IBA-alueista, jotka suomalaisten asiantuntijoiden mukaan soveltuisivat parhaiten myös kosteikkojensuojelusopimuksen RAMSARin tarkoittamiksi kohteiksi Suomessa. BirdLife International julkaisi partnerien toimittamien tietojen pohjalta kirjan "Important Bird Areas and potential Ramsar Sites in Europe".
Merikotkan kansainvälisen suojelusuunnitelman laadinta aloitettiin BirdLife Suomen ja Ruot-sin BirdLifen (SOF) edustajien yhteistyönä. Suomesta suunnitelmaa laatimassa on Torsten Stjernberg.
EU-asioissa BirdLife Suomi sai apua BirdLife Internationalin Brysselin toimistosta, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa.
Aloitettiin yhdessä WWF:n kanssa Baltian metsien linnuston inventointiprojekti. Latviaan suunnitellaan suurta suomalais-ruotsalaista sellutehdasta. Alueen metsien luonnonarvot ovat huonosti tunnettuja. Projektille saatiin rahoitusta Suomen ulkoministeriöstä ja se toteutettiin yhteistyössä Baltian maiden BirdLife-partnereiden ja WWF-edustusten kanssa. Projekti jatkuu vuonna 2002, jos rahoitus järjestyy.
Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Kesällä 2001 säätiö pääsi sopimukseen myönnettävästä tuesta ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kanssa. Säätiön toiminnanjohtajaksi valittiin Kari Bottas. Säätiössä on tällä hetkellä mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä.
Lähetettiin EU:n ympäristökomissaarille kirje, jossa osoitettiin huoli Ateenan olympialaisten soutustadionin rakentamisesta IBA-alueelle. Ympäristökomissaari vastasi kirjeeseen, että komissio pitää huolen siitä, ettei komission rahoituksen avulla tuoteta merkittävää haittaa linnuille myöskään kyseisellä alueella.
Toimitettiin merimetsoja koskevista intressiristiriidoista ja ongelmista kansallista tietoa REDCAFE-ryhmälle.
Linnustonsuojeluklubin jäsenet tukevat suoraan BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Tavoitteena oli kasvattaa klubin jäsenmäärä tuhanteen. Klubin toimintaa tuki 554 henkilöä. Perusmaksun (100 mk) maksaneita oli 451, kansainvälisen maksun maksaneita (350 mk) oli 80, tukimaksun (1 000 mk) maksaneita oli 20 henkeä ja 3 yhteisöjäsentä (1 500 mk).
Välitettiin kansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle tietoja linturikoksista Suomessa.
Jatkettiin yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi.
BirdLife Suomi järjesti 5.5. perinteisen Tornien taiston. Tapahtumaan osallistui ennätykselliset 120 lintutornia / joukkuetta. Vähintään 4000 ihmistä kävi päivän aikana tutustumassa lintuharrastukseen lintutorneilla eri puolilla Suomea. Kemiran tukemana tapahtuma tuotti 10 000 markkaa vähentyneen metsähanhen seurantaprojektille. Eniten eli 107 lintulajia havaittiin neljältä länsirannikon lintutornilta. Liiton joukkue kilpaili Helsingin Viikissä havaiten 93 lajia. Joukkueen jäsenet olivat Helena Alestalo, Mikko Alestalo, Teemu Lehtiniemi, Heikki Liehu, Karno Mikkola, Pertti Uusivuori, Jouni Lamminmäki ja Mika Asikainen.
22.4. järjestettiin jäsenyhdistyksissä yhteishavainnointipäivä, johon osallistui lintuharrastajia ympäri Suomen.
Järjestyksessä viidennet Maailman lintupäivät olivat 6.-7.10. Liitto toimi Euroopan tapahtuman koordinaattorina.
Liitto järjesti yhdessä Helsingin Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringa ry:n kanssa Arktikatapahtuman Suomenlinnassa 26.-27.5. Yleisölle esiteltiin arktista lintumuuttoa sekä yhdistystoimintaa valokuvanäyttelyn ja opastetun havainnointipisteen avulla. Tapahtumassa vieraili lähes 600 ihmistä.
15.-16.6. järjestettiin kahdeksastoista Kuusamon SM-Lintumaraton yhdessä Kuusamon Luontokerhon kanssa. Maratoniin osallistui 27 joukkuetta ja 74 henkilöä. Maratonissa havaittiin yhteensä 160 lintulajia, joista voittajajoukkue havaitsi ennätykselliset 136. Liiton joukkueessa kilpailivat Mika Asikainen, Juhani Kairamo, Teemu Lehtiniemi ja Olli-Pekka Liinalaakso ja he sijoittuivat kuudenneksi 122 lajilla.
29.5. järjestettiin Palvelutyönantajien liiton kanssa Lintusafari Espoon Suomenojalla. Tapahtumaan osallistui kymmeniä ryhmiä eri yrityksistä.
BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa sekä lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko), jossa oli vuoden lopussa noin 1000 jäsentä. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet), jolla oli yli 1000 ihmistä. Työstä vastasi Martin Helin ja www-toimikunta.
Myös liiton kotisivuja käytettiin hyväksi lintuharrastuksen edistämiseksi. Kotisivuista tarkemmin kohdassa 5.4.
Nuorisotoimintaa toteutettiin pääasiassa retkikummien kautta. Retkikummit ovat jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 65 henkilöä yhteensä 20 jäsenyhdistyksessä.
Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehtien välityksellä. Retkikummit järjestivät noin 200 retkeä ja tapahtumaa, joista noin 55 oli suunnattu pelkästään lapsille ja nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui yli 4400 ihmistä, joista lapsia ja nuoria oli noin 1100.
Liitto osallistui keväällä BirdLife Internationalin kansainväliseen Save the Birds - Save the Trees - Save the Earth -lastenkilpailuun järjestämällä Suomen osakilpailun. Kilpailu oli suunnattu 8-11 -vuotiaille lapsille ja siihen osallistui Suomessa yhteensä 64 joukkuetta aina koululuokista kerhoryhmiin. Liitto palkitsi yhteensä 15 parasta joukkuetta. Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin kiikarit ja kaikki joukkueet saivat kansainvälisen osallistumistodistuksen sekä lintutarroja. Lisäksi Suomen osakilpailun kolme parasta työtä lähetettiin jatkokilpailuun Englantiin, jossa Luontokerho Piikkiön Peikkojen Sanomalintu-työ valittiin Länsi-Euroopan parhaaksi! Menestyksekäs joukkue pääsi palkintona viikon matkalle Taiwaniin yhdessä kahdeksan muun maanosan voittajajoukkueen kanssa. Kilpailusta ja sen tuloksista tiedotettiin liiton kotisivuilla sekä Tiira -lehdessä.
BirdLife Suomi järjesti vuoden aikana 10 kurssia. Osa niistä järjestettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.
| Kurssin nimi | Aika | Paikka | Osan- ottajia |
| Lintujen kevätmuuttokurssi | 19.-22.4. | Kristiinankaupunki | 13 |
| Arktikakurssi | 24.-27.5. | Virolahti | 15 |
| Lintuharrastuksen peruskurssi aloittelijoille I | 4.-6.5. | Parikkala | 10 |
| Yölaulajakurssi I | 1.-3.6. | Parikkala | 20 |
| Yölaulajakurssi II | 4.-6.6. | Parikkala | 9 |
| Varanginvuonon kesä | 16.-21.7. | Norja | 9 |
| Syysmuutto ja vaelluslinnut I | 21.-30.9. | 28 | |
| Syysmuutto ja vaelluslinnut II | 27.-30.9. | Kristiinankaupunki | 17 |
Lisäksi BirdLife Suomi ja Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys järjestivät kevään edustajiston kokouksen yhteydessä Kiljavalla 17.3. Linnut kertovat ympäristömme tilasta -seminaarin. Seminaarissa tarjottiin monipuolista tietoa lintuharrastuksen, -tieteen ja linnustonsuojelun alueilta. Seminaarin puhujina olivat Matti Helminen, Pentti Linkola, Pertti Rassi, Ari Rajasärkkä, Ari Ahtiainen, Jari Kouki ja Colin Bibby (BirdLife International). Seminaarissa oli noin sata osallistujaa.
Yhdessä Mobile Avenue Finlandin kanssa tuotettiin matkapuhelinkäyttäjille linnunlaulusoittoääniä. Hanke sai suurta julkisuutta tiedotusvälineissä, mm. BBC:n News of the World haastatteli suorassa lähetyksessä liiton toiminnanjohtajaa. Soittoäänihanke tuotti liitolle myös sopimuksen mukaisesti tuloa yli 100 000 mk. Soittoäänien viemisestä ulkomaille käytiin neuvotteluja ja hanketta esiteltiin myös BirdLifen Euroopan partnereille Gibraltarin kokouksessa. Norjassa soittoäänet ehtivät myyntiin asti kesäkuussa.
Osallistuttiin yhtenä järjestäjänä Karjalan Lomahovin Lintulautapolokkaan. Polokka on leikkimielinen talviruokintakilpailu, johon osallistutaan kirjaamalla ruokinnalla käyvät lajit. Polokkaan osallistui noin 100 ihmistä ensimmäisenä pilottivuonna.
Tiira-lehtiä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä yli 10 000 lehteä jaettiin erilaisissa tapahtumissa jäsenyhdistysten välityksellä. Lisäksi Kuukkelin kaltaiset -opasta tarjottiin jäsenyhdistyksille jäsenhankinnan työkaluksi.
Keväisiä lintumaailman uutisia ja liiton toimintaa esiteltiin TV1:n aamulähetyksessä 2.4.2001 ja lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osuu kevääseen maalis-huhtikuulle.
Koko maan lintutornitietojen kokoamista jatkettiin. Tavoitteena on julkaista lintutorniopas keväällä 2002.
Turun lintutieteelliselle yhdistykselle myönnettiin 2 000 markan avustus Jurmon lintuaseman rakennusprojektiin.
Käytiin neuvotteluja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa uuden lintuhavaintopalvelun perustamisesta Suomeen. Palvelun demoversio oli testattavana syksyllä ja neuvottelut etenivät pitkälle aivan loppuvuoden aikana. Palvelu käynnistetään keväällä 2002 mikäli päästään sopimuksiin yhteistyökumppaneiden kanssa.
Jäsenyhdistyksiä on kannustettu tekemään aktiivista jäsenhankintaa. Tätä varten yhdistyksille ja retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin BirdLife Suomen lehtiä. Vuoden lopussa retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin liiton ja jäsenyhdistysten toiminnasta kertova kampanjakirje.
Hangossa järjestettiin 27.-28.10. puheenjohtajakokous. Kokoukseen osallistui yhteensä 36 puheenjohtajaa tai edustajaa yhteensä 25 jäsenyhdistyksestä. Kokouksessa käytiin läpi monipuolisesti liiton eri toimintoja ja annettiin koulutusta suojelussa, jäsenhankinnassa sekä yhdistystoiminnassa.
Syksyn edustajiston kokouksen yhteydessä järjestettiin yhdistysten toimihenkilöille viestintäaiheinen koulutuspäivä. Seminaarissa oli mukana 14 yhdistystä. Hyvin onnistuneessa seminaarissa käsiteltiin jäsenyhdistysten viestintää esitteiden, kotisivujen, jäsenlehden sekä jäsenhankinnan ja yleisen tiedottamisen osalta. Seminaarin pohjalta valmistellaan vuonna 2002 liiton ja jäsenyhdistysten yhteinen viestintästrategia.
Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten toimintapalsta. Sähköpostia käytettiin tehokkaasti hyväksi tiedottamisessa ja käytännön asioissa. Kaikki BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin myös sähköpostina yli sadalle jäsenyhdistysten toimihenkilölle.
Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen kotisivuja. Niiltä löytyvät kaikki liiton toiminnan perustiedot: uusin tapahtumakalenteri, toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset sekä edustajiston pöytäkirjat ja kokoonpano. Kotisivuilla on lisäksi jäsenyhdistyksien ajantasaiset yhteystiedot, kartat havaintojenkeruualueista sekä linkit jäsenyhdistysten omille kotisivuille (22 kpl). Osoitteenmuutoksetkin voidaan hoitaa kotisivujen kautta.
Jäsenrekisteripalveluja tarjottiin niitä haluaville yhdistyksille ja palveluja käytti neljä jäsenyhdistystä. Lintulehtipaketin välittämistä jäsenyhdistysten jäsenille jatkettiin. Välitettyjä tilauksia oli yhteensä 520. Myös jäsenyhdistysten perusesitteen toimittamista jäsenyhdistyksille jatkettiin.
Toiminnanjohtaja, suojeluasiantuntija ja järjestösihteeri sekä liittohallituksen jäsenet vierailivat yhdistysten tapahtumissa noin 10 kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita.
Osallistuttiin opetusministeriön järjestämään valtakunnalliseen nuorisojärjestöpäivään 18.10. eduskuntatalon auditoriossa.
BirdLife Suomi toimi edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sihteeristön kanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoiminnan asioissa. Liitto sai sihteeristöltä materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi.
Osallistuttiin Gibraltarissa 15.-19. syyskuuta pidettyyn Euroopan BirdLife partnereiden ko-koukseen (European Partnership Meeting, EPM). Kokouksessa liittoa edustivat toiminnanjoh-taja Mika Asikainen, suojeluasiantuntija Teemu Lehtiniemi ja Marcus Walsh. BirdLife Suomelle kokouksen tärkeintä antia oli Euroopan metsäasioiden edistyminen. Kokouksessa esiteltiin Euroopan partnereille liiton kahta hanketta, BirdLife-sormusta ja GSM-puhelinten soittoäänihanketta.
BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin jäsenille sekä lehden tilaajille. Suomen levikki oli noin 200.
Sihteeristö pyysi partnereilta kommentteja ehdotettuun uuteen jäsenmaksun laskemistapaan. Uusi laskutapa olisi laskenut liiton jäsenmaksua merkittävästi. Liitto kannatti esitettyjä periaatteellisia muutoksia laskutapaan, mutta esitti samalla, että liitto voisi maksaa jäsenmaksua suunnilleen nykytasolla. Jäsenmaksusysteemiä ei kuitenkaan muutettu.
Jatkettiin ulkoministeriön tukemana Viron järjestökehityshanketta, jonka tavoitteena on kehittää Eesti Ornitoloogiaühingin (EOÜ, Viron BirdLife) toimintaa ja johtaa EOÜ BirdLife Internationalin täysivaltaiseksi partneriksi.
BirdLife Internationalin hallitus hyväksyi EOÜ:n partneriksi toukokuussa 2000 ja hanke päättyi vuoden 2001 lopussa. Liitto ja EOÜ sopivat johtojärjestöaseman päättämisestä vuoden lopussa.
Hollannin valtion tukema MATRA-hanke jatkui myös viimeistä vuottaan. Vogelbescherming Nederlandin (Hollannin BirdLife-partneri) aktiivisen työn tuloksena EOÜ sai MATRAn kautta tukea erilaisiin kehityshankkeisiin 1999-2001 yhteensä noin 325 000 mk, mikä auttoi merkittävästi EOÜ:n kehittymistä. BirdLife Suomi oli johtojärjestönä mukana hankesopimuksessa.
RSPB:n (Englannin BirdLife) kanssa oltiin yhteydessä useaan otteeseen järjestökehitys- ja varainhankinta-asioissa. Bryan Bland vieraili kahdesti Suomessa ja toimitti liitolle RSPB:n materiaalia.
Linnut-lehti, tilauspohjainen aikakauslehti ilmestyi 36. vuosikertanaan neljänä numerona. Lehden tavoitteena oli tuottaa mielenkiintoista ja monipuolista tietoa linnuista sekä Suomen rajojen sisältä että myös ulkopuolelta.
Painosmäärä oli keskimäärin 3500 kpl. Painopaikkana oli Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopiossa. Päätoimittajana oli Tapio Solonen ja liiton toimisto ylläpiti lehden tilaajarekisteriä. Mainoshankinnasta vastasi onnistuneesti Juha Halminen.
Vanhojen Linnut-lehtien irtonumeroiden myyntiä jatkettiin.
Tiira-tiedotuslehden kuudes vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehdessä esiteltiin liiton ja sen jäsenyhdistysten perustoimintoja, kansallisia ja kansainvälisiä linnustonsuojeluaiheita, lintuharrastusaiheita sekä liiton ja jäsenyhdistysten tapahtumia. Uutena palveluna Tiiraan tuli tänä vuonna ruotsinkielinen lyhennelmäsivu, joka julkaistiin numeroissa 2 ja 3 /2001.
Lehden painosmäärä oli keskimäärin 9500 kpl. Painopaikka oli Lehtisepät Oy Pieksämäellä. Lehden päätoimittajana toimi Mika Asikainen. Liiton henkilökunta toimitti lehteen pääosan aineistosta.
Linnut-vuosikirja ilmestyi viidennen kerran. Kirjan sisältö koostui uhanalaisten lajien seurantaraporteista, valtakunnallisista linnustonseurantaraporteista sekä muista tutkimusraporteista. Näiden lisäksi vuosikirjassa oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana myös rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2000 harvinaisuushavainnot ja pikkuharvinaisuuskatsaus. Kirjan toimittivat Tapio Solonen ja Esa Lammi. Kirjan painosmäärä oli 1600 kpl. Vuosikirja julkaistiin Suomen ympäristökeskuksen tuella ja yhteistyössä Luonnontieteellisen Keskusmuseon Eläinmuseon kanssa.
BirdLife Suomen kotisivuja osoitteessa http://www.birdlife.fi/ pidettiin ajan tasalla lähes päivittäin. Kotisivuilla vieraili keskimäärin noin 17 000 kävijää kuukaudessa ja vuoden aikana kävijöitä oli yhteensä noin 203 000. Kasvua edelliseen vuoteen on 64%. Kotisivujen ylläpitämisestä vastasi liiton webmaster Heikki Liehu ja kotisivujen toimitusneuvosto. Suurimman osan sivujen materiaalista tuotti liiton toimisto.
Sivujen suosituin palvelu on Suomen lintutilanne -katsaus, joka viikoittain kertoo lintutilanteen eri puolilla maata. Katsaus kootaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja se on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille.
Liiton kotisivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvarusteen kotisivut, joilla vieraili noin 23 000 kävijää.
Jippii Group Oy:n kotisivupalvelin hajosi toukokuussa ja sivut olivat poissa käytöstä muutaman päivän ajan. Jatkuvien ongelmien takia liitto sanoi irti sopimuksen Jippiin kanssa joulukuussa ja tilasi vastaavat palvelut Sonera Oyj:ltä.
Tuotettiin kehitysmaiden ympäristöongelmista ja kotoperäisistä lintulajeista kertova, "Kotoperäisten lintujen esiintymisalueet - luonnon monimuotoisuuskeskuksia kehitysmaissa" -näyttely. Hanke rahoitettiin ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosaston avustuksella ja näyttelyn sisällön suunnitteli ja toimitti Katri Helppi.
Edellisenä vuonna toteutettua Siivekkäät kosmopoliitit -esitettä jaettiin edelleen mm. kouluille ja retkikummeille. Aikaisemmin tuotetun Muuttolinnun Tie -näyttelyn 12 kopiota olivat esillä jäsenyhdistysten järjestämissä paikoissa eri puolilla Suomea. Internet-versio näyttelystä on nähtävissä liiton kotisivuilla.
Liiton toimisto antoi 33 lehdistötiedotetta, joiden läpimenoprosentti oli erittäin hyvä. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin yli 110 kertaa, keväällä lähes päivittäin. BirdLifen edustajia esiintyi kerran TV:ssä kertomassa lintujen muutosta ja muista ajankohtaisasioista. Radiohaastatteluja oli noin 20.
Vuoden aikana yhdistyksille lähetettiin kaksi varsinaista jäsentiedotetta. Edustajakokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankoh-taisia tapahtumia. BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa käytettiin myös hyväksi tiedottamisessa.
Jatkettiin neuvotteluja Helsingin kaupungin ja Oy Gardenia-Helsinki Ab:n kanssa liiton toi-miston muuttamisesta Gardenian tiloihin. Neuvottelut eivät johtaneet liittoa tyydyttävään tulokseen.
Liittohallituksen kolmehenkinen työryhmä aloitti liiton riskikartoituksen teon.
Marraskuussa jätettiin työministeriölle hakemus siviilipalveluslaitokseksi.
Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 93 edustajaa. Sen puheenjohtajana toimi Pertti Uusivuori ja varapuheenjohtajana Tero Ilomäki.
Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 18.3. Nurmijärven Kiljavalla sekä syyskokoukseen 25.11. Parikkalassa. Kummassakin kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin liiton sääntömääräiset asiat. Kiljavalla käsiteltiin ja hyväksyttiin lisäksi toisen kerran liiton uudet säännöt. Syyskokouksessa valittiin liitolle myös uusien sääntöjen mukainen hallitus. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Wentus ja varapuheenjohtajaksi Matti Helminen.
Tilintarkastajina toimivat Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young ja Aki Arkiomaa sekä varatilintarkastajina Timo Böhme ja Jyrki Normaja.
BirdLife Suomen 12-jäseninen hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): pöytäkirjapykäliä kertyi 189 kappaletta. Kukin hallituksen jäsen vastasi erikseen nimetyistä toimialoista ja toimi lisäksi yhden tai useamman jäsenyhdistyksen nimettynä yhteyshenkilönä.
| Ilkka Wentus | puheenjohtaja | 8/8 |
| Matti Helminen | varapuheenjohtaja | 4/8 |
| Juhani Kairamo | taloudenhoitaja | 7/8 |
| Jouni Lamminmäki | sihteeri | 8/8 |
| Pia Juvonen | jäsen | 4/8 |
| Heikki Liehu | jäsen | 7/8 |
| Mika Ohtonen | jäsen | 5/8 |
| Vesa Pallasvesa | jäsen | 7/8 |
| Juhani Rinne | jäsen | 7/8 |
| Tapio Tiirikainen | jäsen | 6/8 |
| Sami Timonen | jäsen | 4/8 |
| Marko Vauhkonen | jäsen | 7/8 |
Vuoden lopussa BirdLife Suomella oli yhdeksän toimikuntaa.
1. Liittohallituksen valmisteluryhmä (VR) Ilkka Wentus (pj.), Jouni Lamminmäki, Juhani Kairamo ja Mika Asikainen (siht.). Ryhmä valmisteli hallituksen kokousten asioita, huolehti liiton talouden ja varainhankinnan seurannasta ja käsitteli tiedottamista sekä ajankohtaisia asioita. Ryhmä kokoontui 18 kertaa. Osa asioista käsiteltiin sähköpostitse.
2. Linnustonsuojelutoimikunta Matti Helminen, Mika Asikainen, Teemu Lehtiniemi, Heikki Liehu, Kalle Ruokolainen, Marko Vauhkonen ja Marcus Walsh. Toimikunta avusti henkilökuntaa suojelutoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa. Toimikunta kokoontui kolme kertaa.
3. Julkaisutoimikunta Mika Ohtonen (pj.), Kari Degerstedt, Reijo Ikävalko, Tapio Solonen, Sami Timonen ja Heikki Vasamies. Toimikunta osallistui Linnut-lehden suunnitteluun yhdessä päätoimittajan kanssa. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa.
4. www-toimikunta Heikki Liehu, Mika Asikainen, Teemu Lehtiniemi ja Pekka Suopajärvi. Toimikunta vastasi liiton kotisivujen ylläpidosta ja kehittämisestä. Toimikunta kokoontui yhden kerran.
5. Järjestökehitystoimikunta Tapio Tiirikainen, Mika Asikainen, Katri Helppi, Pia Juvonen ja Juhani Kairamo. Toimikunta suunnitteli ja valmisteli jäsenyhdistysten yhteistyötä järjestökehityksen saralla. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa.
6. Viro-suhteiden työryhmä (yhteinen Viron Lintuseuran kanssa) Matti Helminen ja Mika Asikainen. Työryhmä koordinoi yhteistyötä liiton ja Viron Lintuseuran kanssa. Työryhmä ei kokoontunut.
7. Rariteettikomitea Visa Rauste (pj), Heikki Luoto (siht.), Antero Lindholm, Tom Lindroos (9.9. asti), Pekka J. Nikander, Tapani Numminen ja Jari Peltomäki (8.4. asti) sekä Tapio Aalto (10.9. alkaen) ja Kari Soilevaara (9.4. alkaen). Komitea tarkasti ja julkaisi Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot.
8. Kurkityöryhmä Juhani Rinne.Työryhmä vastasi kurkien suojelutoiminnasta.
Joulukuussa perustettiin lisäksi metsähanhityöryhmä, mutta se ei ehtinyt järjestäytyä eikä kokoontua vuoden aikana.
Liiton toimihenkilöt olivat toiminnanjohtaja Mika Asikainen, suojeluasiantuntija Teemu Lehtiniemi, järjestösihteeri Katri Helppi ja toimistosihteeri Kirsi Peltonen. Marjo Heikkilä työskenteli Maatalous ja monimuotoisuus -projektissa. Linnut-lehden päätoimittajana toimi Tapio Solonen ja lehtien ilmoitusmyynnistä vastasi Juha Halminen.
BirdLife Suomen toimisto sijaitsi Helsingissä (Annankatu 29 A). Liiton tiloissa sijaitsi myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n toimisto.
BirdLife Suomen talouden perustana olivat jäsen- ja tilausmaksut, opetusministeriön yleisavustus nuorisotyötä tekeville järjestöille, muu julkinen projektirahoitus, mainostulot, linnustonsuojeluklubin maksut sekä lahjoitukset.
Liitto otti vuoden alusta käyttöön uuden taloushallinto-ohjelmiston, jonka myötä mm. kirjanpidon hoitaminen siirtyi kokonaan liiton toimistolle.
Yhdistysten jäsenmaksu oli kolmekymmentä markkaa per varsinainen jäsen. Jäsenmaksutuottoina saatiin 213 000 mk. Linnustonsuojeluklubin kautta toimintaan saatiin 94 000 mk ja muina lahjoituksina 68 000 mk.
Opetusministeriön yleisavustus oli 190 000 mk. Ympäristöministeriön tukea saatiin Maa-talous ja monimuotoisuus -projektiin 150 000 mk ja suojeluasiantuntijan palkkaamiseen 65 000 mk. Maa- ja metsätalousministeriöltä saatiin 38 000 mk Maatalouden monimuotoisuus -kirjan käännökseen. Muut merkittävät projektiavustukset saatiin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta Viron järjestökehityshankkeeseen 121 000 mk ja näyttelyhankkeeseen "Endeemiset lintualueet" 75 000 mk. Lisäksi OK-opintokeskukselta saatiin 16 000 mk kurssien järjestämiseen.
Intime Designin kanssa tuotettiin BirdLife-sormus, joka on tarkoitus jakaa kansainvälisesti BirdLifen käyttöön. Hanketta esiteltiin Linnut-lehdessä 4/2001. Sormusten tuotosta merkittävä osa jää BirdLifen suojelutyöhön.
Soittoäänihanke tuotti liitolle tuloa yli 100 000 mk. Hanke on esitelty tarkemmin kohdassa 3.5.
BirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa, mutta yhtiö lyhensi velkaansa liitolle 25 000 mk. Liiton edustajina yhtiön hallituksessa olivat Mika Asikainen ja Marko Vauhkonen ja yhtiökokouksessa 31.5. Jouni Lamminmäki ja Mika Ohtonen.
Tämä toimintakertomus on hyväksytty BirdLife Suomen edustajiston kevätkokouksessa 24.3.2002.
Copyright © 2002 by BirdLife Finland. Last updated November 07, 2002 by LH.