BirdLife Suomi pyrkii edistämään linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja - tutkimusta. Linnuston-suojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta. Vuoden päätavoitteet olivat:
| BirdLife Suomen jäsenyhdistykset | Jäsenmäärä vuonna 2002 |
| Bongariliitto ry | 930 |
| Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 185 |
| Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry | 101 |
| Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys - Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry | 1688 |
| Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys ry | 140 |
| Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry | 73 |
| Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry | 268 |
| Kemin Lintuharrastajat Xenus ry | 141 |
| Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Mellersta Österbottens Ornitologiska Förening rf | 100 |
| Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry | 405 |
| Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Kuikka | 253 |
| Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry | 249 |
| Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry | 114 |
| Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry | 153 |
| Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry | 161 |
| Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry | 70 |
| Ostrobothnia Australis rf | 52 |
| Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry | 585 |
| Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 220 |
| Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 249 |
| Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry | 282 |
| Porvoon Seudun Lintuyhdistys - Borgå Nejdens Fågelförening ry | 156 |
| Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry | 284 |
| Rauman Seudun Lintuharrastajat ry | 98 |
| Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry, ruotsiksi Ornitologiska Föreningen i Finland rf | 351 |
| Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry | 329 |
| Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 98 |
| Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, ruotsiksi Åbo Ornitologiska Förening rf | 509 |
| Valkeakosken Lintuharrastajat ry | 69 |
| Ålands Fågelskyddsförening rf | 125 |
Liittoa edusti Mika Asikainen sekä Siemenpuu-säätiön valtuuskunnassa lisäksi Teemu Lehtiniemi. Liitto on hakenut myös kansainvälisen metsien sertifiointijärjestön Forest Stewardship Council (FSC) jäsenyyttä.
Kotimaiset edustukset (suluissa liittoa edustanut henkilö):
Kansainväliset edustukset:
Seurasaarisäätiölle myönnettiin kunniakirja linnustonsuojelun hyväksi tehdystä työstä. Seurasaarisäätiö siirsi kesällä 2002 Suomen kuuluisimman juhannuskokon pois luodolta siellä pesivien lintuparien pesinnän turvaamiseksi.
BirdLife Suomen Vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Pohjois- Pohjanmaan Lintutieteelliselle Yhdistykselle. Perusteluna valinnalle oli yhdistyksen monipuolinen toiminta liiton tavoitteiden hyväksi. Tunnustus julkistettiin edustajiston kevätkokouksessa Helsingissä 24.3.
Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Jukka Kivilompolo Sodankylästä. Tunnustus julkistettiin edustajiston syyskokouksessa Kristiinankaupungin Siipyyssä 20.10.
Liiton tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Tutkimukset toteutetaan pääasiassa vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksien jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantatutkimusten tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnut-lehdessä.
BirdLife Suomi avusti Pirkanmaan Lintutieteellistä Yhdistystä Kangasalan lintuvesien osayleiskaavaa koskeneessa valituksessa. Valituksessa korostettiin suunnitelman negatiivisia linnustovaikutuksia IBA- ja Natura-alueeseen ja ympäristövaikutusten arvioinnin riittämättömyyttä. Tapauksesta saatiin myönteinen päätös, mutta Kangasalan kunta teki jatkovalituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta ei saatu päätöstä vuoden aikana.
Vuonna 2001 Hämeen ympäristökeskukselle annetusta lausunnosta, joka koski anomusta rauhoitettujen lintulajien ampumiseksi pihlajanmarjatilalta, saatiin jatkoselvitys, jossa ympäristökeskus eväsi luvan hakijalta viitaten mm. BirdLife Suomen asiantuntijalausuntoon.
Vuosaaren satamahankkeesta tehtiin kantelu Euroopan Unionin komissiolle yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Kantelun perusteena oli asiantuntijoiden näkemys, jonka mukaan Suomen valtio ei toiminut sataman vaikutuksien arvioinnissa luontodirektiivin vaatimalla tavalla. Tapauksesta ei saatu päätöstä vuoden aikana.
Etelä-Pohjanmaan liitolle annettiin 28. huhtikuuta lausunto Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksesta yhdessä Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa. Lausunnossa korostettiin luonnonsuojelu- ja ympäristöasioiden parempaa huomioimista itse kaavassa ja mm. ekologisten käytävien ja FINIBA-alueiden vajavaista huomioimista.
Uudenmaan liitolle annettiin 28. huhtikuuta lausunto Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta yhdessä Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan kanssa. Lausunnossa korostettiin mm. FINIBA-alueiden ja joidenkin maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden parempaa huomioimista sekä Uudenmaan metsäkokonaisuuksien, ns metsämantereiden, säilyttämisen tarvetta.
Metsähallitukselle annettiin lausunto 14. toukokuuta suunnitelmaluonnoksesta "Maakotkan suojelutavoitteet vuoteen 2025 ja suunnitelma vuosille 2003-2007". Lausunnossa korostettiin kyseisen suunnitelman tärkeyttä ja esitettiin vähäisiä parannusehdotuksia.
Ympäristöministeriölle annettiin 20. toukokuuta lausunto luonnonsuojelulain tarkistusesityksestä. Lausunnossa BirdLife Suomi tuki esitettyjä muutoksia.
Ympäristöministeriölle annettiin 2. heinäkuuta lausunto laista Repoveden kansallispuistosta. Lausunnossa todettiin BirdLife Suomen kannattavan lain hyväksymistä esitetyssä muodossaan.
Metsähallitukselle tehtiin 14. marraskuuta suojeluesitys Suomenselän valtionmaiden arvokohteiden, Suomenselän, Mäkelän ja Kulhan, alue-ekologisten suunnitelmien alueiden tärkeimpien metsäkohteiden suojelemiseksi. Esitys tehtiin yhdessä kuuden muun järjestön kanssa. Metsähallitus vastasi 5. joulukuuta, ettei se aio pidättyä metsätaloustoimista esitetyssä laajuudessaan, mutta käyttää annettua informaatiota hyväksi alue-ekologisten inventointien yhteydessä.
Kerimäen, Kesälahden ja Punkaharjun kunnille sekä Etelä-Savon ja Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksille tehtiin esitys Puruveden rantayleiskaavan muutetun ehdotuksen saattamiseksi uudelle viralliselle lausuntokierrokselle. Kyseisen rantayleiskaavan aiemmissa vaiheissa luonnonarvojen huomiointi on ollut järjestöjen mielestä huomattavan puutteellista. Esitys tehtiin yhdessä Etelä- Savon ja Pohjois-Karjalan Luonnonsuojelupiirien ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.
Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluille annettiin 2. joulukuuta lausunto Fortumin voimalinjasta Kokemäen Puurijärvellä. Lausunnossa korostettiin voimalinjan maakaapeloinnista linnustolle ja matkailuelinkeinolle koituvia hyötyjä.
Ympäristöministeriölle annettiin 16.9. lausunto Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunnan mietinnöstä. Lausunnossa korostettiin mietinnön olevan olennainen osa kansallisen metsäohjelman tasapainoista toteuttamista, suojelutarpeen ekologisen analyysin puuttumista ja toimintaohjelman vaikutuksien arvioinnin puutetta.
Ruisrääkän suojeluprojektia jatkettiin. Projektin vetäjänä toimi Petri Parkko. Ruisrääkän suojelemisen kannalta keskeistä on lisätä tietämystä lajin elinympäristövalinnasta ja pesimäbiologiasta, josta saadaan tietoa rengastamalla ja radiolähetinseurannalla. Bongariliiton tukemaa radiolähetinseurantaa jatkettiin Kymenlaaksossa kesällä 2002.
Pikkulepinkäisen suojelu/tiedotusprojekti toteutettiin vuoden laji -projektina. Projektissa tiedotettiin pikkulepinkäisen taantumisesta ja taantumisen syistä.
Suunniteltiin selkälokkiprojekti liiton 30-vuotisjuhlavuotta varten. Projektin tarkoituksena on kerätä kattava kuva Suomen selkälokkikannasta sekä tiedottaa vesillä liikkujille selkälokista ja muista sisä- ja rannikkovesien lintulajeista ja niiden huomioimisesta. Kampanja toteutetaan vuonna 2003.
Vuoden 2000 lajiprojektin käenpiian kartoitusvuoden tulokset julkaistiin Tiira- lehdessä.
Jatkettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelua. Tavoitteena on saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös ne keinot, joilla BirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua, ja työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojeluasiantuntija. Vuoden aikana päivitettiin jo olemassa olevia suunnitelmia. Valmiina ovat seuraavat lajisuojelusuunnitelmat (16): kehrääjä, kultasirkku, mustapyrstökuiri, pikkutiira, lapinsirri, naurulokki, käenpiika, lapasotka, peltosirkku, metsähanhi, sinipyrstö, ruisrääkkä, räyskä, selkälokki, pikkutikka ja pikkusieppo. Työ jatkuu vuonna 2003.
Osallistuttiin Ympäristöministeriön nimittämän etelänsuosirrityöryhmän toimintaan. Työryhmän tehtävänä on laatia ohjelma etelänsuosirrin kannan elvyttämiseksi. Liiton edustajana ryhmässä oli Teemu Lehtiniemi.
Kurkityöryhmä jatkoi toimintaansa aktiivisesti. Vuonna 2002 rengastettiin värirenkain 29 kurkea. Työn jatkumista uhkaa toisaalta renkaiden kalleus ja toisaalta käytettävissä olevien värikombinaatioiden loppuminen. Aloitettiin kaiken löytöaineiston tarkistus ja läpikäynti. Rengastajakokouksen yhteydessä pidettiin kurkityöryhmän kokous. Tohmajärvellä osallistuttiin kurkipeltokokeiluun, jonka tarkoituksena on ehkäistä maatalousvahinkoja. Joulun aikaan TV:ssä esitettiin kurkifilmi, jossa kurkityöryhmä oli ollut asiantuntijana. Filmiä pidettiin onnistuneena.
Suomen WWF:n toimintaryhmien ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien suojelussa.
Kuusamon kunnan ja Kuusamon luontokerhon kanssa jatkettiin yhteistyötä hankkeessa nuorten maakotkien muuton seuraamiseksi satelliitin välityksellä.
Osallistuttiin Lammilla 8. elokuuta järjestettyyn kaatopaikkojen lokkienhallintapäivät -tilaisuuteen. Liiton edustajana toimi suojeluasiantuntija Teemu Lehtiniemi, joka esitelmöi siitä kuinka paljon lokkien kaatopaikoilla aiheuttamia haittoja on liioiteltu sekä muista lokkien hallintaan liittyvistä epäkohdista, kuten harmaalokkien vähentämistä ampumalla.
Kaikille Suomen riistanhoitopiireille lähetettiin kirje, jossa viitattiin uusiin tutkimustuloksiin koskien lokkien hallintaa kaatopaikoilla. Kirjeessä tuotiin esiin, ettei pesimäaikaisten poikkeuslupien myöntäminen ole ratkaisu mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle laadittiin valitus koskien Varsinais- Suomen riistanhoitopiirin myöntämiä rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaisia tappamislupia. Valituslautakunta katsoi, ettei BirdLife Suomi ole osallinen, eikä sillä ole valitusoikeutta asiassa.
Jäsenyhdistysten käyttöön tehtiin lista Suomen lintulajeista ja lajien huomioimisesta kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisissa tarkasteluissa. Listaa voi käyttää esimerkiksi lausuntoja laatiessa.
Maa- ja metsätalousministeriölle tehtiin kirje koskien Metsästäjäin keskusjärjestön hallintomuutosta yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Kirjeessä korostettiin tarvetta sille, että Metsästäjäin keskusjärjestön hallituksessa säilyy edustus myös luonnonsuojelua ja -tutkimusta edustavista tahoista.
Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) -hanketta jatkettiin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. FINIBA-alueluettelo julkaistiin elokuussa 2001 internet-versiona. Kesäkuussa 2002 julkaistiin FINIBA-aineiston perusteella tehty FINIBA-kirja. Julkistustilaisuus järjestettiin 17. kesäkuuta, ja aihe läpäisi uutiskynnyksen lähes kaikissa maamme sanomalehdissä sekä radio- ja TV- uutisissa. Julkaisua jaettiin ilmaisjakeluna sadoille päättäjille ja suunnittelijoille mm. maakuntaliittoihin, alueellisiin ympäristökeskuksiin ja metsäkeskuksiin. Liiton tavoitteena on, että suojelemattomat FINIBA-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja muussa päätöksenteossa siten, että kunkin kohteen linnustollinen arvo pystytään ylläpitämään, vaikka niillä ei olisi virallista suojelustatusta. Kaikille maakunnanliitoille lähetettiin lisäksi FINIBA-alueiden rajaukset vektorimuodossa.
Kohdevastaavajärjestelmää Suomen tärkeiden lintualueiden (IBA ja FINIBA) seurannan ja suojelutilanteen tehostamiseksi kehitettiin. Vuoden lopussa kohdevastaava oli yli sadalla tärkeällä lintualueella. Vuoden aikana kehitettiin kohdevastaavien ohjeistoa ja autettiin kohdevastaavia ongelmatapauksissa. Tavoitteena on saada kohdevastaava mahdollisimman monelle IBA- ja FINIBA- alueelle.
Yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa aloitettiin projekti "kansalaisten aktivoiminen kaavoituksen seurantaan". Hankkeen tavoitteena on aktivoida paikallistason harrastajia osallistumaan lähialueidensa kaavoitushankkeisiin. Hankkeen koordinaattorina aloitti Leena Sjöblom joulukuun alussa.
Liitto osallistui Espanjan BirdLifen (SEO) aloitteesta käynnistyneeseen hankkeeseen, jossa tiedotetaan esitteen ja internet-sivujen avulla lintujen erityissuojelualueiden (SPA) ja IBA-alueiden merkityksestä linnuille. Hanke on EU:n rahoittama ja mukana on 11 EU-maata. Erityispaino on SPA-ohjelman tuomissa hyödyissä (esim. SPA-alueilla tehtävien hankkeiden rahoitusmahdollisuudet). Vuoden aikana tuotettiin materiaalia, joka julkaistaan Suomessa vuonna 2003. Kansainvälinen esitteen julkistus pidettiin 27. marraskuuta Euroopan parlamentissa Brysselissä.
Mustavuori-Östersundominlahden alueen säilymistä edistettiin hankkimalla tarpeellisia lausuntoja ja toimittamalla vastaaviin tapauksiin liittyviä tietoja muille järjestöille. Liiton edustaja osallistui myös Korkeimman hallinto- oikeuden Vuosaaren satamaa koskevaan katselmukseen alueella. Korkein hallinto- oikeus katsoi, ettei Vuosaaren satamahanke aiheuta Natura-alueen luonnonarvojen merkittävää heikentymistä. Tehdyistä päätöksistä BirdLife Suomi teki yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa kantelun EU:n komissiolle.
Vuoden lopussa Korkein hallinto-oikeus hyväksyi luonnonsuojelijoiden valitukset, eikä antanut Vuotoksen altaalle (Kemihaaran soiden IBA-alue) rakennuslupaa ympäristöhaittojen vuoksi. Liitto on toiminut aktiivisesti Vuotos-asiassa jo vuosien ajan mm. hankkimalla asiantuntijoilta lausuntoja alueen linnustollisesta merkityksestä. Lausuntoja on toimitettu eteenpäin tärkeimmille kansallisille ja kansainvälisille toimijoille.
Liiton kesäpäivien yhteydessä järjestettiin kunnostustalkoot Porin Yyterissä. Talkoissa niitettiin järviruokoa etelänsuosirrin tärkeältä pesimäniityltä. Talkoiden järjestelyistä vastasi Kimmo Nuotio Porin lintutieteellisestä yhdistyksestä ja niihin osallistui noin 25 henkeä.
Osallistuttiin Metsähallituksen koordinoimaan co-op LIFE-projektiin, "Parhaat käytännöt suomalaisissa kosteikoissa - verkostoituminen kosteikkojen hoidon parantamiseksi". Hanke alkoi vuonna 2002, mutta toteutetaan pääosin vuonna 2003.
Osallistuttiin valtakunnalliseen Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan sekä Lapin läänin lounaisosan metsiensuojelun tehostamista valmistelleeseen ympäristöministeriön Etelä-Suomen metsien suojelutoimikuntaan (nk. METSO- työryhmä). BirdLife Suomen edustajana oli Asta Lähdesmäki. Työryhmä luovutti mietintönsä 27.6. BirdLife jätti mietintöön täydentävän lausuman varsinaisen metsiensuojeluohjelman puuttumisesta mietinnöstä.
Ympäristöministeriön Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunnan mietinnön päätösten pohjalta valmisteltiin loppuvuonna hakemus ympäristöministeriölle sekä R. Erik Serlachiuksen säätiölle linnustonseurannan tehostamisesta Metsähallituksen ja Metsäteollisuus ry:n mailla.
Anottiin Wihurin säätiöltä rahoitusta ympäristöystävällisten metsänhoitosuositusten laatimisesta virallisten, talousmetsäpainotteisten suositusten vastapainoksi. Säätiö myönsi projektille rahoitusta.
Osallistuttiin yhdessä muiden suojelujärjestöjen kanssa kirjan tekoon metsätalouden ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Kirja ilmestyy keväällä 2003.
Vuonna 2003 projekti tuottaa Viron viljelijöille suunnatun tietopaketin maatalousluonnon säilyttämisestä viljelytöiden osana. Aiheesta järjestetään toinen seminaari keväällä 2003. Myöhemmin projekti on tarkoitus laajentaa Latviaan sekä Liettuaan.
Tammikuun 29. päivä järjestettiin Helsingissä Säätytalolla EU:n yhteisen maatalouspolitiikan haasteet -seminaari. Seminaarissa käsiteltiin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistamistarpeita sekä esitettiin ratkaisuvaihtoehtoja maataloustukien myöntämisen perusteiksi. Seminaari järjestettiin yhteistyössä WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Paikalla oli lähes 200 alan asiantuntijaa, pääpuhujina ekonomi Matt Rayment RSPB:stä Englannista sekä erikoistutkijat Jyrki Aakkula ja Heikki Lehtonen Maatalouden tutkimuskeskuksesta. Tilaisuuden avasi Maa- ja metsätalousminsteriön kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen.
Myöhemmin kesällä EU:n komission ehdotus CAP-maatalousreformiksi myötäili hyvin tarkasti BirdLife Internationalin ehdotuksia. 11.10. järjestettiin lehdistötilaisuus Porvoossa Bosgårdin laidunlihatilalla CAP-uudistuksen vaikutuksista suomalaiseen maatalouteen.
Maatalousvastaava Seppo Lohtaja kävi esitelmöimässä useissa eri tilaisuuksissa Suomessa sekä maatalousseminaareissa Bonnissa Saksassa 13.15. syyskuuta ja Helsingörissä Tanskassa 22.-23. lokakuuta.
Maa- ja metsätalousvastaava Marcus Walsh esitelmöi maatalousympäristön biodiversiteetistä valtakunnallisen monimuotoisuuden tutkimusohjelma FIBREn loppuseminaarissa Espoon Hanasaaressa marraskuussa.
Vuodelle 2003 jätettiin Maa- ja metsätalousministeriöön projektiavustusanomus luomutuotannon biodiversiteettivaikutusten selvittämiseksi. Luomutuotannossa on mahdollista harjoittaa monimuotoisuuden ylläpidon kannalta ongelmallista viljelytekniikkaa, joista suojelujärjestöjen tulisi käynnistää vuoropuhelu. Nyt anottu projekti käynnistäisi tämän.
Yhteistyötä Fingrid Verkko Oy:n kanssa jatkettiin tarkastelemalla lintujen merkittävyyttä tiettyjen voimalinjaverkkojen sähkökatkosten aiheuttajana ja tätä kautta näiden linjojen aiheuttamaa lintukuolleisuutta. Työssä oli palkattuna Toni Eskelin. Vuonna 2001 alkaneesta työstä valmistui tutkimusraportti helmikuussa 2002.
Tuulivoimaa koskeva julkilausuma päivitettiin uusien tutkimustietojen mukaiseksi.
Jäsenyhdistyksille välitettiin edullista linnunruokaa. Lintujen talviruokinnasta tiedotettiin ja avustettiin toimittajia.
Liiton www-sivuilla ylläpidettiin palvelua, joka mahdollistaa sen, että yksittäiset kansalaiset voivat tehdä suojelukysymyksiä liiton asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen tulevat sivuille näkyviin.
BirdLife Internationlin Euroopan Partnerit perustivat Suomen aloitteesta syksyllä 2001 erillisen toimintaryhmän (Task Force) metsänsuojeluasioille Euroopassa. Taustalla on mm. sekä pohjoismaiden että Itä-Euroopan heikkenevä metsiensuojelutilanne. Forest Task Forcelle (FTF) hyväksyttiin samalla toimintaohjelma 2003-2004. FTF:lle palkattiin päätoiminen koordinaattori tammikuussa 2002. Rahoittajina toimivat Pohjoismaiden BirdLife-partnerit sekä Bratislavan työkokouksen osalta projektirahoituksen kautta Ruotsin valtio.
FTF:n koordinaattorina toimi Harri Hölttä työpaikkanaan BirdLife Suomen toimisto. Vuoden päätavoite oli organisoida FTF:n osallistujamaiden ensimmäinen yhteistapaaminen ja strategiapalaveri. Tämä toteutui 20.-21.10 Bratislavassa, Slovakiassa. Kokouksen pääaihe oli Euroopan biologisesti arvokkaiden metsien sijainti. Läsnä oli BirdLife-partnereita 15 Euroopan maasta kattaen kaikki Euroopan metsäalueet paitsi Välimeren maiden metsät. Pääpuhujana oli professori Per Angelstam Ruotsista.
Harri Hölttä osallistui BirdLife Internationalin edustajana EU:n komission Metsä- ja korkkiasiain neuvottelukomitean kokouksiin. Kyseinen neuvoa antava elin antaa Komissiolle tietoa jäsenvaltioiden metsienkäyttötavoitteista ja vaikuttaa siten Komission metsäsuojelunäkemyksiin.
BirdLife Suomi ja WWF jatkoivat Baltic Forest Mapping-hankkeen vetäjinä. BirdLife Suomen edustajana hankkeessa toimi Marcus Walsh. Hanke kartoittaa Baltian maiden kansallisten metsärekisterien avulla merkittävän osan maiden kaikista biologisesti arvokkaista metsistä. Tulokset julkaistaan alkukesästä 2003. FTF:n tavoitteena on laajentaa projektia muihin Itä-Euroopan maihin.
BirdLife Internationalin Euroopan osaston maatalousasioita käsittelevän Agriculture Task Force -työryhmän toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. Liittoa edustivat työryhmässä maatalousvastaava Marjo Heikkilä, Seppo Lohtaja ja Marcus Walsh.
EU:n ympäristökomissaari Margot Wallströmin järjestötapaamiseen osallistuttiin 8. maaliskuuta Helsingissä. Tapaamisessa keskityttiin useisiin suojeluasioihin, mm. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamistarpeeseen.
Kerättiin tietoja Suomen linnuston muutoksista vuosien 1990 ja 2000 välillä BirdLife Internationalin "Birds in Europe II, their conservation status" -kirjaa varten. Kirjan on tarkoitus ilmestyä vuonna 2004. Suomen koordinaattorina toimii suojeluasiantuntija Teemu Lehtiniemi.
BirdLife Internationalille välitettiin tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Vuoden aikana oltiin eri suojelukysymyksissä yhteydessä useimpiin Euroopan BirdLife-partnereihin. Erityisen aktiivisesti oltiin yhteydessä BirdLife Internationaliin ja Iso-Britannian BirdLife-partneriin (RSPB). Tiira- lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen www-sivuilla välitettiin tietoja kansainvälisistä suojeluhankkeista.
Vuonna 2001 aloitettu työ merikotkan kansainvälisen suojelusuunnitelman laatimiseksi saatiin valmiiksi BirdLife Suomen ja Ruotsin BirdLifen (SOF) edustajien yhteistyönä. Suomesta suunnitelmaa laati Torsten Stjernberg.
EU-asioissa BirdLife Suomi sai apua BirdLife Internationalin Brysselin toimistosta, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa.
Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä.
Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES- sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi.
20.4. järjestettiin jäsenyhdistyksissä yhteishavainnointipäivä, johon osallistui lintuharrastajia ympäri Suomen.
BirdLife Suomi osallistui keväällä Lintujen euroviisuihin (Birdeurovision) yhdessä 21 muun Euroopan maan kanssa. Suomen edustaja, mustarastas, valittiin BirdLife Suomen www-sivuilla järjestetyn yleisöäänestyksen perusteella. Lintuviisujen yleisöäänestyksen voitti Islannin kapustarinta, Suomen mustarastas oli neljäs. Asiantuntijaäänestyksen voitti Viron satakieli. Tapahtuman järjestivät Viron BirdLife (EOÜ), Viron Luonnonsäätiö ja kansainvälinen TELE2- yhtiö.
BirdLife Suomi osallistui 14.-16.6. Finnish Birdtours -osuuskunnan järjestämiin kansainvälisiin lintu- ja retkeilypäiviin Äetsän Kiimajärvellä. Liiton informaatiopisteessä kävi viikonlopun aikana yli 500 vierailijaa.
14.-15.6. järjestettiin 19. Kuusamon SM-Lintumaraton yhdessä Kuusamon Luontokerhon kanssa. Maratoniin osallistui 20 joukkuetta ja noin 70 henkilöä. Maratonissa havaittiin yhteensä 150 lintulajia, joista voittajajoukkue havaitsi 120.
5.-6.10. vietettiin Euroopan lintupäiviä (European Birdwatch). BirdLife Suomen jäsenyhdistykset järjestivät havainnointitilaisuuksia lähes 20 kohteessa. Tapahtuma houkutteli Euroopassa liikkeelle yli 380 000 ihmistä. Lintupäiviä koordinoi Unkarin BirdLife (MME).
Liiton www-sivuja hyödynnettiin lintuharrastuksen edistämisessä. Www-sivuista tarkemmin kohdassa 5.4.
Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehtien välityksellä. Retkikummit järjestivät yli 200 retkeä ja tapahtumaa, joista noin 55 oli suunnattu lapsille ja nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui yli 5000 ihmistä, joista lapsia ja nuoria oli noin 2600. Vuoden lopussa retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin liiton ja jäsenyhdistysten toiminnasta kertova kirje.
Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin julkistamalla liiton syyskokouksessa vuoden nuori lintuharrastaja.
| Kurssin nimi | Aika | Paikka | Osanottajia |
| Lintujen kevätmuuttokurssi | 18.-21.4. | Kristiinankaupunki | 20 |
| Merilintukurssi | 9.-12.5. | Kristiinankaupunki | 5 |
| Arktikakurssi | 23.-26.5. | Virolahti | 18 |
| Lintuharrastuksen perusteet | 3.-5.5. | Parikkala | 10 |
| Lintuharrastuksen jatkokurssi | 24.-26.5. | Parikkala | 6 |
| Yölaulajakurssi | 31.5.-2.6. | Parikkala | 10 |
| Lapin-Jäämeren linnut -kurssi | 13.-16.6. | Enontekiö | 10 |
| Kahlaajakurssi | 18.-21.7. | Kristiinankaupunki | 10 |
| Syysmuutto ja vaelluslinnut | 27.-30.9. | Kristiinankaupunki | 10 |
Tiira-lehtiä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä yli 10 000 lehteä jaettiin erilaisissa tapahtumissa.
Keväisiä lintumaailman uutisia ja liiton toimintaa esiteltiin MTV3:n aamulähetyksessä 7.5. Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osui kevääseen maalis-huhtikuulle.
BirdLife Suomen ja yhteistyökumppaneiden (Nowire, Hewlett-Packard ja Televerkko) tarjoama Lintupalvelu avattiin 28.3. Vuoden aikana palveluun rekisteröityi yli tuhat lintuharrastajaa. Lintupalvelu toimii sekä havaintotietokantana että lintuhavaintojen välittäjänä. Palvelun kautta käyttäjä saa tietoa koko Suomen lintuhavainnoista, joita voi käydä lukemassa internetissä ilmaiseksi tai tilata haluamansa havainnot tekstiviestinä matkapuhelimeen. Lintupalvelun kehittämistä jatketaan.
Harvinaisten lintujen havainnot tarkastava rariteettikomitea (RK) toimi perinteiseen tapaan. Vuoden 2002 aikana julkaistiin edellisen vuoden harvinaisuusraportti Linnut-vuosikirjassa. Vuoden aikana ajantasaistettiin RK:n säännöt. MTV3 teki rariteettikomitean elokuun kokouksesta uutisartikkelin Kymmenen uutisiin.
Helsingissä järjestettiin 23.3. jäsenyhdistysten taloudenhoitajille Talous kuntoon II -seminaari. Seminaariin osallistui edustajia kymmenestä yhdistyksestä. Seminaarissa käsiteltiin yhdistysten veroasioita, kunta- avustuksia, yhdistysten asemaa työnantajana sekä yhdistyksen jäseniin ja jäsenyyteen liittyviä asioita.
Jäsenyhdistyksiä kannustettiin aktiiviseen järjestötoimintaan valitsemalla liiton kevätkokouksessa 24.3. vuoden lintuyhdistys.
19.10. järjestettiin puheenjohtajakokous Kristiinankaupungin Siipyyssä. Kokouksessa käsiteltiin mm. nuorison aktivoimista yhdistyksiin sekä liiton toimiston ja jäsenyhdistysten välistä viestintää. Kokouksessa oli mukana puheenjohtajia tai muita edustajia yhteensä 18 yhdistyksestä.
Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Tiira- lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumapalsta. Sähköpostia käytettiin tehokkaasti hyväksi tiedottamisessa ja käytännön asioissa. Kaikki BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin myös sähköpostina aktiivit- sähköpostilistan avulla yli sadalle jäsenyhdistysten toimihenkilölle.
Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen www-sivuja. Sivuilta löytyvät kaikki liiton toiminnan perustiedot sekä monipuolisesti muuta lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvää materiaalia.
Jäsenyhdistyksille tarjottiin vuoden aikana mahdollisuutta ottaa käyttöön www- sivuosoite muodossa www.birdlife.fi/xxxx. Osoitteen otti käyttöön vuoden loppuun mennessä kuusi jäsenyhdistystä.
Jäsenrekisteripalveluja tarjottiin niitä haluaville yhdistyksille; palveluja käytti neljä jäsenyhdistystä. Lintulehtipaketin välittämistä jäsenyhdistysten jäsenille jatkettiin. Välitettyjä tilauksia oli yhteensä 517. Jäsenyhdistyksille välitettiin lisäksi erilaisissa tapahtumissa käytettäviä yhdistysbanderolleja sekä lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja.
Toiminnanjohtaja, suojeluasiantuntija ja järjestösihteeri sekä liittohallituksen jäsenet vierailivat yhdistyksissä ja yhdistysten tapahtumissa kuusi kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita.
BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin jäsenille sekä lehden tilaajille. Suomen levikki oli noin sata kappaletta.
BirdLife Internationalin sihteeristöön oltiin yhteydessä vuoden lopussa liittyen BirdLife- nimen ja logon käyttöön BirdLife Suomen jäsenyhdistysten nimissä. Aloite nimiasiassa tuli Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä. Sihteeristön pyynnöstä ja liittohallituksen valtuutuksella laadittiin joulukuussa Pertti Uusivuoren avustuksella nimenkäyttöoikeutta määrittelevä alustava sopimusluonnos. Asiaa viedään eteenpäin vuonna 2003.
Painosmäärä oli keskimäärin 3500 kpl. Painopaikkana oli Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopiossa. Päätoimittajana oli Tapio Solonen ja liiton toimisto ylläpiti lehden tilaajarekisteriä. Mainoshankinnasta vastasi Juha Halminen.
Vanhojen Linnut-lehtien irtonumeroiden myyntiä jatkettiin.
Lehden painosmäärä oli keskimäärin 10 000 kpl. Painopaikka oli Lehtisepät Oy Pieksämäellä. Lehden päätoimittajana toimivat Mika Asikainen (nrot 1-3/2002) ja Teemu Lehtiniemi (4/2002). Liiton henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta.
Sivujen suosituin palvelu on Suomen lintutilanne -katsaus, joka viikoittain kertoo lintutilanteen eri puolilla maata. Katsaus kootaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja se on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille.
Liiton www-sivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n www-sivut, joilla vieraili noin 28 000 kävijää.
Liiton www-sivujen ylläpito vaihdettiin Sonera Oyj:ltä Nebula Oy:lle joulukuussa.
Vuonna 2000 toteutettua Siivekkäät kosmopoliitit -esitettä jaettiin edelleen mm. kouluille ja retkikummeille. Aikaisemmin tuotetun Muuttolinnun tie -näyttelyn 12 kopiota olivat esillä jäsenyhdistysten järjestämissä paikoissa eri puolilla Suomea. Internet-versio näyttelystä on nähtävissä liiton www-sivuilla.
Vuoden aikana yhdistyksille lähetettiin kaksi varsinaista jäsentiedotetta. Edustajakokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, järjestöasioita, linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiedottamisessa käytettiin hyväksi myös BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa.
Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 24.3. Helsingissä sekä syyskokoukseen 20.10. Kristiinankaupungin Siipyyssä. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin liiton sääntömääräiset asiat. Kevätkokouksessa edustajiston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Harri Högmander Jyväskylästä. Tehtävässä toimi edelliset 15 vuotta Pertti Uusivuori. Kevätkokous hyväksyi Rauman Seudun Lintuharrastajat järjestön 30:nneksi jäsenyhdistykseksi. Syyskokouksessa valittiin liittohallituksen erovuoroisten tilalle kolme uutta jäsentä.
Tilintarkastajina toimivat Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young ja Aki Arkiomaa sekä varatilintarkastajina Timo Böhme ja Jyrki Normaja.
| Ilkka Wentus | puheenjohtaja | (6/8) |
| Matti Helminen | varapuheenjohtaja | (7/8) |
| Juhani Kairamo | taloudenhoitaja | (7/8) |
| Jouni Lamminmäki | sihteeri | (8/8) |
| Pia Högmander | jäsen | (6/8) |
| Mika Ohtonen | jäsen | (6/8) |
| Vesa Pallasvesa | jäsen | (6/8) |
| Tapio Tiirikainen | jäsen | (6/8) |
| Sami Timonen | jäsen | (5/8) |
| Marko Vauhkonen | jäsen | (7/8) |
BirdLife Suomen toimisto sijaitsi Helsingissä (Annankatu 29 A). Liiton tiloissa sijaitsi myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n toimisto.
Suomen Lintuvaruste Oy avasi marraskuussa myymälän Gardenia-Helsinki Oy:n liiketiloihin Helsingin Viikkiin.
Tämä toimintakertomus on hyväksytty BirdLife Suomen edustajiston kevätkokouksessa 23.3.2003.
Copyright © 2003 by BirdLife Finland. Last updated June 02, 2003 by TL.