BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta.
Vuosi 2003 oli BirdLife Suomen 30. toimintavuosi. 30-vuotisjuhlatapahtuma järjestettiin 22.3. Helsingissä. Juhlavuoden tunnuksena oli maailman suomalaisin lintu selkälokki.
| BirdLife Suomen jäsenyhdistykset | Jäsenmäärä vuonna 2003 |
| Bongariliitto ry | 944 |
| Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 213 |
| Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry | 64 |
| Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys - Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry | 1956 |
| Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys ry | 171 |
| Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry | 76 |
| Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry | 288 |
| Kemin Lintuharrastajat Xenus ry | 107 |
| Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Mellersta Österbottens Ornitologiska Förening rf | 90 |
| Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry | 443 |
| Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Kuikka | 268 |
| Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry | 230 |
| Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry | 79 |
| Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry | 160 |
| Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry | 174 |
| Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry | 55 |
| Ostrobothnia Australis rf | 52 |
| Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry | 582 |
| Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 212 |
| Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 260 |
| Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry | 324 |
| Porvoon Seudun Lintuyhdistys - Borgå Nejdens Fågelförening ry | 163 |
| Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry | 298 |
| Rauman Seudun Lintuharrastajat ry | 120 |
| Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry, ruotsiksi Ornitologiska Föreningen i Finland rf | 505 |
| Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry | 338 |
| Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry | 91 |
| Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, ruotsiksi Åbo Ornitologiska Förening rf | 486 |
| Valkeakosken Lintuharrastajat ry | 69 |
| Ålands Fågelskyddsförening rf | 124 |
BirdLife Suomea edusti Teemu Lehtiniemi sekä Siemenpuu - Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiön valtuuskunnassa lisäksi Mika Asikainen. BirdLife Suomi on hakenut myös kansainvälisen metsien sertifiointijärjestön Forest Stewardship Councilin (FSC) jäsenyyttä.
Kotimaiset edustukset (suluissa BirdLife Suomea edustanut henkilö):
Kansainväliset edustukset:
BirdLife Suomen Vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Pohjois-Karjalan Lintutieteelliselle Yhdistykselle. Perusteluna valinnalle oli yhdistyksen perustoiminnan hyvä tilanne, 20%:n jäsenmäärän kasvu, aktiivinen suojelutoiminta ja Petolinnut ja metsätalous -kirjan julkaiseminen. Tunnustus julkistettiin edustajiston kevätkokouksessa Helsingissä 23.3.
Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Juho Könönen Kangasalta. Perusteluina valinnalle oli Könösen lintuharrastuksen aktiivisuus ja monipuolisuus. Könönen on muun muassa toiminut rengastusavustajana Kangasalan lintuasemalla neljänä kesänä, osallistunut säännöllisesti valtakunnalliseen talvilintulaskentaan, toiminut oppaana yleisöretkillä ja osallistunut Koulu-tv:n Siiveniskuja- lintuohjelman tekemiseen vuonna 2001. Tunnustus julkistettiin edustajiston syyskokouksessa Turussa 23.11.
Ympäristöministeriö tuki BirdLife Suomen suojelutoimintaa yleisavustuksella, sekä avustuksella kaavahankkeeseen ja faunistisen aineiston keruuseen. BirdLife Suomen suojeluasiantuntijoina toimivat Margus Ellermaa (1.1.-30.9.) ja Teemu Lehtiniemi (25.8.-31.12.).
Suojelutoiminnassa seurattiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa vuosille 2002-2006, jota päivitettiin vuoden alussa. Strategia pohjautuu suurelta osin BirdLife Internationalin Euroopan tavoiteohjelmaan. Suojelutoimintaa koordinoi BirdLife Suomen suojelutoimikunta.
BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääasiassa vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantatutkimusten tuloksia esiteltiin Linnut- vuosikirjassa ja Linnut-lehdessä.
Annettiin Lapin liitolle lausunto Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta 15.1. Lausunnossa korostettiin Suomen tärkeiden lintualueiden (FINIBA, Finnish Important Bird Areas) asianmukaisen huomioinnin tärkeyttä.
Annettiin Suomen luonnonsuojeluliitolle lausunto Vuosaaren satamahankkeen liikenneyhteyksien vaikutuksista Mustavuori-Östersundomin Natura- alueeseen (FI0100065). Lausunnossa korostettiin uusien selvitysten tuomaa lisätietoa alueen linnustosta sekä elinpiiritason tarkastelun välttämättömyyttä vaikutusten arvioinnissa käytetyn tiukan reviirikäsitteen sijaan. Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä pyydettiin lausunto, joka tarkasteli reviiri- ja elinpiiritarkastelua koskevaa problematiikkaa.
Tehtiin maa- ja metsätalousministerille ja ympäristöministerille aloite luonnonvaraisten vahingoittuneiden eläinten hoidon järjestämisestä yhdessä Korkeasaaren, Ranuan ja Ähtärin eläinpuistojen, Zoolandian, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen, Heinolan lintutarhan, Hämeenkosken lintutarhan, Päijät-Hämeen lintuhoitolat ja luontomatkailu -hankkeen, Suomen eläinsuojeluyhdistyksen, Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvaliokunnan, Itä-Suomen lääninhallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Annettiin Etelä-Pohjanmaan liitolle lausunto Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksesta 10.2. yhdessä Suomenselän ja Suupohjan lintutieteellisten yhdistysten kanssa. Lausunnossa korostettiin Etelä- Pohjanmaan liiton osittain ylimielistä suhtautumista lintuyhdistysten aiempiin lausuntoihin ja korostettiin jo kaavan laatimisen aikaisemmissa vaiheissa tehtyjä ehdotuksia, kuten FINIBA-alueiden asianmukaista merkitsemistä ja asianmukaista kaavamääräystä sekä kohtuuttomia varauksia turvetuotantoon.
Vedottiin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon yhdessä Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan kanssa Viikin koetilan karjan säilyttämiseksi.
Annettiin Lapin liitolle 10.4. lausunto Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta. Lausunnossa korostettiin, ettei Lapin liiton ehdotus lisätä alueet teemakartalle tyydytä BirdLife Suomea, vaan alueet on sijoitettava itse kaavakartalle asianmukaisten kaavamääräysten kanssa.
Annettiin Itä-Uudenmaan liitolle 10.4. lausunto Itä- Uudenmaan maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunnossa pyydettiin liittoa osoittamaan virallinen lausuntopyyntö jatkossa myös Porvoon Seudun Lintuyhdistykselle sekä korostettiin lintu- ja luontojärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä maakuntakaavahankkeen edetessä.
Annettiin Suomen ympäristökeskukselle 14.4. lausunto Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi -käsikirjan luonnoksesta. Lausunnossa pyydettiin tarkennuksia lisättäväksi käsikirjan eri kohtiin. Lisäksi korostettiin käsikirjan laatimisen lisäksi tiivistetyn ohjeistuksen laatimista, jotta ohjeistus saadaan laajaan käyttöön.
Ympäristöministeriölle annettiin lausunto 13.5. koskien korkeimman hallinto-oikeuden palauttamien Natura-alueiden uutta ympäristöministeriön päätösehdotusta. Lausunnossa todettiin useimpien kohteiden muutokset asiallisiksi ja hyvin perustelluiksi. Kemihaaran soiden rajausta vaadittiin laajennettavaksi, koska alueen välittömässä läheisyydessä oli peräti kaksi muuttohaukan pesää, jotka jäivät rajauksen ulkopuolelle. Lisäksi vaadittiin Nuoramoisen metsät -kohteen säilyttämistä edelleen ehdotuksessa.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille toimitettiin yhdessä Suomen WWF:n, Luonto-Liiton, Natur och Miljön, Dodon, Suomen Greenpeacen, Maan ystävien ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa avoin kirje koskien EU:n ympäristöneuvostossa käsittelyssä ollutta ympäristövahinkojen vastuu -direktiiviä. Kirjeessä esitettiin direktiiviluonnokseen useita muutosehdotuksia.
Kirjoitettiin ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille kirje, jossa pyydettiin ympäristöministeriöltä toimia FINIBA- ja IBA-alueiden huomioinnin yhdenmukaistamiseksi maakuntakaavoissa sekä ohjeistusta ja toimia petolintujen ja muiden lintujen pesimäpuiden merkintäasian edistämiseksi.
Suomen luonnonsuojeluliitolle annettiin lausunto Östersundomin Natura-alueen nykyisistä luonnonarvoista ja suunniteltujen Vuosaaren satamahankkeen ja Östersundomin kauppakeskushankkeen vaikutuksista lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Lausunnossa korostettiin hankkeiden vaikutuksia alueen Natura-arvoihin.
Suomen hallitukselle lähetettiin 3.9. kirje, jossa kehotettiin hallitusta myöntämään EY-tuomioistuimelle, että Suomen kevätmetsästyskäytäntö on lintudirektiivin vastaista ja että Suomi tekee tarpeelliset muutokset lainsäädäntöön, jotta lainsäädäntömme määrittelemät metsästysajat ja -määrät ovat lintudirektiivin mukaiset.
Maa- ja metsätalousministerille ja ministeriön avainvirkamiehille toimitettiin 6.11. kirje, jossa kiinnitettiin huomiota EU:n perustuslakiluonnoksen artikla III-123:een. Kirjeessä huomautettiin, että artiklan mukaan maatalouspolitiikan tavoite on maataloustuotannon kasvattaminen, mikä on selvässä ristiriidassa Euroopan neuvoston kestävän ja monivaikutteisen maatalouden periaatteiden kanssa. Pyydettiin ministeriä kiinnittämään asiaan huomiota maatalouskomitean kokouksessa.
Lähetettiin Natura-ministerityöryhmälle joulukuussa kirje, jossa korostettiin Vuotoksen linnustollisia arvoja ja pyydettiin ministereitä jättämään huomioimatta tutkimusten tuloksia epätieteellisesti vääristelleet lausunnot.
Sorsastuksen yhteydessä annettiin haastatteluja asiaan liittyvistä epäkohdista ja tiedotettiin pienten poikasten poikkeuksellisen suuresta määrästä sorsastuskauden alussa. Rauhoitettujen lintujen tappamista ja pesien tuhoamista koskeneista tapauksista oltiin yhteydessä Suomen ympäristökeskukseen ja mietittiin keinoja vastaavien tapausten ehkäisemiseksi.
Ympäristöministeriä pyydettiin kiinnittämään huomiota 27.10. ministerineuvoston kokouksessa EU:n kestävän kehityksen indikaattoreista päätettäessä, että mukaan valittaisiin myös yksi luonnon monimuotoisuutta mittaava indikaattori.
Selkälokin suojelu- ja kartoitusprojekti toteutettiin Vuoden laji -projektina. Projektissa tiedotettiin selkälokin taantumisesta ja taantumisen syistä sekä selvitettiin Suomen pesimäkannan tilaa ja poikastuottoa. Selkälokin suojelemiseksi aloitettiin hanke myös Ugandassa (ks. kohta 2.7).
Suunniteltiin laulujoutsenprojekti vuodelle 2004. Projektin tarkoituksena on kerätä kattava kuva Suomen laulujoutsenkannasta sekä tiedottaa lajin runsaudesta ja elintavoista. Laulujoutsenprojektin tavoitteena on saada myös suuri yleisö ilmoittamaan laulujoutsenhavaintoja yhdistyksille.
Vuonna 2001 toteutetun peltosirkkuprojektin tulokset julkaistiin Tiira-lehdessä.
Jatkettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelua. Tavoitteena on saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös ne keinot, joilla BirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua, ja työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojeluasiantuntija. Vuoden aikana päivitettiin jo olemassa olevia suunnitelmia sekä laadittiin tunturikiurulle suojelusuunnitelma. Valmiina ovat lajisuojelusuunnitelmat seuraaville lajeille: kehrääjä, kultasirkku, mustapyrstökuiri, pikkutiira, lapinsirri, naurulokki, käenpiika, lapasotka, peltosirkku, metsähanhi, sinipyrstö, ruisrääkkä, räyskä, selkälokki, pikkutikka, tunturikiuru ja pikkusieppo.
Osallistuttiin ympäristöministeriön nimittämän etelänsuosirrityöryhmän toimintaan kutsuttuna työryhmän ulkopuolisena asiantuntijana. Työryhmän tehtävänä on laatia etelänsuosirrin suojelusuunnitelma.
Kurkityöryhmä jatkoi toimintaansa aktiivisesti. Rengastajakokouksen yhteydessä pidettiin kurkityöryhmän kokous. Osallistuttiin Euroopan kurkityöryhmän kokoukseen, jossa suomalaisilla oli kaksi esitelmää. Tohmajärvellä jatkui edelleen kurkipeltokokeilu. Vuonna 2003 rengastettiin 73 kurkea, joista 43 värirenkailla. Löytöjä oli 1.2.2004 mennessä kertynyt 85:stä kurjesta, niistä Unkarin osuus oli 43.
Suomen WWF:n toimintaryhmien ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien suojelussa.
Avustettiin Turun ja Helsingin seudun lintutieteellisiä yhdistyksiä tekemään maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle valitukset koskien riistanhoitopiirien myöntämiä rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaisia tappamislupia. Valituslautakunta katsoi, etteivät yhdistykset ole osallisia, eikä niillä ole valitusoikeutta asiassa. Valituslautakunnan päätöksistä yhdistykset valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Faunististen havaintojen keruuta tehostettiin ohjeistamalla yhdistyksiä havaintojen keruun tärkeydestä. Uusia havaintoja kerättiin ja julkaistujen faunististen katsausten tietoja talletettiin tietokannaksi. Hankkeen tavoitteena on parantaa merkittävästi faunististen katsausten julkaisuaikataulua ja tätä kautta parantaa useiden uhanalaisten lajien esiintymisen seurantaa.
Laadittiin viljelijäväestölle lajikortit peltopyystä, kuovista ja ruisrääkästä. Korteissa kerrotaan perustietoa lajeista, korostetaan lajien vähenemistä ja vähenemisen syitä sekä annetaan neuvoja siitä, miten viljelijä voi huomioida lajit tilansa toimissa. Kuovi- ja ruisrääkkäkortteja painettiin 45 000 kpl ja peltopyykortteja 35 000 kpl. Kortit toimitettiin viljelijöille TE-keskusten kautta. Lajikortteihin saatiin rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä, josta haettiin rahoitusta myös korttien kääntämiseksi ruotsiksi.
Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) -hanketta jatkettiin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. BirdLife Suomen tavoitteena on, että suojelemattomat FINIBA-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja muussa päätöksenteossa siten, että kunkin kohteen linnustollinen arvo pystytään ylläpitämään, vaikka niillä ei olisi virallista suojelustatusta. Viranomaistahoille, kuten metsäkeskuksille ja maakuntien liitoille annettiin säännöllisesti lisätietoja FINIBA-alueista ja toimitettiin alueiden rajaustietoja.
Kohdevastaavajärjestelmä Suomen tärkeiden lintualueiden (IBA ja FINIBA) seurannan ja suojelutilanteen tehostamiseksi toimi edellisten vuosien tapaan. Vuoden lopussa kohdevastaava oli yli sadalla tärkeällä lintualueella. Vuoden aikana tarjottiin kohdevastaaville kaavoihin liittyvää koulutusta kaavahankkeessa.
Yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa toteutettiin Kansalaisten aktivoiminen kaavoituksen seurantaan -hanke. Hankkeen tavoitteena oli aktivoida paikallistason harrastajia osallistumaan lähialueidensa kaavoitushankkeisiin. Hankkeessa järjestettiin yhdeksän koulutustilaisuutta sekä osallistuttiin lisäksi kuuteen muiden tahojen järjestämään koulutustilaisuuteen. Osallistujia hankkeen tilaisuuksissa oli yhteensä lähes 250. Hankkeen koordinaattorina toimi kaava-asiantuntija Leena Sjöblom. Hankkeen yhteydessä laadittiin myös kaava-asioita monipuolisesti käsittelevät www-sivut, joista vasta-alkajakin saa perustietoa kaavoista ja kaavoituksesta.
BirdLife Suomi jatkoi Espanjan BirdLifen (SEO) koordinoimaa hanketta, jossa tiedotettiin esitteen ja www-sivujen avulla lintujen erityissuojelualueiden (SPA) ja IBA- alueiden merkityksestä linnuille. Erityispaino hankkeessa oli SPA-verkoston tuomissa eduissa ja hyvissä esimerkeissä. Esitteen julkistus pidettiin 22.3. Helsingissä Säätytalolla. Esitteitä jaettiin mm. TE-keskusten, ympäristökeskusten ja eri järjestöjen välityksellä noin 9 000.
Osallistuttiin Metsähallituksen koordinoimaan CO-OP Life-hankkeeseen Parhaat käytännöt suomalaisissa kosteikoissa - verkostoituminen kosteikkojen hoidon parantamiseksi.
Osallistuttiin Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimaan Lintulahdet Life -hankkeeseen, joka alkoi syksyllä ja jossa on mukana yhteensä 12 lintukosteikkoa Uudeltamaalta Kymenlaaksoon.
Toimitettiin ympäristöministeriölle päivitetty tietopaketti Natura 2000 - erityissuojelualueverkostosta (SPA) puuttuvien IBA-kohteiden linnustosta.
Laadittiin jäsenyhdistyksille ohjeistus tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista ja suosituksia yhdistysten toimintatavoiksi tuulivoimahankkeissa.
Valmisteltiin esitettä, joka neuvoo metsänomistajia luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvistä metsänhoitomenetelmistä. Esite julkaistaan vuonna 2004. Hankkeeseen on saatu rahoitusta Jenny ja Antti Wihurin rahastosta.
Julkaistiin yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen sekä alan tutkijoiden kanssa Palaako elävä metsä? - metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun Suomessa -kirja. Kirja esittelee Suomen metsien tilaa, ekologista tarvetta suojelulle sekä metsätalouden ja metsien suojelun ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin 16.4. Helsingissä. Kirja jaettiin 11.6. kaikille kansanedustajille sekä noin 200 metsäalan vaikuttajalle ja sen sisällöstä on tarkoitus pitää seminaari vuonna 2004. Kirjan toimittivat Marcus Walsh, Keijo Savola ja Sini Harkki.
Keväällä hanke jatkui Virossa, missä järjestettiin seminaari maatalousluonnon monimuotoisuudesta 5.-6.3. Seminaariin osallistui maatalousneuvojia, viljelijöitä sekä ympäristö- ja viljelijäjärjestöjen edustajia. Lisäksi hanke tuotti Viron viljelijöille suunnatun julkaisun sekä paikallisille maatalousneuvojille suunnatun kalvosarjan maatalousluonnon säilyttämisestä viljelytöiden osana. Kesäkuussa hanke alkoi Latviassa. Siellä järjestettiin maatalousneuvojille, viljelijöille sekä ympäristö- ja viljelijäjärjestöjen edustajille seminaari maatalousluonnon monimuotoisuudesta 24.-25.9.
Valmisteltiin 11.-12.2.2004 järjestettävää Latvian seminaaria paikallisesta EU:n ympäristötukijärjestelmästä. Valmisteltiin hankkeen aloittamista Liettuassa talvella 2004.
Vuodelle 2005 jätettiin maa- ja metsätalousministeriöön Lumottu-tutkimusohjelmaan projektiavustusanomus aiheesta Maatalousluonnon monimuotoisuuden kaupallisen hyödyntämisen nykyinen tilanne ja mahdollisuudet. Hankkeen tavoitteena on edistää maatalousluonnon monimuotoisuuden hyödyntämistä, ja näin parantaa viljelijöiden mahdollisuuksia sen huomioimiseen.
Jäsenyhdistyksille välitettiin edullista linnunruokaa. Lintujen talviruokinnasta tiedotettiin ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihin suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä.
BirdLife Suomen www-sivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa yksittäiset kansalaiset voivat tehdä suojelukysymyksiä BirdLife Suomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen tulevat sivuille näkyviin.
Valmisteltiin yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen WWF:n ja Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa Linnustolausuntojen lautakunnan perustamista. Lautakunnan päätehtävänä on avustaa oikeusistuimia ja ympäristöviranomaisia tilanteissa, joissa on tehty keskenään ristiriitaisia linnustoselvityksiä tai selvityksen pätevyyttä on epäilty. Ajatus lautakunnasta perustuu seitsemän arvostetun lintututkijan ja ornitologin kansalaisaloitteeseen, joka oli osoitettu BirdLife Suomelle, Suomen Lintutieteelliselle yhdistykselle, Suomen luonnonsuojeluliitolle ja Suomen WWF:lle. BirdLife Suomen hallitus asetti lautakunnan toimimaan 1.1.2004 lähtien. Lautakuntaan asetettiin jäseniksi dosentti, ekologian lehtori Esa Lehikoinen Turun yliopistosta, dosentti, koordinaattori Heikki Hirvonen Helsingin yliopistosta, dosentti, eläinekologian lehtori Kari Koivula Oulun yliopistosta ja erikoistutkija, dosentti Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
Suojelutoimikunnan jäsen Harri Hölttä ja metsäasiantuntija Kristiina Koskinen osallistuivat BirdLife Internationalin edustajana EU:n komission metsä- ja korkkiasiain neuvottelukomitean kokouksiin. Kyseinen neuvoa antava elin antaa komissiolle tietoa jäsenvaltioiden metsienkäyttötavoitteista ja vaikuttaa siten komission metsiensuojelunäkemyksiin.
Baltic Forest Mapping -hanke saatiin päätökseen Viron, Liettuan ja Latvian loppuseminaarien myötä kesäkuussa. Hanke kartoitti Baltian maiden kansallisten metsärekisterien avulla merkittävän osan maiden kaikista biologisesti arvokkaista metsistä. BirdLife Suomen edustajana hankkeessa toimi Marcus Walsh. FTF:n tavoitteena on laajentaa projektia muihin Itä-Euroopan maihin.
BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. BirdLife Suomea edustivat työryhmässä maatalousasiantuntijat Seppo Lohtaja ja Salla Hannunen sekä Marcus Walsh.
Toimitettiin tietoja Suomen linnuston muutoksista vuosilta 1990-2000 BirdLife Internationalin Birds in Europe II, their conservation status -kirjaa varten. Kirjan on tarkoitus ilmestyä vuonna 2004.
BirdLife Internationalille välitettiin tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Vuoden aikana oltiin eri suojelukysymyksissä yhteydessä useimpiin Euroopan BirdLife-partnereihin. Erityisen aktiivisesti oltiin yhteydessä BirdLife Internationaliin ja Iso-Britannian BirdLife- partneriin (RSPB). Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen www- sivuilla välitettiin tietoja kansainvälisistä suojeluhankkeista.
EU-asioissa BirdLife Suomi sai apua BirdLife Internationalin Brysselin toimistosta, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa.
Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä.
Aloitettiin yhdessä Ugandan BirdLifen (NatureUganda) kanssa hanke, jossa pyritään parantamaan selkälokin talvehtimismahdollisuuksia Ugandassa. Hankkeessa kehitetään selkälokeille tärkeiden talvehtimisjärvien Munyanyangen ja Katwen hyödyntämistä luontoturismikohteina ja pyritään saamaan järvien lähialueiden asukkaat kiinnostumaan yhä pahemmin saastuvan lähiympäristönsä hyvinvoinnista. Samalla seurataan selkälokin esiintymistä järvillä ja tutkitaan mm. ympäristömyrkkyjen kerääntymistä selkälokkeihin. Hankkeen selkälokkitutkimuksia Ugandassa koordinoi Martti Hario. Hanke jatkuu vuonna 2004.
Osallistuttiin BirdLife Internationalin kanssa hankkeeseen, jonka tavoitteena on Etiopian Bergan ja Weserbin ylänköalueen kosteikkojen tuottavuuden, vesitalouden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen pitkällä aikavälillä. Hankkeen tavoitteena on erityisesti Bergan ja Weserbin alueen kosteikoiden yhteisöllisen hoidon kehittäminen ja sitä kautta köyhyyden vähentäminen sekä alueen elintason ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Hankkeeseen saatiin rahoitusta ulkoasiainministeriöstä ja se jatkuu vuonna 2004.
BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. BirdLife Suomen jäsenmaksut sekä myytyjen logotuotteiden rojaltit käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen.
BirdLife Suomi järjesti 3.5. kymmenennen valtakunnallisen Tornien taisto - lintuharrastustapahtuman. Ennätykselliset 164 joukkuetta ja noin 700 lintuharrastajaa kisailivat lintutorneissa siitä, missä havaitaan eniten lintulajeja 8 tunnin aikana. BirdLife Suomen joukkue kilpaili Helsingin Viikissä havaiten 94 lajia. Joukkueen jäsenet olivat Teemu Lehtiniemi, Pertti Uusivuori, Karno Mikkola, Margus Ellermaa, Mikko Alestalo ja Helena Alestalo. Päivän aikana tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen lintutorneilla eri puolilla Suomea. Tapahtuma tuotti Kemiran tukemana selkälokin ja metsähanhen suojeluun yli 3000 euroa.
19.4. järjestettiin jäsenyhdistyksissä yhteishavainnointipäivä, johon osallistui lintuharrastajia ympäri Suomen.
5.- 8.6. järjestettiin Parikkalassa Siikalahtikisa ja vietettiin Parikkalan lintuviikkoa. Kisassa oli ensimmäistä kertaa omat sarjat aloitteleville ja pidemmälle ehtineille lintuharrastajille. Tapahtuman järjestivät Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY), Laatokan-Karjalan luonnonystävät ja BirdLife Suomi. Kilpasarjan voittajajoukkue havaitsi 134 lajia ja harrastajasarjan voittajajoukkue määritti 87 lajia.
13.-14.6. järjestettiin 20. Kuusamon SM- Lintumaraton yhdessä Kuusamon Luontokerhon kanssa. Maratoniin osallistui 33 joukkuetta. Maratonissa havaittiin yhteensä 159 lintulajia, joista voittajajoukkue havaitsi 128. Kuusamon Lintumaratonin osallistumismaksuilla tuettiin Valtavaaran luonnonsuojelualueen pitkospuureittien rakentamista yhdessä Metsähallituksen kanssa.
4.-5.10. vietettiin Euroopan lintupäiviä (European Birdwatch). BirdLife Suomen jäsenyhdistykset järjestivät opastettuja linturetkiä ja havainnointeja eri puolella Suomea. Lintupäiviä koordinoi Luxemburgin BirdLife-partneri (LNVL).
Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehtien välityksellä. Retkikummit järjestivät noin 400 retkeä ja tapahtumaa, joista 97 oli erityisesti suunnattu lapsille ja nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui n. 6800 henkilöä, joista lapsia ja nuoria oli noin 2550. Vuoden lopussa retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten toiminnasta kertova kirje.
Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin julkistamalla BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuori lintuharrastaja. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Juho Könönen Pirkanmaan Lintutieteellisestä yhdistyksestä.
| Kurssin nimi | Aika | Paikka | Osanottajia |
| Järjestöjen kaavakoulutus | 9.3. | Seinäjoki | 17 |
| Järjestöjen kaavakoulutus | 15.3. | Kajaani | 8 |
| 30-vuotisjuhlaseminaari | 22.3. | Helsinki | n.100 |
| Lintujen kevätmuutto | 17.-20.4. | Kristiinankaupunki | 8 |
| Lintuharrastuksen peruskurssi aloittaville senioreille | 2.-4.5. | Kristiinankaupunki | 19 |
| Arktika | 22.-25.5. | Virolahti | 20 |
| Kahlaajakurssi | 17.-20.7. | Kristiinankaupunki | 10 |
| Kaavat tutuiksi -koulutustilaisuus | 17.9. | Oulu | 11 |
| Syysmuutto ja vaelluslinnut | 25.-29.9. | Kristiinankaupunki | 13 |
| Kaavat tutuiksi -koulutustilaisuus | 8.10. | Kokemäki | 11 |
| Kaavat tutuiksi -koulutustilaisuus | 29.10. | Siilinjärvi | 22 |
| Kaavat tutuiksi Keski-Suomessa | 2.12. | Jyväskylä | 17 |
| Kaavakoulutus ja havaintojenkeruu-workshop | 22.11. | Turku | 82 |
Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta eri medioissa lukuisia kertoja (katso luku 5.6). Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osui kevääseen maalis-huhtikuulle.
BirdLife Suomen ja yhteistyökumppaneiden (Nowire Oy, Hewlett-Packard Oy ja Televerkko Oy) tarjoama Lintupalvelu oli käytössä toista vuotta. Lintupalvelu toimi sekä havaintotietokantana että lintuhavaintojen välittäjänä. Kaksi yhdistystä käytti Lintupalvelua alueelliseen tiedonvälitykseen harvinaisista linnuista.
Harvinaisten lintujen havainnot tarkastava rariteettikomitea (RK) toimi perinteiseen tapaan. Vuoden 2003 aikana julkaistiin edellisen vuoden harvinaisuusraportti Linnut-vuosikirjassa.
Jäsenyhdistyksiä kannustettiin aktiiviseen järjestötoimintaan valitsemalla BirdLife Suomen kevätkokouksessa 24.3. vuoden lintuyhdistys (tarkemmin kohdassa 1.3).
22.11. järjestettiin havaintojenkeruu-workshop, jossa sovittiin valtakunnallisen havaintojenkeruujärjestelmän kehittämisestä jäsenyhdistysten tarpeisiin. Tilaisuudessa oli mukana puheenjohtajia tai muita edustajia yhteensä 16 yhdistyksestä.
Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumapalsta. Sähköpostia käytettiin tehokkaasti hyväksi tiedottamisessa ja käytännön asioissa. Kaikki BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin myös sähköpostina aktiivit-sähköpostilistan avulla yli sadalle jäsenyhdistysten toimihenkilölle.
Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen www-sivuja. Sivuilta löytyvät kaikki BirdLife Suomen toiminnan perustiedot sekä monipuolisesti muuta lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvää materiaalia. Jäsenyhdistyksille tarjotun mahdollisuuden ottaa käyttöön www- sivuosoite muodossa www.birdlife.fi/xxxx on ottanut käyttöön 15 jäsenyhdistystä.
Jäsenrekisteripalveluja tarjottiin niitä haluaville yhdistyksille; palveluja käytti neljä jäsenyhdistystä. Lintulehtipaketin välittämistä jäsenyhdistysten jäsenille jatkettiin. Välitettyjä tilauksia oli yhteensä 477. Jäsenyhdistyksille välitettiin lisäksi erilaisissa tapahtumissa käytettäviä yhdistysbanderolleja sekä lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja.
BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin jäsenille sekä lehden tilaajille. Suomen levikki oli noin 150 kappaletta.
BirdLife Internationaliin oltiin yhteydessä BirdLife-nimen ja -logon käyttöön BirdLife Suomen jäsenyhdistysten nimissä liittyvissä kysymyksissä. Lopullista varmuutta asiaan ei sihteeristöstä vielä saatu. Aloitteen nimiasiassa teki Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys, joka ei kuitenkaan päättänyt ottaa BirdLife-nimeä käyttöön.
Lehteä markkinoitiin entistä aktiivisemmin. Numeroa 2/2003 lähetettiin markkinointimielessä 1300 henkilölle, kohderyhmänä oli lehden vanhoja tilaajia ja vuoden 2002 uusia jäsenyhdistysten jäseniä. Lisäksi näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin lähes jokaiselle uudelle jäsenelle. Näytenumeroita lähetettiin myös muun muassa retkikummeille, lintukurssien pitäjille, Liminganlahden ja Parikkalan opastuskeskuksiin sekä Villa Elfvikin luontotaloon Espooseen. Lisäksi lehden www-sivuja monipuolistettiin.
Lehden tilaajamäärä kasvoi vuoden aikana noin 15 %.
Painosmäärä oli keskimäärin 3800 kpl. Painopaikkana oli Edita Prima Oy. Päätoimittajana oli tiedottaja Lauri Hänninen ja taittajana Seppo Koskinen. Lehteen vakituisesti kirjoittavia toimittajia olivat Heidi Björklund, Kari Degerstedt, Arto Juvonen, Jyrki Normaja, Mika Ohtonen, Pekka Rintamäki ja William Velmala. Lisäksi Airi Tauriainen avusti toimitustyössä. BirdLife Suomen toimisto ylläpiti lehden tilaajarekisteriä. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky.
Vanhojen Linnut-lehtien irtonumeroiden myyntiä jatkettiin.
Lehden painosmäärä oli keskimäärin 10 000 kpl. Painopaikka oli Lehtisepät Oy Pieksämäellä. Lehden päätoimittajana toimivat Teemu Lehtiniemi (nrot 1-3/2003) ja Mika Asikainen (4/2003). BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta. Lehden taittajana toimi Seppo Koskinen. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky.
Sivujen suosituin palvelu on Suomen lintutilanne -katsaus, joka viikoittain kertoo lintutilanteen eri puolilla maata. Katsaus kootaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja se on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille. Lintutilanneraportteja lähettivät katsaukseen vuoden aikana seuraavat henkilöt: Aalto Pirkka, Grönlund Seppo, Hakkari Tomi, Halmeenpää Riku, Hukkanen Markku, Hutri Harri, Häkkilä Matti, Härmä Oskari, Högmander Harri, Karhu Pekka, Karvonen Juhani, Kontkanen Harri, Kyllönen Pekka, Lamminsalo Olli, Lindblom Kari, Lähdesmäki Asta, Miettinen Markus, Mäkelä Jyrki, Niiranen Markku, Nyström Harry, Ohtonen Aarne, Ojala Markku, Okkonen Harri, Oksanen Ohto, Pohjoismäki Marko, Renvall Pertti, Salo Leo, Silvenius Frans, Sundström Joni, Toivanen Tero, Vuorinen Jarmo ja Ylipekkala Jouni.
BirdLife Suomen www-sivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n www-sivut, joilla vieraili noin 41 000 kävijää.
BirdLife Suomen www-sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella.
Vuoden aikana yhdistyksille lähetettiin kolme jäsentiedotetta. Edustajiston kokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, järjestöasioita, linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiedottamisessa käytettiin hyväksi myös BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa. Lisäksi lähetettiin suojeluklubin jäsenille ja yhdistyksille kaksi suojelutiedotetta.
Alkukeväällä julkaistiin nelivärinen BirdLife Suomen yleisesite. Maaliskuussa julkaistiin Natura - Linnuille ja ihmisille -esite ja huhtikuussa Palaako elävä metsä? - metsien suojelun tavoitteita 2000-luvun Suomessa -kirja. Huhtikuussa julkaistiin lisäksi www-sivuilla lintuharrastajille ja muille luonnossa liikkujille tarkoitettu Havainnoi huomaavaisesti - ohjeita lintuharrastajalle - ohjeisto.
Syksyllä julkaistiin täydennystä Maatilan linnut lajikortit - sarjaan. Uudet kortit käsittelivät peltopyytä, kuovia ja ruisrääkkää.
Vuonna 2000 toteutettua Siivekkäät kosmopoliitit -esitettä jaettiin edelleen mm. kouluille ja retkikummeille.
Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 23.3. Helsingissä sekä syyskokoukseen 23.11. Turussa. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat. Kevätkokouksessa valittiin hallituksen varapuheenjohtaja sekä täydennettiin hallitusta yhdellä jäsenellä. Syyskokouksessa valittiin liittohallituksen erovuoroisten tilalle kolme uutta jäsentä.
Tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy ja Aki Arkiomaa sekä varatilintarkastajina Timo Böhme ja Jyrki Normaja.
| Ilkka Wentus | puheenjohtaja | (7/7) |
| Sami Timonen | varapuheenjohtaja | (2/7) |
| Jouni Lamminmäki | sihteeri | (7/7) |
| Aki Arkiomaa | jäsen | (3/5) |
| Annika Forsten | jäsen | (4/7) |
| Pia Högmander | jäsen | (2/7) |
| Asta Lähdesmäki | jäsen | (6/7) |
| Mika Ohtonen | jäsen | (6/7) |
| Vesa Pallasvesa | jäsen | (3/7) |
| Martti Uusitalo | jäsen | (3/7) |
Taloudenhoitajana toimi Juhani Kairamo. Hallituksen kokousten pöytäkirjapykäliä kertyi 161.
BirdLife Suomen toimisto sijaitsi Helsingissä (Annankatu 29 A). BirdLife Suomen tiloissa sijaitsi myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n toimisto.
Yhdessä Mobile Avenue Finland Oy:n kanssa jatkettiin matkapuhelinkäyttäjille tarkoitettujen linnunlaulusoittoäänien välittämistä. Soittoäänet tuottivat vuoden aikana noin 1 300 €.
Tuotettiin varainhankintatarkoituksessa korkealaatuinen BirdLife-kynä.
Lintuvarusteella on myymälä Helsingin Viikissä.
Copyright © 2004 by BirdLife Finland. Last updated July 26, 2004 by LH