BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö sekä 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 9 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife International -järjestön partneri.

BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta.

Vuoden päätavoitteena oli liiton nuorisotyön kehittäminen. Vuosi 2004 oli BirdLife Suomen 31. toimintavuosi.

BirdLife Suomeen kuului vuoden alussa 30 jäsenyhdistystä. Kuusamon Lintukerho ry hyväksyttiin 28.3.2004 BirdLife Suomen jäseneksi, jolloin jäsenyhdistysten määrä kasvoi 31:een. Suomen Lintutieteellinen Yhdistys päätti purkautua kokouksessaan 29.12.2004. Jäsenyhdistyksiin kuului 31.12.2004 henkilöjäseniä yhteensä 9 057. Vuoden 2003 lopussa jäseniä oli 8 942. Jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 1,3 %.

BirdLife Suomen jäsenyhdistykset	Jäsenmäärä vuonna 2004
Bongariliitto ry	965
Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry	203
Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry	108
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry	1770
Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys ry	150
Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry	79
Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry	304
Kemin Lintuharrastajat Xenus ry	107**
Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Mellersta Österbottens Ornitologiska Förening rf	92
Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry	480
Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Kuikka	292
Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry	249
Kuusamon Lintukerho ry	128
Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry	110
Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry	159
Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry	139
Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry	79
Ostrobothnia Australis rf	52**
Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry	613
Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry	214
Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry	255
Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry	345
Porvoon Seudun Lintuyhdistys – Borgå Nejdens Fågelförening ry	155
Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry	298
Rauman Seudun Lintuharrastajat ry	123
* Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry, Ornitologiska Föreningen i Finland rf	436
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry	341
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry	87
Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Åbo Ornitologiska Förening rf	533
Valkeakosken Lintuharrastajat ry	67
Ålands Fågelskyddsförening rf	124

* Yhdistys on päättänyt purkautua 29.12.2004. Purkaminen saatetaan loppuun keväällä 2005.
** Käytetty vuoden 2003 lukua.

Vuonna 2004 myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Erkki Korpimäelle ja hopeiset ansiomerkit Ossi Hemmingille, Tarmo Myntille, Ellen Tavakolille ja Markku Ukkoselle.

BirdLife Suomen Vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikka ry:lle. Kuikka on ottanut monipuolisessa toiminnassaan huomioon myös lapset ja nuoret. Lisäksi yhdistys on ollut aktiivinen linnustonsuojelukysymyksissä ja lintuhavaintojen keräämisessä. Kuikan jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina. Vuoden lintujulkaisu -tunnustus annettiin Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen kirjalle Varsinais-Suomen linnut ja Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Niklas Haxberg Turusta.

Suojelutoiminnan tavoitteena on BirdLife Suomen oman kansallisen suojelustrategian toteuttaminen sekä BirdLife Internationalin suojeluohjelmien ja tavoitteiden edistäminen Suomessa. Suomen kannalta tärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden kartoitus ja suojelu (Important Bird Areas eli IBA), elinympäristön suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajien suojeluohjelmat. Ympäristöministeriö tuki BirdLife Suomen suojelutoimintaa yleisavustuksella sekä avustuksella faunistisen aineiston keruuseen. BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkönä toimi Teemu Lehtiniemi, suojeluasiantuntijana Margus Ellermaa ja maatalousasiantuntijana Salla Hannunen (31.3. asti) ja Sanna Tarmi (1.4.–31.12.2004).

Suojelutoiminnassa seurattiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa vuosille 2002–2006. Strategia pohjautuu suurelta osin BirdLife Internationalin Euroopan tavoiteohjelmaan. Suojelutoimintaa koordinoi BirdLife Suomen suojelutoimikunta.

BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantatutkimusten tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnut-lehdessä.

BirdLife Suomi avusti ja neuvoi lintu- ja luonnonharrastajia, muita kansalaisia sekä yhdistyksiä erilaisissa kaava- ym. hankkeissa toimimiseksi. Hankkeita koskevia yhteydenottoja tuli BirdLife Suomen toimistolle viikoittain. Vuoden aikana laadittiin seuraavat kirjalliset lausunnot:

- Metsähallitukselle esitys maankäyttövaihtoehdoksi Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelmaan (9.2.)
- Uudenmaan liitolle Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta (26.2.)
- Rauman Seudun Lintuharrastajat ry:lle FINIBA-alueelle suunnitelluista hankkeista (3.3.)
- Ympäristöministeriölle Helvetinjärven, Seitsemisen ja Liesjärven kansallispuistojen laajennuksista (3.3.)
- Luonto-Liitolle suunnitelmasta käyttää muuttohaukkoja lokkien karkottamiseen (23.3.)
- Ympäristöministeriölle valtioneuvoston asetusluonnoksesta Kalevalapuiston luonnonsuojelualueista (31.3.)
- Itä-Uudenmaan liitolle Sipoonkorpi II -työryhmän mietinnöstä (31.3.)
- Itä-Uudenmaan liitolle Helsingin seutu
– Porvoo -aluerakenneselvityksestä (28.4.)
- Lapin liitolle Lapin tunturialueiden tuulivoimaselvityksestä (28.4.)
- Ympäristöministeriölle luonnonhoitoalueen perustamista koskevasta selvityksestä (31.5.)
- Ukrainan presidentille Tonavan suiston kanavahankkeesta (3.6.)
- Ympäristöministerille Natura 2000 -verkoston rahoituksesta (23.6.)
- Maa- ja metsätalousministeriölle EU:n suorien tukien viljelytapa ja ympäristöehto -oppaan luonnoksesta (13.8.)
- lausunto Lemlandin–Nyhamnin alueen linnustollisesta arvosta (7.9.)
- Metsähallitukselle Parikkalan Siikalahden lintuveden hoito- ja käyttösuunnitelmasta (5.10.)
- Ympäristöministeriölle ympäristöministeriön ehdotuksesta Natura 2000 -verkoston täydentämiseksi (5.10.)
- Lapin liitolle Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaehdotuksesta (7.10.)
- Pirkanmaan liitolle Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksesta (20.10.)
- Pohjanmaan liitolle Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksesta (12.11.)
- Metsähallitukselle Länsi-Suomen alueen luonnonvarasuunnittelusta (13.12.)
- Kainuun liitolle Kainuun maakuntakaavaluonnoksesta (16.12.)

Metsähanhiprojektia jatkettiin. Metsähanhiprojektin tarkoituksena on selvittää Suomen metsähanhikannan tilaa, esiintymistä ja kokoa. Projektin koordinaattorina toimi Sami Timonen. BirdLife Suomen kokoon kutsumassa metsähanhityöryhmässä on edustus maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Metsähallituksesta, Oulun ja Helsingin yliopistoista, Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä, Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiireistä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen edustaja edustaa paikallisia lintuyhdistyksiä ja alueellisia ympäristökeskuksia edustaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Metsähanhityössä keskityttiin lepäilijälaskentoihin, pesivien lintujen kaularengastamiseen ja vanhan aineiston keräämiseen. Projektin tuloksista julkaistiin artikkeli Linnut-lehdessä.

Laulujoutsen oli vuoden projektilaji. Projektissa tiedotettiin laulujoutsenesta ja sen runsastumisesta sekä selvitettiin Suomen pesimäkannan kasvua ja poikastuottoa. Hankkeen tulokset julkaistaan vuonna 2005.

Selkälokkiprojektin tulokset analysoitiin ja julkaistiin Tiira-lehdessä ja www-sivuilla. Projektivuoden aineisto osoittaa selkälokin kannan vähenemisen pysähtyneen. Suomen pesimäkannaksi projektivuonna 2003 arvioitiin 8 400 paria.

Suunniteltiin kaulushaikara- ja ruskosuohaukkaprojektit vuodelle 2005. Projektien tarkoituksena on kerätä kattava kuva lajien pesimäkannasta sekä tiedottaa lajeista ja niiden elintavoista ja suojelusta suurelle yleisölle.

Jatkettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelua. Tavoitteena on saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös keinot, joilla BirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua. Työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojeluasiantuntija. Vuoden aikana päivitettiin jo olemassa olevia suunnitelmia sekä laadittiin alustavat suojelusuunnitelmat kaulushaikaralle ja ruskosuohaukalle. Ruskosuohaukan ja kaulushaikaran suojelusuunnitelmat muokataan projektivuoden tulosten jälkeen.

Kurkityöryhmä jatkoi toimintaansa aktiivisesti. Kurkia rengastettiin vuoden aikana 57, joista 25 väreillä. Kontrolleja on saatu 63:sta eri kurjesta. Kurkityöryhmä kokoontui rengastajakokouksen yhteydessä. Selvitys länsikurkien kevätmuutosta 2004 julkaistiin Satakunnan Linnuissa. Suomen vanhimman värirengaskurjen kontrolli tehtiin 22.9.2004. Kurki on rengastettu 15.7.1988 Tammelan Talpialla, joten sen ikä on 16 vuotta.

Faunististen havaintojen keruuta tehostettiin ohjeistamalla jäsenyhdistyksiä havaintojen keruun tärkeydestä. Uusia havaintoja kerättiin ja julkaistujen faunististen katsausten tiedot talletettiin tietokannaksi. Tietokannat lähetettiin yhdistyksille niiden omaa käyttöä sekä tietojen tarkistamista varten. Linnut-vuosikirjassa julkaistiin faunistinen katsaus vuosilta 1995–1999. Ympäristöministeriö tuki aineiston kokoamistyötä.

Viljelijäväestölle tarkoitettuja lajikortteja (haarapääsky, peltopyy, kuovi ja ruisrääkkä) välitettiin edelleen viljelijöille. Korteissa kerrotaan perustietoa lajeista, korostetaan lajien vähenemistä ja vähenemisen syitä sekä annetaan neuvoja siitä, miten viljelijä voi huomioida lajit tilansa toimissa. Vuoden aikana tuotettiin ruotsinkieliset käännökset aiemmin suomenkielisistä korteista. Maa- ja metsätalousministeriö tuki korttien tuottamista.

Osallistuttiin WWF Suomen koordinoiman kiljuhanhen LIFE-hankkeen suunnitteluun. Hanke toteutuu vuosina 2005–2008, mikäli sille saadaan rahoitusta. Hakemus jätettiin marraskuussa.

Sovittiin tutkimusyhteistyöstä Turun yliopiston biologian laitoksen ilmastoprojektin kanssa. Tarkoituksena on kerätä ja analysoida jäsenyhdistysten tietoja valittujen lajien kevätmuuton ajoittumisesta kolmen viime vuosikymmenen aikana.

WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien suojelussa.

BirdLife Suomen tavoitteena on jo vuosia ollut saada Tärkeät lintualueet (IBA, Important Bird Area) -projektissa kartoitetut kohteet suojeltua Natura 2000 -verkostossa. Natura 2000 -verkostoa täydennettiin vuoden aikana merkittävästi IBA-alueiden osalta. Uusimman täydennyksen jälkeen 96:sta Suomesta kartoitetusta IBA-alueesta 92 on mukana Natura 2000 -verkostossa. Seitsemän IBA-kohteista on mukana verkostossa ilman lintudirektiivin mukaista SPA-aluestatusta (Special Protection Area, erityissuojelualue). IBA-alueiden suojelutilanne parani vuoden aikana merkittävästi.

Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) -hanketta jatkettiin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. BirdLife Suomen tavoitteena on, että suojelemattomat FINIBA-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja muussa päätöksenteossa siten, että kunkin kohteen linnustollinen arvo pystytään ylläpitämään, vaikka niillä ei olisi virallista suojelustatusta. Viranomaistahoille, kuten maakuntien liitoille annettiin lisätietoja FINIBA-alueista ja toimitettiin alueiden rajaustietoja. Alueiden tärkeydestä muistutettiin myös mm. maakuntakaavaprosessien yhteydessä.

Kohdevastaavajärjestelmä Suomen tärkeiden lintualueiden (IBA ja FINIBA) seurannan ja suojelutilanteen tehostamiseksi toimi edellisten vuosien tapaan. Vuoden lopussa kohdevastaava oli yli sadalla tärkeällä lintualueella. Kohdevastaavia avustettiin kaavoihin liittyvissä kysymyksissä.

Osallistuttiin Metsähallituksen koordinoimaan Co-op LIFE -hankkeeseen Parhaat käytännöt suomalaisissa kosteikoissa – verkostoituminen kosteikkojen hoidon parantamiseksi.

Osallistuttiin Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksien koordinoimaan Lintulahdet Life -hankkeeseen, joka alkoi syksyllä 2003 ja jossa on mukana yhteensä 12 lintukosteikkoa Uudeltamaalta Kymenlaaksoon.

Porin Yyterissä järjestettiin elokuussa uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäniityn kunnostustalkoot yhteistyössä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa. Talkoisiin osallistui noin 20 henkilöä.

Osallistuttiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Kokemäenjoen kosteikot -Life-hankkeen suunnitteluun. Hanke toteutuu vuosina 2005–2008, mikäli sille saadaan rahoitusta.

Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunnan mietinnön päätösten pohjalta valmisteltua hanketta metsien harvalukuisten lintujen seurannan tehostamisesta jatkettiin. Hanke rakentuu kirjallisesta ja kokeellisesta osasta. Hankkeen maastotyöt toteutettiin touko-kesäkuussa 37:llä maan eri osissa sijainneella neliökilometrin tutkimusruudulla. Tutkimuksen tulokset saadaan alkuvuodesta 2005. Hankkeen toteuttaminen tapahtuu suurelta osin Luontotutkimus Solonen Oy:n toimesta. Margus Ellermaa toimi hankkeessa työntekijänä ja Marcus Walsh BirdLife Suomen edustajana hankkeen ohjausryhmässä. Hanketta rahoittaa R. Erik Serlachiuksen Säätiö.

Julkaistiin esite ja www-sivut, jotka neuvovat metsänomistajia luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvistä metsänhoitomenetelmistä. Esitteen painos oli 8 000 kpl ja sen toteutuksesta vastasi Kristiina Koskinen. Hankkeeseen on saatu rahoitusta Jenny ja Antti Wihurin rahastosta.

Osallistuttiin aktiivisesti BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (katso luku 2.7).

Järjestettiin eduskunnassa 30.9. yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa metsäseminaari, jossa käsiteltiin metsien kestävää käyttöä.

Osallistuttiin Natur och Miljön koordinoimaan hankkeeseen, jossa selvitetään ympäristöjärjestöjen metsänomistajajäsenten suhtautumista metsiin, metsäneuvontaan ja metsänhoitoon.

BirdLife Suomen edustajat luennoivat Metsäteho Oy:n järjestämissä koulutustilaisuuksissa Mikkelissä, Tampereella ja Kajaanissa. Tilaisuuksiin osallistui yli sata alueellista metsäalan kouluttajaa ja koulutuksen aiheena oli linnuston huomioonottaminen talousmetsän hoidossa.

Valmisteltiin viljelijäväestölle suunnattua esitettä maatalousympäristön linnuista ja niiden huomioimisesta maataloustöissä ja maatalousympäristön hoidossa. Esite ilmestyy vuoden 2005 alkupuoliskolla.

Jatkettiin ympäristöjärjestöjen yhteistä hanketta Baltian maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden edistämisestä EU:n ympäristötuella. Hanketta tuki ulkoasiainministeriö, ja siihen osallistuivat BirdLife Suomen lisäksi Metsästäjien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Hankkeen koordinaattorina toimi Salla Hannunen 31.3. asti ja Sanna Tarmi 1.4. lähtien. Alkuvuodesta hanke jatkui Latviassa, missä järjestettiin seminaari maatalousluonnon monimuotoisuudesta 11.–12.2. Seminaariin osallistui maatalousneuvojia, viljelijöitä sekä ympäristö- ja viljelijäjärjestöjen edustajia. Lisäksi hanke tuotti Latvian viljelijöille suunnatun julkaisun sekä paikallisille maatalousneuvojille suunnatun kalvosarjan maatalousluonnon säilyttämisestä viljelytöiden osana. Keväästä alkaen hanketta toteutettiin Liettuassa. Siellä järjestettiin maatalousneuvojille, viljelijöille, luonnonsuojelualueiden hoitajille sekä ympäristö- ja viljelijäjärjestöjen edustajille kaksi seminaaria maatalousluonnon monimuotoisuudesta 16.–17.10. ja 2.–3.11. Hankkeessa tuotettava esite sekä luentomateriaali lintujen huomioimisesta maatalousympäristössä valmistuvat 2005 alussa.

Osallistuttiin tammikuussa BirdLife Internationalin maataloustyöryhmän (ATF, Agriculture Task Force) kokoukseen Berliinissä.

Vuoden aikana toimitettiin yksi linnustonsuojelutiedote. Tiedotteessa käsiteltiin vuoden 2003 suojelutoimintaa. Lisäksi Tiira-lehden kaikissa numeroissa tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua.

Lintujen talviruokinnasta tiedotettiin ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihin suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä.

BirdLife Suomen www-sivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa voi esittää suojelukysymyksiä BirdLife Suomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen tulevat sivuille näkyviin ja osa kysymyksistä julkaistaan Tiira-lehdessä.

BirdLife Internationalin Euroopan Partnerien vuonna 2001 perustama Euroopan metsätyöryhmä (Forest Task Force, FTF) jatkoi toimintaansa. FTF:n koordinaattorina toimi Kristiina Koskinen työpaikkanaan BirdLife Suomen toimisto. Vuoden päätavoitteena oli organisoida FTF:n kolmas kokous ja seminaari Berliinissä marraskuussa. Seminaarin pääaihe oli metsälainsäädäntö ja seminaarissa pohdittiin, kuinka pitkälle voi suojelussa lainsäädäntöteitse päästä ja tarvitaanko hupenevan metsien monimuotoisuuden pelastamiseksi uusia lakeja vai nykyisten parempaa täytäntöönpanoa. Kokouksen noin 50 osanottajaa olivat 16:sta Euroopan maasta. FTF:n työn rahoittajina toimivat Pohjoismaiden BirdLife-partnerit sekä Suomen ja Saksan ympäristöministeriöt.

Metsäasiantuntija Kristiina Koskinen osallistui BirdLife Internationalin edustajana EU:n komission metsä- ja korkkiasiain neuvottelukomitean kokouksiin. Kyseinen neuvoa antava elin antaa komissiolle tietoa jäsenvaltioiden metsienkäyttötavoitteista ja vaikuttaa siten komission metsiensuojelunäkemyksiin. Komiteassa pohdittiin mm. EU:n metsästrategiaa.

Baltian maissa toteutetun Forest Mapping -hankkeen jatkorahoitusta ehdotettiin Aage V. Jensen -säätiölle ja neuvottelujen tuloksena säätiö lupautui rahoittamaan hanketta vuosina 2005–06. Hanke toteutetaan seuraavaksi Puolassa ja Valko-Venäjällä, mikäli maiden viranomaisten kanssa päästään sopimukseen hankkeen toteutuksesta. Hankkeessa kartoitetaan ko. maiden kansallisten metsärekisterien avulla maiden biologisesti arvokkaita metsiä.

BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. BirdLife Suomea edustivat työryhmässä maatalousasiantuntijat Salla Hannunen ja Sanna Tarmi.

Birds in Europe: population estimates, trends and conservation status -kirja ilmestyi joulukuussa. BirdLife Suomi tuki kirjan julkaisua 1 000 eurolla.

BirdLife Internationalille välitettiin tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Vuoden aikana oltiin suojelukysymyksissä yhteydessä erityisesti BirdLife Internationaliin ja Iso-Britannian BirdLife-partneriin (RSPB) sekä useisiin muihin Euroopan BirdLife-partnereihin. Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen www-sivuilla välitettiin tietoja kansainvälisistä suojeluhankkeista.

EU-asioissa BirdLife Suomi teki yhteistyötä BirdLife Internationalin Brysselin toimiston kanssa, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa.

Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä.

Jatkettiin yhdessä Ugandan BirdLifen (NatureUganda) kanssa hanketta, jolla pyritään parantamaan selkälokin talvehtimismahdollisuuksia Ugandassa. Hankkeessa kehitetään selkälokeille tärkeiden talvehtimisjärvien Munyanyangen ja Katwen hyödyntämistä luontoturismikohteina ja pyritään saamaan järvien lähialueiden asukkaat kiinnostumaan saastuvan lähiympäristönsä hyvinvoinnista. Samalla seurataan selkälokin esiintymistä järvillä ja tutkitaan mm. ympäristömyrkkyjen kerääntymistä selkälokkeihin. Hankkeen selkälokkitutkimuksia Ugandassa koordinoi Martti Hario, joka myös kävi paikalla tammikuussa.

Osallistuttiin BirdLife Internationalin kanssa hankkeeseen, jonka tavoitteena on Etiopian Bergan alueen kosteikkojen yhteisöllisen hoidon kehittäminen ja sitä kautta köyhyyden vähentäminen sekä alueen elintason ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen pitkällä aikavälillä. Toiminnanjohtaja kävi hankkeen seurantamatkalla marraskuussa. Kohdealueella pesii maailmanlaajuisesti uhanalainen pilkkarääkkiäinen, jolla on koko maailmassa vain kaksi tunnettua pesimäaluetta. Hankkeelle saatiin jatkorahoitusta ulkoasiainministeriöstä vuosille 2005–07.

BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. BirdLife Suomen jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen.

BirdLife International ja Euroopan metsästäjien kattojärjestö FACE allekirjoittivat sopimuksen, jolla molemmat osapuolet sitoutuvat lintudirektiiviin sen nykymuodossa. BirdLife Suomi tuki sopimusneuvotteluja.

Osallistuttiin BirdLife Internationalin maailmankonferenssiin Durbanissa Etelä-Afrikassa. Konferenssin pääpaino oli maailman linnustonsuojelukysymyksissä. BirdLife Suomen edustajat osallistuivat konferenssin suunnitteluun ja pitivät kongressissa kaksi esitystä metsiensuojelusta.

BirdLife International lähetti 4.10. EU:n vetoomus- ja ympäristövaliokunnille kirjeen liittyen Vuosaaren satamahankkeeseen.

BirdLife Suomi osallistui työhön, jonka tavoitteena on saada linnuston muutokset yhdeksi EU:n kestävän kehityksen indikaattoreista. Syksyllä EU:n rakenteellisten indikaattorien listalle otettiin mukaan luonnon monimuotoisuus, jota kuvataan BirdLifen kehittämällä maatalouslinnustoindeksillä.

Linnustonsuojeluklubin jäsenet tukevat suoraan BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Klubin toimintaa tuki 500 henkilöä. Kansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle välitettiin tietoja linturikoksista Suomessa.

Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi.

Vuosi 2004 oli erityisesti nuorisotyön teemavuosi. Nuorisotoiminta on joko välillisesti tai suoraan mukana suuressa osassa järjestön perustoimintoja. Konkreettisimmin nuorisotoimintaa toteutetaan retkikummien kautta. Retkikummit ovat jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 80 henkilöä yhteensä 23:ssa jäsenyhdistyksessä.

Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehtien välityksellä. Retkikummit järjestivät noin 325 retkeä ja tapahtumaa, joista 112 oli erityisesti suunnattu lapsille ja nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui noin 5 700 henkilöä, joista lapsia ja nuoria oli noin 1 900.

Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuori lintuharrastaja. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Niklas Haxberg Turun Lintutieteellisestä Yhdistyksestä.

Aloitettiin yhteistyö Parasta Lapsille ry:n kanssa lasten leirien järjestämiseksi vuodelle 2005. Leireillä kerrotaan linnuista ja esitellään lapsille lintuharrastusta yhden teemapäivän ajan. BirdLife Suomen henkilökunta suunnitteli teemapäiville valmiin ohjelman ja teemapäivien vetäjät etsittiin jäsenyhdistyksistä.

BirdLife Suomen jäsenyhdistyksille järjestettiin 1.3.–15.10. kilpailu alle 18-vuotiaiden jäsenten hankkimisesta. Kisan voitti Kuusamon Lintukerho, joka hankki kilpailun aikana yhteensä 25 uutta lapsi- tai nuorisojäsentä ja kaksinkertaisti yhdistyksen jäsenmäärän.

Elokuussa järjestettiin ideariihi BirdLife Suomen nuorisotyön kehittämiseksi. Nuorisotyötä toteuttamaan palkattiin loppuvuodeksi osa-aikainen nuorisosihteeri, jonka tehtäviin kuului jäsenyhdistyksille valmistettavan opettajien opetusmateriaalin kokoaminen (ns. Veso-koulutus), retkikummeille ja jäsenyhdistyksille koottavan lintuharrastusta esittelevän oppituntimateriaalin kokoaminen sekä vuoden 2005 Parasta lapsille -leirien lintuharrastus-teemapäivän opetusmateriaalien kokoaminen. Materiaalit valmistuivat joulukuussa.

Vuoden viimeisen Tiira-lehden teemana oli nuorisotoiminta.

BirdLife Suomi ja Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys (SSLTY) järjestivät yhteistyössä Lintupäivä-seminaarin Seinäjoella 27.3. Seminaarin ohjelmaan kuului mm. kuvaesityksiä. Lintupäivän esityksiä seurasi 55 osallistujaa. Illalla vietettiin SSLTY:n 40-vuotisjuhlia.

BirdLife Suomi järjesti 11. valtakunnallisen Tornien taisto -lintuharrastustapahtuman 8.5. Ennätykselliset 186 joukkuetta ja noin 800 lintuharrastajaa osallistuivat tapahtumaan, jossa havainnoidaan lintulajeja lintutorneista kahdeksan tunnin ajan. BirdLife Suomen seitsenhenkinen joukkue kisaili Helsingin Viikissä havaiten 90 lajia. Päivän aikana tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen torneilla eri puolilla Suomea. Tapahtumaa sponsoroi Kemira ja tapahtuma tuotti 5 000 € BirdLife Suomen linnustonsuojelutyöhön.

BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämä 21. SM-lintumaraton kilpailtiin Kuusamossa 18.–19.6. Kisaan osallistui yhteensä 30 joukkuetta ja lintumaratonissa havaittiin yhteensä 161 lajia. Kilpailun voittajajoukkue havaitsi 131 lajia. Kuusamon Lintumaratonin osallistumismaksuilla tuettiin uuden lintutornin rakentamista Torankijärvelle yhdessä Kuusamon kaupungin kanssa.

BirdLife Suomen www-sivuja hyödynnettiin lintuharrastuksen edistämisessä. Kotisivuilla on esillä monipuolisesti lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvää materiaalia. Sivuista tarkemmin kohdassa 5.4.

BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa, suojeluaiheista sähköpostilistaa ja lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko), jolla oli vuoden lopussa noin 1 500 tilaajaa. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet), jolla oli noin 1 300 tilaajaa.

Sähköpostilistoista ja www-sivuista vastasivat Martin Helin, Pekka Suopajärvi ja henkilökunta.

BirdLife Suomi järjesti vuoden aikana yhdeksän kurssia ja koulutustilaisuutta, jotka järjestettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.

Kurssin nimi:	Paikka:	Aika:	Osanottajat:
Lintupäivä	Seinäjoki	27.3.	55
Kevätmuutto	Kristiinankaupunki	22.-25.4.	21
Lintuharrastuksen peruskurssi	Kristiinankaupunki	7.-9.5.	22
Lintuharrastuksen peruskurssi	Parikkala	14.-16.5.	22
Arktika	Virolahti	20.-23.5.	17
Metsä- ja suolintukurssi	Hattuvaara	28.-30.5.	13
Yölaulajakurssi	Parikkala	4.-6.6.	15
Kahlaajakurssi	Kristiinankaupunki	22.-25.7.	13
Syysmuutto ja vaelluslinnut	Kristiinankaupunki	30.9.-3.10.	18
Puheenjohtajakokous	Kiljava	23.10.	30

Tiira-lehtiä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä yli 10 000 lehteä jaettiin erilaisissa tapahtumissa.

Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta eri medioissa lukuisia kertoja (katso luku 5.6). Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osui kevääseen maalis-toukokuulle.

BirdLife Suomen ja yhteistyökumppaneiden tarjoama Lintupalvelu lopetettiin kannattamattomana. Uuden havaintojenkeruujärjestelmän suunnittelu aloitettiin tammikuussa (katso luku 4.1).

Havainnot harvinaisista linnuista tarkastava rariteettikomitea (RK) toimi entiseen tapaan. Vuoden 2004 aikana julkaistiin edellisen vuoden harvinaisuusraportti Linnut-vuosikirjassa.

BirdLife Suomen nimistötoimikunta aloitti työnsä ja päätti uusista suomenkielisistä nimistä Euroopan rariteettikomiteoiden AERC:n suositusten mukaisille länsipalearktisen alueen uusille lajeille. Toimikunta jatkoi työtä laatimalla nimiä Howard & Mooren lajilistan kolmannen painoksen myötä tulleille uusille lajeille.

Jäsenyhdistyksiä kannustettiin tekemään aktiivista jäsenhankintaa. Jäsenyhdistysten järjestötoimintaa tuettiin valitsemalla vuoden lintuyhdistys (tarkemmin kohdassa 1.3). BirdLife Suomi edisti jäsenhankintaa lähettämällä kaikille jäsenyhdistysten uusille jäsenille ilmaisen Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan. Yhdistyksille ja retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin myös BirdLife Suomen lehtiä. Uusia jäseniä liittyi noin 530.

Järjestettiin puheenjohtajakokous Nurmijärven Kiljavalla 23.10. Kokouksessa käsiteltiin BirdLife Suomen tulevia viestintä- ja järjestöstrategioita vuosille 2005–2008 sekä mm. retkikummitoimintaa. Kokoukseen osallistui 30 henkilöä yhteensä 16:sta eri jäsenyhdistyksestä.

Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumapalsta. Sähköpostia käytettiin tehokkaasti hyväksi tiedottamisessa ja käytännön asioissa. Kaikki BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin myös sähköpostitse aktiivit-sähköpostilistan avulla yli sadalle jäsenyhdistysten toimihenkilölle.

Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen www-sivuja. Sivuilta löytyvät kaikki perustiedot BirdLife Suomen toiminnasta.

Lintulehtipaketin välittämistä jäsenyhdistysten jäsenille jatkettiin viimeistä vuotta. Välitettyjä tilauksia oli yhteensä 444. Jäsenyhdistyksille toimitettiin tilauksesta lisäksi tapahtumissa käytettäviä yhdistysbanderolleja sekä lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja. Jäsenrekisteripalveluja tarjottiin niitä haluaville yhdistyksille; palveluja käytti viisi jäsenyhdistystä.

Toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimuspäällikkö, tiedottaja ja järjestösihteeri sekä liittohallituksen jäsen vierailivat yhdistyksissä ja yhdistysten tapahtumissa kahdeksan kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita.

Aloitettiin valtakunnallisen havaintojärjestelmän kehittäminen. Järjestelmää kehittämään nimitettiin havaintotoimikunta. Hankkeen projektipäälliköksi nimitettiin Arto Kalliola. Pekka Sarvela valittiin järjestelmän teknisen kuvauksen tekijäksi. Tekninen kuvaus valmistui joulukuussa ja tavoitteena on saada järjestelmä käyntiin vuoden 2005 aikana.

Aloitettiin jäsenhankinnan pilottihanke, jossa vuoden 2005 aikana yhden jäsenyhdistyksen kanssa kokeillaan erilaisia jäsenhankintatapoja. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tämän yhdistyksen jäsenmäärä. Pilottihankkeesta saadaan kokemusta jäsenhankinnan mahdollisuuksista, edellytyksistä sekä tutkimustietoa uusien jäsenten toiveista yhdistyksen toiminnan suhteen. Pilottiyhdistykseksi valittiin Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys.

BirdLife Internationalin Maailman uhanalaiset linnut cd-romppu jaettiin kaikille jäsenyhdistyksille.

Järjestötoimikunta avusti henkilökuntaa järjestötyön kehittämisessä ja järjestöstrategian laatimisessa.

Maaliskuussa järjestettiin BirdLife Internationalin maailmankonferenssi Durbanissa Etelä-Afrikassa. Kaksiosaisen konferenssin alkuosa oli varattu linnustonsuojelun kysymyksille ja loppuosassa pidettiin partnereiden omia kokouksia. Kokouksessa hyväksyttiin vuosille 2005–2008 BirdLife Internationalin toimintaohjelma, jonka kehittämiseen BirdLife Suomi osallistui. BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Mika Asikainen valittiin BirdLifen European Committeen jäseneksi kaudelle 2004–2005.

Elokuussa järjestettiin BirdLife Suomen aloitteesta pohjoismaiden yhteinen koulutus RSPB:ssä. Koulutukseen osallistui Suomesta kolme toimihenkilöä ja koulutuksen painopiste oli järjestöasioissa. Pohjoismaiden kanssa alettiin myös suunnitella yhteisiä hankkeita tuleville vuosille.

BirdLife Suomi toimi edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sihteeristön kanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai sihteeristöltä materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi.

BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin jäsenille sekä lehden tilaajille. Suomen levikki oli noin sata kappaletta.

BirdLife Internationalilta saatiin ohjeistus BirdLife-nimen ja -logon käytöstä BirdLife Suomen jäsenyhdistysten nimissä. Jäsenyhdistykset voivat tietyillä ehdoilla ottaa BirdLife-nimen käyttöönsä.

Toiminnanjohtaja oli oppaana BirdLife Internationalin merkittäville tukijoille järjestetyllä lintumatkalla Oulussa ja Kuusamossa. Matkan järjestelyistä vastasi Finnature Oy.

Tilattava aikakauslehti Linnut ilmestyi 39. vuosikertanaan neljänä numerona. Lehden tavoitteena oli antaa kaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä tarjota viihdyttäviä kuvauksia linturetkiltä kokemuksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla.

Lehteä markkinoitiin aktiivisesti. Lehdelle tehtiin väriesite, jota jaettiin vuoden aikana lähes 6 000 kappaletta. Lisäksi näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin jokaiselle uudelle jäsenelle. Näytenumeroita lähetettiin myös retkikummeille, lintukurssien pitäjille, luontokeskuksiin ja näyttelyihin. Lehteä markkinoitiin myös koeluontoisesti yhden jäsenyhdistyksen jäsenille ja syksyllä järjestetyssä kampanjassa näytenumeron sai tilata tekstiviestillä. Lehden tilaajamäärä kasvoi vuoden aikana noin 10 %. Painosmäärä oli keskimäärin 4 200 kpl. Painopaikkana oli Uusimaa Oy. Päätoimittajana oli tiedottaja Lauri Hänninen ja taittajana Seppo Koskinen. Lehteä vakituisesti avustavia toimittajia olivat Heidi Björklund, Tom Björklund, Kari Degerstedt, Arto Juvonen, Jyrki Normaja, Mika Ohtonen, Pekka Rintamäki ja William Velmala. Lisäksi Airi Lamminmäki avusti toimitustyössä. BirdLife Suomen toimisto ylläpiti lehden tilaajarekisteriä. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Vanhojen Linnut-lehtien irtonumeroiden myyntiä jatkettiin.

Tiira-tiedotuslehden 9. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten perustoimintoja, kansallisia ja kansainvälisiä linnustonsuojeluaiheita, lintuharrastusaiheita sekä BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten tapahtumia.

Lehden painosmäärä oli keskimäärin 10 000 kpl. Painopaikka oli Lehtisepät Oy. Lehden päätoimittajana toimi Mika Asikainen. BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta. Lehden taittajana toimi Seppo Koskinen. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky.

Linnut-vuosikirja ilmestyi kahdeksannen kerran. Kirjan sisältö koostui uhanalaisten lajien seurantaraporteista, valtakunnallisista linnustonseurantaraporteista sekä muista tutkimusraporteista. Näiden lisäksi vuosikirjassa oli mukana myös rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2003 harvinaisuushavainnot ja vuoden 2002 pikkuharvinaisuuskatsaus. Kirjan toimitti ja taittoi Kalle Ruokolainen. Kirjan painosmäärä oli 2 000 kpl. Vuosikirja julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. BirdLife Suomen www-sivuja osoitteessa www.birdlife.fi pidettiin ajan tasalla lähes päivittäin. Sivuilla vieraili keskimäärin noin 24 000 kävijää kuukaudessa ja vuoden aikana kävijöitä oli yhteensä noin 286 000. Tämä on noin 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sivujen ylläpitämisestä vastasi BirdLife Suomen henkilökunta, Pekka Suopajärvi ja Timo Pulliainen. Suurimman osan sivujen materiaalista tuotti BirdLife Suomen henkilökunta. Joulukuussa sivujen rakenne ja ulkoasu uudistettiin. Teknisestä työstä vastasi Joonas Gustafsson. Työ jatkuu osin vuoden 2005 puolelle.

Sivujen suosituin palvelu on Suomen lintutilanne -katsaus, joka viikoittain kertoo lintutilanteen eri puolilla maata. Katsaus kootaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja se on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille. Lintutilanneraportteja lähettivät katsaukseen vuoden aikana Aalto Pirkka, Grönlund Seppo, Hakkari Tomi, Hutri Harri, Häkkilä Matti, Härmä Oskari, Högmander Harri, Janhonen Timo, Kanniainen Antti, Karhu Pekka, Karvonen Juhani, Korhonen Kuutti, Kyllönen Pekka, Lamminsalo Olli, Lindblom Kari, Lähdesmäki Asta, Metsänen Timo, Muinonen Arto, Mäkelä Jyrki, Mäkelä Petteri, Ohtonen Aarne, Okkonen Harri, Pohjoismäki Marko, Salo Leo, Silvenius Frans, Sundström Joni, Toivanen Tero, Tyyskä Jari-Pekka, Vuorinen Jarmo ja Ylipekkala Jouni.

BirdLife Suomen www-sivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n www-sivut. BirdLife Suomen www-sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella.

Jatkettiin kehitysmaiden ympäristöongelmista ja kotoperäisistä lintulajeista kertovan Kotoperäisten lintujen esiintymisalueet – luonnon monimuotoisuuskeskuksia kehitysmaissa -näyttelyn välittämistä jäsenyhdistyksille ja muille kiinnostuneille. Lisäksi Muuttolinnun tie -näyttelyn kopiot olivat yhä jäsenyhdistysten käytössä eri puolilla Suomea. BirdLife Suomen toimisto antoi 41 lehdistötiedotetta, joiden läpimenoprosentti oli hyvä (vähintään 85 %). Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin yli 190 kertaa. Näistä oli radiohaastatteluita 50 ja tv-haastatteluita 8.

Vuoden aikana jäsenyhdistyksille lähetettiin neljä jäsentiedotetta. Edustajiston kokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiedottamisessa käytettiin hyväksi myös BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa. Lisäksi lähetettiin suojeluklubin jäsenille ja yhdistyksille suojelutiedote.

Kesällä julkaistiin metsänomistajille suunnattu esite Voidaanko metsässäsi hyvin? – Neuvoja luonnon huomioimiseksi metsänhoidossa. Vuonna 2000 toteutettua Siivekkäät kosmopoliitit -esitettä jaettiin edelleen mm. kouluille ja retkikummeille.

Henkilökunta ja jäsenyhdistykset osallistuivat valtakunnallisen lintutornioppaan tekemiseen tarkistamalla aineistoja ja toimittamalla päivitettyjä tietoja kustantajalle. Opas ilmestyy keväällä 2005.

Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen (SLY) kanssa käytiin neuvotteluja Ornis Fennican julkaisemisesta. SLY:n päätettyä purkautua 29.12., sovittiin Ornis Fennican siirtymisestä BirdLife Suomen julkaisuksi vuoden 2005 alusta lukien.

Vuoden aikana kehitettiin BirdLife Suomelle uusi järjestö- ja viestintästrategia. Strategiat vuosille 2005–2008 vahvistetaan kevätkokouksessa 2005. Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 78 edustajaa. Edustajiston puheenjohtajaksi kaudelle 2004–2005 valittiin Harri Högmander Jyväskylästä ja varapuheenjohtajaksi Marko Vauhkonen Heinolasta.

Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 28.3. Seinäjoella sekä syyskokoukseen 24.10. Nurmijärven Kiljavalla. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat. Kevätkokouksessa hyväksyttiin Kuusamon Lintukerho BirdLife Suomen jäsenyhdistykseksi. Syyskokouksessa valittiin liittohallituksen varapuheenjohtajaksi Asta Lähdesmäki sekä erovuoroisten tilalle neljä uutta jäsentä (Hanna Aalto, Ulla Matturi, Tuomo Pihlaja ja Jari Valkama). Syyskokouksen yhteydessä järjestetyn puheenjohtajakokouksen pääasiana oli liiton strategioiden käsittely.

Tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy (Roger Nyqvist) ja Timo Böhme sekä varatilintarkastajina Arto Kalliola ja Jyrki Normaja.

BirdLife Suomen kymmenjäseninen hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin):

Ilkka Wentus	puheenjohtaja	(9/9)
Sami Timonen	varapuheenjohtaja	(5/9)
Jouni Lamminmäki	sihteeri	(9/9)
Aki Arkiomaa	jäsen	(3/9)
Heidi Björklund	jäsen	(8/9)
Annika Forstén	jäsen	(6/9)
Sampo Kunttu	jäsen	(5/9)
Olli-Pekka Liinalaakso	jäsen	(8/9)
Asta Lähdesmäki	jäsen	(7/9)
Martti Uusitalo	jäsen	(4/9)

Taloudenhoitajana toimi Juhani Kairamo. Hallituksen kokousten pöytäkirjapykäliä kertyi 185.
Vuoden lopussa BirdLife Suomella oli kymmenen toimikuntaa.

• Liittohallituksen valmisteluryhmä
(VR)
Ilkka Wentus (pj), Mika Asikainen (siht.), Juhani Kairamo ja Jouni Lamminmäki. Ryhmä valmisteli hallituksen kokousten asioita. Ryhmä kokoontui 11 kertaa.
• Suojelutoimikunta
  Asta Lähdesmäki (pj), Aki Arkiomaa, Matti Helminen, Harri Hölttä, Teemu Lehtiniemi (siht.), Jorma Pessa, Sami Timonen, Martti Uusitalo ja Marcus Walsh. Toimikunta avusti henkilökuntaa suojelutoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa. Toimikunta kokoontui neljä kertaa.
• Viestintätoimikunta
  Olli-Pekka Liinalaakso (pj), Lauri Hänninen (siht), Mika Asikainen ja Heidi Björklund. Toimikunta osallistui viestinnän suunnitteluun ja valmisteli BirdLife Suomen viestintästrategiaa. Toimikunta kokoontui kolme kertaa.
• Järjestötoimikunta
  Martti Uusitalo (pj), Heini Jalava (siht), Mika Asikainen, Asta Lähdesmäki ja Marcus Walsh sekä Hanna Aalto 9.12. alkaen. Toimikunta suunnitteli BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten yhteistyötä järjestökehityksen saralla ja valmisteli BirdLife Suomen järjestöstrategiaa. Toimikunta kokoontui kolme kertaa.
• Rariteettikomitea
  Visa Rauste (pj), Heikki Luoto (siht.), Tapio Aalto, Antero Lindholm, Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja ja Kari Soilevaara. Komitea tarkasti ja julkaisi Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot ja kokoontui kolme kertaa.
  
• Kurkityöryhmä
  Juhani Rinne, ym. Työryhmä koordinoi kurkien tutkimusta ja suojelua. Katso myös luku 2.1.
  
• Metsähanhityöryhmä
  Jorma Pessa (pj), Teemu Lehtiniemi (siht.), Teuvo Eskola, Matti Hovi, Sauli Härkönen, Keijo Kapiainen, Jukka Keränen, Matti Osara, Ari Rajasärkkä, Minna Ruokonen, Sami Timonen, Einari Väyrynen ja Veli-Matti Väänänen. Työryhmä koordinoi metsähanhen tutkimusta ja suojelua Suomessa. Toimikunta kokoontui yhden kerran.
  
• Havaintotoimikunta
  Arto Kalliola (pj), Teemu Lehtiniemi (siht), Mikko Heikkinen, Tero Ilomäki, Arto Kalliola, Sampo Kunttu 9.12. asti, Tero Linjama, Tuomo Nieminen, Peter Uppstu, Jarmo Yliluoma sekä Pirkka Aalto ja Tapio Tohmo 19.2. asti ja Pekka Sarvela ja Tapani Lahti 19.2. alkaen ja Olli-Pekka Liinalaakso 30.9. alkaen. Toimikunta kehittää liiton ja jäsenyhdistysten käyttöön valtakunnallisen havaintojärjestelmän ja kokoontui kymmenen kertaa.
  
• Nimistötoimikunta
  Risto A. Väisänen (pj), Lauri Hänninen (siht), Heidi Björklund, Harri Högmander, Juhani Lokki ja Visa Rauste sekä Matti Lammin-Soila 9.12. alkaen. Toimikunta perustettiin 15.1. ja se ylläpitää ja päivittää maailman lintujen suomenkielisten nimien luetteloa. Toimikunta kokoontui kolme kertaa.
  
• Varainhankintatoimikunta
  Aki Arkiomaa (pj), Mika Asikainen (siht) ja Juhani Kairamo. Toimikunta perustettiin 15.4. ja se suunnittelee liiton varainhankintaa ja varainhankintastrategiaa. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa.

Jäsenyydet:

• Aikakauslehtien Liitto ry
• Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry (OK-opintokeskus)
• Siemenpuu – Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö
• Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen
• Suomen ympäristökasvatuksen seura ry
• Veronmaksajain Keskusliitto ry

Henkilökunta edusti BirdLife Suomea. BirdLife Suomi haki Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan jäsenyyttä 31.12.

Kotimaiset edustukset (suluissa BirdLife Suomea edustanut henkilö):

• Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä JÄMYRÄ (Teemu Lehtiniemi)
• Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta (Mika Asikainen)
• Lintulahdet-Life-hanke (Teemu Lehtiniemi)
• Metsähallituksen Länsi-Suomen alueen luonnonvarasuunnitteluryhmä (Risto Sulkava)
• Metsävetoomushankkeen ohjausryhmä (Marcus Walsh)
• Parhaat käytännöt suomalaisissa kosteikoissa Co-op LIFE-hankkeen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi)
• Sääksisäätiö (Arto Kalliola)
• Viikin – Vanhankaupunginlahden -tutkimustyöryhmä (Teemu Lehtiniemi)
• Ympäristöjärjestöjen metsäryhmä (Marcus Walsh)

Kansainväliset edustukset:

• BirdLife International (Mika Asikainen)
• Eurogroup Against Bird Crime (Teemu Lehtiniemi)
• EU Advisory committee for forest and cork production (Kristiina Koskinen / Forest Task Force)