BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö sekä 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 9 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife International -järjestön partneri.

BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta.

Vuosi 2005 oli BirdLife Suomen 32. toimintavuosi.

BirdLife Suomeen kuului vuoden alussa 30 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistyksiin kuului 31.12.2005 henkilöjäseniä yhteensä 8 977. Vuoden 2004 lopussa jäseniä oli 9 057.

BirdLife Suomen jäsenyhdistykset	Jäsenmäärä vuonna 2005
Bongariliitto ry	993
Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry	187
Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry	123
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry	1857
Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys ry	178
Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry	86
Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry	313
Kemin Lintuharrastajat Xenus ry	99
Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Mellersta Österbottens Ornitologiska Förening rf	85
Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry	514
Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikka	297
Kuusamon Lintukerho ry	183
Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry	270
Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry	133
Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry	175
Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry	121
Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry	82
Ostrobothnia Australis rf	45
Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry	658
Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry	211
Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry	209
Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry	352
Porvoon Seudun Lintuyhdistys – Borgå Nejdens Fågelförening ry	170
Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry	332
Rauman Seudun Lintuharrastajat ry	130
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry	335
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry	86
Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Åbo Ornitologiska Förening rf	565
Valkeakosken Lintuharrastajat ry	64
Ålands Fågelskyddsförening rf	124

Vuonna 2005 myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Pentti Rauhalalle ja hopeiset ansiomerkit seuraaville henkilöille: Annika Forsten, Pekka Komi, Tom Lindroos ja Jari Peltomäki.

BirdLife Suomen Vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Porin Lintutieteelliselle Yhdistykselle. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina, toiminnan perusasiat ovat kunnossa ja yhdistyksellä on varsin aktiivista suojelutoimintaa. Porin yhdistys on ollut aktiivinen myös kunnostustalkoiden ja nuorten lintuasemakurssin järjestämisessä.

Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Mikael Rytkönen Kuopiosta.

Suojelutoiminnan tavoitteena on BirdLife Suomen oman kansallisen suojelustrategian toteuttaminen sekä BirdLife Internationalin suojeluohjelmien ja tavoitteiden edistäminen Suomessa. Suomen kannalta tärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden kartoitus ja suojelu (Important Bird Areas eli IBA), elinympäristön suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajien suojeluohjelmat.

Ympäristöministeriö tuki BirdLife Suomen suojelutoimintaa yleisavustuksella. Lisäksi pikkutiiran ja lapinsirrin suojelusuunnitelmien tekemiseksi saatiin rahoitusta ministeriön uhanalaisten lajien suojelu- ja hoitomomentin määrärahoista. BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkönä toimi Teemu Lehtiniemi, suojeluasiantuntijana Margus Ellermaa, maatalousasiantuntijana Sanna Tarmi (1.1.–28.2.) ja metsäasiantuntijana Kristiina Koskinen (24.10.–31.12.).

Suojelutoiminnassa seurattiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa vuosille 2002–2006. Strategia pohjautuu suurelta osin BirdLife Internationalin Euroopan tavoiteohjelmaan. Suojelutoimintaa koordinoi BirdLife Suomen suojelutoimikunta.

BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantatutkimusten tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnut-lehdessä.

BirdLife Suomi avusti ja neuvoi lintu- ja luonnonharrastajia, muita kansalaisia sekä yhdistyksiä erilaisissa kaava- ym. hankkeissa toimimiseksi. Hankkeita koskevia yhteydenottoja tuli BirdLife Suomen toimistolle viikoittain.

Vuoden aikana laadittiin seuraavat kirjalliset lausunnot:

• Maa ja Vesi Oy:lle tuulivoiman tuotantoon soveltuvien maa- ja merialueiden kartoituksesta Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson liittojen alueella 25.1.
• Maa- ja metsätalousministeriölle peltopyykannan hoitosuunnitelmasta 31.1.
• Metsähallitukselle Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelmasta 1.2.
• Israelin valtiolle lintujen suojelemisesta kala-altailla 18.2.
• Uudenmaan riistanhoitopiirille rauhoittamattomien lintujen rauhoitusaikaisten poikkeuslupien myöntämisestä Uudellamaalla 23.2.
• Etelä-Suomen lääninhallitukselle lääninhallituksen päätöksestä, missä varpunen luokiteltiin vahinkolinnuksi 8.3.
• Ympäristöministerille ja maa- ja metsätalousministerille vesilintujen syysmuutonaikaisen levähtämisen ja vesilintukantojen säilymisen turvaamisesta 17.3.
• Ympäristöministeriölle ehdotuksesta biodiversiteetin tilan valtakunnallisen seurannan järjestämisestä 24.3.
• Europarlamentin suomalaisjäsenille Natura 2000 -alueiden rahoituksesta 26.4.
• Ympäristöministeriölle valtioneuvoston asetusehdotuksesta luonnonsuojeluasetuksen muuttamiseksi 4.5.
• Euroopan komissiolle Nyhamnin alueen linnustollisesta merkityksestä 27.5.
• Ympäristöministerille LIFE+ -rahoituksesta 14.6.
• Metsähallitukselle Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelman luonnoksesta 17.6.
• Pohjois-Karjalan liitolle Pohjois-Karjalan maakuntakaavaehdotuksesta 30.6.
• Helsingin ympäristökeskukselle Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta 30.8.
• Kainuun liitolle Kainuun maakuntakaavan tärkeitä lintualueita koskeviin alustaviin merkitsemisehdotuksiin 27.10.
• Swedish Environmental Protection Agencylle 10.11. suunnitelmasta aloittaa uudelleen geneettisesti epäpuhtaiden kiljuhanhien istuttaminen Skandinaviaan.
• Uudenmaan ympäristönsuojelupiirille Uudenmaan tärkeiden lintualueiden tulevaisuudesta 18.11.
• Maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksesta maatalouden ympäristötukijärjestelmäksi 2007–2013, ei-tuotannollisten investointien tueksi, Natura 2000 -tuiksi ja vesipuitedirektiivin toteuttamiseen liittyviksi tuiksi 22.11.
• Ympäristöministeriölle merimetson kannanhoitosuunnitelmasta 22.12.

Metsähanhiprojektia jatkettiin. Metsähanhiprojektin tarkoituksena on selvittää Suomen metsähanhikannan tilaa, esiintymistä ja kokoa. Projektin koordinaattorina toimi Sami Timonen. BirdLife Suomen kokoon kutsumassa metsähanhityöryhmässä on edustus maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Metsähallituksesta, Oulun ja Helsingin yliopistoista, Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä, Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiireistä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen edustaja edustaa paikallisia lintuyhdistyksiä ja alueellisia ympäristökeskuksia edustaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Metsähanhityössä keskityttiin lepäilijälaskentoihin, pesivien lintujen kaularengastamiseen ja vanhan aineiston keräämiseen. Projektin tuloksista julkaistiin artikkeli Linnut-vuosikirjassa.

Kaulushaikara ja ruskosuohaukka olivat vuoden projektilajit. Kaulushaikaraselvitys oli sekä suurelle yleisölle että lintuharrastajille suunnattu hanke, jossa tiedotettiin lajin tunnistamisesta ja esiintymisestä. Ruskosuohaukkakantaa selvitettiin lähinnä lintuharrastajien toimesta. Kummatkin projektit onnistuivat hyvin ja vuoden aikana saatiin runsaasti tietoa lajien nykyesiintymisestä. Hankkeiden tulokset julkaistaan vuonna 2006.

Vuonna 2004 toteutetun laulujoutsenprojektin tulokset analysoitiin alustavasti ja julkaistiin Tiira-lehdessä ja www-sivuilla. Projektivuoden aineisto osoittaa laulujoutsenkannan kasvaneen ja olleen projektivuonna yli 4 000 paria. Laajempi raportti julkaistaan Linnut-vuosikirjassa.

Suunniteltiin kottaraisprojekti vuodelle 2006. Projektin tarkoituksena on tiedottaa suurelle yleisölle kottaraisen vähenemisen syistä sekä kannustaa ihmisiä tekemään pönttöjä kottaraiselle.

Jatkettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelua. Tavoitteena on saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös keinot, joilla BirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua. Työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojeluasiantuntija. Vuoden aikana tehtiin lapinsirrin ja pikkutiiran suojelusuunnitelmat. Ympäristöministeriö tuki suunnitelmien laatimista.

Kurkityöryhmä jatkoi toimintaansa aktiivisesti. Toiminta keskittyi kurkien rengastamiseen. Kurkia rengastettiin 78, joista 39 väreillä. Löytöjä saatiin tavanomaisesti. Helmikuussa kartoitettiin Tunisian talvehtimisaluetta. Yksi Suomessa värirengastettu kurki havaittiin eteläisessä Tunisiassa, lähempänä Saharaa kuin normaalisti. Lokakuussa Unkarin Hortobagyssä kontrolloitiin 10 suomalaista värirengastettua kurkea. Syksyllä yritettiin selvittää myös itäisten kurkien muuttoreittiä, mutta yritys päättyi satelliittikurjen loukkaannuttua.

Faunististen havaintojen keruuta jatkettiin ja yhdistyksiä kannustettiin tekemään yhteenvedot. Uusia havaintoja kerättiin ja julkaistujen faunististen katsausten tietoja tarkistettiin yhdistyksillä. Tietokannat lähetettiin yhdistyksille niiden omaa käyttöä sekä tietojen tarkistamista varten. Linnut-vuosikirjassa julkaistiin faunistinen katsaus vuosilta 2000–2001.

Viljelijäväestölle laadittiin 36-sivuinen esite ”Viljelmien siipiveikot”, joka esittelee yleisimpiä maatalousympäristössä havaittavia lintulajeja sekä neuvoo toimenpiteitä lintujen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Esitettä painettiin suomeksi 30 000 ja ruotsiksi 5 000 kappaletta. Maa- ja metsätalousministeriö tuki esitteen tuottamista.

Osallistuttiin WWF Suomen koordinoimaan kiljuhanhen LIFE-hankkeseen. Hanke toteutuu vuosina 2005–2008. Hankkeessa BirdLife Suomi vastaa lajin kansallisen suojelusuunnitelman laatimisesta. Suunnitelman laadinta on tarkoitus aloittaa, kun kiljuhanhen Euroopan suojelusuunnitelma valmistuu.

Seurattiin kevätmetsästyksen laillisuuden selvittämistä EY-tuomioistuimessa. Tuomioistuin totesi kevätmetsästyksen lintudirektiivin vastaiseksi.

WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien suojelussa.

BirdLife Suomen tavoitteena on jo vuosia ollut saada Tärkeät lintualueet -projektissa (IBA, Important Bird Area) kartoitetut kohteet suojeltua Natura 2000 -verkostossa. Uusimman täydennyksen jälkeen 96:sta Suomesta kartoitetusta IBA-alueesta 92 on mukana Natura 2000 -verkostossa. Seitsemän IBA-kohdetta on mukana verkostossa ilman lintudirektiivin mukaista SPA-aluestatusta (Special Protection Area, erityissuojelualue).

Suomen tärkeät lintualueet -hanketta (FINIBA) jatkettiin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. BirdLife Suomen tavoitteena on, että suojelemattomat FINIBA-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja muussa päätöksenteossa siten, että kunkin kohteen linnustollinen arvo pystytään ylläpitämään, vaikka niillä ei olisi virallista suojelustatusta. Viranomaistahoille, kuten maakuntien liitoille annettiin lisätietoja FINIBA-alueista ja toimitettiin alueiden rajaustietoja. Alueiden tärkeydestä muistutettiin myös mm. maakuntakaavaprosessien yhteydessä.

Kohdevastaavajärjestelmä Suomen tärkeiden lintualueiden (IBA ja FINIBA) seurannan ja suojelutilanteen tehostamiseksi toimi edellisten vuosien tapaan. Kohdevastaavia avustettiin kaavoihin liittyvissä kysymyksissä.

Osallistuttiin Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksien koordinoimaan Lintulahdet Life-hankkeeseen, joka alkoi syksyllä 2003 ja jossa on mukana yhteensä 12 lintukosteikkoa Uudeltamaalta Kymenlaaksoon.

Porin Yyterissä järjestettiin elokuussa uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäniityn kunnostustalkoot yhteistyössä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa. Talkoisiin osallistui noin 20 henkilöä.

Osallistuttiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Kokemäenjoen kosteikot Life-hankkeen suunnitteluun. Hanke toteutuu vuosina 2006–2008, mikäli sille saadaan rahoitusta.

Kristiina Koskinen aloitti BirdLife Suomen päätoimisena metsävastaavana 24.10. Lahjoituksena saatu toimi jatkuu vuoden 2006 loppuun.

Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunnan mietinnön päätösten pohjalta valmisteltu hanke metsien harvalukuisten lintujen seurannan tehostamisesta saatiin päätökseen. Hankkeen loppuraportti luovutettiin ohjausryhmälle maaliskuussa. Hanke rakentuu kirjallisesta ja kokeellisesta osasta. Hankkeen maastotyöt toteutettiin touko-kesäkuussa 37:llä maan eri osissa sijainneella neliökilometrin tutkimusruudulla. Hankkeen toteuttaminen tapahtuu suurelta osin Luontotutkimus Solonen Oy:n toimesta. Hankkeen rahoittajana toimi R. Erik Serlachiuksen Säätiö.

Ympäristöjärjestöjen metsävetoomus Etelä-Suomen metsiensuojelun lisäämisen puolesta toteutettiin 27.1.–31.8. Yli 100 000 nimeä kerättiin ja ne luovutettiin eduskunnalle 13.9.2005. Noin kolmasosa nimistä kerättiin verkkosivuilla, loput kadulla. Sivusto on nähtävillä osoitteessa www.metsavetoomus.fi.

BirdLife Suomi oli mukana aktivoimassa Suomen FSC-yhdistystä, johon Stora-Enso liittyi vuonna 2005 vauhdittaen FSC:n tuloa Suomeen. Suomen FSC-yhdistyksen sertifiointisäännöt suomalaisille metsille valmistuivat ja ne lähetettiin hyväksyttäviksi kansainväliseen FSC:hen.

Marraskuussa 2005 anottiin rahaa yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa Päättäjien luontoakatemian käynnistämiseen. Toiminnan tarkoitus ja sisältö on analoginen menestyksekkään Suomen metsäyhdistyksen Päättäjien metsäakatemian kanssa.

Jatkettiin Etelä-Suomen metsiensuojelutilanteesta kertovan sivuston (www.etelasuomenmetsat.fi) kehitystyötä yhteistyössä usean muun ympäristöjärjestön kanssa. Sivut julkaistaan vuoden 2006 alussa.

Osallistuttiin 17.9. Stora Enson koko perheen metsäpäivään kertomalla luontoystävällisestä metsänhoidosta ja jakamalla BirdLife Suomen metsänhoito-opasta.

Osallistuttiin aktiivisesti BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (katso luku 2.7).

Laadittiin viljelijäväestölle suunnattu esite maatalousympäristön linnuista ja niiden huomioimisesta maataloustöissä ja maatalousympäristön hoidossa. Valmisteltiin vastaavan esitteen tekemistä myös kasveista.

Osallistuttiin lokakuussa BirdLife Internationalin maataloustyöryhmän (ATF, Agriculture Task Force) kokoukseen Berliinissä.

Vuoden aikana toimitettiin yksi linnustonsuojelutiedote. Tiedotteessa käsiteltiin vuoden 2004 suojelutoimintaa. Lisäksi Tiira-lehden kaikissa numeroissa ja Linnut-lehdessä tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua.

Lintujen talviruokinnasta tiedotettiin ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihin suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä.

BirdLife Suomen www-sivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa voi esittää suojelukysymyksiä BirdLife Suomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen tulevat sivuille näkyviin ja osa kysymyksistä julkaistaan Tiira-lehdessä.

Valmisteltiin jäsenyhdistyksille ohjeistusta suojelutoimintaa varten.

Järjestettiin lintulaskenta-aiheinen seminaari Kuopiossa 19.3.

Seurattiin maailman lintuinfluenssatilannetta ja sen uutisointia Suomessa. Oikaistiin uutisoinnissa toistuvasti esiintyneitä virheellisiä tietoja.

BirdLife Internationalin Euroopan partnerien vuonna 2001 perustama Euroopan metsätyöryhmä (Forest Task Force, FTF) jatkoi toimintaansa. BirdLife Suomi osallistui BirdLife Internationalin Euroopan metsäryhmän (Forest Task Force, FTF) toimintaan ja kehittämiseen sen puheenjohtajamaana. FTF:n koordinaattorina aloitti vuoden 2005 tammikuussa Veronika Ferdinandova Bulgariasta toimipaikkanaan BirdLifen Bulgarian partneri (BSPB) Sofiassa.

BirdLife Suomi on vastuullinen partneri Forest Task Forcen tutkimushankkeessa, joka kartoittaa Puolan ja Valko-Venäjän biologisesti arvokkaiden metsien sijaintia ja ominaisuuksia. Hanke toteutetaan Aage V. Jensen -säätiön tuella. Hanke jatkuu vuoden 2007 alkuun.

Ympäristöministeriö myönsi BirdLife Suomelle matkatukea Forest Task Forcen vuosikokoukseen osallistumiseen Bulgariassa. Kokous pidettiin 13.–15.10.2005 teemanaan metsänsuojelun positiiviset vaikutukset paikallistalouteen. Suomesta läsnä olivat Kari Lahti Metsähallituksesta, Jari Peltomäki Finnaturesta sekä Marcus Walsh BirdLife Suomesta.

Lokakuussa Forest Task Force julkaisi Bulgarian kokouksessaan uuden yleistason metsänsuojelu- ja metsänkäyttöoppaan koko EU:n alueelle. Opas oli samalla suunnattu EU:n komissiolle, joka päivitti EU:n metsästrategiaa. Oppaan kirjoittajina toimivat FTF:stä Veronika Ferdinandova, Marcus Walsh sekä Zoltan Waliczky.

BirdLife Suomi on kansainvälisen FSC-yhdistyksen jäsen. BirdLife Suomen valtuutettu FSC-edustaja on Marcus Walsh.

BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. BirdLife Suomea edustivat työryhmässä maatalousasiantuntijat Sanna Tarmi ja Irina Herzon.

BirdLife Internationalille välitettiin tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Vuoden aikana oltiin suojelukysymyksissä yhteydessä erityisesti BirdLife Internationaliin ja Ison-Britannian BirdLife-partneriin (RSPB) sekä useisiin muihin Euroopan BirdLife-partnereihin. Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen www-sivuilla välitettiin tietoa kansainvälisistä suojeluhankkeista.

EU-asioissa BirdLife Suomi teki yhteistyötä BirdLife Internationalin Brysselin toimiston kanssa, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa.

Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä.

Käynnistettiin BirdLife Internationalin kanssa jatkohanke Etiopian Bergan alueen kosteikkojen suojelun kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja alueen elintason sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen pitkällä aikavälillä. Kohdealueella pesii maailmanlaajuisesti uhanalainen pilkkarääkkiäinen, jolla on koko maailmassa vain kaksi tunnettua pesimäaluetta.

BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. BirdLife Suomen jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen.

Osallistuttiin Prahassa Tshekissä syyskuussa pidettyyn linnustonseurantaa ja linnustoindikaattoreita käsitelleeseen workshop-tilaisuuteen.

Linnustonsuojeluklubin jäsenet tukevat suoraan BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Klubin toimintaa tuki 508 henkilöä.

Kansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle välitettiin tietoja linturikoksista Suomessa.

Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi.

Nuorisotoiminta on joko välillisesti tai suoraan mukana suuressa osassa järjestön perustoimintoja. Konkreettisimmin nuorisotoimintaa toteutetaan retkikummien kautta. Retkikummit ovat jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 84 henkilöä yhteensä 23:ssa jäsenyhdistyksessä.

Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehtien välityksellä. Retkikummit järjestivät noin 270 retkeä ja tapahtumaa, joista noin 40 oli erityisesti suunnattu lapsille ja nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui noin 7 100 henkilöä, joista lapsia ja nuoria oli noin 2 600.

Maaliskuussa kaikille jäsenyhdistyksille jaettiin BirdLifen Suomen nuorisosihteerin kokoama nuorisotyön materiaali (opas lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa, materiaalia leiripäivän järjestämiseksi). Materiaali jaettiin kansioina, joissa on sekä paperiversio että CD:llä sähköisessä muodossa olevat valmiit PowerPoint-esitykset.

Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuori lintuharrastaja. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Mikael Rytkönen Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikasta.

BirdLife Suomi osallistui toisen kerran Lasten lintupäivän järjestämiseen 11.–12.6. Mukana oli kuusi joukkuetta, jotka osallistuivat kahteen eri sarjaan. Tapahtuman päätarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja muuhun luontoharrastukseen sekä retkeilyyn ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon.

Jatkettiin yhteistyötä Parasta Lapsille ry:n kanssa järjestämällä lintuteemapäiviä lasten kesäleireillä. Yhteensä kahdeksalla eri leirillä kerrottiin linnuista ja esiteltiin lapsille lintuharrastusta yhden teemapäivän ajan. BirdLife Suomen henkilökunta suunnitteli teemapäiville valmiin ohjelman ja teemapäivien vetäjät etsittiin jäsenyhdistyksistä.

BirdLife Suomi ry osallistui Luonto-Liiton ja Natur och Miljön järjestämään nuorille suunnattuun Päivä ympäristöaktivistina -viikonloppuun 7.–9.10. esittäytymällä tapahtumassa. Tapahtumaan osallistui 140 nuorta.

BirdLife Suomi ja Porin Lintutieteellinen Yhdistys järjestivät 23.–25.9. Luvian Säpissä lintuasematoiminnasta kiinnostuneille nuorille lintuasemakurssin. Kurssille osallistui yhdeksän nuorta.

Nuorisosihteerin tekemä opettajien opetusmateriaali eli VESO-paketti valmistui syksyllä ja siitä kiinnostuneilla jäsenyhdistyksillä oli mahdollisuus tilata materiaali BirdLifen toimistolta.

Tiira-lehteen tehtiin lapsille omat sivut Tiirasta 2/2005 alkaen. Lasten ja nuorten palstalla julkaistiin lasten omia juttuja ja piirroksia sekä lasten ottamia lintukuvia.

BirdLife Suomi ja Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikka järjestivät yhteistyössä Lintulaskenta-päivän Kuopiossa 19.3. Seminaarin ohjelmaan kuului mm. seurantojen nykytilan ja tarpeen arviointia sekä eri menetelmiin tutustumista työpajoissa. Lintulaskenta-päivään osallistui lähes 90 henkilöä.

Heurekan Pönttöpäivää vietettiin 24.4. ja BirdLife Suomi esitteli toimintaansa sekä kertoi lintuharrastuksesta sanoin ja kuvin. Lintuvaruste Oy:llä oli tapahtuman yhteydessä kiikari- ja kaukoputkiesittely.

BirdLife Suomi järjesti 12. valtakunnallisen Tornien taisto -lintuharrastustapahtuman 7.5. Ennätykselliset 221 joukkuetta ja noin 1 000 lintuharrastajaa osallistuivat tapahtumaan, jossa havainnoidaan lintulajeja lintutorneista kahdeksan tunnin ajan. BirdLife Suomen seitsenhenkinen joukkue kisaili Helsingin Viikissä havaiten 94 lajia. Joukkueen jäsenet olivat Mika Asikainen, Teemu Lehtiniemi, Pertti Uusivuori, Karno Mikkola, Olli-Pekka Liinalaakso, Helena Ranta ja Mikko Savelainen. Päivän aikana tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen torneilla eri puolilla Suomea. Tapahtumaa sponsoroi Kemira ja tapahtuma tuotti 5 000 € BirdLife Suomen linnustonsuojelutyöhön.

BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämä 22. SM-lintumaraton kilpailtiin Kuusamossa 17.–18.6. Kisaan osallistui yhteensä 27 joukkuetta ja lintumaratonissa havaittiin yhteensä 158 lajia. Kilpailun voittajajoukkue havaitsi 128 lajia. Kuusamon Lintumaratonin osallistumismaksuilla tuettiin uuden lintutornin rakentamista Kuusamon keskustan tuntumaan Vihtasalmelle yhdessä Kuusamon kaupungin kanssa.

BirdLife Suomen www-sivuja hyödynnettiin lintuharrastuksen edistämisessä. Kotisivuilla on esillä monipuolisesti lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvää materiaalia. Sivuista tarkemmin kohdassa 5.4.

BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa, suojeluaiheista sähköpostilistaa ja lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko), jolla oli vuoden lopussa noin 1 500 tilaajaa. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet), jolla oli noin 1 300 tilaajaa. Sähköpostilistat siirrettiin vuoden aikana uudelle palvelimelle.

Sähköpostilistoista ja www-sivuista vastasi henkilökunta Joonas Gustafssonin ja Jarkko Prihan avustamana.

BirdLife Suomi järjesti vuoden aikana kahdeksan kurssia ja koulutustilaisuutta, jotka järjestettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.

Kurssin nimi:	Paikka:	Aika:	Osanottajat:
Lintulaskentapäivä	Kuopio	19.3.	87
Kevätmuutto	Kristiinankaupunki	21.-24.4.	21
Lintuharrastuksen peruskurssi aloitteleville senioreille	Kristiinankaupunki	5.-7.5.	22
Arktika	Virolahti	19.-22.5.	11
Metsä- ja suolintukurssi	Hattuvaara	27.-29.5.	9
Kahlaajakurssi	Kristiinankaupunki	21.-24.7.	10
Syysmuutto ja vaelluslinnut	Kristiinankaupunki	29.9.-2.10.	23
Havaintojärjestelmäinfo	Kiljava	22.10.	34

Matkailualan toimijoille järjestettiin kaksi koulutusta lintumatkailun kehittämisestä (Linnuilla lisäarvoa ohjelmapalveluun). Koulutukset järjestettiin Sallassa 8.5. (n. 30 osallistujaa) ja Kuusamossa 9.–10.5. (n. 20 osallistujaa). Koulutukset järjestettiin yhteistyössä Finnaturen kanssa.

BirdLife Suomen nimistötoimikunta jatkoi työtään maailman lintujen suomenkielisen nimistön päivittämisessä vastaamaan Howard & Mooren lajilistan kolmatta painosta sekä länsipalearktisen alueen lajien osalta Euroopan rariteettikomiteoiden AERC:n suosituksia.

Tiira-lehtiä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä noin 10 000 lehteä jaettiin erilaisissa tapahtumissa.

Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta eri medioissa lukuisia kertoja (katso luku 5.6). Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osui kevääseen maalis-toukokuulle.

Havainnot harvinaisista linnuista tarkastava rariteettikomitea (RK) toimi entiseen tapaan. Vuoden 2005 aikana julkaistiin edellisen vuoden harvinaisuusraportti Linnut-vuosikirjassa.

Uuden havaintojärjestelmän suunnittelu saatiin valmiiksi ja järjestelmän toteutus alkoi heinäkuussa. Järjestelmän päätoteuttajaksi valittiin Sampo Kunttu. Nurmijärven Kiljavalla järjestettiin Havaintojärjestelmäinfo 22.10. Tapaamisessa käsiteltiin BirdLife Suomen tulevaa havaintojärjestelmää.Kokoukseen osallistui 34 henkilöä yhteensä 16:sta eri jäsenyhdistyksestä.

Jäsenyhdistyksiä kannustettiin tekemään aktiivista jäsenhankintaa. Jäsenyhdistysten järjestötoimintaa tuettiin valitsemalla vuoden lintuyhdistys (tarkemmin kohdassa 1.3). BirdLife Suomi edisti jäsenhankintaa lähettämällä kaikille jäsenyhdistysten uusille jäsenille ilmaisen Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan. Yhdistyksille ja retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin myös BirdLife Suomen lehtiä. Uusia jäseniä liittyi noin 680.

Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumapalsta. Sähköpostia käytettiin tehokkaasti hyväksi tiedottamisessa ja käytännön asioissa. Kaikki BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin myös sähköpostitse aktiivit-sähköpostilistan avulla yli sadalle jäsenyhdistysten toimihenkilölle.

Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen www-sivuja. Sivuilta löytyvät kaikki perustiedot BirdLife Suomen toiminnasta.

Jäsenyhdistyksille toimitettiin tilauksesta lisäksi tapahtumissa käytettäviä yhdistysbanderolleja sekä lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja. Jäsenrekisteripalveluja tarjottiin niitä haluaville yhdistyksille; palveluja käytti seitsemän jäsenyhdistystä.

Toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimuspäällikkö, tiedottaja, järjestösihteeri ja toimistosihteeri vierailivat yhdistyksissä ja yhdistysten tapahtumissa 16 kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita.

Jäsenhankinnan pilottihanke toteutettiin Päijät-Hämeen lintutieteellisessä yhdistyksessä ja vuoden aikana kokeiltiin erilaisia jäsenhankintatapoja. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi 10,2 %:lla. Pilottihankkeesta saatiin kokemusta jäsenhankinnan mahdollisuuksista, edellytyksistä sekä tutkimustietoa uusien jäsenten toiveista yhdistyksen toiminnan suhteen.

Järjestötoimikunta avusti henkilökuntaa järjestötyön kehittämisessä.

Toiminnanjohtaja osallistui BirdLifen Euroopan toiminnanjohtajien kokoukseen Bratislavassa Slovakiassa 7.–8.11. Kokouksessa oli esillä ajankohtaisten hankkeiden ja asioiden lisäksi mm. kattojärjestön lähitulevaisuuden organisaatiomuutoksia.

BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Mika Asikainen valittiin BirdLife Internationalin Euroopan neuvoston (European Committee) puheenjohtajaksi maaliskuussa. Puheenjohtajana Asikainen valmistelee neuvoston kokouksia ja toimii niiden puheenjohtajana. Euroopan neuvosto on pääasiassa neuvoa antava elin Euroopan toimistojen henkilökunnalle. Neuvosto myös hyväksyy Euroopan henkilökunnan vuosisuunnitelmat ja budjetin. Puheenjohtajakausi jatkuu syyskuuhun 2006 asti.

BirdLife Suomi toimi edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sihteeristön kanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai sihteeristöltä materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi.

BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin jäsenille sekä lehden tilaajille. Suomen levikki oli 100 kappaletta.

BirdLife Internationalin kanssa sovittiin BirdLife-nimen ja -logon käytön yksityiskohdista BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä.

Tilattava aikakauslehti Linnut ilmestyi 40. vuosikertanaan neljänä numerona. Lehden tavoitteena oli antaa kaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä tarjota kiinnostavia kuvauksia linturetkiltä kokemuksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla.

Lehteä markkinoitiin aktiivisesti. Näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin jokaiselle uudelle jäsenelle. Näytenumeroita lähetettiin myös retkikummeille, lintukurssien pitäjille, luontokeskuksiin ja näyttelyihin. Vuoden aikana kokeiltiin myös mahdollisuutta tilata lehdestä näytenumero tekstiviestillä. Lehden tilaajamäärä kasvoi vuoden aikana vajaat 5 %.

Painosmäärä oli keskimäärin 4 200 kpl. Painopaikkana oli Erweko Oy. Päätoimittajana oli tiedottaja Lauri Hänninen ja taittajana Seppo Koskinen. Lehteä vakituisesti avustavia toimittajia olivat Heidi Björklund, Tom Björklund, Timo Janhonen, Kari Kekki, Jyrki Normaja, Mika Ohtonen, Mia Rönkä ja William Velmala. Lisäksi Airi Lamminmäki avusti toimitustyössä. BirdLife Suomen toimisto ylläpiti lehden tilaajarekisteriä. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky.

Vanhojen Linnut-lehtien irtonumeroiden myyntiä jatkettiin.

Tiira-tiedotuslehden 10. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten perustoimintoja, kansallisia ja kansainvälisiä linnustonsuojeluaiheita, lintuharrastusaiheita sekä BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten tapahtumia.

Lehden painosmäärä oli keskimäärin 10 000 kpl. Painopaikka oli Lehtisepät Oy. Lehden päätoimittajana toimi Mika Asikainen. BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta. Lehden taittajana toimi Seppo Koskinen. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky.

Linnut-vuosikirja ilmestyi yhdeksännen kerran. Kirjan sisältö koostui uhanalaisten lajien seurantaraporteista, valtakunnallisista linnustonseurantaraporteista sekä muista tutkimusraporteista. Näiden lisäksi vuosikirjassa oli mukana myös rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2004 harvinaisuushavainnot ja vuoden 2003 pikkuharvinaisuuskatsaus. Kirjan toimitti ja taittoi Rauno Yrjölä. Kirjan painosmäärä oli 2 000 kpl. Vuosikirja julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

BirdLife Suomelle vuoden alusta siirtynyt Ornis Fennica ilmestyi neljänä numerona. Lehden päätoimittajana oli Jon Brommer ja taittajana Johan Ulfvens. Artikkelien käsittelyssä siirryttiin pääosin sähköiseen kommunikointiin mikä nopeuttaa prosessia. Artikkeleita lähetettiin toimitukseen noin 40, joista noin puolet hyväksyttiin julkaistaviksi. Ornis Fennican sitaatti-indeksi (impact factor) on noussut 0,738:aan. Suomen Akatemia tuki Ornis Fennican julkaisemista.

BirdLife Suomen www-sivuja osoitteessa www.birdlife.fi pidettiin ajan tasalla lähes päivittäin. Sivuilla vieraili keskimäärin lähes 42 000 kävijää kuukaudessa ja vuoden aikana kävijöitä oli yhteensä noin 500 000. Tämä on lähes 36 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sivujen ylläpitämisestä vastasi BirdLife Suomen henkilökunta ja Pekka J. Nikander. Suurimman osan sivujen materiaalista tuotti BirdLife Suomen henkilökunta. Teknisissä kysymyksissä apua saatiin Joonas Gustafssonilta.

Sivujen suosituin palvelu on Suomen lintutilanne -katsaus, joka viikoittain kertoo lintutilanteen eri puolilla maata. Katsaus kootaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja se on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille. Lintutilanneraportteja lähettivät katsaukseen vuoden aikana Pirkka Aalto, Seppo Grönlund, Harri Hutri, Matti Häkkilä, Harri Högmander, Timo Janhonen, Juhani Karvonen, Pekka Kyllönen, Olli Lamminsalo, Timo Leppänen, Kari Lindblom, Asta Lähdesmäki, Arto Muinonen, Jyrki Mäkelä, Jussi Mäkinen, Aarne Ohtonen, Harri Okkonen, Marko Pohjoismäki, Jouni Ruuskanen, Matti Ryhtä, Leo Salo, Tero Toivanen, Jari-Pekka Tyyskä, Jarmo Vuorinen ja Jouni Ylipekkala.

Sivuille saatiin joulukuussa hämäläistä talviruokintapaikkaa seuraavaa webbikamera. Kameran lahjoitti Nokia ja teknisestä toteutuksesta vastasi Hannu Sievilä HS-visual Art Ky:stä.

BirdLife Suomen www-sivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n www-sivut. BirdLife Suomen www-sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella.

Suunniteltiin uutta näyttelyä, jossa esitellään BirdLife Internationalin käyttämää lähestymistapaa kehitysyhteistyön toteutuksessa. Näyttelyn toteutusta tukee ulkoministeriö. Aiemmat näyttelyt, Kotoperäisten lintujen esiintymisalueet ja Muuttolinnun tie olivat yhä jäsenyhdistysten käytössä eri puolilla Suomea.

BirdLife Suomen toimisto antoi 48 lehdistötiedotetta, joiden läpimenoprosentti oli erinomainen (noin 90 %). Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin yli 200 kertaa. Näistä oli radiohaastatteluita 44 ja tv-haastatteluita 18.

Vuoden aikana jäsenyhdistyksille lähetettiin neljä jäsentiedotetta. Edustajiston kokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiedottamisessa käytettiin hyväksi myös BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa.

Keväällä ilmestyi Jan Södersvedin toimittama ja WSOY:n kustantama valtakunnallinen lintutorniopas Lintutornit. Henkilökunta ja jäsenyhdistykset osallistuivat kirjan tekemiseen tarkistamalla aineistoja ja toimittamalla päivitettyjä tietoja kustantajalle.

Keväällä julkaistiin myös maanviljelijöille tarkoitettu opaskirjanen Viljelmien siipiveikot – neuvoja lintujen tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Opas tuotettiin yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen, Metsästäjäin keskusjärjestön, Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen kanssa.

Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 74 edustajaa. Edustajiston puheenjohtajana toimi Harri Högmander Jyväskylästä ja varapuheenjohtajana Marko Vauhkonen Heinolasta.

Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 20.3. Kuopiossa sekä syyskokoukseen 23.10. Nurmijärven Kiljavalla. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat. Kevätkokouksessa vahvistettiin lisäksi BirdLife Suomelle järjestö- ja viestintästrategiat. Syyskokouksessa valittiin liittohallituksen puheenjohtajaksi Ulla Matturi sekä hallituksen jäseniksi Heidi Björklund, Aki Arkiomaa, Peter Uppstu ja Marko Vauhkonen kaudelle 2006–2007 ja Olli-Pekka Liinalaakso kaudelle 2006. Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin lintulaskentapäivä ja syyskokouksen yhteydessä pidettiin havaintojärjestelmäinfo tulevasta valtakunnallisesta järjestelmästä.

Tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy (Roger Nyqvist) ja Timo Böhme sekä varatilintarkastajina Timo Heiskari ja Jyrki Normaja.

BirdLife Suomen kymmenjäseninen hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin):

Ilkka Wentus	puheenjohtaja	(6/8)
Asta Lähdesmäki	varapuheenjohtaja	(7/8)
Sampo Kunttu	sihteeri	(6/8)
Hanna Aalto	jäsen	(4/8)
Aki Arkiomaa	jäsen	(7/8)
Heidi Björklund	jäsen	(4/8)
Olli-Pekka Liinalaakso	jäsen	(7/8)
Ulla Matturi	jäsen	(8/8)
Tuomo Pihlaja	jäsen	(6/8)
Jari Valkama	jäsen	(4/8)

Taloudenhoitajana toimi Juhani Kairamo. Hallituksen kokousten pöytäkirjapykäliä kertyi 126.

Vuoden lopussa BirdLife Suomella oli kymmenen toimikuntaa.

• Suojelutoimikunta
  Teemu Lehtiniemi (pj), Aki Arkiomaa, Margus Ellermaa, Matti Helminen, Harri Hölttä, Asta Lähdesmäki, Markku Mikkola-Roos, Jorma Pessa, Sami Timonen ja Marcus Walsh. Toimikunta avusti henkilökuntaa suojelutoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa. Toimikunta kokoontui neljä kertaa.
• Havaintotoimikunta
  Arto Kalliola (pj), Teemu Lehtiniemi (siht), Mikko Heikkinen 1.11. asti, Tero Ilomäki, Tapani Lahti 9.11. asti, Olli-Pekka Liinalaakso, Tero Linjama, Tuomo Nieminen, Tuomo Pihlaja, Pekka Sarvela, Peter Uppstu ja Jarmo Yliluoma. Toimikunta kehittää liiton ja jäsenyhdistysten käyttöön valtakunnallisen havaintojärjestelmän ja kokoontui yhdeksän kertaa.
• Nimistötoimikunta
  Risto A. Väisänen (pj), Lauri Hänninen (siht), Heidi Björklund, Harri Högmander, Matti Lammin-Soila, Juhani Lokki ja Visa Rauste. Toimikunta ylläpitää ja päivittää maailman lintujen suomenkielisten nimien luetteloa. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa.
• Järjestötoimikunta
  Hanna Aalto (pj), Heini Jalava (siht.), Mika Asikainen, Asta Lähdesmäki ja Marcus Walsh. Toimikunta suunnitteli BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten yhteistyötä järjestökehityksen saralla. Toimikunta kokoontui kolme kertaa.
  
• Raritettikomitea
  Visa Rauste (pj), Heikki Luoto (siht.) 14.11. asti, Tapio Aalto, Antero Lindholm (siht. 14.11. alkaen), Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Kari Soilevaara ja William Velmala (8.12. alkaen). Komitea tarkasti ja julkaisi Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot ja kokoontui neljä kertaa.
  
• Metsähanhityöryhmä
  Jorma Pessa (pj), Teemu Lehtiniemi (siht.), Teuvo Eskola, Matti Hovi, Sauli Härkönen, Keijo Kapiainen, Jukka Keränen, Matti Osara, Ari Rajasärkkä, Minna Ruokonen, Sami Timonen, Einari Väyrynen ja Veli-Matti Väänänen. Työryhmä koordinoi metsähanhen tutkimusta ja suojelua Suomessa. Toimikunta kokoontui yhden kerran.
  
• Varainhankintatoimikunta
  Aki Arkiomaa (pj), Mika Asikainen (siht), Juhani Kairamo ja Ulla Matturi. Toimikunta suunnittelee liiton varainhankintaa ja varainhankintastrategiaa. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa.
  
• Viestintätoimikunta
  Mika Asikainen, Heidi Björklund, Lauri Hänninen, Sampo Kunttu ja Olli-Pekka Liinalaakso. Toimikunta osallistuu viestinnän suunnitteluun. Toimikunta ei kokoontunut.
  
• Kurkityöryhmä
  Juhani Rinne, ym. Työryhmä koordinoi kurkien tutkimusta ja suojelua. Katso myös luku 2.2.

Lisäksi perustettiin tieteellinen toimikunta ohjaamaan mm. Ornis Fennican kehittämistä, mutta toimikunta ei vielä kokoontunut. Jäsenhankintaa kehittämään perustettiin työryhmä, joka kokoontui kolme kertaa. Ryhmään kuuluvat Hanna Aalto, Pirkka Aalto, Aki Arkiomaa, Mika Asikainen, Lauri Hänninen, Harri Högmander, Heini Jalava, Sampo Kunttu, Olli-Pekka Liinalakso, Ulla Matturi ja Marko Vauhkonen.

Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja suojelu- ja tutkimuspäällikkö valmistelivat hallituksen kokousten asioita johtoryhmänä. Pääosa asioista valmisteltiin sähköpostitse.

Jäsenyydet:

• Aikakauslehtien Liitto ry
• Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry (OK-opintokeskus)
• Siemenpuu – Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö
• Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen
• Suomen ympäristökasvatuksen seura ry
• Tieteellisten Seurain Valtuuskunta
• Veronmaksajain Keskusliitto ry

Henkilökunta edusti BirdLife Suomea.

Kotimaiset edustukset (suluissa BirdLife Suomea edustanut henkilö):

• Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä JÄMYRÄ (Teemu Lehtiniemi)
• Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta (Mika Asikainen)
• Lintulahdet-Life-hanke (Teemu Lehtiniemi)
• Metsähallituksen Länsi-Suomen alueen luonnonvarasuunnitteluryhmä (Risto Sulkava)
• Metsävetoomushankkeen ohjausryhmä (Marcus Walsh)
• Sääksisäätiö (Arto Kalliola)
• Viikin – Vanhankaupunginlahden -tutkimustyöryhmä (Teemu Lehtiniemi)
• Ympäristöjärjestöjen metsäryhmä (Marcus Walsh)

Kansainväliset edustukset:

• BirdLife International (Mika Asikainen)
• Eurogroup Against Bird Crime (Teemu Lehtiniemi)
• Forest Stewardship Council (FSC) (Marcus Walsh)