BirdLife Suomi r.y. BirdLife Finland r.f. on 28 lintutieteellisen yhdistyksen ja näiden 7 000 jäsenen keskusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisojärjestö. Liitto on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan BirdLife International -järjestön partneri.
Liitto pyrkii edistämään linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimimaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta.
Vuoden 2000 päätavoitteet ovat:
Linnustonsuojelussa tärkein tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita maassamme. BirdLife International toteuttaa suojelua kolmella eri suojeluohjelmalla. Uhanalaisimpia lajeja suojellaan lajikohtaisesti laatimalla ja toteuttamalla lajisuojelusuunnitelmia (Species Action Plans -ohjelma). Tietyille alueille ja elinympäristöille keskittyviä lajeja suojellaan kartoittamalla ja suojelemalla tärkeimmät lintupaikat (Important Bird Areas -ohjelma). Monien lajien suojelu onnistuu vain suojelemalla niiden elinympäristöjä luonnonvaroja hyödynnettäessä (Habitats for Birds -ohjelma).
Linnustonsuojelua ohjaa liiton suojelutoimikunta, jossa on kolme jaostoa: laji-, paikka- sekä luonnonvarain suojelujaosto. Jaostot tekevät osan käytännön työstä. Toimikuntaan kuuluu kunkin jaoston vetäjä, hallituksen edustaja ja henkilökunnan edustaja.
Jatketaan lajisuojelusuunnitelmien laatimista. Tavoitteena on saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmat noudattavat kansainvälisten suunnitelmien muotoa, mutta ovat suppeampia ja keskittyvät Suomen tilanteeseen. Suunnitelmissa kartoitetaan myös ne keinot, joilla liitto ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua, ja työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastaa suojelutoimikunnan lajijaosto.
Järjestetään "Vuoden lintu" -projekti, jonka kohteena on käenpiika. Projektissa kartoitetaan Suomen käenpiikakantaa, tiedotetaan pöntötyksen merkityksestä ja muuttolintujen suojelusta yleensä, sekä laaditaan tiedotusmateriaalia käenpiiasta.
Tiedotetaan jäsenistöä ja suurta yleisöä uudesta Suomen uhanalaisten lintulajien luettelosta ja uhanalaisten lajien suojeluun liittyvistä kysymyksistä.
Jatketaan 1999 alkanutta ruisrääkän suojeluprojektia. Projektin vetäjänä toimii Petri Parkko ja projektille haetaan avustusta ympäristöministeriöltä.
Osallistutaan Maakotka 2 000 -projektin toteuttamiseen yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa. Jatketaan Kuusamon luontokerhon kanssa hanketta maakotkan muuton seuraamiseksi satelliitin välityksellä.
Jatketaan yhteistyötä Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen rahaston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa uhanalaisten lintujen suojelussa. Osallistutaan ympäristöministeriön asettaman Uhanalaisten lajien II seurantaryhmän linturyhmän toimintaan.
Edistetään vuonna 1999 valmistuneen tunturihaukan (sekä muiden uhanalaisten lajien) kansainvälisen suojelusuunnitelman toimeenpanoa Suomessa tiedottamalla ja yhteydenpidolla päättäjiin.
Important Bird Areas, IBA on BirdLife Internationalin hanke, jossa kartoitetaan ja pyritään suojelemaan kansainvälisesti tärkeät lintualueet. Hankkeen tulokset esitellään Euroopan IBA-kirjassa, joka julkaistaan loppuvuodesta 1999. Kirjassa esitellään kaikki lähes 3 700 Euroopan IBA-aluetta.
Aloitetaan toinen vaihe IBA-ohjelmassa BirdLife Internationalin suojeluohjelman mukaisesti. Tavoitteena on löytää vähintään puolelle 96 IBA-alueesta kummihenkilö, joka seuraa alueen tilannetta ja raportoi mahdollisista uhkatekijöistä. Pyritään kohentamaan IBA-verkoston suojelutilannetta saamalla kaikki IBA-kohteet lintudirektiivin mukaisiksi SPA-alueiksi. Pyritään myös edistämään IBA-alueille tarvittavien käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekoa alueellisissa ympäristökeskuksissa. Selvitetään mahdollisuus yhteistyöhön jäsenyhdistysten ja ympäristökeskusten välillä.
Julkaistaan IBA-ohjelman tulokset Suomen osalta resurssien sallimissa puitteissa. Järjestetään Euroopan IBA-kirjan julkistamistilaisuus helmikuussa.
Toteutetaan BirdLife Internationalin elinympäristöjen suojeluohjelmaa (Habitats for birds). Edistetään Habitats for birds -kirjassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista Suomessa erityisesti metsä- ja maatalouskysymyksissä.
Luonnonvarainjaosto on keskeinen toimija liiton elinympäristöjen suojelussa. Jaoston työkenttänä ovat erityisesti maa-, metsä- ja vesitalouden luonnonsuojeluvaikutukset, osittain myös muun maankäytön kuten sähköistys- ja tierakennushankkeiden vaikutukset. Työkenttä on erittäin laaja ja käytännössä suurimman huomion ovat vieneet maa- ja metsätalous, joille Suomen keskeisillä ympäristöjärjestöillä on yhteiset seurantatyöryhmät kummallekin aihepiirille erikseen. Luonnonvarainjaostolla on edustus molemmissa työryhmissä. Päällekkäisen työn vähentämisen lisäksi ryhmien yhteiset julkilausumat tehostavat julkisuudessa järjestöjen sanomaa.
Metsätaloudessa seurataan kansallisen metsäohjelman toteutumista ja pyritään erityisesti ehkäisemään lisääntyvien kesähakkuiden aiheuttamia haittoja. Lisäksi ollaan aktiivisesti mukana Etelä-Suomen metsien uusien suojelusuunnitelmien kehittämisessä (suojelu ja ennallistaminen) sekä nykyisten vanhojen metsien rippeiden etsinnässä ja rauhoittamisessa. Jäsenyhdistysten rengastajien ja metsäyhdistysten yhteistyötä edistetään mm. petolintujen pesien paremman suojan saavuttamiseksi.
Maataloudessa seurataan ministeriötyöryhmässä ympäristötuen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Luodaan vuonna 1999 tehdyn selvityksen pohjalta tietopaketti viljelijäväestölle luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta maataloudessa. Hankkeeseen haetaan avustusta maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ympäristöministeriöstä. Osallistutaan resurssien mukaan BirdLife Internationalin maatalouden työryhmän (Agriculture Task Force) toimintaan.
Aloitetaan "Lintujen talviruokinta" -projekti. Tavoitteena on jakaa lahjoitettua ruokaa valkoselkätikan talvehtimispaikoille jäsenyhdistysten välityksellä, tiedottaa talviruokinnan merkityksestä, kerätä varoja talviruokinnan hoitamiseksi eri puolilla maata, sekä aktivoida yleisöä osallistumaan talviruokintaan.
Järjestetään tiedotuskampanja vesilintujen kevätmetsästyksen kieltämiseksi. Seurataan tiiviisti asian etenemistä Euroopan Unionissa ja lähetetään tarvittaessa tietoja komissiolle ja BirdLife Internationalille.
Tiivistetään edelleen yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen, tullilaitoksen ja Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa linturikoksia koskevassa seuranta- ja tutkimustyössä sekä niistä tiedottamisessa.
Jatketaan lintumatkailun haittavaikutuksia ja toiminnan eettisiä kysymyksiä arvioivan työryhmän työtä.
Yhteistyössä Ålands Fågelskyddsföreningin kanssa pyritään vaikuttamaan linnustonsuojeluun liittyvään lainsäädäntöön Ahvenanmaalla.
Liitto maksaa jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. Liiton jäsenmaksut, sekä myytyjen logotuotteiden royalty-maksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen.
Osallistutaan tanskalaisen BirdLife-partnerin (Dansk Ornitologisk Forening) hankkeeseen Itämeren merilinnuston suojelemiseksi.
Välitetään BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa tarpeen mukaan. Edistetään BirdLifen suojeluohjelmien tunnettavuutta suomalaisten päättäjien keskuudessa ja BirdLife Internationalin tunnettavuutta jäsenistön ja suuren yleisön keskuudessa.
Pyritään lisäämään kansainvälisistä suojeluhankkeista tiedottamista Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja liiton kotisivuilla.
Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan BirdLife Internationalin kansainvälisiin kokouksiin.
Osallistutaan Siemenpuu-säätiön toimintaan. Säätiö on kehitysmaiden ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun toteutumista maailmanlaajuisesti, ja jonka toiminta rahoitetaan valtion kehitysyhteistyövaroista. Liiton tavoitteena on säätiön avulla tukea BirdLife Internationalin kansainvälisiä suojeluhankkeita.
Linnustonsuojeluklubin jäsenet tukevat suoraan liiton suojelutyötä. Osa tuotosta käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Tavoitteena on kasvattaa klubin jäsenmäärä 800:aan sekä hankkia suojelutoimintaan nettomääräisesti vähintään 90 000 mk. Klubilla on kolme jäsenmaksukategoriaa: 100 mk:n perusmaksu, 350 mk:n kansainvälinen maksu ja 1 000 mk:n tukimaksu. 3. Tutkimustoiminta Tutkimustoiminnan tavoite on tuottaa luotettavaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Tutkimukset toteutetaan vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. Jäsenjärjestöistä Suomen Lintutieteellinen Yhdistys vastaa erityisesti lintutieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimustulosten julkaisemisesta.
Liiton jäsenyhdistysten jäsenet jatkavat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Osallistutaan MYTVAS2 -hankkeeseen, jossa tutkitaan maatalouden ympäristöohjelman vaikutuksia pesimälinnustoon.
Jatketaan 1999 aloitettua kansanomaisten linnunnimien keruuprojektia ja aloitetaan aineiston keruu. Projektinvetäjä on Rauno Laine. Projektille haetaan avustusta säätiöiltä ja muilta sopivilta tahoilta. Kehitetään uusia seurantatutkimuksia ja aloitetaan niiden markkinointi jäsenistölle.
Tutkimustoiminnan tavoite on tuottaa luotettavaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Tutkimukset toteutetaan vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. Jäsenjärjestöistä Suomen Lintutieteellinen Yhdistys vastaa erityisesti lintutieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimustulosten julkaisemisesta.
Liiton jäsenyhdistysten jäsenet jatkavat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Osallistutaan MYTVAS2 -hankkeeseen, jossa tutkitaan maatalouden ympäristöohjelman vaikutuksia pesimälinnustoon.
Tuotetaan lintuharrastuksesta kertovaa materiaalia lintuharrastuksen markkinoimiseksi ja jäsenyhdistysten ja BirdLife Suomen tunnetuksi tekemiseksi. Tavoitteena on saada toimintaan mukaan linnuista kiinnostunutta suurta yleisöä. Jäsenyhdistysten kanssa järjestetään jäsenhankintakampanja, jonka tavoitteena on hankkia jäsenyhdistyksiin 1000 uutta jäsentä. Liiton aineistoa toimitetaan yhdistysten tapahtumiin ja jäsenten kanssa laaditaan yhteisiä lehdistötiedotteita. Myös liiton kotisivuja hyödynnetään lintuharrastuksen edistämiseksi. Naisten saamiseksi toimintaan mukaan perustetaan naistoimikunta.
Yhdistysten kanssa järjestetään lintuharrastukseen liittyviä teemapäiviä, kuten perinteinen kevään yhteishavainnointipäivä huhtikuussa. Toukokuussa järjestetään yleisölle suunnattu lintujenhavainnointipäivä, jolloin kartoitetaan käen saapumista Suomeen ja levitetään tietoa lintuharrastuksesta. Päivä voidaan järjestää mikäli löydetään sopiva tiedotusväline yhteistyökumppaniksi. Järjestetään kansainvälinen Kuusamon lintumaraton yhdessä Kuusamon luontokerhon kanssa. Liiton vapaamuotoinen kesätapahtuma vietetään elokuussa. Syksyllä (30.9.-1.10.) järjestetään BirdLife Internationalin Euroopan Lintupäivät (European BirdWatch), joka on lintuharrastusta ja lintujen suojelua edistävä tapahtuma. Siihen osallistuvat BirdLife-partnerit ympäri Euroopan. Liitto vastaa tapahtuman koordinoinnista Euroopassa sekä tietojen kokoamisesta ja tiedottamisesta Internetissä.
Teemapäivien lisäksi jäsenyhdistykset järjestävät opastettuja retkiä suurelle yleisölle. Liiton tehtävänä on kehittää retkikummitoimintaa, jossa vapaaehtoiset opastavat aloittelevia lintuharrastajia ja järjestävät yleisölle linturetkiä. Retkikummitoimintaa laajennetaan yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Tavoitteena on saada 50 uutta kummia yhdistyksiin. Retkikummeille järjestetään koulutusta.
Luodaan lintuoppaiden sertifiointijärjestelmä lintuopastoiminnan laadun parantamiseksi.
Aloitetaan ympäristökasvatushanke "Kiikarin kantajat" varhaisnuorille ja nuorille. Tavoitteena on kouluttaa oppilaitoksiin luontokurssien vetäjiä, joiden erikoisosaamista ovat linnut ja niiden elinolojen tuntemus. Paikallisina kouluttajina toimivat retkikummit. Hanketta kehitetään yhteistyössä Nuorisokasvatussäätiön kanssa. Hankkeelle anotaan avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä.
Valitaan vuoden nuori lintuharrastaja edustajiston syyskokouksessa.
Retkikummeja koulutetaan ja kannustetaan tekemään yhteistyötä koulujen ja kerhojen kanssa. Retkikummeille tuotetaan materiaalia nuorisotyön tekemiseksi.
Luonto-Liiton kanssa jatketaan yhteistyötä Sieppo-lehden lintuaiheisten artikkelien toimittamisessa.
Järjestetään liiton järjestökehityshankkeen koulutustilaisuus helmikuussa.
Yhteistyössä Finnaturen, Suomen Matkatoimiston, Osuuskunta Auran ja OK-opintokeskuksen kanssa järjestetään kotimaassa ja lähialueilla lintumatkoja ja -kursseja, joiden kohderyhmänä ovat kaikki lintuharrastuksesta kiinnostuneet.
Lintuharrastuksen suosion nousu antaa mahdollisuuksia henkilöjäsenten määrän kasvuun jäsenyhdistyksissä. Tätä hyödynnetään tehostamalla jäsenhankintaa yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Jatketaan 1999 alkanutta järjestökehityshanketta, jonka tavoitteena on jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen onnistuneiden esimerkkien avulla. Alussa mukana olevat pilottiyhdistykset toimivat hankkeen myöhemmissä vaiheissa muiden yhdistysten kouluttajina. Keskeisimmät kehitettävät asiat ovat jäsenhankinnan edistäminen sekä retkikummijärjestelmän hyödyntäminen yhdistyksissä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa 1 000 uutta jäsentä vuonna 2000.
Jäsenyhdistyksiä avustetaan jäsenhankinnassa yhdistysten järjestämien tempausten ja tapahtumien yhteydessä. Myös jäsenrekisteripalveluja tarjotaan niitä haluaville yhdistyksille. Uuden jäsenrekisteriohjelman myötä pyritään parantamaan yhteistyötä jäsenrekisterien pidossa.
Erilaisia järjestöpalveluja tehostetaan liiton kotisivuja käyttämällä. Toimihenkilöiden vierailuilla jäsenyhdistyksissä lisätään ajankohtaisista asioista tiedottamista. Liitto myös jatkaa lintulehtipaketin välittämistä.
Edustajiston syyskokouksen yhteydessä järjestetään järjestökoulutusta aiheina yhdistysten ajankohtaiset talousasiat sekä markkinointi ja jäsenhankinta.
Linnut-lehti on neljästi ilmestyvä lintuharrastuksen, -suojelun ja -tutkimuksen aikakauslehti. Lehden tilaajamäärän lisäämiseksi järjestetään kampanja yhteistyötahojen avustuksella. Tavoitteena on hankkia 250 uutta tilaajaa. Lehdellä on ulkopuolinen palkattu päätoimittaja ja liiton julkaisutoimikunta avustaa päätoimittajaa lehden kehittämisessä. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu, ja tavoite on 32 000 mk:n nettomääräinen ilmoitustuotto.
Tiira-lehti on liiton jäsenlehti ja se tukee liiton tiedotustoimintaa sekä palvelee jäsenyhdistyksiä niiden tiedotustoiminnassa. Lehti ilmestyy neljänä numerona. Henkilökunta toimittaa lehteä, mutta lisäksi lehdelle etsitään avustavia toimittajia. Tiira-lehden taitto ja ilmoitusmyynti on ulkoistettu. Tavoite on 20 000 mk:n nettomääräinen ilmoitustuotto.
Julkaistaan uhanalaisten lajien katsauksiin ja linnustonseurantatutkimuksiin painottuva Linnut-vuosikirja 1999 Suomen ympäristökeskuksen tukemana ja yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Julkaisulla on tieteellinen pohja. Vuosikirjassa 1999 esitellään myös "Rengastus 100 vuotta" -seminaarin materiaalia.
Jatketaan liiton kotisivujen kehittämistä (http://www.birdlife.fi). Tavoitteena on toteuttaa kotisivut, jotka palvelevat jäsenistöä ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita monipuolisesti. Lintutilanteesta tiedotetaan sesonkiaikoina viikoittaisella, muuten harvemmin julkaistavalla tiedotteella, jonka tiedot kootaan jäsenyhdistysten tiedotusavustajilta. Kotisivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja sinne kootaan tietoa lintuharrastuksesta ja yleisöä kiinnostavista aiheista. Myös osa järjestöpalveluista (yhteystiedot, tilaukset, osoitteenmuutokset) voidaan hoitaa kotisivujen kautta. Sivujen yhteydessä ovat myös Lintuvarusteen ja rariteettikomitean kotisivut. Tavoitteena on saada yli 150 000 käyntiä vuodessa. Kotisivujen kehittämisestä vastaavat liiton webmaster ja kotisivujen toimitusneuvosto.
Tiedotetaan jäsenyhdistyksille ajankohtaisista asioista ja tapahtumista neljästi vuodessa erillisellä jäsentiedotteella.
Jatketaan 1998 toteutettua "Muuttolinnun tie" -näyttelyn esillä pitämistä jäsenyhdistysten tilaisuuksissa ja muissa sopivissa paikoissa. Tuotetaan lisää materiaalia näyttelyn tueksi jatkohankkeella, johon haetaan avustusta ulkoministeriöstä.
Pidetään yllä lintuharrastajien sähköpostiin perustuvaa keskustelulistaa, Lintuverkkoa. Listalla on yli 750 jäsentä.
Liitto on kansainvälisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife Internationalin partneri. BirdLife International on lintujensuojelujärjestö, joka toimii kaikissa maanosissa lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi. Järjestö julkaisee muun muassa lintujensuojeluun keskittyvää kirjasarjaa (Conservation Series) sekä World Birdwatch -lehteä, jossa esitellään BirdLife Internationalin suojeluhankkeita eri puolilla maailmaa.
Liitto toteuttaa BirdLife Internationalin toimintaohjelmaa ja osallistuu kansainväliseen toimintaan täysivaltaisena jäsenenä. Internationalin tuottamaa aineistoa hyödynnetään liiton julkaisu- ja koulutustoiminnassa ja sitä avustetaan mm. välittämällä Suomea koskevaa linnustotietoutta. BirdLife Internationalin toimintaan osallistutaan talouden sallimassa määrin. Kokousmatkoihin anotaan avustusta ympäristöministeriöltä.
Selvitetään mahdollisuuksia aloittaa Pohjoismaiden BirdLife-partnereiden yhteinen kansainvälinen projekti kehitysyhteistyövaroilla.
Liitto toimii BirdLife Internationalin Viron johtojärjestönä ja tukee Viron lintuyhdistyksen (Eesti Ornitoloogiaühing, engl. EOS) toimintaa. Jatketaan Viron järjestökehityshanketta, jossa virolaisille annetaan yhdistystoiminnan ja varainhankinnan ohjausta ja muuta järjestön kehittämiseen liittyvää koulutusta. Tavoitteena on EOS:n täysjäsenyys BirdLife Internationalissa vuoteen 2001 mennessä. Hanke voidaan toteuttaa, mikäli sille saadaan ulkopuolinen rahoitus.
1999 alkanutta kolmivuotista ja Hollannin ulkoministeriön rahoittamaa MATRA-projektia jatketaan sopimuksen mukaisesti. MATRAssa on mukana kuusi itäisen Euroopan BirdLife-partneria ja niiden johtojärjestöt. MATRAn tavoitteena on järjestöjen jäsenmäärän lisääminen ja järjestön rakenteen vahvistaminen. Seurataan ja tuetaan EOS:n toimia MATRAssa ja osallistutaan mahdollisesti järjestettäviin koulutustilaisuuksiin.
Edustajiston kevätkokous pidetään 26.3. Lounais-Hämeen Lintuharrastajien isännöimänä. Edellisenä päivänä järjestetään edustajille ja yhdistysten osanottajille symposio aiheena lintuharrastuksen menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Edustajiston käsiteltävänä on muun muassa liiton sääntömuutos.
Syyskokous pidetään 19.11. Edellisenä päivänä järjestetään järjestökoulutusseminaari.
Liittohallitus on edustajiston valitsema 12-jäseninen toimeenpaneva elin. Hallituksen jäsenillä on omat toimialakohtaiset vastuualueet sekä kummiyhdistykset.
Lisäksi liitto on mukana seuraavissa yhteistyöryhmissä:
Liiton toimihenkilöt ovat toiminnanjohtaja ja järjestösihteeri, toimistosihteeri ja ulkopuolinen Linnut-lehden päätoimittaja. Muut mahdolliset toimihenkilöt valitaan projekteittain. Toimiston avuksi etsitään vapaaehtoistyövoimaa.
Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A, 00100 Helsinki. Liiton tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan toimisto.
Talous on selvästi parantunut viimeisen vuoden aikana, vanhat alijäämät edellyttävät tarkkaa taloudenseurantaa jatkossakin. Oman pääoman puuttuminen estää edelleen sellaisen varainhankinnan, joka vaatii runsaasti pääomaa. Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen ja talouden kehittäminen sitoo paljon työvoimaa, joka on pois muusta toiminnasta. Talouden nopea paraneminen on mahdollista vain, jos jäsenistö osallistuu nykyistä enemmän liiton ja yhdistysten varainhankinnan kehittämiseen. Talouden kehittämiseksi noudatetaan vuonna 1999 laadittua viiden vuoden visiota (BirdLife Suomi vuonna 2005).
Jäsenmaksut säilyvät ennallaan olleen 30 mk / jäsenyhdistyksen jäsen. Perhejäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
Edellisten vuosien tapaan opetusministeriöltä anotaan valtionapua nuorisotoimintaan. Ympäristöministeriöltä anotaan avustusta suojeluvastaavan palkkaamiseen.
Hankkeisiin, kuten tärkeät lintualueet (IBA) -jatkohanke, Viron järjestökehitys, "Muuttolinnun tie" -näyttely, maatalouden diversiteetti -ohjelman jatko, öljyntorjuntaorganisaation perustaminen, Viron tärkeät lintualueet -jatkoprojekti sekä varhaisnuorten ja nuorten ympäristökasvatusprojekti, anotaan avustuksia valtiolta.
Yritysjäsenyysjärjestelmää kehitetään ja markkinoidaan jäsenyyksiä uusille kohderyhmille. Tavoitte on 50 000 markan nettomääräinen tuotto.
Selvitetään mahdollisuudet tuottaa liitolle puhelukortteja aiheina uhanalaiset lintulajit.
Lajikohtaisten suojelusuunnitelmien valmistuttua käynnistetään yksittäiseen lajiin keskittyviä suojeluhankkeita, joille pyritään löytämään ulkopuolisia tukijoita.
Linnustonsuojeluklubin jäsenmaksujen tuotto ohjataan suojelutoiminnan edistämiseksi.
Tarjotaan lintumatkailuyrittäjille liiton palveluita, kuten liiton kotisivujen käyttömahdollisuutta.
Kehitetään liiton linturetkipalveluja ja tarjotaan niitä yrityksille. Tätä varten kootaan ryhmä linturetkien asiantuntijavetäjiä.
Tarjotaan tutkimuspalveluja Metsähallitukselle, alueellisille ympäristökeskuksille, kunnille ja konsulttitoimistoille.
Varainhankintaa tehostetaan vuonna 1999 perustettujen kolmen rahaston avulla. Rahastot ovat: Kansainvälinen-, Linnustonsuojelu- ja Tutkimusrahasto.
Perinteiseen tapaan liitto tekee yhteistyötä mm. muiden ympäristöjärjestöjen, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.
Liitto osallistuu aktiivisesti omistamansa Suomen Lintuvaruste Oy:n toiminnan
kehittämiseen. Tavoitteena on yhtiön vakavaraisuuden lisääminen sekä sen velan
lyhentäminen liitolle.
Tämä toimintasuunnitelma vuodelle 2000 hyväksyttiin BirdLife Suomen edustajiston
sääntömääräisessä syyskokouksessa Lahdessa 21. marraskuuta 1999.
Copyright © 1999 by BirdLife Finland.
Last updated December 21, 1999 by webmaster.